Opiskelijan opas 2015 2016. Ammatillinen lisäkoulutus. Oulun seudun ammattiopisto www.osao.fi

Opiskelijan opas 2015 2016 Ammatillinen lisäkoulutus Oulun seudun ammattiopisto www.osao.fi

2 Opiskelijan opas 2013-2014 / Oulun seudun ammattiopisto Julkaisija: Oulun seudun ammattiopisto OSAO Taitto, tekstit ja kuvat: OSAO Painos: 600 kpl, Oy Arkmedia Ab.

OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO Opiskelijan opas 2015 2016 Ammatillinen lisäkoulutus

4

5 Hyvä aikuisopiskelija! Tervetuloa yli 5 000 aikuisopiskelijamme joukkoon kulkemaan elinikäisen oppimisen polkua. Olet tehnyt hyvän valinnan ryhtyessäsi aikuisopiskelijaksi. Tämän päivän työelämässä muutos on vallitseva olotila ja oman ammattiosaamisen kehittäminen on investointi tulevaisuuteen. Oulun seudun ammattiopiston aikuiskoulutuksesta löytyy paljon vaihtoehtoja. Voit suorittaa näyttötutkintona perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon, opiskella oppisopimuksella tai päivittää osaamistasi lyhytkoulutuksissamme. Lähtökohtana on aikaisempi osaamisesi ja kertynyt koulutus-, työ- ja elämänkokemuksesi niiden pohjalta suunnittelemme yhdessä sinulle henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Tavoitteena ovat ammattiosaamisesi lisääntyminen ja oma kehittymisesi. Aikuisopiskelu ei ole valmiin tiedon vastaanottamista. Sinä olet itse aktiivinen ja vastuullinen toimija, joka hyödyntämällä aikaisempia kokemuksiaan tuo oman henkilökohtaisen panoksensa oppimistilanteeseen. Vertaisoppiminen toiselta aikuiselta on palkitsevaa ja mielenkiintoista: opettaja toimii ohjaajana ja oppimisen tukena. Aikuisopiskelijana voit keskittyä olennaiseen, oman osaamisesi kehittämiseen, omien tavoitteittesi mukaan. OSAOn osaava henkilökunta haluaa olla tukenasi ja ohjaajanasi aikuisopintojen maailmaan. Tästä oppaassa kerrotaan sinulle perustietoja opinnoista ja opiskelusta OSAOssa. Yhdessä teemme opinnoistasi mielenkiintoisen jakson elämässäsi. kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi

6 Tervetuloa opiskelemaan Oulun seudun ammattiopisto OSAOon Lisää tietoa osoitteesta www.osao.fi Opas on apuna koko opiskelusi ajan. Oppaan sähköinen versio on OSAOn verkkosivuilla. OSAOn Oppisopimusyksikön yhteydessä toimii Osaajan paikka -neuvontapiste, josta saa tietoa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja oppisopimuskoulutuksesta. Torikatu 23, 3. kerros, p. 040 141 5320.

7 Sisältö 1. AMMATILLINEN LISÄ- JA TÄYDENNYSKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA 12 1.1 Opiskeleminen aikuisena 13 1.2 Ammatilliset tutkinnot 14 Ammatillinen perustutkinto aikuisopiskeluna 14 Ammattitutkinto 15 Erikoisammattitutkinto 15 1.3 Näyttötutkinto 15 Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen 15 Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen 17 Tutkinnon suorittaminen 17 Arviointi ja jatko-opintokelpoisuus 18 Näyttötutkinto 18 Valmistava koulutus 18 1.4 Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus oppisopimuksella 18 Oppisopimuskoulutuksen rakenne 19 Arviointi, todistukset ja jatko-opintokelpoisuus 19 Oppisopimusopiskelijan opintososiaaliset etuudet 20 1.5 Muu ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus 20 2. OHJAUS JA TUKI 22 Opiskelijapalvelut 22 Opinto-ohjaus 22 Opiskeluterveydenhuolto 22 Muut opiskelun tukipalvelut 22 3. KÄYTÄNNÖN OHJEITA 25 Opintososiaaliset etuudet 25 Ruokailumahdollisuudet 25 ATK-laitteiden käyttö 25 Kirjastopalvelut 25 Kansainvälinen toiminta 25 4. TURVALLINEN OPISKELU- JA TYÖYMPÄRISTÖ 26 Työturvallisuus 26 Vakuutukset 26 Savuttomuus 26 Päihteettömyys 26 Asiallinen kohtelu opiskelu- ja työyhteisössä 26 Toiminta kriisitilanteissa 27 5. OSAON JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 28 5.1 Järjestyssääntöjen peruste 28 5.2 Opiskeluun osallistuminen ja poissaolot 28 5.3 Työrauha, käyttäytyminen ja viihtyvyys 29 5.4 Omaisuuden käsittely 29 5.5 Työturvallisuus 29 5.6 Tupakointi ja päihdyttävät aineet 29 5.7 Liikenne 30 5.8 Oppilaitoksen alueelta poistuminen 30 5.9 Järjestyssääntöjen rikkomukset ja kurinpito 30 5.10 Muita määräyksiä 31 6. OSAON YKSIKÖT 32 7. HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ 34 8. AIKUISOPISKELUUN LIITTYVÄÄ SANASTOA 35

8 1. Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus Oulun seudun ammattiopistossa Oulun seudun ammattiopisto OSAO on yksi Suomen suurimmista ammattiopistoista. Ammattiopistossa opiskelee noin 11 100 nuorta ja aikuista kymmenessä yksikössä Oulun seudulla ja Koillismaalla. Tarjoamme ammatillista koulutusta seitsemällä koulutusalalla: kulttuurialalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla, luonnontieteiden alalla, tekniikan ja liikenteen alalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Oppisopimuskoulutuksena voi opiskella kaikkia suomalaisia, hyväksyttyjä tutkintoja kaikilla koulutusaloilla. OSAO on osa Oulun seudun koulutuskuntayhtymää (Osekk). Oulun seudun ammattiopiston koulutusyksiköt sijaitsevat Kempeleessä, Limingassa, Muhoksella, Oulussa, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella. Osaajan paikka Torikadulla palvelee oppisopimus- ja jatkokoulutusasioissa. Yksiköt ovat profiloituneet aikuiskoulutuksessa eri aloihin ja tutkintoihin seuraavasti: Yksikkö: Oppisopimusyksikkö Kempele- Liminka Muhos Haukipudas Myllytulli- Pikisaari Kaukovainio tekniikka Kaukovainio liiketalous Kontinkangas Pudasjärvi Taivalkoski Koulutusalat: Oppisopimuskoulutus Osaajan paikka logistiikka-ala, puutarha-ala turvallisuusala luonnonvara-ala autoala, talonrakennusala, sähköala elintarvikeala kulttuuriala talotekniikka, rakennusala kaupan ja hallinnon ala, tieto- ja viestintätekniikka sosiaali- ja terveysala hevosala, sähköala, matkailuala metsäala, kone- ja metalliala, rakennusala, catering-ala, sosiaali- ja terveysala

