LAHDEN KONSERVATORIO MUSIIKIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAITEEN PERUSOPETUKSEN MUSIIKIN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 2004
Konservatorion toiminta-ajatus Lahden konservatorio on musiikin ammatillista koulutusta sekä harrastepainotteista ja ammattiin tähtäävää tavoitteellista musiikin perusopetusta antava oppilaitos. Korkeatasoisella opetustyöllään ja monipuolisella konserttitoiminnallaan se yhteistyössä muiden musiikkialan ammattilaisten, laitosten ja järjestöjen kanssa kehittää toiminta-alueensa musiikinharrastusta, luo ympärilleen musiikille myönteistä ilmapiiriä, kasvattaa piirissään olevista ihmisistä musiikin harrastajia ja kehittää osaltaan maamme musiikkikulttuuria. Konservatorion arvot Konservatorion toiminnan perustana olevien arvojen mukaan - keskeisenä tavoitteena on tasapainoisen ihmisen kasvattaminen - jokainen lapsi on ihmisenä yhtä arvokas hänen musiikillisesta lahjakkuudestaan riippumatta - lasten erilaiset edellytykset ja tarpeet otetaan huomioon musiikillisten tavoitteiden asettamisessa - konservatorio välittää oppilailleen myönteistä, rehellistä ja tinkimätöntä asennetta työtä kohtaan sekä oman ja toisen tekemän työn kunnioittamista Lahden konservatorion antama taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukainen opetus perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta L 633/1998 ja asetukseen A813/1998 sekä Opetushallituksen 6.8.2002 vahvistamiin taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteisiin. Opetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista ja sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. 2
SISÄLTÖ I Taiteen perusopetuksen tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet 5 II Opetuksen toteuttaminen 6 2.1 Oppimiskäsitys 6 2.2 Opiskeluympäristö 6 III Opetuksen rakenne ja opintojen laajuus 7 3.1 Opetuksen rakenne 7 3.2 Opintojen laajuus 7 IV Opetuksen tarjonta 8 4.1 Oppilaaksi ottaminen 8 4.2 Oppiaineet 8 4.3 Opetusmäärät 9 V Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 10 5.1 Varhaisiän musiikkikasvatus 10 5.1.1 Tavoitteet 10 5.1.2 Oppilaat 10 5.1.3 Ryhmät, niiden tavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 11 5.1.4 Opetuksen järjestäminen ja opetusmäärät 13 5.2 Musiikin perustaso 14 5.2.1 Tavoitteet 14 5.2.2 Oppilaat 14 5.2.3 Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi 15 5.2.4 Musiikin perusteet 16 5.2.5 Kurssit ja tutkinnot 16 5.3 Musiikkiopistotaso 17 5.3.1 Tavoitteet 17 5.3.2 Oppilaat 17 5.3.3 Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi 17 5.3.4 Musiikin perusteet 18 5.3.5 Kurssit ja tutkinnot 18 5.3.6 Lisäopetus 19 3
5.4 Aikuisten opetus 20 5.4.1 Tavoitteet 20 5.4.2 Oppilaat 20 5.4.3 Oppiaineet, niiden tavoitteet ja sisällöt 20 5.4.4 Opetuksen järjestäminen ja opetusmäärät 21 5.4.5 Kurssit ja tutkinnot 21 5.5 Opetuksen osa-alueita 21 5.5.1 Kuuntelukasvatus 21 5.5.2 Esiintymiskoulutus 21 5.5.3 Valinnaiskurssit 22 5.5.4 Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen 22 VI Arviointi 23 6.1 Arvioinnin tehtävät 23 6.2 Oppilasarviointi 23 6.2.1 Arvosana-asteikko 23 6.2.2 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 23 6.2.3 Opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset 23 6.2.4 Arvosanan korottaminen 24 6.2.5 Arvioinnin oikaiseminen 24 6.2.6 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen 25 6.3. Oppilaitoksen itsearviointi 25 VII Yhteistyö 26 7.1 Yhteistyö huoltajien kanssa 26 7.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 26 7.3 Oman alueen kulttuuripalvelujen tuottaminen 27 VIII Todistukset 27 4
I TAITEEN PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ, ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukainen opetus pyrkii luomaan edellytyksiä hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin elämänikäiselle harrastamiselle sekä antaa valmiudet musiikkialan ammattiopintoihin. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan henkistä kasvua ja persoonallisuuden lujittumista sekä luovuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Tehtävänä on myös kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus muiden musiikinopetusta ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon musiikkialan ammattikoulutuksen ja työelämän asettamat vaatimukset. 5
II OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Oppimiskäsitys Opetus pohjautuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen prosessi, johon yksilöllisten ominaisuuksien ja motivaation lisäksi vaikuttaa opiskeluympäristö. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppilas valikoi ulkomaailmasta tulevaa informaatiota aiemman tietorakenteensa perustalta, jäsentää sitä aikaisempien taitojensa ja tietojensa pohjalta ja rakentaa näin kuvaa maailmasta ja itsestään tämän maailman osana. Vuorovaikutuksellisena ja tilannesidonnaisena musiikin oppiminen liittyy olennaisesti siihen sosiaaliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen, jossa se tapahtuu. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppiminen on seurausta oppilaan omasta toiminnasta. Opettajalla on siten keskeinen merkitys sekä oppilaan opiskelutaitojen että opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Oppimisen säätelemisessä on tärkeää, että oppilas oppii tarkkailemaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan tiedostaen niihin sisältyvät vahvuudet ja heikkoudet. 