Ramboll Finlandin asiakaslehti 1/2008
Yhteistyötä ja uusia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi Maailma on herännyt ilmastonmuutokseen. Tutkimustulokset osoittavat kiistattomasti maapallon keskilämpötilojen olevan merkittävässä kasvussa. Ilmaston ääri-ilmiöt, tulvat ja hirmumyrskyt riepottelevat maailmaa. Hiihtokausi Etelä- Suomessa on lyhentynyt kuukausista muutamaan viikkoon. Ilmastonmuutos näkyy myös poliittisessa päätöksenteossa: hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet, päästökauppa ja uudistunut autoverotus ovat tätä päivää. Keskustelu ilmastonmuutoksen hidastamisesta on suunnittelijan arkea. Aihe on ollut lähes jokaisen asiakastapaamiseni ja alan seminaarin asialistalla. Hyvä näin. Tarvitsemme keskustelua, mutta tarvitsemme myös uusia teknisiä ratkaisuja ja innovaatioita sekä rohkeutta toteuttaa niitä. Ilmastonmuutosta hidastavat ja kestävää kehitystä tukevat ratkaisut eivät aina ole kaikkein edullisimpia. Jotta keskustelusta päästään toimenpiteisiin, tarvitsemme laajaa yhteistyötä ja yhteistä näkemystä lainsäätäjien, virkamiesten, tilaajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kesken. Suunnittelu ja kaavoitus tarjoavat konkreettisia työkaluja ilmastonmuutoksen hallintaan infra-alalla. Tiivis yhdyskuntarakenne, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistäminen ovat tärkeä osa suunnittelun keinovalikoimaa. Voimistuneet sääilmiöt vaativat lisäksi mitoitusten uudistamista ja tulvavaara-alueiden ja niihin liittyvien riskien huomioimista, kuten Turun satamassa on tehty. Talotoimialalla energian säästäminen ja energiatehokkaat ratkaisut ovat avainasemassa. Teollisuuden ja energiayhtiöiden sivutuotteiden hyödyntäminen maarakentamisessa on hyvä esimerkki Rambollin tuotekehityksen pitkäaikaisesta panostuksesta kestävään kehitykseen. Lukuisat pilottihankkeet osoittavat, että kehittämämme ratkaisut tukevat kestävää kehitystä ja tuovat samalla kustannussäästöjä tilaajalle. Nyt on aika ja mahdollisuus siirtyä pilottihankkeista teknologian laajempaan hyödyntämiseen. Nykyinen hallituksemme on ohjelmansa mukaisesti sitoutunut tukemaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä nykyisestä noin 25 prosentin tasosta. Tulemme tarvitsemaan Suomessa uudenlaisia ratkaisuja vesi- ja ydinvoiman rinnalle. Bioenergia, erityisesti tuulivoima ja jätteiden hyötykäyttö ovat jo selkeästi tulleet uudelleen esille energiaratkaisuina eri puolilla maata. Myös näillä alueilla Ramboll on maailman johtava suunnittelija. Markku Moilanen Toimitusjohtaja 2 näkökulma--- 1/2008
Sisältö s. 5 Ilmassa on jälleen toivoa 5 Aamukahvilla 7 Ratkaisun avain on eri maiden lähtökohtien ymmärtämisessä 9 Ramboll haluaa maarakentamisen kestävälle pohjalle 11 Hyvät radat toimivat talouden vetureina 12 s. 9 Ympäristökysymys tarjoaa mahdollisuuksia energiaosaajille 15 Itäkeskuksessa betoni on elementissään 16 Kestävä tienpito lähtee yhdyskuntarakenteiden suunnittelusta 18 Jalkapallo polttopisteessä 21 Ilmastonmuutos laittaa satamat lujille 22 Vaihtelevat olosuhteet haastavat vesihuollon 24 Vedestä virtaa koko yhteisöön 27 s. 16 s.32 Myrskynmetsästäjät 29 Tuulivoima saamassa jälleen virettä taakseen 31 Ämmässuon kaatopaikka laajenee ilman ympäristöriskejä 32 Infrarakentaminen yhdistää Ruukkia ja Rambollia 34 Nimitykset 35 Näkökulma on Ramboll Finlandin asiakas- ja sidosryhmälehti. Ramboll Finland Oy PL 3, Piispanmäentie 5, 02241 Espoo puhelin 020 755 611 www.ramboll.fi, www.ramboll-finnconsult.fi Päätoimittaja: Markku Moilanen Toimitus: G&P-viestintä Taitto: Mari Nurminen Painosmäärä: 6 000 kpl Painopaikka: Offset Ulonen Oy Osoitemuutokset: info@ramboll.fi Espoo Helsinki Hollola Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Luopioinen Mikkeli Oulu Pori Savonlinna Seinäjoki Tammisaari Tampere Tornio Turku Vantaa Varkaus näkökulma--- 1/2008 3
Tammikuussa 2008 pääjohtaja Petteri Taalas katselee ympärillä avautuvaa sumuisenharmaata maisemaa Helsingin Kumpulassa Ilmatieteen laitoksen pääkonttorissa. Tuntuu, että vuonna 2007 maailma yhtäkkiä heräsi ilmastonmuutokseen. Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n raportit, YK:n ilmastohuippukokous, Nobelpalkinto ja vuoden lopulla Balin ilmastokokous nostivat asian otsikoihin. Ilmaston lämpenemisen aiheuttavat hiilidioksidipäästöt kasvavat yhä ennätysvauhtia, mutta optimismiakin on ilmassa aiempaa enemmän. 4 näkökulma--- 1/2008
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas: Ilmassa on jälleen toivoa Asiantuntijoiden mukaan nyt ollaan virranjakajalla, jossa ratkaistaan, millaisissa olosuhteissa tulevat sukupolvet maapalloa asuttavat. Muutos etenee, sitä ei voi pysäyttää. Muutoksen voimakkuus on kuitenkin vielä ihmisten käsissä, sanoo Petteri Taalas. Näihin sanoihin on helppo uskoa, sillä Ilmatieteen laitos edustaa alansa tietämyksen eurooppalaista huippua. Taalas on toiminut viimeiset kaksi vuotta Maailman ilmatieteen järjestön, WMO:n johtajistossa ennen virkaan paluuta viime vuoden lopulla. Muutosta ei voi peruuttaa Maapallon keskilämpötila on viimeisimpien raporttien mukaan noussut yli 0,7 astetta. Ihmisen toiminta on keskeisin syy; hiilidioksidi, metaani, otsonikerrosta tuhoavat kaasut ja muut ilmansaasteet ovat kiihdyttäneet lämpenemisprosessia. Se tulee jatkumaan seuraavat 50 vuotta. Vähintään tullaan kokemaan kahden asteen globaali lämpeneminen, jos päästöjä kyetään rajoittamaan erittäin tehokkaasti. On syytä varautua kolmenkin asteen lämpenemiseen. Jos taas mitään ei pystytä tekemään, on seurauksena todennäköisesti viiden asteen lämpeneminen jo tämän vuosisadan aikana. Se toisi mukanaan erittäin suuria muutoksia ja tuhoisia haittavaikutuksia ihmiskunnalle, Taalas sanoo. Ilmastonmuutos on jo johtanut siihen, että tuhoa aiheuttavia sääilmiöitä on aiempaa enemmän. Koko ajan rikotaan lämpötila-, kuivuusja tulvaennätyksiä. Voimakkaimpien trooppisten myrskyjen määrä on kasvanut ja trendin odotetaan jatkuvan. Jos lämpenemisen hidastamiseksi ei tehdä mitään, voimistuneiden sääilmiöiden aiheuttamien tuhojen kustannukset kasvavat jopa monikymmenkertaisiksi johtaessaan ravinnontuotannon häiriintymiseen, vedenpuutteesta aiheutuviin konflikteihin ja pakolaisuuteen. Potentiaalisia ilmastopakolaisia on noin 750 miljoonaa. Välimeren alueen makean veden saatavuuden arvioidaan putoavan puoleen tämän vuosisadan aikana. Myös kastelu- ja juomaveden riittävyys Keski-Euroopan joissa on uhattuna. Keski-Euroopassa kesä 2003 oli yli kaksi astetta normaalia lämpimämpi. Lämpövaikutukset johtivat 37 000 ihmisen ennenaikaiseen kuolemaan. Maataloudessa koettiin kymmenen miljardin euron tappiot. Voimakkaasti yleistyneet metsäpalot ovat olleet myös lämpenemisen huutomerkkejä. Ilmastonmuutos etenee pohjoisessa kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa. Suomessa olemme menossa kohti yhä lauhempia talvia. Maatalousolosuhteemme paranevat, kasvukausi pitenee ja uusia lajeja saadaan viljelyyn. Metsät kasvavat paremmin, mutta korjuuolosuhteet vaikeutuvat ja tuholaiset lisääntyvät. Lämmitysenergian tarve vähenee ja vesivoimaa voidaan käyttää sateisuuden myötä enemmän. Sään ääriilmiöt yleistyvät aiheuttaen tuhoja. Pohjoisen napa-alueen jääpeitteen sulaminen ja liikennöinti osan vuotta Aasiasta Eurooppaan onnistuu pohjoista reittiä myöten. Pohjoisten alueiden öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen helpottuu, kertoo Taalas lämpenemisen vaikutuksista. näkökulma--- 1/2008 5