9 Oppisopimusyksikkö palvelee kaikissa oppisopimuskoulutukseen liittyvissä asioissa ja siellä sijaitsee aikuiskoulutuksen neuvontapiste Osaajan paikka. Opiskelun yksilöllisyys, opiskelijalähtöisyys ja opiskelijan tukeminen ovat toimintamme tärkeitä periaatteita. Korostamme opiskelijan omaa vastuuta opiskelustaan ja yhteisten sopimusten noudattamista sekä oppilaitoksessa että työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa. Vastuun ottaminen omasta opiskelusta edellyttää sitoutumista opiskeluun. Jos opiskelussa ilmaantuu ongelmia, OSAOssa on saatavilla opintojen ohjauksen ja opiskelijahuollon asiantuntemusta opiskelijan tukemiseen. Omatoimisuus, aktiivisuus ja yhdessä tekemisen taidot ovat työelämässä arvostettuja asioita, joiden kehittämisessä haluamme olla tukenasi. Ammatillisella lisä- ja täydennyskoulutuksella tarkoitetaan tässä oppaassa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä muuta ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. 1.1 Opiskeleminen aikuisena Tärkeintä on oma motivaatiosi ja panostuksesi opiskeluun. Jos sinulla sattuu olemaan ikäviä koulukokemuksia esimerkiksi ulkoa opettelemisesta tai läksyjen kuulustelusta, voit unohtaa ne, kun suunnittelet aikuisopintoja. Tänä päivänä opiskelu ei ole vain asioiden läpikäyntiä tai valmiin tiedon vastaanottamista, vaan oppiminen on aina tavoitteellista toimintaa, jossa omalla aktiivisuudella on suuri merkitys. Oppiminen perustuu moneen seikkaan, mutta tärkeintä on oma motivaatiosi ja panostuksesi opiskeluun. Sinun yksilölliset tarpeesi, valmiutesi sekä aikaisempi työ- ja elämänkokemuksesi otetaan huomioon opintojasi suunniteltaessa. Tavoitteena on, että otat opiskelijana itse ohjat käsiisi! Oppilaitoksen henkilöstö (kouluttajat, opinto-ohjaajat, koulutussuunnittelijat jne.) toimivat tukenasi arvioimassa, mitä asioita sinun erityisesti tulisi oppia ja mitä jo hallitset ja osaat. Keskeistä on tukea sinua kehittämään niitä asioita, joita työelämässä ja ammatissa tarvitaan. Perinteisestä opettajakeskeisestä opettamisesta on siirrytty entistä enemmän oppimisen ohjaamiseen ja tukemiseen. Tietoa ei anneta sinulle valmiina. Opetusmenetelmät ovat sellaisia, että oppijana itse pohdit, tutkit, kyselet ja olet kriittinen. Keskeisiä asioita opiskellaan syvällisesti ja eri näkökulmista pohtien. Huomiota ei kiinnitetä niinkään mieleen painamiseen ja muistamiseen, vaan tiedon käyttämiseen ja hyödyntämiseen omassa työssäsi. Keskeisenä tavoitteena sinulla on oman osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen. Aikuisopiskelija voi opiskella päätoimisesti tai osa-aikaisesti. Päätoiminen opiskelu oikeuttaa Kelan tai Koulutusrahaston maksamiin opintososiaalisiin etuihin. Näyttötutkintoja sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta voi rahoittaa myös työvoimahallinto tai työnantaja. Myös oppisopimuskoulutus on yksi aikuisopiskelun vaihtoehto. Oppisopimuksella opiskelu edellyttää ko. tutkinnon suorittamiseen soveltuvaa alan työpaikkaa. Lisätietoa oppisopimuskoulutuksesta saat tästä oppaasta sivulta 18.

10 tutkintomahdollisuuksista saat verkkosivuiltamme www.osao.fi/koulutuskalenteri www.osao.fi/hakijalle www.osao.fi/hakijalle/oppisopimus 1.2 Ammatilliset tutkinnot OSAOn aikuiskoulutukset toteutetaan opiskelijalähtöisesti erilaisia opiskelutapoja käyttäen. Yleisin toteutustapa on monimuotoopiskelu, jossa lähi- ja etäjaksot, itsenäinen opiskelu sekä työssä oppiminen vuorottelevat. Lähiopiskelua ovat mm. luokkaopetus, ryhmätyöskentely ja erilaiset seminaarit. Lähiopiskelu tapahtuu opettajan johdolla, yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Kaikkeen opiskeluun kuuluu itsenäistä työskentelyä, joka voi olla esimerkiksi harjoitusten tekemistä, portfolion, blogin tai opintopäiväkirjan laatimista tai tenttikirjojen lukemista. Etäopiskelu on paikasta riippumatonta, ohjattua opiskelua, jossa opiskelija ja opettaja eivät välttämättä tapaa toisiaan. Opetuksessa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä ja avoimia verkkoja. OSAOssa on käytössä Moodle-oppimisalusta, jonka kautta jaetaan tietoa ja materiaalia sekä tehdään oppimistehtäviä. Tietoa OSAOn alkavista aikuiskoulutuksista ja Suomessa ammatillinen aikuiskoulutus perustuu pääsääntöisesti näyttötutkintojärjestelmään. Näyttötutkinto on alan ammattihenkilölle tai alalle tulevalle aikuiselle joustava tapa suorittaa ammatillinen tutkinto. Siinä ammattitaito osoitetaan aidoissa työelämän työtilanteissa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan avulla. Järjestelmä muodostuu ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Tässä oppaassa käsitellään ensisijaisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, ja perustutkinnot esitellään tarkemmin OSAOn Ammatillisen perustutkinnon opiskelijan oppaassa. Joissakin työpaikoissa on mahdollista saada suoritetusta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta palkankorotus tai ylennys. Kysy asiasta työnantajaltasi. Ammatillinen perustutkinto aikuisopiskeluna Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Aikuinen, jolla ei ole tutkintoa, voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon oppilaitoksessa opetussuunnitelman mukaan, näyttötutkintona tai oppisopimuskoulutuksella (ks. tarkemmin OSAOn Ammatillisen perustutkinnon opiskelijan opas). Henkilö, jolla on perusopetuksen jälkeen

