IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT JA LAITOSHOITO TUOTTEISTUS 5/2007 12/2007 LOPPURAPORTTI

IKÄIHMISTEN ASUMISPALVELUT JA LAITOSHOITO TUOTTEISTUS 5/2007 12/2007 LOPPURAPORTTI Sirpa Köppä Tommi Lehtokangas

TIIVISTELMÄ...3 1.1 Hankkeen tavoitteet...4 1.2 Hankkeen eteneminen...4 1.2.1 Aikataulu...4 1.2.2 Ohjausryhmän kokoontumiset...5 1.2.3 Tuotteiden määrittely...5 2 Kangasala...8 2.1 Terveyskeskus, vuodeosasto 2...8 2.2 Vanhainkoti...8 2.3 Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen...9 3 Lempäälä...11 3.1 Vanhainkoti...11 3.2 Terveyskeskussairaala...12 3.3. Palveluasuminen...12 4 Nokia...13 4.1 Laitoshoito...13 4.1.1 Vanhainkoti...13 4.1.2 Terveyskeskuksen vuodeosasto 2...15 4.2 Asumispalvelut...15 4.2.1 Palveluasuminen...15 4.2.2 Tehostettu palveluasuminen...16 5 Pirkkala...17 5.1 Terveyskeskus osasto 2...17 5.2 Vanhainkoti Pirkankoivu...17 5.3 Tehostettu palveluasuminen...17 6 Tampere...19 6.1 Vanhainkotihoito...19 6.1 Laitoshoito...19 6.2 Sairaalahoito...20 6.3 Palveluasuminen...21 7 Vesilahti...22 7.1. Terveyskeskuksen vuodeosasto...22 7.2. Hoivaosasto...22 7.3. Dementiaosasto...22 7.4. Asumispalvelut...22 8 Ylöjärvi...24 8.1 Terveyskeskussairaala...24 8.2 Tiuravuoren vanhainkoti...24 8.3 Kuntoutus ja muistikeskus...25 8.4 Elokaaren palvelukeskus...25 8.5 Asumispalvelujen ostopalvelut...25 9 Kustannuslaskenta...27 9.1 Lähtökohdat...27 9.2 Laskentatyökalu...28 9.3 Hinnat...28 10 Tulosten arviointi ja jatkotoimenpiteet...30 Liite 1: Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteet...31 Liite 2 a: Yhteenveto kuntien laitoshoidon järjestämistavoista ikäihmisille...32 Liite 2 b: Yhteenveto kuntien asumispalveluiden järjestämistavoista ikäihmisille...33 Liite 3: Ostopalveluna hankittavien palvelujen hinnat...34 Liite 4: Kustannuslajien % osuudet hoitopäivän hinnasta...35 Liite 5: Hoitohenkilöstön mitoitus...36 Liite 6: Seutukunnan väestö 2006 2030*...37 Liite 7: Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä 31.12.2006...37 Liite 8: Seutukunta yli 75 vuotiaat, 2006 2030*...38 Liite 9: Väestö yli 65 vuotiaat, prosentuaalinen muutos 2006 2030*...38 2

TIIVISTELMÄ Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistushanke toteutettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä toukokuun 2007 ja joulukuun 2007 välisenä aikana. Tuotteistushanke oli jatkoa Tampereen seudulla vuodesta 2003 tehdylle tuotteistustyölle. Tänä aikana on tuotteistettu lasten päivähoito, vanhusten kotihoito, terveyskeskusten vastaanottopalvelut ja nyt viimeisimpänä ikäihmisten asumispalvelut ja laitoshoito. Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistuksessa olivat mukana kaikki Tampereen kaupunkiseudun kunnat Kangasala, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti, sekä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven kaupungit. Tuotteistusta ohjasi kyseisen toiminta alueen ammattilaisista koottu ohjausryhmä, joka koostui hankkeessa mukana olevien kuntien perusturvajohtajasta, laitoshoidon johtajasta, vanhainkodin johtajasta, sosiaali ja terveystoimen johtajasta, kotihoidon johtajasta, vanhustyön johtajasta, johtavasta lääkäristä ja laskentapäälliköstä. Ohjausryhmässä olivat mukana Tarja Marjamäki, Jaana Ihalainen, Anna Liisa Ojala, Raimo Nieminen, Leena Rinne, Sirpa Ellala, Mauri Jokinen ja Kristiina Michelsson. Lisäksi ohjausryhmän jäsenet nimesivät varahenkilöikseen ryhmän, jossa olivat mukana sosiaali ja terveystoimen johtaja Pirkko Partanen, erityisasiaintuntija Marketta Toikkonen, vanhustyön johtaja Kristiina Kalliovalkama, vt. vanhuspalveluiden johtaja Irma Rautanen ja talouspäällikkö Eeva Saarijärvi. Lisäksi hankkeen toteutuksessa oli mukana kuntien talouspäälliköitä, johtavia hoitajia ja laitospalveluiden päälliköitä. Hankkeessa työskentelivät suunnittelijat Sirpa Köppä (14.5.2007 31.12.2007) ja Tommi Lehtokangas (1.5.2007 18.11.2007). Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistushankkeen tavoitteena oli seudullisesti yhtenäisten ja vertailukelpoisten tuotteiden määrittely, tuotekuvaukset sekä laskentatapa, jolla voidaan vuosittain selvittää tuotekohtaiset kustannukset. Seudullisesti yhtenevien tuotteiden määrittelyn lähtökohtana käytettiin Tampereen kaupungin tilaajaorganisaation määrittelemiä tuotteita. Kuntien toiveena oli saada tuotteiden kustannuslaskentaan yhdenmukainen, selkeä ja yksinkertainen malli, joka antaa riittävän tarkan ja yhteisesti hyväksyttävän lopputuloksen. Tuotteille laskettiin hinnat sekä brutto että nettoperusteisesti. Seudullisella tuotteistuksella haettiin myös vertailtavuutta Tampereen kaupungin vastaaviin tuotteisiin soveltuvin osin. Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon seudullisen tuotteistushankkeen lopputuloksina saatiin aikaan yhtenäiset palvelutuotteet, yhtenäisin perustein selvitetyt tuotehinnat, kuvaus palvelutuotteiden sisällöstä ja kustannuksista sekä kuntien erilaisista toimintaympäristöistä. Konkreettisimpana lopputuloksena kunnille rakentui Excel pohjainen laskentatyökalu. Tampereen kaupungin asumispalveluille ja laitoshoidolle ei hankkeen yhteydessä laadittu omaa laskentataulukkoa, vaan kustannustiedot perustuvat Tampereen kaupungin hyvinvointipalveluiden kehittämisyksikön (HYKE) laskemiin kustannusten jaotteluihin ja vyörytyksiin. Seudun kunnat ovat väestörakenteeltaan erilaisia ja vanhainkodeissa, laitoshoidossa ja asumispalveluissa toiminta ja työn jakaminen henkilöstön kesken onkin hieman eri tavoin organisoitua. Nämä tekijät vaikuttavat osaltaan tuotekohtaisiin hintoihin. On kuitenkin huomattava, että pelkkien kustannuslaskennan tietojen perusteella ei voida suoraan arvioida kuntien asumispalveluiden ja laitoshoidon tehokkuutta tai asiakkaan kokemaa laatua. 3