Tekniset keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat olemassa. Myös suomalaisella vientiteollisuudella on mahdollisuus menestyä kehittämällä energiaa säästäviä ja vähäpäästöisiä teknisiä ratkaisuja. Rakentamisessakin energiapihimmät talot ovat suunta, johon tulee mennä, sanoo Petteri Taalas. Yleinen mielipide valaa toivoa Joulukuinen Balin ilmastokokous loi toivoa uudelle ilmastosopimukselle. Ydinkysymys on saada suuret päästäjämaat USA, Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka ja Meksiko hyväksymään sitovat rajoitukset. Jotta saavutetaan vain 2-3 asteen lämpenemisen luokka, päästöt on puolitettava nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Meillä on 10-15 vuotta aikaa kääntää kehitys. 20-30 vuodessa tilanne on menetetty eikä se korjaannu kuin satojen vuosien kuluessa. EU on sitoutunut tavoitteisiin ja on sillä tiellä, jolla koko maailman pitäisi olla, Taalas sanoo. Kansalaiset ja johtavat poliitikot ovat nostaneet lämpenemisen ykkösteemaksi. Yhdysvaltain seuraava presidentti ja Kiinan päättäjät tulevat olemaan ratkaisevassa roolissa. Taloustermeillä asioista puhuminen on vaikuttanut myös suuryritysten kantaan. Tilanne on voimakkaasti muuttunut, joten on syytä olla ainakin varovaisen optimistinen. Valmius päästöjen vähentämiseen on parempi kuin koskaan aikaisemmin. Myös Kiinassa tiedostetaan, että ilmastonmuutos on suuri riski etenkin vesivarojen saatavuuden kannalta. Kehittyvissä maissa intressi on kuitenkin nostaa kansalaisten elintasoa, mikä helposti johtaa päästöjen kasvuun. Uuteen tilanteeseen on varauduttava Suomi on asukasta kohden suurimpia päästäjämaita johtuen lämmitystarpeesta, etäisyyksistä sekä raskaan teollisuuden määrästä. Suomessakin energiapolitiikka tulee pohtia uudelleen. Joudutaan todennäköisesti rakentamaan lisää ydinvoimaa, tuulivoimaa sekä vesivoimaa ja säästämään energiaa yhä tehokkaammin. Kansalaisten taholla on nähtävissä uudenlaista sitoutumista ja se on poliittisen päätöksenteon kannalta tärkeää. Veromuutos ohjaa autokantaa oikeaan suuntaan, mutta pitäisi pystyä vaikuttamaan myös siihen, ettei liikenteen määrä kasvaisi samalla merkittävästi. Meidän on joka tapauksessa opittava elämään ilmastonmuutoksen kanssa seuraavat 50 vuotta ja siksi on rakennettava kapasiteettia näihin muutoksiin varautumiseen. Päästöjen rajoittamiseen keskityttäessä unohdetaan monesti, että muutos on jo käynnissä ja siihen on sopeuduttava. Sopeutumisessa hyvät turvallisuussääpalvelut ovat tärkeä tekijä. Taloudellisia vahinkoja voidaan vähentää ja ihmishenkiä säästää, jos käytössä on hyvä ennakkovaroitusjärjestelmä. Suomen Ilmatieteen laitos ja säälaitealan johtava yritys Vaisala ovat olleet yhdessä kehittämässä laadukkaita sääpalvelujärjestelmiä lähes sadassa maassa viime vuosikymmeninä. Ilmastonmuutoksen ikäviä vaikutuksia tullaan kokemaan yhä enemmän, mutta voimme vielä vaikuttaa siihen, millaisissa olosuhteissa lapsemme ja heidän lapsensa tulevat elämään. Seuraavat vuodet ovat kriittisiä. Vuonna 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksessa tulisi pystyä sopimaan sitovista päästörajoituksista. Se on kohtalonkysymys, korostaa Petteri Taalas. 6 näkökulma--- 1/2008
jektin aloittaminen on siten paljon helpompaa. Suunnittelutoimistot ovat myös näköalapaikkoja uuteen tekniikkaan ja tätä kokemusta voidaan hyödyntää monissa töissä. Suhdannevaihteluiden tasaaminen on yrityksille luonnollisesti myös yksi ulkoistamisen etu. Ramboll osti Jyvästekin viime vuoden lopulla. Miten se näkyy toiminnassanne? Intensiivisin fuusiovaihe on käynnissä eli toimintaa yhdistetään Rambollin järjestelmiin. Myös Rambollin nimen esiintuominen markkinointityössämme on nyt keskeistä. Panostamme vahvasti uuden teollisuus- ja energiatoimialan kehittämiseen, jotta voimme tarjota näiden alojen kokonaisvaltaisia projekteja asiakkaillemme. Aamukahvilla--- Matti Vuorio Henkilöstöpula on insinööritaidon haaste Suomessa. Miten haasteeseen vastataan? Suunnittelutoimistoilla on jo perinteisestikin ollut kouluttajan ja perehdyttäjän rooli, eli moni vastavalmistunut insinööri aloittaa uransa tällä sektorilla. Se on myös jatkossa yksi tapa saada uusia osaajia. Kokeneen työvoiman saatavuus on haaste, ja siksi rekrytointi on jatkuva prosessi, johon tulee panostaa. Matti Vuorio johtaa Rambollin omistukseen siirtynyttä jyväskyläläistä teollisuusautomaatioon erikoistunutta Jyvästek Oy:tä. Millä mielellä heräsit tänä aamuna? Ihan hyvällä mielellä. Nyt kun alkaa jo aamullakin olla valoisampaa, on herääminen helpompaa näin aamu-uniselle. Miten suomalaisosaamisen kilpailukyky säilyy kansainvälistyvässä maailmassa? Uskon, että suomalainen insinööritaito pysyy kilpailukykyisenä tulevaisuudessa. Korkeampaa prosessiosaamista vaativat tehtävät säilyvät Suomessa. Keskittymistä pitää toki tehdä, eli massatyövaiheita siirtyy edullisemman kustannustason maihin. Myös tietokantapohjaiset järjestelmät auttavat kustannustehokkuuden löytymisessä, jolloin vaativampaan osaamiseen ja kehitystyöhön jää myös enemmän aikaa. Miten ilmastonmuutos ja ympäristöasiat näkyvät työssänne? Toimimme mm. energiasektorilla ja teemme automaatio- ja sähköalojen detaljisuunnittelua, joten ympäristöasiat ovat meille osa arkipäivää. Meillä ilmastonmuutosasia näkyy vahvimmin kriteerien kautta, jotka suunnitelmamme pitää täyttää. Uskon, että tulevaisuudessa vaihtoehtoisten energiamuotojen yleistyminen tuo suunnittelutoimistoille uusia toimeksiantoja. Johdat merkittävää suomalaista teollisuussuunnittelutoimistoa. Miksi teollisuuden kannattaa investoida konsulttiosaamiseen? Teollisuuden kannattaa pyrkiä konsulttitoimistojen kanssa pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, kuten moni on tehnytkin. Molemminpuolinen tuntemus on vahvuus: toimintatavat ja ihmiset, ohjeistukset ja organisaatiot ovat tuttuja. Uuden pronäkökulma--- 1/2008 7
