ESTEETTÖMYYDEN KEHITTÄMINEN KOTKASSA. Tutkimusraportti Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-tutkimusohjelman hankkeesta

ESTEETTÖMYYDEN KEHITTÄMINEN KOTKASSA Tutkimusraportti Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-tutkimusohjelman hankkeesta

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Kotkan kaupunki Joulukuu 2005

Esteettömän liikkumisen tutkimus ja kehittämisohjelma elsa 2003-2006 Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. Elsa on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa ohjelma on toteutettu vuosina 2003-2006. Kolmivuotisella Elsa -ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen. Elsa ohjelma toteuttaa osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaa. Vuonna 2003 julkaistun strategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi. Lisätietoja Elsa -ohjelmasta: www.elsa.fi Liikenne- ja viestintäministeriö

TIIVISTELMÄ Tässä Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-tutkimusohjelmaan sisältyneessä työssä on tarkasteltu Kotkan joukkoliikennejärjestelyjen ja erityisesti palveluliikenteen esteettömyyttä ja sen kehittämismahdollisuuksia. Työssä on kuvattu kuitenkin myös Kotkan kaupunkiliikenne. Työ on jatkoa vuonna 2003 käynnistetylle Esteetön Kotka hankkeelle, jossa on kartoitettu julkisten palveluiden esteitä. Esteetön Kotka -hankkeen tavoitteena on nostaa päättäjien tietoisuuteen esteettömyysasioiden epäkohtia, löytää konkreettisia parannusehdotuksia ja saada parannustoimenpiteitä toteutetuiksi. Tässä raportoitavan hankkeen tavoitteet olivat: Syventää Kotkassa käynnissä olevaa Esteetön Kotka hankkeen kartoitustyötä nimenomaan joukkoliikenteen osalta. Kehittää Kotkan palveluliikenteen esteettömyyttä. Määrittää tavat, joilla esteettömyyden kehittäminen ja esteettömyystyön jatkuvuus Kotkan kaupungissa pystytään varmistamaan. Kotkan kaupunkiliikenteen vuoroista ajetaan suurin osa matalalattialinja-autoilla. Kaupunkiliikenteen esteettömyyttä on kehitetty laatukäytävätöillä, joita on tehty Karhulan ja Kotkansaaren välillä sekä Länsi-Kotkan kattavana. Näissä töissä on määritelty esteettömyyttäkin edistäviä pysäkkitoimenpiteitä, mm. korotettuja odotustiloja ja kevyen liikenteen yhteyksiä pysäkeille. Myös pysäkki-informaatiota on suositeltu kehitettävän. Kotkan kaupunki toteuttaa laatukäytävätöissä määritettyjä toimenpiteitä vuosittaisten kunnossapitomäärärahojen turvin. Työssä keskityttiin pitkälti Kotkan palveluliikenteen kuvaamiseen ja sen ongelmien ja kehittämistoimenpiteiden määrittämiseen. Työn aikana tehtiin palveluliikenteen sidosryhmien asiantuntijahaastatteluita, maastoinventointeja sekä tarkkailtiin matkustamista palvelulinjoilla itse mukana matkustaen. Raportissa on kuvattu palveluliikenteen nykytila, ongelmat ja kehittämissuositukset palveluliikenteen osa-alueittain. Palveluliikenteen ongelmat liittyvät pitkälti vuoro- ja reittitarjontaan, liikennöintiaikaan ja pysäkkijärjestelyihin. Palveluliikenteen matkustajat ovat pääasiassa ikääntyneitä ja eri tavalla liikuntarajoitteisia henkilöitä, joiden on vaikeata ja jopa mahdotonta matkustaa kaupunkiliikenteen linja-autoissa. Näille matkustajille onkin ensiarvoisen tärkeätä, että taataan riittävä palveluliikenteen reitti- ja vuorotarjonta asuinalueilta sekä Kotkansaareen että Karhulaan. Matkustajat toivovat erityisesti myöhäisempiä vuoroja arkisin sekä lauantai- ja sunnuntaivuoroja, joita nykyisin on vain vähän. Palveluliikenteen käynnistämistä on syytä harkita tietyissä kaupunginosissa (mm. Munsaari, Ristinkallio, Kaarniemi ja Ristiniemi). Palveluliikenteen kuljettajien asiakaspalveluhenkisyyttä ja matkustamisen sosiaalisuutta matkustajat kiittelivät yleisesti. Usealle matkustajalle palveluliikenne ei olekaan pelkästään siirtymistä paikasta toiseen vaan myös sosiaalinen tapahtuma, jonka aikana saa keskustella tutuksi tulleiden kanssamatkustajien kanssa. Palveluliikenteessä ajetaan pääsääntöisesti 16-paikkaisilla pikkubusseilla, jotka yhtä lukuun ottamatta ovat matalalattiaisia. Kotkan palveluliikenteessä ajetaan ennalta määritettyjä ja aikataulutettuja reittejä pitkin. Reiteiltä voidaan tarvittaessa tehdä 2-3 minuutin poikkeamia. Reiteillä on päätepysäkit ja lisäksi kaupungissa on muutama erityinen palveluliikennepysäkki. Vaikka nämä pysäkit ovat pää-