11 suoritettu toisen alan amma tillinen perustutkinto, muu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto, voi opiskella ammatillisen perustutkinnon ainoastaan näyttötutkintona tai oppisopimuksella (valtioneuvoston asetus 20.12.2012). Ammattitutkinto Ammattitutkinnon suorittaneella on työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammatti-osaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinto Erikoisammattitutkinnon suorittaneella on työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. Valtakunnallisissa näyttötutkintojen perusteissa määritellään mm. tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset. Näyttötutkinnoissa peritään opiskelijamaksu, joka vaihtelee tutkinnoittain. Opiskelijamaksun lisäksi tutkinnon suorittaja maksaa opetushallitukselle tilitettävän tutkintomaksun, joka on 58 /tutkinto (vuonna 2015). OSAOlla on järjestämissopimuksia noin 80:een ammatti- ja erikoisammattitutkintoon. Tutustu tarjontaamme osoitteessa www.osao.fi/hakijalle. 1.3 Näyttötutkinto OSAOssa otetaan huomioon jokaisen opiskelijan oppiminen ja tutkinnon suorittaminen yksilöllisesti. Aikuisopiskelija osallistuu aina aktiivisesti oman opiskelunsa ja opinnoissa etenemisensä suunnitteluun, toteuttamiseen sekä arviointiin. Jokaisen näyttötutkintoon hakeutuvan opinnot henkilökohtaistetaan eli tutkinnon suorittajan ohjaus-, opetus- ja tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti (laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta L 631/1998 sekä Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräys 43/011/2006). Henkilökohtaistaminen toteutetaan näyttötutkinnon suorittamisen kaikissa kolmessa vaiheessa: näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa ja tutkinnon suorittamisessa. Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen Hakeutumisvaiheessa selvitetään hakijan lähtötilanne ja aikaisempi osaaminen mm. työkokemuksen ja koulutustaustan avulla. Hakeutumisvaiheessa selvitetään myös soveltuva tutkinto, mahdollinen osaamisen tarve sekä ohjauksen ja erityisen tuen tarve. Osaamisen tunnistamisen kautta tutkinnon suorittaja ohjataan tarvittavan ammat titaidon hankkimisvaiheeseen tai suoraan hänelle soveltuvan tutkinnon tai sen osan suorittamiseen. Henkilökohtaistamiseen ja sen suunnitteluun osallistuvat tutkinnon suorittaja, vastuukouluttaja sekä mahdollisesti työnantaja ja tarvittaessa muita yhteistyötahoja (esim. työvoima- ja kuntoutusviranomainen). Henkilökohtaistamisen eri vaiheista laaditaan henkilökohtaistamista koskeva asiakirja. Tutkinnon suorittajan sekä koulutuksen järjestäjän ja tarvittaessa tutkinnon hankkijan tulee allekirjoittaa tämä asiakirja ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Henkilökohtaistamisen toteutumista arvioidaan osapuolten keskenään sopimalla tavalla tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen edetessä.

12 Tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset sisältyvät humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Niitä sovelletaan seuraavissa OSAOn tutkinnoissa: Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta koulutuksessa ja myöhemmin työelämässä. Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b :ssä (951/2011). Opiskeli jaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toiminta kykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Logistiikan perustutkinto; kuljetuspalvelujen koulutusohjelma ja lentoasemapalvelujen koulutusohjelma Rakennusalan perustutkinto; maanrakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma Linja-autonkuljettajan ammattitutkinto Yhdistelmäajoneuvokuljettajan ammattitutkinto Turvallisuusalan perustutkinto (1.1.2016 alkaen) Metsäalan perustutkinto; metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelma Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäiväohjauksen ammatti- ja erikoisammattitutkinto Jalkojenhoidon ammattitutkinto Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Lääkealan perustutkinto Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Lisätietoa asiasta www.osao.fi/aikuiset. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen tarkoittaa osaamisen täydentämistä niiltä osin, kuin tutkinnon tavoitteena oleva osaaminen ja ammattitaito ovat vielä vajaita. Ammattitaitoa ja osaamista voi hankkia valmistavassa koulutuksessa, joka koostuu lähi- ja etäopetuksesta sekä työpaikalla tapahtuvista oppimisjaksoista. Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta järjestetään niissä OSAOn yksiköissä, joissa järjestetään kyseisen am-

13 mattialan koulutusta. Lähiopiskelua ovat mm. luokkaopetus, ryhmätyöskentely ja erilaiset seminaarit. Etäopiskelu on paikasta riippumatonta, ohjattua opiskelua, jossa opiskelija ja opettaja eivät välttämättä tapaa toisiaan. Opetuksessa hyödynnetään verkko-oppimisympäristöjä. Kaikkeen opiskeluun kuuluu myös itsenäistä työskentelyä. Näyttötutkintoperusteisiin koulutuksiin sisältyy työpaikalla tapahtuvaa oppimista, joka on osa tarvittavan ammattitaidon ja osaamisen hankkimista. Työpaikalla tapahtuvalla oppimisella on opinnoissa suuri merkitys ja sen aikana työtehtävien tulee liittyä kunkin tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tarkoituksena on osaltaan valmentaa opiskelijaa tutkinnon suorittamista varten. OSAOn järjestämässä työssäoppimisessa koulutusyk sikkö tekee työssäoppimispaikan ja opiskelijan kanssa sopimuksen, jossa mm. määritellään sopimusosapuolten vastuut ja velvollisuudet. Työssä oppiminen järjestetään yleensä siten, ettei opiskelija ole työsuhteessa työnantajaan. Oppisopimuskoulutuksessa työpaikan oppimisjärjestelyistä sovitaan erillisellä sopimuksella työnantajan ja opiskelijan kanssa. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen tarkoittaa opiskelijalle parhaiten soveltuvien joustavien opiskelujärjestelyjen, oppimismahdollisuuksien ja oppimisympäristöjen suunnittelua ja toteutusta. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen suunnitelmaan kirjataan, mihin tutkinnon tai tutkinnon osien perusteiden mukaiseen ammattitaitoon opiskelija pyrkii ja miten puuttuva osaaminen aiotaan saavuttaa. Suunnitelmaa tarkennetaan ja päivitetään opintojen kuluessa. Tutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto muodostuu valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa määrätyistä tutkinnon osista. Ne voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Tutkinnon perusteissa on myös määrätty tutkinnon osittain niiden ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon arviointikriteerit sekä se, miten ammattitaito osoitetaan. Myös tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan. Tutkinnon suorittamisen suunnitelmaan kirjataan, missä, miten ja milloin tutkinnon osat suoritetaan. Suunnitelma pohjautuu tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja se laaditaan yhdessä tutkinnon järjestäjän ja aina kun mahdollista, työpaikan kanssa. Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnonosittain ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotilaisuudessa hän tekee käytännön työtehtäviä työpaikalla tai työpaikkaa vastaavassa ympäristössä, poikkeustilanteissa oppilaitoksessa. Tutkintotilaisuudessa osoitettu osaaminen arvioidaan ns. kolmikantaperiaatteen mukaan, jolloin arvioijina ovat oppilaitoksen, työnantajan ja työntekijöiden edustajat. Tutkintoa suorittavan itsearviointi on osa tutkintotilaisuuden arviointia. Arviointi ja jatko-opintokelpoisuus Näyttötutkinto Tutkinnon arviointi perustuu aina tutkinnon perusteissa vaadittuihin ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin, joihin tutkintosuoritusta verrataan. Arviointi tapahtuu tutkintosuorituksessa tapahtuvaa toimintaa seuraamalla. Arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä, ryhmäja itsearviointia. Tutkintotilaisuus voi olla tiettynä hetkenä tapahtuva tai prosessinomainen pidemmällä aikavälillä tapahtuva suoritus.

