ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE PERHEEN HYVINVOINTI

5ASKELTA ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE Elämän suurin haaste Lapsettomuuteen löytyy apua Päiväkodin arkea Vanhemmat mukaan vaikuttamaan Flunssaa vastaan Mikä on ainaisen nuhanenän aiheuttaja? PERHEEN Nro 2 / Joulukuu 2010 HYVINVOINTI TOIMIVAAN ARKEEN KUVA: HANNU HUTTU YHTEISEN ARJEN HAUSKAT HETKET! Hannu Manninen Perhe on tukeni elämän monissa muutoksissa Aikaa koko k perheelle: Yhteisillä illä harrastuksilla jokainen perheenjäsen löytää paikkansa. Marjo Jokinen Temppuileva vatsa on usein oire keliakiasta

2 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU HAASTEITA On varmasti kliseistä sanoa, että perheen hyvinvointi on yhteen hiileen puhaltamista ja yhteisten tavoitteiden eteen ponnistelemista. Meidän perheessä klisee on kuitenkin täyttä totta ja toimii. SUOSITTELEMME Merja Savolainen Kanervan päiväkodin johtaja, Lahti Yhteen hiileen puhaltamalla hyvä perhe-elämä SIVU 11 Vanhemmat pystyvät vaikuttamaan isoon osaan lapsensa hoitoa. Kannattaa olla aktiivinen. Pyrimme päiväkodissa antamaan palautetta lapsen kehityksestä pitkin vuotta ja ottamaan vanhemmat mukaan arkeemme. Koin keväällä 2008 mullistavia asioita elämässäni. Saimme vaimoni kanssa kauan kaipaamamme ensimmäisen lapsemme ja pääsin opiskelemaan liikennelentäjäksi. Kaksi suurta muutosta kypsyttivät kolmannen; päätöksen lopettaa huippu-urheilijan ura, joka oli hallinnut puolet siihen astista elämääni. Muutos koko perheelle Koko perhe siirtyi opiskelujeni 1 ehdoilla napapiiriltä Etelä-Suomeen. Tutut Rovaniemen maisemat vaihtuivat uuteen ympäristöön Porvoossa ja päivittäisiin ajomatkoihin Helsinkiin Malmin lentokentällä sijaitsevaan opinahjooni. Näin jälkeenpäin ajatellen monimuotoiset muutokset helpottivat sopeutumistani huippu-urheilijan rutiineista tavallisen perheen arkeen. Opinnot kiinnostavaan ammattiin ja isäksi tulemisen autuus toivat niin paljon uutta sisältöä ja motivaatiota elämääni, että vältyin miltei täysin vieroitusoireilta. Siinä vaiheessa en vielä arvannut, että palaisin takaisin kilpakentille. Toinen lukuvuosi siirsi opinnot Poriin, jolloin perhe palasi kotiin Rovaniemelle. Edessä oli arki-iltaisin yksinoloa opiskelija-asunnossa perheen yhteisiä viikonloppuja odotellen. Huomasin pian ajattelevani huippu-urheilijan aivoilla. Voisin mainiosti harjoitella iltaisin lukujen lomassa, kun ei ollut parempaakaan tekemistä. Koko porukan ehdoilla Samanaikaisesti tiedot liikennelentäjien työllistymistilan- 2 teen heikkenemisestä vahvistuivat, jolloin mieleen tuli vaihtoehtona jo opitun huippu-urheilijan ammatin jatkaminen. Kun kroppakaan ei pahasti kiukutellut vastaan kovemmassakaan rääkissä ja koehypyt kesämäessä sujuivat jopa aiempaa paremmin, paluuajatukset vahvistuivat päätökseksi, mutta uudessa marssijärjestyksessä perheen ja opintojen ehdoilla. Vaikka olen aina nauttinut harjoittelemisesta ja kilpailemisesta, saan niistä nyt entistäkin enemmän, kun elämään on tullut uutta sisältöä. Elämässäni on nykyisin ikään kuin kolme peruspilaria. Hyödynnän huippu-urheilijana jo opittua ja rakennan liikennelentäjäopinnoillani tulevaa perheemme yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hannu Manninen Kilpaurheilija KUVA: EMG Isänä ja aviomiehenä minulla on perinteiset tavoitteet, haluan hoitaa osani mahdollisimman hyvin. Kehitettävää on toki monessa asiassa. Aikaa on löydyttävä myös parisuhteelle Pyrkimyksenäni on viettää 3 niin paljon aikaa kotona, kuin mahdollista ja koen siinä onnistuneenikin melko hyvin, mutta toisaalta runsas poissaoloni vaatii vaimoltani joustamista. Hän joutuu huolehtimaan yksin talostamme ja pojastamme, kun olen viikolla opinnoissa Porissa tai viikonloppuisin kisamatkoilla maailmalla. Vaimoa on myös kiittäminen yhteisten hetkien sisällöstä, jota en aina tule itse ajatelleeksi. Kun saavun väsyneenä kotiin reissuiltani, vaimo on monesti järjestänyt jotain pientä piristystä. Emme ole sen kummemmin joutuneet erikseen sopimaan ja aikatauluttamaan elämäämme. Kumpikin joustaa parhaansa mukaan, jotta löytyy aikaa niin itselle kuin perheelle aikuisten kahdenkeskisiä hetkiä unohtamatta. Ne ovat tärkeä ja kaivattu lisä arkeen. Isänä ja aviomiehenä minulla on perinteiset tavoitteet - haluan hoitaa osani mahdollisimman hyvin. Kehitettävää on toki monessa asiassa. Etenkin, jos malttaisin paneutua tekemisiini paremmalla ajatuksella, ei tulisi niin paljon väärinymmärryksiä. Mutta se on sitä arkea. Sopivin turvaistuin? s. 10 1. Lapsen jatkuva kasvu ja kehitys tulee ottaa tarkoin huomioon turvaistuimen valinnassa. Sairauksista tutuin s. 12 2. Lapsi kärsii harmittavan usein flunssasta. Milloin on aika huolestua? Autamme lukijoitamme onnistumaan! PERHEEN HYVINVOINTI, NRO 2, JOULUKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, 00130 Helsinki Toimitusjohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Päivi Puhtila Layout: Lii Treimann Business Developer: Heidi Rundt Vastuussa tästä numerosta Projektipäällikkö: Nora Lallukka Puhelin: 09-565 84 025 E-mail: nora.lallukka@mediaplanet.com Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä 14.12.2010 www.mediaplanet.com Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. VINKKI PERHEEN HYVINVOINTI Tässä numerossa käymme läpi kattavasti perheen arkea. Yhteiset harrastukset, terveys, turvallisuus ja päiväkodin arki nousevat kantaviksi ajatuksiksi julkaisussamme. Nappaa muutamam hyvä vinkki ja tuhti paketti tietoa julkaisumme sivuilta! KUVA: SHUTTERSTOCK. COM

