Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Samankaltaiset tiedostot
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Metsätalouden vesiensuojelu

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Kohti tehokkaampaa vesiensuojelua

Metsätalouden vesiensuojelu

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

Pintavesien virtausmalli

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Kunnostusojituksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Metsätalouden vesiensuojelun paikkatietoaineistoja. Marjo Ahola

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Virtaamanhallinta metsätalousvaltaisilla valumaalueilla

Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesiensuojelurakenteet. Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

SANIJÄRVEN JA ENÄJÄRVEN VALUMA- ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

löytyy mm. suositusten kouluttajan

Simpelejärven ja Kivijärven valumaalueiden. vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelun te ta

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Uudet hakkuiden, maanmuokkauksen ja kunnostusojituksen vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Kosteikot vesienhoidossa

Metsätalouden vesiensuojelu

Orgaaninen kiintoaines turvemaiden valumavesissä keinoja kuormituksen vähentämiseksi

Metsätalouden vesiensuojelu

Postinumero ja postitoimipaikka. Puh. Kaupunginosan/kylän nimi

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

Kyyveden latvat metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

KUOLIMON VESIENSUOJELUN YLEISSUUNNITELMA

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

TASO-hankkeen esittely

Samuli Joensuu LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN TULVASUOJELUTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUSSA METSÄTALOUDEN MAHDOLLISUUDET

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Prof. Leena Finér, Luonnonvarakeskus. Natural Resources Institute Finland

WAMBAF Hyvät käytännöt kunnostusojituksen vesiensuojeluun Itämeren alueelle. Lyhennetty versio

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Vesistökuormituksen vähentäminen Lahnankuttavan valuma-alueella Keskiviikko Jäppilätalo

Metsätalouden vesiensuojelu Etelä- Karjalan mhy

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELU

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

4.5 Vesi Metsätalouden kuormitus ja sen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

Transkriptio:

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/

Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%, n. 53 000 ha/v KMO2015: tavoite koko maassa 70 000 ha Käytännössä kunnostusten toteutuksen tarve pienempi, kuin mitä VMI:n koealoittainen laskenta osoittaa Kunnostustarpeeseen vaikuttaa ojien kunnon ohella puuston määrä, kasvupaikka ja maantieteellinen sijainti

Kunnostusojitustarve Ojaston rappeutumisen nopeus vaihtelee paljon Ojituksesta kulunut aika Turpeen paksuus Maalaji: turpeen maatuneisuus ja pohjamaa Kaivumenetelmä Kaltevuus Ojasto toimii yleensä 20-30 vuotta, suurin muutos heti ojituksen jälkeen Kunnostusojitus lisää kasvua 0 1,5 m3/ha/v 15-20 vuoden ajan, jos puusto kärsii liiasta vedestä

Metsätalouden vesistökuorma Metsätalouden kuormitus suhteessa luontaiseen taustakuormaan koko maassa: Typpi 4% Fosfori 10% Kiintoaines 45% Suometsätalouden (kunnostusojitus ja hakkuut) vaikutukset: Typen osalta pienet N. 50% fosforikuormasta Lähes 100% kiintoaineskuormasta 4

Kunnostusojituksen kiintoainekuorma vesistöille 5

Kunnostusojitus Mitä haittaa kunnostuksesta? Kiintoainepäästöt liettyminen Ravinnepäästöt rehevöityminen ph-muutokset alunamailla EU:n VPD, VN:n periaatepäätös, vesienhoitolaki, Kemera-laki, Kansallinen suostrategia KMO 2015: N- ja P-kuormituksen ei tule kasvaa metsätaloudessa Ohjeet ja suositukset, eroosioriskien tunnistaminen, paikkatietomenetelmät (RLGIS) 6

Kunnostuksen vaikutus valumavesiin Aiheuttaa pulssin, jonka vaikutus kestää jopa >20 vuotta kunnostuksesta

