Rakennus- ja ympäristölautakunta 168 15.10.2014 Ympäristölupa Ekosampo Oy, toiminnan laajentaminen 440/58/585/2014 RAKYL 168 Selostus: Ekosampo Oy on hakenut 27.6.2014 ympäristönsuojelulain 28 :n 2 mom. 3) -kohdan tarkoittamaa ympäristölupaa puun läm pö kä sit te lylai tok sen toiminnan laajentamiselle kiinteistöllä RN:o 740-565-4-606 osoitteessa Nikkaritie 4, Kerimäki. Toiminnalle on Kerimäen kunnan rakennuslautakunnan 20.3.2000 19 myöntämä toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Puu ta va ran käsittelykapasiteetti laitoksella on ollut enimmillään 3000 m³ vuo dessa (vuosina 2010 2013 noin 1700-2100 m³/vuosi), johon nyt haetaan muutosta kapasiteetin nostamiseksi 5000 m³:iin vuo des sa. Hakemus käsitellään vireilletuloajankohtana voimassa ol leen lainsäädännön mukaisesti. Laitoksen lämpökäsittelykammiota laajennetaan noin kol man nek sella. Muuten käsittelylaitteisto säilyy entisen kaltaisena. Laitteisto si joite taan uuteen, aikaisempaa paloturvallisempaan, ki vi ai nes poh jai seen tuotantorakennukseen. Laitoksen toiminta-aika ei lisäänny, vaan kapasiteettia lisätään käsittelyeriä suurentamalla. Toiminta sijoittuu asemakaavan mukaiselle teollisuus- ja va ras to raken nus ten alueelle (T). Valtaosa käsiteltävästä puusta on ko ti mais ta havusahatavaraa (mänty- ja kuusipuuta) sekä vähäisemmässä määrin ulkomaista lehtipuuta (saarni, tammi) ja ulkomaista ha vu puu ta. Valtaosa raaka-aineesta hankitaan viereiseltä Sahakuutio Oy:n sahalaitokselta sekä suorina toimituksina (nk. rahtikäsittelyyn tu lee noin 30 % raaka-aineesta). Lämpökäsittelyyn tulevan sa ha ta va ran sekä käsitellyn puun varastointi ja lastaus tapahtuvat pääosin vie reisel lä Sahakuutio Oy:n tontilla. Käsittelyyn tulevan ja valmiin puu ta varan varastot ovat keskimäärin 200 m³ kuukaudessa. Lämpökäsittely tehdään tulistetulla vesihöyryllä puun la hon kes tä vyyden parantamiseksi. Lämpökäsittely tapahtuu tiiviissä kam mios sa, jossa kertatäyttönä käsitellään 14-15 m³ (max. 20 m³) ri moi tet tua sahatavaraa. Kuukausittainen käsittelymäärä täydessä tuo tan nos sa on noin 200-250 m³. Käsiteltävä puutavara kuivataan ensin normaalina kuu ma kui vauk sena. Kuivauksen jälkeen sahatavaranippujen läpi puhalletaan tu lis tettua höyryä (+ 180 o C + 230 o C) puhaltimien avulla. Höyry toi mii
prosessissa myös suojakaasuna estäen puun syttymisen. Lai tok sen tarvitsema höyry kehitetään 1,1 MW:n kuumaöljykattilalla (tie to vuoden 1999 hakemuksesta) ja erillisellä 1,0 MW:n höy ryn ke hit ti mellä. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Kattilassa tuo tet ta va lämpö siirretään lämmönsiirtoöljyn välityksellä (max 280 o C) höyrynkehittimeen, josta tulistettu höyry johdetaan läm pö kä sit te ly uuniin. Lämpökäsittely kestää noin kaksi vuorokautta. Pro ses sin yksityiskohtainen kulku vaihtelee hieman käsiteltävän puu la jin ja tuotteen käyttötarkoituksen mukaan. Lämpökäsittelylaitokselta muodostuu kuumakäsittelyvaiheessa sa hata va ras ta irtoavaa vesihöyryä ja sen mukana hajua aiheuttavia or gaani sia yhdisteitä. Hajukaasuja