INSPIRAATIO TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU Päänsärky voi aiheutua rankaviasta ILMOITUSLIITE 3 1ASKEL OIREILLE ILLE LE SYY Kysymys: Voiko päänsärkyyn löytyä ratkaisu selkävaivojen tutkimisesta? Vastaus: Väärin hoidettuna päänsärky ei parane, vaan kivut voivat yltyä kestämättömiksi. Oireiden syytä saattaa olla joskus vaikea löytää, mutta omasta vaikutelmasta kipujen suhteen kannattaa pitää kiinni ja vaatia kunnollista tutkimusta. Ria Parppei alkoi pari vuotta sitten tuntea kovaa päänsärkyä, jota kesti useita vuorokausia kerrallaan. Kipu tuntui voimakkaana ympäri vuorokauden ja nukkuminen alkoi olla kivun vuoksi katkonaista. Jatkuva päänsärky oli yhtä tuskaa ja koetin lieventää sitä kylmäpusseilla erityisesti yöllä, että saisin edes vähän nukuttua. Lopulta särky alkoi vaikeuttaa jo normaalia arkielämää, muistelee Parppei. Lapseni toivat jääpusseja Parppein lapset olivat kipujen alkaessa 8- ja 10-vuotiaat, joten voimia ja energiaa osallistua lasten touhuihin olisi tarvittu. Parppei toki kykeni kuljettamaan lapset kouluun ja takaisin sekä tekemään ruoan, mutta paljon muuhun jaksamista ei riittänyt. Kipujen ollessa pahimmillaan, lepäsin sängyssä, ja päivällä lapset tahtoivat hoitaa minua. He auttoivat muun muassa tuomalla jääpusseja. Kerroin lapsille, miksi en jaksa ja sanoin, ettei tämä ole vakavaa. Vakuutin lisäksi, että kipuuni kyllä löytyy hoito. Sain heiltä ihania Äiti, parane pian -kortteja, muistelee Parppei pahinta vaihettaan. SELKÄ KUNTOON. Perheen äidillä kiireettömiä hetkiä on vähän eikä päänsärylle usein ehditä tai osata etsiä syytä. Arjen pyörittäminen täysipainoisesti vaatii kuitenkin sadan prosentin terveyttä. KUVA: SHUTTERSTOCK.COM Nyt jälkikäteen, kun kivut ovat hallinnassa ja arki on palautunut normaaliksi, huomaan, että lapsilla vaikeat tilanteet menevät nopeasti ohi, eivätkä he enää sitä muistele, hän toteaa iloisesti. Tiesin parantumisen olevan tulossa Parppei kävi useilla erikoislääkäreillä ja koki, ettei hänen omia ajatuksiaan kivun syystä noteerattu ja että kivun syitä tutkittiin liian ilmeisinä. Lääkkeet määrättiin päänsäryn lievitykseen, mutta ne eivät tehonneet, ja kipu levisi koko niskan ja lapojen alueille. Useiden tutkimusten jälkeen päänsäryn ja niskakipujen todettiin johtuvan migreenistä. - Harmitti, että omaa intuitiota päänsäryn syystä ei otettu vakavasti. Koska minulle määrätyt lääkkeet eivät tehonneet, en suostunut syömään niitä, vaan hakeuduin vielä uusiin tutkimuksiin saadakseni oikean diagnoosin ja hoidon. Nukuin pitkästä aikaa hyvin! Yhteinen näkemys löytyi fysioterapeutti Anja Henttisen kanssa, ja Parppei tunsi, että vihdoin häntä kuunnellaan. Olihan minulla itsellänikin tietämystä omasta kropastani, mitä ei aikaisemmin ollut otettu huomioon. Myös henkinen hyvinvointi koheni selkeästi, kun vihdoin alettiin tutkia niskan liikkuvuutta ja etsiä kivun aiheuttajaa tosissaan. Fysioterapeutti Anja Henttinen löysikin haasteita rintarangasta ja niskan alueelta, hän kuvailee tapahtumia. Suurta mullistusta ei heti tapahtunut, mutta varmuus siitä, ettei kipu ollut pelkkä neurologinen asia, sai Parppein mielen positiiviseksi. Alussa viikon välein Henttinen venytteli ja hieroi kipukohtia vastaanotolla ja apua saatiin myös akupunktiosta. Hoitoja oli kestänyt noin vuoden, kunnes Parppei huomasi heränneensä vain yhden kerran yössä. Parempaan oltiin siis menossa. Myös kokemus siitä, että itse voi helpottaa kipua tekemällä fyysisiä harjoituksia, auttoi häntä näkemään valoa tunnelin päässä. Kotiharjoittelu auttoi paljon. Tein alussa parin tunnin välein lyhyitä, noin viiden minuutin kestäviä helppoja, mutta tehokkaita harjoituksia, joita voin tehdä työpaikallakin. Sitouduin tähän, ja se kannatti. Nyt käytän systemaattisesti viisi minuuttia aamuisin venyttelyyn. Olen aina ollut on offkuntoilija ja nykyään pyrin käymään kuntosalilla tai muuten huolehtimaan riittävästä liikunnasta. Henttisen vastaanotolla käyn edelleen 7 8 viikon välein, kertoo Parppei tämänhetkisestä elämästään. Kokemuksestaan Parppei kannustaa paneutumaan ja sitoutumaan omahoitoon, jota hän pitää kaiken parantumisen kannalta avainasiana. Lääkkeitä määrätään helposti ja joskus liikaa, siihen ei kannata aina tukeutua. Ainakin minun tapauksessani parantuminen ei tullut lääkemääräysten avulla. TARJA RANNISTO Tarjoamme viimeisimmän tietotaidon ja osaamisen asiakkaidemme terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Olemme toimineet tuki- ja liikuntaelinten vaivoista kärsivien ihmisten fyysisenä ja henkisenä apuna vuodesta 1987. Emme hoida vaivoja, jotka ovat ihmisessä, vaan ihmistä, jolla on vaivoja. OMT-Fysioterapia Naprapatia Psykoterapia Fysioterapia Työfysioterapia Urheilufysioterapia Harjoitusterapia Kuntotestaus Valmennus Akupunktio Pehmytkudoskäsittelyt ja hieronta Kivunhallinta- ja rentoutusmenetelmät Nikamien ja nivelten manipulaatio- ja mobilisaatiohoidot SelkäCenter Kamppi Salomonkatu 17 A SelkäCenter ELIXIA Länsiväylä Piispanportti 12 SelkäCenter Flamingo Tasetie 8 Puh. (09) 69 40 611 Avoinna ma-to 8.00 20.00, pe 8.00 16.00. Viikonloppuisin akuuttipäivystys. www.selkacenter.fi

