Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2018 2021 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Luonnos joulukuu 2016
Sisällys 1. TAUSTAA... 1 1.1 Maakuntaohjelma osana maakunnan suunnittelujärjestelmää 1 1.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 2 2. ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 VALMISTELUPROSESSI... 3 3. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAPROSESSI... 5 3.1 Arvioinnin toteutus... 5 3.2 Arvioinnin työvaiheet... 6 3.3 Ympäristöselostuksen sisältö... 8 3.4 Maakuntaohjelman valmistelun ja arviointiprosessin alustava aikataulu... 9 4. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 11 5. YHTEYSTIEDOT... 12 Liite 1... 13 SOVA-menettelyn osapuolet, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin ohjelma voi huomattavasti vaikuttaa... 13 Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään... 13 Keskeisiä sidosryhmiä... 13
1
1 1. TAUSTAA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kuvataan Etelä-Karjalan maakuntaohjelman 2018 2021 laatimisen osallistumis- ja arviointimenettelyt sekä ohjelman vaikutusten arviointiprosessi. Asiakirja toimii samalla maakuntaohjelman työsuunnitelmana, joka täydentyy prosessin aikana. Käsillä oleva asiakirja on OAS:n luonnos, joka asetetaan esille ja muokataan sen jälkeen saadun palautteen pohjalta lopulliseksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaksi. 1.1 Maakuntaohjelma osana maakunnan suunnittelujärjestelmää Maakuntaohjelma on alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) mukainen määräaikainen ohjelma-asiakirja. Se sisältää maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi. Sen hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin eli maakuntavaltuusto. Etelä- Karjalan vuosien 2018 2021 maakuntaohjelma käsitellään maakuntavaltuustossa loppuvuodesta 2017. Maakuntaohjelmaa tarkistetaan tarvittaessa uusien aluekehittämispäätösten perusteella sekä myös muilla ilmenevillä perusteilla ja lisäyksillä. Vuonna 2018 aloittavat uudet maakuntavaltuustot ottavat kantaa maakuntaohjelmaan ja halutessaan muuttavat sitä. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa vuosille 2018 2021 tehdään samalla, kun varaudutaan yhteen aluehallinnon merkittävimmistä uudistuksista sitten vuoden 1865 kuntalain. Uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2019 alussa, mikä muuttaa laajasti hallintoa ja toimintatapoja. Tulevat uudet maakunnat laativat maakuntalakiin perustuen maakuntastrategiat, joista ensimmäistä valmistellaan rinnan tulevan maakuntaohjelman kanssa. Uusilla maakunnilla on jatkossa oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Maakuntaohjelma tarkentaa maakuntastrategiaa aluekehittämistehtävien osalta. Maakuntaohjelma on lain mukaan laadittava siten, että varmistetaan sen vaikuttavuus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja tarvittavin osin aluehallintovirastojen strategisten ohjausasiakirjojen painopisteisiin ja sisältöön. Maakuntauudistuksen myötä maakuntien liittojen tehtävät, pääosa ELY-keskusten tehtävistä sekä TEtoimiston tehtävät, siirtyvät vuoden 2019 alusta uusille maakunnille, joten uusien maakuntaohjelmien valmistelussa kiinnitetään entistä vahvemmin huomiota nykyisten