sääntöisesti vaatimattomasti varusteltuja, niin se ei kuitenkaan ole ongelma, koska matkustajat tulevat yleensä kyytiin reitin varrelta eivätkä pysäkeiltä. Palvelubussit pysähtyvät kaikkialla, missä se on sallittua ja turvallista. Karhulan torin palveluliikennepysäkki on kuitenkin erittäin keskeinen palveluliikennejärjestelmässä. Nykyiset pysäkkijärjestelyt ovat huonot kaikkien sidosryhmien mielestä. Työn merkittävin uudistussuositus koskeekin Karhulan palvelupysäkkijärjestelyjä. Työryhmä suosittaa, että palveluliikenteen pysäkki siirretään alkuvuonna -06 nykyisin torilla olevan grillikioskin viereen lähemmäksi Karhulan linja-autoasemaa. Uuden pysäkkijärjestelyn edut: Lyhyempi liityntämatka Karhulan linja-autoasemalle Palvelubussi on helpompi ajaa pysäkkikorokkeen viereen Matkustajilla katettu entistä tilavampi odotustila viereisen liikerakennuksen sisäänkäynnin yhteydessä. Tähän tilaan on mahdollista sijoittaa myös penkki. Kotkankadun ja Kymenlaaksonkadun liittymä uudistettiin esteettömäksi syksyllä 2005. Vastaava työ tehtiin vuonna 2004 Kotkankadun ja Keskuskadun/Mariankadun ja Kotkankadun ja Kirkkokadun liittymissä. Täten Kotkankadusta on muotoutumassa esteetön katuyhteys. Tavoitteena on, että tekninen toimi varaa vuosittain 20 000 esteettömyyden parantamiseen. Vuoden -05 jälkeen parannettaneen joku seuraavista liittymistä: Koulukatu / Kymenlaaksonkatu Kotkankatu / Satamakatu Kaivokatu / Keskuskatu / Mariankatu Kapteeninkatu / Puutarhakatu. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi työn aikana nousi esille tarve seuraaville toimille: Tiedottamista tehostettava entisestään mm. kaikilla reittien varrella olevilla pysäkeillä ja autoissa (avointa joukkoliikennettä, liput, aikataulut). Täsmätiedottamista tehostettava palvelulinjojen reittien varrella. Jatkettava A4-esitteiden jakamista linjojen varsille. Karhulan linja-autoaseman edustan pysäkin (nro 401) uudelleen asvaltointi. Nykyisin reunakivi liian korkea palveluliikenteen autoille: oven alareuna ottaa kiinni reunakiveen ovea avattaessa. Matkustajien jättö/autoon nousutilan järjestäminen Karhulan Karjalantielle pankkien edustalla (2 kohtaa): Asennetaan Pysäköintikielto-liikennemerkki ja tekstillinen lisäkilpi Ei koske takseja eikä palvelulinja-autoja. Palveluliikennepysäkkikilpi siirretään Kirkkokadulla torin kohdalla olevalle pysäkille nro 3 (Jyrkilän linjojen pysäkin kohdalle). Uuden Inva-pysäköintipaikan merkitseminen Karhulan torin länsipäähän. Työssä käytiin läpi myös muutamia erillisiä lähinnä vapaa-ajan ja virkistyskäytön kohteita, joiden esteettömyydessä on joko kehitettävää tai joiden esteettömyysasioista on parannettu viime vuosina. Nämä kohteet olivat: Sapokka: Ongelmana saaristoliikenteen aluksiin pääsy pyörätuoleilla Norssaari: Parhaillaan rakennettava esteetön kalastus/virkistyslaituri Katariinanniemen puisto: Suunnitteilla oleva esteettömiäkin ratkaisuja sisältävä uusi virkistyspuisto Kotkansaaren eteläkärkeen Santalahti: Uimaranta, jonne on rakennettu pysäköintialueelta esteetön puurakenteinen yhteys.

ESIPUHE Tämä Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA-tutkimusohjelmaan (ELSA = Esteettömän liikkumisen tutkimusohjelma) sisältynyt työ on laadittu Kotkan kaupungin teknisen toimen toimeksiannosta Insinööritoimisto A-Tie Oy:ssä. Kotkan kaupungin vastuuhenkilö työssä oli liikenneinsinööri Rauno Savela. A-Tie Oy:ssä työn projektipäällikkönä toimi DI Jouni Rintanen. Työ on laadittu Kotkan seudun joukkoliikenteen ja esteettömyysasioiden sidosryhmien yhteistyönä. Työn ohjausryhmään kuuluivat: Rauno Savela Erkki Mäkelä Simo Virtanen Risto Pennanen Ulla Marjamaa Jouni Rintanen Kotkan kaupunki, tekninen toimi Kotkan kaupunki, talo-osasto Kotkan kaupunki, kuljetusyksikkö Etelä-Suomen lääninhallitus (1.4.2005 asti) Etelä-Suomen lääninhallitus (1.4.2005 alkaen) Insinööritoimisto A-Tie Oy. Työn aikana oltiin tiiviissä yhteistyössä Kotkan Vanhus- ja vammaisneuvoston kanssa.