4 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU INSPIRAATIO Kysymys: Miten metsästys yhteisenä harrastuksena yhdistää perhettä? Vastaus: Metsästys on yhteinen ajanviete, johon kuuluu yleisesti luontoon tutustumista. 2ASKEL YHTEINEN TEKEMINEN Metsästys koko perheen harrastus NÄIN ONNISTUIMME YHTEINEN HARRASTUS Metsästys on lapsuudesta lähtien ollut metsästystarvikeliikettä jo toisessa polvessa pitävän William Wadsteinin elämäntapa. Siksi oli luonnollista, että metsästyksestä tuli yhteinen harrastus omallekin perheelle, johon kuuluu vaimon lisäksi 13-vuotias Wilhelm ja 11-vuotias Wilhelmina. Vaimo sai huomenlahjaksi metsästyskiväärin, ja häämatkalla olimme Virossa metsästämässä. Ehdimme olla yhdessä muutaman tunnin koko viikon aikana, muistelee Wadstein huvittuneena tavanomaisesta poikkeavaa häämatkaansa. Monet lapset eivät tunnista viittäkään puulajia metsässä! Näin en tahtonut omien lasteni kohdalla olevan, Wadstein vakavoituu. Perheen lähipiirissä on paljon metsästystä harrastavia perheitä, joiden kanssa on mukava lähteä yhdessä metsälle ja jakaa kokemuksia. Aivan harvinaista ei siis liene, että Wilhelminan paras joululahja 8-vuotiaana oli oma nylkyveitsi! Metsästäjätutkinnon suorittanut lapsi voi metsästää pienriistaa vanhemman kanssa, jolla on metsästyskortti. Hirviammuntakokeen jälkeen lapsi voi metsästää vanhemman metsästysaseella sekä valvonnassa esimerkiksi peuraa ja hirveä. Ikärajaa tutkintoon ei ole, mutta lukemista kyllä riittää. Harjoittelu on hyvä aloittaa ilma-aseella ja sitten siirtyä ampumaradalle kokeilemaan pienoiskivääriä. Panokset ja aseet valitaan rekyylin mukaan niin, ettei voimakkaasta rekyylistä saa kammoa. Wilhelmillä on jo metsästyskortti ja suoritettu hirviammuntakoe. Metsästyskokemustakin on jo monesta lajista. Wilhelmina saa vielä nauttia mukana olemisesta ja harjoittelusta ilmakiväärillä, pienoiskiväärillä sekä cal 410 haulikolla kiekkoradalla. Vaaratilanteita meille ei ole sattunut emmekä riskillä ole hakeneet saalista koskaan. Aseita käsiteltäessä on oltava äärimmäisen tarkka ja sääntöjä on noudatettava tiukasti, vaatii Wadstein. Hyvä sääntö on muistaa, että ampumatonta laukausta ei tarvitse katua! Vaaratilanteita meillä ei ole sattunut emmekä riskillä ole hakeneet saalista koskaan. William Wadstein Perheen isä, metsästäjä ja yrittäjä Ajattelen, että luonto on tärkeä ja se pitää tuntea Vapaa-aikanaan perhe nauttii yhteisistä hetkistä ja luonnossa olemisesta. Metsästys merkitsee heille paljon muutakin kuin saalistamista, se on myös monimuotoisia retkipäiviä, marjan poimintaa ja sienestämistä. Luontosuhteemme ei rajoitu metsästykseen. Lapsesta asti voi oppia, kuinka luontoa on hoidettava oikein ei saaliin vuoksi vaan jatkuvuuden. Siksi alun perin otimme lapset mukaan, pohtii Wadstein. Metsään pakottamalla ei voi onnistua, vaan luontosuhde ja kiinnostus metsästämiseen on tultava omasta itsestään, sisältä. Voisi sanoa, että perheemme on kasvanut luontoon sisään. Yhteinen harrastus näkyy tekemisen ilona Jahtikausi on alkukeväästä tammikuun loppuun. Talven lumipeite on oivallinen opetettaessa lapset jäljittämään riistaa ja tunnistamaan eläinlajeja. Keväällä perhe ei metsästä, vaan keskittyy silloin eläinten ruokintaan kunnes lumi sulaa ja sen jälkeen metsästysalueen ja luonnonhoitoon. Perheen mökille on asennettu supiloukku, jota lapset käyvät tarkastamassa. Kun he palaavat, voi heidän askelten vauhdista päätellä, onko saalista tullut. Riistalihan valmistukseen osallistuu koko perhe kukin omien taitojensa mukaan. Anne-äiti on erinomainen pääkokki, lapset nylkevät ja putsaavat kalvoja sekä auttavat isää lihan pilkkomisessa. Wadsteinit tekevät metsästysmatkoja ympäri Eurooppaa, ja nytkin on suunnitteilla reissu Englantiin. Virossa sikajahdissa perheen tytöt olivat toisessa vahtitornissa ja pojat toisessa. Lopulta kävi niin, että tytöt saivat saaliin, me pojat emme, William Wadstein naurahtaa ja kertoo mieleenpainuvimmista kokemuksistaan: Englannissa saalistamani kiinalainen vesipeura on harvinaisemmasta päästä, samoin yhtenä mielenkiintoisimmista saaliistani pidän metsähiirtä, jonka talja on kehystettynä seinällä. Kovimpana haasteena pidän sitä, että eläin on aina ihmistä viisaampi, itseään ei saa yliarvostaa suhteessa luontoon, William Wadstein lopettaa kauniiseen ajatukseen. TARJA RANNISTO

TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 5 MP sponsorikolumni Marko Ala-Ketola Toimitusjohtaja Nordic Distribution Oy Nordis YHDESSÄ METSÄLLÄ Luontosuhteemme ei rajoitu metsästykseen, toteaa William Wadstein. KUVA: WADSTEININ OMA ARKISTO VIIKONLOPUN RETKI Wadsteinit kävivät joulukuun alussa lumisessa luonnossa tutustumassa talven ihmeisiin. KUVA: WADSTEININ OMA ARKISTO Patruunan valinnalla on iso merkitys metsästyksen onnistumisessa Lapuan luoti tarjoaa patruunoillaan osumia, tarkkuutta ja onnistumisia Lyijytön luoti säästää lihaa ja luontoa Harjoittelussa ja varusteissa ei kannata säästää

