2013 Juuan kunta Stltk 3.12.2013, liite 5 Sosiaali- ja terveystoimi [SEURANTARAPORTTI 20.4.2013] Juuan kunnan ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma 2010 2015
1 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Juuka ikääntyvä kunta... 4 3 Ikäihmisten terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys... 6 4. Aktiivinen ja terve ikääntyminen... 7 5 Pohjois-Karjalan ja Juuan hyvinvointi- ja muut strategiat... 9 6 Itsenäinen kotona asuminen, kehittämistavoitteet ja painopisteet vuoteen 2015... 9 6.1. Esteetön, turvallinen ja itsenäinen asuminen... 9 6.1. Liikkumisturvallisuus, asiointi... 11 6.2. Ikäihmiset aktiivisina toimijoina... 12 6.1.1. Esteetön asiointi... 12 6.1.2. Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika... 13 6.1.3. Eläkeläisneuvosto/vanhusneuvosto... 14 6.1.4. Vapaaehtoistoiminta... 15 7 Kotona asumisen mahdollistava palvelurakenne... 16 7.1. Ennaltaehkäisevä vanhustyö ja ikäneuvola... 16 7.2. Kuntouttava päivätoiminta... 17 7.3. Palvelutarpeen arviointi... 17 7.4. Kotihoito- ja tukipalvelut... 18 7.5. Omaishoidon tuki... 20 7.6. Välimuotoiset asumisratkaisut... 21 7.7. Laitoshoidon (sairaansijojen) vähentäminen... 22 7.8. Oikea-aikainen akuuttivaiheen sairaanhoito... 23 7.9. Vuorohoito... 24 7.10. Kuntoutus- ja arviointiyksikkö /lyhytaikainen akuuttihoito... 24 7.11. Toimiva palvelujärjestelmä... 24 7.12. Tehostettu palveluasuminen... 25 7.12.1. Kunnallinen tehostettu palveluasuminen... 26 7.12.2. Yksityinen tehostettu palveluasuminen... 27 8 Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö... 28 9 Kysynnän kasvu, menojen hillitseminen, laatu... 31 0 Kehittämisehdotukset... 31
2 11 Lähteet... 34 Liite 1 Ikäihmisten palveluja ja asemaa koskevia lakeja... 38 Liite 2 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden asuminen... 42
3 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan kunnalla tulee olla valtuuston hyväksymä ikääntymispoliittinen strategia, jonka toimeenpano on kytketty kunnan talousarvioon ja -suunnitelmaan. Juuan kunnan Ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma 2010 2015 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2011. Strategiassa todettiin, että ohjelman toteutuminen edellyttää systemaattista seurantaa, määräaikaista arviointia ja raportointia. Strategia tulee tarkistaa kahden vuoden välein eli vuonna 2013. Tämä seurantaraportti kertoo ikästrategian toteutumisesta ja etenee sen sisällön mukaisesti. Ensin kuvataan strategiassa esitetty tavoite ja vastuutahot ja sen jälkeen toteutuma. Lukijaa edesauttaa samanaikainen strategian seuraaminen. Seurantaraportti on laadittu Juuan sosiaali- ja terveystoimessa kokoajana vanhustyön koordinaattori Tuula Ikonen-Graafmans. Juuan kunnan sivistystoimesta liikunta- ja vapaa-ajan ohjaaja ja kulttuuri- ja vapaa-aikaohjaaja, maaseutusihteeri ja tekninen johtaja ovat kommentoineet raporttia toimialueidensa toteutuksen ja kehittämisehdotustensa osalta. Vanhusneuvosto on käsitellyt seurantaraportin ja antanut siihen hyväksyvän lausunnon.
803 756 856 762 939 797 932 925 2940 2527 3683 3436 5242 5054 4676 4384 4 2 Juuka ikääntyvä kunta Kuvio 1 Väestöennuste (Tilastokeskus, 9/2012) Juuan väestöennuste 2013-2025 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2013 2015 2020 2025 Alle 64-v. 65-74-v. Yli 75-v. Yht. Juuka on ikärikas kunta. Yli 65-vuotiaita on 29,7 % eli 1559 (v. 2010 1424 henkilöä), joista yli 75- vuotiaita on 14,4 % eli 756 (v. 2010 705 henkilöä). Juuan asukasluku vähenee, mutta Ikääntyneiden joukko kasvaa edelleen. Tilastoennusteiden mukaan vuonna 2025 yli 65-vuotiaita on lähes joka toinen, 42,3 % eli 1857 henkilöä ja yli 75-vuotiaita 21 % eli 925.
5 TAULUKKO 1 Yli 75-vuotiaat kylittäin (1/2013, Kuntanet Väestörekisteri) KYLÄ MIEHET NAISET YHTEENSÄ Ahmovaara 21 23 44 Halivaara 0 6 6 Juuka 171 306 477 Järvenpohja 1 5 6 Kajoo 7 5 12 Larinsaari 8 9 17 Martonvaara 0 1 1 Nunnanlahti 22 20 42 Paalasmaa 10 9 19 Petrovaara 9 10 19 Polvela 5 11 16 Puso 0 0 0 Raholanvaara 1 1 2 Timovaara 2 2 4 Vaikko 2 0 2 Vuokko 24 29 53 Hoitolaitoksissa Yhteensä Sivukylillä asuu edelleen noin puolet yli 75-vuotiaista, mutta muuttoliike kuntataajamaan saattaa kasvaa. Kirkonkylällä vanhusten vuokra-asuntoja on ollut riittävästi kysyntään nähden. Vuokko, Nunnanlahti, Ahmovaara, Paalasmaa, Petrovaara ovat ikärikkaita kyliä. Sivukylien palveluja on kehitetty. Kesällä 2012 alkoi ovelta-ovelle kimppakyyti-palvelut (RTShanke). Vuosittain on pidetty sivukylillä kyläyhdistyksen ja kyläläisten kanssa neuvottelu/tapahtuma. Mukana on ollut hankkeita (Laiffia Landelle, Kiertävä Pysäkki, OsaKehanke). Halukkailla kylillä kylätapahtumien yhteydessä on ollut kyläneuvola. Hyvän Olon piirejä on pidetty kansalaisopiston kanssa yhdessä. Nunnanlahteen ja Vihtasuolle ei ollut riittävästi osallistujia, mutta Ahmovaara- ja Kajoo-piirit toimivat. ATK-ryhmäohjausta oli Kajoossa, Ahmovaarassa, Tuopanjoella, Polvelassa ja Vuokossa. Tämä onnistui kunnanhallituksen työllistämän palkkatukihenkilön avulla. Kajoossa ja ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa atkryhmäohjaus jatkuu edelleen vapaaehtoisvoimin (Joen Severi-hankkeen toimintamalli). Kyläavustajapalvelu on toteutunut Kajoossa. Kylien palvelujen kehittämiseen on monia mahdollisuuksia. Ilomantsissa on meneillään kylätalo-palveluhanke, jonka kokemuksia seurataan. Pohjois-Karjalan kylien Jake-hanke alkoi RAY-rahoitteisena vuonna 2013. Hankkeessa keskeisenä on järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittäminen (http://www.kansanterveys.info/c/index.php/toiminta/jake/ ).