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ESIPUHE SISÄLTÖ 1. JOHDANTO...1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoite...1 1.2 Työn sisältö ja toteuttamistapa...1 1.3 Raportin sisältö...2 2. ESTEETÖN KOTKA -HANKE...4 2.1 Esteettömyys Kotkassa...4 2.2 Hankekuvaus...4 2.3 Esteettömyyskartoitukset...5 2.3.1 Kartoitusten kuvaus...5 2.3.2 Joukkoliikennekohteiden kartoitusten päätulokset...6 2.3.3 Täydentävien joukkoliikennekartoitusten tarve...7 2.4 Reittikartoitukset...7 2.4.1 Kartoitustapa...7 2.4.2 Tulokset...7 2.5 Kyselyt palveluliikenteestä...14 2.6 Liikennöitsijähaastattelut...14 3. KOTKAN KAUPUNKILIIKENNE...17 3.1 Laatukäytävät...17 3.2 Linjasto...18 3.2 Linjasto...18 3.3 Liikennöintiajat...18 3.4 Vuorotarjonta...19 3.5 Pysäkkirakenne...21 3.6 Terminaalit...23 3.7 Kalusto ja liikennöitsijät...25 3.8 Lippujärjestelmä...26 3.9 Informaatiojärjestelmä...27 3.10 Esteettömyys...28 3.11 Matkustajamäärät...30 4. PALVELULIIKENTEEN NYKYTILA, ONGELMAT JA KEHITTÄMISTARPEET...31 4.1 Palvelulinjojen perustamissyy ja nykyinen rooli...31 4.2 Toimintaperiaate...31 4.3 Linjasto ja liikennöitsijät...33 4.4 Kannattavuus...36 4.5 Matkustajamäärät, matkustajaprofiili, matkojen suuntautuminen...36 4.6 Kalusto...39 4.7 Informaatiojärjestelmä...40 4.8 Lippujärjestelmä...42 4.9 Pysäkit...42 4.10 Kuljettajakoulutus palveluliikenteeseen...52 4.11 Palvelulinjojen rooli erilliskuljetuksissa...52 4.12 Muita esille tulleita ongelmia ja kehittämistarpeita...53 4.13 Palvelulinjojen tulevaisuus...53 5. MUUT ESTEETTÖMYYDEN KEHITTÄMISKOHTEET...54 5.1 Sapokka...54 5.2 Norssaari...55 5.3 Katariinanniemen puisto...56 5.4 Santalahti...56 6. ESTEETTÖMYYDEN KEHITTÄMINEN KOTKASSA...57 6.1 Toteuttamisohjelma...57 6.2 Esteettömyysasioiden esillä pitämisen varmistaminen...58

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 1 1. Johdanto 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoite Kotkassa on käynnissä ns. Esteetön Kotka hanke, joka pyrkii kehittämään kaupunkia ja sen erilaisia palveluja esteettömimmiksi ja tasa-arvoisemmiksi kaikille käyttäjäryhmille. Vuosina 2003-2004 Esteetön Kotka hankkeessa on tehty esteettömyyskartoitusta käsittäen seuraavat asiakokonaisuudet: Liikenneturvallisuus Julkinen liikenne Palvelut, liikunta- ja virkistyspaikat. Kartoituksessa on tehty yksityiskohtaista kartoitustyötä päivittäisestä toimintaympäristöstä, palveluista ja niiden esteettömyydestä. Koska esteettömyysasiat olivat ajankohtaisia Kotkassa samanaikaisesti kuin Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti Esteettömän liikkumisen tutkimusohjelmansa (ELSA), päätettiin lähteä syventämään Esteetön Kotka hanketta nimenomaan palveluliikenteeseen keskittyen. Tässä tutkimusraportissa on koottu yhteen LVM:n ELSA-tutkimusohjelmaan hyväksytty hanke, jonka tavoitteet olivat: Syventää Kotkassa käynnissä olevaa Esteetön Kotka hankkeen kartoitustyötä nimenomaan joukkoliikenteen osalta. Kehittää Kotkan palveluliikenteen esteettömyyttä. Määrittää tavat, joilla esteettömyyden kehittäminen ja esteettömyystyön jatkuvuus Kotkan kaupungissa pystytään varmistamaan. Hanke vastaa LVM:n esteettömyysstrategian tavoitteisiin muokkaamalla Kotkan liikenneympäristöä kaikille käyttäjäryhmille tasa-arvoisemmaksi. Hanke on myös looginen jatke Esteetön Kotka hankkeelle ja se tuo hyötyä kaupunkilaisille jatkamalla ja tarkentamalla jo tehtyä esteettömyystyötä. 1.2 Työn sisältö ja toteuttamistapa Hankkeeseen sisältyi kolme teemaa: Teema 1: Kotkassa tehty esteettömyyskartoitus ja sen jatkaminen Teema 2: Kotkan palveluliikenteen esteettömyyden kehittäminen Teema 3: Tulevaisuuden kehittämistarpeet. Työ toteutettiin seuraavia tutkimusmetodeja toteuttaen: Asiantuntijahaastatteluilla kerättiin aluksi tietoa palveluliikennejärjestelmän nykytilasta, ongelmista, kehittämisideoista ja tulevaisuudennäkymistä. Haastatteluin selvitettiin myös tarve tehdä täydentäviä esteettömyyskartoituksia. Työssä haastateltiin seuraavat tahot: Rauno Savela Kotkan kaupunki, tekninen toimi Simo Virtanen Kotkan kaupunki, kuljetusyksikkö Erkki Mäkelä Kotkan kaupunki, talo-osasto Marjaana Moilanen Tapio Heinon palvelulinjan kuljettaja Ilkka Heino Liikennöitsijä, palvelulinjat Kai Hostikka Liikennöitsijä, palvelulinjat

