luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pirkanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet ja puutteet... 5 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus... 8 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Pirkanmaalla... 9 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit... 9 3.2 Ympäristötuet... 10 3.3 Kemeran luonnonhoitohankkeet... 12 3.4 Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat... 13 4 Luonnonhoidon toteutusohjelma 2016 2020: lähtötilanteesta hankkeiksi... 14 4.1 Kemera -rahoitus ja valtionapu... 14 4.2 Muu rahoitus... 16 4.3 Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä... 16 4.4 Vesiensuojelun suunnitelma... 21 4.5 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä... 24 4.6 Viestintä ja koulutus... 24 4.7 Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi... 25 2
1 Johdanto 1.1 Toteutusohjelman laadinta Luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma (TOTELMA) on Suomen metsäkeskuksen ja sen alueiden luonnonhoidon edistämisen suunnitelma julkisilla varoilla tuetun luonnonhoidon kohdistamiseksi. Ohjelma suuntaa Metsäkeskuksen luonnonhoidon rahoitusta ja tekemistä ja tehostaa toimintaa. Ohjelma laaditaan jokaiseen maakuntaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti, jolloin siinä tulevat esille alueen luonnonhoidolliset painopistealueet, kuten alueiden erilaiset ekologiset ja vesiensuojelulliset tarpeet ja tavoitteet sekä maisemalliset ja kulttuuriset erityispiirteet. Tämän jälkeen tehdään johtopäätökset ja priorisoidaan luonnonhoitohankkeiden hanketyypit ja määrät sekä ympäristötukihankkeiden elinympäristötyypit. Toteutusohjelmat laaditaan osana alueellista metsäohjelmaa ja ne sisältävät METSOn toteutusohjelman tavoitteet. Luonnonhoidon tavoitteet sovitaan yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa sekä hyödynnetään mm. Zonation -analyysin tuloksia. Yhteistyö metsäneuvoston ja METSO-yhteistyöryhmän kanssa kuuluu prosessiin. Maanomistajilta ja muilta tahoilta tulleet hanke-esitykset ja ideat otetaan huomioon. 1.2 Taustaa luonnonhoidolle Hyvä luonnonhoito on edellytys kestävälle luonnonvarojen käytölle. Hyvä luonnonhoito lisää monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita sekä auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Luonnonhoito edistää metsäelinkeinoja ja maisema-arvoja. Erilaisin luonnonhoitotoimin voidaan hoitaa suojelualueita tai turvata talousmetsien luonnon monimuotoisuutta. Alueellisesti on tärkeää tarkastella luonnonhoidon toteuttamisen kokonaisuutta. 3
Luonnon monimuotoisuuteen liittyy lukuisia kansainvälisiä tai kansallisia sopimuksia ja strategioita. Seuraavassa tärkeimpiä, jotka vaikuttavat luonnonhoidon tavoitteisiin ja priorisointiin: EU:n luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia päätavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemipalvelujen heikentymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä ja mm. heikentyneiden ekosysteemien ennallistaminen ja samalla ilmastonmuutoksen torjunta. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia sekä Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantumisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden suotuisan kehityksen vakiinnuttaminen vuoteen 2025 mennessä. Kansallinen metsästrategia monimuotoisuuden huomioiminen, lisäksi painotetaan luontomatkailua, luonnontuotteita, ekosysteemipalveluja ja kulttuuriarvoja osana elämänlaatua, joita metsät tuottavat. Pirkanmaan alueellinen metsäohjelma (AMO) tunnistaa metsäluonnon monimuotoisuuden vaalimisen tärkeäksi osaksi talousmetsien hoitoa. Pienvesien kunnostusstrategia tavoitteena on luoda välineitä, että jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesien säilyminen turvataan sekä arvokkaiden muuttuneiden pienvesien tilaa parannetaan. Vesiensuojelun toteuttamisohjelma valtioneuvoston hyväksymä toteuttamisohjelma. EU:n vesipuitedirektiivi (VPD) Ohjaa vesienhoitoa ja antaa puitteet. 4
