Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017

Samankaltaiset tiedostot
NÄKÖKULMIA TULEVAISUUDEN STANDARDEIHIN FORUM

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM , Tampere

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000

Standardisoinnin edut

Horisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Standardisoinnin merkitys tulevaisuudessa

Standardisointi tutuksi opiskelijoille Kokemäenjokilaakson ammattiopisto Antti Karppinen, SFS

Delegaattivalmennus

PALVELUJEN STANDARDISOINTI UUSI TIE MENESTYKSEEN FORUM

Ohjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS

Terveydenhuollon tietotekniikka. Seminaari

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä

Delegaattivalmennus

Delegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä

Miniopas standardeista

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Miten ja missä standardeja laaditaan. Asiantuntija Ville Saloranta METSTA, Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Turvallisen Tekniikan Seminaari Hanna Järvenpää

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 1 (4) Pekka Järvinen SFS:n toiminta vuonna 2011

METSTAn strategia

Pro Laadunhallinta. Standardit

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Liikennepolttonesteiden standardisointi

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto Sinikka Hieta-Wilkman

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

IT-standardisointia ihmisten ja yritysten hyödyksi

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari SFS, Malminkatu 34, Helsinki

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Suomen Standardisoimisliitto SFS ry SÄÄNNÖT. Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymät rek. nro 46456

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Tietoturvallisuuden mittaamisen standardi suomeksi

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI , Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Seminaari IT-hallinnan parhaista käytännöistä

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus

Arjen turvaa kunnissa

Öljy- ja biopolttoaineala ry:n standardointiseurantaryhmien toimintasäännöt

Strategia toimintaa ohjaamassa

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Lorem ipsum dolor amet mirham. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Säännöt

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Social media manager koulutus

METSTA Kansallisten standardisointikomiteoiden toimintasäännöt

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

ITS Finland esiselvitys

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

Eurokoodien julkaiseminen , Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Toimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry.

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Infra-alan kehityskohteita 2011

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Te tapäivä

Merkistöstandardi päivitetty. Uutiskirjeen sisältö. Merkistöstandardi päivitetty. Anturiverkkokokous Helsingissä elokuussa

Näkymät tulevasta maailmasta

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

ISO uudistuu mikä muuttuu? TERVETULOA!

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Tuiri Kerttula SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia

Digitaalisen infrastruktuurin strategia. Seutuverkkojen kevätseminaari Katariina

Kaupunginvaltuusto

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Uutiskirjeen sisältö. Seminaari ohjelmistokehityksen ja ITpalvelutuotannon. Keskustelutilaisuus julkisen hallinnon standardisalkusta

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Keliakialiiton strategia

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Ympäristöjohtamisen standardisarja ISO 14000

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Transkriptio:

PEJ/AnA 25.10.2012 25.10.2012 Vaalikokous hyväksynyt 29.11.2012 Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n Strategia 2017 1. Standardisointi ja sen hyödyt Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan elinkeinoelämän, viranomaisten ja kuluttajien toimintaa ja jokapäiväistä elämää. Standardisointi tuo mukanaan hyötyjä monella eri tasolla. Yhteiskunnan tasolla standardisointi auttaa nostamaan kansallista hyvinvointia: Yhteiskunnan infrastruktuuri kehittyy ja kansalaisten elinympäristö paranee. Euroopan sisämarkkinat toimivat tehokkaammin ja kaupan tekniset esteet vähenevät maailmanlaajuisesti. Suomen kansainvälinen kilpailukyky paranee. Lainsäädäntö kevenee ja sen ylläpito helpottuu. Elinkeinoelämän tasolla standardisointi edesauttaa yritysten sekä kansallista että kansainvälistä liiketoimintaa: Toiminta tehostuu ja markkinoillepääsy helpottuu. Yritysten kilpailukyky paranee. Toimintaympäristön hallittavuus kasvaa. Innovaatioiden kaupallistaminen nopeutuu. Yksilötasolla kaikki hyötyvät terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristön tilaan vaikuttavasta standardisoinnista. Standardisoinnin hyödyt ovat laaja-alaiset ja panostuksiin nähden huomattavan suuret vaikkakin niiden mittaaminen on vaikeaa. DIN (D) on päivittänyt Frauenhofer-instituutin kanssa tehdyn laaja tutkimuksen: Standardisoinnin hyöty saksalaiselle yhteiskunnalle on 0,72 % bruttokansantuotteesta (DIN, 2011). AFNOR (F) on teettänyt vastaavan tutkimuksen, jonka mukaan Ranskan hyöty standardisoinnista vastaa 0,81 % bruttokansantuotteesta (AFNOR 2009). Myös useat muut tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet standardien ja standardisoinnin merkityksen kasvulle ja talouden kehitykselle. PL 130, 00101 Helsinki Malminkatu 34, Helsinki sfs@sfs.fi www.sfs.fi Puhelin 09 149 9331 Faksi 09 146 4925 Y-tunnus 0202290-8