Kattavaan ilmastosopimukseen pääsemiseksi on odotettavissa erittäin tiukat neuvottelut, mutta maiden sitoutuminen yhteiseen prosessiin synnyttää luottamusta, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. 8 näkökulma--- 1/2008
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: Ratkaisun avain on eri maiden lähtökohtien ymmärtämisessä Ilmastokysymys luo haasteen, joka pakottaa päätöksentekijät tasapainoilemaan kansallisten etujen ja globaalin tulevaisuuden välillä. Johtavien maiden on näytettävä esimerkkiä vastuun kantamisessa. Kestävä kehitys on ollut vahvasti agendalla Kimmo Tiilikaisen ministeriuran alusta lähtien hänen aloitettuaan tehtävässä viime syyskuussa. Yleisellä tasolla on helppo sanoa, mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitää tehdä: energiakulutuksen kasvu on pysäytettävä kymmenen vuoden sisällä. Painopistettä pitää muuttaa kohti uusiutuvia energiamuotoja. Taakkaa ei kuitenkaan voi kasata pelkästään teollisuudelle ja energiatuotannolle, vaan koko yhteiskunnan on osallistuttava työhön. Suomessa pohditaan parhaillaan keinoja, joilla niin asumisessa, rakentamisessa, liikenteessä, jätehuollossa kuin maataloudessakin päästään EU:n asettamiin tavoitteisiin. Ilmasto-energiastrategiamme on valmisteilla ministerityöryhmässä ja sitä seuraavat esitykset käytännön työn aloittamiseksi. Teknologian siirtyminen ilmastotalkoiden haasteena Jos joku olisi vuosi sitten sanonut, että vuoden 2007 loppuun mennessä kaikki maat ovat sitoutuneet neuvottelemaan kattavasta ilmastosopimuksesta vuonna 2009, sitä olisi pidetty hourujen puheena. Niin paljon edistystä tapahtui viime vuoden aikana, Kimmo Tiilikainen sanoo. Ministeri muistuttaa, että sopimukseen pääsemiseksi on odotettavissa erittäin tiukat neuvottelut, mutta merkittävää on sitoutuminen yhteiseen prosessiin. Ylevistä tavoitteista on helppo sopia, mutta nyt tarvitaan konkreettisia rakennuspalikoita, joilla oikeasti on vaikutusta. Ratkaisun avain on ymmärtää eri maiden hyvinkin erilaisia lähtökohtia. Rikkaat maat eivät halua tehdä myönnytyksiä kilpailukykynsä kustannuksella. Länsimaiden tuleekin hakea ratkaisuja edistyneen teknologian hyödyntämisestä. Ankarimmin ilmastonmuutos iskee köyhimpiin maihin, joilla on huoli sopimuksen edellyttämien sopeutumiskeinojen rahoittamisesta. Kolmantena ryhmänä ovat tulevat maailmantalouden veturit, entiset kehitysmaat. Niiltäkään ei voi vaatia talouskasvun pysäyttämistä. Siksi meidän on pystyttävä edistynyttä teknologiaa teollisuudessa ja energiantuotannossa hyödyntäen siirtämään näiden maiden käyttöön näkökulma--- 1/2008 9
Materiaalien uusiokäyttö esimerkiksi maarakentamisessa on sekä luonnontaloudellisesti että kansantaloudellisesti järkevää, sanoo ympäristöministeri Tiilikainen. osaamista, ettei niiden tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Tarvitaan jokin rahoitusmekanismi, joka paikkaa kuilun tarjonnan ja maksukyvyn välillä. Julkisen rakentamisen toimittava mallina Rakentamis- ja suunnittelusektorilla Kimmo Tiilikainen linjaa tärkeimmiksi kestävän kehityksen haasteiksi rakennusten käytönaikaisen energiatarpeen pienentämisen. Myös materiaalien elinkaarenaikaisten päästöjen huomioonottaminen on keskeistä. Julkisen rakentamisen pitäisi näyttää mallia tämän linjan mukaisten rakennusten toteuttamisessa. Yhdyskuntasuunnittelu on avainasemassa, kun pohditaan liikenteen merkitystä ilmastonmuutokseen. Rakentamisen ja liikennejärjestelmien yhtäaikainen suunnittelu vie oikeaan suuntaan. Tiheästi asutuilla alueilla tulee hyödyntää joukkoliikennettä. Kun valtaosa suomalaisista asuu kuitenkin seuduilla, joilla joukkoliikenteen mahdollisuudet ovat rajalliset, pitää henkilöautoliikenteen päästöjä pystyä alentamaan. Ensimmäiset tiedot autokaupasta kertovat, että uusi verotus on ohjannut autokauppaa ympäristöystävälliseen suuntaan. Koko autokannan uusiutuminen on tietysti hidas prosessi ja ottaa aikansa, ennen kuin se näkyy kokonaispäästöluvuissa. Kohti parempaa materiaalitehokkuutta Tiilikaisen mukaan materiaalitehokkuus on hyvä mittari kertomaan, onko taloutemme kestävällä pohjalla. Meidän tulisi pystyä pitämään kasvua yllä ilman, että luonnonvarojen kulutus samaan aikaan lisääntyy eli käyttöönotetusta luonnonvaratonnista pitäisi saada talouskasvua kasvavasti irti. Materiaalitehokkuusnäkökulma puoltaa esimerkiksi teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämistä rakentamisessa. Tämä suuntaus olisi erittäin toivottavaa, jos esimerkiksi tuhkan käytöllä pystytään säästämään neitseellistä luontoa, kuten soraharjuja. Kyse on oppimisprosessista eli pitäisi oppia käyttämään kierrätysmateriaaleja ja sivutuotteita hyväksi. Energiana hyödyntäminen on osa materiaalitehokkuutta. Kestävän kehityksen tai kestävän talouden kannalta ei ole varaa tuhlata mitään. Se mikä otetaan käyttöön, pitää hyödyntää tehokkaasti. Tiilikaisen mukaan uusien materiaalien käytön lisääminen vaatii eri päätöksentekotahojen yhteistyötä. Tarvitaan panostuksia kehittämishankkeisiin. Tärkeää on myös, että sivutuotteiden käyttöä harkittaisiin aina kun päätetään uusista infrahankkeista. Lainsäädäntö on tähän saakka hankaloittanut materiaalitehokkaan toiminnan yleistymistä. Meillä on käynnistetty kaksivuotinen jätelainsäädännön kokonaisuudistus, jossa pitää tarkastella myös materiaalien uusiokäyttöä. Turvallisiksi todettujen sivutuotteiden käyttöä pitää edistää luonnon säästämiseksi. Materiaalitehokkuus tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa ja toisaalta lupajärjestelmää tulisi kehittää kattavammaksi tai kevyemmäksi. 10 näkökulma--- 1/2008