sisältävää höyryä syntyy pro ses sis sa noin 4 12 tunnin ajan. Voimakkaimpia hajukaasupäästöjä muo dostuu lähinnä saarnin erityiskäsittelyn yhteydessä (korkeampi kä sit te lyläm pö ti la). Korkeampaa lämpötilaa vaativasta käsittelystä on toistaiseksi luovuttu. Prosessissa käytettävä ylimääräinen ha ju kaa suja sisältävä höyry käsitellään savukaasupesurissa. Mär kä pe su ri on uusittu 2000 -luvun alussa ja vuonna 2011 siihen on asen net tu tehokkaampi pumppu puhdistustehon lisäämiseksi. Läm pö kä sit te lyuu niin on tuolloin asennettu myös automaattiventtiili, joka oh jaa hajukaasut pesuriin lämpötilan noustessa 120ºC. Pesurin ve si ti la vuus on noin 2 m³. Vesi vaihdetaan ja sitä lisätään tarvittaessa. Nykyisen öljykattilan tehosta on ollut käytössä noin 70 %. Kattilan kapa si teet ti riittää laajentuvan tuotannon käsittelyyn. Uuden kattilan hank ki mis ta harkitaan vuoden 2015 aikana. Mahdollisesti uusittava kat ti la tulisi olemaan tuliputkikattila, jossa hajukaasut ja haih du tet ta va höyry voidaan polttaa korkeassa lämpötilassa ja hyödyntää ener giana. Toistaiseksi ajatuksena on jatkaa kaasujen käsittelyä ny kyi sel lä savukaasupesurilla. Laitoksen toiminta on automatisoitu. Prosessitiedot tallennetaan ajotie to ko neel le. Toimintaa harjoitetaan yhdessä vuorossa pääosin ar kipäi vi sin. Tuotannon henkilöstömäärä on kolme. Toiminnasta syntyy lähinnä pakkausjätettä (muovivanteita sekä pakkaus- / kääremuoveja), joka toimitetaan jätehuoltoyhtiölle (L&T Oyj). Jäteöljyä koneista syntyy noin 100 150 litraa vuodessa, joka toi mite taan Ekokem Oy Ab:n keräilyyn. Tuotannossa syntyy puu jä tet tä noin 15 25 m 3 vuodessa, joka toimitetaan Sahakuutio Oy:lle murskat ta vak si ja aluelämpölaitokseen poltettavaksi. Toimintaan käytetään vettä enimmillään noin 2000 m 3 vuodessa proses si höy ryn valmistamiseen ja saniteettivetenä noin 450 650 m 3 vuodessa. Vain saniteettivedet johdetaan viemäriverkostoon. Läm pökä sit te lys sä ei synny viemäriverkostoon johdettavia jä te ve siä. Valtaosa (noin 90 %) muodostuvasta höyrystä sitoutuu kä si tel tyyn
puuainekseen ja pieni osa (noin 10 %) johdetaan ulkoilmaan. Tuotantokapasiteetin kasvun myötä kuorma-autoliikenne alueella lisään tyy hieman. Suurin osa alueen liikenteestä on Sahakuutio Oy:n kiin teis töl le suuntautuvaa raskasta liikennettä. Tontin sisäinen pyö räkuor maa ja lii ken ne lisääntyy myös jonkin verran vuotuisen kä sit te ly kapa si tee tin kasvaessa. Kevyttä polttoöljyä varten laitoksella on suoja-altaaseen (betoninen suo ja säi liö 17 m³) sijoitettu maanpäällinen 50 000 litran va ras to säi liö. Aikaisemman luvan mukaan polttoöljyä käytetään enimmillään noin 20 000 litraa vuodessa (vuosina 2010 2013 käyttö ollut kui ten kin noin 70 000 95 000 litraa vuodessa). Kuumaöljykattilan ja läm mönsiir to put kis ton lämmönsiirtoöljyn määrä on 2700 litraa. Laitoksen päästökaasujen ominaisuudet on tutkittu vuonna 1999 (Lai te op ti moin ti Ky / Kuopion yliopiston Ympäristökemian la bo ra torio). Tutkimuksessa selvitettiin märkäpesurin jälkeen vapautuvien pääs