MALLIVASTAUKSET JA PISTEYTYS, LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2007 KYSYMYS 2: Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist: Ihmisen fysiologia ja anatomia, luvut 1,3,10,12,17,18 ja 21. Viides tai uudempi painos. WSOY/SHKS. Vastaa kaikkiin kysymyksiin (2A-2D). Huomaa, että kysymyksissä 2A-2D väärästä tiedoista pisteitä saman verran kuin oikea tieto tuottaa pisteitä (esim. väärin nimetty korvan osa vähentää saman verran pisteitä kuin oikea nimi tuottaa). Puuttuva tieto tuottaa 0 p. 2A. Aivohermot (joko suomen tai latinenkieliset nimet) ja niiden tehtävät / hermotusalueet MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 48 x 0,125 = 6 p. Vastaus s. 524-527: Ensimmäinen (0,125 p) aivohermo on hajuhermo / n. olfactorius (0,125 p), joka vastaa hajuaistin toiminnasta. Toinen (0,125 p) aivohermo on näköhermo / n. opticus (0,125 p), joka vastaa näköaistin toiminnasta. Kolmas (0,125 p) aivohermo on silmän liikehermo / n. oculomotorius (0,125 p), joka hermottaa silmänliikuttajalihaksia. Neljäs (0,125 p) aivohermo on telahermo / n.trochlearis (0,125 p), joka hermottaa yhtä silmänliikuttajalihasta (0,125p) (hyväksytään myös silmänliikuttajalihaksia, kuten leipätekstissä mainuttu) Viides (0,125 p) aivohermo on kolmoishermo / n. trigeminus (0,125 p), joka on kasvojen tuntohermo (0,125 p). Alimmassa haarassa on lisäksi puremalihaksia hermottavia (0,125 p) motorisia / liikehermosyitä (0,125 p). Kuudes (0,125 p) aivohermo on loitontajahermo /n. abducens (0,125 p), joka hermottaa yhtä silmänliikuttajalihasta (0,125 p.) (hyväksytään myös silmänliikuttajalihaksia, kuten leipätekstissä mainittu) Seitsemäs (0,125 p) aivohermo on kasvohermo / n. facialis (0,125 p), joka on kasvolihasten liikehermo (0,125 p). Sisältää myös sensorisia (0,125 p) hermosyitä kielen etuosan makusilmuista (0,125 p) (TAI vastaa osittain makuaistista (0,25 p.)) ja parasympaattisia syitä kyynel- (0,125 p) ja sylkirauhasiin (0,125 p.) Kahdeksas (0,125 p) aivokermo on kuulo-tasapainohermo / n. vestibulocochlearis (0,125 p), joka tuo sisäkorvasta (0,125 p) kuulo-, asento (0,125) - ja liikeimpulsseja (0,125 p). Yhdeksäs (0,125 p) aivohermo on kieli-kitahermo / n. glossopharyngeus (0,125 p), joka hermottaa motorisesti (0,125 p) nielemisrefleksiin osallistuvia lihaksia (0,125 p) ja sensorisesti (0,125 p) nielun seinämää ja nielurisoja (0,125 p) sekä kielen takaosan makusilmuja (0,125 p) (tai : vastaa osittain makuaistista; 0,125 p). Kymmenes (0,125 p) aivohermo on kiertäjähermo / n. vagus (0,125 p), joka hermottaa rinta- ja vatsaontelon sisäelimiä (0,125 p), ulkokorvaa (0,125 p) ja kurkunpään lihaksia (0,125 p). Yhdestoista (0,125 p) aivohermo on lisähermo / n. accessorius (0,125 p), joka hermottaa m. trapeziusta (0,125) ja m. sternocleidomastoideusta (0,125 p). Kahdestoista (0,125 p) aivohermo on kielen liikehermo (0,125 p), joka hermottaa kieltä ja kielestä sitä ympäröiviin luihin ulottuvia lihaksia (0,125 p).