6 3 Ikäihmisten terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys Juukalaisten sairastavuusindeksi (vakioitu, Terveyspuntari Kela, 2011) on hiukan laskenut (v. 2011 131,4 ja v. 2009 138.9). Kelan tilastojen mukaan yleisimmät kansantaudit ovat edelleen psykoosi, sepelvaltimotauti ja astma. Etenevät muistisairaudet ovat kansantauteja kuten sydän- ja verisuonisairaudetkin. Muistisairaiden määrä lisääntyy väestön ikääntyessä, joten huomiota on kiinnitettävä ennaltaehkäisyyn sekä hyvään hoitoon ja kuntoutukseen. Lisääntyvä riski on sairastua alkoholin aiheuttamaan dementiaan yhä nuoremmalla iällä. Tilastojen mukaan noin puolet keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavista tarvitsee hoitopaikan. TAULUKKO 2 Muistisairaiden hoitopaikkatarve Ikäryhmä 2013 2015 2020 2025 Esiintyvyys-% 65 74 (4,2) 34 36 39 39 75 84 (10,7) 60 59 60 71 85+ (35,0) 69 78 83 92 Yhteensä 183 173 182 202 Muistisairaiden hoitopaikkatarve 50 % 92 87 91 101 Tavoitteena on ollut - muistisairauksien hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen ja - hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen Tehostetun palveluasumisen paikkoja Juuassa on 84, joka on riittämätön jo yksinomaan muistisairaiden hoivan tarpeen osalta. Muistisairaiden hoitoyksiköitä on kaksi: Marikoti (11 asukasta) ja vuonna 2010 käynnistyi Miikkula (13 asukasta). Juuan kunta on käynyt lukuisia neuvotteluja yksityisen tai kunnallisen hoitokodin saamiseksi kuntaan sekä varannut talousarvioon määrärahaa. Muut toimenpiteet - Hyvinvointia edistävät ja ennakoivat kotikäynnit 75-vuotiaille aloitettiin syksyllä 2011. Tavoitteena on, että vuoden 2013 loppuun mennessä kaikille yli 75-vuotiaille, jotka sitä haluavat eivätkä ole kotihoidossa tai hoitokodissa, on tehty kotikäynti. - Pohjois-Karjalan Dementiayhdistys on pitänyt muistisairaille ja muistisairaudesta kiinnostuneille muistimiittinkejä aluksi Kotikalliossa sittemmin Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa aluksi kuukausittain, syksyllä 2013 joka toinen kuukausi.
7 - Ikäihmisten terveystapahtumia on pidetty 75-vuotiaille ja 80-vuotiaille ja niitä jatketaan. - Cerad-muistitestikoulutuksen on käynyt osa vastaanoton ja kotihoidon henkilöstöstä. Tavoitteena keskittää kaikki Cerad-testit muistihoitajalle. - Muistiyhteyshenkilöt nimettiin työpisteisiin ja he alkoivat kokoontua säännöllisesti v. 2011. - Muistisairaus-aiheisia luentoja ja esityksiä on järjestetty useita niin henkilöstölle kuin kuntalaisille - Terveyskeskuslääkärinä toimi geriatri v. 2012 alusta vuoden 2013 helmikuuhun ja muistisairaiden hoitopolku päivitettiin. - Muistisairauksiin erikoistunut muistihoitaja aloitti osa-aikaisesti helmikuussa 2011, sittemmin kokopäivätoimisesti: Suunnitelmana oli yksi lääkärin vastaanottopäivä ja kaksi muistihoitajan vastaanottopäivää. - Muistisairaiden ja omaisten vertaistukiryhmien perustaminen käynnistyi alkuvuodesta 2013. - Ennaltaehkäiseviin toimintoihin on kiinnitetty huomiota alkoholidementian ehkäisemiseksi. (Juuan kunnan mielenterveys- ja päihdestrategia 2012-2015) 4. Aktiivinen ja terve ikääntyminen Tavoitteena on, että Juuassa ikääntyvä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi, elää osallistuvaa ja aktiivista hyvää elämää. Aktiivinen ja terve ikääntyminen on haaste, johon valmistautuminen alkaa jo nuoruusiässä. Uuden terveydenhuoltolain myötä (2011) kansalaisten valinnanvapaus lisääntyi niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Lain 20 mainitsee Iäkkäiden neuvontapalveluista seuraavaa: Kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluihin sisältyvät: 1) terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta; 2) iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki; 3) sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Kunta voi lisäksi järjestää iäkkäille asukkailleen terveyttä edistäviä terveystarkastuksia ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseen sovitulla tavalla. Kunnan perusterveydenhuollon on järjestäessään iäkkäiden neuvontapalveluja ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä toimittava yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa. Muutoksia sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten laatusuosituksiin ei v. 2008 jälkeen ole tullut, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtäväksi anto on seuraavanlainen: Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan henkilöstön määrää, koulutusta ja tehtävärakennetta sekä johtamista koskevan ohjauksen linjaukset. Toisessa vaiheessa valmistellaan palvelujen rakenteeseen liittyvät suositukset ja kolmannessa vaiheessa asuin- ja hoitoympäristöjä koskevat suositukset. Muut mahdolliset sisältöalueet määrittyvät työn edetessä. Työryhmän työn on määrä valmistua 2013 toukokuun loppuun mennessä. (Lisäys Stjoht 18.11.2013: Vanhuspalvelulaki tullut voimaan 1.7.201 seurantaraportin laadinnan jälkeen)
8 Nyt keväällä vielä voimassa olevassa ikäihmisten laatusuosituksen mukaan valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä - 91 92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin - 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa - 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea - 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä - 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla. Juuan tavoitteiksi asetettiin - 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 90-91 % asuu kotona itsenäisesti tai sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin - 2,5 % alle 75-vuotiaista, 20 % 75 84 -vuotiaista ja 30 % yli 85-vuotiaista saa säännöllistä kotihoitoa - 5 % saa omaishoidon tukea, lisäksi huomioonotettava kehitysvammaisten omaishoito - 10 % on tehostetussa palveluasumisen piirissä, lisäksi otettava huomioon 65-74-vuotiaiden (0.5%), kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen tarve pitkäaikaista terveyskeskuksen vuode-osastohoitoa ei ole. TAULUKKO 3 STM:n laatusuosituksien toteutuminen yli 75-vuotiaiden osalta (Sotkanet) Suositus Valtakunnallinen Juuan tavoite 2010 Ikästrategia toteutuma 2011 Asuu kotona 91-92 % 90-91 % 88,7 % 84,1 % _ itsenäisesti Säänn. kotihoito 13 14 % 2,5 % 10,4 % 17 % 21 % + alle 75-v 20 % 75-84 v 30 % yli 85 v Omaishoidon 5 6 % 5 % 3,4 % 2 % 3,3 % _ tuki Tehostettu palveluasuminen 10 % 10,1 % 17 % 14,5 % + V-kodissa, pitkäaik.hoidossa 5 6 % tai jos ei v-kotia tai pitkäaik.hoitoa 10 % 3 % 0 % 1,1 % 1,1 %./. _ alle + yli
9 Tiivistäen voidaan sanoa, että suhteessa valtakunnallisiin suosituksiin Juuassa säännöllisen kotihoidon piirissä ja tehostetussa palveluasumisessa on suhteellisesti enemmän yli 75-vuotiaita. Omaishoidon tuen piirissä tai kotona itsenäisesti asuvia on suhteellisesti vähemmän yli 75- vuotiaita verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Alle 75-vuotiaiden osalta ei vastaavia suosituksia ole. Ns. vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, tulee parantamaan ikäihmisten oikeuksia ja palveluja. Seuraavaksi käydään yksityiskohtaisesti tavoitteiden toteutuminen. 5 Pohjois-Karjalan ja Juuan hyvinvointi- ja muut strategiat Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla on ollut aktiivinen rooli hyvinvointiasioiden kehittäjänä. Keskeisiä hyvinvoinnin elementtejä ovat terveys, elämänlaatu ja viihtyvyys. Kullekin osa-alueelle on laadittu tavoitteet, toimenpiteet ja niiden indikaattorit ottaen huomioon eri ikäryhmät. (Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2013) Ikääntyneiden asema ja palvelut tulee ottaa huomioon Juuan kunnan talousarviossa, Juuan kuntastrategiassa, elinkeinopoliittisessa strategiassa, hyvinvointistrategiassa, mielenterveys- ja päihdestrategiassa ja muissa suunnitelmissa sekä arvioida tavoitteiden toteutumista toimintakertomuksissa. Tavoitteena tulee olla entistä tiiviimpi yhteistoiminta eri hallintokuntien yhdistysten, yritysten ja muiden tahojen kanssa. 6 Itsenäinen kotona asuminen, kehittämistavoitteet ja painopisteet vuoteen 2015 6.1. Esteetön, turvallinen ja itsenäinen asuminen Tavoitteeksi oli asetettu seuraavaa: Laadittava suunnitelma asuntojen puutteellisen varustetason korjaamiseksi ja esteettömyyden lisäämiseksi, hissien rakentamiseksi, asumis- ja paloturvallisuuden lisäämiseksi. Tulevan asuntorakentamisen tulisi perustua elämänkaariajatteluun niin, että asunnot ovat muunneltavia elämänvaiheiden mukaan. Vuokratalojen esteettömään ympäristöön ja invamitoitukseen tulee kiinnittää edelleen huomio. Ikäihmisten, omaisten, kuntalaisten ja henkilöstön tietoa ja osaamista tulee lisätä nykyaikaisista turva- ja itsenäistä suoriutumista tukevista apuvälineistä ja turvavälineistä, näyttelyjen, koulutuksen ja muun informaation avulla. Vastuutahoiksi nimettiin tekninen toimi, sosiaali- ja terveystoimi, kunnanhallitus ja valtuusto, paloviranomaiset, kansalaisopisto, hankkeet ja yksityiset yrittäjät.