tö kaa su jen orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet. Tutkitut yh dis teryh mät olivat: kokonaistervapitoisuus, kokonaishiilivetypitoisuus, alde hy dit, ketonit ja terpeenit. Tutkimuksen aikana laitoksella läm pö käsi tel tiin mäntylankkua. Mittausten perusteella todettiin, että pe su ri pienensi lämpökäsittelyprosessissa muodostuvien hiilivetyjen pääs töjä. Kaikki yhdisteet eivät kuitenkaan erotu pesurilla vaan osa or gaa nisis ta yhdisteistä pääsee pesurin läpi. Käsittelyuunin lämpötilan nostovaiheessa (alle 160 o C) ko ko nais hii live ty pi toi suus ilmassa oli 1922 mg/m 3. Lämpötilan noustessa yli 160 o C ja kaasujen ohjautuessa pesurille pitoisuus kasvoi 7836 mg/m 3 ja jäähdytysvaiheen alussa hiilivetyjen määrä oli 20 776 mg/m 3. Haihtuvia terpeenejä kuumakäsittelyvaiheessa erittyi al ku vaihees sa 5643 mg/m 3, loppuvaiheessa 4369 mg/m 3 ja jääh dy tys vaiheen alussa 319 402 mg/m 3. Käytetty tutkimusmenetelmä ei mah dollis ta nut aldehydien ja ketonien pitoisuuksien määrittämistä. Ra por tissa on kuitenkin esitetty, että niiden määrät olivat huo mat ta vas ti haihtuvien hiilivetyjen kokonaismäärää pienemmät. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että poistokaasujen mär kä pe su rin toiminnan optimoinnilla on mahdollista saavuttaa alhaisempi pääs töta so. Savukaasupesuri on uusittu tutkimuksen jälkeen ja sen te hoa lisättiin pesurin paineen nostolla. Kansanterveyslaitos on antanut 26.1.2000 lausunnon Ekosampo Oy:n lämpökäsittelylaitoksen mahdollisista terveydellisistä vai ku tuksis ta ympäristössä. Kansanterveyslaitos on esittänyt silloisen tiedon pe rus teel la (varauksin terveyshaitan olemassaolosta), ettei läm pö käsit te ly lai tok sen toiminta aiheuta ympäristölleen terveydellistä hait taa. Kansanterveyslaitoksen kannan mukaan lämpökäsittely tuottaa usei-
ta epäpuhtauksia, joista osan on todettu olevan myös ter vey del le haitallisia. Emissiot riippuvat käsittelyssä käytetystä läm pö ti las ta, lämmityksen pituudesta ja käytetystä puusta. Sa vu kaa su pe su rin toiminnan häiriöttömyys on oleellinen tekijä päästöjen määrän ja laadun suhteen. Kaasupesurin vedestä on tehty analyysi vuonna 2000 Jyväskylän yliopis ton kemian laitoksella. Kahdella näytekerralla otettujen kol men näytteen keskimääräiset tulokset olivat: ph 3,5; orgaaninen hii li (TOC) 3,7 g/l; epäorgaaninen hiili (IC) 0,15 mg/l; muurahaishappo 0,86 g/l ja etikkahappo 6,03 g/l. Pesuriveden TOC:n ja haihtuvien hap po jen pitoisuuksien havaittiin kasvavan jonkin verran läm pö kä sitte ly pro ses sin edetessä, mikä viittaa reaktiotuotteiden voi mak kaampaan muodostumiseen korkeammissa lämpötiloissa. Noin 70 % orgaanisen hiilen määrästä on selitettävissä etikka- ja muu ra hais happo jen sisältämällä hiilellä ja vain 30 % orgaanisesta hiilestä on sitoutunut muunlaisiin yhdisteisiin. Mikäli liuenneen orgaanisen hii len määrän perusteella halutaan arvioida esimerkiksi biologista ha pen kulu tus ta tai arvioida pesuriveden ympäristökuormitusta, on huo mat tava, että vesinäytteistä suodatettiin kiintoaines mik ro suo dat ti mel la ennen mittausta. Kokonaiskuormitus on täten mit taus tu lok sia suurempi orgaanisen kiintoaineksen osallistuessa hapen ku lu tukseen. ------------ Hakemuksen vireilläolosta kuulutettiin Savonlinnan kaupungin vi ral lisel la ilmoitustaululla 3.7. 