1.1 Hankkeen tavoitteet Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistushankkeen tavoitteena oli seudullisesti yhtenäisten ja vertailukelpoisten palvelutuotteiden ja niiden sisältöjen määrittely sekä yhtenäinen laskentatapa, jonka perusteella tuotteille voidaan vuosittain laskea tuotekohtaiset seudullisesti vertailukelpoiset hinnat. Kuntien toiveena oli kehittää tuotteiden kustannuslaskentaan yhdenmukainen, selkeä ja yksinkertainen malli, joka antaa riittävän tarkan ja yhteisesti hyväksyttävän lopputuloksen. Rakennettavan laskentamallin tuli olla sellainen, että laskurin avulla voitaisiin vuosittain laskea uudet hinnat tilinpäätöstietojen ja suoritemäärien avulla. Tällöin kustannuslaskenta ei jäisi vain kertaluonteiseksi hankkeeksi ja nyt kerättyjä pohjatietoja voitaisiin hyödyntää myös tulevina vuosina laskennan lähtökohtina. Kuntayhtymän tehtävään osoittamat suunnittelijat koordinoivat hankkeen etenemistä ja huolehtivat käytännön suunnittelusta, toteutuksesta ja laskennasta. Kuntien roolina oli toimia tiedonantajana ja hankkeen operatiivisena toteuttajana. Tiivis vuorovaikutus kuntien ja suunnittelijoiden välillä takasi sen, että kuntien toiveet huomioitiin hankkeen eri vaiheissa. 1.2 Hankkeen eteneminen 1.2.1 Aikataulu Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistamishankkeelle haettiin sosiaali ja terveysministeriöltä valtionavustusta, sitä kuitenkaan saamatta. Tästä johtuen hankkeen työsuunnitelma laadittiin uudelleen ja hankeaika tiivistettiin kahdeksaan kuukauteen. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallituksen 25.4.2007 tekemän päätöksen mukaisesti hanke käynnistyi toukokuussa. Hankkeen kokonaisbudjetiksi päätettiin 74 000 euroa. Kuntayhtymän kohdentamat suunnittelijat hoitivat hankkeen käytännön toteutuksen ja koordinoinnin toimien lisäksi ohjausryhmän asiantuntijasihteeristönä. Hankkeen aikataulu on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1: Hankkeen aikataulu Työvaihe Toukokuu Hanke käynnistyy, ohjausryhmän kokous 28.5.2007. Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuntakäynnit, taustatiedon hankinta, ohjausryhmän kokous 15.6.2007. Kuntakäyntejä, kustannuslaskentavaihe. Ohjausryhmän kokous 27.8.2007 Kuntakäyntejä, kustannuslaskentavaiheen päättäminen, Ohjausryhmän kokous 19.11. Toinen suunnittelijoista siirtyy uusiin tehtäviin. Loppuraportin valmistaminen, hankkeen tulosten esittely. Esitteen laadinta tuotteistushankkeista. Projektin päättäminen. 4

Hankkeen aikana suunnittelijat kävivät vähintään kaksi kertaa henkilökohtaisesti tapaamassa kuntien yksiköiden johtavia viranhaltijoita ja taloushenkilöitä. Ensimmäisellä kuntakäynnillä käytiin yhdessä läpi laskettavina olevien yksiköiden tilinpäätös 2006 tai talousarvio 2007 tiedot yksityiskohtaisesti jakoperusteineen. Toisella kuntakierroksella tarkistettiin vielä tilikohtaisesti jakoperusteet olemassa olevien laskupohjien täsmentämiseksi ja tehtiin tarvittavat muutokset ja lisäykset laskukaavoihin. 1.2.2 Ohjausryhmän kokoontumiset Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin 28.5.2007. Kokouksen järjestäytymisen jälkeen käytiin läpi hankkeen toimintasuunnitelma ja aikataulu sekä keskusteltiin tuotteiden määrittelystä ja valinnasta. Lisäksi kokouksessa keskusteltiin RAI mittariston hyödyntämismahdollisuuksista tuotteistusprosessissa sekä mahdollisesta työajanseurannan toteutuksesta. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin 15.6.2007. Kokouksen aluksi ohjausryhmä nimesi varajäsenensä. Kokouksessa todettiin toimintasuunnitelmaan tehdyt lisäykset ja hyväksyttiin hankkeen toteutusaikataulu ja valittiin laskennan kohteena olevat tuotteet. Ohjausryhmän kolmas kokoontuminen järjestettiin 27.8.2007. Kokouksessa sovittiin kaikille yhteisistä vyörytysperusteista ja käytiin läpi hankkeen tilannekatsaus, sekä keskusteltiin kunnissa tehtyjen prosessikuvauksien mahdollisesta kartoittamisesta tuotteistuksen loppuraportin yhteydessä. Ohjausryhmän neljäs ja viimeinen kokoontuminen 19.11.2007 päätti hankkeen operatiivisen ohjaamisen. Kokouksessa tarkasteltiin kustannuslaskennan tuloksia ja keskusteltiin seudullisen tuotteistamisen jatkosta. Seudullisen tuotteistuksen kuntayhtymän koordinoimana todettiin päättyvän ja siirtyvän jatkossa peruskuntien toiminnaksi. 1.2.3 Tuotteiden määrittely Tuotteiden valinta ja sisältöjen määrittely perustui Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallituksen päätöksen mukaisesti soveltuvin osin Tampereen kaupungin omassa tuotteistuksessaan käyttämiin tuotteisiin. Suoriteyksikkönä käytettiin hoitopäivää tai asumisvuorokauden hintaa. Ikäihmisten asumispalveluiden ja laitoshoidon tuotteistamishankkeen kohteiksi valittiin seuraavat kuusi tuotetta (liite 1). Laitoshoito (terveyskeskus): pitkäaikainen laitoshoito / hoitopäivä Vanhainkoti: pitkäaikainen laitoshoito / hoitopäivä lyhytaikainen laitoshoito / hoitopäivä dementiayksikön laitoshoito / hoitopäivä 5

Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida enää järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi täysi ylläpito kuten ruoka, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaishoidosta päättää yleensä alueellinen työryhmä, johon tavallisesti kuuluvat ainakin kotisairaanhoitaja ja/tai kotipalvelutyöntekijä, pitkäaikaishoidosta kunnassa vastaava lääkäri ja vanhustyön sosiaalityöntekijä. Mukana voivat olla myös esimerkiksi psykologi ja fysioterapeutti. Lyhytaikaisella ja jaksottaisella laitoshoidolla tuetaan vanhuksen kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Samalla ehkäistään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Lyhytaikaishoitojaksot voivat olla säännöllisiä, jolloin ne vuorottelevat kotona asumisen kanssa. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään tavallinen hoitopäivämaksu. Terveyskeskuksissa pitkäaikaisella laitoshoitopaikalla olevat ovat monesti laitoshoitopaikkaa odottavia. Asumispalvelut: palveluasuminen / asumisvuorokausi o Ensisijaisesti asukkaalle, joka tarvitsee useissa henkilökohtaisissa toiminnoissaan jokapäiväistä aikaa vievää toisen henkilön apua, tai huomattavassa määrin säännöllistä ohjausta ja / tai valvontaa. tehostettu palveluasuminen / asumisvuorokausi o Ensisijaisesti asukkaalle, joka on jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon ja valvonnan tarpeessa. Palveluasumiseen kuuluu asunnon lisäksi (asukas vuokrasuhteessa) päivittäisten palveluiden järjestäminen. Palveluasunnoissa henkilökunta on paikalla päivisin ja erityistä huomiota on kiinnitetty liikkumisen esteettömyyteen, turvapalveluihin ja apuvälineisiin. Tehostetussa palveluasumisessa vanhukselle on asunnon (asukas vuokrasuhteessa) lisäksi turvattu ympärivuorokautinen hoiva ja hoito. Palvelutalossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden ja erityistä huomiota on kiinnitetty liikkumisen esteettömyyteen, turvapalveluihin ja apuvälineisiin. Seudulla ei ole käytössä yhteistä hoitoisuusluokitusta. Tampere on siirtymässä kohti RAIhoitoisuusluokittelun (Resident Assesment Instrument) mukaista tuotteistusta, mutta vastaavaa luokittelua ei voitu ottaa käyttöön seudullisesti. RAI on tällä hetkellä käytössä Nokialla ja Tampereella. Syksyn 2007 aikana RAI luokittelu on otettu myös laitoshoidon osalta käyttöön Pirkkalassa. Ylöjärvellä RAI mittarin käyttöönottokoulutus on ollut syksyn 2007 aikana ja mittari otetaan käyttöön vuoden 2008 alusta laitoshoidossa ja kotihoidossa. RAI järjestelmä on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi ja seurantajärjestelmä. Järjestelmä soveltuu yksilön hoito ja palvelusuunnitelman laadintaan ja hoidon tulosten seurantaan. RAI järjestelmä muodostaa mittareineen ja tunnuslukuineen työvälineen palvelujen suunnitteluun ja tulosten seurantaan, sekä henkilöstön johtamiseen. Laadun arviointi perustuu Yhdysvalloissa kehitettyihin laatuindikaattoreihin. Indikaattorit kuvaavat mahdollisten laatuongelmien esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta hoitoprosessien ja tuloksien kautta. Laitoshoidossa hoidon laadun määrittämistä vaikeuttaa muun muassa asukkaiden vaihtuvuus, mikä saattaa virheellisesti kohentaa tai huonontaa laatua. (Stakes) 6

