LOGOPEDIAN KOULUTUKSEN VALINTAKOE 2009

Transkriptio

1 LOGOPEDIAN KOULUTUKSEN VALINTAKOE 2009 Lue nämä ohjeet huolellisesti ennen kuin ryhdyt vastaamaan! Tämä monistenippu sisältää logopedian koulutuksen kirjallisen kokeen kysymykset. Tarkista, että sinulla on tässä yhteensä 5 sivua ja lisäksi vastauslomake. VASTAUSOHJEET Valintakokeessa on 60 väittämätehtävää. Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Vastaukset merkitään erilliselle vastauslomakkeelle. Halutessasi voit merkitä vastaukset ensin kysymysvihkoon ja siirtää ne vastauslomakkeelle. Koe perustuu seuraavaan kirjallisuuteen: 1. Launonen, K. & Korpijaakko-Huuhka, A-M. (toim.) Kommunikoinnin häiriöt syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. 3. tai uudempi painos Palmenia -sarja. Väittämät Nienstedt, Hänninen, Arstila, & Björkqvist Ihmisen fysiologia ja anatomia, luvut 1, 3, 10, 12, 17, 18 ja painos (uudistettu) WSOY/SHKS. Väittämät Rasti oikeana pitämäsi vaihtoehto vastauslomakkeesta. Jos teet virheen, mustaa virheellinen vastaus ja rasti mielestäsi oikea vastaus. Kirjan 1 väittämissä oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen, väärästä menettää yhden pisteen. Vastaamatta jättäminen tulkitaan vääräksi vastaukseksi, joten myös siitä menettää yhden pisteen. Maksimipistemäärä kirjasta 1 on 20 pistettä. Kirjan 2 väittämissä oikeasta vastauksesta saa 0,5 pistettä, väärästä menettää 0,5 pistettä. Vastaamatta jättäminen tulkitaan vääräksi vastaukseksi, joten myös siitä menettää 0,5 pistettä. Maksimipistemäärä kirjasta 2 on 20 pistettä. Kirjoita sekä kysymyslomakkeen jokaiselle sivulle että vastauslomakkeeseen nimesi ja henkilötunnuksesi. PALAUTUSOHJEET Kaikki paperit tulee palauttaa. Kun palautat papereita, näytä ensin henkilöllisyystodistuksesi valvojalle. Tarvittaessa saat kokeen valvojalta todistuksen osallistumisesta valintakokeeseen, esimerkiksi varusmiespalvelua tai työnantajaa varten. ONNEA KOKEESEEN!

2 LOGOPEDIAN KOULUTUKSEN VALINTAKOE 2009 Helsingin yliopiston logopedian valintakoe, kirjallinen koe Launonen, K. ja Korpijaakko-Huuhka, A.-M. (toim.) Kommunikoinnin häiriöt syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Vastaa kirjassa annetun tiedon perusteella, pitävätkö esitetyt väittämät paikkansa. Vastaa vastauslomakkeelle. Rasti oikeana pitämäsi vaihtoehto vastauslomakkeesta. Jos teet virheen, mustaa virheellinen vastaus ja rasti mielestäsi oikea vastaus. Oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen, väärästä menettää yhden pisteen. Vastaamatta jättäminen tulkitaan vääräksi vastaukseksi, joten myös siitä menettää yhden pisteen. Besvara följande frågor utgående från boken stämmer påståendena? Markera ditt svar genom att dra ett tydligt kryss över den oval som motsvarar svarsalternativet på svarsblankett. Om du vill ändra ditt svar ska du svärta ditt gamla svar och dra ett kryss över en ny oval. Du får ett poäng för rätt svar för felaktigt svar dras ett poäng av. Om du låter bli att svara tolkas det som ett felsvar och ett poäng dras av. Väittämä Pitää paikkansa Ei pidä paikkaansa Påstående Stämmer Stämmer inte 1. Äännesysteemin kuvaamisessa voidaan käyttää apuna omissioiden, substituutioiden, distortioiden ja additioiden määrittelyä. X I beskrivningen av språkljudsystemet kan man använda definitionerna omission, substitution, distortion och addition. 2. Cued speech menetelmässä keskitytään erityisesti puheen tuoton harjaannuttamiseen. I cued speech metoden fokuserar man speciellt på träningen av talproduktionen. 3. CP-vamma voi aiheuttaa äänihäiriön. X En CP-skada kan förorsaka en röstrubbning. 4. TEACHH-kuntoutus on erityisesti kuulovammaisille lapsille tarkoitettu opetus- ja kuntoutusohjelma. TEACHH-habiliteringen är ett inlärnings- och habiliteringsprogram som är avsett speciellt för hörselskadade barn. X X (s. 177) 5. Ydinänkytys koostuu välttelystä, myötäliikkeistä ja lihasjännityksistä. X (s. 196) Kärnstamningen består av undvikningar, medrörelser och muskelspänningar. 6. Tutkimusten mukaan puheen sujuvuuden tekijöitä ovat puheen jatkuvuus, oikea jaksottelu ja ponnisteettomuus. Enligt undersökningar är talets kontinuitet, rätt periodisering och brist på ansträngning faktorer för talets flyt. X (s. 193) 7. Afonia tarkoittaa väärää äänen käyttötapaa. X (s. 204) Afoni betyder en orätt vana att använda rösten på.