2 eri organisaatioiden toimijoiden vahvaan osallisuuteen. Valmistuva ohjelma on entistä enemmän yhteinen ja hyvin pitkälti uudessa organisaatiossa toteutettava ohjelmaasiakirja. Maakuntastrategia perustuu arvioon maakunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Maakuntastrategia ei voi olla irrallinen näkemys maakunnan tulevaisuudesta, vaan sen on perustuttava realistiseen nykytila-arvioon maakunnan tilanteesta niin talouden kuin muidenkin tekijöiden osalta sekä mahdollisimman laajaan näkemykseen maakunnan toimintaympäristössä tulevaisuudessa tapahtuvista muu-toksista ja niiden vaikutuksista. Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen mukaan maakuntaohjelman kehittämistarpeiden ja -tavoitteiden määrittelyn tulee perustua maakunnan liiton ja muiden aluekehittämistyöhön osallistuvien tahojen yhteiseen ennakointityöhön. Maakuntastrategian ja -ohjelman valmisteluaikataulut mahdollistavat valmistelun nivomisen yhteen toimintaympäristöanalyysin ja ennakoinnin sekä siihen liittyvän skenaariotyöskentelyn osalta. Etelä-Karjalassa ne toteutetaan kevätkaudella 2017. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon sitä pidemmän aikavälin kehitystä hahmotteleva maakuntasuunnitelma ja valtioneuvoston keväällä 2016 antama aluekehittämispäätös, joka määrittelee aluekehittämisen painopisteet. Viimeksi mainitut ovat uudistumisella kasvua, elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta ja hyvinvointia kumppanuuksilla ja niitä toteutetaan maakunnissa alueen lähtökohdista käsin. Lisäksi huomioidaan Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -toimenpiteet, jotka ovat pääministeri Sipilän hallituksen aloittamia aluekehittämistoimia, joiden tavoitteena on turvata Suomen kilpailukyky, edistää kasvua ja hyödyntää maan eri osien voimavaroja ja osaamista. AIKO-toimenpiteitä toteutetaan Etelä-Karjalassa Lappeenranta Imatra kaupunkiseudun kasvusopimuksella, Etelä-Karjalan AIKO ERMrahoituksella sekä osana Pohjoista kasvuvyöhykettä. Keskeisiä muita huomioitavia ohjelmia ovat EU:n rahoitusta ohjaavat rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020, maaseuturahasto-ohjelma Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020, johon liittyvät sekä alueellinen Kaakkois-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014 2020 että paikallisten Leader-ryhmien ohjelmat. Etelä-Karjalalle tärkeä ohjelma on myös rajaohjelma Kaakkois-Suomi Venäjä CBC 2014 2020, jota päästään toteuttamaan vuoden 2016 aikana. Kokonaisuudessaan maakuntaohjelma yhteensovittaa kansallisen ja EU-politiikan tavoitteet Etelä-Karjalassa. 1.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa Etelä-Karjalan maakuntaohjelman 2018 2021 valmistelun osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjä sekä vaikutusten arviointia.
3 Sen tarkoituksena on antaa maakuntaohjelmasta kiinnostuneille tietoa työn vaiheista ja aikataulusta sekä vaikutusmahdollisuuksista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman taustalla on niin sanottu SOVA-laki eli laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005, muutos 277/2011), joka tuli voimaan 1.6.2005. Laki toteuttaa Suomessa suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia säätelevää EY:n direktiiviä (2001/42/EY). Maakuntaohjelma on SOVA-lain mukainen ympäristöarviointia edellyttävä ohjelma. SOVA-lain mukaan viranomaisella on velvollisuus selvittää ja arvioida valmistelemiensa suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutukset, kun niiden toteuttaminen voi vaikuttaa merkittävästi muun muassa ihmisiin, aluetalouteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön, luontoon ja sen monimuotoisuuteen, maisemaan tai luonnonvaroihin. SOVA-laki mahdollistaa ympäristönäkökohtien ottamisen huomioon aiempaa paremmin jo suunnitelmien ja ohjelmien valmistelun alkuvaiheessa. Se lisää tiedonsaantia viranomaisten suunnitelmista ja mahdollisuuksia