Ramboll haluaa maarakentamisen kestävälle pohjalle Kestävän kehityksen mukainen maarakentaminen on yhä perustellumpaa, kun pohditaan ratkaisuja ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin uhkiin. Ramboll Finland on tutkinut yli 20 vuotta keinoja uusien materiaalien hyödyntämiseksi rakentamisessa. Luonnonvarojen säästämisen ohella energia- ja ilmastokysymykset ovat nousseet entistä keskeisemmiksi myös maarakentamisen näkökulmasta, sanoo tekniikan tohtori, Rambollin Luopioisten yksikön päällikkö Pentti Lahtinen. Kestävän kehityksen mukainen maarakentaminen edellyttää teollisuuden sivutuotteiden ja huonolaatuisten maa-ainesten aktiivista hyödyntämistä. Siten soraharjut ja arvokkaat pohjavesialueet säästyisivät, Lahtinen korostaa. Pelkästään pääkaupunkiseudulla tarvitaan vaihdettaville massoille 1,5 miljoonaa kuutiota uutta läjitystilaa. Tilan loppuessa massat joudutaan kuljettamaan kauemmas ja tilalle tuodaan soraa. Tämän sijasta voisimme hyödyntää olemassa olevaa ympäristöteknologiaa. Teollisuus tuottaa vuosittain miljoonia tonneja sivutuotetta. Olemme tutkineet yli 200 teollisuuden jätejaetta ja ne olisivat valmiita tuotteistettaviksi. Siten olisi jo lähivuosina mahdollista säästää luonnonvaroja 15 20 prosenttia, Lahtinen sanoo. Tiestön lisäksi käyttökohteita ovat muun muassa satama-alueet. Vuosaaren sataman rakenteissa käytettiin stabiloituja massoja. Nyt vastaavanlainen hanke on meneillään Turun satamassa. Uudet keinot edellyttävät lainsäädännön ja hankintamenettelyjen muuttamista. Teollisuuden pitäisi kehittää tuotantomenetelmiä siten, että raaka-aineet olisi helppo kerätä talteen. Vaihtoehtoiset tavat on huomioitava koko suunnittelu- ja rakennusprosessissa. Tiepiirit tarjoavat kokeilualustoja Kaakkois-Suomen tiepiirin tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen uskoo uusiomaarakentamisen yleistyvän, kun lainsäädäntö ja lupakäytäntö saadaan tukemaan uusia ratkaisuja. Toivoisimme, että lainsäädäntö ja lupaprosessit tukisivat tuotteistamista. Siten uusista keinoista tulisi hinnaltaan edullisia ja urakoitsijat sekä konsultit ottaisivat ne myös omakseen. Palvelun toimittajien kannalta kyseessä on myös osaamisen kautta tuleva kilpailuetu. Teollisuuden sivutuotteet pitää saada hyötykäyttöön maarakentamisessa, painottaa kehitysjohtaja Pentti Lahtinen. Ramboll on tutkinut uusiomateriaaleja yli 20 vuotta. Tiehallinnolla on tarjouspyyntöjen tekijänä ratkaiseva rooli asian edistämiseksi. Voimme suosia korvaavia menetelmiä. Tässä vaiheessa tarjoamme tiepiirissä urakoitsijoille kokeilualustoja, jotta uusia menetelmiä ja materiaaleja voidaan testata. näkökulma--- 1/2008 11
Ratahallintokeskus on aloittanut tämän hetken suurimpiin ratahankkeisiin kuuluvan Seinäjoki Oulu -osuuden rakentamisen ensimmäisen vaiheen. Hankkeen merkitys korostuu liikenteen kasvaessa ja ilmastonmuutoksen suunnatessa lisäpainetta rautateille. 12 näkökulma--- 1/2008
Seinäjoki Oulu -radan kehittäminen Koko 335 kilometrin rataosan päällys- ja alusrakenteen uusiminen sisältäen tarvittavat siltojen uusimis- ja peruskorjaustyöt Liikennepaikkojen parantaminen sisältäen nykyisten kehittämisen ja yhteensä 5 uutta liikennepaikkaa Kaksoisraideosuuksien toteuttaminen RHK ja Ramboll parantavat Seinäjoki Oulu -rataa Tasoristeysten poistaminen osuudelta Seinäjoki Matkaneva, turvalaite- ja sähköratajärjestelmämuutokset Hyvät radat toimivat talouden vetureina Seinäjoki Oulu -rataosa on yksi maamme tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista radoista. Tavoitteena on nyt lisätä rautatieliikenteen kilpailukykyä ja luoda uusia edellytyksiä alueen maankäytölle sekä elinkeinotoiminnalle. Hankkeen ensimmäinen vaihe ajoittuu vuosille 2007 2011. Varsinaiset rakennustyöt käynnistyvät kevään aikana. Rautatieliikenne on kasvanut 40 prosenttia 2000-luvun aikana. Seinäjoki Oulu -raiteen välityskyky on käytetty loppuun. Tavarajunat joutuvat odottamaan ohimenevää liikennettä monta tuntia. Se ei ole tehokasta liikennöintiä ja edellyttää suuria perusparannuksia, sanoo RHK:n investointijohtaja Kari Ruohonen. Hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Ratahallintokeskuksella on valtuudet käyttää hankkeeseen 110 miljoonaa. Uskomme, että rautatieliikenteen haasteet ymmärretään ja lisärahoitus varmistuu, mutta aikataulu jatkolle on vielä avoin, Ruohonen kertoo. Ratatyöt sovitettava liikenteeseen Seinäjoki Oulu -radan päällysrakenne vaatii pikaista uudistamista. Ensiapuna osuuden kaikki ratapölkyt on vaihdettu ja kiskojakin on uusittu Oulusta Eskolaan saakka. Perusparannuksen myötä junien akselipainoja voidaan nostaa 80 100 kilometrin nopeustasolla 25 tonniin nykyisestä 22,5 tonnista. Henkilöliikenteen nopeus voidaan nostaa junatyypistä riippuen 160 200 kilometriin Seinäjoki Kokkola -välillä. Uusilla kaksoisraideosuuksilla ja viidellä uudella liikennepaikalla lisätään radan kapasiteettia. Ykkösvaiheessa rakennetaan kolme kaksoisraideosuutta, Etelä-Seinäjoki Seinäjoki, Seinäjoki Ruha ja Kokkola Matkaneva, kertoo RHK:n projektipäällikkö Tommi Rosenvall. Rambollin suunnittelutehtävät kattavat tällä hetkellä Etelä-Seinäjoki Seinäjoki -kaksoisraiteen suunnittelun sekä Riijärven, Jäniskorven ja Saarelan uusien liikennepaikkojen suunnittelun. Rosenvall korostaa ratahankkeen tarkkaa sovittamista olemassa olevaan liikenteeseen. Ratatyöt pitää ajoittaa jopa puolitoista vuotta ennen ilmoitettuihin työrakoihin lii- näkökulma--- 1/2008 13
Ratasuunnittelun uusia näkökulmia RHK-Akatemiassa Ratasuunnittelun asiantuntijoita tarvitaan Suomessa lisää. Suuria ratahankkeita on käynnistymässä eri puolilla maata ja alan osaajista on pula. Ratahallintokeskus kouluttaa rautatiesuunnittelijoita RHK-Akatemian puitteissa. Vuoden 2007 aikana RHK-Akatemia järjesti yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston Maa- ja pohjarakenteiden laitoksen kanssa rautatiesuunnittelua laajasti käsitelleen opintokokonaisuuden. Rautatiesuunnittelun erikoisopintojakso oli suunnattu sekä rautatiealan työstä kiinnostuneille tekniikan opiskelijoille että infra-alalla jo työskenteleville diplomi- ja amk-insinööreille. Kaikkiaan koulutukseen osallistui noin 150 henkilöä. Kahdentoista seminaaripäivän ohjelma rakentui eri aihealueiden huippuosaajien asiantuntijaluennoista sekä laajasta ryhmätyöstä. Mukana oli myös useita Ramboll Finlandin suunnittelijoita. Alan yhteisistä koulutuksista on aina hyötyä omassa työssä. Viimeisimmän tiedon saamisen lisäksi koulutus oli hyvä tilaisuus luoda kontakteja ja tavata oman alan ihmisiä, kertoo ratageometriaan erikoistunut projektipäällikkö Hanna Ravantti Rambollin Kouvolan toimistolta. Hyvä, että rata-alan koulutukseen panostetaan, kun osaajista on maassamme pulaa. kenteen lomaan. Kun työraot on järjestetty, ne pitää pystyä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Väkisinkin liikennettä joudutaan häiritsemään, kesäkaudella liikenne on pysähdyksissä 8 tuntia vuorokauden aikana. Panostusta radan ylläpitoon ja kehittämiseen Kestävä kehitys suosii rautatieliikenteen lisäämistä. Junaliikenteen päästöt ja energiankulutus matkustajaa tai kuljetettua tonnia kohti ovat murto-osa muiden liikennemuotojen lukemista. Tavaraliikenteestä neljännes kulkee junilla, silti tavarajunien osuus kotimaan tavaraliikenteen energiankulutuksesta on vain neljä prosenttia. Seinäjoki Oulu on Suomen vilkkaimpia rataosuuksia. RHK:n Tommi Rosenvall korostaa ratahankkeen tarkkaa ajoittamista. Ratatyöt pitää sovittaa jopa puolitoista vuotta ennen ilmoitettuihin työrakoihin liikenteen lomaan. Kun työraot on järjestetty, ne pitää pystyä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Rautatieliikenteen parantaminen ja ylläpito edellyttävät Kari Ruohosen mukaan riittävää perusradanpidon rahoitusta sekä panostuksia myös kehittämishankkeisiin. Liikenteen kasvu viime vuonna oli odotettuakin suurempaa. Ilmastonmuutos tulee jatkossa lisäämään rautatieliikenteen tarvetta. Samoin vaikuttaa esimerkiksi metsäteollisuuden keskittyminen. Silloin raakapuu kulkee jatkossa pidempiä matkoja, jolloin rautatieliikenteen kilpailukyky paranee. Suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat vilkkaimpien väylien kaksoisraideosuuksien saaminen sekä ratapihojen parantaminen. Kilpailukykyinen junaliikenne edellyttää, että ratapihat voidaan rakentaa sallimaan suuremmat junapituudet. 14 näkökulma--- 1/2008
