JÄRVISET 6/2014. lehti MLL:n Järvi-Suomen piirin paikallisyhdistyksille. tiedote yhdistyksille

1 JÄRVISET 6/2014 lehti MLL:n Järvi-Suomen piirin paikallisyhdistyksille

2 Sisältö PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS... 3 Arkea ja juhlaa... 3 AJANKOHTAISTA... 4 Hyvä Joulumieli kampanja... 4 Leluja saatavilla... 4 Tulossa: Täyskäsipäivät... 4 Hyvän mielen joulupuuro... 5 Järviset uudistuu vuonna 2015... 5 SYYSKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ... 5 TYÖN JA PERHEEN YHTEEN-SOVITTAMINEN MAHDOLLINEN YHTÄLÖ?... 6 PIIRI ON YHDISTYKSIÄ VARTEN... 7 ILOA KYLÄMUMMI- JA VAARITOIMINNASTA... 8 Mikkelin kylämummit kokoontuivat... 8 Kylämummi-Aira monessa mukana... 8 Lukusujuvuus-hanke päättyy, lukumummitoiminta jatkuu... 9 LAPSEN OIKEUDET NÄKYVIIN KUVATAIDEKILPAILUSSA... 9 SIRKUSTELUA LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄN TAPAHTUMASSA... 10 KOHTAAMISIA JA KASVUA ARJESSA... 10 Eväitä yhdistysten nuorisotoimintaan... 10 RIKU: VIDEO SEURUSTELUVÄKIVALLASTA... 11 MÄ OON NIIN TÖÖT SOSIAALINEN MEDIA APUNA ARJESSA... 12 TERVEISIÄ YHDISTYKSISTÄ!... 12 Siitä se ajatus lähti jokkiskerho Kiuruvedelle... 12 Säynätsalossa heitettiin hyvästit tylsyydelle... 13 Lapsiperheiden pikkujoulut Liperissä... 13 VAPAAEHTOISTEN PIKKUJOULUT... 14 TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS... 14 Perheen hyvä arki... 14 MLL JÄRVI-SUOMEN PIIRI: YHTEYSTIEDOT... 16 Henkilökunta... 16

3 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Arkea ja juhlaa Arkea se on arki järjestötyössäkin. Piirin työntekijät kamppailevat aikapulan kanssa, niin kuin muillakin työpaikoilla tehdään. Piirihallitus istuu siviilityöpäivän jälkeen piirin kokouksissa, joiden jälkeen osallistujat ajelevat kotiin pimeyden läpi pitkiäkin matkoja. Yhdistysten toimijat laittavat ruokaa, tarkistavat koulureppuja, hinkkaavat ruokatahroja lattioista ja siinä sivussa organisoivat muskareita, pyörittävät perhekahviloita, vetävät vertaisiltoja ja huolehtivat muutenkin niin oman kuin lähialueenkin perheiden hyvinvoinnista. Tärkeää on jokaisen itse huomata arjen onni ja juhlahetket, mutta tärkeää on myös muistaa kiittää yhdistysten ja piirin toimijoita edes kerran vuodessa. Kun tekeminen on mukavaa, ei yhdistyksissä välttämättä edes ymmärretä, miten paljon onkaan saatu aikaan. Omasta puolestani haluan sanoa tuhannet kiitokset teille kaikille vapaaehtoisille sekä koko piirin henkilökunnalle! Olette tehneet jälleen äärettömän hyvää ja arvokasta työtä Järvi- Suomen alueen lapsiperheiden hyväksi. Mikun kanssa osallistuimme Kuopiossa perinteisiin Martinhanhi juhliin, joita Pohjois- Savon (nykyisin Järvi-Suomen) piirin tukiyhdistys on järjestänyt jo yli 50 vuotta. Tilaisuus on aina loppuun myyty, tunnelma on lämmin ja kaikki tuotto tulee piirin hyväksi. Sain jälleen kerran olla äärettömän ylpeä edustamastani järjestöstä, ja juhlatunnelma toi kaivatun valonpilkahduksen räntäsateisen marraskuun keskelle. Martinhanhi juhla on paitsi varojenkeräystilaisuus myös keino tehdä MLL:ää tunnetuksi niin yksityiselle ihmisille kuin yrityksillekin. Olisi hienoa, jos saisimme jotain vastaavaa synnytettyä muihinkin osiin Järvi-Suomea ja luotua samalla uusia perinteitä. Nyt on kuitenkin aika valmistautua joulun aikaan ja sen tuomiin juhlahetkiin. Toivotan teille kaikille juuri semmoista joulua, mitä tahdotte viettää. Rauhallista, riehakasta, tunnelmallista, helteistä tai ihan mitä vaan. Kiitokset tästä vuodesta ja onnea ja iloa uuteen vuoteen! Terhi Terhi Vanala puheenjohtaja MLL Järvi-Suomen piiri