2 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Markku Heikurinen Piia Pöllänen Marja Weckman V.Jyrkilä Oy, palvelulinjan kuljettaja Karhulan sairaala/vammaispalvelutsto Karhulan sairaala/vammaispalvelutsto. Ongelmia ja kehittämistarpeita koottiin haastatteluin, vanhus- ja vammaisneuvostoa kuulemalla ja matkustamalla palvelulinjojen mukana itse havainnoiden. Työn ohjausryhmässä mukana ollut Erkki Mäkelä osallistuu Kotkan vanhus- ja vammaisneuvoston kokouksiin ja hoiti pitkälti vuoropuhelun neuvostoon. Kuva 1. Työn pääteemat. 1.3 Raportin sisältö Tämän raportin 2. luvussa on kuvattu Esteetön Kotka hanke, jonka aikana on kerätty monipuolisesti tietoa eri julkisten palveluiden ja Kotkansaaren kevyen liikenteen väylästön esteettömyydestä. Hankkeen aikana on myös laadittu ja toteutettukin kehittämistoimenpiteitä mm. keskustan liittymissä. Esteetön Kotka hankkeessa kerättiin myös tietoa joukkoliikenne- ja palveluliikenteen esteettömyydestä. Raportin 3. luvussa kuvataan Kotkan kaupunkiliikenteen linja-autojärjestelmä. Laatukäytäväverkko, linjasto, liikennöintiajat ja vuorotarjonta on selostettu aluksi, minkä jälkeen kuvataan pysäkki- ja terminaalijärjestelmä. Myös liikennöitsijöistä ja kalustosta on annettu perustiedot. Kappaleen lopuksi on kuvattu lippu- ja informaatiojärjestelmät sekä kuvattu paikallisliikenteen esteettömyyttä ja matkustajamäärien kehitystä viime vuosina. Kunkin asiakokonaisuuden kohdalla on esitetty nykytilan ongelmia ja kehittämistarpeita siinä laajuudessa kuin niitä tuli esille työn aikana.

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 3 Luvussa 4 on kuvattu tässä työssä erityistarkastelussa ollut Kotkan palveluliikenne, sen ongelmat ja kehittämistarpeet. Aihekokonaisuuksina on tarkasteltu palvelulinjojen perustaminen, toimintaperiaate, linjasto, kannattavuus, matkustajamäärät, kalusto, informaatio- ja lippujärjestelmä, pysäkit ja kuljettajakoulutus. Lukuun 5 on koottu työn aikana esille nousseet muut Kotkan kaupungissa sijaitsevat kohteet, joiden esteettömyyttä on tarkasteltu ja joita on syytä kehittää. Lukuun 6 on koottu työryhmän suosittelemat toimenpiteet toteuttamisohjelmaksi.

