TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA VUOSILLE

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2013 PRH Dnro: 230/20/08 28.8.2008

1 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010-2013 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO...2 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS...2 3. TOIMINTALINJAUKSET JA STRATEGIA...6 4. NUMEERISET TULOSTAVOITTEET JA KEHYSSUUNNITELMAT...8 KEHYSLASKELMAN PERUSTELUMUISTIO...11 NOVUS TIETOJÄRJESTELMÄLOMAKE...12 YTJ:N SÄHKÖINEN ASIOINTI TIETOJÄRJESTELMÄLOMAKE...14

2 1. Johdanto Patentti- ja rekisterihallituksen toiminta- ja taloussuunnitelma () vuosille 2010-2013 on uuden käytännön mukaisesti tiivis asiakirja. Sitä täydentää laajempi 2009-2012, joka on valtaosin edelleen ajanmukainen. Toimintaan ja talouteen liittyvät laskelmat on laadittu PRH:n sisäiseen käyttöön entisen laajuisina. Tämän suunnitelman toisessa luvussa esitetään innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristössä vaikuttavat suuret trendit ja valotetaan PRH:n asiakaskunnan näkymiä tässä tilanteessa. Sen jälkeen tarkastellaan muutosta ydinpalvelujen näkökulmasta. Tällöin mielenkiinto kohdistuu muun muassa ylikansallisiin teollisoikeudellisiin mekanismeihin, lainsäädäntöön ja palvelujen kilpailutilanteeseen. Kolmannessa luvussa esitetään suunnitelmakauden 2010-2013 toimintalinjaukset sekä PRH:n vaikuttavuuteen, tuloksellisuuteen ja henkisten voimavarojen hallintaan liittyvät menestystekijät. Linjausten rinnalla tarkastellaan niihin liittyviä hankkeita ja toimenpiteitä. Neljännessä luvussa esitetään keskeisimmät numeeriset tavoitteet, henkilöstösuunnitelma sekä toimintamenojen kehyslaskelma, jonka perustelut esitetään liitemuistiossa. Suunnitelmakauden 2010-2013 strategiassaan PRH ottaa huomioon toimialaansa liittyvät keskeiset kansalliset ja kansainväliset hankkeet, joihin se myös pyrkii aktiivisesti osallistumaan ja vaikuttamaan. Näitä ovat: kansallinen innovaatiostrategia, IPR-strategia, aluehallinnon täysuudistamiseen tähtäävä ALKU-hanke. valtion it-strategia, valtionhallinnon tuottavuusohjelma, valtionhallinnon tukipalvelujen ulkoistaminen palvelukeskuksiin TEM:n uudistettavat konserniohjaus ja strategia, yrittäjyyden ja työllisyyden politiikkaohjelma, yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen, muut hankkeet, kuten Yrityssuomi.fi ja INNOSUOMI sekä kansainväliset etenkin WIPOn, EU:n ja OHIMin sekä EPOn mutta myös WTOn strategiset hankkeet. 2. Toimintaympäristön muutos Innovaatiotoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöön vaikuttavia ns. suuria trendejä ovat lähivuosikymmeninä: ilmastonmuutos ja energia, taloudellinen globalisaatio ja väestön ikääntyminen.

3 Taloudellisen globalisaation syvetessä markkinat monimutkaistuvat, ja innovaatiotoiminta ja yrittäminen vaativat aiempaa enemmän osaamista. Aineeton pääoma kuten patentit, tavaramerkit, mallioikeudet ja innovaatiot yleisemminkin näyttelee yhä tärkeämpää osaa yritysten kilpailukeinona, ja sen kansantaloudellinen merkitys on edelleen kasvussa. Valtiot ja alueet kilpailevat liiketoiminta- ja innovaatioympäristöillä. EU pyrkii vastaamaan haasteeseen Lissabonin strategialla painottaen piirissään avoimia markkinoita, panostusta osaamiseen ja innovointiin sekä tiukkaa linjaa julkisessa taloudessa. Suomi on menestynyt hyvin Lissabonin strategian toteuttajana vahvimpana alueinaan tuottavuus ja panostaminen uuden tiedon luomiseen ja teknologisten sovellusten kehittämiseen. Lissabonin strategia ulottuu vuoteen 2010. Sitä seuraavan strategian linjausten valmistelu on käynnistynyt EUn komissiosssa. Innovaatiot ovat olleet tuottavuuden ja taloudellisen kasvun lähde kautta historian. Tuottavuus on entistä tärkeämpi talouskasvun edellytys tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen supistaa työvoiman tarjontaa. Tuottavuutta, joka liittyy kestävään kehitykseen, tarvitaan vastaamaan ilmastonmuutoksen ja energian saatavuuden haasteisiin. PRH on keskeinen tekijä siinä infrastruktuurissa, jolla keksinnöllisyys ja liikeideat muuntuvat yritystoiminnan kautta tuottavuudeksi ja taloudelliseksi kasvuksi. Suuret globaalit yritykset yleensä hallitsevat PRH:n palvelujen ja vaihtoehtoisten ylikansallisten teollisoikeudellisten järjestelmien hyödyntämisen. Sama koskee yritysoikeuden aluetta. Pk-sektorilla tilanne on huomattavasti kirjavampi. Kuitenkin yritystoiminta Suomessa on dynaamisinta pk-sektorilla, useillakin mittareilla tarkastellen. Esimerkiksi viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien uusista yrityksistä ja työpaikoista valtaosa on syntynyt pk-sektorilla. Ammattitaitoinen asiamieskunta on alan toimivuuden kannalta merkittävä. Suomessa yrityskanta vaihtuu keskimäärin nopeammin kuin muissa maissa. Viime vuosina yritysten määrä on kasvanut toimialoilla, joita julkinen sektori on perinteisesti hallinnut: sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Tekniikan sovelluksille nähdään yhä enemmän sijaa palvelualojen uudistajana. Yritystoiminnan kehityspiirteitä on myös alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten nopea kasvu, yritystoiminnan generoitutuminen ulkoistusten kautta, kokonaan uusien toimialojen ilmaantuminen, alihankintasuhteiden kasvu ja yritysten verkottuminen. Verkottumista tapahtuu yhä useammin myös hankekohtaisesti niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Pk-yrityksistä 40 % harjoittaa innovaatiotoimintaa hyödyntäen myös yrityksen ulkopuolista osaamista. 60 % pk-yrityksistä ei selvitysten mu-