4 AJANKOHTAISTA Hyvä Joulumieli kampanja Joulu tulee kaikille, mutta ei samanlaisena. Joillekin joulu on runsaita lahjoja, gourmetherkkuja ja huoletonta hengähtämistä. Toisille joulu on vuosittainen kekseliäisyystesti: miten loihtia lapsille lahjat ja pöytään edes vähän joulutunnelmaa, vaikka rahaa ei ole edes välttämättömään. Siihen, miten ympäristö suhtautuu köyhässä perheessä kasvavaan lapseen, voi meistä jokainen vaikuttaa. Kutsummeko leikkimään, opetammeko lapsemme olemaan kaveri kaikille. Puhummeko paljon tavaroista ja merkeistä. Osoitammeko, että se onko joku hyvä tyyppi, ei riipu rahasta. Koulussa toivottavasti jo huomioidaankin, että luokassa on lapsia hyvin erilaisista perheistä ja mitä joulupukki toi -kierroksen sijaan loman jälkeen jutellaan joulun muista mukavista asioista. Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään, jotta lapsiperheiden köyhyys ei unohtuisi. Keräykseen osallistuminen on helppo tapa muistaa vaikeassa tilanteessa olevia perheitä. Monet lahjakortin saaneet ovat kertoneet, että yhtä paljon kuin mahdollisuus ostaa huoletta jouluruokaa, heitä on ilahduttanut tunne siitä, että ympärillä on ihmisiä jotka välittävät ja haluavat ilahduttaa. Kiitos, kun olette olleet tänäkin vuonna mukana Hyvän Joulumielen toteuttamisessa! terveisin Anne-Mari Ollikainen, Kaarina Lehto, Arja Kempas ja Merja Pitkänen Leluja saatavilla Tarvitaanko perhekahvilassa tai kerhossa leluja ja pelejä? Nyt kannattaa olla nopea! Esimerkkejä saatavilla olevista leluista. Olemme saaneet lahjoituksena mukavan määrän leluja kauppakeskusten järjestämien keräysten kautta. Lisäksi piirille on jäänyt Laukaan iltapäivätoiminnan ajoilta leluja, pelejä ja pelivälineitä. Lelut ovat siis käytettyjä, mutta hyväkuntoisia. Osa leluista on ollut tiloissa, joissa herkimmät ovat saaneet sisäilmaongelmiin viittaavia oireita. Ne on kuitenkin pyritty puhdistamaan. Tarkemmat tiedustelut: Pirjo Härkönen, vapaaehtoiskeskus Jyväskylä, pirjo.harkonen(a)mll.fi tai p. 050 414 5940 Tulossa: Täyskäsipäivät MLL:n Järvi-Suomen piirin tärkein vuotuinen koulutuspäivä yhdistysten vapaaehtoistoimijoille, Täyskäsi, on tulossa helmikuussa. Jokaisen vapaaehtoiskeskuksen alueella järjestetään samansisältöinen päivä: 7.2. Jyväskylä ja Mikkeli 21.2. Joensuu ja Kuopio Täyskäsi-teemoja ovat vertaisuus, Terhokerho, jäsenhankinta ja perhekahvila. Päivän sisältöä suunnitellaan ja muokataan tarpeiden mukaan, joten laittakaapa viestiä oman alueenne perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille toiveista. Lisätietoja päivitetään tammikuussa piirin nettisivuille: http://jarvisuomenpiiri.mll.fi/tapahtumakalenteri/

5 Hyvän mielen joulupuuro Jyväskylässä Vanha Asemaravintola toteuttaa yhdessä MLL:n Järvi-Suomen piirin kanssa Hyvän mielen joulupuuro tapahtuman 23.12.2014. Ravintolan pihalla on tarjolla joulupuuroa ja glögiä klo 15-17. MLL on mukana kertomassa vapaaehtoistoiminnasta ja muista mahdollisuuksista olla tukemassa perheiden hyvää, tavallista arkea lahjoittamalla vaikkapa Hyvä Joulumieli keräykseen. Järviset uudistuu vuonna 2015 MLL:n Järvi-Suomen piirin viestintää kehitetään ja monipuolistetaan siten, että se mahdollisimman hyvin tavoittaisi MLL:n vapaaehtoistoimijat piirin alueella, ja tarjolla olisi riittävästi, oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa tietoa, ideoita, hyviä kokemuksia ja käytänteitä. Järviset-lehteä on tarkoitus kehittää entistä enemmän yhdistysten omaa toimintaa ja tarinoita esille nostavaksi foorumiksi. Ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen piiri ottaa vuoden alkupuolella käyttöön uutiskirjeen. Tarvitsemme piirin viestinnän kehittämiseen apuanne. Yhdistysten puheenjohtajat ovatkin saaneet viikko sitten aiheesta viestiä, mutta tässä vielä muistutuksena: Alla on linkki kyselyyn, johon toivomme mahdollisimman paljon vastauksia. Välitäthän siis tämän viestin oman yhdistyksesi hallituksen väelle, sekä muille MLL:n vapaaehtoistoimijoille. Vastausaikaa on tiistaihin 16.12.2014 saakka. www.webropolsurveys.com/s/98aa861d921db6 D9.par SYYSKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ MLL:n Järvi-Suomen piirin syyskokous pidettiin lauantaina 15.11. Peurungassa, Laukaassa. Kokouksessa oli edustettuna 38 yhdistystä. Syyskokous hyväksyi piirin toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2015, ja valitsi piirin puheenjohtajaksi Terhi Vanalan kaudelle 2015 2017. Terhi ja Miku Piirihallitus valitsi kokouksessaan piirin toiminnanjohtajaksi Mirja Lavonen-Niinistön vuoden 2015 alusta. MLL:n Järvi-Suomen piirin piirihallitus: Puheenjohtaja Terhi Vanala (2015 2017) Varsinaiset jäsenet: Maria Lamminmäki, Jyväskylä (2015 2017) Sisko Turunen, Haapamäki (2014 2016) Liisa Alfthan, Joutsa (2013 2015) Mervi Rajahalme, Juankoski (2014-2016) Anne Waldén, Kuopio (2015 2017) Anne Vola, Iisalmi (2013 2015) Seija Manninen, Mikkeli (2014 2016) Pauliina Uimonen, Puumala (2013 2015) Reino Rouhiainen, Mikkeli (2015 2017) Satu Mustonen-Eskelinen, Outokumpu (2015 2017) Virpi Smura, Pielisjärvi (2013 2015) Heikki Kotajärvi, Ilomantsi (2014 2016) Varajäsenet: Annukka Bågman, Toivakka (2015 2017) Panu Nivala, Jyväskylä (2014 2016) Ulla-Maija Saari, Laukaa (2013 2015) Alisa Puustinen, Kuopio (2014 2016) Emilia Saastamoinen, Kuopio (2015 2017) Eero Väätäinen, Kuopio (2013 2015) Ilkka Partti, Mikkeli (2014 2016) Marika Savén, Puumala (2013 2015) Eveliina Martiskainen-Pöyry, Anttola (2015 2017) Teija Homanen, Tuupovaara (2015 2017) Tiina Karvinen, Liperi (2015) Mika-Jussi Mononen, Joensuu (2014 2016)