Lakisäädökset: Metsälaki, Kemera ja luonnonsuojelulaki erityisen tärkeät elinympäristöt, tukimuodot, uhanalaiset lajit. Talousmetsien metsänhoitosuositukset ja metsäsertifiointi turvaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita, erilaiset metsänkäsittelymenetelmät ja tukimuodot. 2 Pirkanmaan metsäluonnon erityispiirteet 2.1 Vahvuudet ja puutteet Pirkanmaan metsät ovat luonnonoloiltaan vaihtelevia ja monipuolisia. Rehevimmät metsät ja pääosa lehdoista sijaitsevat maakunnan etelä- ja keskiosissa. Karuimmat metsät ja suot ovat pohjoisessa ja luoteessa. Alue sijoittuu kolmelle eri kasvillisuusvyöhykkeelle siten, että Parkano, Kihniö, Virrat ja Kuru kuuluvat pääosin keskiboreaaliseen Pohjanmaan vyöhykkeeseen, Vilppula, Mänttä, Juupajoki ja Längelmäki eteläboreaaliseen Järvi-Suomen vyöhykkeeseen ja muu alue eteläboreaaliseen Lounaismaan vyöhykkeeseen. Sijainti luonnonmaatieteellisten alueiden rajavyöhykkeellä merkitsee monimuotoista metsäluontoa, mihin myös runsaat vesistöt antavat oman leimansa. 5
Kuva 1. Pirkanmaan kasvillisuusvyöhykkeet. Keskiboreaalisella vyöhykkeellä ovat tyypillisiä suoalueet. Vallitsevat suotyypit ovat aapasuo tai keidassuo. Alueella kohtaavat eteläiset ja pohjoiset kasvilajit ja kasvillisuustyypit. Järvi-Suomen alueella ovat keskiravinteiset ja karunpuoleiset metsämaat vallitsevia. Yleisin metsätyyppi on tuoreen kankaan mustikkatyyppi, mutta myös kuivahkon kankaan puolukkatyyppiä on runsaasti. Harjumaita peittävät kanervaiset männiköt. Soita on vähän. Vuokkovyöhykkeelle ovat tyypillisiä rehevät lehdot ja runsasravinteiset järvet. Alue on ilmastollisesti ja kasvistollisesti rikkainta vyöhykettä. Yleisimmät metsätyypit ovat lehtomainen ja tuore kangas. Jaloista lehtipuista alueella kasvavat lehmus, vuorijalava ja kynäjalava. Soita on vähän. 6
Kuva 2. Lehtoalueet sijoittuvat pääosin vuokkovyöhykkeelle. Pirkanmaalla on maaston vaihtelevan topografian ansiosta merkittävässä määrin pienvesiä eli lampia, puroja ja lähteitä. Pienvedet ja niiden välittömät lähiympäristöt ovatkin tärkeitä monimuotoisuuden keskittymiä koko maakunnan alueella. Täysin luonnontilaisia pienvesiä on kuitenkin vähän. Suuret järvialtaat ja runsaat vesireitit ovat yksi merkittävä piirre Pirkanmaalla. Rantametsien lehtipuuvaltaisuus lisää monimuotoisuutta. Toisaalta rantakalliot tuovat paahteisen osuuden metsäluontoomme. Vesistöjen suojavyöhykkeet lisäävät kytkeytyneisyyttä. 7
Soita on ojitettu Pirkanmaalla suhteellisesti enemmän kuin muualla maassa. Nykyisin noin 76 prosenttia soista on ojitettu. Ojitus on hävittänyt etenkin reheviä soita, joita on luontaisestikin vähän. Intensiivisen metsätalouden ja aikaisemman ojitustoiminnan vuoksi vesiensuojelulla on merkittävä rooli Pirkanmaalla. Pohjoisen Pirkanmaan kallioperä on osa keskisen Suomen happamien syväkivilajien vyöhykettä, joka sisältää muun muassa graniitteja. Maakunnan eteläosan halki kulkee liuskevyöhyke, jossa esiintyy kiillegneissiä, fylliittiä, kiilleliusketta ja välialueilla dioriittejä. Pirkanmaan kallioperä on pääosin moreenin peittämää. Eteläosassa on myös savi- ja hiesumaata eritoten vesistöjen varsilla. Pirkanmaa on pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa. Lounaisosassa on verraten laajoja tasankoja. Viimeisin jääkausi vei mukanaan irrallisia jäälajeja, hioi kallioita ja muodosti useita soraharjujaksoja, joista merkittävin on Kangasalan Pyynikin-harjujakso. Toinen merkittävä harjujono ulottuu Ikaalisten Hämeenkankaasta Näsijärven kautta Vilppulan kupeeseen. Ekologisen kestävyyden kannalta talousmetsien suurimmat rakenteelliset puutteet ovat lahopuun ja palaneen puun vähyys, vanhojen metsien ja erityisesti paljon lahopuuta sisältävien vanhojen lehtimetsien vähyys, metsien yksipuolinen puulajikoostumus sekä luonnontilaisten pienvesien ja rehevien soiden vähäisyys. 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus Pirkanmaalla on noin 21 500 metsänomistajaa ja tilojen keskikoko on 34 ha. Metsät kattavat 80 % maakunnan pinta-alasta. Yksityismetsien osuus on 70 % metsämaan alasta. Pirkanmaalla on suuria mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden yrityksiä. Metsien käyttöaste on korkea ja lisääntynee edelleen suurien tehdasinvestointien myötä. Metsät ja metsien käyttö ovat olennainen osa Pirkanmaata, joten luonnonhoidon edistäminen osana kestävää metsätaloutta sopii hyvin tähän maakuntaan. Maatalouden murroksen myötä maisemat umpeutuvat ja kylien kehittämishankkeet ovat tärkeitä. Kansallispuistojen (Seitseminen ja Helvetinjärvi) läheisyyteen sekä laskettelukeskuksiin on 8
