20.3.2012 Nuoret työelämään Verkostotyö nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa Helsinki Nuorten yhteiskuntatakuu - työryhmän raportti ja ehdotukset Neuvotteleva virkamies Liisa Winqvist Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
Takuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista lähes 33 000:lla ammatillisesti suuntautunut tutkinto. 40 000 alle 30-vuotiasta työn ja koulutuksen ulkopuolella pelkällä perusopetuspohjalla. Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla.
Suomen malli PUBLIC-PRIVATE-PEOPLE-PARTNERSHIP Nuorten yhteiskuntatakuu tulee perustumaan viranomaisten elinkeinoelämän järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä. Tarvitaan ennakkoluulottomia toimintatapamuutoksia.
Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 1. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. 2. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.
Nuorten oma ääni työryhmän työssä Työryhmä kuuli nuoria www.mol.fi sivuilla toteutetun Nuorten ääni kuuluviin verkkokyselyn kautta. Kyselyssä lähes 6 350 nuorta toi esiin oman näkemyksensä saamastaan ja tarvitsemastaan tuesta koulutus- ja työelämäsiirtymissä. Havaintoja kyselystä: Oppisopimus ja työssä oppiminen näyttäisivät olevan suosituimmat väylät ammattitaidon hankkimiseen työttömien kohdalla. Joka toinen olisi ollut valmis kouluttautumaan tätä reittiä. Ammatin ja koulutuksen valinnassa nuoret toivovat lisää tukea esim työnantajilta, TE-toimistojen koulutusneuvonnasta ja ammatinvalinnanohjauksesta sekä työpajoista. Työttömistä 35 % koki esteitä koulutuksen aloittamiselle. Keskeisin syy oli opintorahan riittävyys ja haluttomuus ottaa opintolainaa. Keskeisimpiä työhön tai harjoitteluun menoon esteitä olivat paikkojen puute tai se, ettei niitä ole saatu. Ongelmia koetaan sitä vähemmän, mitä pidemmälle on kouluttauduttu. Pelkän peruskoulun varassa olevista nuorista joka viides kokee myös terveydentilaansa liittyvän esteitä. Työkokemuksen hankinnassa oltiin yleisesti valmiita panostamaan työnhakuun. Myös palkkatuettu työ koettiin hyväksi vaihtoehdoksi.
Koulutustakuu PERUSASTEEN PÄÄTTÄVÄT N. 60 000 JATKAA SAMANA VUONNA TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA N. 55 000 EI JATKA SAMANA VUONNA TUTKINTOON JOHTAVASSA KOULUTUKSESSA N. 5 000 KOULUTTAMATTOMILLE NUORILLE SUUNNATTUJEN OPISKELUPAIKKOJEN LISÄYS, AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPPILAAKSI OTTAMISEN KRITEEREIDEN UUSIMINEN (ETUSIJA) JA KOULUTUSPAIKKOJEN UUDELLEEN KOHDENTAMINEN TAVOITE: KAIKILLE PERUSASTEEN PÄÄTTÄVILLE KOULUTUSPAIKKA
Koulutustakuu Koulutustakuu toteutetaan osana yhteiskuntatakuuta vuoden 2013 alusta lähtien niin, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu määritellään koskemaan nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. Koulutustakuu koskee vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja. Lisäksi työryhmä esittää väliaikaisen nuorten aikuisten osaamisohjelman luomista niille alle 30-vuotiaille, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä tutkintoa. Ohjelma toteutettaisiin vuosina 2013-2016.
Perusopetuksesta toiselle asteelle johtava nivelvaihe Ammatillista koulutusta lisätään niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutetaan siten, että perusasteen päättäneet, vailla toisen asteen tutkintoa olevat voidaan valita ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan. Korotetaan työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta 800 euroon kuukaudessa. Tuetaan maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamista lisäämällä tähän suunnattua koulutusta kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa.