2 (6) Jotta standardisoinnin edut saadaan täysimittaisesti irti ja suomalaista yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja kaikkia suomalaisia hyödyttämään, tulee varmistaa että myös Suomessa osataan ja halutaan nämä hyödyt saavuttaa. Niiden saavuttamiseksi eri sidosryhmien tulee myös jatkossa panostaa standardisointiin osallistumiseen ja standardien käyttöön. Tämän tavoitteen edistämiseksi SFS on omalta osaltaan laatinut tämän strategiadokumentin, joka ohjaa SFS:n toimintaa lähivuosina. 2. SFS:n toiminta-ajatus ja visio Suomalainen standardisointijärjestelmä käsittää kansallisena keskusjärjestönä toimivan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n (1) sekä sen kanssa läheistä yhteistyötä tekevät toimialayhteisöt, jotka kukin vastaavat omaan toimialaansa liittyvästä standardisoinnista. SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävänä on: luoda puitteet standardisointiin osallistumiseksi tiedottaa standardisoinnista ja standardeista olla vaikutuskanava kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin varmistaa standardien saatavuus käyttäjille markkinoida ja myydä standardeja ja niihin llittyviä tuotteita ja palveluita SFS:n toiminta-ajatus tämän tehtävän hoitamiseksi on: SFS parantaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla yrityksille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. SFS edistää standardien käyttöä. SFS:n visio on: Suomessa on tehokas ja yhdenmukaisesti toimiva standardisointijärjestelmä. Olennaiset tahot osallistuvat standardisointiin ja hyödyntävät standardeja. Suomi on aktiivinen vaikuttaja eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardisoinnissa. SFS toimii merkittävänä teknisen yhteistyön foorumina omilla vastuualueillaan.

3 (6) 3. SFS:n keskeiset tavoitteet ja strategiat Maailma ja sen mukana Eurooppa ja Suomi ovat keskellä nopeaa muutosta mm. globalisaation ja nopean teknologisen kehityksen vuoksi. Nämä muutokset vaikuttavat myös standardisointiin. Tavoitteita ja strategioita valmisteltaessa on taustalla analysoitu mm. seuraavia tekijöitä ja ne otetaan huomioon SFS:n strategiassa ja vuotuisissa toimintasuunnitelmissa: palveluiden standardisoinnin käynnistyminen standardisointi vs. T&K, innovaatiot epävirallinen standardisointi ICT-alalla trendi laatimisesta ylläpitoon kypsillä aloilla uudet teknologiat niiden standardisointi markkinalähtöisyys edelleen kiihtyvä toimintojen sähköistyminen. tuotteiden yhä lyhyemmät elinkaaret standardisoinnin rahoitus kustannukset, tehokkuus eurooppalaisen ja kansainvälisen standardisointijärjestelmän kehitys standardisoinnin siirtyminen kansainväliselle tasolle valmistavan teollisuuden kansainvälistyminen ja painopisteen siirtyminen pois Euroopasta. SFS:n toiminnot on tavoitteita asetettaessa jaettu toimintojen luonteen, kunkin toiminnon tärkeimpien sidosryhmien sekä SFS:n sisäisen organisaation ja vastuiden perusteella neljään toisiaan täydentävään osakokonaisuuteen: - SFS standardisoinnin keskusjärjestönä - SFS:n markkinointi ja asiakaspalvelu - SFS tiedottajana - SFS toimialayhteisönä. Yhteisen päämäärän SFS:n toiminta-ajatuksen sekä yhteisen tavoitetilan SFS:n vision puitteissa on kullekin toiminnolle asetettu sitä koskevia tavoitteita ja määritetty ne strategiat, joiden avulla toimintaa ohjataan. Nämä strategiat muodostavat perustan SFS:n vuosittaiselle toimintasuunnitelmalle. 3.1 SFS standardisoinnin keskusjärjestönä Keskusjärjestönä SFS luo puitteet ja toimintaedellytykset standardisoinnille Suomessa. Tärkeitä elementtejä tässä ovat kansainväliseen toimintaan osallistuminen, kansallisen järjestelmän ylläpito ja kehittäminen, standardisoinnin tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen sekä standardisointiin osallistumista ja standardien käyttöä edistävä tiedotustoiminta. Keskeisiä tavoitteita SFS:n toiminnalle standardisoinnin keskusjärjestönä ovat seuraavat: SFS palvelee kattavasti koko kansallista standardisointijärjestelmää sekä muita standardisoinnin sidosryhmiä. SFS vaikuttaa aktiivisesti ISOn ja CENin päätöksentekoon ja toimintaan. Elinkeinoelämä osallistuu standardisointiin aktiivisesti. Viranomaiset osallistuvat standardisointiin aktiivisesti.