14 Näyttötutkinnon arviointiin osallistuvat työnantajan, työntekijän sekä oppilaitoksen edustaja. Tutkinnon suorittaja tekee itsearvioinnin. Koko tutkinnon osan suorittamisen jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tutkinnon suorittaja ja arvioijat. Arvioijat esittävät alan valtakunnalliselle tutkintotoimikunnalle suorituksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arviointiin tyytymätön voi pyytää arvioinnin oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut mahdollisuus saada tieto arvioinnista. Arvioinnista tulee keskustella ensin vastuukouluttajan tai tutkintotilaisuudessa osaamista arvioineen opettajan kanssa. Mahdollinen kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Valmistava koulutus Valmistavan koulutuksen arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelijaa tutkinnon suorittamiseen sekä tukemaan hänen itsearviointitaitojensa kehittymistä. Valmistavasta koulutuksesta annetaan osallistumistodistus. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset käsittelee OSAOn arviointitoimikunta. Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin sekä yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. 1.4 Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus oppisopimuksella Oppisopimuskoulutuksessa opiskellaan tavallisimmin näyttötutkintoja, mutta oppisopimuksella opiskeltava ammatillinen lisäkoulutus voi olla myös ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta. Koulutukseen hakiessasi sovit OSAOn Oppisopimusyksikön kanssa koulutuksen toteuttamistavasta ja tavoitteista. Ammatillisena lisäkoulutuksena voit suorittaa ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai hankkia työn vaatimia erityisvalmiuksia ilman tutkintotavoitetta. Voit opiskella oppisopimusrahoituksella myös siinä tapauksessa, että toimit itsenäisenä yrittäjänä. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, jonka ajalta työnantaja maksaa sinulle palkkaa. Opiskelun aloittaminen edellyttää siis, että sinulla on opiskeltavalle alalle soveltuva työpaikka tai että työllistyt sellaiseen opintojen alkaessa. Oppisopimuskoulutukseen hakeudut ottamalla yhteyttä OSAOn Oppisopimusyksikköön yhdessä työnantajasi kanssa. Oppisopimusyksikkö hankkii tietopuoliset opinnot ja tutkintoa suoritettaessa tutkintotilaisuudet oppilaitokselta. Sinun ei siis tarvitse olla yhteydessä oppilaitokseen opintoihin hakeutumisen vaiheessa. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on suunnitelmallista ja työtehtävien tulee suurimmalta osin vastata tutkinnon tai koulutusohjelman ammattitaitovaatimuksia. Työpaikalta nimetään sinulle työpaikkakouluttaja, joka huolehtii siitä, että saat riittävästi ohjausta. Työnantajallesi maksetaan koulutuskorvausta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. OSAOssa on mahdollista suorittaa oppisopimuksella kaikkia suomalaisia tutkintoja. Opintoja suunniteltaessa on varauduttava harvinaisemmilla aloilla myös siihen, että tietopuoliset opinnot toteutetaan muuallakin kuin Oulussa.

15 Oppisopimuskoulutuksen rakenne Koulutukseen kuuluvat käytännön oppimismahdollisuudet työpaikalla, oppilaitoksen toteuttamat tietopuolisen opetuksen jaksot, monipuolinen itsenäinen opiskelu sekä tutkintoa suoritettaessa tutkintotilaisuudet. Ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamiseen kuluu yleensä 1,5 2 vuotta. Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa määritellään oppisopimuksen kesto, suoritettavan koulutuksen sisältö, tietopuolisten opintojen toteutus, työpaikalla tapahtuvan oppimisen sisältö ja nimetään työpaikkakouluttaja. Sen laatimisessa ovat tukenasi Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikön koulutussuunnittelija, tietopuolisen opetuksen kouluttaja ja työpaikkakouluttajasi. Eitutkintotavoitteisen lisäkoulutuksen kesto on tavallisesti 4 12 kuukautta. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelet noin 85 % ajasta omalla työpaikallasi työtä tehden ja noin 15 % ajasta oppilaitoksella tietopuolisissa opinnoissa. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta ohjauksen järjestämisestä työpaikalla. Käytännössä tietopuolista opetusta on tutkinnosta riippuen, yleensä noin 2 3 päivää kuukaudessa. Opiskelijana sitoudut osallistumaan kaikkiin tietopuolisen opetuksen päiviin, joista sovitaan henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassasi. Tietopuolisiin opintoihin liittyy myös itsenäisesti opiskeltavia asioita ja tehtäviä, joita teet omalla ajallasi. Oppisopimuskoulutuksesta noin 85 % tapahtuu työpaikalla. Arviointi, todistukset ja jatko-opintokelpoisuus Oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla tapahtuvan oppimisen etenemistä seurataan väliarvioinneilla ja koulutuksen päättyessä saat loppuarvioinnin osaamisestasi. Työnantajasi ja työpaikkakouluttajasi arvioivat osaamisesi työpaikalla tapahtuvan oppimisen kannalta. Tietopuolisen opetuksen toteuttanut oppilaitos arvioi osaamisesi tietopuolisissa opinnoissa. Tutkintotilaisuudet arvioidaan omina kokonaisuuksinaan, kts. sivu 17. Tutkintotodistuksen saat näyttötutkinnossa valtakunnalliselta tutkintotoimikunnalta. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjältä saat todistuksen oppisopimuskoulutukseen osallistumisesta. Tutkinnon suoritettuasi sinulla on sama jatko-opintokelpoisuus riippu matta siitä, oletko opiskellut oppisopimus- vai oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Oppisopimusopiskelijan opintososiaaliset etuudet Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, jonka ajalta työnantaja maksaa sinulle palkkaa. Tietopuolisen opiskelun ajalta palkkaa ei välttämättä makseta. Korvauksena ansion menetyksestä voit hakea opintososiaalisia etuuksia Oppisopimustoimistosta: päivärahaa 15 /päivä, perheavus tusta 17 /päivä (jos sinulla on huollettavanasi alaikäinen lapsi/lapsia) sekä matkakorvausta halvimman matkustustavan mukaan, jos kotoasi oppilaitokselle on matkaa yli 10 km. Mikäli joudut yöpymään tietopuolisten opintojesi takia toisella paikkakunnalla, saat lisäksi majoittumiskorvausta 8 /päivä.

