1 1. YLEISTÄ TOIMINNASTA 2 1.1 Toiminta-ajatus 2 2. HAASTEITA TOIMINNASSA 2 3. TOIMINNAN PAINOPISTEET VUODELLE 2017 3 3.1 Viestinnän kehittäminen 3 3.2 Yhdistysten välisen verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen 4 3.3 Kumppanuuksien rakentaminen ja tiivistäminen 4 4. MUU TOIMINTA 5 4.1 Jäsenille suunnattava tuki, neuvonta, ohjaus ja koulutus 5 4.2 Tukipolkuja-hankkeen päättyminen ja toiminnan siirtyminen 5 4.3 Kumppanuudella soteen ja kuntiin hanke 2017-2020 6 4.4 NuorTuVa hanke 2017-2019 6 4.5 Oppilaitosyhteistyö 7 4.6 Yritysyhteistyö 7 4.7 Koulutukset ja tapahtumat 7 4.8 Järjestöjen rinnalla kulkija 8 4.9 Yhdistysverkoston strategia 8 5. HENKILÖSTÖ 8 6. YHDISTYSVERKOSTON HALLINTO JA TALOUS 9
2 1. YLEISTÄ TOIMINNASTA Yhdistysverkosto on vuonna 2017 lähes viidenkymmenen keskiuusmaalaisen sosiaalija terveysjärjestön muodostama yhteistyö- ja vaikuttamisverkosto. Yhdistysverkoston toiminta jatkuu Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetun toiminta-avustuksen (Ak) turvin. Lisäksi on haettu projektiavustuksia (Ci), jotta voidaan edelleen kehittää ja lisätä alueen väestölle erilaisia järjestöjen palveluja ja toimintaa. Yhdistysverkoston toiminnan pääpaino on yhdistysten osaamisen ja verkostoitumisen tukemisessa, järjestöjen ja julkisen sektorin välisessä yhteistyössä ja vaikuttamisessa sekä vapaaehtoisuuteen liittyvän osaamisen, tietoisuuden ja arvostuksen lisäämisessä. 1.1 Toiminta-ajatus Keski-Uudenmaan Yhdistysverkoston (myöhemmin Yhdistysverkosto) tavoitteena on edistää yhdistysten välistä verkostoitumista ja yhteistyötä, kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä luoda edellytyksiä jäsenyhdistystensä toiminnalle ja sitä kautta lisätä Keski-Uudenmaan väestön terveyttä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Yhdistysverkosto ohjaa ja tukee jäsenyhdistyksiään yhteistoimintaan kuuluvissa asioissa, harjoittaa tarkoitukseensa liittyvää tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä tekee esityksiä, aloitteita ja antaa lausuntoja. Yhdistysverkoston toimintaympäristö sijoittuu Keski-Uudenmaan alueelle. Moni järjestö toimii usean kunnan alueella, joten yhteistyötä tehdään myös muiden kuntien järjestötoimijoiden kanssa. Seudullinen edunvalvonta vaatii erityisesti laajaa yhteistyötä usean kunnan alueella toimivien järjestöjen kesken. 2. HAASTEITA TOIMINNASSA Yhdistysverkoston ulkoiset haasteet muodostuvat toimintakentän tulevasta murroksesta ja siihen varautumisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon (Sote) uudistus toteutuu vuoden 2019 alusta lukien. Tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät kuntien vastuulta maakuntien vastuulle. Tämä uudistus muuttaa todella perusteellisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiskäytäntöjä. Uudistuksella on merkittävästi vaikutusta myös alueemme järjestöjen toimintaan ja toimintamahdollisuuksiin. Yhdistysverkosto pyrkii vaikuttamaan siihen, että alueen järjestöt saavat aktiivisen ja toimivan roolin niin uudessa sotessa kuin terveyden edistämistyössä. Tämän vuoksi Yhdistysverkosto tavoitteena on päästä mukaan osallistumaan alueemme sote-hankkeen ja terveydenedistämisen suunnitteluun, käytännön valmistelutyöhön ja asukkaiden osallisuuden edistämiseen. Toiminta-alueen kunnat ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Tämänhetkinen maantieteellinen toiminta-alue asettaa omia haasteita verkos-