10 Tavoitteena oli myös Kotikallion, terveyskeskuksen, vanhustentalojen ja kuntataajaman ympäristöön huomion kiinnittäminen huolehtimalla, että ne ovat esteettömiä liikkua pyörätuolilla ja rollaattorilla ympäri vuoden, ja istutuksin huolehtia niiden viihtyisyydestä. Muistisairaiden liikkumista lisätään suojattujen alueiden avulla. Kaikelta julkisin varoin rahoitetulta tai tuetulta rakentamiselta tulee vaatia esteettömyysselvitys ja saneerauskohteelta esteettömyyssuunnitelma. Vastuutahona: tekninen toimi. Tiedon lisääminen esteettömyydestä ja apuvälineistä, korjaustoimintamalli Ikäosaamiskeskus Ellinkulmaan on koottu esteettömyyttä koskevaa ohjeistoa ja kirjallisuutta. Useita neuvonta-tilaisuuksia on pidetty, esim. Toimiva koti pienin keinoin (opinnäytetyö). Vuosittaisilla hyvinvointimessuilla ja seminaareissa on ollut esteettömyys- ja apuvälinemateriaalia ja opastusta. Seminaarit on videoitu. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitteisen OsaKe-hankkeen avulla Juukaan on valmistunut kuntalaisopas Neuvoja ja vinkkejä kotona-asumisen tueksi. Opas on laadittu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ISAK-yksikön asiantuntijuuden avulla ja yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, teknisen toimen ja palotoimen kanssa. Se sisältää lisäksi tietoa ikääntyvien henkilöiden asuntojen korjausavustusmahdollisuuksista sekä korjaustoiminnan mallin Juuan kunnassa. Toimintamallissa korostetaan loppuarviointia, joka tulee tehdä niin asukkaan kuin toteuttajan näkökulmasta katsoen. Oppaassa on palveluohjaajan neuvontapuhelimen, kunnan ja valmennuksessa olleiden yritysten puhelinnumerot. Yli 75-vuotiaiden ennakoivien kotikäyntien ja kotihoidon käyntien yhteydessä on kartoitettu asunnonmuutostyötarpeet ja tiedotettu mahdollisuuksista. Vuonna 2011 Juuan sotaveteraanien ja sotainvalidien keskuudessa tehtiin palvelutarvekysely. Kysely koski seuraavia asioita: esteettömän asumisen järjestäminen, kuntoutus, avustajatoiminta, vuositarkastukset, toimintakyvyn ylläpito ja palveluiden saatavuuden turvaaminen, apuvälineiden hankinta, virkistystoiminta jne. (Alanko Risto 2011) Korjausavustuksia (Ara) myönnetään jonkin verran, mutta varallisuusrajat ovat tehty hyvin tiukoiksi. Jotkut vanhukset jättävät tarpeellisen remontin tekemättä, mikäli kustannus jää omarahoitteiseksi. Vanhusten vuokratalot Vanhusten vuokra-asuntojen korjaustarpeet on tiedostettu, mutta toteuttamista estää rahoitusmahdollisuuksien vähäisyys (Kotona kaiken ikää 2011). Yksilöllisiä inva-korjauksia on
11 asuntoihin tehty. Aimontie 5:n eräs vanhusten vuokra-asunto on ollut pilotti-korjauskohteena (OsaKe-hanke, Isak-osion loppuraportti). Hissit Ensimmäinen porrashissi saatiin vuonna 2010 käynnistyneeseen pienryhmäkotiin. Juuassa on yksitoista 3-kerroksista asuintaloa ja yhdeksän 2-kerroksista asuintaloa, joissa edelleenkään ei ole hissiä. Taloissa asuu ikääntyviä. Kodin turvallisuus on ollut esillä yleisöluentojen aiheena ja sivukylien tapahtumissa. Palotoimen kanssa yhteistyö on ollut tiivistä ja yhdessä on järjestetty useita tilaisuuksia. Teknisen toimen kanssa yhteistyön toivotaan olevan tiiviimpää, esim. esteettömyysselvitysten ja suunnitelmien osalta. Ympäristön esteettömyys Terveyskeskuksen sähköisesti avautuva ovi toteutui vuonna 2012. Kunnantalon sisäänkäyntiin saatiin tilapäinen luiska vuonna 2011. Niin julkisten kuin yksityisten palvelujen rakennusten esteettömyydessä on ongelmia: Kunnantalon lasinen tuulikaappi ja ovet ovat mm. näkövammaisen kannalta hankalia. Induktiosilmukoita ja niiden käytön opastusta tarvitaan yleisötiloihin. jne. Kotikallion ja terveyskeskuksen asukaspihojen suunnitelmat ovat laadittu ja varaukset tehty talousarvioon. Esteettömyyskartoitus on tehty viimeksi Juuan kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman yhteydessä (Tiehallinto 2009). 6.1. Liikkumisturvallisuus, asiointi Tavoitteeksi oli asetettu: Erilaisia joukkoliikenne- ja kimppakyytimahdollisuuksia tulee edelleen kehittää kylä- ja muiden yhdistysten ja yksityisten palvelutuottajien kanssa. Väljästi asuminen ja palvelujen etäisyys vaatii uudenlaisten palvelukonseptien kehittämisestä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Eri tahojen verkottuminen ja yhteistyön lisääminen voi tuoda uusia mahdollisuuksia. Liikennekasvatus, -valistus ja tiedotustoimintaa tulee edelleen kehittää. Liikenneturvallisuustyö tapahtuu pitkälti osana eri hallintokuntien normaalia toimintaa, mutta liikennevalistukseen ja - turvallisuuteen liittyviä tapahtumia ja toimintoja voidaan toteuttaa eri tahojen yhteistyönä, esimerkkinä pyöräily ja suojakypärän käytön tärkeys. Vastuutahot: Kuntasuunnittelu, kunnanhallitus, kaikki hallintokunnat: sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi, elinkeinotoiminta, poliisi, RTS-hanke, muut hankkeet, yhdistykset ja yrittäjät.