4 kaan juurikaan hyödynnä ulkopuolista tietoa kehitystyössään. Lisäksi osa näistä yrityksistä tiedostaa huonosti, mitä mahdollisuuksia teollisoikeudellinen osaaminen ja tietopalvelujen hyödyntäminen tarjoavat kilpailukeinona. PRH:n yritys- ja yhteisölinjan kaupparekisteri ja säätiörekisteri sekä yritysten tilinpäätöstiedot ja yrityskiinnitysrekisteri ovat osa maamme perusrekisterijärjestelmää. Niiden ansiosta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käytettävissä on oikeusvarmuuden ja laillisuuden takaamiseksi ajantasaiset ja kattavat tiedot Suomessa toimivista yrityksistä ja säätiöistä Kansallisesti merkittävimmät muutostekijät linjan toimialalla ovat uudistunut osakeyhtiölaki, jonka piirteistä alempi minimipääoma, minimiyhtiöjärjestys, ilmoitusvelvollisuuden eräät lievennykset ja yleistoimialan mahdollisuus helpottavat yritysten perustamista, lisääntyvä yhteistyö muiden viranomaisten, etenkin verohallinnon kanssa sähköisessä asioinnissa ja valvontatoimenpiteissä ja tietojärjestelmän kokonaisuudistus ja siihen kytkeytyvät tuottavuustavoitteet. Kansainvälisesti merkittäviä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat yhtiöoikeudelliset direktiivit, joilla EU harmonisoi yhtiöoikeuden säädöksiä unionin piirissä ja edistää ylikansallista yritystoimintaa ja yrityksiä koskevien kansainvälisten tietopalvelujen ja alan viranomaisten yhteistyön lisääntyminen esimerkkeinä European Commerce Registers Forum ja European Business Register (EBR). Yhdistysasiain yksikkö ylläpitää yhdistysrekisteriä, tarjoaa alan tietopalveluja ja edistää kansalaistoimintaa Suomessa. Yhdistysrekisteritoiminnan kansainvälinen kiinnostavuus lisääntyy, kun kansalaisyhteiskunta EU:n jäsenmaissa kehittää institutionaalisia muotoja. Yksikön toiminta on laajentunut kattamaan kauppakamarit ja uskonnolliset yhdyskunnat. Yhdistysasiain neuvottelukunta edistää jatkossakin tehokkaasti PRH:n ja asiakkaiden sekä sidosryhmien yhteistoimintaa. Yhdistysrekisterin uusi, toimintaa ja tietopalveluja tehokkaasti tukeva tietojärjestelmä valmistuu suunnitelmakauden alkuun mennessä. Patentti- ja innovaatiolinja vastaa monipuolisessa roolissa keksintöjen suojaamisesta maassamme. Linja hallinnoi kansallista patenttijärjestelmää, jonka kautta hakija voi saada Suomessa voimassa olevan patentin. Toimintaan kuuluu patenttihakemusten tutkiminen ja käsittely sekä patenttien rekisteröinti, saattaa voimaan Euroopan patenttiorganisaation (EPO) hallinnoiman patenttijärjestelmän (European Patent Convention, EPC) kautta Suomeen myönnettyjä patentteja,