2 B Selitä, miten rauhallinen ja kiivas hengitys tapahtuvat, mitkä lihakset näihin osallistuvat ja miten MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 20 x 0,25 = 5 p. Vastaus s. 272-276. Rauhallisessa hengityksessä käytetään vain sisäänhengityslihaksia (0,25 p) sisäänhengityksen aikana. Sisäänhengityksen aikana rintakehä (0,25 p) ja keuhkot (0,25 p) laajentuvat, ja keuhkoissa syntyneen alipaineen vuoksi (0,25 p) ilma virtaa keuhkoihin (0,25 p). Uloshengitys on passiivinen tapahtuma (0,25 p), jonka aikana rintakehä palaa kimmoisuutensa ansiosta lepotilaan (0,25 p) ja ilma virtaa ulos keuhkoissa syntyneen ylipaineen vuoksi (0,25 p). Tärkeimmät sisäänhengityslihakset ovat pallea (0,25 p) ja ulommat kylkivälilihakset (0,25 p). Pallean supistuessa sen muodostama holvi mataloituu ja keuhkot laajenevat alaspäin (0,25 p). Ulommat kylkivälilihakset nostavat kylkiluita (0,25 p) ja laajentavat samalla rintaonteloa sivulle (0,25 p) ja eteenpäin (0,25 p). Kiivaassa hengityksessä toimivat myös uloshengityslihakset (0,25 p), joita ovat sisemmät kylkivälilihakset (0,25 p) ja vatsalihakset (0,25 p). Sisemmät kylkivälilihakset vetävät supistuessaan kylkiluita alaviistoon (0,25 p) ja lähentävät niitä toisiinsa ja selkärankaan. Vatsalihakset työntävät supistuessaan ja pallean ollessa veltostuneena (0,25 p) vatsaontelon elimiä ylöspäin (0,25 p) ja tyhjentävät siten ilmaa rintaontelosta. 2C Nielemisen vaiheet MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 8 x 0,25 + 8 x 0,125 = 3 p. Vastaus s. 306 Nieleminen perustuu heijasteeseen / refleksiin (0,25 p), joka vie ruoan ja juoman mahalakkuun sekä estää niiden joutumisen hengitysteihin. Nielemisrefleksiä ohjaava keskus on ydinjatkeessa (0,125 p) ja aivosillan alaosassa (0,125 p). Ensimmäisessä, tahdonalaisessa (0,25 p) vaiheessa ruokapala / bolus työnnetään kielellä taaksepäin lakipurjetta (0,125 p) ja nielukaaria vasten (0,125 p). Tästä aiheutuva paineärsyke aloittaa nielemisrefleksin (0,25 p).toisessa vaiheessa ruokapala kulkee nielun lävitse (0,25 p) samalla kun ylös kohonnut lakipurje sulkee tien nenäonteloon (0,25 p). Kurkunkansi laskeutuu alaspäin ja sulkee kurkunpään (0,125 p), joka myös nousee kurkunkantta vasten (0,125 p). Tasku- (0,125 p) ja äänihuulet (0,125 p) sulkeutuvat myös. Ruokapala kulkee kurkunkannen ohi sen päällä olevan limakalvopoimun kahta puolta (0,25 p). Kolmannessa vaiheessa ruokapala on ruokatorvessa (0,25 p), missä sitä kuljettavat eteenpäin peristalttiset aallot (0,25 p).
LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2007 /URVALSPROVET I LOGOPEDI 2007 KYSYMYS 1: Iivonen, A. & Aulanko, R. (toim.): Fonetiikan peruskäsitteitä. Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen monisteita 23. Sivut 1-66. Pitääkö väittämä paikkaansa? Rastita vastauksesi taulukkoon. Jokaisesta oikeasta vastauksesta saa 1 pisteen. Väärästä vastauksesta vähennetään 1 piste. Vaihtoehto en osaa sanoa (=eos) on 0 pistettä. FRÅGA 1: Iivonen, A. & Aulanko, R. (toim.): Fonetiikan peruskäsitteitä. Helsingin yliopiston fonetiikan laitoksen monisteita 23, 1999 eller senare upplaga. Sidorna 1-66. Är påståendet riktigt (ja eller nej)? Kryssa för rätt alternativ i tabellen. Varje rätt svar ger 1 poäng. För varje fel svar dras 1 poäng av. Alternativet kan inte säga (=eos) ger 0 poäng. Väittämä 1. Laajan tulkinnan mukaan äänenlaatu (voice quality) tarkoittaa laryngaalisesti eli kurkunpään, etenkin ääni- ja/tai taskuhuulten, avulla aikaansaatua puheäänen varioivaa ominaisuutta. 2. Sulkeuma on artikulaatiotapa, jossa ääntöelimet muodostavat äänteen tuottamista varten konstriktion. 3. Sointi on resonanssiontelon aikaansaama puheen ominaisuus tai piirre. 4. Äänihuuliperiodi on yksi äänihuulten värähdysjakso, jonka aikana äänirako sulkeutuu ja avautuu kerran. 5. Klusiilien ääntövaiheet ovat avovaihe ja sulkuvaihe. 6. Nasaalikonsonantti on äänne, joka syntyy, kun kitalaki (palatum) lasketaan alas. 7. Suomen a ja ä ovat väljiä eli avoimia vokaaleja. 8. Vokaalikolmio on vokaalien kaksiulotteinen kuvauskehikko, joka esitetään ulottuvuuksien pitkä-ylipitkä sekä monoftongi-diftongi suhteen. 9. Foneemi on segmentaalinen kokonaisuus, jota ei voida jakaa pienempiin segmentteihin. 10. Minimipariksi kutsutaan kahta sellaista kielen sanaa, jotka eroavat toisistaan yhden foneemisen yksikön verran. 11. Ajoitus ja kvantiteetti ovat puheen tonaalisia tekijöitä. 12. Sanapaino ja sonoriteetti ovat dynaamisia tekijöitä. 13. Rengasrusto sijaitsee kilpiruston yläpuolella. 14. Spektri on ääneen sisältyvien osavärähtelyiden kuvaus taajuuden ja amplitudin asteikoilla. 15. Suomen kielen vokaalit erotetaan toisistaan useimmissa tapauksissa kahden alimman formantin perusteella. 16. Puhetta havaitaan kuulon ohella näköaistin avulla. 17. Apikaalinen, dorsaalinen ja radikaalinen ovat kielen artikulaatiovyöhykkeitä. 18. Spektrissä yläsävelet voimistuvat sitä enemmän, mitä korkeampi on niiden taajuus. 19. Adduktio tarkoittaa äänihuulten lähentymistä. 20. Foneettiset puheen havaitsemisen mallit käsittelevät puheäänteiden havaitsemista ja tunnistamista. kyllä ja ei nej eos
KYSYMYS 2: Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist: Ihmisen fysiologia ja anatomia, luvut 1,3,10,12,17,18 ja 21. Viides tai uudempi painos. WSOY/SHKS. Vastaa kaikkiin kysymyksiin (2A-2D). Huomaa, että kysymyksissä 2A-2D väärästä tiedoista pisteitä saman verran kuin oikea tieto tuottaa pisteitä (esim. väärin nimetty korvan osa vähentää saman verran pisteitä kuin oikea nimi tuottaa). Puuttuva tieto tuottaa 0 p. 2 A Aivohermot (joko suomen tai latinenkieliset nimet) ja niiden tehtävät / hermotusalueet (maksimipistemäärä = 6) 2 B Selitä, miten rauhallinen ja kiivas hengitys tapahtuvat, mitkä lihakset näihin osallistuvat ja miten (maksimipistemäärä = 5) 2 C Nielemismekanismi ja nielemisen vaiheet (maksimipistemäärä = 3) 2 D Nimeä kuvaan numeroidut korvan osat (maksimipistemäärä = 6) FRÅGA 2: Nienstedt, Hänninen, Arstila, Björkqvist, Franson & Kvist: Människans fysiologi och anatomi, kapitlen 1, 3, 10, 12, 18, 19 och 22. Första eller senare upplagan. Almqvist & Wiksell. Besvara alla frågor (2A-2D). Observera att i frågorna 2A-2D dras för felaktiga uppgifter av lika många poäng som rätt svar ger (till exempel för ett felt benämnt del av örat dras av lika många poäng som det rätta namnet skulle ge). Uppgifter som saknas ger 0 p. 2 A Hjärnnerverna (svenska eller latinska nam) och deras funktioner / innerveringsområden (maximala antalet poäng = 6) 2 B Förklara hur vanlig, lugn andning och häftig andning sker, vilka muskler som deltar och hur (maximala antalet poäng = 5) 2 C Sväljningsmekanismen och sväljningens skeden (maximala antalet poäng = 3) 2 D Namnge de i bilden numrerade delarna av örat (maximala antalet poäng = 6)
2 D Nimeä numeroidut korvan osat (MAX 6 p.) / 2 C Namnge de numrerade delen av örat (MAX 6 p.) 1. 3. 5. 7. 9. 11. 2. 4. 6. 8. 10. 12.