2.2 Opiskeluympäristö Oppilaan aktiivista roolia korostavasta oppimiskäsityksestä seuraa, että opiskeluympäristö pyrkii antamaan oppilaalle mahdollisuuden asettaa omat tavoitteensa, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelytapoja. Keskeistä on vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä ja oppilaiden kesken sekä erilaisten oppimis-, työskentely- ja arviointitapojen huomioon ottaminen. Tavoitteena on, että opiskeluympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. Hyvä opiskeluympäristö mahdollistaa oppilaan vuorovaikutustaitojen, aloitekyvyn ja pitkäjänteisyyden kehittymisen. Se myös kannustaa oppilaan aktiivisuutta, luovuutta, itsenäistä ajattelua ja oppimismotivaatiota ja mahdollistaa turvallisen kasvun ja kehityksen. Onnistumisen kokemukset, jotka musiikissa usein syntyvät pitkäjänteisen työskentelyn kautta, kasvattavat oppilaan uskoa omiin kykyihinsä. Opiskeluympäristö pyritään tekemään sellaiseksi, että oppilaalla on mahdollisuus kykyjensä ja musiikillisen ilmaisunsa tavoitteelliseen, monipuoliseen kehittämiseen. 6
III OPETUKSEN RAKENNE JA OPINTOJEN LAAJUUS 3.1 Opetuksen rakenne Laajan oppimäärän mukainen musiikin perusopetus muodostuu musiikin perustason ja sille rakentuvan musiikkiopistotason opinnoista sekä niitä edeltävästä varhaisiän musiikkikasvatuksesta. Perus- ja musiikkiopistotason opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille, perustasoa edeltävä varhaisiän musiikkikasvatus taas pääasiallisesti alle kouluikäisille lapsille. Konservatoriossa on myös aikuisopiskelijoille tarkoitetut aikuisosasto sekä avoin osasto. 3.2 Opintojen laajuus Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän musiikin perustason ja musiikkiopistotason laskennallinen laajuus on yhteensä 1 300 tuntia. Laajan oppimäärän mukaista musiikin perusopetusta järjestettäessä pyritään joustavuuteen siten, että oppilaan ikä, aikaisemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. Musiikin laaja oppimäärä muodostuu seuraavasti: Musiikin perustaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi 385 tuntia Musiikin perusteet 280 tuntia. Musiikkiopistotaso Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi 390 tuntia Musiikin perusteet 245 tuntia. Opintojen laajuuden laskennan perusteena on käytetty 45 minuutin pituista oppituntia. Instrumenttiopetus käsittää tässä myös laulunopetuksen. Yhteismusisointi sisältyy opintoihin koko opiskelun ajan siitä lähtien, kun instrumentin käsittelytaito sen mahdollistaa. 7
IV OPETUKSEN TARJONTA 4.1 Oppilaaksi ottaminen Lahden konservatorion perus- ja musiikkiopistotason opetus on tarkoitettu pääasiallisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille. Oppilaaksi ottamisessa kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla on etusija aikuisoppilaiksi hakeutuviin nähden. Konservatorioon otetaan oppilaita vuosittain järjestettävillä pääsy- ja soveltuvuuskokeilla. Kokeissa testataan hakijalta rytmin, melodian ja harmonian hahmottamistaitoja. Musiikkia jo aiemmin harrastaneitten valinta taas perustuu pääinstrumentin mukaisesti koesoittoon tai koelauluun. Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kriteerit hyväksyy oppilaitoksen johtokunta rehtorin esitteleminä opettajien valmistelun pohjalta. Oppilaat valitaan paremmuusjärjestyksessä pääsy- ja soveltuvuuskokeen tulosten pohjalta, ottaen huomioon oppilaiden ikäjakauma, tasapainoinen soitinjakauma sekä opetussuunnitelman mukaisten opetusjärjestelyiden toteuttaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Oppilasvalinnoista päättää rehtori. Oppilaspaikat täytetään käytettävissä olevien valtionosuustuntien puitteissa, ottaen huomioon hakijan kotikunnan myöntämä kunta-avustus. Konservatorio tarjoaa vuosittain erikseen päätettävän määrän sosiaalisin perustein jaettavia vapaaoppilaspaikkoja. Vapaaoppilaspaikan saaneille opiskelu on maksutonta. 4.2 Oppiaineet Perusopetuksessa annetaan opetusta seuraavissa oppiaineissa tai oppiaineryhmissä sen mukaisesti kuin oppilaitoksen johtokunta päättää: Instrumenttitaidot: orkesterisoittimet, piano, kitara, harmonikka, kantele, cembalo, urut, nokkahuilu, vanhan musiikin soittimet, laulu sekä vapaa säestys Yhteismusisointi: orkesterisoitto, kamarimusiikki, säestys, yhtye- ja kuorolaulu, lied Musiikin perusteet: säveltapailu, musiikinteoria, musiikkitieto, harmoniaoppi, sävellys 8