Teollisuusrakentamisessa ympäristönäkökohdat painavat yhä enemmän vaa assa. Etenkin energiantuotannon kysymykset haastavat suunnittelijat ja investoivan teollisuuden uusien yhä tehokkaampien vaihtoehtojen hakemiseen. Rambollin teollisuuspalvelussa teräsrakennesuunnittelu on tullut vahvasti mukaan kokonaisuuteen. Ympäristökysymys tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille energiaosaajille Ympäristöä säästävien energiamuotojen kehittäminen tuo uusia mahdollisuuksia suomalaiselle energiateollisuudelle, sanoo Metso Power Oy:n Pekko Pennanen. Teollisuusrakentamisessa 3D-suunnittelu on tätä päivää. Yhteisen suunnittelumallin käyttö on avaintekijä ja toiminnan edellytys, sanoo Metso Power Oy:n projekti-insinööri Pekko Pennanen. Metso Powerin suunnittelukumppanina Ramboll tekee rakenteiden lujuuslaskennan ja suunnittelun 3D-ohjelmistoilla. Teollisuusrakennukset sisältävät yleensä valtavan määrän putkistoja, koneita ja laitteita. Näiden yhteensovittamisessa rakenteiden kanssa 3D-suunnittelun edut tulevat parhaiten esille. Tietoa vaihdetaan eri suunnitteluryhmien kesken ja törmäystarkasteluilla vältetään hankalat ja kalliit työmaalla suoritettavat korjaukset, kertoo projektipäällikkö Marko Karkulehto. Oulussa ratkaistaan teollisuuden rakenteita Rambollin talotoimialan Oulun yksikkö on tuonut mukanaan vahvaa osaamista teollisuuden teräsrakennesuunnitteluun ja se näkyy esimerkiksi Metso Powerin Skotlantiin työstämässä paperi- ja sellutehtaan polttokattilahankkeessa. Paikalliset normit asettavat vaatimuksia suunnittelijalle, jonka pitää huolehtia, että rakennus pystytään rakentamaan turvallisesti ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Koko elinkaari pitää huomioida, ulottuen rakennuksen käyttöön, huoltoon ja purkamiseen, Pekko Pennanen kertoo. Uusia vaihtoehtoja energiatuotantoon Kestävä kehitys huomioidaan teollisuussuunnittelussa yhä laajemmin. Biovoimalaitosten suosio on näkynyt myös Metsossa. Energia-alan vahva pyrkimys pois perinteisten fossiilisten polttoaineiden käytöstä on etu suomalaiselle, vaihtoehtoisten ratkaisujen kehittämisen hallitsevalle energiateollisuudelle, sanoo Pennanen. Hankkeissa näkyvät kasvavat tehokkuusvaatimukset koko projektin tasolla. Verkostojen ja alihankinnan osuuden kasvaessa suunnittelu ja projektinjohto nousevat keskeiseen rooliin. Kumppaneiden merkitys korostuu tuotantovolyymin kasvaessa. Saamme samalla uusia laajempia näkökulmia ja voimaa projektinhoitoon sekä muihin suunnittelun osa-alueisiin, Pennanen korostaa. Kokonaispalvelua teollisuussuunnitteluun Rambollin teollisuudelle tarjoama teräsrakennesuunnittelu vahvistaa yhtiön uutta energiatoimialaa sekä alan osaamista koko Ramboll Groupissa. Ramboll on ollut mukana Metso Powerin kanssa suunnittelemassa Porin Prosessivoimalle sähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä tuottavaa laitosta. Rakenteilla olevan mittavan kattilarakennuksen pinta-ala on 900 neliötä ja korkeus lähes 60 metriä. Massiivisen teräsrungon paino on 1 350 tonnia. Foster Wheeler Energia Oy:lle Ramboll on suunnitellut Japaniin Onahamaan jätelämpökattilan, jonka tarkoitus on kerätä kuparintuotantoprosessissa syntynyt hukkalämpö talteen. näkökulma--- 1/2008 15
Itäkeskukse Ramboll suunnittelee elemen on elemen Betonielementtirakentaminen on keskeisessä roolissa uudessa Helsingin Itäkeskukseen valmistuvassa ostoskeskuksessa. Sponda rakennuttaa 56 000 neliön liikekiinteistön, jonka suurimmaksi vuokralaiseksi tulee HOK-Elannon noin 14 000 neliömetrin laajuinen Prisma. Uusi liikekeskus avataan loppuvuodesta. 16 näkökulma--- 1/2008
ttirakenteisen liikekeskuksen ssa betoni tissään Kohti kestävää rakentamista Talonkennusalalla on suuri rooli kestävän kehityksen edistämisessä alan ympäristövaikutusten ja kansantaloudellisen merkityksen ollessa suuri. Rambollin talotoimialan johtaja Ismo Tawast korostaa käyttöikämitoituksen merkitystä. Rakennuksen suunnitelmissa oleva käyttöikä on keskeisessä roolissa, kun mietitään energiatehokkuutta. Materiaalien valinta, rakennuksen joustaminen alkuperäistarkoituksesta myös muihin käyttötarkoituksiin, materiaalien kierrätettävyys ja lämmön eristävyys ovat avainseikkoja, hän korostaa. Rambollilla on mahdollisuus tehdä rakennushankkeissa kestävää kehitystä tukevat päävalinnat sekä detaljitason ratkaisut. Rakennusten osuus energiankäytöstä on Suomessa noin 40 prosenttia. Jotta ulkoilman hiilidioksiditaso ei enää nousisi, uudisrakentamisen energiakulutus olisi Tekesin mukaan saatava seitsemänteen tai kahdeksanteen osaan nykymääräysten tasosta. Ramboll Finlandin talonrakennuksen asiantuntijoille uusi liikekeskus merkitsee monipuolista rakennesuunnitteluprojektia. Kohde on mallinnettu 3D-työkaluja hyödyntäen. Rakennus on lähes täysin elementtirakenteinen, mikä on edellyttänyt suunnittelulta erittäin tarkkaa mallintamista. Jokaisesta neljästä ja puolestatuhannesta elementistä tulee olla yksityiskohtaiset mallit, kertovat Rambollin Tampereen yksikön talotoimialan päällikkö Atte Leppänen ja suunnittelija Arto Nieminen. Tarkka suunnittelu tukee koko ketjua 3D-suunnittelun vahvuudet tulevat selvästi esiin Itäkeskuksen hankkeessa. Yksityiskohtaisista ja havainnollisista malleista syntyy virheettömiä rakenneratkaisuja. Haastavien kohtien mallintaminen ja suunnittelu on helppoa, kun kaikki osapuolet näkevät kohteen samalla tavalla. Vaikeankin geometrian ratkaiseminen onnistuu kolmiulotteisten mallien avulla. 