kehittynyt luontomatkailuyrityksiä. Pirkanmaalla on toimijaluettelon mukaan noin 20 toimijaa, jotka voisivat olla kiinnostuneita hankehausta. Luonnonhoidon yleiset tavoitteet Pirkanmaalla 1. METSO-toimintaohjelman aktiivinen toteuttaminen 2. Vesienhoidon toteuttamisohjelman toteutus 3. Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen 4. Metsien monikäytön edistäminen 5. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 6. Neuvonnan ja koulutuksen korkea taso 7. Hyviä hankkeita ja toteuttajia 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Pirkanmaalla 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) luonnonhoitomomentti on tarkoitettu metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpitämiseen, tällä momentilla voidaan rahoittaa ympäristötukisopimuksia sekä metsäluonnon hoitohankkeita. Vuodesta 2008 alkaen Kemera-varoin toteutettu luonnonhoito on ollut osa METSO-ohjelmaa. Maanomistajat ovat olleet kiinnostuneita monimuotoisuuden vaalimisesta ja Pirkanmaalla on rahoitus käytetty joka vuosi täysimääräisesti. Metsänomistajat ovat saaneet ympäristötukikorvauksia vuosittain n. 300 000 (taulukko 1). Tämän lisäksi on tehty luonnonhoitohankkeita vuosittain noin 100 000 edestä. Metsäkeskuksessa Pirkanmaan alueella on käytetty vuosittain noin 3 henkilötyövuotta luonnonhoitoon, josta noin 1,5 henkilötyövuotta on rahoitettu valtionavulla. Valtionapuna tehtävään työhön kuuluvat mm. ympäristötukisopimusten valmistelu, hankesuunnittelu- ja haku, koulutus ja neuvonta. Myös METSO-tarjousten valmistelu on tehty valtionavulla. 9
Valtionavun lisäksi luonnonhoitoon on saatu rahoitusta MMM:n rahoittamien valtakunnallisten luonnonhoitohankkeiden kautta. 3.2 Ympäristötuet METSO -kaudella eli vuosina 2008 2014 ympäristötukisopimuksia on tehty 987 hehtaarille (taulukko 2). Maanomistajille on maksettu korvauksia 2,7 miljoonaa euroa. Sopimuksia on tehty eniten pienvesiympäristöihin, suoelinympäristöihin, lehtoihin ja runsaslahopuustoisiin metsiin. Maakunnassa kolmannes metsälain elinympäristöistä on pienvesiä ja ne ovat runsain elinympäristötyyppi. Ympäristötukisopimuksista runsas kolmasosa onkin pienvesien lähiympäristöjä. Lehtojen kohdalla METSO -ohjelman tavoitteet ovat korkealla ja tavoitteesta on saavutettu vasta kymmenes osa. Ympäristötuen osalta METSO-ohjelman kaudelle 2008-2014 lasketuista hehtaaritavoitteista saavutettiin kokonaisuutena noin 20 prosenttia. Hehtaaritavoitteita ei tulla jatkossakaan saavuttamaan, ellei rahoitusta lisätä, ohjelmakautta edelleen pidennetä ja/tai hehtaarikohtaista korvaustasoa alenneta. Taulukko 1. Kemeran luonnonhoitovarojen käyttö 2008 2014. 10
Taulukko 2. Ympäristötuelle METSO-ohjelmassa asetetut elinympäristökohtaiset tavoitteet ja toteuma 2008 2014 Pirkanmaalla. ha ha METSOtavoite toteutunut % tavoitteesta Lehdot 1900 187 10 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 2500 139 6 Pienvesien lähimetsät 250 345 138 Puustoiset suot 195 198 101 Metsäluhdat ja tulvametsät 30 4 13 Harjujen paahdeympäristöt 20 0 Puustoiset perinneympäristöt 10 1 10 Kalkkivaikutteiset ja ultraemäksiset metsät 1 Muut metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 200 113 66 Taulukko 3. Ympäristötuelle METSO-ohjelmassa asetetut elinympäristökohtaiset tavoitteet ja toteuma 2008 2014 Pirkanmaalla. 11
3.3 Kemeran luonnonhoitohankkeet Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita on METSO-kaudella tehty yhteensä 31 kpl (taulukko 4). Suurin osa hankkeista on kohdistunut tärkeiden elinympäristöjen hoitoon. Vesiensuojeluhankkeet ovat olleet pääosin metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valumaaluekohtaisia hankkeita. Osassa hankkeista on yhdistetty vesiensuojelu ja monimuotoisuus. Vesipuitedirektiivi ja pienvesistrategia velvoittavat parantamaan vesistöjen tilaa. Monimuotoisuushankkeet ovat olleet pääosin elinympäristöjen kunnostuksia mm. lehtojen hoitoa, lähteiden kunnostusta, soiden ennallistamista sekä paahde- ja perinneympäristöjen hoitoa. Lisäksi on toteutettu pienvesiympäristöjen kytkeytyneisyyttä edistäviä hankkeita. Elinympäristöjen kunnostuksessa tarpeet ovat tulleet METSO-ohjelman elinympäristöjen ja uhanalaisten luontotyyppien selvitysten perusteella. Luonnonhoitohankkeiden toteutus on muuttunut niin, että vuodesta 2013 lähtien Metsäkeskus tekee luonnonhoitohankkeiden yleissuunnittelun ja hakee hankkeelle ulkopuolisen toteuttajan hankehakumenettelyllä. Vuosina 2013 ja 2014 hankehaussa on ollut kaksi elinympäristöjen hoitohanketta. Em. hankkeissa kunnostetaan 5 suoaluetta. 12