12 Ovelta-ovelle kimppakyyti käynnistyi kesällä 2012. Keskustaajaman kimppakyytipalvelu ei ole vielä toteutunut. Asiointi- ja virkistysmatkoihin on tukea mahdollista saada vammaispalvelun ja sosiaalihuoltolain kautta. Edelleen Juuassa on paljon ikäihmisiä, joilla ei ole mahdollista saada kuljetuspalvelua, vaikkakin heillä liikuntavaikeuksien vuoksi jopa muutaman sadan metrin matka kauppaan tai asiointiin on liian pitkä. Henkilöillä, joilla on liikuntavaikeuksia, on vaikeuksia myös osallistua virkistystilaisuuksiin, iltatilaisuuksiin jne., koska kyytipalvelua ei ole. Kylätapahtumiin ja Hyvän Olon Piireihin on ilmoituksissa tarjottu kyytiapua, mutta kysyntä on ollut vähäistä. Monilla kylillä naapuriapu toimii. Liikenneturvallisuusteematapahtumia on ollut Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa. Opastusta turvallisista jalkineista on annettu messuilla ja tilaisuuksissa. Ohjeita ikääntyville autoilijoille ja Ikäkuljettajien itsearviointitestiä on jaettu tilaisuuksien yhteydessä. 6.2. Ikäihmiset aktiivisina toimijoina Uuden vanhuspalvelulain tavoitteena on varmistaa, että kunnat varautuvat väestön ikärakenteen muutokseen. Iäkkäiden ihmisten on saatava osallistua heidän elinolojansa koskevien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen. Kuntien on suunniteltava toimintaansa niin, että se turvaa mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen. Kunnalla on velvollisuus ottaa vanhusneuvosto mukaan kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan kaikissa asioissa, jotka koskevat ikääntynyttä väestöä. 6.1.1. Esteetön asiointi Lankapuhelinverkkojen purkaminen, monien paikallistoimistojen lakkautuminen ja laskujen maksaminen pankin päätteessä loppuminen, on lisännyt matkapuhelinten ja tietokoneiden hankintaa ja käytön opastusta. Kansalaisopiston atk-kursseja pidetään liian nopeatahtisena, joten ikäihmisten osallistuminen niihin on ollut vähäistä. Tavoitteena on ikäihmisille soveltuvien atkkurssien käynnistäminen syyskaudella 2013. Atk-ryhmäohjauspiirejä on pidetty niin Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa kuin halukkailla sivukylillä (yhteensä 13 ryhmää). Ohjaajana on ollut kunnanhallituksen päätöksellä palkkatukihenkilö syksyllä 2011 kevääseen 2012. Tämän jälkeen Ikäosaamiskeskus Ellinkulman henkilöstö ja vapaaehtoiset mentorit ovat jatkavat kaksi kertaa viikossa ryhmä- ja yksilöopastusta ja viikoittain Kajoossa. Sähköistä
13 pankkiasiointiopastusta on useita kertoja viikossa. Henkilökohtaista ohjausta on annettu aina tarvittaessa niin matkapuhelimen kuin tietokoneen käytössä. 6.1.2. Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika Kirjaston osalta tavoitteena oli: Kirjastopalvelut tarjoavat ikäihmisille mahdollisuuden sivistykseen, uuden oppimiseen ja elämyksiin ja siten kannustavat aktiivisuuteen. Kirjastopalveluiden tulee olla kaikkien ikäihmisten saatavilla. Vastuutaho: sivistystoimi, hankkeet Kirjaston kotipalveluhankkeen avulla kartoitettiin ikäihmisiltä kirjaston kotipalvelutarve. Kyselyn perusteella kirjojen kotiinkuljetus alkoi keväällä 2013. Kulttuuritavoite Kulttuurituotantoa tulee kehittää tasapuolisesti eri ikäryhmien tarpeet huomioon ottaen. Edellytyksenä ikäihmisten kannalta on, että tilaisuudet ovat saavutettavissa, lähellä tai kuljetus on järjestetty, esteettömissä tiloissa ja mieluimmin päiväsaikaan. Juuassa on runsaasti kulttuuritapahtumia, mutta silloin kun niihin ei ole kuljetusta, ne jäävät monien ikäihmisten ulottumattomiin. Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa on erilaisia sosiokulttuurisia tapahtumia päiväaikaan ja osallistujia on runsaasti. Hyvän Olon piirit kokoontuvat viikoittain vanhustentalojen kerhohuoneilla ja kahdella sivukylällä. Niihin on annettu kyytiapua. Liikuntatoimen osalta tavoite oli: Erilaisia liikuntaryhmiä, tuolivoimistelua, ulkoilua tulee olla järjestettynä niin Juuan keskustaajamassa (Kotikallion palvelukeskus, terveyskeskus, vanhustentalot) kuin sivukylilläkin. Mahdollisuuksista tulee tiedottaa esimerkiksi omassa liikuntaoppaassa ja niiden toimivuutta tulee arvioida. Kunnassa tulee olla liikuntaa aktivoiva ympäristö ja senioripuistoja välineistöineen. Vastuutahot: Sivistystoimi, kansalaisopisto, eri yhdistykset ja järjestöt. Liikunta- ja vapaaaikatoimi, liikuntajärjestöt, tekninen toimi, sosiaali- ja terveystoimi.
14 Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö on ollut tiivis liikunta- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Kansalaisopiston piirejä on runsaasti, sivukylilläkin. Soveltavan liikunnan kalenteri (erityisryhmien liikunta) laadittiin vuonna 2010 ja päivitetään vuosittain. Kunnan sosiaali- ja terveystoimi ja liikuntatoimi osallistuvat Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen hankkeeseen, jonka päämääränä on edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Hankkeeseen liittyen on toteutettu ja kehitetty ikäihmisten liikuntapalveluja. Ikäkuntosali, Liikkuvat Ukot ja Liikkuvat Leidit-ryhmät ovat asia- ja liikunta-aiheineen saavuttaneet runsaan suosion. Vanhusten päiväkerhossa ja Hyvän Olon piireissä on liikuntatuokio. Kuntouttava työote-koulutukseen on osallistunut koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö. Vertaisohjaajakoulutukseen osallistujamäärä oli vähäinen. Haasteena on vertaisohjaajien lisääminen ja tukeminen. Voimaa Vanhuuteen hankkeen myötä on Ikäinstituutin ilmaiseen koulutukseen osallistuttu ja saatua oppia on hyödynnetty liikuntaryhmien järjestämiseksi ja lisäämiseksi. Keväällä 2013 järjestetään ikäihmisten liikuntaraati. Tavoitteena on edistää ikäihmisten osallisuutta liikuntatoimintojen kehittämisessä ja edistää ikäihmisten osallisuutta liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen liittyvien asioiden kehittämisessä. Ikäihmisten omien käsitysten, mielipiteiden, ideoiden sekä toiveiden kuuleminen on tärkeää paikallisesti. Tuloksia hyödynnetään kunnan liikuntastrategiassa. tta Kuntouttavan päivätoimintaryhmän käynnistämistä suunnitellaan ns. Joensuun mallin mukaan (kaksi kertaa viikossa järjestettyä ohjattua kuntosaliharjoittelua 1,5 h/kerta. Ryhmän kesto yhteensä 10 viikkoa). Tavoitteena tulee olla, että erityisesti ikäihmisten liikuntaa aktivoiva ympäristö ja senioripuisto välineistöineen toteutetaan viimeistään rakennettavan hoitokodin läheisyyteen ja/tai muutoin keskeiselle paikalle. 6.1.3. Eläkeläisneuvosto/vanhusneuvosto Tavoite oli: Eläkeläisneuvoston, kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyötä tiivistetään ja kuntalaisten, yhdistysten ja järjestöjen osallistumista suunnitteluun ja toteutukseen tuetaan ja aktivoidaan. Vastuutahot: Vanhustyössä toimivat tahot, yhdistykset ja järjestöt