3D-malli sisältää elementtien valmistuksessa ja rakentamisessa tarvittavat raudoitukset ja tiedot. Hallitsemalla uuden suunnitteluteknologian Ramboll pystyy tarjoamaan yhä pa- rempia suunnitteluratkaisuita ja enemmän tietoa yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden käyttöön. Rakennuksen betonielementtitoimittajan Betonimestarit Oy:n projektipäällikön Hannu Pärkön mukaan suunnittelun uusi ulottuvuus tukee myös elementtien valmistusta. Virheiden karsiutuminen jo suunnitteluvaiheessa helpottaa tehtaan työtä. Suunnitelmien informatiivisuus on lisääntynyt, mikä auttaa varsinkin monimutkaisempien elementtien toteuttamisessa. 3D:n myötä elementtivalmistaja hahmottaa kokonaisuuden, johon hänen valmistamansa osa sijoittuu. Tiloja kahteen kerrokseen Uuden Prisma Itäkeskuksen vaikutusalueella asuu yli 200 000 ihmistä, ja keskuksen vetovoima ulottuu hyvien liikenneyhteyksin ansiosta vielä paljon laajemmalle. Uusi kauppapaikka tulee olemaan suurin Prisma siihen asti, kun Kannelmäen Prisma valmistuu lähivuosien aikana. Prisma Itäkeskus tulee toimimaan kahdessa kerroksessa. Pohjakerroksen valtaa lähes 4 500 neliömetrin päivittäistavaraosasto. Käyttötavaralle on noin 9 500 neliötä tilaa, josta pääosa on toisessa kerroksessa. Prisman kellarikerrokseen tulee noin 700 parkkipaikkaa. näkökulma--- 1/2008 17
Kestävä tienpito lä yhdyskuntarakente Yhdyskuntien ja liikennejärjestelmien suunnittelu on suurien haasteiden edessä ilmastokysymyksen noustua yhä kuumemmaksi aiheeksi. Suomalaiset alan toimijat, Tiehallinto mukaan lukien, miettivät millaisilla ratkaisuilla kestävää kehitystä voidaan edistää tiealalla. Savo-Karjalan tiepiirin uusi johtaja Petri Keränen ja Ramboll Finlandin infratoimialan johtaja Jarkko Niittymäki istuivat alkuvuodesta alas pohtimaan tilannetta. Miten kestävää kehitystä voidaan edistää tiehankkeissa? Petri Keränen: Teiden rakentamisessa ja kestävässä kehityksessä on kyse prosessista, jossa pitää lähteä liikkeelle liikennejärjestelmän tasolta ja maankäytön suunnittelusta. Nykyisen verkon entistä parempi hyödyntäminen, kunnossapito ja liikenteen kysyntään vaikuttaminen ovat ratkaisevia asioita. Vasta sitten tullaan investointien ja hankkeiden tasolle. Kun tiehankkeesta on päätetty, kestävän kehityksen keinot ovat ainoastaan vaihtoehtojen valintaa, kuten materiaalien kestävää, ekologista käyttöä. Pelimerkkejä on paljon vähemmän kuin liikennejärjestelmätasolla. Ilmastonmuutokseen vaikuttamiseksi meidän on otettava lujempi ote sidosryhmäyhteistyössämme. Tiehallinto on ollut maankäytön suunnittelussa melko sopuisa yhteistyökumppani. Emme ole juurikaan puuttuneet esimerkiksi kaupan suuryksiköiden sijoittumiseen etäälle kaupunkikeskuksista pääväylien varsille. Vain riittävä pitkäjänteinen rahoitus auttaa pitämään yllä nykyisen infrastruktuurin ja kehittämään myös liikenneturvallisuutta, korostaa Petri Keränen. 18 näkökulma--- 1/2008
htee en suunnittelusta Jarkko Niittymäki: Kyse on laaja-alaisesta koko yhteiskuntaa koskevasta ongelmasta. On tasapainoiltava tilanteessa, jossa toisaalta tulee suojautua jo aiheutetun vahingon seurauksilta ja toisaalta ehkäistä suurempien vaikutusten syntymistä. Kaikki lähtee maankäytöstä ja liikennetarpeiden hallinnasta. Tiheästi rakennettuun taajamainfraan on tuotava tehokkaita joukkoliikennepalveluja, joita täydentävät erilaiset matkaketjut. Hyvän lähtökohdan tälle tarkastelutavalle antaa esimerkiksi ns. neliporrasstrategia, jossa ensin vaikutetaan koko liikennetarpeen syntymiseen maankäytön ja kaavoituksen avulla, ja toisella portaalla itse liikkumisen kysyntään ja kulkutapoihin. Tulisi löytää sellaisia ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan rajoittaisi liikkumisen vapautta. Suomi on vaikea alue pitkien etäisyyksien ja suurten kuljetustarpeiden vuoksi. Enää ei voida ajatella, että henkilöautolla pitäisi päästä joka paikkaan, vaan henkilöauto on suuremmissa taajamissa nähtävä osana matkaketjua. Petri Keränen: Maankäytön suunnittelussa on luotava sellainen ympäristö, että henkilöauto ei ole ainoa liikkumisvaihtoehto. Kuopion kaupunkirakenteen suunnittelulla on selvityksen mukaan säästetty 6 000 10 000 henkilöautoa tekemällä tietoisesti joukkoliikennekaupunkia. Jos kaupan suuryksiköt sijoitetaan kauas pääteiden varsille, asiointi tapahtuu käytännössä autolla. Myös omakotialueet ovat usein kaukana keskuksista. Kahden ja kolmen auton taloudet lisääntyvät maakuntakeskuksissakin. Miten kestävä kehitys näkyy Tiehallinnon arvoissa ja tavoitteissa? Petri Keränen: Tiehallinto panostaa esimerkiksi tutkimukseen, jota on tarkoitus suunnata ilmastonmuutokseen vaikuttamiseen. Toki joudumme infranomistajana miettimään ilmiöön varautumista, mutta vaikuttamiskeinoihin tulee löytää myös uutta otetta. Joudumme tekemään strategisia päätöksiä, joita seuraavat tarvittaessa jopa lakimuutokset. Liikennejärjestelmän suunnittelussa tarvitaan eri alojen osaajia, yhteistyötä eri organisaatioiden välillä ja monitieteistä tarkastelutapaa, tähdentää Jarkko Niittymäki. näkökulma--- 1/2008 19
Savo-Karjalan tiepiiri on yksi Tiehallinnon yhdeksästä tiepiiristä. Sen toimialueena ovat Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan maakunnat. Tiepiirin vastuulla on noin 11 200 kilometriä yleisiä teitä. Tiepiirin vuosittainen rahoitus on noin 70 miljoonaa euroa. Työntekijöitä on noin 70. Diplomi-insinööri Petri Keränen aloitti tiepiirin johtajana 1.1.2008. Jarkko Niittymäki: Arvot törmäävät esimerkiksi silloin, kun liikutaan pitkiä työmatkoja, koska halutaan omakotitaloon ja lähelle luontoa. Ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Mutta tärkeää on, että panostetaan niihin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa. Järkevä yhdyskuntarakenne kestää erilaisia yksittäisiä poikkeuksiakin. Toki suunnittelijalla on mahdollisuus tehdä innovaatioita hanketasolla, mutta budjetti ja aikataulu sekä tekniset syyt rajoittavat. Uusiomateriaalit ja sivutuotteet tarjoavat ekologisia vaihtoehtoja, mutta Suomessa kuitenkin normit ovat niin tiukat, että poikkeuksellinen rakenne vaatii seurannat ja poikkeusluvat. Millaisia uhkia ilmastonmuutos aiheuttaa tieverkolle? Petri Keränen: Pitkän märän kauden hallinta soratieverkolla on todellinen uusi haaste. Aiemmin talvella soratiet olivat jäässä marraskuusta huhtikuulle. Nyt kelirikkoa on sydäntalvellakin. Toinen ongelma on märkäkeli vilkkailla päällysteteillä. Päällyste kuluu aivan eri tavalla kuin pakkastalvella, jolloin se on kuiva tai jään suojassa. Urapaikkauksia pitää tehdä keskellä talvea. Vaihteleva nollakeli on myös suuri liikenneturvallisuusriski. Haaste on myös varautua äkillisiin resurssien kysyntähuippuihin lyhytkestoisten rankkojen vesija lumisateiden lisääntyessä. Pitääkö näitä huippuja varten varata kalustoa, jolle ei sitten kuitenkaan muina aikoina ole järkevää käyttöä? Jarkko Niittymäki: Ilmastolliset ääriolosuhteet