Taulukko 4. Toteutuneet luonnonhoidon toimet 2008 2014, Metsäkeskus, Pirkanmaa. Hanketyyppi Kpl Vaikutushehtaarit Kemera Valtion apu Valtakunnalliset LHhankkeet EUrahoitus Muu rahoitus Yhteensä Tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustyöt 18 627 219 000 93 000 8 600 320 600 Tärkeiden elinympäristöjen kartoitus Maisemanhoidon kannalta merkittävät kunnostustyöt Vesistöhaittojen estäminen 5 1 100 40 300 40 300 Ojitusalueen ennallistaminen 2 27 20 500 11 700 32 200 Metsäluonnon hoitoa ja monikäyttöä ym. Korostavia alueellisesti merkittäviä hankkeita 6 740 23 000 17 300 15 000 55 300 LUONNONHOITO- HANKKEET YHTEENSÄ 31 2 494 302 800 122000 8 600 15000 448 400 Ympäristötuki 317 987 2 700 000 2 700 000 METSO -ohjelma koulutus, edistäminen, maanomistajat 830 115 000 Välityssopimukset Elyyn 105 1 200 96 000 15 000 3.4 Muut luonnonhoitoon liittyvät hankkeet ja toimijat Metsäkeskus on ollut mukana useissa valtakunnallisissa hankkeissa. MMM:n Vaikuttavuutta METSO-luonnonhoitoon -hankkeessa Pirkanmaa on ollut mukana mm. uuteen hankehakumenettelyyn perehdyttävien valtakunnallisten toimijakoulutusten järjestämisessä ja kehittämässä luonnonhoitohankkeiden toteutuksen koulutusta toimijoille. Metsäkeskus osallistui 13
myös KuntaMETSO-hankkeeseen vuosina 2011-2012, jolloin kartoitettiin Kangasalan kaupungin omistamien metsien METSO-elinympäristöjä. Talousmetsälehdot monimuotoisiksi -hankkeessa suunniteltiin monimuotoisuutta edistäviä leimikoita talousmetsiin ja ohjattiin niissä hakkuun toteutusta. Askel riistametsään -hanke jalkauttaa riistapainotteista metsänkäsittelyä toimijoille. PaahdeLIFE- hankkeessa kunnostetaan harjujen paahdeympäristöjä metsäkeskuksen ohjaamana. Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt vuosina 2008-2014 METSO-ohjelman puitteissa suojelusopimuksia yhteensä 1564 hehtaarille. Tähän on käytetty vuosittain n. 1,6 miljoonaa euroa. Suurin osa sopimuksista on toteutettu yksityisinä suojelualueina (YSA). Elinympäristötyypeistä on suojeltu eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, toiseksi eniten puustoisia soita ja lehtoja. Osalla YSA -alueista tehdään hoitosuunnitelman mukaisia hoitotöitä, joiden toteuttamisesta vastaa pääasiassa Metsähallitus. Suojeluun varatuilla valtion mailla Pirkanmaalla on Metsähallitus ennallistanut 550 hehtaaria soita ja 30 ha metsiä, joista noin 10 ha on ollut pienaukotusta ja 20 ha polttoalueita. Lisäksi on tehty luonnonhoitoa noin 20 hehtaarilla lehdoissa, valkoselkätikkametsissä ja 10 ha/v toistuvaa laidunnusta puustoisilla perinnebiotoopeilla. Pirkanmaan suojelualueverkon ennallistamis- ja hoitotarpeesta on toteutettu vuoteen 2014 mennessä noin 75 % (lähde Pekka Vesterinen, Metsähallitus). 4 Luonnonhoidon toteutusohjelma 2016 2020: lähtötilanteesta hankkeiksi 4.1 Kemera -rahoitus ja valtionapu Pirkanmaalla Kemeran luonnonhoitovaroja on ollut vuosittain käytettävissä noin 400 000. Budjettikaavailujen mukaan tuo summa tulee pienenemään jopa puoleen. Valtaosa vuosittaisista 14
luonnonhoitovaroista käytetään jatkossakin ympäristötukisopimusten rahoittamiseen, ja luonnonhoitohankkeiden vaikuttavuuteen panostetaan. METSO-ohjelma jatkuu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti vuoteen 2025 asti, mihin mennessä pyritään saavuttamaan ohjelmassa määritellyt tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista ainoastaan, jos rahoitusta merkittävästi lisätään ja henkilöstöresurssit pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Luonnonhoitoon on panostettava vuosittain Pirkanmaalla vähintään 2 henkilötyövuotta. Luonnonhoitohankkeet Metsäkeskus edistää, rahoittaa ja