3 8. Keskiasteisesti kehitysvammainen ihminen ilmaisee itseään yleensä puheen avulla. En människa med moderat förståndshandikapp uttrycker sig vanligen med tal. X (s. 157) 9. Huonokuuloisuus ei hidasta puheen kehittymistä vauvavaiheessa. X (s. 129) Hörselnedsättning fördröjer inte talutvecklingen under spädbarnsperioden. 10. Verbaalinen auditiivinen agnosia on ensisijaisesti kielen reseptiivisten taitojen häiriö. Verbal auditiv agnosi är primärt en störning i de receptiva färdigheterna i språket. 11. Kun lapsi sanoo tuoi tarkoittaessaan sanaa tuoli, on kyseessä fonologinen prosessi, jota kutsutaan omissioksi. När ett barn säger tol när han/hon avser ordet stol, är det fråga om en fonologisk process, som man kallar omission. 12. Afasian ja dementian alkuvaiheeseen liittyvien kielellisten piirteiden erotteleminen toisistaan on usein hyvin haasteellista. Det är ofta mycket utmanande att skilja på språkdrag anknytna till begynnelseskedet av afasi och dementi. X (s. 46 ja 49) X (s. 64) X (s. 233) 13. Lapsen on yleensä helpompi tunnistaa sananalkuinen /l/ kuin /k/. X (s. 84) Det är vanligen lättare för barnet att identifiera initialt /l/ än /k/ 14. Ataksia ilmenee hitaina, matomaisina liikkeinä kasvoissa, käsissä ja muualla kehossa. Ataxi tar sig uttryck i långsamma, maskliknande rörelsen i ansiktet, händerna och på andra ställen i kroppen. 15. Änkytyksen kuntoutuksessa käytetään auditiivisen palautteen viivästämistä. I habiliteringen av stamning använder man försenad auditiv feedback. X (s. 198) X (s ) 16. Mismatch negativity eli MMN-vaste heijastaa kuulomuistia. X (s. 51- Mismatch negativity alltså MMN-respons återspeglar hörselminnet. 52) 17. Konsonanteilla on voimakkaampi intensiteetti kuin vokaaleilla. X (s. 122) Konsonanter har en starkare intensitet än vokaler. 18. Sensorineuraalinen kuulovamma vaikeuttaa korkeiden taajuuksien kuulemista. En sensorineural hörselskada försvårar hörandet av höga frekvenser. X (s. 122) 19. Spastinen diplegia on yleisin CP-muoto. X (s. 96) Spastisk diplegi är den vanligaste formen av CP. 20. Työmuisti toimii kielellisen tiedon pitkäkestoisena varastona. X (s. 88) Arbetsminnet fungerar som ett långvarigt lager för språklig kunskap.