16 Oppisopimusopiskelija ei ole oikeutettu opiskelija-alennuksiin, opintotukeen, koulumatkatukeen eikä maksuttomiin aterioihin. 1.5 Muu ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi OSAO tarjoaa eri alojen lisä- ja täydennyskoulutusta sekä mahdollisuuksia erilaisiin ammattipätevyyskoulutuksiin. Tarjonnassamme on esimerkiksi kielikoulutusta ja ensiapukoulutusta. Ammattipätevyyskoulutukset (esim. kuljettajan työturvallisuuskorttikoulutus) sekä tieto- ja viestintätekniikan peruskäyttäjäkoulutukset kuuluvat myös valikoimaamme. Työnantajat voivat tilata OSAOsta koulutuskokonaisuuksia henkilöstölleen. Silloin täydennyskoulutukset räätälöidään opiskelijoiden, yritysten ja työnantajien tarpeisiin. Lisä- ja täydennyskoulutuksia järjestetään sekä oppilaitoksessa että oppisopimuskoulutuksena. Opiskelijat saavat todistuksen suorittamastaan koulutuksesta.

17

18 2. Ohjaus ja tuki Opiskelijapalvelut Opintotoimistosta saat opiskeluusi liittyvät tarvittavat lomakkeet, hakemukset ja liitteet. Opintoasiansihteerit ylläpitävät opiskelijarekisteriä. Ilmoita henkilö- tai osoitetietojen muuttuessa uudet tiedot välittömästi siihen tarkoitetulla lomakkeella opintotoimistoon. Jos olet oppisopimuskoulutuksessa, tee ilmoitus yhteyshenkilöllesi oppisopimusyksikössä. Lisätietoja saat koulutusyksiköstä. Opinto-ohjaus Aikuisopiskelijoilla on mahdollisuus saada ohjausta opettajilta ja opinto-ohjaajilta. Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja ohjata opintoja hakeutumisvaiheesta opintojen päättymiseen saakka. Opiskelijaa tuetaan, jotta hän löytäisi itselleen parhaan tavan oppia ja päästä tavoitteisiinsa. Yleensä tuen ja ohjauksen tarve on suurin opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijalle nimetään vastuuohjaaja, jolla tulee olla kokonaiskäsitys meneillään olevista opinnoista, jotta hän voi tukea opiskelijaa niiden edistämisessä. Lisätietoja saat koulutusyksiköstä. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto ylläpitää ja tukee opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Se tarjoaa palveluja tutkinnon suorittajille, joiden opiskelu on päätoimista ja kestää yhtäjaksoisesti vähintään 2 kuukautta (asetus 338/2011 3, laki 65/1994 1). Tarkempia tietoja opiskelijaterveydenhuoltopalveluista saa koulutusyksikön terveydenhuoltajalta tai opinto-ohjaajalta. Sivutoimisissa tai alle kaksi kuukautta kestävissä opinnoissa opiskelija hakeutuu oman kotikuntansa terveyskeskukseen tai työpaikkansa terveydenhuoltoon. Oppisopimusopiskelussa käytössäsi ovat työnantajasi järjestämät työterveyspalvelut. Muut opiskelun tukipalvelut Tukiopetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa saavuttamaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset oppimistavoitteet lisäopetuksen avulla. Tukiopetuksen saaminen edellyttää sitoutumista suunniteltuihin opintoihin. Erityisopetuksella tuetaan niitä aikuisopiskelijoita, jotka eivät voi tavanomaisin keinoin edetä opinnoissaan. Näyttötutkinnon ammattitaitovaatimuksia ei kuitenkaan mukauteta. Erityisopiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Jokaisessa koulutusyksiköissä toimii eri asiantuntijoista koostuva opiskelijahuoltoryhmä, joka tukee opiskelijoita ja henkilökuntaa tarvittaessa. Ryhmään kuuluvat mm. erityisopettaja, opintoohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Lisätietoja saat omasta koulutusyksiköstäsi.

19

20

21 3. Käytännön ohjeita Opintososiaaliset etuudet Opiskelijalle maksettavien opintososiaalisten tukien määrä ja myöntämisperusteet vaihtelevat mm. koulutusmuodon, opetusjärjestelyjen sekä opiskelijan taustan mukaan. Erilaisista rahoitusmuodoista saat parhaiten tietoa kyseiseltä viranomaiselta tai voit kysyä lisää opintotoimistosta tai Oppisopimusyksikön Osaajan paikasta. Ajankohtaista tietoa opintososiaalisista eduista: www.kela.fi (opintotuki, asumistuki, opintovapaa, kuntoutusraha) www.koulutusrahasto.fi (aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi) www.te-palvelut.fi (työvoimakoulutuksen tukimuodot, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella, vuorotteluvapaa) Kirjastopalvelut OSAOn yksiköissä toimivat kirjastot ovat tärkeä osa opiskelijoiden oppimisympäristöä. Opiskelijoilla on lainausoikeus kaikkiin OSAOn kirjastoihin. Kansainvälinen toiminta Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua kansainväliseen toimintaan, kuten opiskelijavaihtoon, kansainväliseen työssäoppimiseen tai kieli- ja kulttuurivalmennukseen. Lisätietoja saa koulutusyksikön kansainvälisyysvastaavalta. Ruokailumahdollisuudet Koulutusyksiköissä on opiskelijaravintola- ja/ tai kahvilapalveluja, jotka ovat toiminnassa yleensä päivisin. Opiskelijahinnalla ruokailu edellyttää opiskelijakortin esittämistä. ATK-laitteiden käyttö Opiskelijoilla on oikeus käyttää tietotekniikkapalveluja opiskelutehtävissä, jotka liittyvät välittömästi opiskeluun. Jokainen opiskelija saa henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen.