MALLIVASTAUKSET JA PISTEYTYS, LOGOPEDIAN VALINTAKOE 2007 KYSYMYS 2: Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist: Ihmisen fysiologia ja anatomia, luvut 1,3,10,12,17,18 ja 21. Viides tai uudempi painos. WSOY/SHKS. Vastaa kaikkiin kysymyksiin (2A-2D). Huomaa, että kysymyksissä 2A-2D väärästä tiedoista pisteitä saman verran kuin oikea tieto tuottaa pisteitä (esim. väärin nimetty korvan osa vähentää saman verran pisteitä kuin oikea nimi tuottaa). Puuttuva tieto tuottaa 0 p. 2A. Aivohermot (joko suomen tai latinenkieliset nimet) ja niiden tehtävät / hermotusalueet MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 48 x 0,125 = 6 p. Vastaus s. 524-527: Ensimmäinen (0,125 p) aivohermo on hajuhermo / n. olfactorius (0,125 p), joka vastaa hajuaistin toiminnasta. Toinen (0,125 p) aivohermo on näköhermo / n. opticus (0,125 p), joka vastaa näköaistin toiminnasta. Kolmas (0,125 p) aivohermo on silmän liikehermo / n. oculomotorius (0,125 p), joka hermottaa silmänliikuttajalihaksia. Neljäs (0,125 p) aivohermo on telahermo / n.trochlearis (0,125 p), joka hermottaa yhtä silmänliikuttajalihasta (0,125p) (hyväksytään myös silmänliikuttajalihaksia, kuten leipätekstissä mainuttu) Viides (0,125 p) aivohermo on kolmoishermo / n. trigeminus (0,125 p), joka on kasvojen tuntohermo (0,125 p). Alimmassa haarassa on lisäksi puremalihaksia hermottavia (0,125 p) motorisia / liikehermosyitä (0,125 p). Kuudes (0,125 p) aivohermo on loitontajahermo /n. abducens (0,125 p), joka hermottaa yhtä silmänliikuttajalihasta (0,125 p.) (hyväksytään myös silmänliikuttajalihaksia, kuten leipätekstissä mainittu) Seitsemäs (0,125 p) aivohermo on kasvohermo / n. facialis (0,125 p), joka on kasvolihasten liikehermo (0,125 p). Sisältää myös sensorisia (0,125 p) hermosyitä kielen etuosan makusilmuista (0,125 p) (TAI vastaa osittain makuaistista (0,25 p.)) ja parasympaattisia syitä kyynel- (0,125 p) ja sylkirauhasiin (0,125 p.) Kahdeksas (0,125 p) aivokermo on kuulo-tasapainohermo / n. vestibulocochlearis (0,125 p), joka tuo sisäkorvasta (0,125 p) kuulo-, asento (0,125) - ja liikeimpulsseja (0,125 p). Yhdeksäs (0,125 p) aivohermo on kieli-kitahermo / n. glossopharyngeus (0,125 p), joka hermottaa motorisesti (0,125 p) nielemisrefleksiin osallistuvia lihaksia (0,125 p) ja sensorisesti (0,125 p) nielun seinämää ja nielurisoja (0,125 p) sekä kielen takaosan makusilmuja (0,125 p) (tai : vastaa osittain makuaistista; 0,125 p). Kymmenes (0,125 p) aivohermo on kiertäjähermo / n. vagus (0,125 p), joka hermottaa rinta- ja vatsaontelon sisäelimiä (0,125 p), ulkokorvaa (0,125 p) ja kurkunpään lihaksia (0,125 p). Yhdestoista (0,125 p) aivohermo on lisähermo / n. accessorius (0,125 p), joka hermottaa m. trapeziusta (0,125) ja m. sternocleidomastoideusta (0,125 p). Kahdestoista (0,125 p) aivohermo on kielen liikehermo (0,125 p), joka hermottaa kieltä ja kielestä sitä ympäröiviin luihin ulottuvia lihaksia (0,125 p).