osallistua niiden valmisteluun. SOVA-laki antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Jokainen prosessin osallinen on oikeutettu saamaan tietoa ja lausumaan mielipiteensä suunnitelman tavoitteista ja sisällöstä. SOVA-lain mukainen ohjelman ympäristövaikutusten arviointi tähtää parhaan mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon löytymiseen ja mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseen. SOVA-lain mukaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sisällytetään muun muassa: Mitä suunnitellaan ja millä aikataululla, ketkä ovat keskeisiä osallisia, miten ohjelman vaikutukset arvioidaan, miten ja milloin osalliset saavat tietoa ohjelmasta, missä vaiheissa ja miten osalliset voivat esittää mielipiteensä, miten vuorovaikutusta järjestetään sekä tieto siitä, mistä saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä maakuntaohjelman valmistelua koskevia lisätietoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ohjelmaprosessin asiakirja, jota tarkennetaan suunnittelun edetessä. 2. ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 VALMISTELUPROSESSI Etelä-Karjalan liitossa aloitettiin uuden maakuntaohjelman 2018 2021 valmistelu lokakuussa 2016. Maakuntaohjelmaprosessin suunnittelussa ja ohjelman laatimisessa huomioidaan voimassaoleva laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoimin-
4 nan hallinnoinnista sekä maakuntalainsäädännön ja maakuntauudistuksen valmistelu siihen liittyvine lainsäädännön ja maakuntastrategian valmisteluineen. Maakuntaohjelmaa valmistellaan nykyisen aluekehityslainsäädännön pohjalta. Uuteen suunnittelujärjestelmään tulee mukaan vahvasti maakuntastrategia ja maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on jäämässä pois. Maakuntaohjelman rakenne määritellään alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetulla asetuksella (356/2014 10). Maakuntaohjelma sisältää arvion maakunnan alueella toteutettujen ohjelmien vaikuttavuudesta sekä maakunnan eri osien, erityisesti saaristo-, maaseutu- ja kaupunkialueiden, kehittämistoimenpiteet ja yhteistyömahdollisuudet että niiden yhteensovittamista maakunnan kehittämistavoitteisiin kuvaavan osion. Tarvittaessa maakuntaohjelmassa määritellään kuntien yhteistyöalueet, jotka muodostavat koko maakunnan kehittämistä tukevia osa-alueita. Maakuntaohjelmaan sisällytetään rahoitussuunnitelmassa arviot maakunnassa käytettävästä valtion, Euroopan unionin rakennerahastovarojen, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoituksesta sekä ohjelman määrällistä ja laadullista seurantaa varten tarvittavat vaikuttavuustavoitteet ja niitä koskevat mittarit. Ohjelmassa on kuvaus maakuntaohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista. Maakuntaohjelma laaditaan laaja-alaisessa yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton, kuntien ja valtion aluehallintoviranomaisten sekä alueiden kehittämisen kannalta merkittävien yhteisöjen, järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa. Maakuntaohjelman valmistelussa hyödynnetään maakuntastrategiaan liittyvä sekä muissa yhteyksissä toteutettava ennakointi- ja riskianalyysityö liittyen Etelä-Karjalan kehittämismahdollisuuksiin ja tulevaisuuden skenaarioihin. Nykyisen maakuntaohjelman arviointi toteutettiin vertaisarviointina yhdessä Päijät- Hämeen, Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Savon kanssa. Arvioinnin keskeiset havain-