4 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 2. Esteetön Kotka -hanke 2.1 Esteettömyys Kotkassa Esteettömyyttä on tutkittu Kotkan kaupungilla jo ainakin 1980-luvulla, jolloin tehtiin keskustan esteettömyyskartoitus. Kuitenkin ensivaiheessa tehdyt esteettömyyskartoitukset jäivät liian usein erillisiksi töiksi ja siten hyödyntämättä uudishankkeiden toteuttamisvaiheessa. Esteettömyyskartoitusten ja rakennusvaiheen (talot, liikenneympäristö) väliltä puuttui kytkentä, minkä vuoksi esteettömyysasiat eivät aina ole tulleet otetuiksi huomioon rakentamisvaiheessa. Nykyisin Kotkan kaupungilla on nimetty esteettömyysasioiden vastuuhenkilö, joka työskentelee talo-osastolla. Esteettömyysvastuuhenkilö käy järjestelmällisesti kaikki kaupungin rakennuttamien hankkeiden suunnitelmat läpi esteettömyyden kannalta. Esteettömyysvastuuhenkilö käy myös rakennuskohteissa paikan päällä tarkastamassa, että esteettömyysasiat on toteutettu suunnitellusti. Myös rakennustarkastuksissa esteettömyys on yhtenä asiakohtana. Kotkan kaupungin kunnallistekninen osasto käyttää 20 000 vuodessa esteettömyyttä edistävien kohteiden toteuttamiseen esteettömyysvastuuhenkilön ehdotusten mukaisesti. Esteettömyysvastuuhenkilön kokemuksien mukaan edellä kuvattu työskentelytapa on toiminut hyvin ja erityisesti uudisrakennusten (mm. jäähalli) osalta esteettömyysasiat on otettu hyvin huomioon myös rakennusvaiheessa. Vanhoja rakennuksia saneerattaessa haasteet ovat luonnollisesti suurempia, mutta esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalassa on järjestelyjä muutettu esteettömämmiksi ehdotusten mukaisesti. 2.2 Hankekuvaus Esteetön Kotka hanke käynnistyi virallisesti vuonna 2003. Jo aikaisemmin on tehty erillisiä esteettömyyskartoituksia. Vuonna 2002 tehtiin esteettömyyskartoituksia, joiden pohjalta esteettömyysasiat päätettiin nostaa esille erityisellä Esteetön Kotka hankkeella. Esteetön Kotka hankkeelle on vuosiksi 2003-05 varattu 4 kk vuosittainen työpanos kaupungin organisaatiosta (projektisihteeri). Esteetön Kotka hankkeen työryhmän kokoonpano on: Matti Paavola Liisa Valtonen Hannu Nieminen Päivi Norhio Esa Tähti Reijo Kuusela Erkki Mäkelä Kotkan vammaisneuvosto, puheenjohtaja Kotkan vammaisneuvosto Kotkan vammaisneuvosto Kotkan vammaisneuvosto Kotkan vanhusneuvosto Kotkan vanhusneuvosto Kotkan kaupunki, talo-osasto, projektisihteeri. Hankkeen tavoitteena on nostaa päättäjien tietoisuuteen esteettömyysasioiden epäkohtia, löytää konkreettisia parannusehdotuksia ja saada parannustoimenpiteitä toteutetuiksi. Tarkoituksena oli laatia yksityiskohtainen selvitys päivittäisestä toimintaympäristöstä ja palveluista ja niiden esteettömyydestä. Tuloksena saadaan määritettyä toimenpiteet, joilla poistetaan esteet toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden itsenäiseltä selviytymiseltä ja osallistumiselta.

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 5 Työssä on keskitytty Kotkan kolmeen keskusta-alueeseen eli Kotkansaareen, Karhulaan ja Länsi-Kotkaan. 2.3 Esteettömyyskartoitukset 2.3.1 Kartoitusten kuvaus Esteetön Kotkan hankkeessa on tehty eri julkisten rakennusten esteettömyyskartoituksia ja niihin liittyviä parantamisehdotuksia. Kartoitukset ovat pääosin tehneet Esteetön Kotka työryhmän puheenjohtaja ja projektisihteeri. Kartoitettuja palveluita / rakennuksia ovat: Terveyspalvelut: Sairaalat Terveysasemat Palvelukeskukset KELA:n toimistot Apteekit Liikenne Virastot Kotkan rautatieasema Kotkan linja-autoasema Karhulan linja-autoasema Poliisilaitos Valtion virastotalo Kaupungintalo Vammaispalvelutoimisto Sosiaali- ja nuorisotoimistot Kulttuuri ja vapaa-aika Uimahallit Urheilu / liikuntahallit Kirjastot Maretarium Yleiset uimarannat Pankit Majoitusliikkeet Seurakunnat Kustakin yllä mainituista kartoituskohteesta tehtiin kartoitus, jossa otettiin huomioon seuraavat asiat: Pääsisäänkäynti (kynnys, portaat) Pääsisäänkäynnin luiskan jyrkkyys Pääsisäänkäynnin toiminta Muu sisäänkäynti Oven havaitseminen Hissi