Hoitotyön laadunarviointia varten on valittu erityisiä painopisteitä, esimerkiksi: ravitsemuksen seuranta apuvälineiden tarpeen tarkistus ja hankinta lääkkeiden määrä lääkityksen tarkistus kivun hoito Rava toimintakykymittaria voidaan käyttää ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin yksilö ja yksikkötasolla. Toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön toimintakykyä päivittäisissä perustoiminnoissa ja selviytymistä arkirutiineista (liikkuminen, pukeutuminen, syöminen ja peseytyminen). Alentuneen toimintakyvyn ohella palveluntarvetta lisäävät yksin asuminen, puutteelliset asuinolosuhteet ja asuinympäristöt sekä läheisen tukihenkilöverkoston puute. Rava mittari tuottaa asiakkaalle rava indeksin, jonka arvo vaihtelee 1,29 4,02. Yksittäisen asiakkaan indeksin arvo saadaan laskemalla yhteen kunkin osion arvo. Mitä suurempi indeksiarvo on, sen heikompi on toimintakyky ja suurempi hoidon ja avun tarve. Rava indeksiä voidaan käyttää apuna kohdennettaessa resursseja sekä arvioitaessa henkilöstötarvetta ja rakennetta. Palvelutasoille voidaan antaa suositusarvot. Rava toimintakyky (Vla) rava indeksit: tukipalvelut 1,29 1,79, kotihoito 1,8 2,49, palveluasuminen 2,50 2,99, tehostettu palveluasuminen 3,0 3,49, vanhainkoti 3,5 4,02, terveyskeskus. Hilmo on Sosiaali ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksen ylläpitämä hoitoilmoitusjärjestelmä, joka toimii perustana Netti Hilmo hoitoilmoitustietokannalle. Tietokanta sisältää tietoa suomalaisesta sosiaali ja terveydenhuollosta, laitoshoidon ja asumispalveluiden käytöstä sairaanhoitopiirien ja kuntien kannalta tarkasteltuna. Sosiaali ja terveydenhuollon laitokset ja asumispalveluyksiköt ilmoittavat vuosittain hoitojaksot ja päiväkirurgiset toimenpiteen hoitoilmoitusjärjestelmään. Tietokannat eivät sisällä tietoa erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon avohoidosta. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ ASIAKASTA KOHDEN VANHAINKODEISSA, TERVEYSKESKUKSISSA JA TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA, VALTAKUNNALLISET KESKIARVOT. Koko henkilöstö / asiakas Hoitohenkilöstö / asiakas Vanhainkodeissa 0,61 0,69 0,42 Terveyskeskuksissa 0,86 0,66 Tehostetussa palveluasumisessa 0,36 Hoitohenkilöstöön on laskettu ne hoitonimikkeellä työskentelevät henkilöt, jotka tekevät hoitotyötä yksikössä. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2001:4) Tuotteistuksessa huomioitiin 65 vuotiaille ja sitä vanhemmille tarjottavat laitoshoidon ja asumispalveluiden palvelut. Tuotteiden valintaa edelsi seudun ikäihmisten palveluista tehty kartoitus, missä kuntien tarjoamat hoitopaikat koottiin yhteen (liite 2). 7

2 Kangasala Kangasalan väkiluku 31.12.2006 oli 27 303 henkeä, joista yli 65 vuotiaita oli 3 861 (14,1 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita 1 635 (6,0 % väestöstä). Kangasalan kunnan tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,25 ja verovuonna 2007 19,00 prosenttia. Vuonna 2006 Kangasalla oli yksi kunnallinen vanhainkoti, jonka asukkaina oli 6,9 prosenttia yli 75 vuotiaista kuntalaisista. 65 vuotta täyttäneistä kuntalaisista 1,3 prosenttia asui vanhusten palveluasunnoissa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä oli 7,1 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhushuollon palveluilla edistetään iäkkään ihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua sekä lisätään hänen elämänhallintaansa ja turvallisuuttaan. Kangasalla hoidon ja huolenpidon lähtökohtana on vanhuksen yksilöllisyys, hänen arvojensa, tapojensa ja näkemystensä kunnioittaminen. Päätavoite vanhustenhuollon palvelujen järjestämisessä on tukea ja edistää iäkkäimpien kuntalaisten mahdollisuuksia asua omassa kodissaan tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Elämän viimevaiheessa turvataan laadukas ja kodinomainen pitkäaikaishoito. 2.1 Terveyskeskus, vuodeosasto 2 Kangasalan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä (Kangasala, Pälkäne ja Kuhmalahti) tuottaa vuodeosastohoidon. Paikkoja terveyskeskuksessa on 80, joista vuodeosasto 2:lla on 40 paikkaa. Näistä noin 27 on pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 65 vuotiaiden kangasalalaisten vanhusten käytössä. Kangasalla on ollut käytössä muutamia ylipaikkoja. Kuormitusluku Kangasalan vuodeosasto 2:lla vuonna 2006 oli 96,9 %. Yli 65 vuotiaiden pitkäaikaishoitopäiviä kertyi vuonna 2006 yhteensä 6118 eli keskimäärin 16,8 asiakasta päivässä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat potilaat ovat olleet vähintään 90 vuorokautta yhtäjaksoisessa laitoshoidossa. Terveyskeskuksessa laatumittareina on pidetty muun muassa potilasvaihtoa ja toimivuutta sekä tiedonkulun varmistamista. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kanssa on nähty olennaisena ja haasteellisena etenkin vanhustyössä. 2.2 Vanhainkoti Rekola koto on Kangasalan kunnan omistama 110 paikkainen vanhainkoti, joka tarjoaa pitkäaikaishoitoa ja tukee myös kotona selviytymistä järjestämällä kotona asuville vanhuksille lyhytaikaishoitoa ja päiväkeskustoimintaa. Rekola koto antaa yksilöllistä, kuntouttavaa, kokonaisvaltaista ja kodinomaista hoitoa vanhuksille, jotka eivät selviydy runsaankaan avun turvin kotona, mutta jotka eivät tarvitse sairaalamaista hoitoa. Rekola kodon asukkaista 95 % on autettavia vanhuksia. Kaiken toiminnan lähtökohtana on vanhuksen hyvä ja tyytyväinen olo, arvokas vanhuus, kuulluksi tuleminen ja elämäntilanteen hallinta. Henkilökuntaa Rekolakodossa on yhteensä 91 työntekijää. Rekola kodon 110 asiakaspaikkaa jakautuvat pitkäaikais ja dementiahoidon (93 paikkaa) ja lyhytaikaisen hoidon (17 paikkaa) kesken. Rekola kodossa tuotettiin vuonna 2006 yhteensä 40 956 hoitopäivää, joista pitkäaikais ja dementiahoitoa yhteensä 34 891 ja lyhytaikaishoitoa 6 065. 8