5 not ja kehittämisehdotukset otetaan huomioon uuden maakuntaohjelman valmistelussa. Etelä-Karjalan ohjelman arvioi Hämeen liitto. Sen lisäksi tehtiin itsearviointi ja käytiin maakuntaohjelma läpi työpajassa koko vertaisarvioinnin toteuttajajoukon voimin. Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014 2017 kiitettiin laadintaprosessin laajasta osallistamisesta sekä strategisista linjauksista. Kehittämisideoina esille nousivat skenaariotyöskentely, sosiaalisen median ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamisen laajempi hyödyntäminen, visualisoinnin lisääminen, toteuttamisen vahvistaminen ja sitä seuraavien indikaattorien väheneminen sekä maakuntaohjelman ja maakuntakaavan tiiviimpi yhteen linkittäminen. Maakunnan asukkaat sekä yrityksien ja muiden organisaatioiden edustajat kutsutaan mukaan Etelä-Karjalan maakuntaohjelman 2018 2021 sekä sen ympäristövaikutusten arvioinnin kokoavan ympäristöselostuksen valmisteluun. Asukkaille ja maakunnan toimijoille annetaan mahdollisuuksia osallistua tulevaisuustyöhön sekä kommentoida maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnosta sekä maakuntaohjelma- ja ympäristöselostusluonnoksia. Maakuntaohjelman vaikutusten arviointityö on vuorovaikutteista ja tapahtuu samanaikaisesti ohjelman laadinnan kanssa. Vuorovaikutteinen ja osallistava maakuntaohjelmaprosessi tukee maakuntaohjelman toteuttamista. Maakuntaohjelmaa toteutetaan EU-rakennerahasto-ohjelmilla, Kaakkois-Suomi Venäjä CBC-ohjelmalla, mahdollisilla kansallisilla erityisohjelmilla, maaseutuohjelmalla ja muulla valtion, kuntien ja yksityisten tahojen rahoituksella. Maakuntaohjelman luonnosversio valmistuu syksyllä 2017, jonka jälkeen asiakirjaa tarkennetaan maakunnan toimijoiden kommenteilla ja lausunnoilla siten, että ohjelma voidaan hyväksyä maakuntavaltuuston kokouksessa marras joulukuussa 2017. Maakuntaohjelman rakenne, laadintamenettely ja aikataulu noudattavat edellä kerrottua valtioneuvoston asetusta sekä työ- ja elinkeinoministeriön antamaa ohjetta maakuntaohjelmien laadinnasta kaudelle 2018 2021. 3. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAPROSESSI 3.1 Arvioinnin toteutus SOVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy, kun maakuntaohjelman valmistelu alkaa. Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointiprosessia johtaa ja ohjaa Etelä-Karjalan liitto. Maakuntaohjelman ja maakuntastrategian valmisteluun liittyen järjestetään kevätkaudella 2017 lukuisia tilaisuuksia ja foorumeita, joihin kutsutaan maakunnan toimijoita ja asukkaita eri kokoonpanoilla. Tietoa kerätään myös asukaskyselyillä ja muilla eri toimijoille kohdennetuilla kyselyillä.
6 Arviointiprosessia ja sen ohjaamista varten perustetaan SOVA-ryhmä, johon pyydetään Etelä-Karjalan liiton edustajien lisäksi edustajat ELY-keskuksesta sekä Lappeenrannan ja Imatran seutujen ympäristötoimista. Vaihtoehtoisesti selvitetään maakuntauudistusta osaltaan valmistelevan ympäristö-alatyöryhmän mahdollisuutta toimia SOVA-ryhmänä. Ryhmän työskentelyn painopiste on SOVA-lain mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa, mutta arvioinnissa huomioidaan myös esimerkiksi sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. SOVA-ryhmän toteuttaman ympäristövaikutusten arvioinnin lopputulemana on ympäristöselostus, jossa kuvataan maakuntaohjelman ympäristövaikutukset. Sen valmistelusta vastaa Etelä-Karjalan liitto, mutta valmisteluprosessi on avoin. Ympäristöselostuksesta ja maakuntaohjelman luonnoksesta pyydetään lausuntoja ja mielipiteitä ELY-keskukselta, kunnallisilta terveys- ja ympäristöviranomaisilta sekä muilta viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Maakuntaohjelma- ja ympäristöselostusluonnoksia