4 Helsingin yliopiston logopedian valintakoe, kirjallinen koe Nienstedt, Hänninen, Arstila, & Björkqvist Ihmisen fysiologia ja anatomia, luvut 1, 3, 10, 12, 17, 18 ja painos (uudistettu) WSOY/SHKS Vastaa kirjassa annetun tiedon perusteella, pitävätkö esitetyt väittämät paikkansa. Vastaa vastauslomakkeelle. Rasti oikeana pitämäsi vaihtoehto vastauslomakkeesta. Jos teet virheen, mustaa virheellinen vastaus ja rasti mielestäsi oikea vastaus. Oikeasta vastauksesta saa 0,5 pistettä, väärästä menettää 0,5 pistettä. Vastaamatta jättäminen tulkitaan vääräksi vastaukseksi, joten myös siitä menettää 0,5 pistettä. Väittämä Pitää paikkansa Ei pidä paikkaansa 21. Vartalosta puhuttaessa termi dorsaalinen viittaa lähellä keskitasoa sijaitsevaan. 22. Nenäontelon sivuseinissä on allekkain kolme nenäkuorikkoa. X (s. 261) 23. Synapsipäätteen herkistymistä kutsutaan fasilitaatioksi. X (s. 75) X (s. 23) 24. Aikuisen ihmisen kurkunpää on kaulanikamiin verrattuna selvästi ylempänä kuin muilla nisäkkäillä. X (s. 260) 25. Sisäänhengityksen avulla saadaan äänenmuodostuksessa aikaan fonaatio. X (s. 264) 26. Kurkunkannen yläpuolella sijaitsee äänihuulten välinen ahdas kohta, rima glottidis. X (s. 265) 27. Ruuansulatuskanavan bakteerit tuottavat K-vitamiinia. X (s. 345) 28. Näköaistimukset ovat luonteeltaan elektromagneettista toimintaa. X (s.475-6) 29. Ihmisen tietoisuus käsittelee kerrallaan noin kymmenesosaa aistien keräämästä tiedosta. 30. Kuuloketjun keskimmäinen luu on nimeltään alasin. X (s. 493) 31. Jokaisesta selkäytimen nikamavälistä lähtee kaksi selkäydinhermoparia. 32. Refraktaariaika tarkoittaa aikaa, jonka hermo- tai lihassyy tarvitsee toipuakseen edellisestä impulssista. X (s. 71) X (s. 478) X (s. 518, 520) 33. Rustokudoksessa on hermoja ja verisuonia. X (s. 61) 34. Kuusivuotiaan aivot painavat noin 40% lopullisesta painostaan. X (s. 591) 35. Kannurustot sijaitsevat rengasruston yläpuolella. X (s. 262) 36. Autonomisen hermoston toimintaa ohjaavia osia ei voi erottaa anatomisesti muista keskushermoston osista. X (s. 538) 37. Hermosto tuottaa hormoneja. X (s. 517, 375) 38. Vitaalikapasiteetilla tarkoitetaan ilmamäärää, joka maksimaalisen uloshengityksen jälkeen on hengitettävissä sisään keuhkoihin. 39. Keskushermostossa on harmaata ainetta ja hermosyitä. X (s. 64) X (s. 276) 40. Ihmisellä on normaalisti 24 maitohammasta ja 30 pysyvää hammasta. X (s. 297)

5 41. Sylkirauhaset koostuvat kahdesta erilaisesta kokonaisuudesta: korvasylkirauhasista ja leuanalussylkirauhasista. 42. Matalimmat ihmisen tajuamat äänet ovat taajuudeltaan noin hertsiä (Hz, värähdystä sekunnissa). 43. Erityisen nopeasti ja täydellisesti adaptoituvia reseptoreita kutsutaan faasisiksi reseptoreiksi. 44. Pääsääntöisesti samoihin elimiin tulee sekä sympaattisen että parasympaattisen hermoston hermosyitä. X (s. 477) X (s. 540) X (s. 302) X (s. 496) 45. Syljen eritystä säätelee isojen aivojen kuorikerros. X (s. 303) 46. Kosketusaisti, paineaisti, näköaisti ja kuuloaisti kuuluvat ns. mekaanisiin aisteihin. 47. Autonominen hermosto toimii puolittain itsenäisesti. X (s. 538) 48. Ihon aisteihin luokitellaan yleensä tuntoaisti, termiset aistit ja X (s. 480) kipuaisti. 49. Pikkuaivojen tehtävänä on koordinoida lihasten toimintaa. X (s. 556) 50. Ruokatorvi koostuu kokonaisuudessaan poikkijuovaisesta lihaskudoksesta. 51. Nielemisessä on kolme vaihetta, joista kaksi ensimmäistä ovat tahdonalaisesti hallittavia. X (s. 476) X (s. 305) X (s. 306) 52. Ruuansulatus alkaa ruokatorvessa. X (s. 339) 53. Epiteelikudosta on rauhasina myös syvällä elimistön sisällä. X (s. 52) 54. Kurkunpään lihaksia, lukuun ottamatta rengas-kilpirustolihasta, hermottavat vasen ja oikea palaava kurkunpäähermo. X (s. 265, 526) 55. Ruuansulatuskanavan seinämän kerroksista on sisimpänä herakalvo. X (s. 295) 56. Ruokatorvi sijaitsee selkärangan etupuolella ja henkitorven takana. X (s. 305) 57. Nielemisen toisen vaiheen aikana äänihuulet sulkeutuvat. X (s. 306) 58. Oikean kämmenen tuntoimpulssit päätyvät tietylle alueelle vasempaan aivopuoliskoon. X (s. 479) 59. Tärykalvo on välikorvan ja sisäkorvan välissä. X (s. 493) 60. Hermo-lihasliitos muodostuu yksittäisestä lihassolusta ja aksoninhaarasta. X (s. 545)