5 tekee kansainvälisiä patentoitavuus- ja uutuustutkimuksia, PCTtutkimuksia YK:n erityisjärjestön WIPOn ylläpitämässä Patent Cooperation Treaty (PCT) -järjestelmässä. EPOlla, NPI:lla ja yhdellätoista kansallisella patenttivirastolla on oikeus tehdä PCTtutkimuksia, jotka pätevät kaikkiaan 139 valtiossa sekä huolehtii siitä, että kaikki olennainen kansallinen ja kansainvälinen patentti-informaatio on nykyaikaisessa muodossa suomalaisen asiakaskunnan käytettävissä. Vuodesta 2003 lähtien kaavailtu EU:n piirin kattava yhteisöpatentti merkitsisi toteutuessaan huomattavaa muutosta toimintaympäristössä. Sen vaikutuksia kansallisen ja eurooppalaisen innovaatiopolitiikan kannalta saattaa olla vaikea arvioida, ja se voi johtaa Euroopan ulkopuolisten patenttien voimakkaaseen lisääntymiseen yhteismarkkina-alueella. Mikäli poliittiseen yhteisymmärrykseen päästään, yhteisöpatentti toteutunee aikaisintaan 2010-luvun alkupuolella. Muutos vaikuttaisi merkittävästi patentti- ja innovaatiolinjan toimintaan. Siltä varalta tarvitaan selkeä näkemys siitä, miten PRH jatkaa menestyksellisesti toimintaansa kansallisena patenttiviranomaisena ja kansainvälisenä tutkivana PCTviranomaisena. PCT-tutkimusten tarve maailmalla on suurempi kuin PCT-viranomaisten resurssit. Hyödyllisyysmalli toisin kuin patentti on pysynyt kansallisena suojamuotona. Se on vakiinnuttanut asemansa, joskin sen käyttö on jäänyt jonkin verran vähäisemmäksi kuin järjestelmää perustettaessa odotettiin. Tavaramerkki- ja mallilinjan rooli yritysten tunnusmerkkien ja tuotteiden ulkomuodon teollisoikeudellisessa suojaamisessa on monipuolinen. Linja käsittelee kansalliset tavaramerkit ja mallioikeudet ja pitää niistä rekisteriä, ottaa vastaan ns. Madridin pöytäkirjaan perustuvat kansainväliset tavaramerkkihakemukset ja käsittelee Suomeen kohdistetut kansainväliset rekisteröinnit (Järjestelmästä vastaa WIPO), suorittaa yhteisötavaramerkkien estetutkimuksia, käsittelee laajalti tunnettuja tavaramerkkejä koskevia hakemuksia ja pitää niistä luetteloa sekä tarjoaa alan tieto- ja neuvontapalveluita. Globaalisti tavaramerkkien rekisteröintien painopiste on siirtymässä ylikansallisiin suojausmahdollisuuksiin. Kansalliset tavaramerkit ovat jäämässä yhteismarkkinoita suppeammilla markkinoilla toimivien yritysten kuten pk-yritysten käyttöön. Kansallisten tavaramerkkien rooli linjan tehtäväkuvassa korostuu. PRH:n OHIMilta saamat tutkimustoimeksiannot ja tulot supistuvat murto-osaan vuoden 2008 jälkeen. OHIMin hallinnoiman yhteisömallijärjestelmän käynnistyttyä vuonna 2003 kansallisten mallioikeuksien hakeminen PRH:lta on vähentynyt puoleen. Tämä suunta jatkuu, sillä lähivuosina tulee mahdolliseksi hakea mallioikeus Suomeen myös WIPOn kansainvälisen järjestelmän kautta.

6 3. Toimintalinjaukset ja strategia Vaikuttavuus PRH:n alaan kuuluvien asioiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Vaikka teollisoikeuksia ylikansallisia mekanismeja ja palveluja kehitetään EU:n piirissä yhä monipuolisemmiksi, PRH lähtee siitä, että alan osaamisesta ja palveluiden laadusta ei tule Suomessa tinkiä. Nämä tekijät ovat merkittävässä asemassa kansantalouden, yritystoiminnan ja hyvinvoinnin kehityksen kannalta. Suomen laatupalkintokilpailussa 2007 (SLP 2007), jossa PRH sai kunniamaininnan asiakastuloksista, sen strategisiksi vahvuuksiksi arvioitiin: laaja-alainen mukanaolo niin kansainvälisessä toiminnassa kuin lainsäädännön kehitystyössä sekä asiakas- ja sidosryhmätarpeiden selvittäminen kyselyin ja sidosryhmäfoorumeissa, keskeisten menestystekijöiden tuloksellisuuden säännöllinen mittaus ja strategian perustuminen kriittisiin menestystekijöihin. Riskianalyysin mukaan PRH:n kansainväliseen toimintaympäristöön liittyvien odottamattomien muutosten riski kasvaa. On myös olemassa riski, että asiakkaiksi ei saada kaikkia niitä yrityksiä ja henkilöitä, jotka PRH:n palveluja käyttämällä saisivat lisäarvoa niin itselleen kuin koko maamme taloudelle muuttuvassa toimintaympäristössä. Kolmas vakava riski liittyy PRH:n tietojärjestelmäuudistusten, erityisesti yritys- ja yhteisölinjan NOVUS-hankkeen, onnistumiseen. Laatuarvioinnin 2007 palautteessa ehdotetuista kehittämiskohteista PRH:n johtoryhmä on määrittänyt tärkeimmiksi seuraavat: vision uudistaminen ja tarkistaminen tietoverkkojen suomia mahdollisuuksia hyväksikäyttäen, strategian pohjana olevien keskeisten prosessien tunnistaminen ja yhtenäisten prosessijohtamisen menetelmien määrittäminen ja kotimaan palveluverkoston hallinnon ja ohjauksen tehostaminen ja parantaminen. PRH:n strategia perustuu BSC-malliin (Balanced Score Card). Toimintaajatusta ja visiota tukevia menestystekijöitä on kehitetty BSCstrategiamallin mukaisesti vuodesta 2000 lähtien, ja niitä tarkastellaan seuraavassa tulosprisman jaotuksen mukaisesti. PRH:n vaikuttavuuden menestystekijät ovat: oman alan asiantuntemus kansallisesti ja kansainvälisesti erityisesti suomalaisen asiakkaan tarpeiden hyvä tuntemus, palvelutarjonnan kehittäminen lähtökohtana yrittäjien ja keksijöiden edut ja odotukset muuttuvassa globalisoituvassa toimintaympäristössä,