suunnittelee Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita. Hankkeet ovat useamman kuin yhden tilan hankkeita ja niitä toteutetaan yksityisten maanomistajien mailla. Toteutusohjelman pohjalta priorisoidaan hanketyypit ja kohdealueet. Priorisoinnin pohjalta tehdään luonnonhoidon tarkempi alueellinen suunnittelu ja avataan hankehaku Metsäkeskus.fiverkkopalvelussa. Hankehaun voittanut toteuttaja hakee Kemera-rahoituksen. Metsäkeskus ohjaa ja valvoo hankkeen edistymistä. Luonnonhoidon suunnitteluun liittyy kiinteästi maanomistajien luonnonhoidollinen neuvonta. Suunnitelma vuosien 2016 2020 luonnonhoitohankkeista ja niiden budjetista sekä rahoituslähteistä on esitetty taulukossa 5. Ympäristötuki Metsäkeskus edistää ja neuvoo maanomistajia ympäristötukien laadinnassa ja avustaa niiden valmistelussa. Ympäristötukien elinympäristökohtaisissa painotuksissa tarvitaan asiantuntemusta. Ympäristötukia kohdennetaan pääosin lehtoihin ja pienvesielinympäristöihin sekä korpiin. Ympäristötukikohteissa pyritään tekemään nykyistä enemmän luonnonhoitoa, ja se kohdistetaan lähinnä lehtoihin, korpiin ja puustoisiin perinnebiotooppeihin (taulukko 6). Valtionavulla tehtävä luonnonhoidon neuvonta Luonnonhoitohankkeiden valmistelun ja ympäristötukien avustamisen ohella tehdään luonnonhoidon neuvontaa, jonka tavoitteena on maanomistajien tavoitteiden mukainen monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä puuntuotannon rinnalla. 15
4.2 Muu rahoitus Luonnonhoidon tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan muitakin rahoituskanavia kuin Kemeran luonnonhoitobudjettia. Valtakunnalliset luonnonhoitohankkeet ja METSO-yhteistoimintaverkostot ovat tärkeä osa luonnonhoidon edistämisessä. Laajat, yhdessä sidosryhmien kanssa toteutettavat EU:n Life-hankkeet, antavat lisäpanosta koko luonnonhoidon kenttään. Luonnonhoitoon liittyvillä hankkeilla voidaan toteuttaa mm. Pirkanmaan alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa 2014 2020 ja Pirkanmaan maakuntastrategiaa 2014 2017. Maakuntastrategian mukaan metsät ja kestävä metsänhoito ovat biotalouden merkittävin mahdollisuus. Maakuntastrategiassa tavoitellaan myös puhdasta ja terveellistä ympäristöä. Tavoitteeseen sisältyy vesienhoidon päivitetty toimenpideohjelma, jonka toteutusta voidaan tukea esimerkiksi hankkeilla, joissa kehitetään vesiensuojelutoimenpiteitä tai koulutetaan toimijoita. Maaseudun kehittämisohjelmaa ja maakuntaohjelmaa tukeviin hankkeisiin on mahdollista hakea rahoitusta mm. Euroopan maaseuturahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta. Näihin liittyviä hankkeita voivat olla esimerkiksi kylien kehittämishankkeet sekä neuvontahankkeet. 4.3 Suunnitelma elinympäristöjen hoidosta ja hanketyypeistä Luonnonhoidon toteutusohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäluonnon köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä Pirkanmaalla. Tavoite perustuu laajempiin strategioihin ja ohjelmiin ja tavoitteen saavuttaminen ei ole helppoa ja vaatii resursseja. Uhanalaisten luontotyyppien arvioinnissa tuli esille, että metsäisissä luontotyypeissä ennen kaikkea lehdot, lehtipuuvaltaiset kangasmetsät, ikivanhat metsät ja karukkokankaat ovat uhanalaistuneet. Soista rehevät, korpiset ja lähteiset suotyypit ovat uhanalaistuneet sekä soiden reunaosien rämeet. Sisävesistä uhanalaisimpia ovat virtavedet, lähteiköt ja lammet. Ympäristötukisopimusten elinympäristökohtaiset tavoitteet ja ympäristötukiin sisältyvän luonnonhoidon tavoitemäärät on kuvattu liitteen taulukossa 6. Taulukko on esimerkinomainen ja sitä voi käyttää, mikäli haluaa 16