6 TYÖN JA PERHEEN YHTEEN- SOVITTAMINEN MAHDOLLINEN YHTÄLÖ? Sunnuntaiaamu, yllätysvieraita tulossa ja pikasuklaamuffineista puuttuu vain leivinjauhe. Ei hätää, lähikauppa on aina auki. Tosin perheenäidin saama helpotus edellyttää sitä, että joku toinen ehkä perheenisä tai äiti on tullut kauppaan 24/7-periaatteella töihin ja on valmiina palvelemaan asiakasta. Mutta kuka on siistijän lasten kanssa silloin, kun hän puhdistaa kaupan lattialta leivinjauheen perässä juosseen äidin kuraisia kengänjälkiä? Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden professori, PsT ja dosentti Anna Rönkä kertoi MLL:n Järvi-Suomen piirin syyskokouksessa Perheet 24/7 tutkimushankkeen tuloksista: globaali maailma on avoinna 24/7, ja se tuo omat haasteensa työn ja perheen yhteensovittamisen palapeliin. Työajan ennakoitavuus avainasemassa Perheet 24/7-tutkimushankkeessa selvitettiin, miten vanhempien työaikamuodot vaikuttavat lasten ja perheiden hyvinvointiin. Vanhempien ja päivähoidon ammattilaisten näkökulmaan pureuduttiin web-kyselyiden ja syventävien haastattelujen avulla. Lasten kokemusmaailma avautui havainnoinnin ja tarinankerronnan, sadutuksen, kautta. Tutkimuksen kansainvälistä vertailupohja haettiin Iso-Britanniasta ja Hollannista. Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että Suomessa ja Iso-Britanniassa säännöllistä päivätyötä tekevät vanhemmat voivat paremmin ja kokevat vähemmän työn ja perheen yhteensovittamisesta aiheutuvaa ristiriitaa kuin hollantilaiset vanhemmat. Eroa selitettiin sillä, että Hollannissa yleisempi osapäivätyömalli ja vanhempainvapaan joustavammat käytännöt vähensivät perhearkeen kohdistuvia paineita. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vanhempien tekemä epätyypillinen työaika oli yhteydessä lapsen sosioemotionaalisesti heikentyneeseen tilaan. Keskeiseksi samalla suojaavaksi ja uhkaavaksi tekijäksi nousi työajan ennakoitavuus. Epätyypillinen työaika mahdollisuutena Epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien lapset joutuvat työvuorojen niin vaatiessa viettämään pitkiäkin yhtäjaksoisia aikoja päiväkodissa. Muutoinkin epäsäännöllinen arki on uhka lapsen kokemukselle elämän ja arjen ennakoitavuudesta. Epätyypillinen työ on perheen näkökulmasta myös mahdollisuus. Perheet 24/7-tutkimuksessa havaittiin, että epätyypillistä työtä tekevien vanhempien lapset viettävät enemmän aikaa aikuisen seurassa (reuna-aikoina päivähoidossa on vähemmän lapsia kilpailemassa työntekijöiden huomiosta) ja heillä on enemmän kotiaikaa kuin säännöllistä työaikaa tekevien vanhempien lapsilla. Epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien kokemuksista havaittiin myös, että heidän yksilölliset päivähoitoon liittyvät tarpeensa pystyttiin ottamaan paremmin huomioon kuin säännöllistä työaikaa tekevien vanhempien kohdalla. Rakenteissa kehittämisen tarvetta Suomessa koulu- ja päivähoitojärjestelmä on pääsääntöisesti 8-16 -yhteiskunnan palveluksessa. Suomessa laadukas päivähoito ja