2 B Selitä, miten rauhallinen ja kiivas hengitys tapahtuvat, mitkä lihakset näihin osallistuvat ja miten MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 20 x 0,25 = 5 p. Vastaus s. 272-276. Rauhallisessa hengityksessä käytetään vain sisäänhengityslihaksia (0,25 p) sisäänhengityksen aikana. Sisäänhengityksen aikana rintakehä (0,25 p) ja keuhkot (0,25 p) laajentuvat, ja keuhkoissa syntyneen alipaineen vuoksi (0,25 p) ilma virtaa keuhkoihin (0,25 p). Uloshengitys on passiivinen tapahtuma (0,25 p), jonka aikana rintakehä palaa kimmoisuutensa ansiosta lepotilaan (0,25 p) ja ilma virtaa ulos keuhkoissa syntyneen ylipaineen vuoksi (0,25 p). Tärkeimmät sisäänhengityslihakset ovat pallea (0,25 p) ja ulommat kylkivälilihakset (0,25 p). Pallean supistuessa sen muodostama holvi mataloituu ja keuhkot laajenevat alaspäin (0,25 p). Ulommat kylkivälilihakset nostavat kylkiluita (0,25 p) ja laajentavat samalla rintaonteloa sivulle (0,25 p) ja eteenpäin (0,25 p). Kiivaassa hengityksessä toimivat myös uloshengityslihakset (0,25 p), joita ovat sisemmät kylkivälilihakset (0,25 p) ja vatsalihakset (0,25 p). Sisemmät kylkivälilihakset vetävät supistuessaan kylkiluita alaviistoon (0,25 p) ja lähentävät niitä toisiinsa ja selkärankaan. Vatsalihakset työntävät supistuessaan ja pallean ollessa veltostuneena (0,25 p) vatsaontelon elimiä ylöspäin (0,25 p) ja tyhjentävät siten ilmaa rintaontelosta. 2C Nielemisen vaiheet MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 8 x 0,25 + 8 x 0,125 = 3 p. Vastaus s. 306 Nieleminen perustuu heijasteeseen / refleksiin (0,25 p), joka vie ruoan ja juoman mahalakkuun sekä estää niiden joutumisen hengitysteihin. Nielemisrefleksiä ohjaava keskus on ydinjatkeessa (0,125 p) ja aivosillan alaosassa (0,125 p). Ensimmäisessä, tahdonalaisessa (0,25 p) vaiheessa ruokapala / bolus työnnetään kielellä taaksepäin lakipurjetta (0,125 p) ja nielukaaria vasten (0,125 p). Tästä aiheutuva paineärsyke aloittaa nielemisrefleksin (0,25 p).toisessa vaiheessa ruokapala kulkee nielun lävitse (0,25 p) samalla kun ylös kohonnut lakipurje sulkee tien nenäonteloon (0,25 p). Kurkunkansi laskeutuu alaspäin ja sulkee kurkunpään (0,125 p), joka myös nousee kurkunkantta vasten (0,125 p). Tasku- (0,125 p) ja äänihuulet (0,125 p) sulkeutuvat myös. Ruokapala kulkee kurkunkannen ohi sen päällä olevan limakalvopoimun kahta puolta (0,25 p). Kolmannessa vaiheessa ruokapala on ruokatorvessa (0,25 p), missä sitä kuljettavat eteenpäin peristalttiset aallot (0,25 p).