Kansanmusiikki Oppilaalla tulee olla pääaine, minkä lisäksi oppilaan on osallistuttava musiikkiopistotason opetusohjelman mukaisten musiikin perusteitten opetukseen ja yhteismusisointiin sekä musiikkitapahtumien seuraamiseen. Pääaineena voivat olla myös musiikin perusteet tai yhteismusisointi. Tällöin oppilas opiskelee avoimen osaston oppilaana ja maksaa lukukausimaksuna ryhmäopetusmaksun. 4.3 Opetusmäärät Solistisessa pääaineessa annetaan opetusta opintojen kulloisenkin vaiheen ja oppilaan osoittaman edistyksen mukaisesti 45-90 minuuttia viikossa. Soittimesta riippuen opetus voidaan jakaa kahteen opetusjaksoon. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä ja laajentamaan hänen musiikillista näkemystään. Solistisessa sivuaineessa annetaan henkilökohtaista opetusta pääsääntöisesti 30 minuuttia viikossa. Jos solistisen pääaineen tai sivuaineen opetus tai osa siitä annetaan ryhmäopetuksena, viikkotuntimäärä ja opetusryhmän suuruus määräytyvät opetusmenetelmän edellyttämällä tavalla. Säveltapailun ja musiikinteorian 1. ja 2. peruskurssissa annetaan opetusta 60 minuuttia viikossa, 3. peruskurssissa ja yleisen musiikkitiedon peruskurssissa 90 minuuttia viikossa. Musiikin perusteitten 1. kursseissa annetaan opetusta 90 minuuttia viikossa. Opetusryhmän suuruus määräytyy opetusmenetelmän edellyttämällä tavalla. Yhteismusisoinnin vuosittainen työmäärä ja työskentelytapa määräytyvät yhtyeen toiminnan edellyttämällä tavalla. Vapaan säestyksen opetus annetaan ryhmäopetuksena siten, että kahden hengen ryhmä saa 30 minuuttia opetusta viikossa yhden lukuvuoden ajan. Vapaan säestyksen perusteet suositetaan suoritettavaksi pianonsoiton 2. peruskurssin jälkeen. 9
V TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 5.1 Varhaisiän musiikkikasvatus Varhaisiän musiikkikasvatus on asteittain etenevää, tavoitteellista musiikkikasvatusta. Varhaisiän musiikkikasvatus sisältää musiikkileikkikoulu-, soitinryhmä- ja musiikkivalmennustoiminnan sekä näihin läheisesti liittyvän muun toiminnan. Opetusta voidaan järjestää esimerkiksi perheryhmissä, musiikkileikkiryhmissä ja soitinryhmissä. Opetuksen keskeisimpiä periaatteita ovat musiikin kokonaisvaltainen kokeminen, elämyksellisyys sekä leikinomaisuus. Työtapoja ovat laulaminen, soittaminen, loruileminen, musiikkiliikunta, kuunteleminen ja luova leikki. Opetus on vastavuoroista ja prosessiin painottunutta. Se etenee lapsen ja lapsiryhmän omista lähtökohdista helposta vaikeampaan, yksinkertaisesta monimutkaisempaan. Taiteiden välinen integrointi liittyy varhaisiän musiikkikasvatukseen kirjallisuuden, kuvataiteiden, tanssin ja draaman työtapoja musiikkiin yhdistämällä. Musiikkileikkikoulutoiminnassa yhdistyvät lapsilähtöisellä toteuttamistavalla musiikki, leikki sekä koulu. Päämääränä on, että näiden kolmen asian tasapainoisen toteuttamisen kautta lapsi - oppii - saa iloa ja tyydytystä oppimisestaan, - tuntee, että saa ja voi epäonnistua - harjoittelee harjoittelemista, - kokee olevansa tärkeä ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on - saa käyttää mahdollisimman monipuolisesti sisäsyntyistä luovuuttaan ja mielikuvitustaan. Näitten kokemusten kautta lapsi saa elämäänsä kestäviä rakennuspalikoita kokonaiskehityksen kannalta tärkeässä elämänvaiheessa pätevien varhaisiän musiikkikasvattajien opetuksen myötä. 5.1.1 Tavoitteet Varhaisiän musiikkikasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kokonaispersoonallisuuden kasvua - herättämällä ja vaalimalla lapsen myönteistä asennetta musiikkia kohtaan - kehittämällä lapsen ilmaisutaitoa ja itsetuntoa - tukemalla sosiaalista kasvua turvallisissa pienryhmissä - opettamalla monimuotoisia musiikillisia perustaitoja ja -valmiuksia - tarjoamalla onnistumisen elämyksiä ja oppimisen iloa kannustavassa ilmapiirissä 10
- luomalla vankka omaan osallistumiseen perustuva pohja mahdolliselle elinikäiselle musiikkisuhteelle. 5.1.2 Oppilaat Musiikkileikkikoulun oppilaat ovat pääsääntöisesti alle kouluikäisiä. Musiikkivalmennusryhmän, jatkosoitinryhmän, perhemusisoinnin sekä erityisryhmien oppilaat ovat kuitenkin laajentamassa tätä ikäjakaumaa. Musiikkileikkikoulusta pyritään musiikkiopiston perusasteelle valintakokeiden kautta. 5.1.3 Ryhmät, niiden tavoitteet ja sisällöt Perheryhmät (3kk-3v.) - totutellaan yhdessäoloon muiden lasten ja aikuisten kanssa - toimitaan kokonaisvaltaisesti kaikilla musiikillisilla työtavoilla - käytetään erityisesti pienimmille lapsille sekä heidän perheilleen soveltuvaa laadukasta musiikkimateriaalia, soittimia sekä opetusvälineitä - "minä kuulen, näen, haistan, tunnen, liikun, keksin, löydän, muistan, osaan" *kokemuksia lapselle - tarkoituksena tarjota vuorovaikutusta vahvistavaa, kielen- ja motoriikankehitystä tukevaa sekä viihdyttävää ja/tai rauhoittavaa musiikkitekemistä myös perheen arkielämään - musiikilliset opetukselliset asiat tarjoillaan piilo-opetuksena leikkien taustalla (esim. musiikilliset käsiteparit: hidas-nopea, voimakas-hiljainen, korkea-matala, tasa-kolmijakoinen) Sisarusryhmät perheen eri-ikäisille lapsille ja aikuiselle - musiikkileikkihetki on suunniteltu niin, että samasta sisällöstä nauttivat eri-ikäiset lapset. Opettajien suositus on, että sisarusryhmästä jatkettaisiin yhden vuoden jälkeen oman ikäisten lasten ryhmissä. - musiikkileikkikoulun opetusmateriaaleja sovelletaan ryhmälähtöisesti ja toiminta tapahtuu kaikilla tarkoituksenmukaisilla työtavoilla - sisarusten ja vanhemman välinen sekä ryhmän eri-ikäisten lasten ja aikuisten välinen sosiaalinen kasvatus korostuu toimiessa sisarusryhmässä 11