3 ton toiminnan suunnitteluun. Yhdistysverkoston toiminta on monesta eri syystä keskittynyt epätasaisesti toiminta-alueelle, mutta jatkossa on tarkoitus toimia tasaisemmin koko alueella. Yhdistysverkoston henkilökunta sai keväällä 2016 päätökseen yhdistyskierroksen, jonka aikana tavattiin jäsenyhdistysten aktiiveja ja työntekijöitä sekä saatiin palautetta Yhdistysverkoston toiminnasta. Jäsenyhdistykset nostivat esiin erityisesti seuraavia kehittämistarpeita: Yhdistysverkoston tulisi kehittää viestintäänsä, lisätä yhdistysten välistä yhteistyötä ja verkostoitumista koko toimialueellaan, päästä eroon Järvenpääkeskeisyydestä, hyödyntää paremmin jäsenyhdistystensä osaamista ja asiantuntemusta, aktivoida nuoria ja työikäisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan, järjestää lisää koulutuksia, tiivistää kuntayhteistyötä sekä lisätä vaikuttamistyötä. 3. TOIMINNAN PAINOPISTEET VUODELLE 2017 Yhdistysverkoston toimintasuunnitelman linjaukset perustuvat strategiaan vuosille 2013-2017 (liite 2). Niissä on myös huomioitu yhdistyskierroksella jäseniltä saatuja viestejä. 3.1 Viestinnän kehittäminen Lisätään Yhdistysverkoston viestinnässä erityisesti jäsenyhdistysten toiminnan ja yhdistysten välille syntyneen yhteistyön esilletuomista. Näistä asioista viestitään esimerkiksi jäsenilloissa ja sosiaalisessa mediassa. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään myös videotekniikkaa, kuukausikirjettä ja blogia. Mikäli saadaan rahoitus järjestöassistentin palkkaamiseen, hyödynnetään hänen resurssiaan tässä kehittämistyössä. Järjestöassistentti voisi esimerkiksi osallistua yhdistysten tapahtumiin ja julkaista niistä pieniä juttuja sosiaalisessa mediassa. Assistentin työpanoksella vahvistetaan myös jäsenyhdistysten osaamista viestinnällisissä asioissa. Jatketaan profiloitumista katto- ja asiantuntijaorganisaationa, potentiaalisena yhteistyökumppanina kunnille sekä sote-alan yhdistysten viestinviejänä. Jaetaan ajankohtaista tietoa Yhdistysverkoston toimialaan liittyvistä asioista ja markkinoidaan jäsenille suunnattua tukea, neuvontaa, ohjausta ja koulutusta. Lisätään Yhdistysverkoston tapahtumaviestinnän suunnitelmallisuutta, jotta jäsenyhdistykset ehtivät viestiä Yhdistysverkoston tapahtumista omille jäsenilleen. Huomioidaan viestinnässä myös ne, jotka eivät ole aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Jatketaan Keski-Uudenmaan yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan kuukausikirjeen toimittamista. Nettisivut pidetään sisällöllisesti tasokkaana ja lisätään esimerkiksi sosiaalisen median kautta niiden käyttöastetta. Jäsenkirje julkaistaan 2-3 kertaa vuodessa. Se on suunnattu nimensä mukaisesti jäsenyhdistyksille kertomaan Yhdistysverkoston ajankohtaisimmat uutiset ja osallistumismahdollisuudet. Jäsenkirje lähetetään jatkossa myös sähköisessä muodossa. Paikallisen printtimedian kanssa jatketaan yhteistyötä. Verkoston tapahtumista tarjo-