suunnitella yksityiskohtaisemmin ympäristötukien kohdentamista. Elinympäristöjen priorisoinnissa hyödynnetään Zonation analyysiä. Metsälakikohteiden suhteellinen osuus on suurin maakunnan pohjois- ja keskiosissa ja ympäristötukisopimuksia on siten näillä alueella enemmän kuin etelässä. Jatkossa tavoitteena onkin tehdä ympäristötukisopimuksia tasaisemmin koko maakuntaan. METSO-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää luonnonhoidon määrärahojen säilyttämistä vähintään METSO- kauden alkuvuosien tasolla. Taulukko 5. Vuosien 2016-2020 luonnonhoidon suunnitelma ja budjetti Pirkanmaalla. Valtakunnalliset LH ja YTV EUrahoitus Yhteensä Hanke kpl Kemera, Valtionapu, 1. Usean tilan alueelle ulottuvien elinympäristöjen kunnostustyöt sekä metsä ja suoelinympäristöjen ennallistaminen 5 250 000 30 000 120 000 160 000 560 000 2. Metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen tai korjaaminen 6 200 000 30 000 230 000 3. Metsien monimuotoisuutta edistävä kulotus 1 60 000 8 000 68 000 4. Vieraskasvilajien hävittäminen ja leviämisen estäminen 1 40 000 7 000 47 000 5. Muihin 1 4 kohdissa tarkoitettuja hankkeita vastaaviin metsäluonnonhoitoa sekä maisema kulttuuri ja virkistysarvoja korostaviin hankkeisiin 2 60 000 20 000 80 000 LUONNONHOITOHANKKEET YHTEENSÄ 15 610 000 95 000 120 000 160 000 985 000 Ympäristötukien laadinta 250 1 500 000 300 000 1 800 000 METSO ohjelma, koulutus, neuvonta, koulutustilaisuuksia kpl/kausi 10 100 000 90 000 190000 YHTEENSÄ 2 470 000 560 000 210 000 160 000 3 400 000 17
Lehdot Lehdot ovat monimuotoisimpia metsäelinympäristöjä ja niissä elää merkittävä osa metsien uhanalaisista ja vaateliaista lajeista. Lehtoja on Pirkanmaalla noin 4 % metsäalasta. Lehtojen monimuotoisuutta ylläpidetään turvaamalla arvokkaimmat kohteet ympäristötukisopimuksilla ja lisäämällä muuttuneiden talousmetsälehtojen monimuotoisuuspiirteitä luonnonhoidolla. Ympäristötukisopimukset METSO-ohjelmassa asetettua tavoitetta lehtojen määräaikaisen suojelun määräksi on toteutumatta vielä 1700 hehtaaria. Lehtoja pyritään saamaan ympäristötukisopimuksiin vuosittain 70 hehtaaria. Luonnonhoitohankkeet Tehdään lehtojen luonnonhoitoon, luonnonhoitohanketyyppiin 1, metsäelinympäristöjen hoitaminen, liittyen yksi hanke toteuttamisohjelmakaudella. Talousmetsälehtojen hoito Tavoitteena on vakiinnuttaa käytäntö, jossa talousmetsälehdoissa tehtävien hakkuu- ja hoitotöiden yhteydessä voidaan lisätä monimuotoisuuden kannalta merkittäviä lehdon rakennepiirteitä. Runsaslahopuustoiset kangasmetsät Runsaslahopuustoisten kangasmetsien osalta METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen painottuu enemmän ELY-keskuksen kuin Metsäkeskuksen toimenpiteisiin. METSO-ohjelmassa asetettua tavoitetta runsaslahopuustoisten kangasmetsien määräaikaisen suojelun määräksi on toteutumatta lähes 2400 hehtaaria. Välitetään ELY -keskukselle n. 10-20 METSO -tarjousta vuosittain. Luonnonhoitohankkeet Lisätään palaneen puun ja lahopuun määrää suunnittelemalla yksi luonnonhoidollisen kulotuksen hanke ohjelmakaudella, hanketyyppi 3. 18
Pienvesien lähimetsät Pirkanmaalla on runsaasti pienvesien lähiympäristöjä. Pienvesielinympäristöihin panostamalla turvataan myös niihin liittyviä reheviä kohteita, kuten lehtoja, korpia ja metsäluhtia ja lisätään kytkeytyvyyttä. Pienvesielinympäristöjä on kattavasti yli maakunnan, joten niiden luonnonhoidolla vaikutetaan tasapuolisesti koko maakunnan metsäluontoon. Ympäristötukisopimukset METSO-ohjelmassa asetettu tavoite pienvesiympäristöjen määräksi on ilmeisesti asetettu liian alhaiseksi, koska se on jo ylitetty. Metsälain 10 :n mukaisia puronvarsia on saatu ympäristötukeen melko runsaasti. Metsälain 10 :n mukaisia puronvarsia otetaan edelleen ympäristötukeen sitä mukaa kun kohteita tulee tarjolle. Luonnonhoitohankkeet Viedään hankehakuun pienvesielinympäristöjen kunnostukseen liittyvä luonnonhoitohanke, hanketyyppiin 1 metsäelinympäristöjen hoitotyöt. Puustoiset suot ja soiden metsäiset reunat Suoluonnon ja suokokonaisuuksien turvaaminen on tärkeää, koska soita on ojitettu Pirkanmaalla hyvin voimakkaasti. Erityisen arvokkaita ovat letot ja kaikki korpityypit. Ympäristötukisopimukset Korpia pyritään saamaan ympäristötuen piiriin entistä enemmän eli noin 30 hehtaaria vuosittain. Vähän muuttuneita suokohteita pyritään ennallistamaan muutama hehtaari vuosittain ympäristötukihankkeiden yhteydessä. Luonnonhoitohankkeet Jäljellä olevan suoluonnon turvaaminen on tärkeää ja luonnonhoitoa tulee kohdistaa rehevien kohteiden lisäksi myös vähäravinteisempiin korpimuuttumiin ja -ojikoihin. 19