6 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA 5 LAPSEN KELIAKIA 1 Keliakia on astman ja diabeteksen lisäksi yleisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia. Keliakia diagnosoidaan tavallisimmin aikuisiässä, mutta lapsenakin siihen voi sairastua. Suomessa on tällä hetkellä yli 1 600 keliakiaa sairastavaa alle 16-vuotiasta lasta. KIELLETTY LEIPÄ? Keliaakikon on hyvä tutustua tuoteselosteisiin, koska sopivia ruoka-aineita löytyy nykyään paljon. KUVAT: SHUTTERSTOCK.COM Gluteeniton ruokavalio vaatii ajatusta ja pieniä uhrauksia Kysymys: Mitä tulee ottaa huomioon, jos sairastaa keliakiaa? Vastaus: Pakkausselosteiden lukeminen on osa arkipäivää. TAUSTAA - Keliakiassa kaksi vaikeinta asiaa on pakkausselosteet ja pullan leipominen, pohtii Marjo Jokinen hymyillen. Jokinen on Keliakialiiton tuoteasiantuntija ja keliaakikko myös itse. Keliakiaa kutsutaan toisella nimellä ravintoaineiden imeytymishäiriöksi. Keliakiaa sairastavalla gluteeni aiheuttaa ohutsuolen pinnalla olevan suolinukan vaurion, jolloin ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Keliakia puhkeaa useimmiten aikuisiällä ja se on osittain periytyvää. Gluteenia on vehnässä, ohrassa ja rukiissa. Keliakia yleistyy vauhdilla Keliakian oireet ovat moninaisia. Useimmilla ripuloiminen varsinkin viljan syönnin jälkeen saattaa olla merkki keliakiasta. Jokinen huomauttaa, että keliakiaan kuuluu monia muita oireita kuten kipeä ja turvottava vatsa, ummetus, anemia, väsymys ja voimattomuus. Keliakia yleistyy diabeteksen kanssa huimaa vauhtia syytä tähän ei ole tiedossa. Keliakiaa esiintyy noin 2 prosentilla väestöstä ja se on todella paljon. Onko sitten elinolosuhteilla merkitystä keliakian esiintyvyyteen, syitä siihen ei ole vieläkään löydetty. Keliakia diagnosoidaan tutkimalla aluksi keliakian vasta-aineet verikokeen avulla, jonka jälkeen tehdään ohutsuolen tähystys, jossa otetaan koepala. Vaikka verikoe näyttää tuloksen 90 prosentin varmuudella, FAKTAA GLUTEIINISTA Gluteenia voi olla lähes missä tahansa elintarvikkeessa. Gluteenia voi löytyä mm. marinadeista, liemikuutiosta, muroista ja makeisista. Ruokavaliossa gluteenia sisältävät tuotteet korvataan maissilla, riisillä, hirssillä ja tattarilla, teollisesti puhdistetulla vehnätärkkelyksellä ja gluteenittomalla kauralla. Keliaakikko voi käyttää ruokavaliossaan myös gluteenitonta kauraa. Keliakian ruokavaliohoitoa ei tule aloittaa ennen kuin keliakia on varmistettu ohutsuolen li- Ei ole nipottamista ottaa selville, mitä ruoka sisältää ravintolassa ja kyläillessä. Marjo Jokinen Keliakialiiton tuoteasiantuntija Kuva: Sonja Tuomi on ohutsuolen tähystys välttämätön. Keliakiadiagnoosin jälkeen lääkäri kirjoittaa lähetteen ravitsemusterapeutille, joka ohjaa uuden ruokavaliohoidon alkuun. Ravitsemusterapeutin ohjausta tulisi saada ensimmäisen kerran, kun sairaus todetaan ja toisen kerran puolen makalvolta otetusta koepalasta. Jos ruokavalio aloitetaan jo ennen tutkimuksia, ohutsuolen nukkarakenne saattaa ehtiä palautumaan lähes normaaliksi, eikä keliakialla tyypillisiä muutoksia havaita. Gluteeni ei voi koskaan piiloutua E-koodin taakse. Kaikki yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä omilla nimillään. Keliakia voi olla myös vähäoireinen, oireeton tai ilmetä muilla kuin tyypillisillä, suolistoperäisillä oireilla. vuoden kuluttua ruokavaliohoidon aloittamisesta. Lääkäriltä kannattaa pyytää lähete ravitsemusterapeutille, mikäli hän ei ole sitä automaattisesti kirjoittanut, Jokinen kertoo. Keliaakikon ruokavalio Keliaakikko jää usein kaipaamaan tuoretta leipää, ruisleipää ja jotkut olutta. Onneksi gluteenittomien tuotteiden tuoteperhe kasvaa koko ajan. Jokinen leipoo itse jonkin verran, sillä kaipaa uunituoretta leipää, Useimmat gluteenittomat tuotteet ovat vielä pakkasessa. Pakkausmerkintöjä joutuu lukemaan, ja siitä tulee ikään kuin osa omaa elämää. Ei ole myöskään nipottamista ottaa selvää mitä ruoka sisältää esimerkiksi ravintoloissa ja vierailuilla, Jokinen kannustaa. Ruokavalio on keliaakikon lääke niin kauan kun syö hyvin ja pitää itsensä terveenä. Joillekin keliakian diagnosointi on vapauttava ja helpottava tieto piinanneista oireista. Joillekin se taas on kieltojen viidakko, jossa ajautuu syömään epäterveellisesti. Jos saa diagnoosin keliakiasta, kannatta alussa käyttää aikaa uuteen ruokavalioon tutustumiseen ja pyytää käyntiä ravitsemusterapeutille, jos ei sitä ole automaattisesti määrätty. Näin helpottaa omaa elämää ja tekee syömisestä itselleen mahdollisimman vaivatonta. KATI HUURTELA 2 Kun lapsi sairastuu keliakiaan, hänen elämänsä ei pitäisi muuttua yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Avainasemassa ovat vanhempien luottamus lapsen sopeutumiskykyyn ja keliakian nivominen osaksi lapsen ja perheen arkea. Mitä pienempi lapsi on keliakiadiagnoosin saadessaan, sitä nopeammin ruokavaliohoidosta tulee hänelle luonteva osa elämää. 3 Koska keliakiaruokavaliohoitoa on noudatettava tarkasti ja ehdottomasti, se muuttaa perheen arkirutiineja. Alkuvaiheessa on hyvä käydä yhdessä perheen kanssa läpi ruokavaliohoitoon liittyviä asioita, jotta kukin perheenjäsen voi omalla toiminnallaan tukea hoidon onnistumista. 4 Keliakiasta ei kuitenkaan kannata tehdä liian suurta numeroa, vaan keliakia on osa arkea ja sen kanssa pärjää -asenteella pääsee pitkälle. 5 Keliakiaruokavalio on ravitsemuksellinen haaste, sillä tavanomaiset viljat ovat tärkeä kuidun, vitamiinien ja hivenaineiden lähde. On siis tärkeää, että poistetut viljat korvataan keliaakikolle sopivilla viljatuotteilla, jotta voidaan taata monipuolinen ravintoaineiden saanti ja sen mukana lapsen normaali kasvu ja kehitys. LÄHDE: WWW.KELIAKIALIITTO.FI