yleistyvät. Rankkasateet ja myös tulvat lisääntyvät. Tämä merkitsee, että on arvioitava uudestaan riittävätkö nykyiset, esimerkiksi tienrunkoa koskevat rakenteelliset normit, vai pitääkö niitä muuttaa. Tärkeän infrastruktuurin katkeamista esimerkiksi sortuman tai tulvan seurauksena on vaikea hyväksyä Suomen kaltaisessa kehittyneessä yhteiskunnassa. Miten suunnittelusektori voi auttaa Tiehallintoa ilmastokysymyksen haasteissa? Petri Keränen: Konsultteja on käytetty perinteisesti teiden suunnittelussa, mutta yhä enemmän asiantuntijoita hyödynnetään tienpidon strategisessa suunnittelussa ja liikennejärjestelmätyössä. Tarvitaan laaja-alaista ilmiöiden ja vaikutuskeinojen hallintaa ja arviointinäkökulmia. Vaikutusten arviointi on haastavimpia asioita, koska sen pohjalta tehdään päätöksiä. Kilpailuttamisessa ja tarjousten arvioinnissa pitäisi huomioida nämä asiat. Jarkko Niittymäki: Liikennejärjestelmän suunnittelussa tarvitaan eri alojen osaajia, yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Ollaan siirtymässä insinööritieteistä eri näkökulmien yhdistämiseen ja monitieteiseen tarkastelukantaan. Petri Keränen: Vain riittävä pitkäjänteinen rahoitus auttaa pitämään yllä nykyisen infrastruktuurin. Katson liikenneturvallisuuden kuuluvan kestävän kehityksen piiriin hyvin vahvasti ja se on meille iso haaste niin pääteillä kuin taajamissakin. Ilman kestävää rahoitusta turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ei juuri pystytä tekemään. Jarkko Niittymäki: Tulisi pystyä pitkäjänteisempään suunnitteluun. Se vaatisi, että yhdessä voidaan katsoa eteenpäin ja miettiä tulevaisuutta. Petri Keränen: Toiminta on liikaa vuotuisen talousarviomaailman varassa. Pitkäjänteisyys antaisi aikaa suunnitella vaihtoehtoja. Silloin kun on kiire, joudutaan turvautumaan perinteisiin ratkaisuihin. Pitkäntähtäimen rahoitus antaisi mahdollisuuden suunnitella liikennejärjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa monipuolisin toimenpitein. 20 näkökulma--- 1/2008
Englantilainen Whitbybird täydentää Rambollkonsernin osaamista monikerrosrakentamisessa ja mm. jalkapallostadionien suunnittelussa. Jalkapallo polttopisteessä Liverpool Football Clubin omistaja Kop Football Holdings Limited on valinnut Ramboll Whitbybirdin rakenne- sekä tie- ja vesirakennussuunnittelupalvelujen toimittajaksi joukkueen uudelle 300 miljoonaa puntaa maksavalle stadionille. Lisäksi Ramboll Whitbybird voitti kilpailun rakennesuunnitteluosuudesta Fosters and Partnersin suunnitelmaan Barcelonan Camp Nou -stadionin uudistamiseksi. Kahden Euroopan suurimman jalkapallojoukkueen matkassa Ramboll on noussut huipulle jalkapallostadionien suunnittelussa. Ramboll Whitbybirdin tehtävä Liverpool FC:n uuden kodin suunnittelussa on auttaa tunnistettavan maamerkin toteuttamisessa. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiön asiantuntijat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä Ryder/HKS Inc:n arkkitehtien kanssa suunnitellakseen huomiota herättävän kattorakenteen, jossa on leveimmillään 160-metriset läpinäkyvät ulokkeet. Stadionin ainutlaatuinen ulkonäkö tukee Liverpoolin asemaa yhtenä maailman eliittijoukkueista. Liverpoolin uusi stadion laajentaa katsojien kokemusta jykevällä akustiikkajärjestelmällä ja tarjoamalla esteettömän näkymän kentälle jokaiselta istuimelta. Stadion on optimoitu täydelliseen urheilukokemukseen maailmanluokan klubitiloineen, fanikauppoineen ja useine ruokapisteineen ja siellä voidaan järjestää tilaisuuksia jopa 71 000 katsojalle. Stadionin on tarkoitus valmistua elokuussa 2011. Ramboll Whitbybird on ollut mukana suunnittelemassa myös Chelsea FC:n stadionia yhteistyössä Atherden Fuller Lengin kanssa. Jalkapallostadionien lisäksi Rambollin asiantuntijat ovat työskennelleet Newburyn Tattersalls Grandstand -kilpa-ajoradalla, jossa yhteistyökumppanina oli Fosters and Partners. näkökulma--- 1/2008 21
Turkuun tulvaturvaa 20 vuodeksi Ilmastonmuutos laittaa satamat lujille Ramboll on mukana Turun sataman katu- ja kenttäalueiden nostamisessa suojaan tulvilta. Turun satama on noussut viime vuosina otsikoihin sitä mukaa kun meri on kohonnut kulkuväylille vahinkoja aiheuttaen. Yli neljä miljoonaa matkustajaa vuosittain palveleva kuljetuslogistiikan keskus on ryhtynyt toimenpiteisiin vahinkojen vähentämiseksi. Katu- ja liikennealueiden ja laiturin reunamuurin nostaminen sekä purkukaivojen sulkujärjestelmien ja rakennusten suojarakenteiden asentaminen varmistavat, että matkustajat pääsevät kuivin jaloin ja ennen kaikkea turvallisesti laivoihin. Lisäksi pyritään suojaamaan kiinteistöjä ja liikkuvaa kalustoa, sekä minimoimaan veden haittoja liikenteelle. Veden korkeudet Turussa saavuttivat uusia ennätyksiä jo vuonna 1995, jolloin vesi nousi 1,27 metriin nollatasosta. Tulvahuippu koettiin tammikuussa 2005, jolloin 1,37 metriin ulottunut vedennousu vaurioitti kiinteistöjä ja pilasi 200 uutta autoa. Tulvavaurioita syntyi myös tammikuussa 2007. Vuoden 2005 tulvan myötä aloimme selvittää keinoja tulvahälytystilanteissa toimimiseksi ja tulvien ehkäisemiseksi. Rakenteellisiksi keinoiksi nousivat liikennealueiden nostot, laiturien reunamuurin korotus, sulkukaivot sekä rakennusten suojaus, kertoo sataman tekninen johtaja Matti J. Niemi. Ensivaiheessa turvattiin henkilöliikenteen yhteydet Viking Linen ja Tallink Siljan terminaaleihin alueita nostamalla. Työt valmistuivat viime marraskuussa. Lisäksi Kanavanie- 22 näkökulma--- 1/2008
men laiturin reunamuurin nosto saatiin valmiiksi viime vuonna. Kuluvana vuonna turvataan joukkoliikenteen yhteydet terminaaleihin linja-autoväyliä nostamalla sekä nostetaan liikennealueita ja sataman kenttiä ja toteutetaan tulvakaivot. Tulvat monen tekijän summa Meren vesipinnan nousuun vaikuttavia tekijöitä Turussa ovat matalapaineet sekä voimakas, pitkäkestoinen lounaasta tai etelästä puhaltava tuuli. Lisäksi vesipinnan nousuun vaikuttavat Itämeren allasaaltoilu ja jääpeitteen puuttuminen. Tulvat ovat monen eri suuntaan vaikuttavan tekijän summa, minkä vuoksi myös tulvien ennustaminen on vaikeaa, Niemi sanoo. Korkeimmillaan vesi on yleensä joulu-tammikuussa. Tulvavahinkojen todennäköisyyttä Turun satamassa lisäävät muun muassa matalalla sijaitsevat kenttä- ja laiturialueet sekä vanhat painuneet rakennukset. Alueet on aikoinaan tehty täyttömaalle ja huonojen pohjasuhteiden vuoksi maa on painunut. Myös alueen kaivot ovat matalalla, ja juuri tätä kautta vesi tulvii korkean veden aikana. Hulevesikaivot työntävät veden tulvatilanteessa kentille. Satama turvassa seuraavat 20 vuotta Äkillisten sääilmiöiden yleistyminen toisi lisääntyviä