Tervetuloa Tampere Filharmonian koululaiskonserttiin!



Samankaltaiset tiedostot
Toivotuimmat klassikot Tehtäviä musiikista

Toivotuimmat klassikot Tehtäviä kouluille

TAIDERETKEN KONSERTTI

lehtipajaan! Opettajan aineisto

Musiikkitalo Selkokielinen esite

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

TOKALUOKKALAISTEN TAIDERETKI 2019 ENNAKKOMATERIAALI

TOKALUOKKALAISTEN TAIDERETKI ENNAKKOMATERIAALI

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti?

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

TEHTÄVÄOHJEET ILMASTONMUUTOKSEN SEURAUKSET

TOKALUOKKALAISTEN TAIDERETKI Ennakkomateriaali

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

OPPILAS Tehtävä 9. Maankohoaminen ja uusi teknologia Harjoituksia GPS:n, tablettitietokoneiden, mobiiliohjelmien yms. avulla.

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

TOKALUOKKALAISTEN TAIDERETKI Ennakkomateriaali

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

Filharmonian vasket. Tampere Filharmonian vaski- ja lyömäsoittajat Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari

ALTTOVIULU TAITOTAULU Rakentava palaute hanke. Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI. Alakoulun tehtävät

Sulkakansa-kokonaisuus luokat Opettajan oheismateriaali

MUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa

Neljännen luokan opetettavat asiat

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

PÄHEÄ -konserttisarja Euran koulukeskuksen auditoriossa

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta!

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

PAJAVIIKKO Viikolla 4. korvataan normaali opetus erilaisilla pajoilla.

Vesta Linnea ja aavelapsen arvoitus


Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

LAPPUTEHTÄVÄT. Annan oppilaiden ottaa sattumanvaraisesti kummastakin pinkasta yhdet laput.

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

MUSIIKKITYÖPAJOISSA HARJOITELLAAN KEHON JA KORVAN YHTEISPELIÄ

Tuija Takala. Hyvä päivä. Tehtäviä

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

TEHTÄVÄOHJEET YMPÄRISTÖLUPAUKSET

Etsi tiedot ja täydennä. Eläinten karnevaalin osat. Camille Saint Saëns: Eläinten karnevaali. Etsi kuva säveltäjästä.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

KÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia

Imatran kaupunki. Varhaiskasvatuksen kulttuuri- ja liikuntapolku

Joshua Salzman Ryan Cunningham I LOVE YOU BECAUSE. Hillevi Avikainen, Disa Kamula

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

eportfolion käyttöliittymä Perusportfolio (syyslukukausi 2014)

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Oppimispäiväkirja Nimi:

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön

Yksityiskohtaiset ohjeet. TwinSpacen käyttäminen

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

TET työelämä tutuksi. Juniori kohtaa seniorin

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

MUSIIKKITAPAHTUMAT KIRJASTOSSA. Yhteistyö, kirjastosisällöt ja markkinointi: Case Metso LIVE

Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta

Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio Kansalliset ja alueelliset koordinaattorit Puheenjohtaja Suomesta

Mopoilua. Tavoitteet: TEEMA 1:

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Kirjasto Seinäjoella 150 vuotta

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Hei! Saapuminen ja aikataulu

Älä luule, ota selvää!

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

Säännöt. useamman tunnin kokonaisuus luokkalaisille

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

Etkot & Jatkot. Art Pro

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

Suuri sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille

Suuri Sinfoniaorkesteri tutuksi Porvoon koulujen kakkosluokkalaisille

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

Yhdes sä irr hdes sä irr ellen JOUKKUETEHTÄVÄ II.

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Kumula, Asiantuntijan blogiteksti

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 0-2

Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, Helsinki

Kuunteleva koulu Puhe ja äänimaisema

TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Transkriptio:

Koululaiskonsertti 5.12.2014 Tervetuloa Tampere Filharmonian koululaiskonserttiin! Itsenäisyyspäivän aaton konsertissa 5.12. kuullaan Suomen itsenäisyyteen liittyvää musiikkia: Uuno Klamin Kalevala-sarja ja Jean Sibeliuksen Finlandia. Tampere Filharmoniaa johtaa orkesterin oma ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Konserttiin kannattaa virittäytyä etukäteen kuuntelemalla esitettäviä teoksia ja pohtimalla sitä, mikä sinfoniaorkesteri oikein on. Konserttitilanteeseen sopeutuminen helpottuu, jos siinä on jo jotain tuttua. Tämä materiaali on tarkoitettu valmistautumisen tueksi ja konsertin jälkeen hyödynnettäväksi. Tehtäviä voi tehdä sekä ennen esitystä että esityksen jälkeen. Konsertin teoksia voi kuunnella esimerkiksi Spotifysta tai Tampereen kaupunginkirjaston kokomalta soittolistalta Naxos-musiikkikirjastosta: (tampere.naxosmusiclibrary.com > Playlists > Tampere Filharmonia > Syksy 2014 joulukuu). Palveluun kirjaudutaan PIKI-kirjastokortin numerolla. Emmi Marttinen koordinaattori, yleisötyö ja musiikkikasvatus TAMPERE FILHARMONIA Puh: 050 388 7168 emmi.marttinen@tampere.fi Konserttivieraan pieni opas A. ENNEN KONSERTTIA keskustellaan konserttitilaisuuden luonteesta. Akustisten soitinten kuunteleminen vaatii hiljaisuutta. Konserttisali on akustiikaltaan herkkä, eli hiljaisetkin äänet voivat kantaa kauas myös katsomosta esiintymislavalle. Teoksiin voi perehtyä etukäteen kuuntelemalla niitä ja tekemällä muutamia tehtäviä. B. KONSERTISSA otetaan toiset huomioon eli annetaan muulle yleisölle kuuntelurauha ja orkesterille esiintymisrauha. Mielikuvituksen voi antaa lentää vapaasti. Jos alkaa tylsistyttää, voi esimerkiksi laskea mielessään, kuinka monta soittajaa lavalla on. Salissa ei saa valokuvata eikä mutustella eväitä. Jos mukana on puhelin, se kytketään pois päältä. Konsertin aikana ei jutella. Kokemaansa voi kommentoida vieruskaverille aplodien aikana ja konsertin jälkeen. Konsertissa ei ole väliaikaa. C. KONSERTIN JÄLKEEN koululla jaetaan kokemuksia ja tehdään joitakin tehtäviä; näin kuullun ymmärtäminen vahvistuu ja elämykset syvenevät. Konsertin aikana voi tarkkailla etukäteen sovittuja asioita ja keskustella niistä jälkeenpäin. Jos mieleen tulee kysymyksiä, niitä voi lähettää orkesterille.

Ohjelma Pe 5.12. klo 10 10.45 Tampere-talon Iso sali Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Tampere Filharmonia UUNO KALERVO KLAMI (1900 1961) Kalevala-sarja, viisi sävelkuvaelmaa suurelle orkesterille I Maan synty II Kevään oras III Terhenniemi IV Kehtolaulu Lemminkäiselle V Sammon taonta JEAN SIBELIUS (1865 1957) Finlandia Kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlaa vietetään ensi vuonna. Juhlintaan kuuluu lukuisia Sibelius-konsertteja ympäri maata. Sibeliusta soitetaan perinteisesti paljon itsenäisyysjuhlissa. Sibelius eli ja kirjoitti musiikkia aikana, jona oli juuri herätty suureen kansallisaatteellisuuteen niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Sibeliuksen musiikista puhutaan usein suomalaisen luonnon kuvana, yhtä aikaa tummana ja kirkkaana kuulokuvana, joka parhaiten tuo esille kansalliset piirteemme. Juuri tästä syystä säveltäjän 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kirjoittama sävelruno Finlandia kuuluu itsenäisyyspäivän vakio-ohjelmistoon. Sibelius oli kuitenkin hyvin kansainvälinen ja saikin suuret vaikutteensa erityisesti Saksan Berliinistä, missä hän vietti paljon aikaa. Sibeliuksen musiikki ei myöskään soi ainoastaan suomalaisten korvissa, vaan tänäkin päivänä säveltäjää ihaileva Sibelius-seura löytyy jopa Japanista saakka. Toisaalta Sibelius oli omaksunut suomalaisuuden alleviivaamisen tarpeen, joka siihen aikaan vallitsi taiteilijoiden ja poliitikoiden sekä useiden muiden maanmiesten piirissä. Sibelius ei itse keksinyt sävelrunolleen suomenkielistä nimeä Finlandia, mutta hän sävelsi teoksen nimenomaan kansallisaatteellista Sanomalehdistön päivien juhlaa varten. Ensimmäisessä esityksessä se oli vielä jokseenkin toisenlainen ja nimeltään Suomi herää. Tässä teoksessa ei alkujaan ollut sanoja, sillä säveltäjä ei ollut tarkoittanut sitä laulettavaksi. Teos sai kuitenkin säveltäjän muutamien korjausten ja lukuisien eri esitysten jälkeen osakseen niin suuren suosion, että siitä alettiin tehdä laulettuja versioita. Sävelrunon lopussa kuullankin nykyään Finlandia-hymninä ja V. A. Koskenniemen sanoittamana tunnettu teema, jota on ehdotettu niin Suomen kuin koko maailman kansallislauluksi. Se on suomalaissyntyisen säveltäjän kirjoittama toisin kuin Maamme-laulu. Lisäksi se on äärimmäisen kaunis ja sillä on ollut kansallisen heräämisen aikoihin suuri merkitys.