Rekola kodon toimintaperiaatteita ovat: Huomioida asukkaat yksilöllisenä, tasa arvoisena aikuisena ihmisenä. Tukea kuntoutuksen avulla vanhuksen jäljellä olevia taitoja ja kykyjä, mahdollistaen vanhukselle mahdollisimman normaalin elämän. Huolehtia kokonaisvaltaisesti vanhuksen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja hengellisestä hyvinvoinnista. Tarjota vanhukselle turvallinen, lämmin, viihtyisä ja kodinomainen ilmapiiri. Lisäksi Kangasalla on Kangasalan ja Kuhmalahden kuntien yhteinen Kangasalan Kuhmalahden kuntayhtymän vanhainkoti Pentorinne. Pentorinne sijaitsee Kuhmalahdella ja Kangasala hankkii sen palveluja hintaan 96 euroa/hoitopäivä. 2.3 Palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen Kangasalla on kolme vanhustentaloa (Maijala, Ranta Koivisto ja Rikun vanhustentalo), missä ikäihmisten asumispalvelut tuotetaan kunnan omana palveluna. Rikun ryhmäkoti on tehostetun palveluasumisen yksikkö, jossa henkilökuntaa on ympärivuorokauden paikalla. Seudullisessa tuotteistushankkeessa asumispäivän hinta laskettiin ainoastaan Rikun ryhmäkodille. Kangasala oli seudun kunnista ainoa, jossa oli Stakesin määritelmän mukaista tehostettua palveluasumista. Rikun ryhmäkoti on 16 paikkainen vanhusten ja vammaisten tehostetun palveluasumisen yksikkö. Rikun ryhmäkoti on Kiinteistö Oy Taloherttuan omistama johon asukkaat ovat vuokrasuhteessa. Asukkaiden tarvitsema ympärivuorokautinen hoiva ja huolenpito järjestetään osana Kangasalan kunnan sosiaalikeskukseen kuuluvan Rekola kodon toimintaa. Rikun ryhmäkodin palvelut on tarkoitettu vammaisille ja vanhuksille joiden hoitoisuus ei edellytä laitostasoista hoitoa, mutta jotka eivät selviydy itsenäisesti asuen runsaankaan avun turvin. Henkilökunta on paikalla vuorokauden ympäri huolehtien asukkaiden perushoidosta, ruokailusta ja kuntoutuksesta. Rikun ryhmäkoti tarjoaa kokonaisvaltaista hoitoa, jossa painottuu asukkaiden omatoimisuuden tukeminen ja kannustaminen. Rikun ryhmäkodissa työskentelee 10 Kangasalan kunnan palveluksessa olevaa henkilöä. Ryhmäkodissa on öisin paikalla aina yksi yöhoitaja. Vuonna 2006 Rikun ryhmäkodissa kertyi hoitopäiviä 5 723, käyttöasteen ollessa 98 %. Ostopalveluina tuotetut palvelut Säätiön omistama 16 paikkainen ryhmäkoti Jalmarin Koto on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissa apua tarvitseville vanhuksille ja vammaisille. Ostopalveluna tuotetusta hoidosta kunnan osuus oli keskimäärin 60 euroa/hoitopäivä Kangasala ostaa palveluja myös yksityiseltä palvelukoti Sylviannalta (62 euroa/hoitopäivä) ja Villa Stenbergiltä (50 euroa/hoitopäivä) sekä palveluasunto Kostiakodista Pälkäneeltä (416 euroa/kuukausi) ja Maijala vanhusten palvelutalosta. 9

Hoitohenkilöstö 2006: Sairaanhoitajia Hoitajia Lähihoitajia Osastonhoitaja Laitoshuoltajia Muuta Yhteensä Vuodeosasto 2 9 12 (varalla 1) 1 4 (varalla 1) 28 Vanhainkoti, Rekola koto 8 50 (varalla 9) 5 5 3 ohjaajaa, 2 kuntohoitajaa, 4 hlöä päiväkesk. 1 vaatevar.hoit. 4 hallinto 91 Rikun ryhmäkoti 1 8 1 10 10

3 Lempäälä Lempäälän väkiluku 31.12.2006 oli 18 702, joista yli 65 vuotiaita oli 2 302 (12,3 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita 1 032 (5,5 % väestöstä). Lempäälän kunnan tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,50 samoin kuin verovuonna 2007. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä oli 2,8 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Lempäälä on laatinut Lempäälän vanhustyön strategian vuosille 2004 2020, jossa nostetaan esiin kolme keskeistä perusarvoa vanhustyössä: ihmisarvo, itsemääräämisoikeus ja tasa arvo. 3.1 Vanhainkoti Himminkoto vanhustyönkeskuksessa on 76 asiakaspaikkaa (geriatrinen pitkäaikaishoito 20, geriatrinen lyhytaikaishoito 16, dementiahoito pitkäaikainen 30 ja dementiahoito lyhytaikainen 10). Himminkoto vanhustyönkeskuksen geriatrisen työn yksikössä tuotettiin vuonna 2006 yhteensä 12 206 hoitopäivää (pitkäaikaishoitopäiviä 7 069, lyhytaikaisia hoitopäiviä 5 137) ja dementiatyön yksikössä 13 693 hoitopäivää (pitkäaikaishoitopäiviä 11 163 ja lyhytaikaisia hoitopäiviä 2 530). Yhteensä Himminkodossa tuotettiin vuonna 2006 25 899 hoitopäivää. Dementiatyön yksikössä on 8 jaksohoitopaikkaa, 2 päivähoitopaikkaa ja 30 pitkäaikaispaikkaa. Himminkoto vanhustyönkeskuksen toimintaperiaatteena on tarjota asukkailleen lämpöä, läheisyyttä, tukea ja turvallisuutta. Pitkäaikaishoidossa pyritään turvaamaan vanhuksen omaehtoisen elämän mahdollisuus. Himminkodossa asukkaalla on pääsääntöisesti oma huone, jossa on wc ja suihkutila ja jonka voi kalustaa omilla huonekaluilla. Vuodeosastolla pitkäaikaishoito suunnataan asiakkaalle, jolla on monia, paljon hoitoa vaativia sairauksia. Pitkäaikaishoitoa vuodeosaston yhteydessä pyritään minimoimaan kuntouttavan toiminnan avulla. Lempäälän vanhustyön henkilöstömäärä 31.12.206 oli 91 työntekijää, joista geriatrisessa yksikössä työskenteli 23, dementiayksikössä 27 työntekijää, yhteisissä palveluissa 9 työntekijää ja kotipalvelussa, päivätoiminnassa ym. 32 työntekijää. Hoitohenkilöstö 31.12.2006 Vanhainkoti Himminkoto: Osastonhoitajat Sairaanhoitajat Lähi /perus /kodinhoitajat Sosiaaliohjaajat Muut Yhteensä Dementiatyön yksikkö 1 1 18 (2 varalla) 1 Geriatrisen työn yksikkö 1 1 13 (2 varalla) 1 4 25 (2 varalla) kotiavustajat 5 21 (2 varalla) kotiavustajat Yhteensä 2 2 31 (4 varalla) 2 9 46 (4 varalla) 11

Terveyskeskusosasto: Sairaanhoitajia Perushoitajia Lähihoitajia Lääkäreitä Muut Yhteensä Terveyskeskusosasto 10,5 (varalla 2) 7,5 1 (1 varalla) 1 (lisäksi noin 2h / pv lääkäri) 1 kylvettäjä/hoitoapulainen, 4,75 laitoshuoltajaa 25 (varalla 3) Pitkäaikaishoidossa olevien asukkaiden keski ikä geriatrisen työn yksikössä 86 vuotta dementiatyön yksikössä 85,9 vuotta 3.2 Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalassa on yli 65 vuotiaiden hoitoon 10 asiakaspaikkaa (36:sta). Sairaalassa oli vuonna 2006 hoitopäiviä yhteensä 11 072, joista yli 65 vuotiaiden pitkäaikaista laitoshoitoa yhteensä 3 650 hoitopäivää. Vuonna 2006 kuormitusprosentti oli 84 (aiemmin ollut 118 %), joten kaikki potilaat voidaan Lempäälässä hoitaa itse. Myös tapaturmahoidossa toisen kunnan alueella olevat siirretään kotikuntaan saamaan hoitoa. Terveyskeskussairaalassa tehdään A D hoitoisuusluokitus kaikille asiakkaille. Luokituksessa käytetään RAVA toimintakykymittaria. Lempäälässä ollaan siirtymässä uuden RAVAn käyttöön. 3.3. Palveluasuminen Lempäälä ostaa palveluasumisen, tuetun palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen paikkoja pääasiassa Ehtookodolta, mutta myös jonkin verran kunnan ulkopuolelta. Ehtookodon toimintaa ylläpitää yleishyödyllinen yhdistys Ehtookoto ry. Asumispalveluita ostetaan Mouhijärven hoitokoti Vanha Pappila Oy Sopimusvuorisäätiö Hoitokoti Arwola Oy 12