7 varhaiskasvatus lähtevät siitä, että henkilökunta on ammatillisesti pätevää, asianmukaisesti koulutettua ja siten pystyvää vastaamaan lasten kehityksen haasteisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Perheet 24/7-tutkimuksessa nostettiin esille se, että päiväkotien lastentarhanopettajat ovat töissä pääsääntöisesti vain virka-aikana, ja näin muuna aikana päivähoidossa olevat lapset eivät saa kasvuunsa parasta mahdollista tukea. Lasten arjen ohjelmattomuuden kääntöpuolena onkin jääminen erilaisten oppimista ja lapsen tunne-elämää kehittävien tuokioiden ulkopuolelle. Pienille koululaisille suunnattu iltapäivätoiminta on myös keskitetty palvelemaan normaalityöaikaa tekeviä perheitä, eikä siinä ole huomioitu ilta- ja viikonlopputyön asettamia haasteita lasten hoidolle. Kenttänäkökulmaa tutkimustuloksiin Perheet 24/7-tutkimustulokset herättivät myös vilkasta keskustelua luentoa seuranneiden ammattilaisten ja järjestöaktiivien keskuudessa. Miksi perhepäivähoitoa ei ole järjestetty vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille, on hyvä kysymys, ja miksi lapset on näin pakotettu menemään laitosmaisesti toimivaan vuoropäiväkotiin? Miksi ryhmikset ovat ensimmäisenä kuntien säästölistoilla? Lastenhoitopalloa heitettiin asiaankuuluvasti myös MLL:n suuntaan. Voisiko MLL kenties tarjota lastenhoitotupatyyppistä palvelua niille kouluikäisille lapsille, jotka eivät ole päivähoidossa, mutta joiden vanhemmat tekevät vuorotyötä? Toinen keskustelua herättänyt teema oli bonusäitien (äitipuolien) asema uusperheessä ja heidän vaikutusmahdollisuutensa niin varhaiskasvatuksessa kuin koulumaailmassakin. Jaettu vanhemmuus on hyvä ajatus, mutta toimii huonosti, jos lapsen koulukyyti on rajattu vain äidin asunnon ja koulun välille. Bonusäidillä ei ole wilma-tunnusten puuttumisen vuoksi suoraa seurantaoikeutta lapsensa koulunkäyntiin, vaikka muuten olisikin vahvasti mukana arjessa ja lapseen liittyvässä päätöksenteossa. Työn ja perheen yhteensovittamisessa koettiin olevan myös aineksia MLL:n vertaisryhmätoimintaan. Moni on ollut se kipuileva vanhempi, joka yrittää tehdä parhaansa muuttuvan ja yhä pirstaleisemman työelämän puristuksessa perhettä unohtamatta. Onni löytyy arjesta myös työelämässä! Lisätietoa: www.jyu.fi/edu/tutkimus/laitokset/var/tutkimus/ 247 Teksti: Anne-Mari Ollikainen Kuva: Merja Korpi PIIRI ON YHDISTYKSIÄ VARTEN MLL:n Järvi-Suomen piirin toiminnanjohtajan tehtävän virallisesti 1.1.2015 vastaanottava Mirja Miku Lavonen-Niinistö kannustaa paikallisyhdistysten vapaaehtoisia osallistumaan piirin järjestämiin koulutuksiin ja tapaamisiin. Piirin ja sen työntekijöiden tehtävänä on olla yhdistysten tukena, pitää huolta vapaaehtoisten osaamisesta, jaksamisesta ja toiminnan ilosta. Olemme rakentaneet yhteistä Järvi-Suomen piiriä nyt kolme vuotta, ja se näkyy toiminnan rikkautena. Meillä on joka puolella laajaa piiriä vilkasta yhdistystoimintaa ja osaava henkilökunta, Miku iloitsee. Vierailen mielelläni yhdistyksissä vaikkapa juhlapäivinänne niin paljon kuin suinkin on mahdollista, Miku lupaa.

8 ILOA KYLÄMUMMI- JA VAARITOIMINNASTA Kylämummi- ja vaaritoiminta on muotoutunut moneksi MLL:n paikallisyhdistyksissä Järvi- Suomen piirin alueella. Tärkeintä on yhdessäolo lasten ja perheiden kanssa, mutta kylämummien ja vaarien mukanaan tuomat taidot ja kiinnostuksen kohteet ovat rikastuttaneet toimintaa. Uusia tuulia on saatu myös lukumummi- ja vaaritoiminnasta sekä Terhokerhoista. Mikkelin kylämummit kokoontuivat Kylämummi-Aira monessa mukana Kylämummi- ja vaaritoiminnan käynnistyessä Aira innostui mummoilusta, ja lähti innolla mukaan ideoimaan ja järjestämään toimintaa. Aira-kylämummi on ollut mukana muun muassa perheiden ulkoilu- ja leikkitapahtumissa, esittelemässä MLL:n toimintaa ja aktivoimassa uusia vapaaehtoisia mukaan. Aira on ollut järjestämässä myyjäisiä, joissa myytiin milloin kukkia äitienpäiväksi, milloin suussa sulavia herkkuja, milloin arpoja. Hän on ollut järjestämässä ohjelmaa erilaisiin vapaaehtoisten koulutus- ja vertaistapaamisiin, samoin kuin perhekahviloihin, ryhmähoitoihin ja muihin tapahtumiin, joissa hänet on nähty niin pellen kuin muorin rooleissa. Meillä on suuri rikkaus siinä, että olemme löytäneet tämän toiminnan ja sen myötä toisemme! tuumasivat Mikkelin kylämummit yhteisessä tapaamisessaan marraskuussa. Teksti ja kuva: Helena Pöyry Kylämummi-Airan taival on ollut pitkä ja taitavana ihmisenä sekä monesta asiasta kiinnostuneena ja innostuneena hän on antanut omaa aikaansa MLL:n kautta lukemattomille lapsille ja perheille. Nyt kun jalka ei enää entiseen tapaan nouse, Aira-mummi jatkaa vapaaehtoistoimintaa ilahduttaen ompelutaidoillaan: hän on loihtinut lahjoituskankaista mm. lorupusseja perhekahviloihin. Teksti ja kuva: Merja Korpi