esitellään eri tilaisuuksissa ja liiton sosiaalisessa mediassa ja internetsivuilla, jotta ne tulevat yleisölle ja sidosryhmille tutuiksi. Tavoitteena on herättää keskustelua ja tukea vuorovaikutteista valmistelua. Arvioinnin aikana dokumentoidaan, miten saadut kommentit ja lausunnot on otettu huomioon. Maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muut maakuntaohjelmaan liittyvät asiakirjat, kuten maakuntaohjelman luonnos ja ympäristövaikutusten arviointiraportti, ovat valmisteluaikataulun mukaisesti nähtävillä maakuntaportaalista www.ekarjala.fi. Palautetta kerätään sähköisesti Facebook- ja Twitter-tilien kautta sekä sähköpostilla. Sitä voi antaa myös kirjeitse Etelä-Karjalan liittoon ja valmistelijoille. 3.2 Arvioinnin työvaiheet Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi koostuu seuraavista vaiheista sekä niiden yhteydessä toteutettavista osatehtävistä. 1) Arviointiprosessin suunnitteluvaihe 10/2016 2/2017 Tavoitteet: Suunnitteluvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitteluvaiheen tarkoitus on tukea varsinaista arvioinnin toteutusta sekä parantaa arvioinnin ja maakuntaohjelman valmistelun integrointia. Toimenpiteet: Analysoidaan suunnittelutilanne ja asetetaan arvioinnin tavoitteet. Valmistellaan arvioinnin organisointi ja sen käytännön toteutus. Maakuntahallitus hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnoksen nähtäville asettamista varten.
7 Annetaan yleisölle mahdollisuus saada tietoja maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen aiotusta sisällöstä, lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää mielipiteensä asiasta. OAS asetetaan nähtäville joulukuussa 2016 Etelä-Karjalan liiton internetsivuille ja virastoon 30 päivän ajaksi. Asiasta tiedotetaan liiton Facebook- ja Twitter-tileillä sekä lehti-ilmoituksilla. Maakuntahallitus käsittelee OAS:sta saadun palautteen ja hyväksyy niiden pohjalta työstetyn lopullisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 2) Varsinainen arviointivaihe 2 10/2017 Tavoitteet: Vaikutusten arviointi tapahtuu maakuntaohjelman laatimisprosessin yhteydessä. Tavoitteena on avoin ja tiivis vuorovaikutus maakunnassa asuvien ja toimivien kanssa. Eri tahojen asiantuntemuksen hyödyntäminen ja sitoutuminen ohjelman toteuttamiseen tapahtuu pääosin laadintaprosessiin osallistumisen kautta. Prosessi palvelee siten ohjelman hyväksymistä, toteutusta ja seurantaa. Toimenpiteet: Määritetään arvioinnin kohteet (muun muassa millaisia suunnitelman osia ja vaihtoehtoja arvioidaan). Selvitetään vaikutukset. Järjestetään tarvittava vuorovaikutus. Perustetaan SOVA-ryhmä vastamaan ympäristöhaasteiden kartoituksesta sekä maakuntaohjelman alustavien sisältöjen ympäristövaikutusten arvioinnista. Valmistellaan samanaikaisesti luonnos maakuntaohjelmaksi ja siihen liittyvä ympäristöselostus (valmis 9/2016) Kuullaan ympäristöselostuksesta sekä maakuntaohjelman luonnoksesta viranomaisia ja yleisöä. 3) Maakuntaohjelman ja arvioinnin hyväksymisvaihe 10 12/2017 Tavoitteet: Tavoitteena on, että maakuntaohjelma ja sen liitteenä oleva ympäristöselostus hyväksytään loppuvuoden maakuntavaltuustossa 2017. Toimenpiteet: SOVA-ryhmä käsittelee maakuntaohjelmaluonnoksen ja ympäristöselostuksen sekä niistä saadut lausunnot. Maakuntahallitus käsittelee saadut lausunnot ja hyväksyy niiden pohjalta laaditun ehdotuksen maakuntaohjelmaksi. Hallituksen käsittelyistä ilmoitetaan tiedotusvälineille ja liiton internet-sivuilla. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntaohjelman. Tiedotetaan maakuntaohjelman hyväksymisestä.