15 Juuan kunnanhallitus on nimennyt valtuustokausittain eläkeläisneuvoston vuodesta 2003 lähtien. Eläkeläisneuvosto on toiminut aktiivisesti. Sihteerinä aluksi toimi sosiaalityöntekijä sittemmin ikäneuvolan terveydenhoitaja. Uuden, vanhuspalvelulain mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla vanhusneuvostot. Kunnanhallitus asetti vanhusneuvoston alkaneelle kaudelle (kh 25.02.2013 73) 6.1.4. Vapaaehtoistoiminta Tavoite oli: Kunnassa on nimetyt vapaaehtoisvastaavat, jotka on perehdytetty vapaaehtoistoiminnan käytäntöihin, asiakaskuntaan ja organisaatioon. Vapaaehtoistoimijoiden tuen, ohjauksen ja virkistyksen tarpeesta on huolehdittu. Koko henkilökunta on perehdytetty vapaaehtoistoimintaan. Kaikkien vapaaehtoisten kanssa on tehty sopimus ja vakuutukset ovat kunnossa. Ei nähdä pelkästään hyötynäkökulmaa vaan pyritään aidosti siihen, että kaikki saavat vapaaehtoistoiminnasta hyvän mielen itselleen. Tuetaan olemassa olevaa toimintaa järjestämällä kokoontumistiloja, verkottamalla yhdistyksiä toisiinsa ja tiedottamalla niiden toiminnasta ja autetaan potentiaalisten uusien yhdistysten käynnistymistä. Juuan ikäopas ja kunnan kotisivut ovat hyvä tiedotusväline, joita tulee edelleen kehittää. Vastuutahot: Vapaaehtoistyön kehittämishanke, sivistystoimi, sosiaali- ja terveystoimi ja yhdistykset, PTTK, kunnanhallitus. Vapaaehtoistoimintaa on SPR:n ystävätoiminta, seurakuntien lähimmäistoiminta, 4H-kerhon ulkoiluapu (korvausperusteinen), LC toiminta, mutta myös avointa, järjestäytymätöntä ihmisten väliseen luottamukseen perustuvaa auttamista ja yhteistoimintaa on virinnyt. Vapaaehtoistoimintaan eivät sovi samat ohjeet ja mallit kuin kunnallisessa toiminnassa, mutta kunnan rooli vapaaehtoistyön koordinoijana, tukijana ja verkostoijana on merkittävä. (Töpinää töppösiin, Jämsä). Yhteistoiminnan kehittäminen yhdistysten ja järjestöjen kanssa on ollut OsaKe-hankkeen eräs tavoite. Yhteistoimintaverkostossa on noin 40 yhdistystä. Kyläyhdistysten kanssa on ollut yhteisiä tapahtumia. Sosiaali- ja terveysalanyhdistysten toimintaa on tehty näkyväksi mm. avustamalla esitteiden teossa ja levittämisessä. Yhdistyksillä on ollut mahdollisuus kokoontua Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa myös iltaisin tai viikonloppuisin. LC klubit ovat olleet ulkoiluapuna yli 700 vapaaehtoistuntia/vuosi ja lahjoittaneet 15 pyörätuolia Kotikallion ja Kielon asukkaiden ulkoilukäyttöön. Vapaaehtoisia on toiminut myös vanhusten vuokratalojen asukkaiden ulkoiluapuna. Ulkoiluapukysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Ulkoiluavustajille on annettu pyörätuolin käytön opastusta. Kunnalla on vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joka on voimassa kunnan järjestämissä ja valvomissa toiminnoissa ja tilaisuuksissa. Vakuutuksen piiriin kuuluvat
16 kaikki Juuan kunnan asukkaat sekä lisäksi Juuan kouluissa ja päivähoitopaikoissa olevat ulkokuntalaiaset koululaiset ja päivähoitolapset. (Pohjola 20.8.2012 Muistio) Yhdistykset ovat järjestäneet runsaasti tapahtumia Ikäosaamiskeskus Ellinkulmalla. Tapahtumien tiedottamisessa on avustettu. Avoimia vapaaehtoisryhmiä on syntynyt: liikuntaryhmiä (Liikkuvat Ukot ja Liikkuvat Leidit), sosiokulttuurisia ryhmiä (esim. Juuan Ellien runotuokiot, Mukavat Mummot). Sotaveteraaneilla ja joillakin yhdistyksillä on myös omia liikuntaryhmiä. Maaseutusihteerin kanssa yhteistyö on ollut tiivistä: mm. kylätapahtumat ja kyläyhdistysten Kylärukkas-tapaamiset. Vuonna 2011 perustettiin uusi yhdistys: Omaiset ja Läheiset ry, jonka toiminta on aktiivista. Yhteistoimintaa on ollut lukuisten niin maakunnallisten ja valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Yhdistysten päivitetyt yhteystiedot ovat Ikäoppaassa, juuanellinkulma.blogissa ja linkki Jellijärjestörekisterissä (jelli.fi). Juuan kunnan kotisivut ovat uusiutuneet, mikä lisää tiedotuksen mahdollisuuksia ja tasoa. 7 Kotona asumisen mahdollistava palvelurakenne 7.1. Ennaltaehkäisevä vanhustyö ja ikäneuvola Tavoitteeksi oli asetettu: Ikäihmisten itsehoitoa tukeva neuvonta-piste (seniorineuvola) käynnistetään. Kuntouttava työtapa toimii kaikissa työpisteissä. Geriatrisia kuntoutuspaikkoja perustetaan perusterveydenhuollon vastuualueelle. Kuntouttavan päivätoiminnan muotoja kehitetään ja palvelutarjontaa laajennetaan (vanhusten päiväkerho ja kaikille avoin päivätoiminta Kotikalliossa). Hyvinvointia edistävät ja ennakoivat kotikäynnit. Vastuutahot: Sosiaali- ja terveystoimi, Osake-hanke (ikäosaamiskeskus), yhdistykset. Ikäneuvola-toimintamalli luotiin OsaKe-hankkeen aikana, ja Ikäosaamiskeskuksen ikäneuvola ja päivätoimintakeskus muuttui kunnan omaksi toiminnaksi vuoden 2013 alussa. Vanhustenhuoltoon saatiin fysioterapeutti nimikemuutoksin vuonna 2011. Kuntouttava työote-koulutukseen on osallistunut koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö ja kertaustapaamisia järjestetään. Kuntoutus- ja arviointiyksikkö on käynnistymässä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hyvinvointia
17 edistävät ja ennakoivat kotikäynnit ulottuvat lähes kaikkiin yli 75-vuotiaisiin. Lisäksi kutsutaan 75- tai 80-vuotiaat terveyspäivään. Muu toteutuma: Ikäosaamiskeskus Ellinkulman tapahtumat ja Hyvän olon piirit. 7.2. Kuntouttava päivätoiminta Tavoite Kuntouttavaa päivätoimintaa, joka ylläpitää myös fyysistä toimintakykyä, tulee lisätä ja sen tulee olla avoin kaikille halukkaille. Kerhojen tulee olla lähellä ikäihmisiä (vanhusten talojen kerhohuoneissa ja sivukylillä) ja kuljetus kerhoihin tulee järjestää. Ikäihmisten toivomia opintopiirejä tulee tuoda lähelle ikäihmisiä, ja päiväaikaan järjestetty ohjaus on toivottavaa. Ikäihmisille sopivia nettinurkkauksia tulee lisätä ja järjestää opastusta ja neuvontaa. Vastuutahot: Sosiaali- ja terveystoimi, yhdistykset, seurakunnat ja muut tahot. Sivistystoimi ja yhdistykset. Loppuvuodesta 2010 alkaneessa OsaKe-hankkeessa kehitettiin itsehoitopiste, ikäneuvola, kansalais-, yhdistys-, yritystupa ja nettinurkka, joka on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9 15. Ikäneuvolan ja päivätoiminnan toimintamalli ja tulokset kirjattiin OsaKe-hankkeen loppuraporttiin. Kotikallion päiväkerhoon on järjestetty kyytipalvelut ja siihen voi hakea syksyisin. Kerhopäivänä on myös liikuntaa. Vanhusten vuokrataloilla ja halukkailla sivukylillä on viikoittain Hyvän Olon Piirit järjestäjänä kansalaisopisto ja sosiaali- ja terveystoimi. Kuntouttava päivätoiminta vaatii vielä kehittämistä: esim. toimintakykyä ja lihaskuntoa edistävien ryhmien aloittaminen. Kuntouttavan päivätoimintaryhmän käynnistämistä suunnitellaan ns. Joensuun mallin mukaan (kaksi kertaa viikossa, ohjattua kuntosaliharjoittelua 1,5 h. Ryhmän kesto yhteensä 10 viikkoa). 7.3. Palvelutarpeen arviointi Tavoite Palvelutasokuvaus/palveluohjauksen suositukset otetaan käyttöön. Palvelutarpeen arviointi on systemaattista ja se tehdään aina moniammatillisesti. Palveluihin pääsy tapahtuu sovittujen kriteerien perusteella. Tukipalvelujen omaehtoinen käyttö lisääntyy. Hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia kokeillaan ja otetaan käyttöön osittain korvaamaan palveluja. Kuntoutuksen toimintatavat kehittyvät osaksi päiväpalvelua.