Musiikkileikkiryhmät 3-6-vuotiaat - totutellaan olemaan ryhmässä * minä/me yhdessä - opitaan kutakin ikätasoa vastaavalla kokonaisvaltaisella lähestymistavalla musiikilliset käsiteparit (hidas-nopea, korkeamatala jne.) - kartutetaan laulu- ja loruvarastoa - opetellaan rytmin- ja melodianhahmottamiseen liittyviä asioita - toimitaan kullakin musiikillisella työtavalla ryhmän tasoa vastaavilla keinoilla - tutustutaan musiikin eri tyylilajeihin ja soittimiin kuuntelemalla, katsomalla, kokeilemalla, tuottamalla ja osallistumalla itse - osallistutaan lastenkonsertteihin, soitinesittelyihin ja mahdollisesti muihin ajankohtaisiin musiikillisiin tapahtumiin Soitinryhmät 4-6-vuotiaat - lukuvuonna 2004-2005 Lahden konservatorion musiikkileikkikoulussa toimintansa aloittavat kokeiluluontoisina ryhminä soittopainotteiset ryhmät jo 4 sekä 5-vuotiaille - tarkoituksena valjastaa lasten luontainen kiinnostus soittamista kohtaan 5-kielisen kanteleen tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntäen - soittamista yksin ja yhdessä leikinomaisin keinoin näppäillen ja säestäen, uudentyyppistä opetusmateriaalia käyttäen - muut työ- ja toimintatavat samat kuin samanikäisten musiikkileikkiryhmissä Perhemusisointi - lukuvuonna 2004-2005 Lahden konservatorion musiikkileikkikoulussa toimintansa aloittavat kokeiluluontoisina perhemusisointiryhmät, jossa samasta perheestä käyvät oppitunnilla sekä lapsi (n.5-7-v.) että aikuinen - tarkoituksena kehittää koko perheen osallistuvaa musiikkisuhdetta yhteismusisoimalla uudenlaisessa ryhmämuodossa - opetusvälineinä 5-kielisen kanteleen moderni soitinperhe yhdistettynä rytmi- ja laattasoittimiin - tarkoitus luoda ja kehittää uudentyyppistä opetusmateriaalia, joka soveltuu sekä lasten että aikuisten soittamisen alkuopetukseen Nappulakuoro - tarkoituksena on alle kouluikäisten ikäryhmälle sopivia ääniharjoituksia ja lauluja laulaen tulla tietoiseksi omasta äänestä, kehittää sitä sekä nauttia yhteismusisoinnista. 12
Kouluikäisten musiikkivalmennusryhmät - musiikkivalmennusryhmät ovat tarkoitettu lapsille, jotka haluavat jatkaa monipuolista musiikinopiskelua varsinaisen musiikkileikkikoulun jälkeen ja/tai eivät ehkä ole vielä valinneet omaa soitintaan tai päässeet haluamiinsa soitinopintoihin - tutustutaan monipuolisesti eri soittimiin, musiikkityyleihin sekä orkesteritoimintaan itse kokeillen sekä havainnoiden - tarkoituksena tukea lapsen yleistä musiikintuntemusta ja säilyttää mielenkiinto musiikkia kohtaan - lukuvuonna 2004-2005 Lahden konservatorion musiikkileikkikoulussa aloittavat musiikkivalmennusryhmät "Musikantit", jonka painopisteenä on yleinen musiikintuntemus ja "Kantelebändi", jossa painopisteenä on oma aktiivinen musisointi kanteleperheen soittimin. Jatkosoitinryhmät - tarkoituksena on tarjota jatkosoitinryhmäläisille haastava mahdollisuus yhteismusisointiin vertaisryhmässä, jonka taustalla on musiikkileikkikoulu- sekä soitinryhmäopinnot 5.1.4 Opetuksen järjestäminen ja opetusmäärät Varhaisiän musiikkikasvatus on ryhmäopetusta. Ryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon pedagoginen tarkoituksenmukaisuus, oppilasryhmän ikärakenne sekä tilan antamat mahdollisuudet. Opetus tapahtuu 3-10 hengen ryhmissä ryhmästä riippuen. Oppitunteja on aamuisin, iltapäivisin sekä iltaisin kysynnästä riippuen. Opetusta antavat pätevät varhaisiän musiikkileikkikoulunopettajat. Pieni osa ryhmistä voi toimia Lahden ammattikorkeakoulun Musiikin laitoksen varhaisiän musiikkikasvatuksen suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoiden ohjattuina opetusharjoitteluryhminä sekä osassa ryhmistä toteutetaan periodiluonteinen assistenttiharjoittelujakso pätevän opettajan rinnalla. Opetusta annetaan ryhmästä riippuen 45-120min/vko. seuraavasti - perheryhmät 45 min. - 3v. musiikkileikkiryhmät 45 min. - 4-6v. musiikkileikkiryhmät 60 min. - perhemusisointi 60 min. - nappulakuoro 45 min. - 4-5v. soittoryhmät 60 min. - 6v. soitinvalmennusryhmät 2x60 min. tai 2x45 min. - jatkosoitinryhmä 120 min. - musiikkivalmennusryhmät 60 min. 13
5.2 Musiikin perustaso 5.2.1 Tavoitteet Musiikin perustason opintojen tavoitteena on, että oppilas oppii musiikin esittämiseen ja yhteismusisointiin tarvittavia instrumenttitaitoja oppii lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja tuntemaan musiikkia kehittää musiikillista ilmaisukykyään ja esiintymistaitoaan. oppii musiikin esittämiseen ja säveltämiseen tarvittavia ajatteluprosesseja 5.2.2 Oppilaat Musiikin perustasolla voivat opiskella henkilöt, jotka on hyväksytty oppilaiksi konservatorion johtokunnan vahvistamien perusteiden mukaisesti. Opiskeluoikeus perustasolla kestää korkeintaan yhdeksän vuotta ja päättyy pääsääntöisesti sinä vuonna, jona oppilas täyttää 16 vuotta. Fagotin-, pasuunan-, tuuban-, harpun- ja kontrabassonsoittoa pääaineenaan opiskelevien on kuitenkin suoritettava perustason oppimäärä viimeistään sinä vuonna, jona oppilas täyttää 20 vuotta ja laulua opiskelevien viimeistään sinä vuonna, jona oppilas täyttää 25 vuotta. Rehtori voi myöntää poikkeuksia edellä mainittuihin aikarajoihin. Perustason oppimäärän kiitettävästi suoritettuaan tai edellä mainitut aikarajat saavutettuaan oppilas voi pyrkiä musiikkiopistotasolle tai aikuisosastoon. Musiikin perustason yhteydessä voi olla valmennusryhmiä. Valmennusryhmien tarkoitus on pääsääntöisesti yhden lukuvuoden aikana kartoittaa pääsykokeen perusteella valituista hakijoista ne, jotka voidaan ottaa perusasteelle oppilaitoksen varsinaisiksi oppilaiksi. Musiikin perustason yhteydessä voi olla didaktiikkaluokka, jossa opettajina toimivat ammattikorkeakoulussa musiikkioppilaitoksen opettajaksi opiskelevat opetusharjoittelijat. Opetusharjoittelua ohjaa ja valvoo ammattikorkeakoulun tehtävään nimeämä ohjaava opettaja. Harjoituskoulun oppilaat ovat konservatorion varsinaisia oppilaita, mutta opetusviikkojen määrä on ammattikorkeakoulun lukukausien mukaisesti muuta perustason opetusta vähäisempi ja lukukausimaksu vastaavasti alhaisempi. Didaktiikkaluokan oppilaat osallistuvat kuitenkin normaalin lukukauden mukaisesti musiikin perusteitten opintoihin ja yhteismusisointiin. Musiikin perustason yhteydessä voi olla avoin osasto. Ensisijaisesti se on tarkoitettu musiikkiharrastuksesta kiinnostuneille aikuisille, jotka eivät ikänsä 14