Toteuttamisohjelmajaksolla 2016 2020 viedään hankehakuun yksi suoelinympäristöjen luonnonhoitoon liittyvä laajempi luonnonhoitohanke, hanketyyppi 1 metsä- ja suoelinympäristöjen hoitotyöt. Laajojen vesitaloudellisesti yhtenäisten suokokonaisuuksien luominen luonnonhoidon keinoin on mahdollista erityisesti silloin, jos Metsähallituksen ennallistamisalueisiin voidaan liittää myös ympäröivien yksityismaiden ennallistamista. Suoluontokokonaisuuksien tarkastelussa tulee olla yhteydessä muihin toimijoihin ja pyrkiä mukaan laajoihin EU-hankkeisiin. Varsinkin Metsähallitus, ELY-keskus ja suuria metsäalueita omistavat metsäteollisuusyritykset ovat avainasemassa yhteistyökumppaneiksi. TOTELMA-jaksolla pyritään saamaan yksi laaja EU-hanke ja yksi valtakunnallinen luonnonhoitohanke. Luonnonhoitohankkeiden priorisoinnissa hyödynnetään Zonation analyysiä. Puustoiset perinnebiotoopit Ympäristötukisopimukset Ympäristötukisopimuksia tavoitellaan vuosittain noin kuudelle hehtaarille, joista noin puolella tehdään ympäristötukisopimukseen sisältyvää luonnonhoitoa. Luonnonhoitohankkeet TOTELMA -jaksolla 2016 2020 viedään hankehakuun puustoisten perinnebiotooppien luonnonhoitoon ja maatilamatkailuun liittyvä hanke, hanketyyppi 5 kulttuuri- ja virkistysarvoja korostavia hankkeita. Harjujen paahdeympäristöt Harjujen paahdeympäristöissä elää niiden karuihin olosuhteisiin erikoistuneita lajeja, joiden uhkana on elinympäristöjen umpeenkasvu ja rehevöityminen. Aiempien hankkeiden ja selvitysten ansiosta arvokkaat harjualueet ovat jo melko hyvin alueen toimijoiden tiedossa. Paahde-LIFE -hankkeen toimesta tullaan hankekaudella kunnostetaan paahdeympäristöjä. Tämän lisäksi selvitetään mahdollisuus viedä hankehakuun yksi harjujen paahdeympäristöjen luonnonhoitoon liittyvä luonnonhoitohanke, hanketyyppi 1 elinympäristöjen hoitotyöt. 20
4.4 Vesiensuojelun suunnitelma Vesiensuojelun osalta jatketaan metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita ja kehitetään valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelua edelleen. Suunnittelua ei kuitenkaan ohjata edellisellä ohjelmakaudella suunniteltujen vesiensuojeluhankkeiden alueille. Kuva 3. Vesiensuojelun hankealueet 2011-2015 (kartassa sinisellä). 21
Vesiensuojelun suunnittelua keskitetään erityisesti Ikaalisten reitin alueelle, Sammaljoen ja Punkalaitumen joen alueille, koska ne ovat vesiensuojelun painopistealueita. Ikaalisten reitillä etenkin Ruonanjoki ja Matalusjoki ovat merkittäviä uhanalaisen lajistonsa johdosta. Myös Oriveden ja Juupajoen kuntien alueilla olevat Huikonjoki, Yrösjoki ja Sahajoki ovat vesiensuojelun painopistealueita ja niiden reunametsät ovat monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Lisäksi maaperä on em. jokien tuntumassa herkästi syöpyviä. Metsäkeskuksen paikkatietoaineistot ja - sovellukset sekä niiden kehittäminen tarjoavat kustannustehokkaita keinoja vesiensuojelun tehostamiseen. Vesiensuojelussa painopisteenä on metsätalouden vesistövaikutusten vähentäminen lisäämällä metsätalouden vesiensuojelun täydentävien toimenpiteiden, kuten pintavalutuskenttien, kosteikoiden, pohjapatojen sekä virtaamanhallintarakenteiden käyttöä. Ilmastonmuutos tuo haasteita vesiensuojelulle, sillä tulvien ja rankkasateiden määrän ennakoidaan lisääntyvän. Alueellisesti painotetaan kuitenkin sitä, että kunnostusojitushankkeiden hyödynsaajien tulee kantaa päävastuu metsätalouden vesiensuojelusta. Useissa tapauksissa vesiensuojelullisesti tehokkainta ja myös taloudellisinta on toteuttaa vesiensuojelurakenteet kunnostusojitushankkeiden yhteydessä. Vesiensuojelu- ja monimuotoisuusnäkökohtien yhdistäminen on mahdollista ainakin soiden ennallistamistoimissa sekä pienvesien luonnonhoidossa. Vuosina 2016 2020 viedään hankehakuun ohjelmakaudella yksi hanke, joka yhdistää vesiensuojelu- ja monimuotoisuusnäkökohdat, hanketyyppi 1 Toteutusohjelmajaksolla viedään hankehakuun kaksi hanketta, jotka kohdistuvat hanketyyppiin 2, metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estäminen.. 22
Kuva 4. Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun tehostamisalue Pirkanmaalla. Kartalla on tunnistettu alueet, joilla vesistöjen vedenlaatu edellyttää sektorikohtaisten tehostettujen vesiensuojelumenetelmien käyttöä. Alueella metsänhoitotoimenpiteet tulee suunnitella erityistä huolellisuutta noudattaen ja käyttää tehostettuja menetelmiä ellei poikkeamiseen ole perusteluja. 23
