Yhtymähallituksen jaosto 19 15.03.2016 Aloite vaikeavammaisen henkilön henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon järjestämisen helpottamiseksi 226/01.04.02/2016 Halljao 15.03.2016 19 Valmistelija: terveysjohtaja Janne Forsberg, puh. 040 712 1040, janne.forsberg(at)ylasavonsote.fi. Iisalmen vammaisneuvosto on kokouksessaan 7.12.2015 ( 78) tehnyt aloitteen Iisalmen kaupunginhallitukselle vaikeavammaisten henki löi den henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon järjestämisen hel pot ta mi ses ta. Iisalmen kaupunginhallitus on puolestaan pää töksel lään 50 29.2.2016 siirtänyt aloitteen käsittelyn, sen toimiala huomioi den, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle. Aloitteessa esitetään, että vaikeavammaisen toimiessa itse avus tajan sa työnantajana, hän solmisi sopimuksen työterveyshuollon järjes tä mi ses tä SOTE kuntayhtymän kanssa ja SOTE kuntayhtymä haki si virkatyönä Kansaneläkelaitokselta työnantajalle työ ter veys huollon järjestämisestä kuuluvat korvaukset. Esityslistan liitteenä: Iisalmen kaupunginhallituksen päätös Iisalmen vam maisneu vos ton tekemän aloitteen käsittelyn siirtämisestä Aloitteen johdosta on selvitetty asiaan laaja liittyvä sää dös perus ta: Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista an ne tun lain (380/1987, myöh. "vammaispalvelulaki") 8 :n 2 mom mu kai ses ti kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle muun ohella henkilökohtaista apua ja 8 d :n mukaisesti palvelut voi jär jes tää: 1) korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avusta jan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan mak setta vak si kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut (vaikea vam mai nen toimii avustajan työnantajana) 2) antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankki mis ta varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä an ne tussa laissa (569/2009) tarkoitetun palvelusetelin, jonka arvo on kohtuul li nen; taikka (palveluntuottaja toimii avustajan työnantajana)
3) hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita jul kisel ta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta (palveluntuottaja toimii avus ta jan työnantajana) tai järjestämällä palvelun itse (järjestävä kun ta toimii avustajan työnantajana) taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa (työnantajan vastuista so vitaan kuntien yhteistoimintasopimuksessa) Samaisen lainkohdan mukaisesti järjestämistavoista päätettäessä kun nan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mieli pi de ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yk si löl linen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Mm. vammaispalvelulain 8 d :n säätämiseen johtaneen hallituksen esi tyk sen (HE166/2008) mukaisesti siinä mainittuihin työnantajan laki sää tei siin maksuihin, jotka kunnan on korvattava vai kea vam mai selle hänen toimiessaan itse avustajansa työnantajana, kuuluvat va kiintu neen käytännön mukaisesti muun ohella lakisääteisen työ ter veyshuol lon kustannukset. Työterveyshuollon lakisääteisyys puolestaan on määritelty työ terveys huol to lain (1383/2001) 4 :ssä, jonka mukaan työnantajan on kus tan nuk sel laan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työ olo suhteis ta johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja tor jumi sek si sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suo je le mi sek si ja edistämiseksi. Kyseisen lain soveltamisalaan kuulu via työnantajia ovat kaikki työnantajat, jotka ovat velvollisia nou datta maan työturvallisuuslakia (738/2002). Työturvallisuuslain 2 :n mukai ses ti kyseisen lain yleiseen soveltamisalaan puolestaan kuuluu kaik ki työsopimuksen perusteella tehtävä työ. Työterveyshuoltolain 7 :n mukaisesti työnantaja voi järjestää työ terveys huol lon palvelut, joko hankkimalla ne terveyskeskukselta tai työter veys huol to pal ve lu jen tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai ammatinharjoittajalta. Lisäksi työnantaja voi tuottaa henkilöstönsä työ ter veys huol to pal ve lut itse tai ydessä toisten työnantajien kanssa, mut ta po tapauksissa, joissa vaikeavammainen toimii työnantaja avus ta jal leen tämä ei ole käytännöllisesti katsoen vaihtoehto. Tervey den huol to lain (1326/2010) 18 :n johdosta kunnan puolestaan on tarjottava työterveyshuoltolain 4 :ssä työnantajan jär jes tet tä väk si määrättyjä palveluja. Siinä laajuudessa, kuin Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän työ ter veyshuol to tällä hetkellä tarjoaa työterveyshuoltopalveluja, on kyseessä kun ta lain (410/2015) 15 luvun 126 :n tarkoittama kilpailluilla mark kinoil la toimiminen, jota koskee kyseisen lainkohdan tarkoittama yhtiöit tä mis vel vol li suus samaisen lain 150 :n määräämän siirtymäajan jäl keen 1.1.2017 lukien. Edelleen mainitun kuntalain perusteella työter veys huol to pal ve lui den hinnoittelun on oltava markkinaperusteista
ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi puuttua kilpailulain (948/2011) 4a luvun tarkoittamalla tavalla toimintaan ja hin noit te luun yksityisen ja julkisen sektorin kilpailun tasapuolisuuden tur vaa mi sek si. Sairausvakuutuslain (1224/2004) IV osan 13 luvun 1 :n mukaisesti työn an ta jal la on oikeus saada korvausta työterveyshuoltolaissa työnan ta jan velvollisuudeksi määrätyn ja edellisessä kappaleessa ku vatul la tavalla järjestetystä työterveyshuollosta aiheutuneista tar peel lisis ta ja kohtuullisista kustannuksista Kansaneläkelaitokselta (myöh. Ke la). Korvauksen suuruus on 50% samassa luvussa määritellyistä niin sanotuista hyväksyttävistä kustannuksista tai 60%, mikäli työ paikal la on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä, miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea to teu te taan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Näin ollen työnan ta jan itsensä maksettavaksi omavastuuosuudeksi jää 50 tai 40% hyväksyttävistä kustannuksista sekä kaikki ne kustannukset, joi ta Kela ei katso hyväksyttäviksi. Edelleen sairausvakuutuslain V osan 15 luvun 5 :n mukaisesti työnan ta jan on haettava em. työterveyshuollosta aiheutuneista kus tannuk sis ta korvausta kuuden kuukauden kuluessa kirjanpitonsa mu kaisen tilikauden tai, jollei sellaista ole, kustannusten syntymistä kos kevan kalenterivuoden päättymisestä lukien. Tähän liittyen edus kun nan apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan (5122/4/14) kos kien juuri aloitteessa mainittiua ja nyt käsittelyn kohteena olevaa ti lan net ta, kiinnittänyt huomiota siihen, että jossain tilanteissa lo pul li sen korvauksen saaminen voi käytännössä kestää yli vuoden kus tan nusten syntymisestä. Edelleen apulaisoikeusasiamies katsoi, että tä mä voi muodostua perustuslaillisten oikeuksien näkökulmasta on gel malli sek si esimerkiksi tilanteessa, jossa vaikeavammainen hen ki lö on varaton tai vähävarainen tai työterveyshuollon kustannukset muodos tu vat korkeiksi. Varsinaisena ratkaisuna kuitenkin apu lais oi keusmies katsoi, että kantelukirjoituksen kohteena ollut kunta ei ollut mene tel lyt maksujen korvaamista koskevassa asiassa lain vas tai ses ti tai laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Kela:n työterveyshuoltoa koskevassa etuusohjeessa (Työ ter veyshuol to 5.2.2016) puolestaan todetaan vaikeavammaisen henkilön toi mi mi ses ta (avustajansa) työnanajana, että vaikeavammainen voi val tuut taa kunnan tai kaupungin puolestaan tekemään kor vaus ha kemuk sen ja samoin korvaus voidaan maksaa kunnan / kaupungin ti lille, mikäli se perustuu em. valtakirjaan. Yhteenvetona säädösperustan nojalla: Kuntayhtymän on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilökohtaista apua. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää usealla tavalla ja jär-
jes tä mis ta paa valittaessa kuntayhtymän on otettava huomioon vaikea vam mai sen palvelutarpeen lisäksi hänen mielipiteensä sekä elämän ti lan ne. Mikäli henkilökohtainen apu järjestetään mallilla, jossa vai kea vammai nen toimii itse työnantajana, työhön noudatetaan työsuojelulakia se kä siten myös työterveyshuoltolakia ja näin ollen työnantajan on jär jes tet tä vä avustajalle vähintään lakisääteinen työterveyshuolto. Työnantaja voi solmia työterveyshuoltopalveluista sopimuksen kunta yh ty män tai yksityisen palvelutuottajan kanssa ja työnantajan on teh tä vä kyseinen valinta. Vammaispalveluiden toimintamallin tulee ol la sellainen, että yksityiset työterveyspalveluiden tuottajat ovat maini tus sa valintatilanteessa tasaveroisessa kilpailuasemassa kun ta yhty män oman työterveyshuollon kanssa. Kuntayhtymän on korvattava lakisääteisen työterveyshuollon jär jestä mi ses tä aiheutuvat työnantajan maksettavaksi jäävät kus tan nukset. Käytäntö, jossa kuntayhtymä korvaa vain työnantajan ns. omavas tuu osuu den ja työnantaja hakee itse Kela -korvaukset jäl ki käteen, on lainmukainen. Käytäntö voi kuitenkin muodostua on gel mal lisek si tilanteessa, jossa vaikeavammainen henkilö on varaton tai vähä va rai nen tai työterveyshuollon kustannukset muodostuvat kor keiksi, esimerkiksi työllistettäviä avustajia on useita. Kela:n korvaushakemuskäytännön näkökulmasta olisi mahdollista, et tä kuntayhtymä työnantajan valtakirjalla hakisi työnantajalle kuu luvat korvaukset ja korvaus myös maksettaisiin kuntayhtymän tilille. Muil ta osin aloitteessa esitetty malli ei kuitenkaan olisi vaivatta yhteen so vi tet ta vis sa vallitsevan lainsäädännön kanssa ja val ta kir ja käytän tö olisi omiaan edelleen lisäämään asian hoitamiseen kuluvaa aikaa ja monimutkaistamaan toimintamallia. Sen sijaan edellä mainittuihin perustuen on selvää, että hen ki lö kohtai sen avun järjestämistapaa ratkaistaessa vaikeavammaisen elämän ti lan net ta arvioitaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös sii hen, onko vaikeavammaisella tosiasiallisia edellytyksiä toimia työnan ta ja na sekä tarjota tarvittaessa myös muita elämäntilanteeseen pa rem min soveltuvia järjestämisvaihtoehtoja. Terveysjohtajan päätösehdotus: Merkitään aloite ja sen johdosta tehdyt toimenpiteet tiedoksi. Pää tetään aloitteen käsittely. Päätös: Hyväksyttiin.