4 Nokia Nokian väkiluku 31.12.2006 oli 29 740, joista yli 65 vuotiaita oli 4 306 (14,5 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita 1 965 (6,6 % väestöstä). Nokian kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2006 oli 18,00 samoin kuin verovuonna 2007. Nokiala on valmistunut Kotoisa Ehtoo 2007 2017 vanhuspalvelujen kehittämisstrategia joka on hyväksytty Nokian kaupungin valtuustossa 29.10.2007. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä nokialaisia oli vuonna 2006 5,8 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä ja palveluasunnoissa vastaavasti 1,1 prosenttia. Nokialla vanhustenhuollossa on käytössä RAI järjestelmä asiakkaiden hoidon suunnittelun tukena. 4.1 Laitoshoito Laitoshoito Nokialla jakautuu sairaanhoitoon ja vanhainkotihoitoon. Sairaanhoitoa nokialaiset vanhukset saavat pääosin Nokian terveyskeskuksessa vuodeosasto 2:lla. Vanhainkotihoitoa tarjotaan nokialaisille Vihnuskodissa, mikä on Nokian kaupungin omistama vanhainkoti. 4.1.1 Vanhainkoti Vihnuskoti tarjoaa nokialaisille vanhuksille pitkä ja lyhytaikaista laitoshoitoa. Vihnuskoti sijaitsee kauniilla paikalla Vihnusjärven rannalla, se on jaettu toiminnallisesti 5 osastoon. Hoitopaikkoja on yhteensä 140, joista 13 paikkaa on varattu lyhytaikaista, 111 pitkäaikaista ja 16 paikkaa dementiahoitoa varten. Vihnuskodissa kaikilla asukkailla on omahoitaja Lyhytaikaisen laitoshoidon tarkoituksena on tukea vanhuksen kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista, sekä ehkäistä pysyvään laitoshoitoon joutumista. Lyhytaikaisjakson pituus vaihtelee yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta pääsääntöisesti se on viikon kahden mittainen. Vihnuskodissa tarjotaan yksilöllistä, kuntouttavaa ja kodinomaista hoitoa vanhuksille, jotka eivät kotihoidon ja kotihoitoa tukevienkaan palvelujen turvin selviydy kotona tai palveluasumisessa. Dementiaosastolla vuorovaikutuksessa muistamattomien vanhusten kanssa käytetään apuna validaatiomenetelmää. Vuonna 2006 Vihnuskodissa tuotettiin yhteensä 50 336 hoitopäivää, joista pitkäaikaisia 39 201, lyhytaikaisia 5 447 ja dementiahoitoa 5 688. Vihnuskodin käyttöaste oli 99 %. Vanhainkodissa on yksi alle 65 vuotias asukas. Vihnuskodin asukkaista vuonna 2006 71,4 % oli naisia ja 28,6 % miehiä. Asukkaiden keski ikä oli 81 vuotta. Asukkaista 21 % oli alle 75 vuotiaita ja 13,3 % yli 90 vuotiaita. Keskimääräinen hoitoaika Vihnuskodissa on 3,9 vuotta. Vihnuskodissa asukkaiden toimintakyky on samansuuntainen kuin vanhainkodeissa yleensä, pieniä poikkeamia lukuun ottamatta. Erittäin vaativaa hoitoa tarvitsevia asukkaita Vihnuskodissa ei vuonna 2006 ollut, kun taas fyysiseltä toimintakyvyltään huonokuntoisia Vihnuskodissa oli muita vanhainkoteja enemmän. 13

RAI arviointijärjestelmä Nokialla RAI järjestelmä on käytössä sekä koti että laitoshoidossa. Vihnuskodin kaikilla viidellä osastolla on vuodesta 2002 alkaen käytetty laitoshoidon RAI arviontijärjestelmää, joka tukee asukkaiden hoidon suunnittelua. Sen avulla myös seurataan hoidon tarvetta, laatua, vaikuttavuutta ja kustannuksia. Vihnuskodin asukasvalinnat tapahtuvat SAStyöryhmässä, jossa asukasvalinnan apuvälineenä käytetään joko kotihoidon tai laitoshoidon RAI:ta. Terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla tehdään laitoshoidon RAI vanhainkotiin odottavista potilaista. Vihnuskodin asukasvalinnoissa on käytössä RAI mittariston kriteerit: ADL arvot 5 6 (0 6) IADL arvot 18 21 (0 21) CPS arvot 5 6 (0 6) Lisäksi otetaan huomioon CAPs läheisten muodostamasta tukijärjestelmästä yksinäisyys Vanhainkodissa RAI arviot tehdään kaikista pitkäaikaisasukkaista. RAI tietoja käytetään hoitosuunnitelmien pohjana, samoin kuin osastojen asukassijoitusten ja asukassiirtojen pohjatietona. Laitoshoidon RAI järjestelmässä jokaisen vanhuksen tarpeita, vahvuuksia ja ongelmia mitataan vähintään kahdesti vuodessa noin 400 muuttujan avulla. Kaikki hoitotyöntekijät on koulutettu tekemään RAI arviointeja. Hoitohenkilöstö Vihnuskodissa: Sairaanhoitajia Perus/lähihoitajia Osastonhoitaja Muuta Hoitohenkilökuntaa Yhteensä Vihnuskoti 10 (varalla 2) 57 (varalla 11) 5 1,5 fysioterapeuttia, ½ sosiaalityöntekijä, 1 kylvettäjä hoitajia 75 (varalla 13) Vihnuskodissa on hoitotyöntekijöiden lisäksi johtaja, toimistonhoitaja ja 17 laitoshuoltajaa. Henkilöstömitoitus vaihtelee osastojen välillä arvoilla 0.48 0.59. Keväällä 2007 Länsi Suomen lääninhallitus antoi huomautuksen Nokian kaupungille Vihnuskodin alhaisesta hoitohenkilöstön määrästä, ja suositteli 24 hoitajan lisäystä hoitotyöhön. Samalla Länsi Suomen lääninhallitus suositteli osastoille seuraavia henkilöstömitoituksen suhdelukuja: Osastot 1 ja 2 > 0,7 Osastolla 3 > 0,75 Osasto A > 0,69 Osasto B > 0,8 Nokian kaupunginvaltuusto on 8.12.2006 sitoutunut nostamaan hoitohenkilökunnan määrän hyvälle tasolle eli suhdelukuun 0,7 vuoden 2009 loppuun mennessä. 14

4.1.2 Terveyskeskuksen vuodeosasto 2 Terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla on 40 hoitopaikkaa. Osaston potilaista vanhusten osuus näyttäytyy suurena, keskimäärin 16 potilasta odottaa pitkäaikaispäätöksellä muuta hoitopaikkaa. Nokialla on käytössä muutamia ylipaikkoja. Hoitopäiviä kertyi vuonna 2006 yhteensä 14 865, eli osastolla oli keskimäärin 40,7 potilasta päivässä. Pitkäaikaishoitopäiviä tuotettiin 9 290, ja lyhytaikaisia 5 575. Vanhainkotipaikkaa terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla jonotetaan keskimäärin 3 kk. Terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaiden keski ikä on noin 83 vuotta. Osastolla on kaksi lääkäriä, ja potilaiden lääketieteellisen hoidon vastuulääkärinä toimii geriatri. Henkilökuntaan kuuluu osastohoitaja, apulaisosastonhoitaja, sairaanhoitajia, perushoitajia, osastonsihteeri ja laitoshuoltajia. Osastolla pidetään tärkeänä yhteistyötä omaisten, fysioterapian, sosiaalityöntekijöiden, puheterapeutin, kotihoidon ja muiden sidosryhmien kanssa. Hoitohenkilöstö terveyskeskuksen vuodeosasto 2:lla: Sairaanhoitajia Perus/lähihoitajia Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja hoitohenkilökunta a yhteensä Terveyskeskus os. 2 11,5 (varalla 4) 11 (varalla 2) 1 1 hoitajia 24,5 (varalla. 6) Terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelee hoitotyöntekijöiden lisäksi 5 laitoshuoltajaa ja osastonsihteeri 4.2 Asumispalvelut Vanhuksille suunnatuista asumispalveluista, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen Nokian kaupunki hankkii lähinnä ostopalveluna yksityisiltä palvelutuottajilta. Tuettuun asumiseen Nokialla ei vanhuksia ohjata. Tulevaisuudessa, Kotoisa Ehtoo vanhuspalvelujen kehittämisstrategia mukaan, asumispalveluissa panostetaan tehostettuun palveluasumiseen. 4.2.1 Palveluasuminen Ostopalvelusopimuksella ostetaan Vihnusrinnesäätiön Vastamajan palvelukeskuksesta 27 palveluasumispaikkaa. 15