katkoksia satamatoimintaan. Nosturit eivät toimi kovalla myrskyllä, kenttäalueille roiskuu vettä tai jäätä. Kaikki liikennöinti kärsii. Rakenteille aiheutuu vesivahinkoja ja eroosio etenee, Niemi kertoo. Hän korostaa, että satamassa vaikuttaa joukko taistelevia voimia. Maa on kohonnut jääkauden jälkeen noin 40 senttiä sadassa vuodessa ja nousu jatkuu edelleen. Samalla kuitenkin vedenpintakin nousee ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ja jäätiköt sulavat. Kumpi näistä voimista voittaa? Samanlaisia vastakkaisvoimia on savipitoisen satama-alueen nostamisessa: saven tiivistyminen kiihtyy samalla kun sitä nostetaan. Ramboll Finland on ollut alusta asti mukana suunnittelemassa sataman katu- ja kenttäalueiden nostoja. Minimillään nostot ovat ulottuneet +1,30 metriin veden nollatasosta. Rajoitteita ovat tuoneet vanhojen rakennusten oviaukot ja portaikot. Sataman reunamuuria korotettiin + 1,60 metrin korkeuteen veden nollatasosta. Purkukaivojen sulkujärjestelmät Turun sataman tekninen johtaja Matti J. Niemi kertoo, että sataman parannustyöt saadaan valmiiksi kuluvan vuoden aikana. mahdollistavat valumaveden keräämisen kahteen suurempaan kaivoon, joista se ohjautuu mereen. Tulvatilanteessa myös pumppujärjestelmällä vettä pumpataan reunamuurin yli takaisin mereen. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 1,5 miljoonaa euroa. Nostot vauhdittavat vajoamista ja tulevaisuutta ei voi ennustaa. Uskomme, että nämä parannukset riittävät kuitenkin seuraaviksi pariksi kymmeneksi vuodeksi. näkökulma--- 1/2008 23
Lahti turvaa vedenlaadun suuruuden ekonomialla Vaihtelevat olosuhteet haasta Kariniemen puhdistamo käsittelee Lahden Salpausselän pohjoispuolen alueen jätevedet. 24 näkökulma--- 1/2008
vat vesihuollon Jokaisen vesijohtoverkkoon liittyjän on muistettava vastuunsa veden turvallisena säilymisessä, korostaa Lahti Aquan toimitusjohtaja Martti Lipponen. Talouden ja lainsäädännön tiukkeneminen usuttaa kuntia vesihuoltoyhteistyöhön. Nokian tapaus on herättänyt vesisektorin tarkastelemaan omaa toimintaansa. Riskienhallintaa edellyttävät myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat äkilliset ilmiöt. Lahden Vesi vaihtoi alkuvuodesta nimensä Lahti Aquaksi. Nimen lisäksi toiminnassa on paljon muutakin modernia. Lahdessa vesitoiminnot on yhtiöitetty omaksi osakeyhtiökseen irti poliittisen päätöksenteon sanelemasta kuntataloudesta. Korkea laatu, matalat kustannukset ja riskittömyys sekä hyvä asiakaspalvelu ovat osakeyhtiömuotoisen toiminnan selkeitä etuja, kehuu toimitusjohtaja Martti Lipponen. Hänen puheeseensa on helppo uskoa. Konsulttitaustan omaava insinöörismies astui Salpausselän parhaalla paikalla sijaitsevan vesiyhtiön johtoon vuosi sitten. Sen jälkeen yhtiö on laajentanut vesihuoltonsa myös Hollolaan. Parhaillaan neuvotellaan Nastolan vesipalvelun sijoittamisesta Lahti Aquaan. Toimimme palveluperiaatteella. Laitteet ja verkosto jäävät naapurikuntien omistukseen, me hoidamme palvelun ja maksamme palkan henkilöstölle. Meille siirtyy myös vastuu laadusta ja turvallisuudesta, Lipponen sanoo. Suuret yksiköt hallitsevat riskit Pienissä kunnissa perinteisen liikelaitosmallin mukaan toimiville vesilaitoksille riskienhallinta ja laadunvalvonta on näkökulma--- 1/2008 25
Ilmastonmuutos edellyttää yhteistyötä teet heikensivät pintaveden laatua ja lisäsivät ravinnehuuhtoutumia. Merivesi alkoi tulvia viemäreihin ja aiheutti jäteveden joutumista vesistöön. Poikkeuksellisiin vesioloihin varautuminen edellyttää investoimista uusiin vedenottamoihin ja entistä paremmin sijoitettuihin kaivoihin. Raakaveden hankinta ei saisi missään olla vain yhden vedenottamon varassa. Eri tahojen yhteistyö vesihuollon toimivuuden turvaamisessa on avainasia. Ilmastonmuutos aiheuttaa tulevaisuudessa suuria haasteita myös Suomen vesihuollolle. Kuivat kaudet vähentävät vesivaroja ja ääriolot uhkaavat laatua. Esimerkiksi Turun seutua vuosina 2002 2003 koetelleen kuivuuden vuoksi usealta vesilaitokselta loppui vesi kokonaan. Rankkasateiden ja tulvien aikana pohjaveden pilaantumisen ja vesijohtojen vaurioitumisen riski kasvaa. Vuoden 2006 lopulla pitkään jatkuneet sakasvava haaste. Uskon, että vesihuollon seudullistuminen tulee jatkumaan ja pienet yksiköt yhdistyvät. Tähän ajaa jo rekrytointivaikeudet, kymmenen vuotta sitten alalla oli 9 000 henkeä, nyt 4 500. Alan houkuttelevaksi tekeminen ei onnistu paikallaan uinumalla. Suuruuden ekonomiaan on selvät perusteet, pystymme panostamaan toiminnan kehittämiseen, koulutukseen sekä tutkimukseen. Pohjoismaalaisten perusoikeuksiin kuuluva hyvälaatuinen juotava hanavesi alkaa olla harvinaisuus maailmalla. Lahden seudulla pohjavedet ovat hyvässä kunnossa. Lahti on suurin alue, jossa koko väestö saa nauttia juomavetensä pohjavedestä. Vedenlaadun perustana ovat Salpausselän voimakkaat esiintymät, jotka tuottavat 100 000 kuutiota vettä päivittäin. Kolmannes siitä käytetään vesilaitostarpeisiin. Kaupungin alueella on seitsemän vedenottamoa. Vesihuolto ei sinänsä poikkea teollisesta toiminnasta. Sukupolvenvaihdokset ja tiedon siirtymisen ongelmat ovat yksi haaste. Vesihuollon riskienhallinta ulottuu myös liittymispisteisiin, teollisuuteen ja kotitalouksiin. Kaikkien on kannettava vastuu omasta toiminnastaan. Ja tietysti vesilaitosten pitää olla priimakunnossa. Nokian tapauksen myötä kaikkialla on tarkasteltu riskitasoja, vakuutuskäytäntöjä ja kriisiviestintää. Juomaveden turvaaminen perustuu pohjaveden suojelemiseen. Lahdessa seurataan pohjavesityöryhmän avulla maankäyttöä ja riskikohteet karsitaan pois lupakäytännöillä. Hiekkainen harjumaaperä on erityisen helposti läpäisevä, mikä korostaa järjestelmän toimintavaatimuksia. Yhtiömuoto turvaa tarvittavien investointien toteutumisen. Jatkuva laadun tarkkailu ja analysointi ovat oleellinen osa riskienhallintaa, kertoo Lipponen. Ramboll Analyticsin Lahden laboratorio on luonteva kumppani päivittäisessä laadunvalvonnassa. Suunnitelmat, harjoitukset, ennakointi, riskien huomioiminen ja laadunvalvonta, kiteyttää Lipponen turvallisuuden perustekijät. Rankkasateet tuovat haasteita Äkillisten ilmastonmuutokseen liittyvien rankkasateiden aiheuttama vesien sekoittumisen riski tiedostetaan vesihuoltosektorilla. Valtakunnallinen selvitys etsii parhaillaan ratkaisuja ilmastonmuutoksesta johtuvien hulevesiongelmien torjuntaan. Rankkasateiden vaatimiin muutoksiin varauduttaessa vastuukysymykset ovat vielä avoinna eli kenen vastuulla on, kun kadulle sataa äkillisesti paljon vettä: kiinteistönomistajien, kuntien vai vesitoimijoiden, Martti Lipponen pohtii. 26 näkökulma--- 1/2008