MODELLSVAREN OCH POÄNGSÄTTNINGEN, URVALSPROVET I LOGOPEDI 2007 FRÅGA 2: Nienstedt, Hänninen, Arstila, Björkqvist, Franson & Kvist: Människans fysiologi och anatomi, kapitlen 1, 3, 10, 12, 18, 19 och 22. Första eller senare upplagan. Almqvist & Wiksell. Besvara alla frågor (2A-2D). Observera att i frågorna 2A-2D dras för felaktiga uppgifter av lika många poäng som rätt svar ger (till exempel för ett felt benämnt del av örat dras av lika många poäng som det rätta namnet skulle ge). Uppgifter som saknas ger 0 p. 2A Hjärnnerverna och deras funktioner / innerveringsområden MAX POÄNG 48 x 0,125 = 6 p. Svaret s. 342-346: Den första (0,125 p) hjärnnerven är luktnerven / n. olfactorius (0,125 p), som svarar för luktsinnet. Den andra (0,125 p) hjärnnerven är synnerven /n. opticus (0,125 p), som svarar för synsinnet. Den tredje (0,125 p) hjärnnerven är n. oculomotorius (0,125 p), som innerverar ögats yttre muskler (0,125 p; kan inte dras direct fr. nervens namn som första och andra hjärnnerven, att sökandet kan latinska kan ej fordras. ) (även svarar för ögats rörelser.accepteras) Den fjärde (0,125 p) hjärnerven är n. trochlearis (0, 125 p), som också innerverar ögats yttre muskler / svarar för ögats rörelser (0,125 p). Den femte (0,125 p) hjärnnerven är trillingnerven / n. trigeminus (0,125 p), som innerverar sensoriskt ansiktet / svarar för känseln i ansiktet (0,125 p). Dess tredje /understa gren innehåller dessutom motoriska (0,125 p) fibrer för tuggmusklerna (0,125 p). Den sjätte (0,125 p) hjärnnerven är n. abducens (0,125 p), som också innerverar ögats yttre muskler och svarar för ögats rörelser (0,125 p). Den sjunde (0,125 p) hjärnnerven är ansiktsnerven / n. facialis (0,125 p). Den är en motorisk nerv som innerverar ansiktets mimiska muskler (0,125 p). Den innehåller också motoriska (0,125) nervfibrer till tårkörteln (0,125 p) och de två spottkörtlarna i underkäken (0,125 p). De sensoriska nervfibrerna i n. facialis kommer från smaklökar på tungkroppen / nerven svarar delvis för smaksinnet (0,125 p). Den åttonde (0,125 p) hjärnnerven är hörsel- och balansnerven / n. vestibulocochlearis (0,125 p). Den är en sensorisk (0,125 p) nerv som för information från innerörats (0,125 p) hörsel- och balansreseptorer till hjärnan. Den nionde (0,125 p) hjärnnerven n.glossopharyngeus (0,125 p) svarar för känseln i svalget (0,125 p). Den innehåller också motoriska nervfibrer till svalgets muskler (0,125 p) och är viktig för sväljningsreflexerna (0,125 p). Den innehåller också sensoriska fibrer från bakre delen av tungan / svarar för smak och känsel på bakre delen av tungan (0,125 p). Den tionde (0,125 p) hjärnnerven är n. vagus (0,125 p) som innerverar inälvorna (0,125 p), svalget (0,125 p), ytterörat (0,125 p) och struphuvudet (0,125 p). Den elfte (0,125 p) hjärnnerven är n. accessorius (0,125 p) som innerverar m. trapezius (0,125 p) och m. sternocleidomastoideus (0,125 p) ELLER halsmusklerna (0,25 p; enligt bilden på s. 346). Den tolfte (0,125 p) hjärnnerven är n. hypoglossus (0,125 p) och den innerverar tungan motoriskt (0,125 p).