9 Lukusujuvuus-hanke päättyy, lukumummitoiminta jatkuu Niilo Mäki instituutti ja MLL:n Järvi-Suomen piiri ovat kolmen vuoden ajan tehneet työtä lasten kanssa, joiden lukusujuvuus tarvitsee harjoitusta. Toiminnassa on vapaaehtoisia mummeja ja vaareja, jotka käyvät viikoittain luettamassa alakoululaisia. Toiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille hyviä lukukokemuksia sekä innostaa heitä lukemisen pariin. Lukutuokioiden lomassa syntyy aito ja luonteva sukupolvien välinen kohtaaminen. Kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Oppilaat ovat ottaneet mummit ja vaarit ilolla vastaan ja seniorit ovat pitäneet kovasti lasten kohtaamisista. LAPSEN OIKEUDET NÄKYVIIN KUVATAIDEKILPAILUSSA 25-vuotiaan Lapsen oikeuksien sopimuksen merkeissä Järvi-Suomen piiri järjesti kuvataidekilpailun lapsille ja nuorille. Kilpailuun osallistui 165 työtä, joissa oli pohdittu lapsen oikeuksia monista näkökulmista. Voittajat julkistettiin Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2014. He saivat palkinnoksi tarvikkeita taiteen tekemiseen. 0-3 vuotiaiden sarjan voittaja: Riia Piipponen, Muurame 4-6 vuotiaiden sarjan voittaja: Amanda Väisänen, Mäntyharju Vaikka hanke on nyt päättymässä, lukumummi- ja vaaritoiminta jatkuu osana kylämummi- ja vaaritoimintaa, yhdessä koulujen kanssa. Lukusujuvuus-hankkeen loppuseminaarissa 5.11. julkaistiin Lukusilta.fi-sivusto, josta löytyy neuvoja ja ohjeita myös vanhemmille sekä runo- ja tarinakirja. 7-9 vuotiaiden sarjan voittaja: Eetu Torniainen, Mäntyharju 11-13 vuotiaiden sarjan voittaja: Essi Tohkoja, Tupos Loppuseminaarissa kuultiin Lukumummiräppiä. Lukutaito on avain oppimiseen. Kaikille sujuvan lukutaidon saavuttaminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja tarvitaan enemmän vaivannäköä. Silloin perheen kannustavan tuen merkitys korostuu. Yhteistyössä vanhemmat, opettajat ja vaikkapa lukumummit ja vaarit voivat tukea lasta tässä tehtävässä. Erään osallistujan äiti kiitti mukavan kilpailun järjestämisestä ja totesi, että tuskin olisi muuten tullut lapsen oikeuksista vielä juteltua oman 4- vuotiaan kanssa: Oli mukava huomata, miten pienikin lapsi omaa tarkan kyvyn havaita asioita. Teksti: Annemari Sinikorpi Teksti: Kaarina Lehto, kuva: Merja Korpi

10 SIRKUSTELUA LAPSEN OIKEUKSIEN PÄIVÄN TAPAHTUMASSA Mikkelissä järjestettiin 22.11. Kalevankankaan koululla Lapsen Oikeuksien teemapäivän tapahtuma. Tapahtumassa oli tarjolla sirkustelua, taikureiden esityksiä, liikuntaa, musiikkia ja upeita kasvomaalauksia sekä satutuokion täyteinen hetki. Koko Suomi leikkii hanke tarjosi vanhemmille psykologi Keijo Tahkokallion luennon. Voisi sanoa, että jokaiselle löytyi jotakin. KOHTAAMISIA JA KASVUA ARJESSA Eväitä yhdistysten nuorisotoimintaan MLL:n Järvi-Suomen piirissä on pian kolmen vuoden ajan ideoitu ja kehitetty paikallisyhdistyksille eväitä nuorisotoimintaan. Samalla on mietitty keinoja nuorten kuulemiseen ja osallistamiseen. Tapahtumaan oli helppo tulla ja se oli perheille buffetin herkkuja lukuun ottamatta ilmainen. Tapahtuman järjesti Mikkelin lapsiperheverkosto, johon kuuluu noin 20 järjestöä. Järjestöt esittelivät toimintaansa perheille. Koko perheen ilta Tikkalassa: mistä tunnistaa hyvän kaverin? MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin Vapaaehtoiskeskuksen ja MLL:n Mikkelin yhdistyksen yhteisellä pisteellä lapset ja aikuiset pääsivät etsimään itseään Vertaansa vailla -korttien avulla. Teksti: Essi Pesonen, nuoriso- ja vapaaajanohjaajaopiskelija Kuva: Kati Partti Viitekehyksenä hankkeessa on ollut KT Päivi Hamaruksen kehittämä Vaakamalli, jossa etsitään, tunnistetaan ja tehdään näkyväksi esim. kouluyhteisön hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, ja sen jälkeen vahvistetaan hyviä asioita ja haetaan yhdessä ratkaisuja ongelmakohtiin. Olemme saaneet aikaan monenlaista: Yhdistyksen askeleet nuorisotoimintaan opas: nuorisotoiminta voidaan käynnistää pienin askelin, yhdessä nuorten kanssa Verkostotyön kartta: vinkkejä paikallisen yhteistyön käynnistämiseen ja toteuttamiseen Nuorten Unelmapaja: menetelmä, jolla autetaan nuoria ideoimaan ja tekemään suunnitelmia toiminnan toteuttamiseen