22 4. Turvallinen opiskelu- ja työympäristö Työturvallisuus Tapaturmien ehkäisemiseksi jokaisen opiskelijan on noudatettava niitä ohjeita, joita työturvallisuuden ylläpitämisestä annetaan työsaleissa, oppitunneilla, työssäoppimispaikoissa ja työsuojeluun liittyvinä teemapäivinä. Tahallisesti aiheutetusta koneen ja laitteen rikkomisesta tai vamman tuottamisesta on seurauksena korvausvelvollisuus. Opiskelijoiden tulee käyttää työtunneilla ja työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa työn mukaista työvaatetusta; se on osa työturvallisuutta. Lisäksi se suojaa ja säästää omaa vaatetustasi. Myös työkenkien tulee olla asianmukaiset ja työturvallisuusmääräysten mukaiset. Opiskelija vastaa itse oikeasta vaatetuksesta. Huomaa, että mahdollisen työtapaturman sattuessa asiaton pukeutuminen voi olla korvausta viivyttävä tai jopa estävä seikka. Vakuutukset Kaikki ammattiopiston opiskelijat on vakuutettu opiskelun aikana tapaturman varalta sisältäen myös oppilaitoksen opetuksen toteutussuunnitelman puitteissa järjes tetyt yhteiset tilaisuudet, projektityöskentelyn ja opintokäynnit sekä matkat suorinta tietä oppilaitokseen ja oppilaitoksesta. Vakuutus käsittää myös työssäoppimisjaksolla ja välittömillä työmatkoilla sattuvat tapaturmat. Oppisopimuskoulutuksessa olet työnantajasi vakuuttamana työpaikalla. Tietopuolisen opetuksen jaksoilla vakuutus riippuu opinnot toteuttavasta oppilaitoksesta. OSAOn koulutusyksikössä opiskellessasi koskevat yllä olevat vakuutukset myös sinua. Savuttomuus OSAOn kaikki yksiköt ovat savuttomia. Oppilaitoksen alueella tupakointi on kielletty (Tupakkalaki 693/1976 12). Järjestyssäännöissä kielletään tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö sekä käsittely ammattiopiston alueella, oppimisympäristöissä ja ammattiopiston edustustehtävissä. Päihteettömyys Päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on OSAOssa ja sen alueella kielletty. Osekkin päihdetyön toimintamalli on käytössä koko OSAOssa. Asiallinen kohtelu opiskelu- ja työyhteisössä OSAOssa noudatetaan seuraavia yhdessä laadittuja toimintamalleja, jotka löytyvät OSAOn verkkosivuilta www.osao.fi Kiusaamistilanteiden ehkäisymalli Asiallinen kohtelu opiskeluyhteisössä Asiallinen kohtelu työyhteisössä

23 Toiminta kriisitilanteissa Yksiköihin on nimetty henkilöitä, joiden puoleen voit kääntyä, jos sinua, läheistäsi tai ryhmääsi on kohdannut äkillinen, järkyttävä tapahtuma. Jos tarvitset tukea surussasi tai haluat keskustella, voit ottaa yhteyttä kriisiryhmän jäseniin joko suoraan tai ryhmänohjaajasi kautta. Yksikön kriisiryhmän jäsenet toimivat Osekkin kriisitoimintamallin ja yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien mukaan.

24 5. OSAOn järjestyssäännöt Oulun seudun ammattiopistossa on laadittu järjestyssäännöt. Niiden tavoitteena on taata jokaiselle ammattiopistossa opiskelevalle ja työskentelevälle työrauha ja -viihtyvyys sekä työturvallisuus. Järjestyssäännöt löytyvät myös nettisivuiltamme www.osao.fi/ jarjestyssaannot. 5.1 Järjestyssääntöjen peruste Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L 630/1998 ja L 631/1998) ja asetuksen (A 811/1998 ja A 812/1998) nojalla Oulun seudun ammattiopistolle (myöhemmin näissä säännöissä ammattiopisto) on laadittu järjestyssäännöt. Näiden sääntöjen tavoitteena on taata jokaiselle ammattiopistossa opiskelevalle ja työskentelevälle työrauha ja -viihtyvyys sekä työturvallisuus ja näin edistää opetus- ja kasvatustavoitteiden saavuttamista. Nämä järjestyssäännöt sisältävät ammattiopiston opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä ja ne ovat voimassa ammattiopiston kaikkien yksiköiden alueella ja opiskeluun välittömästi liittyvissä oppimisympäristöissä. Ammattiopiston asuntoloissa noudatetaan näitä järjestyssääntöjä, asuntolan järjestyssääntöjä sekä niiden nojalla annettuja asuntolakohtaisia asumisohjeita. Ammattiopiston alueeksi katsotaan oppilaitoksen/yksikön tontti ja sillä olevat rakennukset sekä kaikki ne alueet, joilla opiskelijat opiskelevat opetussuunnitelmien mukaisesti. Opetussuunnitelman mukaisia ja opiskeluun välittömästi liittyviä oppimisympäristöjä ja tilanteita ovat mm. ammattiopiston järjestämät opiskeluaikana ja opiskeluajan ulkopuolella pidettävät tilaisuudet, opiskelijoiden ammattiopiston tiloissa järjestämät tilaisuudet ja tilaisuudet, joissa opiskelijat edustavat oppilaitosta. Lisäksi ovat voimassa muut ammattiopiston tai sen henkilökunnan antamat ohjeet ja määräykset. 5.2 Opiskeluun osallistuminen ja poissaolot Opiskelijan tulee osallistua työjärjestyksen mukaiseen opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Perustellusta syystä opiskelijalle voidaan myöntää vapautus opetukseen osallistumisesta. Vapautusta tulee anoa kirjallisesti ja siitä päättää joko ryhmäohjaaja (enintään 3 työpäivää) tai koulutusjohtaja/yksikönjohtaja (yli 3 työpäivää). Poissaolon sattuessa opiskelijan tulee ilmoittaa siitä viipymättä yksikköön. Opiskelijan on varauduttava opetustilanteisiin annettujen ohjeiden mukaan asianmukaisin välinein ja