18 Ikääntyneitten päihde- ja dementiahoitomallien käyttöönottaminen vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Omaishoidontuen kehittäminen mahdollistaa kotona asumisen, kun toimintakyky on alentunut. Kotihoidon kriteerit vahvistettiin vuonna 2011. Palvelutarpeen arvoimiseksi on asiakaskorttikokeilupilotti Joensuun seudun kuntien tapaan (Josek/Hymy). Moniammatillinen SAS-ryhmä (selvitä-arvioi-sijoita) kokoontuu kuukausittain, jolloin käsitellään mm. omaishoitotukiasiat, kotona selviytymiseen liittyviä palveluja ja tehostetun palveluasumisen tarpeita. Yksityiset kotihoito- ja kotityöpalvelut on kunnan rekisterissä ja yhteisiä tapaamisia on ollut useita. Seudullista kotihoidon ja palveluasumisen palveluseteliä valmistellaan Josekin Hymy-hankkeen työryhmissä. Hyvinvointiteknologia: Mediatri-sähköinen potilastietojärjestelmä on käytössä kaikissa sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä. Käyttöönotto ja lomakkeiden kehittäminen on vaatinut paljon koulutusta ja käytön oppimista. Kotihoitoa voidaan tehostaa ja asiakasturvallisuutta lisätä uusien teknologiamahdollisuuksien myötä, jolloin kotikäyntireitit, kotihoitajien ohjaus, videoyhteys, kirjaaminen, laskutus, tilastointi tehostuvat. Ongelmana on kattavan tietoliikenneverkon puuttuminen Juuan sivukyliltä. Vivagoturvapuhelin ja liiketunnistinjärjestelmä on käytössä Kotikalliossa. Hyvinvointimessuilla on ollut esillä monia teknologia-ratkaisuja. Omaishoitajaliiton videoneuvotteluvälineet ovat kokeilukäytössä Ikäosaamiskeskus Ellinkulmassa. Omaiset ja Läheiset yhdistyksellä on tätä kautta vertaistukiryhmiä muiden kuntien kanssa. Päihde- ja dementiahoitomallien kehittäminen on alussa. 7.4. Kotihoito- ja tukipalvelut TAULUKKO 4 Säännöllistä kotihoitoa saavat Palvelujen kattavuus Sotkanet Tilasto v. 2010 Kotihoidon tilasto v. 2012 % Sotkanet Tilasto v. 2012 Strategian arvio tarpeesta v. 2015 % 74 v 5,8 32 hlöä 4 % 5,8 20 hlöä 2,5 % 75 10,4 89 hlöä 16 % 21 112 hlöä 20 % yli 85 v 22 81 hlöä 47 % 35,6 59 hlöä 30 % Juuan ikästrategiassa yksilöitiin säännöllisen kotihoidon tavoitteet ikäryhmittäin seuraavasti: - 2,5 % alle 75-vuotiaista, 20 % 75 84 -vuotiaista ja 30 % yli 85-vuotiaista saa säännöllistä kotihoitoa
19 Vuonna 2012 kotihoidon tilastojen mukaan säännöllistä kotihoitoa sai 4% yli 65-vuotiaita (32 asiakasta), 16% yli 75-vuotiaista (89 asiakasta) ja 47% yli 85-vuotiaista (81 asiakasta). Tämä tilasto käsittää vain asiakkaat, joille on tehty kuukausimaksupäätös. Lisäksi kotihoidossa on tilapäisiä kotihoito- ja tukipalveluasiakkaita ja vanhusten päiväkerho. Alle 64-vuotiaita asiakkaita oli vuonna Sotkanet-tilaston mukaan säännöllistä kotihoitoa sai Juuassa: 5,8 % yli 65-vuotiaista, 21 % yli 75- vuotiaista ja 35,6 % yli 85-vuotiaista. Vastaavat tilastot vuodelta 2010 olivat 5,8 %, 10,4 % ja 22 %. 2012 34 henkilöä. Yli 75-vuotiaita sotkanet-tilaston mukaan Juuassa säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuonna 2010 10,4 % ja vuonna 2011 heitä oli 21 %, valtakunnallisen suosituksen ollessa 13-14 %. Tavoite Kotihoidossa kehitetään erityisesti palveluohjausta, tiimityötä ja omahoitajuutta. Kotiutushoitajan roolia vahvistetaan. Ennakoivaa ja asiakkaan voimavaroja tukevaa kotihoitoa painotetaan. Tehostettua kotihoitoa (sairaanhoitopalvelut myös iltaisin ja viikonloppuisin) uudistetaan. Sujuva hoidon porrastus ja viestintä eri yksiköiden välillä. Kotihoidon lääkäripalvelujen saatavuuden parantaminen. Kotihoidon sisältöä kehitetään ja laajennetaan (esim. aterioiden kuljetus yksityisen yrittäjän toimesta, koneellinen lääkkeiden annosjakelu). Kotihoidon henkilöstöllä on hyvä ammatillinen koulutus ja osaaminen (ml. dementia), ja käytössä monipuoliset kuntouttavat toimintamenetelmät ja kuntoutushenkilöstön asiantuntijuus. Fysioterapeutin toimi perustetaan avohoitoon ja kotihoitoon. Yksityisen hyvinvointialan yrittäjyyden lisääminen. Vastuutahot: sosiaali- ja terveystoimi ja yksityiset yrittäjät. Uuden vanhuspalvelulain mukaan kotipalvelut tulee olla ensisijaisia. Vastuuhenkilö nimettävä ja omavalvontasuunnitelmat laadittava. Kuntouttavaa työotetta, tiimityötä ja omahoitajuutta on kehitetty koulutuksen ja arvioinnin avulla (Merja Mäkisalo-Ropponen). Nimikemuutoksin aloitti palveluohjaaja (sairaanhoitaja) kotihoidon esimiehen työparina kotihoidon ja palvelusuunnitelmien kehittämiseksi vuonna 2011. Kotiuttava sairaanhoitajan virka vakinaistui v. 2012. Potilasjonoa keskussairaalasta ei juuri ole. Fysioterapeutti vanhustenhuoltoon saatiin v. 2011. Geriatri toimi myös kotihoidon lääkärinä vuoden ajan. Kotihoidon sisältöä on kartoitettu: asiakkaiden hoitoisuus, välitön työaika ja kotihoidon kokonaiskulut/h, asiantuntijana Promana Oy. Kotihoidon palvelukuvaus, henkilöstö- ja asiakaskyselyt tehtiin ja niiden perusteella laadittiin kotihoidon kehittämissuunnitelma. Kotihoidon tilanneselvitys annettiin kunnanhallitukselle 25.2.2012. Kotihoidon kehittämistä jatketaan asiantuntijana Karelia-ammattikorkeakoulun IMMO-hanke.