6 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa WC-tila Paikoitus Yleisvalaistus Induktiosilmukka Muita huomioita. Kartoitustulosten pohjalta on käyty keskusteluja kunkin kohteen edustajien kanssa parantamistoimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksista. 2.3.2 Joukkoliikennekohteiden kartoitusten päätulokset Kotkan rautatieaseman ongelmat kartoituksen perusteella: 4 porrasta sekä katu- että laiturisisäänkäynneissä. Luiskia ei ole portaissa. Museovirasto on kieltänyt luiskanteon. Pääsisäänkäynnin käyttö on hankalaa, sillä parioven puoliskot ovat kapeita (67 cm). Pääsisäänkäyntiä on liikuntavammaisen lähes mahdotonta käyttää ilman avustajia eikä korvaavaa reittiä ole järjestetty. WC:n käyttö on maksullista ja oven avaamista on pyydettävä toimistosta. Inva-pysäköintipaikkoja ei ole. Yksi Inva-pysäköintipaikka tarvittaisiin. Yleisvalaistus asemalla on heikko (50-150 lux). Erityisenä ongelmana on se, että Museoviraston säilyttävä kanta estää esimerkiksi luiskien teon ja ovien muuttamisen riittävän leveiksi. Kotkan linja-autoaseman ongelmat kartoituksen perusteella: Pääsisäänkäynnissä on kaksi porrasta. Luiskaa ei ole pääsisäänkäynnin yhteydessä. Pääsisäänkäynnin käyttö on hankalaa, sillä parioven puoliskot ovat kapeita (66 cm). Korvaavaa reittiä ei ole järjestetty. WC-tilaan ei ole opastusta eikä Inva-WC:tä ole. Asemalla ei ole Inva-pysäköintipaikkoja. Aseman edustan jalkakäytävän reuna on korkea (8 cm) eikä sitä ole luiskattu. Karhulan linja-autoaseman ongelmat kartoituksen perusteella: Pääsisäänkäynnissä on 5 cm kynnys eikä luiskaa ole. Pääsisäänkäynnin ovien käyttö on hankalaa (raskaat, sivusaranoidut teräspariovet). Käyttökelpoista korvaavaa reittiä pääovelle ei ole järjestetty. Inva-WC:tä ei ole ja normaali WC on ahdas. Inva-pysäköintipaikkoja ei ole. Tarve vähintään yhdelle Invapysäköintipaikalle on olemassa. Aseman yleisvalaistus on heikko (50-150 lux). Aseman edustan jalkakäytävän reuna on korkea (12 cm) ja luiska on vain Matkahuollon kärryjä varten. Tämä luiska on liian jyrkkä pyörätuoleille. Linja-autojen lähtöalueella ei ole laiturikorokkeita. Kotkan joukkoliikenneterminaalien ongelmia ja kehittämistarpeita on kartoitettu myös vuonna 2003 tehdyn Karhula Ruukinkatu laatukäytäväselvityksen yhteydessä.

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 7 2.3.3 Täydentävien joukkoliikennekartoitusten tarve Työn asiantuntijahaastatteluissa tuli esille tarve käydä läpi Karhulan torin palveluliikennepysäkin järjestelyt. Nykyisin pysäkki on huonolla paikalla sekä liikennöitsijän että matkustajien kannalta. Maastokartoituksessa 25.5.2005 määritettiin suositeltavat järjestelyt ja ne on kuvattu toisaalla tässä raportissa. 2.4 Reittikartoitukset 2.4.1 Kartoitustapa Esteetön Kotka hankkeen reittikartoitus tehtiin keväällä 2003. Esteetön Kotka työryhmä kävi maastokäynnillä läpi kaikki Kotkansaaren tärkeimmät reitit ja kirjasi ylös epäkohdat liittymittäin. Reittien ongelmakohdat on kartoitettu ja valokuvattu erillisenä hankkeena jo vuonna 1998. Kevään -03 kartoituksessa käytiin läpi seuraavat reitit: Linja-autoasema Sapokka Sapokan vesipuisto Sapokka Meripäiväalue kantasatamassa Kantasatama Kauppatori (Kauppakatua pitkin) Kauppatori Linja-autoasema Linja-autoasema Vuorelankulma (proteesipaja). Lisäksi erilliskohteina kartoitettiin Kauppatorin ympäristö, torin varren liikekeskus ja Keskussairaalan Inva-pysäköintiratkaisu. 2.4.2 Tulokset Keväällä -03 tehdyn kartoituksen perusteella Esteetön Kotka työryhmä määritti ensimmäisessä vaiheessa toteutettavaksi seuraavien liittymien esteettömyyden parantamisen: Kotkankadun / Keskuskadun liittymä Kotkankadun / Mariankadun liittymä Kotkankadun / Kirkkokadun liittymä. Edellä mainittujen liittymien kevyen liikenteen väylien reunakivet (10 kpl) korjattiin esteettömiksi kesällä 2004. Reunakiven ja kadun reunaan jätettiin 2 cm kynnys (suositus 3 cm). Ennen muutoksia reunakivet olivat yleisesti liian korkeita, viisteet olivat liian jyrkkiä ja liian kapealle alueelle tehtyjä. Kolmen liittymän esteettömäksi muuttamisen kustannukset olivat 39 000. Muutostyön teki yksityinen yrittäjä.

8 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Kuva 2. Kotkankadun ja Kirkkokadun liittymän (Sokoksen kulma) parannettu reunakivi kevättalvella -05. Pienemmässä kuvassa sama kohta kesällä -05. Kuva 3. Vasemmalla loivennettu reunakivi Kotkankadun ja Keskuskadun liittymässä. Oikeanpuoleisessa kuvassa tyytyväinen rollaattorin käyttäjä samassa liittymässä keväällä -05.

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 9 Kuva 4. Kotkankadun ja Mariankadun loivennettu reunakivi mahdollistaa esteettömän kulkemisen. Pieni kynnys kadunpinnan ja reunakiven välissä viestittää näkövammaisille katualueen ja jalkakäytävän rajan. Seuraavassa vaiheessa eli syksyllä 2005 parannettiin Kymenlaaksonkadun ja Kotkankadun liittymä. Tämän liittymän parantaminen helpottaa mm. asiointia linja-autoasemalla. Tämän liittymän parantamistoimenpiteisiin oli budjetoitu 20 000. Parantamistoimenpiteillä poistettiin liittymästä seuraavat ongelmat: Korkeat, lyhyet ja väärin sijoitetut viisteet Kävelylinjalla oleva suojatien merkki.