4.2.2 Tehostettu palveluasuminen Tehostettua palveluasumista ostetaan 9 paikkaa Vihnusrinnesäätiön Vastamajan palvelukeskuksesta, Siunaukselakodista 10 paikkaa, samoin Virekoti Nokiasta ja Hämeenkyrön Kaarihovista 1 paikka (Dementiakoti Iltatuulesta ostettiin 1 paikka heinäkuun loppuun asti) yhteensä käytössä on 30 paikkaa. Tehostetun palveluasumisen asukasvalinnoissa on käytössä RAI mittariston kriteerit: ADL arvot 3 / 4 6 (0 6) IADL arvot suurempi kuin 14 (0 21) CPS arvot 3 6 / vähintään kognition keskivaikea heikkeneminen (0 6) Lisäksi otetaan huomioon CAPs läheisten muodostamasta tukijärjestelmästä yksinäisyys. 16

5 Pirkkala Pirkkalan väkiluku 31.12.2006 oli 15 268, joista yli 65 vuotiaita oli 1 759 (11,5 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita 642 (4,2 % väestöstä). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2006 oli 8,4 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Pirkkalan kunnan tuloveroprosentti vuonna 2006 oli 18,25 ja verovuonna 2007 19,00 prosenttia. Vanhustyön strategiaa laaditaan parhaillaan, ja se valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä. Pirkkala on alle 20.000 asukkaan kunta ja Paras puitelaki vaikuttaa Pirkkalan toimintaan. 5.1 Terveyskeskus osasto 2 Pirkkalan kunnassa on kaksi vuodeosastoa, joista osasto 1 on akuuttihoidon osasto ja osasto 2 pitkäaikaisen laitoshoidon osasto. Vuodeosasto 1 sijaitsee kunnan terveyskeskuksessa ja vuodeosasto 2 sijaitsee kunnan vanhainkoti palvelukeskus Pirkankoivun yhteydessä. Osastolla 1 on kuusi pitkäaikaishoitopaikkaa odottavaa asiakasta, joilla on pitkäaikaispäätös olemassa. Osasto 2 on 30 paikkainen pitkäaikaishoidon hoivaosasto. Vuonna 2006 tuotettiin 10 885 pitkäaikaishoidon hoitopäivää, käyttöasteen ollessa 99 %. Osastolla on muutama alle 65 vuotias. 5.2 Vanhainkoti Pirkankoivu Vanhainkoti Pirkankoivussa on hoitopaikkoja yhteensä 32. Näistä pitkäaikaishoitopaikkoja on 14, lyhytaikaista 6 7 ja dementiahoitoa 12. Dementiahoidon paikoista 11 on pitkäaikaista, ja 1 lyhytaikainen paikka. Tarvittaessa järjestetään myös päivä ja yöhoitoa. Vanhainkotiin kuuluu kolme pienyksikköä, Apila, Tähkä ja Niittyvilla, joista viimeksi mainittu on 12 paikkainen dementiayksikkö. Pirkankoivun vanhainkoti tarjoaa yksilöllistä ja kodinomaista asumista vanhuksille, jotka eivät pärjää kotioloissa kotipalvelun ja muiden tukipalveluiden turvin. Vuonna 2006 pitkäaikaishoitopäiviä tuotettiin 4 909, lyhytaikaisia 1 795 ja dementiahoitopäiviä 4 380. Käyttöaste pitkäaikaishoidossa oli 96%, lyhytaikaisessa 82 % ja dementiassa 100 %. Vanhainkodin asukkaiden keski ikä oli 83,1 vuotta. 5.3 Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti palvelukeskus Pirkankoivussa on 16 tehostetun palveluasumisen asuntoa. Omat, yhden hengen asunnot sekä hoito ja palvelut on tarkoitettu huonokuntoisille, paljon apua tarvitseville ikäihmisille ympärivuorokautisesti. Hoito ja palvelut ovat kuntouttavaa, toimintakykyä tukevaa ja turvallista. Tehostetun palveluasumisen paikoista päätetään yhteistyössä moniammatillisessa SAS (selvitä arvioi sijoita) työryhmässä. Tehostetun palveluasumisyksikön yöhoito hoidetaan samassa rakennuksessa olevasta vanhainkodista jossa on yöhoito, samoin kuin vuodeosasto 2:llakin. Vanhainkotipalvelukeskus Pirkankoivu on selkeä kiinteä rakennuskeskittymä jossa vuodeosasto 2, vanhainkotiosastot ja tehostetut palveluasunnot ovat läheisessä yhteydessä keskenään. 17

Henkilöstö: Sairaanhoitajia Lähihoitajia Yhteensä Muuta Vanhainkotipalvelukeskus Pirkankoivu (tehostettu palveluasuminen) 2 4 6,25 Fysioterapeutti 25% 18

6 Tampere Tampereen väkiluku 31.12.2006 oli 206 368, joista yli 65 vuotiaita oli 31 909 (15,5 % väestöstä). 75 vuotta täyttäneistä (15 029) Tamperelaisista 24,4 % oli joulukuussa 2006 vanhuspalvelujen piirissä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2006 oli 8,4 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhusten käyttämien palvelujen kustannukset 75 vuotta täyttänyttä kohti vuonna 2006 olivat 10 430 euroa. Tampereen kaupungin tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,00, samoin kuin verovuonna 2007. 6.1 Vanhainkotihoito Vanhainkotihoidon tuotantoyksikkö tuottaa vanhainkoti ja vuodeosastohoitoa 35 osastolla yhteensä 962 rakenteellisella paikalla Koukkuniemen vanhainkodin alueella. Vuonna 2006 Koukkuniemen vanhainkodissa hoidettiin 1 465 asiakasta. Hoitopäiviä kertyi yhteensä 339 432, joista vanhainkotihoidossa 298 242 ja sairaalaosastoilla 41 190. Yksityiset vanhainkodit tuottivat 80 917 hoitopäivää. Geriatria ja pitkäaikaissairaanhoitopäiviä tuotettiin 131 747 ja psykogeriatriahoitopäiviä 85 706. Länsi Suomen lääninhallitus antoi maaliskuussa 2006 Tampereen kaupungille huomautuksen Koukkuniemen hoitohenkilökunnan riittämättömyydestä. Huomautuksen mukaan Koukkuniemen koulutetun hoitohenkilöstön määrää tuli lisätä vähintään 103 hoitajalla 1.2.2007 mennessä. Vaaditusta lisäyksestä kuluneen vuoden aikana lääninhallituksen suosituksen mukaisessa aikataulussa perustettiin 68 vakanssia, joista saatiin täytettyä runsaat 40. Oman tuotannon lisäksi Tampereen kaupunki ostaa vanhainkotipalvelua neljältä yksityiseltä vanhainkodilta yhteensä 59 paikkaa. 6.1 Laitoshoito Laitoshoitoon kuuluvien Tampereen kaupungin sairaaloiden ja vanhainkodin tarkoituksena on tarjota tamperelaisille, pääasiassa ikääntyneille henkilöille terveyden, toimintakyvyn tai sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi heidän tarvitsemaansa tietoa, apua, hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta lyhytaikaisen tai pysyvän sairaala tai laitoshoidon aikana. Päivätoiminnalla ja omaishoidon tuella tuetaan kotona asumista ja ehkäistään tai siirretään ympärivuorokautisen laitoshoidon tarvetta. Laitoshoidon tasoa ja työn kuormittavuutta arvioitiin RAIarviointijärjestelmällä. Kaikessa vanhainkotihoidon toiminnassa noudatetaan asiakaslähtöistä toimintatapaa, hyvää ammattietiikkaa ja moniammatillista yhteistyötä. Laitoshoito jakautuu sairaalahoidon, vanhainkotihoidon ja päivätoiminnan tuotantoyksiköihin. Sairaalahoitoon kuuluvat Hatanpään puistosairaala ja Kaupin sairaala. Vanhainkotihoitoon kuuluvat Koukkuniemen vanhainkoti ja vuodeosastot. Päivätoimintaan kuuluvat vanhusten päiväkeskukset, palvelukeskukset ja korttelikerhot sekä omaishoidon tuki. 19