7 Toiminnallinen tuloksellisuus aktiivinen tiedottaminen kansallisten ja ylikansallisten teollisoikeudellisten suojamuotojen ja palvelujen merkityksestä ja keskinäisistä eduista suomalaisille. aktiivinen osallistuminen patentteja, tavaramerkkejä ja mallioikeuksia koskevien uudistusten valmisteluun ja päätösprosesseihin WIPOn, EU:n, EPOn ja OHIMin piirissä, PCT-tutkimuksen edelleen kehittäminen kiinteässä yhteistyössä muiden tutkivien PCT-viranomaisten kanssa, aktiivinen vaikuttaminen merkitykseltään kasvavan yhtiölainsäädännön uudistusten valmisteluun hallinnossa ja sidosryhmien piirissä, aktiivinen vaikuttaminen siihen, että hallinnon eri tasoilla ja tahoilla innovaatioympäristöön liittyvät toimet ovat samansuuntaista, lisääntyvä verkottuminen niin kansainvälisesti kuin kotimaassa näkyminen yhtenäisenä vahvana toimijana asiakaspalvelussa ja tietoverkoissa ja PRH:n viestintästrategian kehittäminen. Toiminnallisen tuloksellisuuden menestystekijät ovat: tarkat ja luotettavat kysyntäennusteet, palvelujen laadun varmistaminen tuottavuusohjelman yhteydessä, alueellisten palvelutoimintojen kehittäminen, prosessiorganisaation mukaisten käytäntöjen omaksuminen, tieto- ja tietoliikenneteknologian hyödyntäminen, kustannustietoisuus ja muutostilanteiden ennakointi ja mahdollisimman hyvä hallinta. Kysyntäennusteiden onnistumiseksi toimintaympäristön muutosten vaikutuksia arvioidaan ennalta myös asiakkaiden käyttäytymismuutosten kannalta. Palvelujen laatu varmistetaan kehittämällä prosessiorganisaatiota ja laatujärjestelmiä. Toiminnan kokonaislaadun (excellence) kehittämisessä hyödynnetään edelleen Euroopan laatupalkintomallia (EFQM) itsearviointien ja ulkoisten arviointien (SLP) muodossa. Valtioneuvoston asettaman aluehallinnon uudistushankkeen (ALKUhanke) yhteydessä ratkaistaan vuonna 2010, missä organisaatiossa PRH:n alueellisia palveluja tarjotaan tulevaisuudessa. Palvelut olisi tarkoituksenmukaista organisoida yhden viranomaisen tehtäväksi. Sellaiseksi sopisi Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus (ELLU), joka on toinen ALKU-hankkeessa selvitettävinä olevista kahdesta aluehallintoviranomaisesta. Prosessiorganisaation mukaisten käytäntöjen kehittäminen tukee palvelujen laatua ja ICT:n hyödyntämistä. PRH:n linjoilla ja yksiköissä on vi-

8 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen reillä prosesseihin liittyviä kehittämishankkeita ja tietojärjestelmähankkeita, jotka ulottuvat suunnitelmakaudelle. PRH:n yhteisten ICT-toimintojen strategia uudistettiin vuosina 2007 2008. Sen yhteydessä kehitettiin ICT-visio 2013, joka tukee PRH-vision uudistamista. Yhteisten ICT-toimintojen strategia luo osaltaan edellytyksiä PRH:n sähköisen asioinnin läpimurrolle, joka ajoittuu suunnitelmakauteen. Tämä vaikuttaa myös PRH:n aluepalvelujen uudistamisen lähtökohtiin. Palvelujen organisointiin vaikuttaa myös tuleva toimitilaratkaisu nykyisen vuokrasopimuksen umpeutuessa 31.12.2010. Kustannustietoisuus nousee entistä kriittisemmäksi menestystekijäksi suunnitelmakauden taloudellisten näkymien valossa. Se on asetettu keskeiselle sijalle myös ICT-strategian menestystekijänä. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen menestystekijät ovat: osaaminen ja koulutus, PRH:n kilpailukyky työnantajana, tehtävänkuvien kriittinen arviointi jokaisessa työntekijän lähtö- ja rekrytointitilanteessa, johtajuus ja johtaminen kaikilla esimiestoiminnan tasoilla, kehityskeskustelut ja tehtävänkuvaukset, työhyvinvoinnin edistäminen ja strategisia tavoitteita tukeva sisäinen viestintä. PRH:ssa on asetettu laaja henkilöstöstrategiahanke vuosiksi 2008-2009. Sen yhteydessä henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen menestystekijät sekä niihin liittyvät toimenpiteet arvioidaan uudelleen. Henkilöstöä koskevat määrälliset tavoitteet esitetään luvussa 4. 4. Numeeriset tulostavoitteet ja kehyssuunnitelmat :ssa vuosille 2010-2013 esitetään keskeisimmät PRH-tason tulosmittarit ja numeeriset tavoitteet. Yksityiskohtaiset laskelmat ovat ajan tasalla nähtävissä muun muassa PRH:n intranetissa ja käytettävissä johtamisen sekä tulosohjauksen eri tarpeisiin. Strategian seurantaa varten pidetään yllä BSCnet-sovellusta, jonka kattavuutta ja mittareita kehitetään jatkuvasti. Ajankohtaista on PRH:n yhteisen ICT-strategian, joka on rakennettu BSC-mallin mukaisesti, mittariston edelleen kehittäminen. PRH:n yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittausta kehitetään kysymällä asiakkaiden lisäksi arviot myös sidosryhmiltä. Käsittelyaikojen mittaus muuttuu olennaisesti suunnitelmakaudella tietojärjestelmäuudistusten ja sähköisen asioinnin läpimurron vuoksi. Tulevat mittarit ja tulokset poikkeavat niin paljon nykyisistä, että tässä :ssa ei ole nyt tarkoituksenmukaista arvioida käsittelyaikatavoitteita suunni-