FAKTAA VINKKI TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 7 VATSAAN SATTUU Vatsan turvotus, ummetus ja kivut ovat merkkejä keliakiasta. Jos vatsa oireilee erityisen voimakkaasti etenkin viljan syönnin jälkeen, on syytä etsiä apua lääkäristä. Tutkimukset ovat nopeita ja varmoja. KUVAT: SHUTTERSTOCK.COM INSPIRAATIO Leivän ei kuulu maistua pahville, Moni luulee, että gluteenittomat tuotteet ovat mauttomia, mutta he eivät ole maistaneet Vuohelan Herkkuja. Olemme alusta asti kehittäneet tuotteitamme maku edellä. Meidän mielestämme mausta ei tarvitse tinkiä, vaikka kyse onkin erikoisruokavaliosta. www.vuohelanherkku.fi

8 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA LAPSETTOMUUS SAATTAA OLLA ELÄMÄN SUURIN TRAGEDIA 3VINKKI HANKI APUA Kysymys: Mitä jos lapsen hankkiminen ei ole onnistunut yrityksestä huolimatta? Vastaus: Vuoden yrittämisen jälkeen kannattaa siirtyä tutkimuksiin. Jos lasta on yritetty hankkia noin vuoden ajan tuloksetta, on suositus yleensä kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Liisa Häkkinen, erikoislääkäri ja yksikönjohtaja suosittelee, että myös 40 vuotias äitiyttä suunnitteleva nainen hakeutuisi hedelmöitysklinikalle heti perheenlisäystä suunniteltaessa. Naisen hedelmällisyys laskee 36 ikävuoden jälkeen nopeasti. 40-vuotiaan kannatta tulla klinikalle heti, sillä jo vuoden päästä 41 vuotiaana, mahdollisuudet hedelmöittyä ovat huomattavasti pienemmät. Haittatekijät ja tutkimus Iän lisäksi lapsettomuuteen vaikuttaa merkittävästi ylipainoisuus ja tupakointi. Nämä ulkoiset tekijät heikentävät hedelmällisyyttä kaikista eniten. Varsinaisen lapsettomuustutkimuksen jälkeen selvitetään, kuinka lapsen hankkimisessa kannattaa edetä. Tutkimus lähtee historian selvittämisellä, jossa käydään läpi molempien aikaisemmat sairaudet ja muut syyt, jotka saattavat vaikuttaa parin tilanteeseen. Historian kartoittamisen jälkeen tutkitaan fysiologinen puoli eli usein miehen sperman laatu jo ensimmäisellä käynnillä. Tutkimme useimmiten ensin miehen sperman laadun, sillä tämä on helpoin tutkimus. Sperman laatu määrää, missä laajuudessa naisen anatomia ja kuukautiskierto tutkitaan, Häkkinen kertoo. Naisten tutkimuksiin vaikuttaa kuukautiskierto, joten niihin voi mennä kahdesta viikosta puoleentoista kuukauteen. Naisen munatorvet tutkitaan ruiskuttamalla varjoainetta, jonka avulla selvitetään, onko munatorvi auki. Terve ja hyvin irtoava munasolu saattaa jäädä hedelmöittymättä sen takia, että munatorvi ei ole auki. Tällöin koeputkihedelmöitys on yleisin vaihtoehto. Toinen yleinen syy naisen vaikeuteen tulla raskaaksi on erilaiset ovulaatiohäiriöt, jolloin munasolu ei esimerkiksi kypsy normaalisti. Yleisin tähän ryhmään kuuluva syy on monirakkulainen munasarjaoireyhtymä (PCOS). Liisa Häkkinen Erikoislääkäri, yksikön johtaja Kuva: Studio Jouko Järvinen Hedelmöityshoidot Häkkinen muistuttaa, että harvoin löydetään yksi absoluuttinen syy joko isä tai äitiehdokkaasta, vaan lapsettomuus on usein monen pienen häiriötekijän summa. Hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti ja lapsettomuudesta kärsiville on monia eri vaihtoehtoja. Hedelmöityshoito saattaa antaa avun jo yhden kerran jälkeen, tai sitten kymmenen vuoden yrityksen jälkeen. Häkkinen on nähnyt monia pareja kahdenkymmenen vuoden aikana. Joillekin lasta kovasti haluaville pareille lapsettomuus on elämän suurin tragedia. Tällöin ainoastaan hoidossa ollessa on hyvä olla ja muuten on vaikeaa, Häkkinen kertoo. Hän pitää tätä yhtenä suurimmista haasteista eri vaihtoehtoja mietittäessä. Yksittäisen toimenpiteen onnistumisprosentti on noin 20 30 prosentin luokkaa. Jotkut parit päättävät etukäteen kuinka monta kertaa hedelmöittymishoitoja yritetään, jotkut tulevat aina uudestaan niin kauan kuin realistinen toivo on olemassa. Lapsettomuushoidoissa sitkeys usein palkitaan. Häkkisen mukaan 85 prosenttia klinikalla hoidetuista pareista onnistuu saamaan vauvan. KATI HUURTELA Suomalainen AVA-klinikka on lapsettomuushoitojen arvostettu asiantuntija. Uraa uurtavaa työtä lapsettomuushoitojen saralla jo vuodesta 1993 tehnyt AVA-klinikka toimii Tampereella, Turussa ja useissa Euroopan maissa. Modernin klinikan valtteja ovat valtava kokemus, uusimpien hoito- ja tutkimusmenetelmien käyttö, viimeisimmän hoitotekniikan hyödyntäminen sekä tietenkin myötäelävä, aina asiakaslähtöinen ajattelutapa. AVA-klinikka on varautunut hyvin myös luovutetuilla sukusoluilla tehtäviin lapsettomuushoitoihin. Klinikalla on oma spermapankki ja munasolunluovuttajia etsitään aktiivisesti. Siksi AVA-klinikka voi auttaa nopeasti myös silloin, kun ainoan mahdollisuuden omaan lapseen tarjoavat ulkopuolisen lahjoittamat solut; silloinkin meillä on vastaus lapsettomuuteen.

TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE 9 Hedelmöityshoidot ja onnellinen loppu VAUVALLE PARASTA PÄÄLLE KÄRSIVÄLLISYYS PALKITAAN Joskus raskaaksi tuleminen kestää useamman vuoden hedelmöityshoitoja. KUVA: SHUTTERSTOCK.COM Minna Savolainen yritti saada lapsia enemmän tai vähemmän aktiivisesti vuosina 1987-2000. 90 luvun puolessa välissä lasta ei ollut kuulunut, joten Minna hakeutui hedelmöityshoitoon miehensä kanssa. Tutkimuksissa kummastakaan ei löydetty rakenteellista vikaa, joka olisi selvittänyt lapsettomuuden syyn. Lapsen saamiseen oli myös ympäristön paineita. Kun olimme olleet tietyn ajan yhdessä miehen kanssa, ystävät ja sukulaiset alkoivat kysellä että koska ajattelitte lapsia hankkia, Minna muistelee. Minna kävi viiden vuoden ajan hedelmöityshoidoissa. Hoitoprosessiin kuului munasolun irrottavat lääkitykset, hormonipistokset ja koeputkihedelmöitykset. Minna huomauttaa, että lasta hankkivan kannattaa pysyä kärsivällisenä, sillä hoitoihin kuluu yllättävän paljon aikaa. Minna kertoo saaneensa noin kaksi koeputkihedelmöitystä vuodessa. Minnaa onnisti kuudennella kerralla. Minna on nykyään 10 vuotiaiden kaksostyttöjen äiti. Aika on kullannut monia muistoja ajalta, jolloin Minna miehensä kanssa yritti lasta. Kaikki suhtautuvat eri tavalla, mutta ei se missään nimessä ole helppoa aikaa. Sain koko prosessin aikana myös kaksi keskenmenoa, Minna kertoo. Minnan lähipiirissä moni pariskunta on saanut ensimmäisen lapsensa hedelmöityshoitojen avulla, jonka jälkeen nainen on tullut raskaaksi heti perään normaalilla tavalla. Tämä on saanut Minnan pohtimaan mielen ja vartalon yhteyttä myös lapsen hankkimisessa. Kun lasten hankkiminen on tapetilla jatkuvasti, ei se ole enää jonkun ajan päästä hauskaa. Myös me löysimme itsemme tilanteesta, jossa herää aamulla mittaamaan lämmön ja suunnittelee aikaa lapsenteolle, Minna kertaa. Minna pohtii myös sitä, kuinka mahdollista on ylipäätään ottaa rennosti sen jälkeen, kun päätös lapsen hankkimisesta on tehty. Kyllä se ajatus seuraa ainakin naisen elämässä vahvasti mukana, kun koko ajan kuulostelee oman vartalon viestejä ja kuukautisten alkamista. Nainen on usein pariskunnasta se, jota hoidot koskettavat ja joka kantaa huolta ja vastuuta yhteisestä projektista jo ihan luonnollisista syistä. Näin ollen kumppanin tuki ja avoin keskustelu tuntemuksista matkan varrella yhdistää. KATI HUURTELA Vauvanvaatteissa on nykyään paljon valinnanvaraa. Valikoima ulottuu KELA:n äitiyspäiväpakkauksesta, kirpputorin valikoimiin, vauvanvaatteiden vuokrauspalveluista luksusmerkkien design-asuihin. Onneksi monet valmistajat ovat keskittyneet vaatteen ulkonäön lisäksi myös siihen, miltä vaate tuntuu päällä. Materiaalit mallistoihin valitaan siten, että niissä ei olisi vauvan ihoa ärsyttäviä ainesosia, kuten esimerkiksi nikkeliä neppareissa. Useilla vauvoilla on eriasteisia iho-ongelmia. Jotkut vauvat kärsivät kuivasta ihosta, joka saattaa suorastaan hilseillä pitkäänkin. Vastoin yleistä luuloa kankainen vaippa voi olla monelle herkkäihoiselle ja allergikolle parempi vaihtoehto kuin kertakäyttöinen. Kestovaippa ei sisällä haitallisia kemikaaleja ja varsinkin muoviton kuori on hengittävä. Kestovaipat sopivat hyvin myös astmaatikoille, koska niistä ei haihdu haittaavia tuoksuja ja kemikaaleja. 1 Maailman parhaimmat vaatteet maailman tärkeimmälle ihmiselle INSPIRAATIO VINKKI www.beibamboo-shop.com Ei lappuja sisäpuolella Vähän saumoja Fiksut säätökoot Myrkytöntä ja turvallista Öko-Tex 100-sertifioitua pehmeää 50% BAMBUA, 50% PUUVILLAA Bambukangas on erinomainen valinta ihoa vasten olevaksi kerrokseksi, koska se on antibakteerinen, lämmittää kylmällä säällä ja viilentää kuumalla. Bambu tarvitsee vain vähän vettä ja kasvaa ilman lannoitteita tai hyönteismyrkkyjä. Materiaali on erittäin imukykyinen, ja sopii mainiosti vauvan herkälle, myös atooppiselle, iholle. Väljät mallit joihin mahtuu kestot. Myös koko 40-50cm. Meiltä myös Zaky hoivakäsi! Tutustu myös vuokrauspalveluun! YHTEINEN PROJEKTI Lapsettomuudesta kärsinyt ja hedelmällisyyshoitojen kautta kaksoset saanut Minna Savolainen suosittelee lämpimästi jakamaan tuntemuksia kumppanin kanssa. Yksin vastuuta ei saa kantaa. KUVA: SHUTTERSTOCK. COM

10 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AJASSA 4ASKEL OIKEAT VARUSTEET kiddy champions käänteentekevä kiinnitystapa! kiddy original turvapalkin ansiosta lapsesi istuu nyt turvallisesti kasvot menosuuntaan jo 9kk alkaen. TURVALLISTA MATKAA Lapset kehittyvät eri aikaan ja siksi istuin valitaan mieluummin painon kuin iän mukaan. KUVA: SHUTTERSTOCK.COM 9-18 kg / 9 kk:sta noin 4-vuotiaaksi asti Varmista lapselle turvallinen automatka 9-36 kg / 9 kk:sta noin 12-vuotiaaksi asti Kysymys: Kuinka lasta on turvallisinta kuljettaa autossa? Vastaus: Lapsen paino ja auton ominaisuudet määräävät, mikä istuin kannattaa valita. Kaukalo on oltava valmiina jo, kun vauva haetaan sairaalasta kotiin, siksi sitä ei voi etukäteen sovittaa. Autokohtaisesta suosituksesta kannattaa selvittää, milloin lapsi on tarpeeksi iso istumaan etuistuimella. Kaukalon kiinnitykseen tutustutaan myymälässä ja istuinta on hyvä sovittaa autoon etukäteen. Kiinnitysmekanismeja on runsaasti. Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara suositteleekin ennalta perehtymistä myös silloin, kun kiinnityksen uskoo olevan helppo. Auton ja istuimen yhteensovittamista helpottaa isofix-kiinnitys, joka on useissa uusimmissa autoja kaukalomalleissa. Siinä standardin mukaiset istuimet kiinnitetään suoraan auton rungossa valmiina oleviin kiinnikkeisiin. Tämä vähentää väärinkiinnittämisen mahdollisuutta, valistaa Elovaara. Auton ohjeista on selivitettävä mahdollisuus poiskytkeä turvatyyny, jolloin kaukalon voi haluttaessa kiinnittää etuistuimeen. Suositus kuitenkin on, että turvaistuimet ovat aina takana. Näin suljetaan pois inhimilliset erehdykset, kuten että turvatyyny unohdetaan kytkeä pois. Tosin joissakin uusissa autoissa on automaattinen poiskytkentä, joka aktivoituu istuimen ollessa kiinnittyneenä etuistuimeen. Vauvan kaukalon ollessa edessä on vaarana myös, että vanhempi viihdyttää lasta, jolloin keskittyminen ajamiseen heikentyy, Elovaara varoittaa. Lapsi kyllä tottuu istumaan takana ja tietää, että vanhempi on silloinkin lähellä. FAKTAA TURVAISTUIMESTA Yleisohje on, että turvaistuimessa istutaan 36 kg ja 135 cm asti. Lasten kehittyminen ei kuitenkaan ole samanlaista, joten esimerkiksi 