11 ideapankki nuorten rekrytointiin mukaan yhdistykseen Vanhempain- ja koko perheen iltoja Vaakamalliin: osallistavia ja toiminnallisia iltoja, joiden tavoitteena on lapsen, perheen ja koko yhteisön hyvinvoinnin vahvistaminen Paikallisyhdistysten MLL-infot: seitsemän infopakettia yhdistysten käyttöön Hankkeen aikana kehitetyt mallit ja menetelmät julkaistaan alkuvuodesta 2015 oppaana. Piirin työntekijöiden osaamista nuorisotoimintaan on vahvistettu hankkeen aikana: jokainen perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori osaa auttaa yhdistykset nuorisotoiminnan alkuun. Kiitos hankkeen pilottiyhdistyksille, eli Anttolan, Enon, Kiteen, Kiuruveden, Kuopion, Laukaan, Muuramen, Mäntyharjun, Polvijärven, Tikkakosken, Toivakan ja Äänekosken yhdistyksille: ilman teitä emme olisi saaneet mitään aikaan. Lisätietoja: Annemari Sinikorpi, p. 050 436 3224, annemari.sinikorpi(a)mll.fi Anitta Pykäläinen, p. 050 587 4488, anitta.pykalainen(a)mll.fi Marjo Haikara, p. 050 381 4645, marjo.haikara(a)mll.fi RIKU: VIDEO SEURUSTELUVÄKIVALLASTA Rikosuhripäivystyksen nuorten hanke on tuottanut videon seurusteluväkivallasta. Video on suunnattu nuorille ja sen tavoitteena on herättää nuoret pohtimaan omia rajojaan seurustelusuhteissa ja tunnistamaan mahdollinen seurusteluväkivalta. Perhetaustalla näyttäisi olevan selkeä yhteys seurusteluväkivaltaan. Jos nuori näkee tai kokee väkivaltaa kotonaan niin riski kokea seurusteluväkivaltaa omissa suhteissaan on korkea. Tunnistatko väkivallan -video toimii erinomaisena väkivallan puheeksi ottamisen välineenä kouluissa ja oppilaitoksissa. RIKUn tavoitteena on levittää videota sosiaalisen median kautta ja toivomme yhteistyötä sen levitykseen. Video löytyy osoitteesta www.riku.fi/nuoret ja YouTubesta: http://www.youtube.com/user/rikosuhripaivysty s Rakkaudesta se hevonenkin potkii - vai potkiiko? Väkivalta on aina väkivaltaa. Suomen laki kieltää mm. toisen satuttamisen, lyömisen ja potkimisen. Puutu itseesi tai ystävääsi kohdistuvaan väkivaltaan! Teksti: Maatu Arkio

12 MÄ OON NIIN TÖÖT SOSIAALINEN MEDIA APUNA ARJESSA Eri puolille Suomea on noussut ns. hätäapu- Facebook ryhmiä. Ryhmä voi olla nimeltään vaikkapa Hätäkahvit tai Mä oon niin tööt. Ryhmä voi toimia esimerkiksi tällaisella idealla: Haluatko käydä suihkussa, kaupassa, nokosilla tai saada siivottua rauhassa? Hätäkahvikutsuun vastaa 2-3 nopeinta mammaa, jotka menevät kutsujan kotiin keittämään itselleen kahvit ja hoitamaan lapsia. Emäntä saa sitten mennä tekemään sovituksi ajaksi mitä tahansa. Jos hän on seuran tarpeessa, hän saa sitäkin toisilta äideiltä. Avun pyytämiselle ei ole mikään este, että pyytäjän kotona on sotkuista ja ehkä hurjakin tilanne päällä. Hätäkahvit on matalan kynnyksen avunhuuto. Kahvikutsun lähettäminen ei edellytä, että äiti on kuilun pohjalla. Se riittää, että hän tarvitsee pienen henkireiän. TERVEISIÄ YHDISTYKSISTÄ! Siitä se ajatus lähti jokkiskerho Kiuruvedelle Hallituksen sisällä mietimme nuorisolle kohdennettua toimintaa ja saimme ajatuksen parin jäsenen harrastuksen kautta. Anun mies Pertti on harrastanut Jokkista useita vuosia, ja pienen suostuttelun jälkeen saimme Pertin mukaan. Toukokuussa hyvin tuottanut Kevätilo-keräys kohdennettiin nuorisolle myös, ja se olikin hyvä pesämuna kerhon toiminnalle. Haimme ja saimme myös tukea toimintaan Kiuruveden kaupungin nuorisotoimelta. Kerhon aloitusinfo kokosi innokkaita nuoria paikalle kymmenkunta, joista kaikki aloittivat kerhotoiminnan. Ryhmiä käynnistyi kaksi, toiset ovat iältään jo yli 15 ja toiset 13-15 -vuotiaita. Äiti voi pyytää myös sitä, että hätäkahvit ovat jonkun toisen kotona. Silloin ensimmäiseksi Facebookissa ilmoittautunut äiti toivottaa lapset tervetulleiksi kotiinsa. Lisäksi hän saa mahdollisesti pari muuta mammaa itselleen seuraksi. Tällaiset ryhmät voivat toimia hyvänä kanavana esim. perhekahvilatoiminnasta kertomiseen, tai uusien toimintaideoiden tunnistamiseen. Onko teidän yhdistyksenne jo mukana oman paikkakunnan hätäapu-ryhmässä? Jos sellaista ei omalta paikkakunnalta löydy, voisiko yhdistys olla sellaista perustamassa? Teksti: Marjo Haikara ja Anne-Mari Ollikainen Kerhossa rakennetaan siviilikuntoisesta autosta, joka ensin puretaan alkutekijöihin ja rakennetaan kisakuntoiseksi autoksi, kaarineen, sähköineen ja moottoriltaan. Pyrkimys on ensi kesänä ajaa autolla muutama kisa Ylä-Savossa. Ne nuoret, jotka ovat 15-vuotiaita tai vanhempia saavat kilpailla kerhon autolla suoritettuaan jokkistutkinnon ja ostettuaan kilpailulisenssin Akk:lta. Tekstit ja kuvat: Anu Tero