9 telmakauden lopulle. Myös yksikkökustannusten muutokset ovat haasteellisia arvioida, koska NOVUS-hankkeen eri osahankkeiden valmistumisajankohta määrää kunkin osajärjestelmän investointien poistojen aloitusajankohdan. Yksityiskohtaisista numeerisista tavoitteista sovitaan vuosittain talousarvioesityksissä ja tulossopimuksissa. TEMin rakenteilla olevat konsernistrategia ja -ohjaus tulevat osaltaan määräämään, mitä mittareita ja tavoitteita eri suunnitelma-asiakirjoissa tulosohjaustilanteissa käsitellään. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus PRH:n asiakkaiden toimintaedellytykset kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä Asiakasarvio (4-10) Innovatiivisuuden ja yrittäjyyden edistäminen Asiakasarvio (4-10) Toiminnallinen tuloksellisuus Mittarit/kriteerit 2007 2008 toteuma tulossop 2009 TAE 2010 tavoite 2013 tavoite 2005: (8,0) 8,4 8,5 8,5 8,8 2005: (7,9) 8,4 8,5 8,5 8,8 Vaikuttavuus 2005: Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (4-10) (8,5) 8,4 8,5 8,5 8,8 Hinta/laatusuhde Asiakasarvio (4-10) (7,8) - - 8,0 8,2 Prosessit Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos +7,7 % +2,0 % +2,0 % +2,2 % +2,0 % Laatu EFQM-laatuarviointi 350-400 - - 400-450 500-550 Resurssit Henkilöstömäärä Henkilötyövuodet 483 484 478 474 436 Taloudellisuus Yksikkökustannusten muutos -2,3 % +5,3 % +3,0% +1,0 +0,0 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen - Työtyytyväisyys Henkilöstökysely (1-5) 3,5-3,7 3,5 3,8 - Koulutusaktiivisuus Pv/htv 5,7 5,0 7,0 7,0 8,0 Henkilöstösuunnitelma Taulukko 1. PRH:n keskeisimmät tulosmittarit ja tavoitteet. Henkilöstösuunnitelma on laadittu ottaen huomion valtion tuottavuusohjelma, PCT viranomaisena toimimiseen liittyvät kansainväliset sopimukset ja yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmäuudistuksen eteneminen. Kansainväliset patenttialan sopimukset edellyttävät, että PCT-tutkimuksiin taataan riittävät henkilöresurssit, jotta hakemukset voidaan käsitellä annetussa määräajassa. Tutkijainsinöörien rekrytoinnit perustuvat PCTtutkimusten kysynnän kasvuun. PCT-toiminnasta ei aiheudu lisäkustannuksia valtiontaloudelle, koska toiminta on omarahoitteista. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmäuudistuksen viivästyminen aiheuttaa sen, että linjan henkilöstön väheneminen myöhentyy edellisvuosina tehtyihin -laskelmiin verrattuna.

10 Alla olevan taulukon ensimmäisellä rivillä on PRH:n henkilöstötyövuosien kokonaismäärä, joka muodostuu eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Alemmat rivit valottavat suunnitelman eri tekijöiden vaikutuksia verrattuna vuoteen 2005. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilötyövuodet (kaikki) 473 479 483 484 478 474 462 439 436 Htv-kehitys (kumulatiivinen) 6 10 12 6 1-11 -34-37 PCT-viranomaisuus 7 12 23 24 24 24 24 24 YYL:n tietojärjestelmä -1-1 -3-4 -6-12 -31-31 Muu kehitys 0-1 -8-14 -17-22 -27-30 Htv-kehitys yhteensä 6 10 12 6 1-11 -34-37 Htv-kehitys ilman PCTviranomaisuuden vaikutusta -1-2 -11-18 -23-34 -58-61 Taulukko 2. Henkilötyövuosien arvioitu kehitys 2005 2013. Kehyslaskelma PRH:n menokehykseen kohdistuu suunnitelmakaudella huomattavia muutospaineita. Kehyskauden alussa yksikään linja ei tuota ylijäämää, jolla voitaisiin kokonaan kattaa yhdistysrekisterin ja säätiövalvonnan rahoitusvaje saati sitten muita pakollisia kertaluonteisia ylimääräisiä kulueriä. Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmähanke NOVUS on käynnissä samanaikaisesti kun tavaramerkkien järjestelmä tulee uusittavaksi. Viraston nykyinen vuokrasopimus päättyy 31.12.2010, uudesta ratkaisusta neuvotellaan kuluvan vuoden aikana. Kehyskauden loppupuolella NOVUS-hankkeen päätyttyä yritys- ja yhteisölinjan talous kääntyy positiiviseksi, mikä parantaa rahoitustilannetta. Kehyslaskelman perustelut löytyvät liitteestä. 32.40.03 Patentti- ja rekisterihallitus (smr 3v): 2010 2011 2012 2013 Yhdistysrekisteri 1 600 000 1 600 000 1 600 000 1 600 000 Säätiövalvonta 500 000 500 000 500 000 500 000 YYL:n NOVUS 5 400 000 1 400 000-1 100 000-1 100 000 Tavaramerkkijärjestelmän uudistaminen 500 000 Toimitilauudistus 1 050 000 Yhteensä 8 550 000 4 000 000 1 000 000 1 000 000 Taulukko 3. Kehyslaskelma 2010-2013.