140 cm ja 34kg kokoisen lapsen on vielä hyvä istua turvaistuimessa. Turvatyynyn sisältävässä autossa lapsi voi istua etuistuimella 140cm pituisena. Törmäyskulma on säädetty aikuisen mukaan. Lyhyelle lapselle laukeava turvatyyny voi olla haitallinen, kun tyynyyn törmätään väärästä kulmasta. Tämä ei päde kuitenkaan aina, auton valmistajalta onkin Milloin siirrytään turvaistuimeen? Lapset kehittyvät eri aikaan ja siksi istuin valitaan mieluummin painon kuin iän mukaan. Elovaaran mukaan lapsen ollessa 13kg suositellaan turvaistuimeen siirtymistä, kaukalon käyttöohjeista voi kuitenkin tarkistaa, mihin asti sitä voi käyttää. Myymälöissä voi saada myyjältä sopivia neuvoja, kun netistä ostettaessa ohjeet saattavat olla puutteellisia tai istuin ei olekaan sopiva. Autovalmistajien nettisivuilta löytyy tietoa sopivista istuimista. Turvavyöistuimessa oikea reititys ohjaa turvavyön kulkemaan rintalastan yli. Jalkojen päällä kulkeva vyön alaosa estää lasta liukumasta törmäyksessä vyön alitse. Myös turvakoroke varmistaa turvavyön oikein ohjautumisen. Istuinta asennettaessa on varmistettava auton pääntuen olevan oikeassa kohdassa. Korokeistuimessa lapsen kylkiä suojaavat reunat puuttuvat ja koroke voi törmäyksessä liukua lapsen alta pois. Toisaalta lapsi näkee paremmin ulos ikkunasta ja istuminen on väljempää. TARJA RANNISTO varmistettava autokohtaiset ohjeet siitä, kuinka lasta suositellaan kuljetettavaksi juuri omassa autossa. Korokeistuin vai turvavyöistuin? Turvavyöistuimessa on pääntuki ja lapsi on suojattu myös sivuilta. Lapsi kiinnitetään istuimeen 3-piste vyöllä, joka ohjautuu oikein eikä nouse kaulalle. Isofix-kiinnitteinen turvavyöistuin kiinnitetään autoon, joten se ei ole tyhjänäkään riski törmäyksessä. Korokeistuin on irrallinen ja tyhjänä ollessaan voi törmäyksessä lentää eteen.

AJASSA TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA T ERIKOISJULKAISU 5ASKEL OSALLISTU LI STU JA VAIKUTA Muksunetti ILMOITUSLIITE 11 tukee perheiden ja päivä kodin välistä tiivistä ja avointa yhteistyötä. Lasse Korhonen Peruspalvelukeskus Siiliset Päivä kodin arki näkyväksi myös kotona. KANERVAN PÄIVÄKOTI Vanhemmat ovat ottaneet hyvin vastaan vuorovaikutuksen päiväkodin ja kodin välillä. KUVA: PÄIVÄKODIN ARKISTO Osallistumalla vaikutat lapsen hoitoon Muksunetti on helppo nettiratkaisu, joka tuo päivähoidon arjen lähemmäksi kotia. Kalenteri ja ilmoitustaulu kertovat, mitä päiväkodissa tapahtuu, ja yhteistyössä tehty lapsen varhaiskasvatussuunnitelma muistuttaa, millä tavoin lapsen hoito ja kasvatus järjestetään ja mitkä ovat sen tavoitteet. Vanhemmat voivat vaihtaa ajatuksia keskenään tai päiväkodin henkilökunnan kanssa Muksunetin keskustelufoorumilla. Päiväkotiryhmän blogista ja lapsen kasvunkansiosta voi katsoa lapsen kuvia ja hänen tekemiään töitä. Muksunetti tiedottaa, dokumentoi, muistuttaa ja tuo lapsen päivähoidon lähemmäksi kotia! Kysymys: Miten aikuinen on parhaiten mukana lapsensa kehityksessä? Vastaus: Informaatiota lapsen kehityksestä pitäisi saada aina kun haluaa. Aktiivinen ote oman lapsen varhaiskasvatukseen on tärkeää. Merja Savolainen johtaja, Kanervan päiväkoti Kuva: Kanervan päiväkodin arkisto - Kun perhe on saanut viestin vapautuneesta päiväkotipaikasta, pyydämme heidät aivan ensiksi tutustumaan päiväkodin toimintaan ja teemme palvelusopimuksen, joka pitää sisällään hoitoa koskevat perusasiat. Muutaman kuukauden kuluttua tästä teemme lapsen varhaiskasvatussuunnitelman, kertoo Merja Savolainen, Lahdessa sijaitsevan Kanervan päiväkodin johtaja. Varhaiskasvatussuunnitelmassa arvioidaan yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen vahvuudet ja ne piirteet, joiden kehittämisessä tarvitaan vielä apua. Suunnitelma arvioidaan vanhempien kanssa keväisin ja keskustellaan onko asetetut tavoitteet saavutettu päiväkodissa. Savolainen huomauttaa, että palautetta lapsen kehityksestä saa toki pitkin vuotta. Savolainen vinkkaa, että vanhemman kannattaisi viettää yksi kokonainen päivä lapsen kanssa päiväkodissa, jolloin olisi helpompi saada kuva siitä, mitä päivän mittaan tapahtuu. Näin on helpompi ottaa kantaa oman lapsen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen. Teknologia lisää vuorovaikutteisuutta Kanervan päiväkodissa on ollut sähköinen järjestelmä kommunikaation ja kasvatuksen tukena nyt kolme vuotta. Vanhanaikainen reissuvihko, joka on aikaisemmin välittänyt viestejä kodin ja tarhan välillä, on nyt siirtynyt kokonaan verkkoon. - Vanhemmat voivat merkitä hoitovuoronsa järjestelmään, joka auttaa hoitajia. Vastaavasti, vanhemmat voivat lukea netistä viikon ruokalistat, tapahtumat ja tiedotteet, Savolainen summaa. Tulevaisuudessa Kanervan päiväkodissa tullaan vaihtamaan järjestelmään, joka on vielä nykyistä laajempi. Uusi järjestelmä mahdollistaa lapsen henkilökohtainen kasvatussuunnitelman lisäämisen nettiin, jolloin vanhemmat pääsevät seuraamaan sitä ympäri vuoden. Uuteen järjestelmään on mahdollista lisätä myös valokuvia. Savolainen kiittää vanhempien aktiivisuutta järjestelmän käyttöönotossa. Varsinkin nuoret vanhemmat ovat ottaneet järjestelmän hyvin vastaan ja luonnolliseksi osaksi arkea. Päiväkodilla on luonnollisesti edelleen vastuu viestiä lapsen hoidosta myös suullisesti ja ilmoitustaululla, sillä vielä ei voi olettaa että kaikilla vanhemmilla on tietokone käytössään. - Vanhemmat pystyvät vaikuttamaan isoon osaan lapsensa hoitoa, Savolainen kannustaa. Kannattaa olla aktiivinen. VANHEMPIEN OSALLISTUMINEN ON TÄRKEÄÄ Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stakes 2005) edellytetään, että kunnat laativat omat varhaiskasvatussuunnitelmansa, joissa kuvataan varhaiskasvatuksen sisältö. Suunnitelman laatimiseen osallistuu koko päivähoidon henkilöstö, lapset ja vanhemmat. TARJA RANNISTO Henkilöstön tavoitteena on sisällyttää kasvatuskumppanuus luontevaksi osaksi lapsen varhaiskasvatusta ja ylläpitää kasvatuskumppanuuteen kuuluvaa vuorovaikutusta. Vanhempi pystyy seuraamaan kehittymistä parhaiten olemalla itse aktiivinen. Kasvotusten tapahtuva kommunikaatio on edelleen tärkein tapa vaihtaa kuulumisia kodin ja päiväkodin välillä. Erilaiset järjestelmät rikastuttavat informaation kulkua. Helsingissä kasvatuksen ja kasvamaan saattamisen tavoitteena on lapsen kasvaminen itseksi. Tämä pitää sisällään sosiaalisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen opettelun verkostoissa ja kasvamisen itsenäiseksi ja toiset huomioon ottavaksi lapseksi.