10 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Kuva 5. Yläkuvassa Kotkankadun ja Kymenlaaksonkadun liittymän liian korkea reunakivi ennen parantamistoimenpiteitä kesällä -05. Lisäksi suojatien merkki oli kulkulinjalla aiheuttaen törmäysvaaran. Alhaalla sama kohta syksyllä -05, kun reunakivi on madallettu ja suojatien merkki siirretty pois kulkureitiltä.

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 11 Kuva 6. Yllä korkea ja epämääräisen muotoiseksi kulunut reunakivi Kotkankadun ja Kymenlaaksonkadun liittymässä ennen parantamistoimenpiteitä. Alakuvassa vastaava kohta parantamistoimenpiteiden jälkeen syksyllä -05.

12 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Kuva 7. Kesällä -04 parannetut liittymät (Kotkankatu / Keskuskatu / Mariankatu, Kotkankatu / Kirkkokatu) ja seuraavaksi eli syksyllä -05 parannettu Kotkankadun ja Kymenlaaksonkadun liittymä. Kotkankadusta on muodostumassa esteetön katu. Kotkan kaupungin esteettömyyden vastuuhenkilö päättää vuosittain yhdessä teknisen toimen kanssa parannettavan liittymän. Tekninen toimi on varannut kahtena edellisenä vuonna 20 000 määrärahan esteettömyyden parantamiseen. Esteetön Kotka hanke toivoo, että myös jatkossa varataan vastaava 20 000 vuotuinen määräraha esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Vuoden -05 jälkeen parannettaneen joku seuraavista liittymistä: Koulukatu / Kymenlaaksonkatu Kotkankatu / Satamakatu Kaivokatu / Keskuskatu / Mariankatu Kapteeninkatu / Puutarhakatu. Yllä mainittujen liittymien ongelmakohtia on esitetty seuraavissa kuvissa.

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 13 Kuva 8. Koulukadulla linja-autoaseman kohdalla oleva reunakivi muodostaa pahan esteen esimerkiksi rollaattorin käyttäjille. Kuvan ottohetkellä (kesäkuu -05) iäkäs nainen joutui kiertämään kyseisen katukohdan rollaattorinsa kanssa ajoradan puolelta. Kuva 9. Erittäin korkea reunakivi Kaivokadun ja Mariankadun liittymässä.

14 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Kuva 10. Nykyinen reunakivi Puutarhakadun ja Kapteeninkadun liittymässä. 2.5 Kyselyt palveluliikenteestä Eri palveluliikenteeseen sidoksissa olevilta järjestöiltä kysyttiin palveluliikenteen ongelmia ja kehittämisehdotuksia, mutta vastauksia saatiin huomattavan vähän. Ainoat mainitut ongelmat olivat: Karhulakodin kautta ajettavien linjojen reittimuutos, joka on jo toteutettu. Mariakoti: Toivottiin, että reitti ajaisi Mariakodin kautta. Kaupunki selvittää reittimuutoksen mahdollisuuden liikennöitsijän kanssa. 2.6 Liikennöitsijähaastattelut Esteetön Kotka hankkeen työryhmän sihteeri kävi syksyllä -03 keskustelut paikallisliikenteen liikennöitsijäöiden kanssa aiheena paikallisliikenteen esteettömyys ja sen ongelmat. Alla on esitetty tiiviisti keskusteluiden pääsisältö: Ongelmat: Kaupunkiliikenteessä pääsääntöisesti käytettävien matalalattiabussien vapaa maavara on 26-28 cm, josta niiaus-toiminto vie 7-8 cm. Täten pysäkkien kohdalla reunakiven sopiva korkeus olisi 15-16 cm. Kotkassa on useita pysäkkejä, joiden reunakiven korkeus on väärä. Talvikunnossapito on eniten laiminlöyty Keskuskadulla torin kohdalla (pysäkkialue on usein huonosti puhdistettu lumesta ja liukas). Toinen huono pysäkki on Keskuskoulun kohdalla.

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 15 Toiveet: Pyörätuolinkäyttäjän ja hänen saattajansa tulisi voida matkustaa ilmaiseksi paikallisliikenteessä. Tällä hetkellähän lastenvaunujen kanssa saa matkustaa ilmaiseksi Kotkan paikallisliikenteessä. Kyseinen parannus edellyttäisi kaupungin periaatepäätöstä. Pyörätuolimatkustajia olisi noin 7-8 / kk. Kuva 11. Suomen talvi aiheuttaa melkoisen haasteen pysäkkien talvikunnossapidolle pyrittäessä esteettömään kulkuympäristöön. Kuvassa pysäkki Haminantiellä talvella -05. Kuva 12. Resurssit eivät riitä kaikkien kevyen liikenteen väylien talvikunnossapitoon.