11 Liite 1 KEHYSLASKELMAN PERUSTELUMUISTIO PRH:n suoritteiden maksullisuutta koskevan maksuperustelain mukaan ei yhdistysasioista perittävien maksujen tule olla kustannusvastaavia. Nykyinen peruskehys on yhdistysrekisterin osalta riittämätön ja peruskehykseen tulisi saada tarkistus tältä osin. Kehyksen tulisi olla yhdistysrekisterin osalta 1 600 000 euroa vuosittain. Säätiövalvonnan rahoitus tulisi ratkaista uuteen kehyskauteen mentäessä. TEMin ja viime kädessä eduskunnan tulee ratkaista, peritäänkö valvonnasta aiheutuvat kustannukset säätiörekisteriin kuuluvilta säätiöiltä vai onko kyseessä budjettirahoitteinen toiminto. Säätiövalvontaan kuluu vuosittain 500 000-600 000 euroa riippuen valvontatapauksista. Kehyskaudella yritys- ja yhteisölinja tarvitsee rahoitusta linjan tietojärjestelmien uusimiseen. Työ valmistuu suunnittelukaudella ja hankesuunnitelman mukaan se on valmis vuoden 2012 alussa. Hanke viivästyy alkuperäistä suunnitelmasta noin vuodella rahoitus- ja toimittajien toimitusvaikeuksien vuoksi. Tavaramerkkijärjestelmän uusiminen on aloitettu ja käytännön toimet ajoittuvat vuosiin 2011-2012. Tavoitteena on löytää kansainvälisiltä markkinoilta mahdollisimman valmis järjestelmä, joka voitaisiin vähin räätälöinnein saada Suomeen soveltuvaksi. Uusintahankkeen kustannusarvioksi arvioidaan 500 000 euroa, summa tarkentuu hankkeen edetessä. Tavaramerkit ja mallit toimivat kilpailluilla markkinoilla ja niiden maksutulot ovat rajalliset hankkeen rahoittamiseen, minkä vuoksi ulkopuolinen rahoitus on tarpeen. Viraston vuokrasopimus päättyy vuoden 2010 lopussa. Vuokratilojen kilpailutus on aloitettu. Nykytiloissa pysyminen edellyttää huomattavaa toimintojen tiivistämistä ja uudelleen organisointia. Toimintojen tiivistämisessä arvioidaan vaativan osittain uutta kalustusta (300 000 euroa), infrastruktuurin osittaista uudelleen rakentamista (300 000 euroa) sekä konsultointia, ohjausta ja valvontaa (150 000 euroa). Ulkopuolista muuttoapua tarvitaan remontin eri vaiheissa (300 000 euroa). Yhteensä arvioidaan tarvittavan ylimääräistä rahoitusta 1 050 000 euroa. Arviossa on käytetty apuna kokemuksia edellisen 1990-luvun puolivälissä tehdyn muuton kustannuksista.