13 Säynätsalossa heitettiin hyvästit tylsyydelle MLL:n Säynätsalon yhdistys järjesti perinteisen Lastenjuhlan konsertin merkeissä 13.11. Säynätsalon koululla. Esiintymässä oli Teatterikoneen duo Max ja Moritz, ja konsertin teema Hyvästi tylsyys toteutui mahtavasti. Lapsiperheiden pikkujoulut Liperissä MLL Liperin yhdistys ilahdutti leipäpitäjän lapsiperheitä tänä vuonna järjestämillään pikkujouluilla. Hyvinvointipalveluja tuottavaan SunAhonlaitaan oli kutsuttu noin 40 lasta ja aikuista viettämään yhteistä iltaa. Ohjelmassa oli illallisruokailu ja monenmoista touhua liikuntasalin virikkeitä unohtamatta. Joulupukki kävi tuomassa lapsille muistamiset ja perheille jouluaattona avattavat puketit. Juhlissa lapset pääsivät onkimaan kivoja palkintoja ja saivat suut makeaksi herkkukahviossa. Reilut sata henkeä poisti tylsyyttä tuona sunnuntai-iltapäivänä. Meillä kaikilla oli niin mukavaa! Teksti ja kuva: Tanja Mäyränen Lapset ja nuoret pääsivät illan mittaan koristelemaan pipareita ja musisoimaan bändissä. Aikuiset viettivät tällä välin rentoutushetken. Kotiinviemisinä perheet saivat lisäksi kerätä tilaisuuteen lahjoitetuista vaatteista, leluista ja kirjoista pussukat itselleen. Perheet, joille kyyti oli ongelmana, järjestettiin taksipalvelu. Aiempina vuosina Liperin yhdistys on järjestänyt vähävaraisille perheille kylpyläretken ja hankkinut noin sadan Hyvä Joulumieli -lahjakortin kaveriksi koko perheen joululahjaksi sopivan pelin.

14 VAPAAEHTOISTEN PIKKUJOULUT Jyväskylän kristillisellä opistolla vietettiin iloisen lämpimässä tunnelmassa vapaaehtoisten pikkujouluja 3.12. Päivä olikin osuva, sillä se on valtakunnallinen vapaaehtoisten päivä. Mukaan juhlimaan kulunutta vuotta ja vapaaehtoisten työpanosta oli kutsuttu Keski-Suomen alueen perhekummit, KaMut sekä tukihenkilöt. Kaikkiaan paikalla oli kolmisenkymmentä vapaaehtoista. Teksti: Johanna Sinikorpi Kuvat: Terhi Sinikorpi Ilta huipentui, kun paikalle saatiin yllätysvieras itse joulupukki saapui paikalle lahjat mukanaan. Saatiinpa illan lopuksi nähdä ja kokeilla myös pulkkakyytiä sekä kuunnella pukin tarinoita. Illan alkajaisiksi meille esiintyivät Oravasaaren koulun tiernapojat. Heidän esityksensä jälkeen vuorossa oli runsas jouluinen ateria, jonka jälkeen saimme vielä täytekakkukahvit. Tämän jälkeen olikin mukava siirtyä juhlasaliin kuuntelemaan toiminnanjohtaja Mikun jouluista tervehdystä vapaaehtoisille, jonka alkuun Miku viritteli meidät tunnelmaan Joulumaa -laululla. Piirin työntekijöistä illan emäntinä toimivat Kaarina Lehto, Pirjo Härkönen ja Johanna Sinikorpi. Kaarina muistutti meitä joulun sanomasta lukemalla jouluisen, opettavaisen sadun. TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS Perheen hyvä arki Kahtena aamuna olen saanut puhelun, jossa vanhalla miehellä oli huolta lähettämästään rahasta Hyvä Joulumieli -keräykseemme. Hän lahjoitti peräkkäisinä päivinä viisi euroa mutta huoli oli herännyt, että raha varmasti meni perille keräykseemme operaattorin kautta. Mies halusi muutenkin keskustella ja sanoi lopuksi että