4 (6) Suomessa on maan tarpeita vastaava standardikokoelma. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi SFS noudattaa toimintaansa vuosittain toteuttaessaan, suunnitellessaan ja kehittäessään seuraavia strategioita: Standardisoinnin tietojärjestelmiä kehitetään ja hyödynnetään tehokkaasti. Uudet standardisointialueet, niiden merkitys ja organisointi Suomessa käsitellään tehokkaasti. Toimialayhteisöyhteistyötä kehitetään edelleen. SFS osallistuu aktiivisesti CENin ja ISOn toimintaan. Standardisointia edistetään aktiivisella viestinnällä. Edistetään eri viranomaisten standardisointiin osallistumista. Yhteistyötä TEM:in kanssa kehitetään edelleen. Julkaisutuotanto toimii tehokkaasti. SFS:n käännöspalvelua kehitetään edelleen. SFS:n henkilöstön osaaminen ja resurssien riittävyys varmistetaan. 3.2 SFS:n markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu SFS:n markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun tehtävänä on toisaalta varmistaa standardien saatavuus niitä tarvitseville ja toisaalta edistää standardien käyttöä ja kasvattaa standardeista ja muista julkaisuista standardisoinnin rahoittamiseksi saatavia myyntituloja. Näiden kahden tehtävän hoitamiseksi tälle toiminnolle on asetettu seuraavat tavoitteet: Standardien käyttö lisääntyy ja myyntitulot kasvavat SFS:n tuotteille saadaan uusia asiakkaita SFS kehittää jatkuvasti asiakastarpeisiin soveltuvia ratkaisuja standardien hyödyntämiseksi Keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on puettu seuraaviksi strategioiksi: SFS:n ja toimialayhteisöjen markkinointiyhteistyön kehittäminen aktiivinen tuotekehitys (tuotteet, jakelutekniikat, kanavat, asiakasryhmät) SFS:n markkinointitoiminnon kehittäminen standardien tekijänoikeudet: hyödyntäminen ja suojaaminen sähköisessä toimintaympäristössä uusien potentiaalisten asiakasryhmien kartoitus ja tarpeen tuotteistaminen oppilaitokset: käytön ja saatavuuden edistäminen markkinointi-, myynti- ja asiakaspalveluresurssien kehittäminen. 3.3 SFS tiedottajana Standardisointiin osallistumista ja standardien käyttöä edistävä tiedotus on tärkeä osa keskusjärjestön toimintaa. Oikean tiedon jakaminen standardisoinnin hyödyistä elinkeinoelämän ja viranomaisten standardisointiin osallistumisesta ja standardien käytöstä vastaaville päättäjille on tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. SFS:ssä tiedottamiselle on asetettu seuraavat tavoitteet: Standardisoinnin tunnettuus ja arvostus kasvavat. Standardien käyttö lisääntyy. SFS:n ja toimialayhteisöjen tunnettuus ja arvostus kasvavat.