8 Lähetetään maakuntaohjelman hyväksymispäätös Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle sekä kunnille ja viranomaisille, joiden kanssa on maakuntaohjelmaprosessin aikana neuvoteltu tai joilta on saatu lausunto. Hyväksymispäätös ja maakuntaohjelma ympäristöselostuksineen asetetaan nähtäville maakuntaliiton virastoon sekä liiton internet-sivuille. 4) Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten seuranta 2018 > Tavoitteet: Ohjelman ympäristövaikutuksia seurataan maakuntaohjelman muun toteutumisseurannan yhteydessä. Toimenpiteet: Seurataan maakuntaohjelman toteuttamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Seuranta perustuu valittuihin indikaattoreihin. 3.3 Ympäristöselostuksen sisältö Ympäristöselostus on SOVA-lain mukaisen arviointiprosessin keskeinen asiakirja. Selostuksessa esitetään tiedot maakuntaohjelmasta ja arvioidaan sen toteuttamisen todennäköiset, merkittävät ympäristövaikutukset. Ympäristöselostuksen tarkemmat sisältövaatimukset on esitetty SOVA-lain asetuksessa. Ympäristöselostus noudattaa seuraavaa runkoa: 1. Yhteenveto Selostuksen alussa tai lopussa on tiivistelmä/yhteenveto oleellisesta sisällöstä. 2. Johdanto Koska kyse on myös itsenäisenä esittävästä asiakirjasta, kerrotaan lyhyesti, mistä SOVA-asetuksen mukaisessa vaikutusten arvioinnissa on kysymys. 3. Maakuntaohjelma 3.1 Maakuntaohjelman päätavoitteet 3.2 Suhde muihin ohjelmiin ja suunnitelmiin 4. Ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja maakunnan ympäristöhaasteet SOVA-asetus keskittyy ympäristövaikutuksiin, mutta myös sosiaaliset, kulttuuriset, alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset sekä yritysvaikutukset otetaan tarkasteluun. Huomioon otetaan muun muassa paikalliset kulttuurin erityispiirteet (vahvistaminen ja elvyttäminen) sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden toteutuminen.
9 5. Vaikutusten arviointi 5.1 Vaikutusalueen rajaus 5.2 Vaihtoehtojen vertailu 5.3 Ekologiset vaikutukset 5.4 Sosiaaliset vaikutukset 5.5 Yritysvaikutukset 5.6 Alue- ja yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset 5.7 Kulttuuriset vaikutukset Kustakin osa-alueesta tehdään vaikutusarviointi sekä laaditaan toimenpideehdotukset mahdollisten haittavaikutusten poistamiseksi. Vaikutusten arviointi sisältää tunnistamisen ja rajaamisen sekä merkittävyyden arvioinnin. 6. Ehdotus seurantamenetelmäksi 6.1 Seurannan toteuttaminen 6.2 Käytettävät indikaattorit ja mittarit 7. Osallistuminen ja vuorovaikutus SOVA-menettelyn osapuolet Aikataulu Vuorovaikutus ja osallistuminen (kuulemistilaisuudet, lehdistötiedotteet ja ilmoitukset) Viranomaisyhteistyö (neuvottelujen/muistioiden pääkohdat) Mielipiteiden ja lausuntojen huomioon ottaminen Sidosryhmätyöskentely 3.4 Maakuntaohjelman valmistelun ja arviointiprosessin alustava aikataulu Maakuntahallitus käynnisti päätöksellään Etelä-Karjalan maakuntaohjelman 2018 2021 valmistelun ja maakuntaohjelmatyön 8.11.2016. Maakuntastrategian valmistelun käynnisti Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen valmisteluryhmä 2.11.2016. Päätöksellä perustettiin maakuntauudistuksen valmisteluryhmän alaisuuteen tulevaisuustyöryhmä ja käynnistettiin maakuntastrategiatyö toimintaympäristöanalyysin ja skenaariotarkastelun osalta. Maakuntauudistuksen valmistelu on Etelä-Karjassa käynnissä. Sitä varten on perustettu yhdeksän työryhmää ja yhdeksän alatyöryhmää. Valmistelua ja työryhmien työskentelyä ohjaavat ohjaus- ja seurantaryhmä sekä valmisteluryhmä. Edellä mainitut ryhmät osallistuvat myös maakuntaohjelman valmisteluun. Ryhmissä on edustettuna tulevan maakunnan muodostavat organisaatiot sekä keskeiset sidosryhmät.