25 varustein. Työssäoppimisen aikana opiskelija noudattaa työssäoppimispaikalla sovittuja työaikoja ja sääntöjä ja ilmoittaa poissaolostaan välittömästi työpaikalle ja ohjaavalle opettajalle. (L 630/1998 34, L 631/1998.) Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolinen opiskelu rinnastetaan työssäkäyntiin ja sitä koskevat samat ehdot kuin työssäkäyntiä. 5.3 Työrauha, käyttäytyminen ja viihtyvyys Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus työrauhaan ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisiin työolosuhteisiin. Jokaisen työyhteisön jäsenen tulee käyttäytymisellään edistää myönteistä opiskeluilmapiiriä sekä oppimistilanteissa että muualla oppilaitoksen tiloissa. Ruokailun tulee tapahtua kanssaihmiset huomioiden sekä hyviä pöytätapoja ja ohjeita noudattaen. Jokainen opiskelija ja yksikön jäsen on vastuussa yksikön alueen ja tilojen siisteydestä. 5.4 Omaisuuden käsittely Saadessaan yksiköltä käyttöönsä opiskeluun tarvittavia välineitä, tarvikkeita tai laitteita tulee opiskelijan käsitellä niitä huolellisesti annettujen ohjeiden mukaisesti. Opiskelija on velvollinen korvaamaan tahallaan tai huolimattomuuttaan aiheuttamansa vahingot. Vahingosta on viipymättä ilmoitettava henkilökunnalle. Tahallinen rikkominen, vahingoittaminen ja omaisuuden kadottaminen tai palauttamatta jättäminen johtaa korvausmenettelyyn. Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan henkilökunnalle kaikista opetusvälineissä tai kiinteistössä esiintyvistä puutteista. Omaisuuden vahingoittamisesta tai kadottamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus Jokaisella kouluyhteisön jäsenellä on oikeus työrauhaan ja turvallisiin olosuhteisiin. määräytyy vahingonkorvauslain (412/1974) mukaan. Asiakastilanteissa toimitaan henkilökunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Ammattiopiston yksiköt eivät vastaa ammattiopiston tiloihin jätetystä omaisuudesta. 5.5 Työturvallisuus Jokaisen ammattiopiston opiskelijan on perehdyttävä yksikkö- ja alakohtaisiin työturvallisuussääntöihin ja -suunnitelmiin sekä noudatettava niitä ottaen huomioon alan ja työssäoppimispaikan erityispiirteet. Mikäli opiskelija huomaa työturvallisuuteen liittyviä puutteita, on niistä viipymättä ilmoitettava henkilökunnalle. (L 738/2002.) 5.6 Tupakointi ja päihdyttävät aineet Tupakointi, tupakkatuotteiden, tupakan vastikkeiden ja tupakkajäljitelmien sekä päihdyttävien aineiden käyttö ja käsittely ei ole sallittua ammattiopiston alueella, oppimisympäristöissä eikä ammattiopistoa edustettaessa. Tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta (L 693/1976, L 765/1994 ja L 698/2010). Päihdyttävien ja huumaavien aineiden tuonti, hallussapito ja nauttiminen sekä niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen yksiköissä, opiskeluun liittyvissä oppimisympäristöissä ja ammattiopistoa edustettaessa on kielletty (L 41/1986,

26 L 1143/1994, L 1289/1993, L 1304/1993). Oulun seudun ammattiopistolla on oma päihdetyön toimintamalli. 5.7 Liikenne Liikenteessä ja pysäköinnissä ammattiopiston alueella noudatetaan liikennesääntöjä sekä mahdollisia yksikön antamia lisäohjeita. 5.8 Oppilaitoksen alueelta poistuminen Mikäli opiskelija poistuu luvatta oppimisympäristöstä, ei hänen opiskeluun liittyvä vakuutusturvansa ole voimassa. 5.9 Järjestyssääntöjen rikkomukset ja kurinpito Jokaisen henkilöstöön kuuluvan, joka havaitsee opiskelijan rikkoneen järjestyssääntöjä tai muutoin käyttäytyneen epäasiallisesti, tulee neuvoa ja ohjata häntä tarkoituksenmukaisella tavalla kasvatuksellisin keinoin tai saattaa rikkomus kurinpitoasiana käsiteltäväksi. Kurinpitomenettelyjä ovat poistumaan määrääminen ja poistaminen opetustilasta tai oppilaitoksen alueelta, kirjallinen varoitus, opetukseen osallistumisen epääminen, opiskeluoikeuden pidättäminen, erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi tai erottaminen opiskelija-asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet on määritelty laissa ja asetuksessa sekä ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisessä osassa. Järjestyssääntöjen rikkomisesta on säädetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L 630/1998, muutettu L 951/2011) 35 :ssä. Kurinpito (L 12.8.2011/951 35 ) Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä, kieltäytyy 34 a :ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka on 34 a :ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1. momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Menettely kurinpitoasiassa ja opiskeluoikeuden menettämistä koskevassa asiassa sekä kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano (L 12.8.2011/951 35 a ) Ennen opiskelijan määräaikaista erottamista oppilaitoksesta, opiskelijan asuntolasta erottamista ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöi tävä, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta tai opiskelija-asuntolasta on kuultava myös opiskelijan huoltajaa. Muista 35 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle. Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireillä oloon ja tuomioistuimen ratkaisuun 35 c (13.6.2003/479) Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

27 Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti. Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai erottaa opiskelijaasuntolasta määräajaksi tai jäljellä olevien opintojen ajaksi, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua. Päätöksenteko kurinpitoasioissa Lain 951/2011 mukaisen kirjallisen varoituksen antamisesta päättää opiskelijan yksikönjohtaja. Oppilaitoksesta ja asuntolasta erottamisesta päättää ammattiopiston oikeusturvatoimikunta. 5.10 Muita määräyksiä Matkapuhelimien käyttö ilman lupaa on oppimistilanteiden aikana kielletty. Ammattiopiston alueella ja tilaisuuksissa otetun kuvamateriaalin julkaiseminen ilman asianomaisten lupaa on kiellettyä. Yksikönjohtajat voivat antaa tätä järjestyssääntöä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä.

28 6. OSAOn yksiköt Oulun seudun ammattiopiston vaihde Puhelin 040 141 5140 info@osao.fi www.osao.fi 1 Haukiputaan yksikkö Tekniikan ja liikenteen ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Asemakyläntie 5, 90840 Haukipudas yksikönjohtaja Alpo Kaisto haukipudas@osao.fi 2 Kaukovainion yksikkö, liiketalous Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Kotkantie 2 C, 90250 Oulu yksikönjohtaja Antti Rovamo kaukovainio.liiketalous@osao.fi 3 Kaukovainion yksikkö, tekniikka Tekniikan ja liikenteen ala Kotkantie 2, 90250 Oulu yksikönjohtaja Vesa Pirilä kaukovainio.tekniikka@osao.fi 4 Kempeleen-Limingan yksikkö Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Niittyrannantie 5, 90440 Kempele (hotelli-, ravintola- ja cateringala, logistiikka) Piriläntie 145, 90440 Kempele (puutarhatalous) Iivarinpolku 2, 91900 Liminka (turvallisuusala) Yksikönjohtaja Ilkka Kettunen kempele@osao.fi 5 Kontinkankaan yksikkö Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kiviharjuntie 8, 90220 Oulu yksikönjohtaja Irmeli Männistö kontinkangas@osao.fi 6 Muhoksen yksikkö Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kirkkotie 1, 91500 Muhos yksikönjohtaja Kirsti Joki-Tokola muhos@osao.fi 7 Myllytullin-Pikisaaren yksikkö Tekniikan ja liikenteen ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kulttuuriala Isokatu 1, 90100 Oulu Pikisaarentie 13, 90100 Oulu (kulttuuriala) yksikönjohtaja Juha Virsiheimo myllytulli@osao.fi