5 (6) Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi valitut strategiat ovat: lehdistöviestinnän entistä laajempi hyödyntäminen ISO- ja CEN-yhteistyö ja niiltä saatavan tiedotusmateriaalin hyödyntäminen toimialayhteisöyhteistyö tiedotusyhteistyö valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa korkealaatuisten internet-sivujen ylläpito SFS:n tiedotustoiminnan kehittäminen ulkoisen visuaalisen ilmeen ajan tasalla pito. 3.4 SFS toimialayhteisönä Paitsi keskusjärjestönä, SFS toimii standardisoinnin teknisestä työstä vastaavana toimialayhteisönä useilla horisontaalisilla standardisointialueilla sekä joillakin erikseen päätetyillä alueilla. Lisäksi SFS vastaa toimialayhteisönä tietotekniikan alan standardisoinnista. Toiminta myös toimialayhteisön roolissa edesauttaa standardisointiosaamista sekä osaltaan varmistaa, että kaikki suomalaisille sidosryhmille merkittävät alueet pystytään kattamaan. SFS:n toiminnalle toimialayhteisönä on asetettu seuraavat tavoitteet: SFS hoitaa oman alansa standardisointiprosessin tehokkaasti. SFS tuottaa oman alansa tarvittavat suomenkieliset standardit ja käsikirjat. SFS on oman alansa keskeinen tiedonvälittäjä. SFS on valituilla aloilla aktiivisesti mukana sekä kansallisessa että kansainvälisessä standardisoinnissa. SFS:n komiteoiden ja seurantaryhmien osallistujamäärä kasvaa ja monipuolistuu. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi noudatetaan seuraavia strategioita: Henkilöstön ammattitaitoa kehitetään. SFS:n toimintatapoja kehitetään ja tehostetaan. Komiteatyöskentelyä kehitetään ja sen tavoitteita tarkennetaan. Tietotekniikkaa hyödynnetään tehokkaasti. SFS osallistuu omien alojensa kansallisiin sektoriryhmiin. Systematisoidaan käännösten ja muiden tuotteiden tarpeen arviointi. 4. SFS:n Strategian 2017 toimeenpano Jotta SFS:n perustehtävän eli toiminta-ajatuksen menestyksellinen toteuttaminen on mahdollista, tulee toimintaa ohjata siten, että käytettävissä olevaa keinovalikoimaa (eri toimintojen strategiat) käyttäen saavutetaan asetetut tavoitteet ja kyetään toimimaan vision edellyttämällä tavalla. Eri toiminnoille asetetut tavoitteet ja strategiat ovat hyvä työkalu vuosittaisen toiminnan suuntaamiseksi kohti SFS:n yhteistä visiota. Keskeinen elementti SFS:n strategioiden toimeenpanossa on vuotuisen toiminta- ja taloussuunnitelman laadinta. Tässä suunnitteluprosessissa käydään läpi toiminnoittain ne konkreettiset toiminnan kehittämiseen ja suuntaamiseen liittyvät toimet ja hankkeet, jotka seuraavan

6 (6) vuoden aikana toteutetaan. Edistymistä seurataan vuoden aikana ja seuraavan vuoden toimintaa suunniteltaessa on kuva kuluvan vuoden tilanteesta jo varsin selkeä. Strategiaan pohjautuvan vuotuisen toimintasuunnitelman toteutumista edesautetaan linkittämällä sen keskeisiin tavoitteisiin ja strategioihin liittyviä kriteereitä SFS:n kannustepalkkiojärjestelmään sekä ottamalla vuotuisissa kehityskeskusteluissa esiin toiminnan kannalta tärkeitä asioita. Viitteet: 1. SFS vastaa kansallisena keskusjärjestönä eurooppalaisen CENin ja kansainvälisen ISOn standardisointityöstä Suomessa. Sähköalan standardisointijärjestö SESKO vastaa alansa eurooppalaisen CENELECin ja kansainvälisen IEC:n standardisointityöstä ja Viestintävirasto alansa eurooppalaisen ETSIn ja kansainvälisen ITUn standardisointityöstä. SFS vahvistaa kuitenkin kaikkien alojen standardit SFS-standardeiksi ja pitää yllä kaikki alat kattavaa standardikokoelmaa.