puolesta voi olla oppilaina perustasolla tai aikuisosastossa. Avoimella osastolla voivat kuitenkin opiskella myös lapset ja nuoret, jotka haluavat harrastaa musiikkia, mutta eivät oppilaspaikkojen vähäisyyden vuoksi mahdu perustason oppilaaksi. Samoin se antaa mahdollisuuden lapsille ja nuorille, joitten kotikunta ei ole tehnyt sopimusta konservatorion kanssa kuntaosuuden maksamisesta. Avoimen osaston oppilas on konservatorion varsinainen oppilas, ja hän saa osallistua orkestereitten toimintaan ja yleisten oppiaineitten opintojen muiden oppilaiden tavoin. Pääinstrumentin oppitunnin kesto on 30' viikossa ja lukukausimaksu korkeampi kuin perustasolla. 5.2.3 Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on perehtyminen pääinstrumentin perustekniikkaan ja -ohjelmistoon sekä yhteismusisoinnin perusteisiin. Säännöllinen, vähintään lukuvuosittainen, esiintyminen on tärkeä osa opintoja. Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Mahdollisuus soveltaa instrumenttitaitoja yhteismusisointiin opintojen alusta lähtien on tärkeä musiikin iloa luova ja opiskelumotivaatiota vahvistava tekijä. Yhteismusisointi kuuluukin jokaisen oppilaan opinto-ohjelmaan koko opintojen ajan. Yhteismusisoinnin opetuksen toteuttamistavat ovat suhteessa oppilaan ikään ja instrumenttitaitojen tasoon. Kuuluminen erilaisiin kokoonpanoihin ja tyylillisesti vaihteleva, vaikeusasteeltaan sopiva ohjelmisto tukee parhaiten oppilaan musiikillista kehitystä. Yhteismusisoinnin opetuksessa painottuu myös ryhmän jäsenten sosiaalisten taitojen ja keskinäisen vuorovaikutuksen kehittäminen. Suoritettuaan pääaineessaan 2. peruskurssin oppilas voi saada oikeuden solistisen sivuaineen opiskeluun. Mahdolliset sivuaineopinnot ja valinnaiskurssit suunnitellaan tukemaan oppilaan musiikillista kehitystä. 15
5.2.4 Musiikin perusteet Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Ne kattavat vähintään musiikinteorian, säveltapailun ja musiikkitiedon peruskurssien oppiaineksen. Musiikin perusteiden opetus pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään niin, että se etenee rinnakkain instrumenttiopintojen kanssa ja soveltuvin osin myös yhteismusisointiin integroituna. Opetuksen jatkuvuus tekee mahdolliseksi erilaisten pedagogisten keinovarojen käytön ja aihealueiden ryhmittelyn. Musiikin perustasolla opetusryhmien koossa otetaan huomioon pedagoginen tarkoituksenmukaisuus ja oppilasryhmän ikärakenne. Erilaisissa projekteissa ryhmäkoko voi vaihdella projektin tarpeen mukaan. Opetuksessa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon oppilaan opinto-ohjelma ja musiikillinen suuntautuminen. Musiikin perustason opintoihin sisältyvät musiikin perusteet suoritettuaan oppilas osaa laulaa ja kirjoittaa duuri molli-tonaalisia melodioita on harjaantunut rytmin hahmottamiseen osaa tuottaa ja tunnistaa tavallisimpia harmonioita omaa valmiuksia tehdä itse säestyksiä ja sävellyksiä sekä mahdollisuuksien mukaan hyödyntää oppilaitoksen tarjoamaa tietotekniikkaa opiskelussaan tuntee oman musiikinlajinsa keskeisiä tyylisuuntauksia, ilmiöitä ja soittimistoa on saanut valmiuksia käytännön muusikkouteen. 5.2.5 Kurssit ja tutkinnot Instrumenttitaitojen ja musiikin perusteitten opinnot jakautuvat harjoitettavan ohjelmiston sekä oppiaineksen sisällön ja vaikeusasteen mukaan tasosuorituksiin eli kursseihin. Oppilaan edistymistä pääaineen opinnoissa seurataan lukuvuosittain kursseissa tai kurssisuoritusten väliin jäävinä vuosina vuositutkinnoissa. Perustason päättötodistuksen saamiseksi vaaditaan hyväksyttävästi suoritetut solistisen pääaineen, säveltapailun ja musiikinteorian sekä yleisen musiikkitiedon peruskurssit sekä osallistuminen yhteismusisointiin tai vapaaseen säestykseen. 16
5.3 Musiikkiopistotaso 5.3.1 Tavoitteet Musiikkiopistotason opintojen tavoitteena on, että oppilas kehittää edelleen musiikin perustasolla saavutettuja taitoja ja tietoja niin, että hän saa valmiudet musiikkiharrastuksen itsenäiseen jatkamiseen tai ammattiopintoihin laajentaa musiikin ja sen eri tyylien tuntemustaan sekä syventää kykyään luovaan ilmaisuun musiikin keinoin. 5.3.2 Oppilaat Musiikkiopistotasolla voivat opiskella henkilöt, jotka ovat suorittaneet perustason oppimäärän ja jotka on pääsykokeessa hyväksytty. Opiskeluoikeus musiikkiopistotasolla kestää korkeintaan neljä vuotta. Päättötutkinnon suorittamisen jälkeen oppilas voi pyrkiä musiikin ammattiopintoihin, aikuisosaston oppilaaksi tai, jos hän on suorittanut musiikkiopistotason oppimäärän lyhyemmässä ajassa kuin neljässä vuodessa, jatkaa opiskeluaan musiikkiopistotasolla kunnes opiskeluoikeuden enimmäisaika tulee täyteen. 