Säveltäjä Uuno Klami (1900 1961) kuuluu suomalaisen modernismin herkimpiin orkestroijiin. Hän sai oppinsa Helsingissä, mutta ehkä kaikkein eniten hänen säveltäjänluonteeseensa vaikutti oleskelu Pariisissa 1920-luvulla ja tutustuminen niin ranskalaiseen kuin venäläiseenkin musiikkiin. Kansainväliset vaikutteet kuuluvat Klamin musiikissa selkeästi, mikä käy ilmi myös tässä orkesterisarjassa, vaikka sen aihe onkin pohjimmiltaan hyvin suomalaiskansallinen. Siinä missä Sibelius halusi tehdä suomalaiskansallista musiikkia ja ottaa teoksiinsa suoria vaikutteita esimerkiksi kalevalaisesta runolauluperinteestä, halusi Klami puolestaan luoda jotakin muuta. Sibelius oli jo ammentanut suureellisista sankaritarinoista, nyt oli toisenlaisen näkemyksen ja kuulokuvan vuoro. Klami korjaili Kalevala-sarjaa vuosikausia, yhteensä peräti neljätoista vuotta. Vuonna 1943 valmistuneen lopullisen version viisi osaa perehtyvät Kalevalan kätkemään suomalaisuuteen maisemina, eivätkä niinkään myyttisen historian kertojina. Suomalaisen luonnon kuulas olemus yhdistyy myyttisiin kertomuksiin paikoin hyvinkin väkevänä ilmaisuna, paikoin taas ihanan kevyenä sointina. Ensimmäinen osa, Maan synty, herää tummasta hiljaisuudesta suureen sykkeeseen samaan tapaan kuin ranskalaisen impressionismin ydinhahmon Maurice Ravelin Bolero. Lopulta avausosa hiipuu takaisin vyöryilevään sumuun. Sumusta herää toinen osa, ihanan lempeä Kevään oras, joka versoilee laulavia melodialinjoja. Kolmantena kuultava nopealiikkeinen scherzo, nimeltään Terhenniemi, on iloluontoisen touhukas puupuhallinvetoinen ja lyömäsoitinsävyillä maustettu luonnonkuva. Neljäntenä kuullaan valtavan haikea Kehtolaulu Lemminkäiselle. Kalevalan tapahtuma on suomalaisille tuttu: Lemminkäisen äiti laulaa kuolleelle pojalleen. Kohtaus on innoittanut lukuisia taiteilijoita; Eino Leinon runo ja Akseli Gallen- Kallelan maalaus ovat tästä hyviä esimerkkejä. Klamin suhtautuminen on tunteen kuvausta. Hän ei sijoita sävelistöönsä henkilöhahmoja, vaan kuvaa yöntumman hiljaisuuden ja siinä leijailevan suuren rakkauden ja epätoivon. Osa etenee äärimmäisen hienovaraisesti käyden läpi yhtä ja samaa teemaa uudelleen ja uudelleen. Se on kuin pieni surulaulu, joka on tarkoitettu kuvaamaan inhimillistä alakuloa, ei suurta myyttistä tragediaa. Viimeisenä kuultava Sammon taonta lähtee liikkeelle edellisen osan tunnelmaa äkillisesti purkamatta, kauniisti heräten. Se kuitenkin yltyy ilmaisussaan mahtipontiseen väkevyyteen. Kuten ensimmäinen, tämäkin osa kasvaa. Siitä on selvästi erotettavissa myös kansanmusiikista lainattuja sävelaiheita, joita Klami kehittelee tuimalla tavalla. Osasta voi erottaa takomiseksi tulkittavia äänimaisemia. teosesittelyt: Maija Leino