1.8.2014 välisenä aikana. Lisäksi naa pu rikiin teis tö jen omistajille ja haltijoille lähetettiin asiasta tieto pos tit se. Muistutuksia ei jätetty kuulutusaikana. Hakemuksesta pyydettiin lausunto Savonlinnan ter vey den suo je lu viran omai sel ta (Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ym pä ris töter vey den huol lol ta) ja rakennusvalvontaviranomaiselta sekä Etelä-Sa von ELY-keskukselta. Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa 16.7.2014 on to det tu mm. seuraavaa: Kerimäen kunnan rakennuslautakunta on päätöksellään 20.3.2000 myön tä nyt Ekosampo Oy:lle ympäristöluvan, jossa on asetettu eh dot laitoksen toiminnalle. Ekosampo Oy:n lämpökäsiteltyä puuta val mista van laitoksen toiminnasta ei aiheudu ympäristölle ter vey del lis tä haittaa, mikäli toiminnalle asetetaan samat lupaehdot kuin ai em min on ollut ja niitä noudatetaan. Erityisesti laitoksen tulee huo leh tia, että savukaasupesuri on aina toiminnassa, kun tuo tan to pro ses sis sa syntyy terveydelle haitallisia kaasuja.
Rakennusvalvontaviranomaisen lausunnossa 14.8.2014 on to det tu mm. seuraavaa: Rakennusvalvonnassa on vireillä tontille rakennuslupahakemus koskien teollisuushallin laajennusta. Tontti kuuluu vahvistetun ase makaa van mukaan teollisuusrakennusten korttelialueeseen T, joten toimin ta on asemakaavan mukaista eikä rakennusluvan myön tä mi sel le ole estettä. Rakennusvalvonta puoltaa ympäristöluvan muu tok sen myöntämistä ehdolla, että toiminnan hajuhaittojen eh käi se mi seen kiinnitetään erityistä huomiota. Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunnossa 26.9.2014 hakijan 19.9.2014 täydentämästä ympäristölupahakemuksesta on todettu mm. seuraavaa: Etelä-Savon ELY-keskuksen näkemyksen mukaan puun läm pö kä sitte ly lai tok sien merkittävin ympäristöhaitta on haju. Ekosampo Oy:n hakemuksen mukaan hajuja ehkäistään johtamalla sa vu kaa sut savukaasupesurin läpi. Ekosampo Oy:n tulisi ennen lu pa rat kai sua mitata käytössä olevan savukaasupesurin reduktio (TOC). Ha ju kaasut polttamalla on vastaavalla laitoksella päästy reduktioon 98 % (TOC). Poistokaasuista tulisi lisäksi mitata CO-, CO 2 -, N- ja O 2 -pi toisuu det. Vastaavia suureita tulisi seurata laitoksen toiminnassa säännöl li ses ti ja jatkuvasti. Mahdollisia tervaisia prosessijätevesiä ei saa päästää viemäriin, vaan ne on käsiteltävä ongelmajätteenä. Toiminnanharjoittajalla tu lee olla voimassa teollisuusjätevesien johtamissopimus kunnan ve si lai tok sen kanssa. Hakemuksesta tai täydennyksistä ei käy ilmi, miten puut va ras toi daan alueella. Puun varastointialueen tulee olla tiivispohjainen. Teh das alueen sadevedet ja muut pintavedet on kerättävä hallitusti ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pinta- ja pohjavesien pi laan tu mi sen