Nuorten aikuisten osaamisohjelma 20 29-VUOTIAAT VAILLA PERUSASTEEN JÄLKEISTÄ KOULUTUSTA N. 110 000 VUOSITTAIN N. 5 000 ALOITTAJAA NUORTEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TEHOSTAMISESTA VAPAUTUVAT PAIKAT Nuorten aikuisten osaamisohjelma VUOSITTAIN N. 2 500 ALOITTAJAA OPPILAITOSMUOTOISESSA AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINTOONVALMIST AVASSA KOULUTUKSESSA VUOSITTAIN N. 1 500 ALOITTAJAA OPPISOPIMUSMUOTOISESSA AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA KAUDELLA 2013 2016 YHTEENSÄ N. 36 000 ALOITTAJAA
NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU/ TEM Nuoret 17 29 v. työttömät 55 000 Perusaste 17 000 Ylioppilaat 5 200 22 200 Työnhakuhaastattelu kaikille kahden viikon kuluessa työttömäksi joutumisesta Ammatillinen- tai korkeakoulutus 32 800 Uraohjaus Ohjaava koulutus Maahanmuuttajanuorten kielikoulutus Työharjoittelu Velvoittava työnhakusuunnitelma, jossa sovittu koulutus-, työ-, työharjoittelutai kuntoutusvaihtoehdosta kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta Työnhakuklubit Työn etsijät Työhön valmentajat Sanssikortti Lisä/muuntokoulutus Yrittäjyys Urasuunnittelun tukea 22 000:lle nuorelle Työllistymisen tukea 13 000:lle nuorelle TAVOITE: Koulutusvaihtoehdon löytäminen Työmarkkinatuki aktiiviseksi TAVOITE: Työllistyminen
Vahvistetaan TE-hallinnon uraohjausta Nuorten ääni -kyselyssä tuli selkeästi esille nuorten halu saada lisää uraohjausta. Työryhmä haluaa ehdotuksissaan lisätä ja kehittää sekä henkilökohtaista että verkon kautta tapahtuvaa ohjausta. Vahvistetaan ammatinvalinta- ja uraohjausta TE-toimistoissa. Lisäresursseista osa kohdennetaan korkeasti koulutettujen palveluihin, maahanmuuttajien, vajaakuntoisten palveluihin sekä verkko- ja puhelinpalveluihin. Lisätään ohjaavaa koulutusta ensimmäistä tai uutta uraa etsiville nuorille. Lisätään maahanmuuttajanuorille työvoimapoliittista koulutusta, joka sisältää opiskeluvalmiuksia sekä kielitaitoa tukevaa koulutusta. Työllistymissuunnitelman merkitystä korostetaan. Koulutukseenhaun velvoittavuutta työmarkkinatuen ehtona lievennetään. Velvoite hakea keväällä koulutukseen säilyy, mutta hakuvaihtojen määrää vähennetään kolmesta kahteen. Syksyn haun velvoittavuus työmarkkinatuen saannin ehtona tulisi poistaa.
Tuetaan nuoren siirtymistä työelämään Alennetaan työnantajien kynnystä palkata työkokemusta vailla olevia vastavalmistuneita nuoria vakinaistamalla Sanssi-kortti. Palkkatuen käyttöön liittyvää työnantajien hallinnollista taakkaa kevennetään. Edistetään nuorten työmarkkinoille sijoittumista työhönvalmennuksella, joka tukee sekä nuorta että työnantajaa. Työhönvalmentajat edistävät niiden nuorten sijoittumista työelämään, joilla on vaikeuksia itsenäisesti löytää työpaikka ja/tai jotka tarvitsevat apua työpaikalla työsuhteen alussa (esim. vammaiset ja muut vajaakuntoiset). Työharjoittelun tulee olla vahvasti urasuunnittelua tukeva Tutkinnon suorittaneen, vastavalmistuneen nuoren työllistymiskynnystä ei alenneta työharjoitteluilla, vaan palkkatuella. Työharjoittelun enimmäiskestoa työpajoilla saman työnantajan palveluksessa tulee joustavoittaa.
Tuetaan nuoren yrittäjyyttä palkkatyön vaihtoehtona Nuorten ääni -kyselyssä 45 % vastaajista kertoi harkinneensa yrittäjyyttä työllistymisensä vaihtoehdoksi. Nuoret eivät kokeneet saaneensa TE-toimistoista tukea yrittäjyyteen ja odottivat TE-toimistojen roolin vahvistustuvan neuvonnassa. Työryhmän keskeiset yrittäjyyttä koskevat ehdotukset: Tuetaan ja kehitetään uusia yrittämisen ja yrittäjyyden edistämisen muotoja koulutuksen, neuvonnan ja starttirahan avulla osuuskunta tiimi mentorointi Yrittäjyyskoulutusta työvoimakoulutuksena lisätään ja yrittäjyyskoulutuksen toteutustapaa kehitetään nuorille sopivaksi.
Syrjäytymisuhan alaiset nuoret Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta. Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla. Etsivä nuorisotyö laajennetaan koko maahan. Työpajatoimintaa laajennetaan, laatua ja toimintatapoja kehitetään. ELY-keskuksille vastuu ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämisestä ja koordinoinnista. Selvitetään mahdollisuutta tarkentaa Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämisperusteita, jotta ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää elämäntilannelähtöisesti.
Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät: - koskevat kaikkia alueen nuoria 1. Koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi 2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus 3. Tehostaa nuorten palveluihin ohjautumista ja palvelusta toiseen siirtymistä 4. Edistää nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken EI käsittele yksittäisen nuoren asioita Tavoitteena esim. tietotekniikan hyödyntäminen
Edellytyksiä takuun täysimääräiselle toimeenpanolle Jatkotyössä tarkastellaan nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta. Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. Käsiteltäviä teemoja ovat mm: ohjaus- ja neuvontapalvelut kaikilla koulutusasteilla, TE-toimistoissa sekä muiden toimijoiden palveluissa opetuksen tuki sekä oppilas- ja opiskelijahuolto oppilaitoksissa oppisopimuskoulutuksen ja työssä oppimisen lisääminen taloudelliset kannusteet nuorelle koulutukseen ja aktiivitoimiin osallistumiseen kuntoutuspalvelut ja työllistyminen.