5.3.3 Instrumenttitaidot ja yhteismusisointi Instrumentti- ja yhteismusisointitaitojen opintojen keskeisenä sisältönä on kehittää oppilaan musiikillista ajattelua sekä pääinstrumentin soittoteknistä hallintaa ja ohjelmiston tuntemusta niin, että hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas harjaantuu omaksumaan ja esittämään laajoja musiikillisia kokonaisuuksia sekä syventää kykyään musiikin tulkintaan ja musiikilliseen vuorovaikutukseen. Musiikkiopistotasolla yhteismusisoinnin merkitys oppilaan muusikkouden kehittämisessä korostuu. Instrumenttiopetus ja yhteismusisointi täydentävät toisiaan ja rakentavat yhdessä pohjan osaamiselle, jonka varaan itsenäinen musiikinharrastus ja mahdolliset myöhemmät ammattiopinnot voivat rakentua. Yhteismusisointi toteutetaan siten, että sen muodot ovat monipuolisia ja opetuksen tavoitteet toteutuvat jokaisen oppilaan kohdalla pääinstrumentista riippumatta. Oppimista edistävä koulutuksellinen näkökulma on aina ensisijainen toimintaa ohjaava tekijä. 17
5.3.4 Musiikin perusteet Musiikin perusteiden sisältöalueet ovat musiikin luku- ja kirjoitustaito, musiikin hahmottaminen sekä musiikin historian ja tyylien tuntemus. Oppilas osaa hahmottaa musiikkia sekä kuulemisen että notaation pohjalta ja kykenee soveltamaan historian ja tyylien tuntemusta musiikin esittämisessä. Musiikkiopistotason musiikin perusteiden opinnot suoritettuaan oppilas osaa laulaa ja kirjoittaa perustasoa vaativampia duuri mollitonaalisia melodioita hallitsee moniäänistä ohjelmistoa kykenee rytminkäsittelyyn moniäänisissä ja oman aikamme musiikkia edustavissa teoksissa osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista osaa soveltaa tietojaan käytäntöön esimerkiksi sointusoittimella säestämisessä on saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida kokonaisia tonaalisia sävellyksiä ja ymmärtää sävelteoksen muodon merkityksen on syventänyt oman musiikinlajinsa eri aikakausien tyylien tuntemusta osaa soveltaa tyylintuntemusta musisoinnissa. Opetussuunnitelman perusteiden määrittelemät sisältöalueet kattavat vähintään musiikinteorian, säveltapailun ja musiikkitiedon I-kurssien sekä harmoniaopin kurssin oppiaineksen. Oppilaan lähtötaso tarkistetaan ennen musiikkiopistotason opintojen alkua. Täydentävää lisäopetusta annetaan tarpeen mukaan. Opetus suositellaan toteutettavaksi vähintään kolmen vuoden kestoisena. Oppilaitos ratkaisee osa-alueiden ryhmittelyn, jaksottelun ja jakamisen eri oppiaineiksi. Opetuksessa voidaan toteuttaa erilaisia kokeiluja ja oppiaineiden integrointia. Opetukseen voidaan liittää vapaan säestyksen elementtejä. Osa oppitunneista voidaan käyttää harmonisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävään soitonopetukseen. Oppiaineiden tavoitteet määritellään kurssitutkintovaatimuksissa. 5.3.5 Kurssit ja tutkinnot Solistiset opinnot ja musiikin perusteet jakautuvat harjoitettavan ohjelmiston sekä oppiaineksen sisällön ja vaikeusasteen mukaan tasosuorituksiin eli kursseihin. Oppilaan edistymistä pääaineen opinnoissa seurataan lukuvuosittain kursseissa tai kurssisuoritusten väliin jäävinä vuosina vuositutkinnoissa. 18
Musiikkiopistotason päättötodistuksen saamiseksi vaaditaan hyväksyttävästi suoritetut pääaineen D-kurssi, säveltapailun ja musiikinteorian ensimmäiset kurssit, satsiopin tai musiikkitiedon ensimmäinen kurssi sekä osallistuminen yhteismusisointiin tai vapaaseen säestykseen. 5.3.6 Lisäopetus Oppilaitos voi antaa musiikkiopistotason opintojen jälkeistä lisäopetusta opinnoissaan hyvin menestyneille oppilaille, jotka tähtäävät musiikkialan ammattiin, mutta eivät ikänsä vuoksi voi vielä hakeutua ammattikoulutukseen. Lisäopetuksen tavoitteena on tukea erityislahjakkaiden nuorten musiikillista kehitystä kohti ammattilaisuutta. Oppilaitoksen omassa opetussuunnitelmassa määritellään lisäopetuksen saamisen edellytykset, opiskeluaika ja vuosittain annettava opetustuntimäärä. Tämän lisäksi oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon kirjataan opintojen tavoitteet ja opiskeltavat aineet. 19
5.4 Aikuisten opetus 5.4.1 Tehtävät Aikuisopiskelijat voivat opiskella aikuisosastolla tai avoimella osastolla. Aikuisosaston tehtävänä on kehittää yli 16-vuotiaitten musiikinharrastajien musiikkivalmiuksia. Aikuisten opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat samat kuin musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnoissa. 5.4.2 Oppilaat Aikuisosastossa opiskelevat ne henkilöt, jotka eivät ikänsä vuoksi tai muusta syystä voi opiskella perusasteella tai musiikkiopistoasteella, mutta joilla katsotaan olevan edellytykset tavoitteelliseen musiikinopiskeluun. Osastossa opiskelemisen enimmäisaika on viisi lukuvuotta. Rehtori voi kuitenkin myöntää lisäaikaa enintään neljä lukuvuotta. Yleisenä sääntönä on, ettei aikuisosastoon oteta henkilöä, joka on täyttänyt 30 vuotta. Rehtorin harkinnan mukaan tähän sääntöön voidaan tehdä poikkeuksia. Avoin osasto on tarkoitettu ensisijaisesti musiikkiharrastuksesta kiinnostuneille aikuisille, jotka eivät ikänsä puolesta voi olla oppilaina perustasolla tai aikuisosastossa. Avoimella osastolla voivat kuitenkin opiskella myös lapset ja nuoret, jotka haluavat harrastaa musiikkia, mutta eivät oppilaspaikkojen vähäisyyden vuoksi mahdu perustason oppilaaksi. Samoin se antaa mahdollisuuden lapsille ja nuorille, joitten kotikunta ei ole tehnyt sopimusta konservatorion kanssa kuntaosuuden maksamisesta. Avoimen osaston oppilas on konservatorion varsinainen oppilas, ja hän saa osallistua orkestereitten toimintaan ja yleisten oppiaineitten opintojen muiden oppilaiden tavoin. Pääinstrumentin oppitunnin kesto on 30' viikossa ja lukukausimaksu korkeampi kuin perustasolla. 5.4.3 Oppiaineet, niiden tavoitteet ja sisällöt Aikuisosastossa ja avoimella osastolla voidaan opiskella samoja solistisia ja yleisiä oppiaineita kuin perusasteella ja musiikkiopistoasteella. Aikuisosastossa opiskelevien opintoihin kuuluu lisäksi osallistuminen musiikin perusteiden peruskurssien opetukseen sekä pääaineensa mukaan oppilaitoksen yhteismusisointitoimintaan. 20