2010-2013: Tietojärjestelmä- sekä perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet v5.2 OSA A Päiväys 13.8.2008 1 2 3 Hankkeen nimi Hankeen nimilyhenne Hankkeen luokka (hankkeen pääasiallinen kehittämiskohde) NOVUS 4 Virasto tai laitos Patentti- ja rekisterihallitus Hallinnoala (PL) 5 Hankkeen ohjauksesta vastaava henkilö Apulaisjohtaja Ulla-Maija Sarkkinen 6 Yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja s-posti Ulla-Maija Sarkkinen 09-6939 5406 ulla-maija.sarkkinen@prh.fi 7 Hankkeen verkko-osoite (jos on) PL 32 TEM 8 Hanketta koskevat virastoa ohjaavien organisaatioiden päätökset yksilöintitietoineen (ministeriön käynnistys- tai rahoituspäätös, tulossopimus etc.) 9 Hankkeen taustalla olevat hallituksen lakiesitykset tai EUsäädöshankkeet (esityksen nimi ja nro) 10 Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmien uudistaminen. Vanhat järjestelmät, kauppa- ja yrityskiinnitysrekisteri, tilinpäätösten kuva-arkisto sekä säätiörekisteri, korvataan vuoden 2011 loppuun mennessä. Hankkeen tavoitteena on uudistaa vanhentuneet tietojärjestelmät ja samalla rakentaa tietojärjestelmä, joka tukee yritys- ja yhteisölinjan toiminnallisia prosesseja. Tavoitteina ovat henkilöresurssien säästö, parantunut tietoturva sekä nopeutunut asiakaspalvelu, jonka tiedot ovat ajan tasalla. Hankkeen yleiskuvaus (mistä kysymys) ja toiminnalliset tavoitteet 11 Hankkeen status/etenemisen vaihe joulukuussa 2007 Määrittely 12 Tarvittaessa lyhyt tilannekuvaus 13 Hankkeen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän tai palvelun keskeiset hyödyt virastolle ja mahdollisille muille tahoille 14 Hankkeen (konkreettinen) lopputulos tai tulokset 15 Hankkeen mahdollinen liityntä muun viranomaisen hankkeeseen ja/tai valtioneuvoston/ministeriön toiminta- tai kehittämisohjelmiin sekä päätöksiin. Uudistus mahdollistaa sähköisen asioinnin ja käsittelyaikojen lyhentymisen kaupparekisterin asiakkaille. Tietopalvelujen saatavuus paranee ja asiointiaika lisääntyy. On myös odotettavissa, että rekisteritietojen oikeellisuus paranee. Nämä konkretisoituvat selvinä taloudellisina hyötyinä asiakkaille. Myös PRH:lle asetetut tuottavuustavoitteet voidaan saavuttaa paremmin. Yhteistyöviranomaisten saama hyöty konkretisoituu selkeinä rajapintoina, jotka mahdollistavat tiedon siirron mm. Postin, Verohallinnon ja PRH:n välillä. Uusi kaupparekisterijärjestelmä, yrityskiinnitysjärjestelmä, säätiörekisterijärjestelmä sekä tietopalvelujärjestelmä ja sähköinen arkisto Hanke mahdollistaa osaltaan PRH:lle asetettujen tuottavuustavoitteiden saavuttamisen. Hankkeeseen on vahvasti sidoksissa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) sähköisen asioinnin hanke, joka toteutetaan yhteistyössä verohallinnon kanssa. 16 Hankkeen aikataulu Aloitusvuosi: 2006 Suunn. käyttöönottovuosi: 2011 12

OSA B 17 Hankkeen investointimenot (1000 /v) a b c TP 2007 TA 2008 TAE 2009 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Ostetun työn arvo (1000 /v) 2 879 7 289 5 796 5 108 2 595 1 350 850 25 866 Muut kustannukset, laitteet, kertalisenssit yms. (1000 /v) 20 426 80 20 20 0 0 565 Hankintamenot yhteensä (1000 /v) 2 899 7 714 5 876 5 128 2 615 1 350 850 26 431 d e f g Oman työn määrä, nykyinen henkilöstö (htv/v) 12 13 14 13 10 6 5 74 Oman työn arvo, nykyinen henkilöstö (1000 /v) 634 701 755 707 544 315 275 3 931 Mahdollisen oman lisähenkilöstön tarve (htv/v) 0 Mahdollisen oman lisähenkilöstön vuotuiset menot (1000 /v) 0 18 Arvioidut vuotuiset käyttömenot Käyttöön otettavan IT-järjestelmän tai palvelun käyttömenot (1000 /v) a Käyttöpalvelut ja muut vuotuiset käyttömenot (1000 /v) 2 272 1 008 1 306 1 342 1 808 1 808 b Järjestelmän/palvelun käytön oman hlöstön vuotuiset menot (1000 /v) 0 8 75 120 352 480 485 c Käyttömenot yhteensä (1000 /v) 2 280 1 083 1 426 1 694 2 288 2 293 19 Lisätietoja tai huomautuksia TP 2007 TA 2008 TAE 2009 2010 2011 2012 2013 Invest. arv. pitoaika, vuotta 10 OSA C Päiväys 13.8.2008 Hankkeen nimi NOVUS 20Hankkeen rahoitustarve (täytetään vain, jos haetaan rahoitusta VM:n kehittämismomenteilta, esim. 28.40.71) 2010 2011 2012 2013 Yhteensä a Ostetun työn arvo (1000 /v) b Muut kustannukset, laitteet, kertalisenssit yms. (1000 /v) c Hankkeen investointeihin haettava rahoitus yhteensä (1000 /v) 0 0 0 0 0 drahoitustarpeen perustelut ja investoinnin kohteet ehankkeesta laadittu hanke- tms. suunnitelma k K/E Mikäli hankesuunnitelman yhteydessä on laadittu myös investointilaskelma, kustannushyötyanalyysi tai vastaava, niin se pyydetään toimittamaan valtiovarainministeriöön. 13