Nuorten kysely: Toiveiden ja pelkojen analysoinnissa käytetyt sisältöluokat (maks 3 toivetta ja pelkoa / vastaus) (luokkia tullaan raportointivaiheessa yhdistämään) alanvalinta alanvaihto opiskelupaikan saaminen selviäminen opinnoista jatko-opinnot työn ja opiskelun yhteensovittaminen opinnoista työhön osaaminen soveltuvuus, onko oikealla alalla kiinnostavan työn löytäminen työpaikan saaminen/työttömyys työkokemuksen hankkiminen toimeentulo, raha-asiat, köyhyys työsuhteen jatkuminen vakituinen työ alaa vastaava työ työelämän laatu, mielekäs työ oma yritys, yrittäjyys paskaduunit, jämähtäminen, motivaation puute pätkätyöt taloudellinen tilanne (yhteiskunta) jaksaminen, terveys ja työ osaamisen kehittäminen, urakehitys kansainvälistyminen yhteisöön sopeutuminen, kiusaaminen asiat huonosti, epätoivo, negatiivinen odotus asiat hyvin positiivinen odotus perhe, perhe ja työ paikkakunnan vaihto tuet, toimeentulo (järjestelmä) yhteiskunta, lainsäädäntö harjoittelu, orjatyö koulutusjärjestelmä, -politikkka työelämä, sen pelisäännöt, yritykset te-toimiston toiminta palvelujen saatavuus kilpailu työpaikoista down-shifting muu
Vastauksista esiin nousevia teemoja: Hyvät työllisyysnäkymät Urakehitys Valmistun haluamaani ammattiin Positiivinen odotus Merkityk. sellinen työ Kansainvälistyminen yrittäjyys Saanko opiskelupaikan? Miksikä valmistun? Osaanko hommani? Sovelunko? Työkokemusta? Saanko alan töitä? Saanko mitään töitä? Työelämän vauhti??? Työsuhteen kesto? Jaksanko? Kestänkö? Taloudell. pärjääminen? orjatyö Jämähdänkö? Muutto? Oma elämä/ perhe? Uranvalinta > Opiskelu > Työ > Elämä
Olen huomannut, että minun ja ikäisteni suhtautuminen työelämään on erilaista kuin vanhempien. Toimeentulon lisäksi odotamme työltä kiinnostavuutta, joustavuutta, työntekijän arvostusta ja mahdollisuutta myös vapaa aikaan. Olen myös huomannut, että vaatimukset työnhakijoita kohtaan ovat huimia. Työpaikkailmoituksissa luetellaan kymmeniä asioita: vuosien kokemusta, koulutusta, persoonallisuutta, ainutlaatuisuutta, ahkeruutta, joustavuutta, omistautuneisuutta, kehittymiskykyä jne. jne. joita työnhakijalta odotetaan. Toisaalta työpaikoista ilmoittavat eivät ole velvollisia edes vastaamaan hakemusten lähettäjälle, jos hän ei ole tullut valituksi. Esimerkkejä tästä ristiriidasta ovat myös pätkätyöt, nuorten alipalkkaus ja huonot työolot kesä- ja muissa töissä. Ja ennen kuin työtä on edes saanut, saamme lukea poliitikkojen päätöksiä siitä, kuinka tulemme tekemään työtä vielä kauemmin kuin vanhempamme ovat tehneet. Ilmapiiri yhteiskunnassa on yleisesti nuoria syyllistävä. Aikakauslehdet ja jopa Helsingin sanomat ovat tehneet kuluvan vuoden aikana omiin silmiini tarttuneita juttuja siitä, millainen pullamössösukupolvi oikein on - laiskoja kaikki. Tämä sukupolvi, joka muistaa 90-luvun laman ja vanhempien silloisen ahdistuksen työelämään ja epävarmuuteen liittyen, yrittää nyt saada töitä ja jaksaa taloudellisessa taantumassa, joka tarkoittaa hurjaa kilpailua työpaikoista, ruuan ja asumisen kallista hintaa, työpaikkojen ja nyt opiskelupaikkojen vähentämistä ja keskittämistä ehkä kauas omasta elämänpiiristäsi etelään. Yhtä aikaa tämän selviytymistaistelun kanssa saamme mediasta loputtomia ihanteita, kuvia, joissa on kaikki mitä elämäämme tulisi kuulua. Kun puhutaan kaikista niistä kauheista tosi-tv-ohjelmista, joihin nuoret osallistuvat; kauneusleikkauksista, laulukilpailuista, ei tulla aina ajatelleeksi, että _vanhempamme_ ovat rakentaneet hyvinvointiyhteiskunnan, jonka mukaan hyvään elämään kuuluvat juuri nämä ihanteet, ja ennen kaikkea menestyminen. Ajatukseni tämän päivän nuoresta työnhakijasta onkin seuraava: yritä kestää paineet ja syyllistäminen, ehkä joku joskus kertoo, että olet hyvä ihminen.
Kiitos! Nuorten yhteiskuntatakuu työryhmän verkkosivut: www.tem.fi -> ajankohtaista -> vireillä -> Hallitusohjelman kärkihankkeet ja TEM -> Nuorten yhteiskuntatakuu www.tem.fi/yhteiskuntatakuu