Vesiensuojelutoimet Kaksi linjaa: 1) kuormituksen synnyn ehkäisy syntypaikalla toimenpiteet metsänkäsittelyn yhteydessä 2) liikkeelle lähteneen kuormituksen pysäyttäminen vesiensuojeluratkaisut Suunnitellaan valuma-aluekohtaisesti Rakenteiden sijoittelu ja mitoitus Vesimäärä, maalaji, kaltevuus eroosioriski 8

Vesiensuojelurakenteet Lietekuopat + pohjapadot Kaivusyvyys + kaivukatkot Säätöpadot Laskeutusaltaat Pintavalutuskentät Putkipadot 9

Laskeutusallas Pyritään vähentämään veden virtausnopeutta Teho riippuu siitä, kuinka pitkän ajan vesi viipyy altaassa virtausnopeus 1cm/s Teho vaihtelee suuresti (alussa jopa päästö) Pidättää karkeaa ainesta savi ja hiesu, sekä liuenneet ravinteet ja humus menevät läpi pintavalutukseen! Mitoitus: valuma-alue, maalaji, vesimäärä, kaivumäärät Enintään 30-40 ha/allas, p-ala: 3-8m2/ha valumaaluetta Tulisi kaivaa 1v ennen ojien kaivua 10

Laskeutusallas 11

Pintavalutuskenttä Vedet johdetaan tasaiselle alueelle, esim. suolle Virtausnopeus hidastuu ja vedet leviävät laajalle Prosessit: sedimentaatio, sitoutuminen kasvibiomassaan, kem. pidättyminen, typen pelkistyminen ilmaan, mikrobiologinen sitoutuminen Tehokkain tapa poistaa kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita, myös liuenneita Pintaa ei saa rikkoa ojituksessa Pinta-ala oltava väh. 1% valuma-alueen alasta, mutta pituus ja virtauksen tasainen levittyminen tärkeää Jos vanha ojitusalue, vettämisessä huuhtoutuu aluksi fosforia, hakkuutähteet pois! 12

Pintavalutuskenttä 13

Putkipato Kaksi tavoitetta: 1. hidastaa veden tuloa ojitusalueelta ja pidättää kuorman syntypaikalleen 2. alentaa virtaamahuippuja alapuolisessa uomassa ja vähentää eroosiota Puhdistaa vettä mekaanisesti sedimentaation kautta, estää uudelleen liikkeelle lähdön Pidättää 80-90% kiintoaineesta, Ntot 65%, Ptot 67%. Virtaamahuippu alenee 10-90%. 14

Putkipadon rakenne 15

Putkipato Ylivuotoputki Virtaamasäätöputki 16

Putkipato Vesi varastoidaan ojaverkostoon Vesi voi olla alkukesästä korkealla, laskee vähitellen Jos mitoitus oikein, ojasto on kuiva loppukesällä ei haittaa puuston kasvua 17

Vesiensuojelu kaivutyössä Kaivutyön ajoitus ja jaksotus Aloitus latvaojista Kaivu useana vuotena isoissa hankkeissa Laskuojien perkaamisen tarpeellisuus? Ojasyvyys ja ojien pysyminen turvekerroksessa suurin eroosio turpeen alaisesta pohjamaasta Laskeutusaltaiden maapohjan laatu Kaivu kuivaan aikaan

Vesistövaikutusten vähentäminen Tarpeettomien kunnostusten välttäminen, esim. puustoisissa metsiköissä siirretään kunnostusojitus uudistamisvaiheeseen Turpeen laatu vaikuttaa kuivatuksen tehokkuuteen Pitkälle maatuneissa vesi liikkuu hitaasti Pitäydytään ojien tavoitesyvyydessä (0,9m) Kunnostuskelvottomien soiden jättäminen pois metsätalouskäytöstä Eri toimien yhdisteleminen: Hyvä ennakkosuunnittelu riittävät vesiensuojelurakenteet laadukas kaivutyön toteutus

20