vaaraa. Täydennetyssä ympäristölupahakemuksessa toiminnanharjoittaja esit tää, että kohta 12. uuden kattilan hankkimista harkitaan mahd. vuo den 2015 alkupuolella toistaiseksi ajatuksena on jatkaa uu dessa hallissa kaasujen käsittelyä nykyisellä laitteistolla (sa vu kaa su pesu ri). Mikäli uusi kattila päätetään hankkia, on sen tekniset tiedot hy väk sytet tä vä lupaviranomaisessa ennen hankintaa, jotta voidaan var mis tua siitä, että uuden kattilan päästöt ovat voimassa olevan luvan mu kaisia. Muussa tapauksessa toiminnanharjoittajan tulee hakea lu pa määräyk sien muuttamista ennen kuin uusi kattila otetaan käyt töön. ------------
Luvan hakijalle varattiin 26.9.2014 mahdollisuus esittää vas ti neen sa annetuista lausunnoista viimeistään 10.10.2014. Hakija on pyy tä nyt jatkoaikaa vastineen esittämiselle 13.10.2014 saakka. Ympäristösuunnittelija ja ympäristötarkastaja ovat tehneet tar kas tuskäyn nin puun lämpökäsittelylaitokselle 3.9.2014. Lupahakemus on soveltuvin osin esityslistaliitteenä A. (Valmistelu: ympäristötarkastaja Hannu Toivanen, puh. 044-417 5422) Ympäristöpäällikön esitys: Lautakunta päättää myöntää Ekosampo Oy:lle puun läm pö kä sit te ly toimin taan haetun ympäristönsuojelulain 28 :n 2 mom. 3) -kohdan tar koitta ma ympäristöluvan pöytäkirjaliitteen B mukaisesti. Ellei lupamääräyksistä muuta ilmene, toiminnassa on noudatettava 27.6.2014 vireille tullutta lupahakemusta. Jos ympäristönsuojelulain tai jä te lain nojalla annetaan myönnettävän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä, on niitä luvan estämättä nou da tet tava. Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edel lyt tää uuden ympäristöluvan hakemista. Luvan saajan tulee 31.7.2024 mennessä tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hal linto-oi keu del ta. Valitusosoitus on liitteenä. Lupapäätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huo limat ta, ellei valitusviranomainen toisin määrää. Lautakunta perii 18.9.2013 196 hyväksymänsä ym pä ris tön suo je lu viran omai sen taksan 3 :n maksutaulukon Muu toiminta -kohdan nojalla lu pa mak su na 1500,00 euroa. Hakemuksen vireilläolokuulutuksesta ja lu pa pää tök sen julkipanokuulutuksesta ei aiheudu perittäviä kuluja (julkais tu Savonlinnan kaupungin virallisella ilmoitustaululla). Käsittely: Luvan hakija on toimittanut 13.10.2014 annetuista lausunnoista seuraavan vastineen:
- toiminnalle on voimassa oleva 3000 m 3 :on asti oleva tuotantolupa (ympäristölupa) ja vuonna 2014 tuotanto jää noin 1100 m 3 :on - emme pysty tekemään ELY-keskuksen vaatimia mittauksia ennen kuin laitos on toiminnassa - puutavaran varastointi tapahtuu asfalttikentällä ja betonipohjaisessa hallissa - jäte- eli saniteettivedet menevät Itä-Savon Veden viemäriin, josta on sikäläisen Kerimäen kunnan sopimus (vuodelta 1997). Päätös: Esitys hyväksyttiin. Toimenpiteet: Tiedoksi: Ekosampo Oy, Nikkaritie 1, 58200 Kerimäki Teknisen toimialan hallintopalvelut / laskutus Rakennusvalvontaviranomainen Savonlinnan terveydensuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY-keskus