10 Maakuntaohjelmaprosessi etenee ja linkittyy maakuntastrategian laadintaan seuraavasti: Toimenpiteet käynnistyvät vuoden 2016 lopulla. Ensimmäisenä toteutetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksen esille asettamisen yhteydessä avoin kansalaiskysely, jolla kartoitetaan eteläkarjalaisten kokemusta kotimaakuntansa tulevaisuuden suunnasta. Sama kysely lähetetään 25.1.2017 järjestettävään luottamushenkilöseminaariin kutsutuille, joten sen tulokset toimivat suunnan antajana seminaarin yhteydessä toteutettavien työpajojen työskentelylle. Muita jo tiedossa olevia tilaisuuksia sekä ohjelma- ja strategiaprosessin toimenpiteitä ovat muun muassa: Luottamushenkilöseminaari 25.1.2017 Maakunnan lasten ja nuorten kuuleminen ja osallistaminen 100visiot - kampanjan kautta 12/2016 4/2017 Leader-ryhmien kanssa järjestettävä maaseudun nuorten työpaja 2/2017 Kaikille avoimilla Turpakäräjillä teemana maakuntauudistus ja kulttuuri Imatran uudessa teatterissa 15.2.2017 klo 17.30 19.30 Sidosryhmäseminaari ja elinvoimatyöpaja helmi maaliskuussa 2017 ja siihen liittyen sidosryhmäkysely kevättalvella 2017 Kasvupalvelu-tilaisuus yrityksille helmi maaliskuussa 2017, missä kootaan yritysten näkemyksiä maakunnan tulevaisuudesta ja kasvupalveluiden palvelutarpeista sekä kartoitetaan yritysten mahdollisuuksia toimia kasvupalvelujen tuottajana Tulevaisuustyöskentely ja maakunnan tulevaisuuden suuntien hahmottaminen neuvonantajien sparraamana helmi maaliskuussa 2017 Asukaskyselyjä liittyen maakunnan tulevaisuuden suuntiin talvella ja keväällä 2017 Olemassa olevien yhteenliittymien ja vakiintuneiden keskustelutilaisuuksien hyödyntäminen kevättalvella ja keväällä 2017. Näitä ovat esimerkiksi EKSO-
11 TEn järjestöpalaverit, kuntien asukastoiminta, kylätoiminta, vaikuttamisfoorumit (nuoret, vanhukset, vammaiset). Asiantuntijahaastattelut keväällä 2017. Kyselyistä ja tilaisuuksista viestitään vuorovaikutteisesti myös liiton sosiaalisessa mediassa ja samalla ylläpidetään keskustelua ja kootaan kommentteja asukkailta. 4. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maakunnan asukkaille ja muulle kiinnostuneelle yleisölle annetaan säädösten mukaisesti mahdollisuus saada tietoja ja esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta kuullaan ELY-keskusta sekä muita vaikutusalueella toimivia viranomaisia. Kansalaisille järjestetään mahdollisuus tutustua ja esittää mielipiteensä seuraavista asiakirjoista: 1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos, joka asetetaan nähtäville joulukuussa 2016. 2) Maakuntaohjelmaluonnos ja ympäristöselostus, jotka tulevat nähtäville syksyllä 2017. Maakunnan asukkaiden ja maakuntaohjelman valmistelusta kiinnostuneiden kansalaisten näkemyksiä maakuntastrategian ja -ohjelman painotuksista kerätään kyselyillä vuoden 2017 aikana, erityisesti kevätkaudella. Prosessin aikana järjestetään erilaisia avoimia foorumeita ja hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia. Maakuntastrategian ja -ohjelman valmistelun aikana järjestetään sidosryhmille seminaareja, työpajoja sekä keskustelutilaisuuksia. Maakunnan kehittämisen avainhenkilöitä tullaan haastattelemaan. Ohjelman valmistelua ja sisältöä esitellään päätöksenteko- ja valmisteluelinten (maakuntauudistuksen valmisteluun