2010-2013: Tietojärjestelmä- sekä perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet v5.2 OSA A Päiväys 13.8.2008 1 2 3 Hankkeen nimi Hankeen nimilyhenne Hankkeen luokka (hankkeen pääasiallinen kehittämiskohde) YTJ:n sähköinen asiointi 4 Virasto tai laitos Patentti- ja rekisterihallitus Hallinnoala (PL) 5 Hankkeen ohjauksesta vastaava henkilö Esa Kosonen (Patentti- ja rekisterihallituksen osalta) 6 Yhteyshenkilön nimi, puhelinnumero ja s-posti Esa Kosonen 09-6939 5365 esa.kosonen@prh.fi 7 Hankkeen verkko-osoite (jos on) PL 32 TEM 8 Hanketta koskevat virastoa ohjaavien organisaatioiden päätökset yksilöintitietoineen (ministeriön käynnistys- tai rahoituspäätös, tulossopimus etc.) 9 Hankkeen taustalla olevat hallituksen lakiesitykset tai EUsäädöshankkeet (esityksen nimi ja nro) Yritys- ja yhteisötietolaki 10 YTJ:n sähköisen asioinnin hankkeessa on tarkoitus rakentaa sähköinen ilmoituskanava, jonka kautta asiakkaat voivat ilmoittaa nykyisin paperilomakkeilla ilmoitettavat tiedot kaupparekisteriin, säätiörekisteriin ja verohallinnon rekistereihin. Hanke on verohallinnon asettama ja ohjaama. Hankkeen yleiskuvaus (mistä kysymys) ja toiminnalliset tavoitteet 11 Hankkeen status/etenemisen vaihe joulukuussa 2007 Toteutus 12 Tarvittaessa lyhyt tilannekuvaus Käynnissä on ensimmäisen palvelun (sähköinen asiointialusta, tunnistamisratkaisut ja osoite- ja yhteystietojen ilmoittaminen) toteutus ja muiden sähköiseen asiointiin liittyvien palvelujen määrittely. 13 Hankkeen tuloksena syntyvän tietojärjestelmän tai palvelun keskeiset hyödyt virastolle ja mahdollisille muille tahoille 14 Hankkeen (konkreettinen) lopputulos tai tulokset 15 Hankkeen mahdollinen liityntä muun viranomaisen hankkeeseen ja/tai valtioneuvoston/ministeriön toiminta- tai kehittämisohjelmiin sekä päätöksiin. Uudistus mahdollistaa sähköisen asioinnin ja kaupparekisterin käsittelyaikojen lyhentymisen. Nämä konkretisoituvat selvinä taloudellisina hyötyinä asiakkaille. Rekisteröinnin osittainen automatisointi vähentää tarvittavia henkilöresursseja, mikä mahdollistaa osaltaan Patenttija rekisterihallitukselle asetettujen tuottavuustavoitteiden saavuttamisen. Sähköisen asioinnin mahdollistava tietojärjestelmä, joka edellyttää myös Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan ydintoiminnan tietojärjestelmän, kaupparekisterijärjestelmän, uudistamista (NOVUS-hanke). Hanke mahdollistaa osaltaan PRH:lle asetettujen tuottavuustavoitteiden saavuttamisen. Hanke on vahvasti sidoksissa NOVUS-hankkeeseen. 16 Hankkeen aikataulu Aloitusvuosi: 2006 Suunn. käyttöönottovuosi: 2011 14

OSA B 17 Hankkeen investointimenot (1000 /v) a b c TP 2007 TA 2008 TAE 2009 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Ostetun työn arvo (1000 /v) 487 1 971 1 265 985 800 150 150 5 808 Muut kustannukset, laitteet, kertalisenssit yms. (1000 /v) 0 Hankintamenot yhteensä (1000 /v) 487 1 971 1 265 985 800 150 150 5 808 d e f g Oman työn määrä, nykyinen henkilöstö (htv/v) 0,5 1,7 2,0 1,7 0,5 0,0 0,0 6 Oman työn arvo, nykyinen henkilöstö (1000 /v) 27 92 110 95 30 0 0 354 Mahdollisen oman lisähenkilöstön tarve (htv/v) 0 0 0 0 0 0 Mahdollisen oman lisähenkilöstön vuotuiset menot (1000 /v) 0 0 0 0 0 0 18 Arvioidut vuotuiset käyttömenot Käyttöön otettavan IT-järjestelmän tai palvelun käyttömenot (1000 /v) a Käyttöpalvelut ja muut vuotuiset käyttömenot (1000 /v) 92 138 186 300 300 b Järjestelmän/palvelun käytön oman hlöstön vuotuiset menot (1000 /v) 9 25 38 50 50 c Käyttömenot yhteensä (1000 /v) 0 0 101 163 224 350 350 19 Lisätietoja tai huomautuksia TP 2007 TA 2008 TAE 2009 2010 2011 2012 2013 Invest. arv. pitoaika, vuotta 10 OSA C Päiväys 13.8.2008 Hankkeen nimi YTJ:n sähköinen asiointi 20Hankkeen rahoitustarve (täytetään vain, jos haetaan rahoitusta VM:n kehittämismomenteilta, esim. 28.40.71) 2010 2011 2012 2013 Yhteensä a Ostetun työn arvo (1000 /v) b Muut kustannukset, laitteet, kertalisenssit yms. (1000 /v) c Hankkeen investointeihin haettava rahoitus yhteensä (1000 /v) 0 0 0 0 0 drahoitustarpeen perustelut ja investoinnin kohteet ehankkeesta laadittu hanke- tms. suunnitelma k K/E Mikäli hankesuunnitelman yhteydessä on laadittu myös investointilaskelma, kustannushyötyanalyysi tai vastaava, niin se pyydetään toimittamaan valtiovarainministeriöön. 15