5.4.4 Opetuksen järjestäminen ja opetusmäärät Solistisessa pääaineessa annetaan aikuisosastolla opetusta pääsääntöisesti 45 minuuttia viikossa ja avoimella osastolla 30 minuuttia viikossa. Yleisissä ja muissa oppiaineissa annetaan opetusta siten kuin kunkin oppiaineen opetuksesta on muualla tässä opetussuunnitelmassa määrätty. 5.4.5 Kurssit ja tutkinnot Suoritettavien kurssien sekä niitten arvostelun osalta toimitaan siten kuin kunkin oppiaineen suorituksesta on muualla tässä opetussuunnitelmassa määrätty. 5.5 Opetuksen osa-alueita 5.5.1 Kuuntelukasvatus Musiikin kuuntelu on tärkeä osa musiikin opiskelua. Konservatorio pyrkii harjaannuttamaan oppilaita monipuoliseen musiikin kuunteluun, totuttaa heitä käymään konserteissa ja muissa musiikkitilaisuuksissa sekä tehdä musiikkielämää tutuksi kullekin ikäkaudelle soveltuvalla tavalla. 5.5.2 Esiintymiskoulutus Musiikki on tarkoitettu esitettäväksi, esiintyminen on erottamaton osa musiikinopiskelua. Esiintymiskoulutus alkaa samalla hetkellä kuin koko opiskelu ja etenee taitojen karttumisen myötä yhä vaativampiin yhteyksiin. Oppilaalle pyritään tarjoamaan opintojen alkuvaiheesta lähtien riittävästi esiintymistilaisuuksia niin, että hänelle kasvaa myönteinen ja luonteva suhde musiikin esittämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään esiintymisjännityksen ja esiintymiseen mahdollisesti liittyvien muiden ongelmien hallintaan ja käsittelyyn. Kurssien ja oppiaineiden suoritukset suunnitellaan ja ajoitetaan joustavasti oppilaan edistymisen mukaisesti siten, että ne omalta osaltaan tukevat oppilaan kehittymistä. 21
5.5.3 Valinnaiskurssit Musiikkiopintoihin liittyvät, oppilaan musiikillista kehitystä tukevat valinnaiskurssit voivat laajentaa instrumenttitaitoja (esim. vapaa säestys, improvisointi), lisätä musiikin perusteiden tuntemusta (esim. musiikkiliikunta, sävellys) tai kehittää ilmaisu- ja esiintymistaitoja (luova ilmaisu, esiintymistaito). Valinnaiskursseina voidaan järjestää myös tietotekniikan ja musiikkiteknologian opetusta. 5.5.4 Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. Opetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Tavoitteissa painottuvat oppilaan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan käsin sekä musiikin elämyksellinen kokeminen. Opetusta voidaan toteuttaa sekä yksilö- että ryhmäopetuksena. 22
VI Arviointi 6.1. Arvioinnin tehtävät Arvioinnin tehtävänä on ohjata opiskelun tavoitteiden asettamista ja auttaa oppilasta niiden saavuttamisessa. Arvioinnin tulee tukea oppilaan hyvän itsetunnon kehittymistä. Monipuoliseen, jatkuvaan arviointiin sisältyy erilaisia palautteen antamisen tapoja ja ohjausta itsearviointiin. Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. 6.2 Oppilasarviointi 6.2.1 Arvosana-asteikko Erinomainen 5 21-25 Kiitettävä 4 16-20 Hyvä 3 11-15 Tyydyttävä 2 6-10 Hyväksytty 1 1-5 Instrumenttiopintojen ensimmäinen peruskurssi voidaan hyväksyä ilman arvosanaa, toinen peruskurssi arvioidaan pistein 1-5 ja päättösuoritukset (3. peruskurssi ja D-kurssi) arvioidaan asteikolla 1 25. Päättösuoritusten arvioitsijoita tulee olla vähintään kaksi. Yhteismusisoinnista ja valinnaisista kursseista annetaan osallistumismerkintä. Oppilaan edistyminen instrumenttitaidoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa arvioidaan ja kirjataan vuosittain. Oppilaalle annetaan kaikista suorituksista myös sanallinen palaute. 6.2.2 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Instrumenttiopetuksen arvioinnin tarkoituksena on todeta, miten yhdessä oppilaan kanssa henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ollaan onnistuttu. Opintotasojen instrumenttikohtaiset opinto- ja sisältökuvaukset ilmenevät soitinkohtaisista kurssitutkintovaatimuksista, joiden avulla oppilas ja opettaja tekevät kunkin oppilaan yksilöllisten oppimistavoitteiden mukaisen työskentelysuunnitelman lukukaudeksi kerrallaan. Soitinkohtaiset kurssitutkintovaatimukset toimivat myös 23