liittyvät työryhmät, MYRS, MYR, maakuntahallitus, maakuntavaltuusto, kulttuurityöryhmä ja ennakointiryhmä) lisäksi sidosryhmätilaisuuksissa, kuten Lappeenranta Imatra-kaupunkiseudun työvaliokunnassa ja sihteeristössä, Imatran seututyövaliokunnassa ja Länsi-Saimaan yhteistyötoimikunnassa, Etelä-Karjalan kauppakamarin valiokunnissa ja muissa toimialakohtaisissa yhteyksissä sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunnassa ja foorumeissa o Luovat alat o Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen ELO-foorumi Luonnosvaiheessa maakuntaohjelmasta ja ympäristöselostuksesta pyydetään lausuntoja ELY-keskukselta, muilta viranomaisilta ja sidosryhmiltä (Liite 1.) nähtävillä
12 olon aikana lokakuussa 2017. Prosessin aikana dokumentoidaan, miten nähtävillä olon aikana saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon. Maakuntaohjelman hyväksymisestä tiedotetaan hallintolain 62 mukaisesti. Hyväksymispäätöksestä käy ilmi, miten ympäristöselostus ja ohjelman valmistelun aikana saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon. Hyväksymispäätös ja maakuntaohjelma julkaistaan sähköisesti sekä asetetaan nähtäville ja toimitetaan tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle. 5. YHTEYSTIEDOT Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta kirjaamo@ekarjala.fi http://www.ekarjala.fi/liitto/ Yhteyshenkilöt ja valmistelijat: Satu Sikanen, aluekehittämisjohtaja 0400 661 318 satu.sikanen@ekarjala.fi Anu Talka, maakuntasuunnittelija 040 350 8111 anu.talka@ekarjala.fi
13 Liite 1 SOVA-menettelyn osapuolet, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin ohjelma voi huomattavasti vaikuttaa Ohjelman vaikutusalueen asukkaat Yritykset ja elinkeinonharjoittajat Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt Yritysten ja laitosten palveluiden käyttäjät Etelä-Karjalan kuntien viranomaiset Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Alueen kunnat ja naapurimaakuntien liitot Keskeisiä sidosryhmiä AKAVA Elinkeinoelämän keskusliitto Energia-, vesi ja tietoliikenteestä vastaavat yhtiöt Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Etelä-Karjalan kauppakamari Etelä-Karjalan kesäyliopisto Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä-Karjalan kunnat Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Etelä-Karjalan maakuntamuseo Etelä-Karjalan pelastuslaitos Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Etelä-Karjalan taiteilijaseura Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Etelä-Suomen aluehallintovirasto HUMAK TKI-Etelä-Karjala Ilmailulaitos Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Itäinen tullipiiri Itäisen maanpuolustusalueen esikunta Jaakkiman kristillinen kansanopisto Joutsenon opisto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen rajavartiosto Korutaideyhdistys ry Kotiseutuyhdistykset
Kuopion hätäkeskus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Leader Länsi-Saimaa ry Liikennevirasto Maasotakoulu Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa ry Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MTK Kaakkois-Suomi Museovirasto Pien-Saimaan suojeluyhdistykset ProAgria Etelä-Suomi Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Saimaan Talous ja Tieto Oy SAK STTK Wirma Lappeenranta Oy 14