Tehtäviä Nämä tehtävät on tarkoitettu eri oppitunneilla sovellettaviksi ennen ja jälkeen konsertin. MUSIIKKI JA KUULOKUVA Konsertissa kuullaan kaksi teosta, jotka kuvaavat eri tavoin Suomea ja suomalaisuutta. Kuunnelkaa teoksia etukäteen tai konsertissa. Onko niissä mielestänne yhtäläisyyksiä? Millä tavalla ne ovat erilaisia? LUO ÄÄNIMAISEMIA Keskustelkaa hiukan siitä, mitä oppilaille tulee mieleen sanasta itsenäisyys. Käyttäkää luokasta löytyviä soittimia, tavaroita, kehojanne ja mielikuvitustanne. Luokaa niiden avulla itsenäisestä Suomesta kertovia äänimaisemia. Miltä itsenäisyys tai itsenäistyminen mielestänne kuulostavat? Voitte samaan tapaan luoda äänimaiseman jonkin Kalevala-sarjan osan nimestä. Mitä nimi teille kertoo? Miltä esimerkiksi Kevään oras voisi kuulostaa? PIIRRÄ & KIRJOITA Kuunnelkaa jompikumpi konsertin teoksista. Piirtäkää tai maalatkaa kuulokuvan perusteella maisema. Miltä teoksen tapahtumat mielestänne näyttävät? Minkälaisia ovat Kalevalan maisemat? Entäpä miten Finlandia ja Suomen historian vaiheet piirtyvät paperille? Keskustelkaa Kalevala-sarjan osien nimistä ja kuunnelkaa teos tai sen osia. Kirjoita tarina sävelaineksen inspiroimana. Laita otsikoksi teoksen osan nimi, esim. Terhenniemi. NÄYTTELE Kuunnelkaa Kalevala-sarjan viimeinen osa Sammon taonta. Tehkää tapahtumasta pieni näytelmä joko muutamassa ryhmässä tai koko luokka yhdessä. Voitte laittaa Sammon taonnan soimaan esityksen taustalle ja laatia draaman kaaren kulkemaan käsi kädessä musiikin kanssa.

KESKUSTELE Tutkikaa oheista kuvaa sinfoniaorkesterin tyypillisestä kokoonpanosta. Mitä soittimia tunnistatte kuvasta? Kun olette konsertissa, yrittäkää erottaa orkesterin soinnista eri soittimien ääniä. Minkä soittimen ääni miellyttää korvaasi erityisesti? Onko jokin soitin, jonkä äänestä et pidä? Jos säveltäisit oman Suomesta kertovan kappaleen, mitä soittimia haluaisit käyttää ja miksi? Kuvaile, miltä kappale kuulostaisi. Onko kappaleiden kuuleminen nauhalta erilaista kuin konserttisalissa? Miksi?

Kertomus kuviksi, tarinoiksi tai videoiksi Voitte toimittaa orkesterille kouluilla tekemiänne piirroksia, tekstejä tai videoita konserttikokemuksesta. Julkaisemme niitä Tampere Filharmonian blogissa: www.tamperefilharmonia.blogspot.fi. Blogissa voitte käydä kurkkaamassa, millaisia terveisiä koululaiset ovat meille aikaisemmin lähettäneet! Blogista löytyy muutakin mielenkiintoista luettavaa Tampere Filharmonian arjesta. Kuvat (A4-kokoisia) ja tekstit toimitetaan mieluiten sähköpostilla: tampere.filharmonia@gmail.com (kuvat skannattuina ja jpg-muodossa) Postitse: Emmi Marttinen, Tampere Filharmonia, PL 16, 33101 Tampere Voitte tuoda työt myös itse paikan päälle Tampere-talon henkilökunnan sisäänkäynnin infoon (D-ovi talon oikealla sivulla). Merkitkää vastaanottajaksi Emmi Marttinen / Tampere Filharmonia. Videot voi lähettää sähköpostilinkkinä pilvipalveluun, johon videotiedostot on tallennettu. Ilmaisia palveluita ovat esimerkiksi Dropbox, Google Drive ja OneDrive. Merkitkää piirustusten ja tekstien taakse tekijä, luokka, opettaja ja koulu. Huom! Ettehän lähetä sellaisia töitä, joita ette halua julkaistavaksi netissä. Jos tekijän nimeä ei saa mainita, laitattehan siitä selkeän maininnan työn yhteyteen. Töitä ei palauteta.