20 Seudullisessa kotihoidon palveluseteliryhmässä (Josek/Hymy-hanke) kehitetään kotihoidon palveluseteliä. Asiakkaan kotihoidon tarpeen arviointiin kokeillaan asiakaskorttia yhdessä Joensuun seudun kuntien kanssa. Kortti kuvaa nykyisiä mittareita kokonaisvaltaisemmin asiakkaan toimintakykyä ja palvelutarvetta. Eläköitymisen kautta kotihoidon tehtävänimikkeitä on muutettu lähihoitajaksi. Jotta sijaisuuksiin olisi aina ammattikoulutuksen saaneita henkilöitä, varahenkilöstöä on lisätty ja yksi kunnallinen oppisopimuspaikka. Asiakkaiden toimintakyvyn heikentyminen ja kysynnän kasvu vaatii jatkuvaa kotihoidon kehittämistä. Kauppakassipalveluja tarjoaa eräs yritys. Aterioiden kuljetusta ei ole uudelleen kilpailutettu. Yksityisen ja kunnallisen kotihoito/kotityöpalvelujen yhteistoimintaa tulee edelleen kehittää. Seudullinen kotihoidon palveluseteli on valmistumassa, se lisää asiakkaan valintamahdollisuuksia ja yksityistä kotihoitoyrittäjyyttä. Vuonna 2011 aloitti kaksi uutta yksityistä kotityöpalveluyritystä, mutta ne lopettivat vuonna 2013. Säännöllistä tehostettua ympärivuorokautista kotihoitoa ei ole mahdollista vielä toteuttaa, mutta tilapäisesti sitä on voitu antaa yhdessä yksityisen kotihoidon kanssa (esim. saattohoito kotona). 7.5. Omaishoidon tuki Tavoite Omaishoitajien hoitopalkkioluokitusta kehitetään hoivan tarpeen pohjalta. Omaishoidon tuesta päättäminen ja omaishoitajien tukemiseen liittyvät asiat keskitetään kotihoidon palveluohjaajalle. Vastuutaho: Sosiaali- ja terveyslautakunta, kunnanhallitus. TAULUKKO 5 Omaishoidon tukea saavat (helmikuu 2013) Omaishoidon tukea saavat yli 75 suositus 5-6 % alle 75, ei suositusta 2010 N 2010 % 2011 % 2013 N 2013 % 2015 N 2020 N 2025 N 14 3,4 3,3 26 3,4 38 40 46 15 19 Omaishoidon tuen kriteerit tarkistettiin vuoden 2010 alussa ja uudelleen vuoden 2013 alussa, jolloin hoivantarve tasot määriteltiin ja tukipalkkioita niiden mukaisesti. Tarkistusten tavoitteena
21 on kotona asumisen tukeminen ja laitoshoitoon siirtymisen ehkäisy. Hallintosäännön muutosten jälkeen omaishoidon tukiasiat keskittyvät kotiuttavalle sairaanhoitajalle. Omaishoitajajakysely tehtiin v. 2011. Noin puolet omaishoitajista pystyy pitämään lakisääteiset vapaapäivänsä tuomalla omaisensa vuorohoitoon. Jotta vapaapäivät ja omaishoitajan jaksaminen voitaisiin turvata, tavoitteena tulee olla monipuolinen valikoima vapaapäivien saamiseksi: sijaishoitajan toimeksiantosopimus, palveluseteli, lyhytaikainen hoitokoti tai vanhusten perhehoitokoti, hoitajan saaminen kotiin. Vuonna 2011 perustettiin Omaiset ja Läheiset yhdistys, jonka tavoitteena on tukea omaisia ja läheisiä tiedottamalla lomamahdollisuuksista ja järjestämällä virkistystoimintaa. Yhdistys sai omaishoitajaliitosta puoleksi vuodeksi lainaan etäneuvottelulaitteet ja videovälitteinen vertaistukiryhmä käynnistyi tammikuussa 2013. 7.6. Välimuotoiset asumisratkaisut Tavoite Tavoitteena on saada pienryhmäkoteja noin 20 30 ikäihmiselle saneeraamalla vanhoja tiloja tai rakentamalla uusia. Kodit voivat olla myös yksityisyrittäjien ylläpitämiä. Niihin annettava kotihoito voi olla myös yksityisen tuottamaa. Vastuutaho: kunnanhallitus, tekninen toimi, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset yrittäjät. Yöpartio käynnistyi toukokuussa 2010. Ikääntyneiden henkilöiden pienryhmäkoti Marttakoti käynnistyi joulukuussa 2011 ja päättyi tammikuussa 2013. Pienryhmäkoti muuttuu kehitysvammaisten pienryhmäkodiksi huhtikuussa 2013. Kokeilu osoitti, että turvattomuuden tunne vähenee yhteisöasumisessa, mutta asukkaiden toimintakyky heikkenee tai muistisairaus etenee nopeasti niin, että lopulta siirtyminen tehostettuun palveluasumiseen on välttämätöntä. Juuan kokeilussa viiden asukkaan pienryhmäkoti on noin 10 euroa/vrk ja kuuden hengen ryhmäkoti 20 euroa/vrk edullisempi kuin tehostettu palveluasuminen. Kuntia suositetaan kehittämään yhteisöasumisen muotoja kuten pienryhmäkotiasumista.
22 7.7. Laitoshoidon (sairaansijojen) vähentäminen Tavoite oli: Valtakunnallisten suositusten mukaan Juuassa voi olla pitkäaikaishoitopaikkoja 3 % ja tehostetun palveluasumisen paikkoja 7 % yli 75-vuotiaille, tai 0 % pitkäaikaispaikkoja ja 10 % tehostetun palveluasumisen paikkoja. Alle 75-vuotiaiden pitkäaikais- tai tehostetun palveluasumisen paikoista ei ole suositusta, niitä kunnassa kuitenkin tulee olla. Toteuma Juuassa sairaansijoja vähennettiin 75:stä 30:een (1.1.2011) TAULUKKO 6 Laitoshoito (sairaansijat) Palvelujen kattavuus v. 2010 N v. 2013 N Pitkäaikainen 43 10 laitoshoito Yli 75 v Akuutti sairaanhoito 10 10 Vuorohoito 10 6 - Arviointi- ja kuntoutusyksikkö - ei käynnistynyt vielä Alle 75 v, 1 % oma arvio 7 4 5 Vanhuspalvelulain mukaan pitkäaikaishoitoa voidaan toteuttaa laitoshoitona vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Hoitojärjestelyn pysyvyys on turvattava. Pitkäaikaishoidossa oleville henkilöille on järjestettävä mahdollisuus sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja mielekkääseen toimintaan. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Juuassa vuoden 2013 alussa pitkäaikaishoivan laitospaikkoja on yhteensä 10 sairaansijaa. Toimintayksiköiden palvelujen laatu varmistetaan valvonnalla. Laissa säädetään myös iäkkäille henkilöille palveluja tarjoavien toimintayksikköjen palvelujen laadusta. Henkilöstön määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelujen tarvetta. Toimintayksikön on toteutettava omavalvontaa palvelujen laadun ylläpitämiseksi ja