29 4 8 PUDASJÄRVI 9 TAIVALKOSKI 1 20 OULU 7 7 10 5 2 3 8 4 KEMPELE 11 4 LIMINKA 6 88 4 MUHOS 22 8 Pudasjärven yksikkö Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis-, ja talousala Tekniikan ja liikenteen ala Jyrkkäkoskentie 18 A, 93100 Pudasjärvi yksikönjohtaja Elisa Laakso pudasjarvi@osao.fi 9 Taivalkosken yksikkö Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Jokijärventie 2, 93400 Taivalkoski Opintie 3, 93400 Taivalkoski yksikönjohtaja Teija Tolonen taivalkoski@osao.fi 10 Oppisopimusyksikkö ja neuvontapiste Osaajan paikka Oppisopimuskoulutus Torikatu 21 23, 90100 Oulu yksikönjohtaja Virpi Spangar 11 Ylläpitäjäpalvelut Hallinto- ja talouspalvelut Viestintä Kansainvälisen toiminnan koordinointi Koulutuksen, opetuksen ja ohjauksen suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi PL 213, 90101 Oulu käyntiosoite Piriläntie 145, 90440 Kempele Kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi Oulun seudun ammattiopiston vararehtori Saija Niemelä-Pentti info@osao.fi

30 7. Hyödyllisiä linkkejä Oulun seudun ammattiopisto www.osao.fi/yhteystiedot Yksiköiden ja henkilöstön yhteystiedot www.osao.fi/aikuiskoulutus Tietoa mm. aikuiskoulutuksen mahdollisuuksista ja rahoituksesta www.osao.fi/oppisopimus Tietoa oppisopimuskoulutuksesta www.osao.fi/aikuiskoulutuskalenteri OSAOn alkavat lyhytkoulutukset ja tutkintoon johtavat koulutukset Näyttötutkinnot www.oph.fi/nayttotutkinnot Opetushallituksen sivuilta mm. tietoa näyttötutkintojärjestelmästä, tutkintojen perusteet, tutkintotoimikuntien kotisivut, tutkintonimikkeet englanniksi Tietoa ammateista, apua opintojen suunnitteluun www.opintopolku.fi www.hyvadiili.fi www.osaan.fi www.te-palvelut.fi www.ammattinetti.fi Opintososiaaliset etuudet www.kela.fi www.koulutusrahasto.fi www.te-palvelut.fi www.tyj.fi Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry. TE-palvelut www.te-palvelut.fi Tietoa työvoimakoulutuksista ja työhallinnon tarjoamista palveluista sekä työvoimatoimistojen kotisivut

31 8. Aikuisopiskeluun liittyvää sanastoa Ammattitutkinto Ammattitutkinnon suorittaneella on työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammatti-osaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin. Ammattitutkintostipendi Ammattitutkintostipendi on Koulutusrahaston myöntämä stipendi ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle. Lisätietoja www.koulutusrahasto.fi. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kohteilla tarkoitetaan tutkinnon osassa vaadittavia ammattitaidon keskeisiä pätevyyksiä, jotka arvioidaan tutkinnon perusteissa määriteltyjen arviointikriteerien mukaisesti. Erikoisammattitutkinto Erikoisammattitutkinnon suorittaneella on työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista. Henkilökohtaistamissuunnitelma (Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja) Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan yhteistyössä koulutuksenjärjestäjän edustajan kanssa henkilökohtaistamissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan kirjallisesti. Suunnitelmassa kuvataan sitä, miten ammattitaito hankitaan ja miten tutkinto suoritetaan. Kolmikantaperiaate Kolmikantaperiaatteella tarkoitetaan työntekijöiden, työnantajien ja opetusalan edustajien osallistumista näyttötutkintoprosessin eri vaiheiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tutkintotilaisuuksissa näytönarviointi toteutetaan kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Tutkintotoimikunta vahvistaa arvioijat. Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteet on asiakirja, jossa määritellään työelämän tehtävä- ja taitoalueista muodostetut ammattitaitovaatimukset. Tutkinnon perusteista päättää Opetushallitus. Tutkinto muodostuu pakollisista ja/tai valinnaisista osista, joiden määrä vaihtelee tutkintokohtaisesti. Näyttötutkinto Näyttötutkinto on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettu ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkintomestari (NTM) Näyttötutkintomestari on Opetushallituksen hyväksymän 15 opintoviikon laajuisen näyttötutkintojen kehittämiskoulutuksen suorittanut henkilö. Näyttöjen arvioijista yhdellä tulee olla ko. koulutus.

32 Osaamisala Näyttötutkintojärjestelmään kuuluva käsite, joka kuvaa koulutusohjelmaa tai erikoistumisaluetta. Osallistumistodistus Osallistumistodistus annetaan tutkintoon tai tutkinnon osaan valmistavasta koulutuksesta. Sen liitteenä on opintorekisteriote. Perustutkinto Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Tutkinnon perusteet Tutkinnon perusteet on laadittu jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon. Tutkinnon perusteissa on määritetty tutkinnon osissa vaadittava ammattitaito, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon perusteissa on määritetty myös, miten tutkinto muodostuu tutkinnon pakollisista ja valinnaisista osista. Kaikki tutkinnon perusteet löytyvät osoitteesta www.oph.fi. Tutkintotoimikunta Opetushallituksen asettama työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja ammatinharjoittajia edustava luottamuselin. Jäsenillä tulee olla laaja-alaista, teoreettista ja käytännöllistä oman ammattialansa tietoa ja taitoa. Tutkintotoimikunnat johtavat tutkintojen järjestämistä ja vahvistavat tutkintotilaisuuksissa annetut arvioinnit ja myöntävät tutkintotodistukset. Tutkinnon järjestäjä Koulutuksen järjestäjä tai muu yhteisö tai säätiö, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa tiettyä tutkintoa koskevan järjestämissopimuksen. Tutkintoon valmistava koulutus Oppilaitosten tarjoamaa koulutusta, joka tähtää tutkinnon suorittamiseen. Tutkinto suoritetaan koulutuksen aikana yleensä tutkinnon osittain. Valmistava koulutus pohjautuu Opetushallituksen hyväksymiin tutkinnon perusteisiin ja sen laajuus ja sisältö on oppilaitoskohtainen. Tutkintotilaisuus Tutkintotilaisuudessa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavaa ammattitaitoa. Tutkintotodistus Tutkintotodistus on tutkintotoimikunnan myöntämä todistus koko ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittamisesta. Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada pyytäessään myös ns. osatutkintotodistus. Pyyntö osoitetaan oppilaitokselle, joka hakee osatutkintotodistusta tutkintotoimikunnalta. Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikalla tapahtuva oppiminen tarkoittaa kaikkia erilaisia tapoja, joilla opitaan työssä sisältäen mm. harjoittelun, työssä oppimisen ja oppisopimuskoulutuksen. Työympäristö Toimintaympäristö, jossa tutkinnon perusteissa määritelty osaaminen osoitetaan. Työssäoppiminen Työssäoppiminen on suunniteltua työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jota ohjataan suunnitelmallisesti, seurataan säännöllisesti ja arvioidaan.