2 B Förklara hur vanlig, lugn andning och häftig andning sker, vilka muskler som deltar och hur MAXPOÄNG: 20 x 0,25 = 5 p. Svaret s. 164-166. Vid vanlig lugn andning används endast inandningsmusklerna (0,25 p) vid inandning. Vid inandnings vidgas bröstkorgen (0,25 p) och lungorna (0,25 p). Det uppkommer ett undertryck i lungorna och luft strömmar in (0,25 p). Utandningen är passiv (0,25 p), och bröstkorgen återgår till viloläget till följd av sin egen och lugnvävnadens elasticitet (0,25 p). I lungorna uppkommer ett övertryck som pressar ut luften (0,25 p). De viktigaste inandningsmusklerna är mellangärdet (0,25 p) och de yttre interkostalmusklerna (0,25 p). När mellangärdet sammandrar sig sänks dess valv och lungorna utvidgas nedåt (0,25 p). De yttre interkostalmusklerna lyfter vid sin sammandragning revbenen (0,25 p) och bröstkorgen vidgas åt sidorna (0,25) och framåt (0,25 p). Vid häftig andning fungerar också utandningsmusklerna (0,25 p), som är de inre revbensmusklerna (0,25 p) och bukmusklerna (0,25 p). De inre revbenmusklernas kontraktion drar revbenen nedåt (0,25 p) och inåt (0,25) och närmar dem mot varandra och ryggraden. Om mellangärdet är avslappnat (0,25) trycker bukmusklerna bukhålans organ uppåt (0,25 p) innanför revbenen och tömmer på detta sätt bröstkorgen på luft. 2 C Sväljningsmekanismen och sväljningens skeden MAXPOÄNG: 8 x 0,25 + 8 x 0,125 = 3p. Svaret s.190 Sväljning baserar sig på sväljningsreflen (0,25 p) som hindrar födan att hamna i luftvägarna. Reflexens kopplingscentra ligger i förlängda märgen (0,125 p) och bryggans nedre del (0,125 p). I det första, viljestyrda (0,25 p) skedet skjuts födan med tungan bakåt mot gomseglet (0,125 p) och gombågarna (0,125 p). Denna tryckstimulering av svalget startar den egentliga sväljningsreflexen (0,25 p). I andra skedet far födan genom svalget (0,25 p). Gomseglet lyfts uppåt för att stänga vägen till näshålan (0,25 p). Struplocket sänks nedåt och täcker vägen till struphuvudet (0,125 p) och samtidigt lyfts struphuvudet uppåt mot struphuvudslocket (0,125 p). Även stämbanden (0,125 p) och de falska stämbanden (0,125 p) sluts. Födan förs nedåt på bägge sidor om det slemhinneveck som finns på struphuvudslocket (0,25 p). I det tredje skedet är födan i matstrupen (0,25 p) där det förs framåt av de peristaltiska vågorna (0,25 p).
2 D Nimeä numeroidut korvan osat (12 x 0,5 = 6 p.) / 2 D Namnge de numrerade delen av örat (12 x 0,5 = 6 p.) Vastaus s. 492 / Svaret s. 322 1. Korvalehti / Öronmusslan 2. Korvakäytävän rustoinen osa, hyväksytään myös korvakäytävä / Yttre hörselgångens bråskdel, även hörselgången godkänns 3. Tärykalvo / Trummhinnan 4. Vasara / Hammaren 5. Alasin / Städet 6. Jalustin / Stigbygeln 7. Eteisikkuna tai soikea ikkuna / Hörselsnäckans ovala fönster 8. Simpukan ikkuna tai pyöreä ikkuna / Hörselsnäckans runda fönster 9. Soikea rakula / Ovala hinnsäcken 10. Sisänestetiehyt / Ductus endolymfaticus 11. Kuulokäytävä / Nedre trappan 12. Kierteiselin tai Cortin elin / Cortis organ