16 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa Kuva 13. Pysäkille pääsy on usein talvisin hankalaa erityisesti liikuntarajoitteisille. Kuva Kyminlinnantieltä talvella -05.

Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 17 3. KOTKAN KAUPUNKILIIKENNE 3.1 Laatukäytävät Kotkan kaupunkiliikenteen laatukäytäväverkko määritettiin vuonna 2002 kaupungin, liikennöitsijöiden, tiehallinnon ja lääninhallituksen välisellä vuoropuhelulla. Laatukäytäväverkkoon otettiin paikallisliikenteen verkoston eniten liikennöidyt osat. Käytännössä verkkoon kuuluvat osat, joiden poikkileikkauksen vuorotarjonta on >50 linja-autovuoroa/vrk. Kotkan kaupunkiliikenteen laatukäytäväverkko on esitetty oheisessa kuvassa. Laatukäytäväverkon määrittämisen jälkeen on toteutettu kaksi laatukäytäväselvitystä: 1. Pilottilaatukäytäväselvitys yhteys-välistä Kotkansaari Karhula (2003) 2. Länsi-Kotkan laatukäytäväselvitys (2004). Laatukäytäväselvityksissä määritettiin pysäkkikohtaiset kehittämistoimenpiteet ja listattiin muita liikennöintiä helpottavia toimenpiteitä. Oheisessa kuvassa Kotkansaari Karhula yhteysväli eli pilottilaatukäytäväselvitys on korostettu sinisellä ja Länsi-Kotkan laatukäytävä keltaisella. Kaupunki toteuttaa laatukäytäväselvityksissä määritettyjä pysäkkitoimenpiteitä vuosittaisella kunnossapidon määrärahallaan. Periaatteena on, että tärkeimmät pysäkit parannetaan ensimmäiseksi. Kuva 14. Kotkan paikallisliikenteen laatukäytäväverkko. Tehtyjen laatukäytäväselvitysten suunnittelukohteet on korostettu.

18 Esteettömyyden kehittäminen Kotkassa 3.2 Linjasto Alla on kuvattu lyhyesti Kotkan paikallisliikenteen linjaston peruspiirteitä: Kotkan paikallisliikenteessä on yhteensä 20 linja-autolinjaa. Kotkansaaren kautta ajetaan yhteensä 12 linjaa. Syöttölinjat (B-linjat) syöttävät matkustajia Karhulan linjaautoasemalle, josta on järjestetty vaihtoyhteydet Kotkansaareen sekä Pyhtään ja Haminan suuntiin. Kotka-Hamina välin linja-autojen rooli tärkeä myös Kotkan paikallisliikenteessä (yhteydet kaupungin itäosiin). Yhteydet Kotkan länsiosista keskustaan on järjestetty vaihdottomilla linjoilla (säteittäiset linjat ja kiertolinjat). Linja-autolinjoja täydennetään pikkubussi/taksikalustolla ajettavilla palvelulinjoilla (12 kpl). Kotkan paikallisliikenteen 20 linja-autolinjaa voidaan jaotella seuraavasti: Kuusi Karhulan linja-autoasemalle päättyvää syöttölinjaa (linjat 5B, 6B, 9B, 32B, 34B JA 37B). Neljä säteittäistä Kotkan keskustaan päättyvää linjaa (linjat 2, 8, 9 ja 15). Neljä Kotkan keskustan kautta ajettavaa kiertolinjaa (linjat 11, 13, 14 ja 27). Kolme heilurimaista linjaa, jotka ajetaan Kotkan keskustan kautta (linjat 6, 7 ja 12). Kaksi linjaa, joita ei ajeta Kotkan keskustan kautta (linjat 19 ja 20). Yksi keskustan kiertolinja (linja 4). 3.3 Liikennöintiajat Kotkan paikallisliikenteessä liikennöidään arkisin noin klo 05.00 23.00. Liikennöintiajat vaihtelevat luonnollisesti runsaastikin linjoittain. Pääsääntö on se, että eri kaupunginosista on pyritty järjestämään työssäkäyntimahdollisuus linjaautolla. Kotka-Karhula Väliä Kotka Karhula liikennöidään arkisin klo 5.40 01.10 ja väliä Karhula Kotka klo 5.15 00.20. Lauantaisin Kotkasta liikennöidään Karhulaan klo 6.50 01.10 ja Karhulasta Kotkaan klo 7.25 00.35. Sunnuntaisin Kotkasta liikennöidään Karhulaan klo 7.20 01.10 ja Karhulasta Kotkaan klo 6.20 00.20. Haminan suunta Kotkasta Haminaan liikennöidään klo 05.40 01.10. Aamun ensimmäiset lähdöt ajetaan vain arkisin. Lauantain ensimmäinen vuoro ajetaan klo 08.10. Illan viimeiset vuorot ajetaan pääsääntöisesti joka päivä. Haminasta Kotkaan liikennöidään klo 05.10 00.10. Aamun ensimmäiset lähdöt ajetaan vain arkisin. Lauantain ensimmäinen vuoro ajetaan klo 07.10. Illan kaksi viimeistä vuoroa ajetaan viikonloppuna.