6.2 Sairaalahoito Tampereella terveyskeskustasoista ikäihmisten hoitoa tuotetaan Hatanpään puistosairaalassa ja Kaupin sairaalassa. Hatanpään puistosairaalan geriatrian osastoryhmä koostuu viidestä osastosta, ja niissä on hoitopaikkoja yhteensä 160. Hoitopäiviä vuoden 2006 aikana oli 33 972. Hatanpään puistosairaalan akuuttiosastolla hoidetaan käytösoireisia dementiaa sairastavia potilaita. V osastojen toiminnot kohdentuvat potilasryhmiin, joita ovat aivohalvauspotilaat, moniongelmaiset lonkkamurtumapotilaat ja moniongelmaiset, ennenaikaiseen laitoshoitoon joutumisen suhteen riskiryhmän vanhukset. Näiden potilasryhmien hoito on aina vaativaa perushoitoa. Lisäksi psykogeriatrisella osastoryhmällä on viisi osastoa, jotka ovat erikoistuneet vanhuspsykiatrisiin potilaisiin. Hoitopaikkoja niissä yhteensä 176. Hatanpään kantasairaalassa alkoi vuoden 2007 joulukuussa noin kaksi vuotta kestävä remontti, mikä tulee hieman laskemaan hoitopaikkojen lukumäärää. Kaupin sairaalassa on lisäksi 266 hoitopaikkaa, mitkä muodostuvat muistipoliklinikan ja geriatrian konsultaatiopoliklinikan hoitopaikoista. Kaupin sairaalassa oli vuonna 2006 keskimäärin 60 100 potilasta, jotka odottivat kotiutusta ympärivuorokautiseen asumispalveluun tai vanhainkotihoitoon. Hoito jakautuu lyhyt ja pitkäaikaiseen sairaala tai vanhainkotihoitoon. Vanhainkotihoidossa toteutetaan joustavaa paikkarakennetta, mikä tarkoittaa, että mahdollisuuksien mukaan asukkaan tai potilaan tarvitsema lisähoito annetaan ilman, että asukkaan tai potilaan tarvitsee muuttaa. Hoitopäiviä vuonna 2006 kertyi 97 775. Kaupin sairaalassa ja Hatanpään puistosairaalassa on yhteensä 602 sairaalapaikkaa. Vuoden 2007 aikana Koukkuniemen alueella tulee olemaan ainoastaan vuode ja vanhainkotiosastoja. Hoivaosastot muutetaan joko vuodeosastoiksi tai vanhainkotiosastoiksi. Vanhainkotiosastoilla asukashuoneet ovat pääsääntöisesti yhden hengen huoneita. Kahden hengen huoneisiin sijoitetaan ainoastaan aviopareja tai asukkaita, jotka haluavat asua yhdessä. Vanhainkotihoitoon kuuluva lääkärin antama hoito tapahtui vanhainkodin poliklinikalla tai säännöllisillä lääkärinkierroilla osastoilla. Koukkuniemen vuodeosastoista yksi on erikoistunut lonkkamurtumapotilaitten kuntoutusosastoksi. Sairaala/laitos Osastoja Paikat Hatanpään puistosairaala 336 Geriatrinen osastoryhmä U1,U3,V1,V2,V3=5 160 Psykogeriatrinen osastoryhmä U2,K03,K04,K11,K12=5 176 psykogeriatrinen pkl Kaupin sairaala 280 vuodeosastot 7 266 kotiutusosasto, Kauppi 14 päiväsairaala, Kauppi muistipoliklinikka geriatrian konsultaatio pkl Sairaalapaikat yhteensä 616 20

Henkilöstö: Hatanpään puistosairaala Kaupin sairaala Yhteensä 323 305 628 6.3 Palveluasuminen Vuonna 2006 Tampere hankki vanhusten asumispalvelut ostopalveluna tai kohdennetulla avustuksella. Palveluasumisen, jossa henkilökuntaa oli alle 0,2 henkeä / asukas, piirissä oli (31.12.2006) 187 yli 65 vuotiasta. Asumisvuorokausia heille kertyi yhteensä 68 187. Palveluasumisen, jossa henkilöstömitoitus oli 0,195 0,394 henkeä / asukas, piirissä oli 268 yli 65 vuotiasta (31.12.2006). Asumisvuorokausia heille kertyi 96 018. Tehostetun palveluasumisen, jossa henkilöstömitoitus oli >0,4 henkeä / asukas, piirissä oli 288 yli 65 vuotiasta asukasta. Heille kertyi asumisvuorokausia yhteensä 96 363. 21

7 Vesilahti Vesilahden väkiluku 31.12.2006 oli 3 949, joista yli 65 vuotiaita oli 635 (16,1 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita 302 (7,6 % väestöstä). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuonna 2006 oli 8,6 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Vesilahden kunnan tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 19,00 samoin kuin verovuonna 2007. Vesilahdella otettiin vuoden 2006 aikana vaiheittain käyttöön terveyskeskuksen ja vanhustyön yhteisen tietojärjestelmän Mediatrin käyttöliittymä, ja uudistuksen vuoksi tuotteistushankkeessa käytettiin sekä asumispalvelujen että laitoshoidon laskennassa vuoden 2007 talousarviolukuja. 7.1. Terveyskeskuksen vuodeosasto Kaikki Vesilahden kunnan laitoshoidon paikat sijaitsevat samassa rakennuksessa Vesilahden terveyskeskuksessa. Vanhainkoti ja hoivaosastolla toteutetaan pitkäaikaispotilaiden toimintakykyä ja hyvinvointia ylläpitävää hoitoa. Saattohoito kuuluu olennaisena osana osastojen luonteeseen. Vuodeosastolla ei normaalisti ole pitkäaikaispotilaita, mutta lyhytaikaispotilaita osastolla oli noin 1 3 paikkaa kerrallaan. Hoitopäiviä vuodeosastolle arvioitiin vuonna 2007 kertyvän 3 730. 7.2. Hoivaosasto Hoivaosastolla on yhteensä 18 pitkäaikaispaikkaa. Hoitopäiviä hoivaosastolle arvioitiin vuonna 2007 kertyvän 6 570. 7.3. Dementiaosasto Dementiaosasto Anttilassa oli vuonna 2007 11 pitkäaikaispaikkaa ja 1 lyhytaikaispaikka (intervallipaikka). Hoitopäiviä dementiaosastolle arvioitiin vuonna 2007 kertyvän 4 100. 7.4. Asumispalvelut Vesilahti tuottaa asumispalvelut omana palvelutuotantonaan (ei tehostettua). Kirkonkylän palvelutalossa on yhteensä 10 paikkaa, ja Narvan palvelutalossa 8 paikkaa. Lisäksi Vesilahti on hankkinut ostopalveluna yhden tehostetun palveluasumisen paikan Akaan kunnan alueelta. Terveyskeskusta on laajennettu viime vuosina, ja siihen on valmistumassa muun muassa 10 paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Vanhuksille tarkoitettu vuokrarivitalo Iltarusko sijaitsee lähellä palvelutaloa. Asumisvuorokausia arvioitiin vuonna 2007 kertyvän asumispalveluissa 6 200. Asumispalveluissa työskenteli vuonna 2006 3,5 kodinhoitajaa. Narvan palvelutalolla siirryttiin vuoden 2006 aikana omahoitajajärjestelmään. 22