15 toivotaan yhteisesti kaikille lapsille ja perheille hyvää arkea elämään. Tänä aamuna soitti äiti, joka oli hyvin ahdistunut tulevasta joulusta. Yksinhuoltajuus, äidin sairastaminen, pitkäaikaistyöttömyys ja näistä kaikista johtuva talousahdinko eivät mahdollista joulun rakentamista perheelle. Äiti sanoi että arkeakin jaksaisi paremmin, jos voisi joulua odottaa. Vuosien varrella on Hyvä Joulumieli -keräyksellä tuettu 16500 vähävaraista lapsiperhettä. Tuo 70 euron lahjakortti antaa joulun ja juhlan rakentamisen moneen kotiin. Juhlan mahdollisuus antaa voimaa myös ihmisen arkeen. Perheen hyvä arki kantaa silloin kun on huolta, silloin kun on surua, silloin kun iloitaan ja onnistutaan yhdessä. Tänäkin vuonna olemme yhdessä rakentaneet omassa työssämme ja toiminnassamme perheille hyvää arkea. Te vapaaehtoiset ette ole laskeneet vapaaehtoistunteja piirin luottamustehtävissä, yhdistysten hallitusten kokouksissa, perhekahviloissa, erilaisissa tempauksissa ja tapahtumissa. Vapaaehtoisena on kuitenkin myös hyvä pysähtyä miettimään oman perheen hyvää arkea. Saanko iloa ja voimaa MLL harrastuksesta ikiomaan arkeen, vai viekö se voimia ja uuvuttaa? Iloahan meidän pitäisi kokea toiminnastamme lapsen ja perheen parhaaksi, myös Sinun itsesi. Elämäntilanteet vaihtelevat ja siksi avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri yhdistyksessä mahdollistaa myös hengähdyksiä itse kullekin silloin kun arki kuormittaa. Huolenpito toisistamme, aito kohtaaminen ja toinen toistemme kuunteleminen vaatii aikaa olla yhdessä, muulloinkin kuin kokouksissa. Siksi on tärkeää järjestää yhdessä oman yhdistyksen toimijoiden näköisiä vapaamuotoisia tapaamisia, missä myös tutustumme toisiimme. Emme voi rakentaa hyvää arkea muille, jos emme itse yhdistyksessä voi hyvin. Vapaaehtoistoiminnan ilo Sinussa näkyy ja kuuluu, kutsuu uusia vapaaehtoisia mukaan ja mahdollistaa sinun elämääsi yhä parempaa arkea. Kiitos sinulle antamastasi ajasta, askeleistasi ja yhteisestä matkastamme lasten ja perheiden hyväksi. On aika joulun ja yhteisen rauhoittumisen. Joulu tuntuu jo tuoksuissa, joulu näkyy kotien ikkunoista, joulu kuuluu laulujen kautta, joulu on jo ovella. Joulurauhaa toivotellen, jatketaan yhdessä perheen hyvän arjen rakentamista vuonna 2015! Ssshhh... kuuntele... Tiukuja voi jo kuulla, Joulu on porraspuulla. Sytytä kynttilä, hiljenny tovi, avaa joululle ovi. Miku Mirja Lavonen-Niinistö vt. toiminnanjohtaja MLL Järvi-Suomen piiri

16 MLL JÄRVI-SUOMEN PIIRI: YHTEYSTIEDOT http://jarvi-suomenpiiri.mll.fi/ sähköposti: jarvi-suomen.piiri(a)mll.fi Henkilökunta Vt. toiminnanjohtaja Mirja Lavonen-Niinistö, mirja.lavonen-niinisto(a)mll.fi, p. 0400 706 750 Taloussihteeri Arja Kempas, arja.kempas(a)mll.fi, arja.kempas(a)mll.fi, p. 013 123 388 Vapaaehtoiskeskus Joensuu: Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Merja Korpi, merja.korpi(a)mll.fi, p. 0400 190 458 Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Marjo Haikara, marjo.haikara(a)mll.fi, p. 050 381 4645 Vapaaehtoiskeskus Jyväskylä: Lapsitoiminnan koordinaattori Johanna Sinikorpi, johanna.sinikorpi(a)mll.fi, p. 050 308 0167 Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Kaarina Lehto, kaarina.lehto(a)mll.fi, p. 040 833 7641 Projektipäällikkö Annemari Sinikorpi, annemari.sinikorpi(a)mll.fi, p. 050 436 3224 Tukihenkilötoiminnan koordinaattori Pirjo Härkönen, pirjo.harkonen(a)mll.fi Järjestöavustaja Johanna Voimala, johanna.voimala(a)mll.fi, p. 050 321 2865 Vapaaehtoiskeskus Kuopio: Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Merja Pitkänen, merja.pitkanen(a)mll.fi, p. 050 541 3971 Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anitta Pykäläinen, anitta.pykalainen(a)mll.fi, p. 050 587 4488 Kehittämistoiminnan koordinaattori Eila-Mari Väätäinen, eila-mari.vaatainen(a)mll.fi, p. 050 313 2915 Vapaaehtoiskeskus Mikkeli: Perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anne-Mari Ollikainen, anne-mari.ollikainen(a)mll.fi, p. 050 552 3913 Lapsitoiminnan ohjaaja Kati Partti, kati.partti(a)mll.fi, p. 050 405 8620 Rikosten ja riitojen sovittelu, Pohjois-Karjalan alue Sovittelutoimiston johtaja Leena Sopanen, leena.sopanen(a)sovittelu.fi, p. 040 841 4415 Sovittelun ohjaaja Minna Kosonen, minna.kosonen(a)sovittelu.fi, p. 050 439 1678 Sovittelun ohjaaja Kaisa Mård, kaisa.mard(a)sovittelu.fi, p. 050 439 1677 Rikosuhripäivystys, Itä-Suomen aluetoimisto Aluejohtaja Jaana Rossinen, Rikosuhripäivystys, jaana.rossinen(a)mll.fi, p. 040 507 0795 Lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattori Suvi Essel, p. 050 428 9360 Toiminnanohjaaja Annariina Tahvanainen, Joensuun palvelupiste, p. 040 725 6001 Yhdyshenkilö Sisko Stolt, Savonlinnan palvelupiste, p. (015) 273 700 Toiminnanohjaaja Eila Kersalo, Kuopion palvelupiste, p. 050 557 6712 Yhdyshenkilö Sari Kuitunen, Mikkelin palvelupiste, p. (015) 214 401 Yhdyshenkilö Maarit Kuntola, Lappeenrannan palvelupiste, (015) 214 401