12 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU AMMATILLINEN NÄKÖKULMA Flunssaa aiheuttavat virukset ja tauti kestää 5 15 päivää. Pitkittyviltä näyttävien oireiden syynä on usein uusi virustartunta ennen edellisen flunssan paranemista. Jos lapsen yleistila huolestuttaa vanhempia, on syytä mennä lääkäriin päivystysaikanakin, vaikka yksi pysyvä lääkärisuhde tukeekin parhaiten perheen jaksamista. Flunssa pienen lapsen toistuva ongelma Flunssa on viruksen aiheuttama hengitysteiden tulehdus. Alle kouluikäiset sairastavat yleensä 6 8 flunssaa vuodessa, sillä lasten omat puolustusmekanismit eivät ole vielä kehittyneet ja he kohtaavat jatkuvasti uusia viruksia erityisesti päiväkodeissa. Olli Ruuskanen Infektiotautiopin professori Kuvat: Lastenlääkäriyhdistys,Paijula lä lapsi ei ehdi kunnolla parantua. Milloin syytä huoleen? Kotona vanhempien tehtävänä on seurata flunssaa sairastavan lapsen yleistilaa. Huonokuntoinen lapsi ei hymyile, hän reagoi laiskasti vanhempiinsa, itku on voimaton ja hengitys voi olla työlästä. Lapsi on silloin vietävä lääkärin tutkittavaksi. Aino Ruohola Lääketieteen tohtori Lääkäri keskittyy lapsen tutkimisessa mahdollisiin bakteerin aiheuttamiin lisätauteihin. Äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikka edellyttää lähes aina vaikun poistamista ja on haastavaa kokeneellekin lääkärille. Diagnoosin ollessa epävarma, uusi korvatutkimus on viisain ja hoitosuosituksen mukainen ratkaisu. Poskiontelotulehdusta etsitään vanhemmilta Flunssan monet syyt Flunssan voi aiheuttaa noin 20 erinimistä virusta, joilla on runsaasti alatyyppejä. Nykyään aiheuttajavirus voidaan löytää geenimonistustekniikalla lähes aina, mutta diagnostiikkaa ei tarvita avohoidossa. Ylivoimaisesti yleisin on rinovirus, jota todetaan erityisesti syksyisin ja keväisin. Influenssavirus ilmaantuu joka talvi, kun taas RS-virus esiintyy parittomina vuosina, jolloin pahimmin sairastuvat imeväisikäiset. Flunssan tunnettuja oireita ovat kurkkukipu, nuha ja yskä. Pienillä lapsilla on usein kuumetta. Oireet kestävät 5 15 päivää. Yskä saattaa kestää usean viikon. Kun flunssat tuntuvat pitkittyvän, ovat syynä usein uusien virusten aiheuttamat uudet flunssat, joiden välillapsilta, joilla ultraääni ei kuitenkaan ole luotettava menetelmä. Bakteerin aiheuttama keuhkokuume voi huonontaa lapsen yleistilaa ja se diagnosoidaan mahdollisuuksien mukaan keuhkojen röntgentutkimuksella. Kun nielu punoittaa tai on peitteinen, on aiheuttaja pikkulapsilla yleensä virus. Bakteeri voidaan helposti todeta nielunäytteestä. Kotikonsteja ja vitamiineja Flunssan hoito on sen oireiden hoitoa. Nenän tukkoisuutta voidaan vähentää nenäsumutteilla, mikä saattaa helpottaa nukkumista. Kuumetta voi alentaa parasetamolilla. Molempia saa apteekista ilman reseptiä. Yskänlääkkeillä ei ole voitu osoittaa tehoa lasten yskän hoidossa eikä niitä nykyään suositella. Influenssaan on täsmähoito, joka tehoaa sitä paremmin mitä nopeammin hoito aloitettaan 48 tunnin kuluessa oireiden alusta. Koska flunssa on viruksen aiheuttama sairaus, sitä ei hoideta antibiootilla. On erityisesti korostettava, että keuhkoputkitulehdus eli äkillinen yskä on osa flunssan oireistoa eikä ole aihe antibioottihoidolle. Tutkimusten perusteella flunssan aikana annettu antibiootti ei ehkäise korvatulehdusta tai keuhkokuumetta. Antibioottia ei tule määrätä varmuuden vuoksi. Flunssaan sairastumista on vaikea estää. Vain influenssaan on rokotus, joka on tehokas pikkulapsillakin. Imetys antaa suojaa infektioita vastaan. Tupakansavu on myrkyllistä lapsen hengitysteille, ja lisäksi vain ulkonakin tupakoivat vanhemmat välittävät taudinaiheuttajia lapselleen. Gefilus maitohappobakteerit ja D-vitamiini voivat tehostaa elimistön puolustusmekanismeja. Säännöllinen ksylitolin käyttö viidesti päivässä ehkäisee korvatulehduksia ja suojaa samalla hampaita. Flunssien väsyttämiä vanhempia tukee parhaiten hakeutuminen yhden lääkärin hoitoon ja päivystysaikaankin aina samaan hoitopaikkaan. Kiireisten päivystyskäyntien välillä tuttu lääkäri selvittää lapsen ja perheen kokonaistilanteen ja arvioi, onko kyse normaalista sairastamisesta vai tarvitaanko lisätutkimuksia. FAKTAA VINKKI PIENI POTILAS Flunssan hoidossa on tärkeää oireiden lievittäminen. On silti muistettava, että antibiootit eivät ole ratkaisu jokaiseen vaivaan eikä niitä kannata lapselle antaa vain varmuuden vuoksi. Kuva: Shutterstock.com