Terveyskeskusta on laajennettu viime vuosina, ja siihen on valmistumassa muun muassa 10 paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Henkilökunta: Sairaanhoitaja Perushoitaja Laitosapulainen Yhteensä Muuta Vuodeosasto 6 1/2 1 7 1/2 Hoivaosasto 1 11 1 13 2 kiertävää perushoitajaa Dementiaosasto 1 6 1 8 23

8 Ylöjärvi Ylöjärven väkiluku 1.1.2007 oli 25 682 (Viljakkala sis.), joista yli 65 vuotiaita oli 2 965 (11,5 % väestöstä) ja yli 75 vuotiaita 1 215 (4,7 % väestöstä). Ylöjärven kaupungin tuloveroprosentti verovuonna 2006 oli 18,25 samoin kuin verovuonna 2007. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 vuotta täyttäneitä vuoden 2006 lopussa oli 6,15 prosenttia vastaavanikäisestä väestöstä. Ylöjärvellä tuotetaan omana toimintana vanhustenhuollon palveluita terveyskeskuksen sairaalassa, Tiuravuoren vanhainkodissa, Kuntoutus ja muistikeskuksessa, Elokaaren palvelukeskuksessa sekä Ryhmäkoti Fröökynässä. Ylöjärvellä on laadittu kaupunkistrategiaan ja perusturvaosaston strategiaan pohjautuva vanhustyön strategia vuosille 2007 2012. 8.1 Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalassa on yhteensä 38 hoitopaikkaa, joista 10 on varattu pitkäaikaispotilaille. Hoitopäiviä vuonna 2006 oli yhteensä 12 751, joista pitkäaikaishoidon päiviä 2476 (19 %), ja käyttöaste oli 92 %. Terveyskeskussairaalasta on tehty laatuprosessien kuvaus. 8.2 Tiuravuoren vanhainkoti Tiuravuoren vanhainkoti tarjoaa yksilöllistä hoitoa kodikkaassa ja turvallisessa ympäristössä ensisijassa niille vanhuksille, jotka eivät enää runsainkaan avohuollon palveluin tule toimeen omassa kodissaan. Tiuravuoren vanhainkodissa on tarjolla pitkäaikaista, lyhytaikaista ja osavuorokautista hoitoa. Hoitopaikkoja on yhteensä 60, joista 50 paikkaa on varattu pitkäaikaisille asiakkaille ja 10 paikkaa lyhytaikaisille asiakkaille. Lisäksi lyhytaikaisyksikön yhteydessä on 12 päivähoitopaikkaa vanhuksille. Pitkäaikaisosastoja on kolme: Perttelintupa, Tarupirtti ja Tiurala (dementiaosasto). Lyhytaikaista hoitoa ja päivähoitoa antaa lyhytaikaisyksikkö. Tiuravuoren pitkäaikaishoidon hoitopäivien lukumäärä vuonna 2006 oli yhteensä 21 254, joista dementiahoidon osuus 6 117. Dementiaosastolla on 16 asukaspaikkaa ja 3 mahdollista lisäpaikkaa. Dementiaosasto on peruskorjattu vuonna 2006 toimivaksi ja viihtyisäksi. Pääasiassa asukkailla on käytössään yhden hengen huoneet, kolmea kahden hengen huonetta lukuun ottamatta. Jokaisessa huoneessa on oma wc ja suihkutila. Asukkaat voivat ulkoilla aidatulla piha alueella turvallisesti. Dementiaosastolla hoitotyön tavoitteena on tarjota asukkaille kunnioittava, laadukas, turvallinen ja yksilöllinen hoito kodinomaisessa ilmapiirissä huomioiden asukkaan voimavarat. Hoitotyö toteutetaan yhteistyössä asukkaan omaisten ja eri ammattiryhmien kanssa. Lyhytaikaisyksikössä on 10 ympärivuorokautista lyhytaikaispaikkaa ja 12 päivähoitopaikkaa. Yksikkö tukee vanhusten kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Tavoitteena on kotona selviytymisen edistäminen kuntouttavien jaksojen avulla sekä hoitavan omaisen tukeminen. Lyhytaikaishoitopäivien määrä vuonna 2006 oli 3 591 ja päivähoitopäivien määrä 2 250. 24

8.3 Kuntoutus ja muistikeskus Kuntoutus ja muistikeskus aloitti toimintansa Tiuravuoren vanhainkodin yhteyteen rakennetussa uudessa rakennuksessa vuonna 2006. Osasto jakautuu ensimmäisessä kerroksessa toimivaan kuntoutusosastoon ja toisessa kerroksessa toimivaan muistiosastoon. Kuntoutusosasto on väliporras sairaalan ja kodin välillä eri asiakkaille, jotka sairaalahoidon päätyttyä tarvitsevat aktiivista, moniammatillista kuntoutusta tai apua selviytymisessään. Muistiosasto tukee kotona tapahtuvaa hoitoa. Kuntoutus ja muistikeskuksen toimintaajatuksena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kartoittaminen, parantaminen ja ylläpitäminen. Henkilökuntaa Kuntoutus ja muistikeskuksessa on paikalla vuorokauden ympäri. Yöaikana paikalla on yksi yöhoitaja. Yhteistyötä tehdään myös tiiviisti sosiaalityöntekijän, puheterapeutin sekä kotihoidon kanssa. 8.4 Elokaaren palvelukeskus Elokaaren vanhustenpalvelut koostuvat ympärivuorokautisista hoitoa tarjoavista asumispalveluyksiköstä, dementiakodista ja lyhytaikaisyksiköstä. Palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät enää pärjää runsaankaan kotihoidon turvin omassa kodissaan. Kaikissa yksiköissä asukkailla on omahoitaja ja toimintaperiaatteita ovat kuntouttava toimintatapa, kodinomaisuus, yksilöllisyyden kunnioitus ja validaatiomenetelmä vuorovaikutustapana toimittaessa muistamattomien vanhusten kanssa. Saattohoito kuuluu Elokaaren toimintaperiaatteisiin. Asukkaat saavat tarvitsemansa lääkäripalvelut Viljakkalan terveysasemalta. Asumispalveluyksikössä asuu viisitoista vanhusta. Asuinhuoneiden koko on noin 17 neliötä ja jokaisessa on oma wc/suihkutila. Asukkaat maksavat itse vuokran ja tarvitsemansa hoivan ja palvelut. Osa asukkaista on vuoteeseen hoidettavia mutta ei sairaalahoitoa tarvitsevia. Dementiakoti on runsaasti hoitoa, valvontaa ja ohjausta tarvitseville muistamattomille vanhuksille tarkoitettu hoitolaitos. Osa asukkaista on vuoteeseen hoidettavia. Dementiakodissa on yksitoista pitkäaikaishoitopaikkaa. Asukkailla on käytössään yhden tai kahden hengen huoneita, varustettuna omalla wc/suihkutilalla. Lyhytaikaisyksikössä on viisi lyhytaikaispaikkaa ja lisäksi yksikkö käsittää päivätoiminnan. Lyhytaikaisasiakkaat ovat yksikössä pääsääntöisesti viikon kahden viikon mittaisilla hoitojaksoilla, lähinnä kuntoutumassa sairaalajakson jälkeen tai omaisen levon vuoksi. Lyhytaikaishuoneista toinen on kahden hengen ja toinen kolmen hengen huoneisto. Päivätoimintaa Elokaaressa on tiistaisin ja joka toinen torstai. Päivän aikana asiakkailla on mahdollisuus osallistua virikkeelliseen toimintaan, ruokailla, saunoa ja saada asiointiapua. 8.5 Asumispalvelujen ostopalvelut Oman toiminnan lisäksi Ylöjärvi ostaa asumispalveluita Ylöjärven Kaksikolta: palvelutalosäätiö 21 paikkainen Keihäsniemen dementiakoti (ent. Soppeenkodit Selma ja Bertta) tarjoaa tehostettua palveluasumista. 25