oppilaan ja opettajan oppaana opintojen jäsentämisessä ja tavoitteiden asettamisessa. Opettaja ja oppilas määrittävät yhdessä kullekin oppilaalle lukukauden alussa kirjallisesti henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman oppilaan tason ja kykyjen mukaan. Tavoitteet määritellään tarkoitusta varten suunnitellulle lomakkeelle. Lukukauden lopussa opettaja arvioi yhdessä oppilaan kanssa arvioinnille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Harjoiteltu ohjelmisto käy ilmi erillisestä ohjelmistoliitteestä. Oppilaan taitojen karttuminen ja opintotasolta toiselle siirtyminen todennetaan kurssitutkinnoissa ja kurssitutkintojen väliin jäävinä vuosina vuositutkinnoissa. Oppilas vastaa osaltaan itse opiskelusuunnitelman toteutumisesta. Oppilas voi edetä opinnoissa asetettuja tavoitteita nopeammin tai hitaammin omien edellytystensä mukaisesti. Musiikin perusteiden osalta opintojen etenemistä seurataan osana opintoja jatkuvasti. Opintojen eteneminen arvioidaan lukuvuosittain. Oppilaalle annetaan kaikista suorituksista myös sanallinen arviointi. 6.2.3 Opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset Opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset ilmoitetaan kunkin oppiaineen kurssisuoritusvaatimuksissa. Solistisen oppiaineen kurssin suorittamisen edellytyksenä on, että edellisen kurssin arvosana on ylemmän kurssin suorittamiseen oikeuttava, oppilas on opettajan johdolla harjoittanut kurssivaatimuksissa vaadittavan määrän kurssin ohjelmistoon kuuluvia sävellyksiä ja että kurssisuorituksessa esitettäväksi valittu ohjelma täyttää asianmukaiset vaatimukset. Kurssi on hyväksytty, kun sen kaikki osa-alueet on suoritettu hyväksyttävästi. 6.2.4 Arvosanan korottaminen Oppilaalla on oikeus uudella suorituksella yrittää korottaa hyväksytyn kurssin arvosanaa. Tällöin rehtori päättää lautakuntaa ja opettajaa kuultuaan, mikä osa kurssiohjelmasta suoritetaan eri ohjelmalla kuin alkuperäisessä suorituksessa. 24
6.2.5 Arvioinnin oikaiseminen Mikäli oppilas on tyytymätön saamaansa arviointiin, hän voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää arvioinnin suorittanutta opettajaa tai opettajia uusimaan arvioinnin. Jos oppilas on tyytymätön edellä mainitusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilas voi pyytää arviointiin oikaisua rehtorilta. Rehtori voi lautakuntaa ja opettajaa kuultuaan määrätä arvioinnin oikaistavaksi tai antaa oppilaalle mahdollisuuden uusintasuoritukseen. 6.2.6 Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muualla suoritetut opinnot luetaan tavoitteiltaan ja sisällöiltään soveltuvin osin hyväksi opintorekisterin merkinnällä. Hyväksilukeminen voidaan suorittaa myös pääsykokeessa tai erillisellä näytöllä. Musiikin perusteitten osalta opettaja voi muun ryhmän osaamisen tasoon pääsemiseksi osoittaa oppilaalle lisätehtäviä tai tukiopetusta. 6.3 Oppilaitoksen itsearviointi. Konservatorion itsearvioinnin toteuttamisesta päättää johtokunta vuosittain tarkistettavassa konservatorion arviointisuunnitelmassa. 25
VII YHTEISTYÖ 7.1 Yhteistyö huoltajien kanssa Kodin kiinnostus ja tuki ovat tärkeitä opiskelumotivaatiota luovia ja ylläpitäviä tekijöitä. Edistyminen opinnoissa vaatii säännöllistä harjoittelua opettajan ohjeiden mukaisesti. Tähän varsinkin nuorimmat oppilaat tarvitsevat yleensä vanhempien apua, ja myöhemminkin asiasta voi olla tarpeen välillä muistuttaa. Kodin ja konservatorion välisen yhteistyön tärkein alue on opettajan sekä oppilaan ja hänen vanhempiensa välinen. Opettajan ja kodin välillä tulisi vallita hyvin toimiva, luonteva, avoin ja luottamuksellinen suhde, joka välittää tietoa sekä estää väärinkäsitykset ja turhien paineiden syntymisen. Opiskelu musiikkioppilaitoksessa on tavoitteellista. Oppilaitoksen toiminta on yhteiskunnan tukemaa ja säätelemää, ja yhteiskunnan osuus toiminnan rahoituksesta on yli 90%. Saavutettu oppilaspaikka on siis oikeus, johon sisältyy myös vastuu opintojen edistymisestä. Oppilaitten toiveet ja erilaiset tavoitteet pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Siksi jokaiselle oppilaalle tehdään yhdessä opettajan sekä oppilaan ja hänen vanhempiensa kesken henkilökohtainen tavoitesuunnitelma. Siinä sovitaan, minkälaisia tavoitteita musiikkiharrastukselle asetetaan sekä minkä verran aikaa ja voimavaroja siihen halutaan käyttää. Tavoitteiden toteutumista seurataan keskusteluin ja opettajan antamalla palautteella. Tavoitteet tarkistetaan lukuvuosittain. 7.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Toiminnassaan Lahden konservatorio on yhteistyöhakuinen ja haluinen musiikkioppilaitos. Konservatorio tekee vakiintunutta yhteistyötä musiikkialan työelämää edustavien tahojen kuten Sotilasmusiikkikoulun, Varusmiessoittokunnan, sotilassoittokuntien, Lahden kaupunginorkesterin, Lahden kaupunginteatterin ja Lahden seurakuntien kanssa. Lisäksi konservatoriolla on vakiintunutta yhteistyötä eri oppilaitosten ja vapaaehtoiseen harrastustoimintaan perustuvien yhteisöjen kanssa. Tällaisia ovat mm. Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden musiikkiopisto, Lahden musiikkiluokat, Lahden kansanopisto ja Lahden oopperaseminaari sekä Lahden Ooppera, Lahden kamarikuoro ja Lahden Bach-kuoro. 26
7.3 Oman alueen kulttuuripalvelujen tuottaminen Konservatorio on aktiivinen kulttuuripalvelujen tuottaja omalla alueellaan. Muitten kanssa tekemänsä yhteistyön lisäksi se järjestää lukuvuosittain omia konsertteja ja osallistuu esiintyjänä muitten järjestämiin tilaisuuksiin VIII TODISTUKSET Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaiset todistukset musiikin perustason ja musiikkiopistotason opinnoista annetaan oppilaalle Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden antamien ohjeiden mukaisesti. Oppilaan on mahdollista kesken opintojen saada matrikkeliote suorittamistaan opinnoista. 27