23 kehittämiseksi. Omavalvonnan yhteydessä on hankittava säännöllisesti palautetta myös toimintayksikön työntekijöiltä. 7.8. Oikea-aikainen akuuttivaiheen sairaanhoito Tavoitteeksi oli asetettu: Sujuva hoidon porrastus ja viestintä eri yksiköiden välillä. Vanhusasiakkaan pääsy lääkärin vastaanotolle mahdollistuu 14 vrk:n sisällä ei-kiireellisessä hoidon tarpeessa. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja muutetaan geriatrisen kuntoutuksen paikoiksi. Geriatrisen asiakkaan hoitoon perehtyneitä ammattilaisia on hoitoa tarjoamassa. Muistisairauden varhaiseen tunnistamiseen pyritään ja muistihoitaja nimetään. Dementia- ja päihdeasiakkaan hoitopolkumallien kehitetään. Kuntouttavan työotteen koulutusta jatketaan ja edelleen kehitetään. Erikoissairaanhoidosta saapuvat potilaat vaativat riittävän hyvää henkilökuntamitoitusta: sairaanhoitajia, henkilöstön jatkuvaa koulutusta ja ajan tasalla olevaa osaamista. Palvelutarve selvitettävä monipuolisesti ja viivytyksettä, palvelut järjestettävä kolmessa kuukaudessa. Laki takaa iäkkäille henkilöille oikeuden palvelujen tarpeen viivytyksettömään ja monipuoliseen arviointiin. Arvioinnin perusteella laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma. Vaihtoehdoista on neuvoteltava iäkkään henkilön kanssa ja hänen näkemyksensä on kirjattava palvelusuunnitelmaan. Vastuutaho: Sosiaali- ja terveystoimi. Kotiuttavan sairaanhoitajan toiminnan avulla sujuva hoidon porrastus on toteutunut, keskussairaalan jonopäiviä ei juuri ole ollut. Lyhytaikaispaikoilla on voitu hoitaa myös hoidollisesti vaativampia potilaita. Kuntoutus- ja arviointiyksikkö oli tarkoitus käynnistää alkuvuoden 2013 aikana vähentämällä pitkäaikaissairaansijoja ja siirtämällä vuorohoitoa muulla tavalla järjestettäväksi. Käynnistäminen ei vielä toistaiseksi toteudu lääkäripulan vuoksi. Vuodeosastolle on avattu kuntosali ja kuntoutusvälineitä on hankittu. Muistihoitaja on aloittanut työn ja muistisairauden varhaista tunnistamista ja seuranta on kehitetty. Geriatri oli töissä vuoden (2012-2013). Päihdeasiakkaan hoitopolkumallin kehittäminen on vasta aluillaan henkilöresurssien puuttumisen vuoksi. Kuntouttavan työotteen koulutuksen on saanut koko henkilöstö. Asiakkaiden toimintakyky mitataan kaksi kertaa vuodessa. Henkilöstömitoitus on joissakin vuoroissa välttävä. Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyyden takaamiseksi varahenkilöstöä ja kunnallisia oppisopimuspaikkoja on lisätty. Opiskelijoita on hyvin työharjoittelussa.
24 7.9. Vuorohoito Tavoite Tavoitteena on kehittää sekä kunnallista että yksityistä lyhytaikaista sosiaali- ja terveystoimen ympärivuorokautista hoivaa, omaisten vapaapäivien takaamiseksi. Eräs vaihtoehto omaisen vapaan järjestämiseksi on perhehoito tai palveluseteli. Vastuutahot: Sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset yrittäjät Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje ja kulukorvaus hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa syksyllä 2012. Lehti-ilmoituksin on etsitty ikäihmisten perhehoidosta kiinnostuneita toistaiseksi onnistumatta. Vuorohoidon vaihtoehtoja on suunniteltu: sijaishoitajan toimeksiantosopimus, palveluseteli, lyhytaikainen hoitokoti tai vanhusten perhehoitokoti, hoitajan saaminen kotiin. Katso kohta 7.8. 7.10. Kuntoutus- ja arviointiyksikkö /lyhytaikainen akuuttihoito Tavoite Kymmenpaikkainen kuntoutus- ja arviointiyksikkö käynnistetään. Se voidaan avata vasta, kun pitkäaikaissairaiden määrä on vähentynyt vielä 10-15:lla potilaalla. Yksiköiden potilaille/asiakkaille suunnattua kuntosalivälineistöä kehitetään. Vastuutaho: sosiaali- ja terveystoimi. Erillinen kuntoutus- ja arviointiyksikkö ei ole toteutunut. Akuuttihoitoyksikkö on onnistunut toimimaan tehokkaasti. Kuntoutus- ja arviointiyksikön tavoitteena on kuntouttaa asiakas toimintakyvyn alentumisen johdosta (suuri leikkaus, aivohalvaus tai muu syy) takaisin kotiin, tai mikäli se ei ole enää mahdollista asiakkaalle sopivaan tehostettuun palveluasumiseen. Kuntoutus- ja arviointiyksikköön voidaan tulla myös sovituille hoitojaksoille toimintakyvyn arviointiin ja tarkoituksenmukaisen hoitopaikan kartoitukseen. Kuntoutus- ja arviointijaksoilla asiakkaalle tehdään toimintakykyä ylläpitävä hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus- ja arviointiyksikön hoitoaika on kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. 7.11. Toimiva palvelujärjestelmä
25 Tavoite 10 % tehostetussa palveluasumisessa yli 75 vuotta täyttäneistä. Tehostetun palveluasumisenriittävyys Juuassa taataan: yksityisen tehostetun palveluasumisyksikön perustaminen Juukaan. Muissa kunnissa olevien hoitokotipaikkojen määrää pyritään vähentämään. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikat korvataan tehostetun palveluasumisen paikoilla tavoitekattavuuden mukaisesti. Oman tuotannon ja ostopalvelun suhde määritellään. Lyhytaikaisessa, ympärivuorokautisessa hoidossa kuntoutuksen, hoidon ja tuen tarve arvioidaan ja laaditaan yksilölliset jatkosuunnitelmat. Geriatrisen kuntoutuksen yksikkö perustetaan terveydenhuollon vastuualueelle. Muistisairaiden tarpeisiin on tarjolla dementiayksiköitä kunnittain ja seudullisena erittäin haasteellisesti käyttäytyvien asiakkaiden yksikkö. Yleisesti käytettävät laatujärjestelmät, joissa on seurannan työkalut kehitetään jokaiseen palveluun. Tiedonsiirto varmistetaan sähköisellä tiedonsiirtojärjestelmällä. Uusia palvelumuotoja kehitetään, kuten esim. perhehoito ja palveluseteli. Toteuma Toiminnassa on edetty tavoitteiden suuntaisesti. Laitospaikkoja on purettu ja muutettu tehostetun palveluasumisen yksiköiksi. Muutosprosessit ovat edelleen kesken, mutta ollaan saattamassa loppuun. kuntaan ollaan perustamassa yksityistä tehostetun palveluasumisen yksikköä. Geriatrisen kuntoutuksen yksikköä ei ole saatu perustettua lääkäritilanteen vaikeuksien vuoksi. Vanhusten perhehoitoa on kehitetty, mutta se ei toimintamuotona ole edennyt. Palvelusetelin käyttöönotosta on lautakunta tehnyt päätöksensä. 7.12. Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen tarkoittaa hoitokotia, jossa on ympärivuorokauden koulutettua henkilöstöä. Tuettu asuminen tarkoittaa palveluasumisyksikköä, jossa on päivisin henkilöstöä ja öisin esimerkiksi yöpartiokäyntejä. Katso tarkemmin jäljempänä: lähteet. Juukalaisia ikääntyneitä asuu sekä kunnan omissa tehostetun palveluasumisen yksiköissä että Juuassa olevassa Tetriahon hoitokodissa ja muiden kuntien hoitokodeissa. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositus määrittelee vain yli 75-vuotiaiden osalta tehostetun palveluasumisen tarpeen, joka on 10 %, mikäli kunnassa ei ole pitkäaikaispaikkoja. Tarve omassa kunnassa olevien tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämiseen on ollut kauan ja toteutunee alkaneella valtuustokaudella. Kunnan tulisi määrittää, mikä on kunnallisen ja yksityisen palveluasumisen suhde. Palvelusetelin käyttöönoton ja asiakkaan valinnanvapauden lisääntymisen myötä, asiakas voi valita hoitopaikkansa vapaasti myös muualta Suomesta. Tämä vaikeuttaa järjestettävien palvelujen tarvearvioita.