4.5 Hyvä metsäluonnonhoito talousmetsissä Kaiken luonnonhoidon ei tarvitse kohdistua arvokkaisiin elinympäristöihin. Metsämaisemasta yli 95 % on talousmetsiä, joten monimuotoisuuden perusta rakennetaan talousmetsissä. Tämä antaa hyvät perusteet hakea rahoitusta METSO yhteistoimintaverkoston tai valtakunnallisten luonnonhoitohankkeiden kautta hankkeelle, joka jalkauttaa käytäntöön luonnonhoitosuositukset ja monimuotoiset metsänkäsittelymenetelmät tehostuvan puuntuotannon rinnalla. Luonnonhoitohankkeissa voidaan käyttää tehostetusti metsälain, metsäsertifiointikriteereiden ja metsänhoitosuositusten tarjoamia erilaisia metsienkäsittelymahdollisuuksia ja lisätä monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä. Säästöpuuryhmien laadulla voidaan vaikuttaa arvokkaisiin rakennepiirteisiin. Lahopuun tilavuus on suojelualueiden määrästä suoraan riippumaton monimuotoisuuteen vaikuttava indikaattori. Lahopuuta on metsissä nyt keskimäärin 3,7 m 3 /ha ja erityisesti järeän lehtilahopuun määrän lisääntyminen hyödyttäisi laajoja lajiryhmiä. Luonnonhoidon tavoitteena voi olla myös metsien virkistys- tai muun käytön edistäminen. Metsät tuottavat hyvinvointia ja mielihyvää ja edistävät terveyttä. Luonnonhoito antaa mahdollisuuksia luontomatkailuun, kun esim. luontokohteita voidaan käyttää tutustumiskohteina. Yhtenä metsäluonnonhoidon ja monikäytön yhdistämisen painopistealueena ovat reunavyöhykkeet ja riista. Aiheeseen panostetaan valtakunnallisella Askel riistametsään -hankkeella ja EU-hankkeella yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa. 4.6 Viestintä ja koulutus METSO-ohjelman myönteinen julkisuus auttaa koko luonnonhoidon kenttää. Tieto METSO - ohjelman tarjoamista vaihtoehdoista on saatava myös niille maanomistajille, jotka eivät vielä niitä tunne. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään. Metsäammattilaisten tulee esittää asiakkailleen metsätaloustoimenpiteiden lisäksi myös METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot. Metsäammattilaisille ja maanomistajille 1 koulutustilaisuus vuosittain Maanomistajaretkeilyt tai koulutustilaisuudet 2/ TOTELMA jakso 24
Luonnonhoitohankkeiden hankehakuun osallistuvat toimijat ovat myös tärkeä yhteistyötaho. Osaavien toimijoiden riittävä määrä ja erilaiset hanketyypit luovat pohjan laadukkaalle ja vaikuttavalle luonnonhoidolle. Metsäkeskus.fi-verkkosivuista tehdään interaktiiviset. Luonnonhoidon tutustumiskohteita tulee lähes jokaiseen maakuntaan, ja niitä hyödynnetään koulutuksessa. Toimijoille ja koneenkuljettajille vuosittain koulutustilaisuus Metsään.fi-palvelussa esitetään arvokkaat luontokohteet ja mahdolliset METSO-kohteet. Näin ollen maanomistajat aktivoituvat kysymään kohteista ja luonnonhoidon mahdollisuuksista. Kasvavaan kiinnostukseen on varauduttava riittävin henkilöstöresurssein ja kohteiden tarjontaan on pystyttävä vastaamaan kohtuullisessa ajassa. Metsään.fi-palvelua hyödynnetään markkinoinnissa ja tiedotuksessa. 4.7 Paikkatieto, alueelliset painotukset ja raportointi Luonnonhoidonsuunnitelmat ja -toteutukset merkitään paikkatietoon LuontoAarniin. Luonnonhoidon tarpeista nousevat selvitysalueet merkitään LuontoAarniin. Selvitysalueilta nousevat esille hankealueet hankehakua varten. Hankealueille merkitään tehtävät vesien- ja luonnonhoidon toimenpiteet, jotka poimitaan hankehakua varten. Zonation analyysin tietoja hyödynnetään ja jalostetaan alueellisten painotusten määrittämisessä. Pirkanmaan alue on toteutusohjelmassa jaettu monimuotoisuudessa kolmeen ja vesienhoidossa neljään seurattavaan raportointialueeseen. Nämä ovat vesiensuojelun ja monimuotoisuuden painopistealueita, joiden merkitys perustuu aikaisempiin selvityksiin ja aineistoihin. Painopistealueille on määritelty luonnonhoidon tavoitteet. Alueille asetettuja tavoitteita seurataan metsäkeskuksen Aarni-paikkatieto- sekä metsäkeskuksen raportointijärjestelmän avulla. Myös maanomistajien, sidosryhmien ja toimijoiden hanke-esitykset merkitään Aarniin. 25
Taulukko 6. Ympäristötukialueiden kohdentaminen kasvillisuusvyöhykkeittäin. Kuva5. Pirkanmaan ekologiset pienalueet, jossa pohjana Zonationanalyysi 26