4 taan ennakkopuffeja ja juttuvinkkejä. Lisäksi hyödynnetään Kumppanuussivuja sekä yhdistys- ja tapahtumapalstoja. Resurssien puitteissa kehitetään viestintää niin, että hankitaan kuvapankista laadukkaita kuvia, lehtimainontaa paikallislehdistä, Google- tai Facebook-mainontaa tarpeen mukaan, Yhdistysverkoston t-paidat tai vastaavat tunnisteet työntekijöille esimerkiksi messutapahtumia varten. Mahdollisuuksien mukaan nykyaikaistetaan ja raikastetaan visuaalista ilmettä esimerkiksi nettisivuilla. Kuntavaaleihin liittyen tuodaan viestinnässä esille järjestöjen toimintaa hyvinvoinnin edistäjinä ja sitä mitä järjestökumppanuuksilla saadaan aikaan. Tehdään yhdistysten välillä syntyneitä yhteistyön polkuja ja tuloksia näkyviksi ja tuodaan sitä kautta esille yhdistysten toimintamahdollisuuksien turvaamisen tärkeyttä. 3.2 Yhdistysten välisen verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen Hyödynnetään erityisesti Tukipolkuja-hankkeen Nurmijärven pilotissa kehitettyä Järjestötreffit-toimintamallia, joka kokoaa yhdistystoimijoita ja muita sidosryhmiä yhteen kuntakohtaisesti yli sektorirajojen. Järjestötreffit eivät ole yksittäinen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi, jonka teemat muodostuvat tarvelähtöisesti. Järjestetään Järjestötreffit vuoden aikana kaikissa toimialueen kunnissa eli Nurmijärvellä, Järvenpäässä, Mäntsälässä, Keravalla, Tuusulassa ja Pornaisissa. Organisoidaan myös muita vapaamuotoisia verkostoitumistilaisuuksia mahdollisuuksien mukaan. Tehdään yhteistyötä myös sellaisten yhdistysten kanssa, jotka eivät ole jäseniä. Yhdistysverkosto toimii Keski-Uudenmaan VALIKKO verkoston koollekutsujana. Ympäri Suomea toimivat alueelliset VALIKKO verkostot ovat vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden vertaisryhmiä. Yhdistysverkosto on valtakunnallisesti vapaaehtoistyötä edistävän Kansalaisareena ry:n jäsen. Valtakunnallisella tasolla yhteistyötä tehdään myös eri puolilla Suomea sijaitsevien kansalaistoiminnan- ja järjestökeskusten sekä verkostojen kanssa. Yhteistyö pitää sisällään mm. hyvien toimintamallien jakamista. Ollaan mukana SOSTEn koordinoimassa Uudenmaan aluetyöntekijöiden verkostossa, joka kokoontuu neljä kertaa vuodessa sekä Reilut Parastajat Alueellisten yhteistyöjärjestöjen vaikuttamis- ja kehittämisverkosto REPAssa, jossa jaetaan hyviä toimintamalleja ja tehdään yhteistä kehittämistyötä. Lisäksi jatketaan vuonna 2016 aloitettuja toiminnanjohtajien verkostotapaamisia. Jatketaan Yhteisöllinen työtila toimintamuotoa, joka mahdollistaa eri toimijoiden verkostoitumisen yli sektorirajojen. 3.3 Kumppanuuksien rakentaminen ja tiivistäminen
5 Alueen kunnat, kaupungit ja Keski-Uudenmaan sote-alueyksikköhanke ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Vuonna 2019 toteutuva sote-uudistus vaikuttaa alueen yhdistysten toimintaedellytyksiin. Yhdistysverkosto haluaa olla vaikuttamassa näihin asioihin jo valmisteluvaiheessa. Keskeisin vaikuttamistyö sote-hankkeessa on yhteistyö Keski-Uudenmaan sotealueyksikköhankkeen kanssa, joka on käynnistynyt jo vuoden 2016 aikana. Vuoden aikana järjestetään yhteistyössä esimerkiksi sote-aiheisia seminaareja tai työpajoja. Osallistutaan kuntien työryhmiin, jotka valmistelevat sote-poliittisia asioita. Jäsenyhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä niiden teemojen parissa, joissa heillä on erityisosaamista ja kokemusasiantuntijuutta. Tarvittaessa annetaan lausuntoja ja tehdään vetoomuksia sote- ja järjestöasioihin liittyen. Vuoden aikana tiivistetään kuntien ja kaupunkien kanssa käytävää vuoropuhelua sekä pyritään lisäämään näkyvyyttä ja rakentamaan kumppanuutta erityisesti niissä toimialueen kunnissa, joissa sitä on ollut vähemmän. Erityisesti jalkaudutaan Tuusulaan, Keravalle, Mäntsälään ja Pornaisiin, joissa pyritään löytämään hedelmällisiä yhteistyön muotoja. Lisäksi tiivistetään yhteistyötä Nurmijärvellä ja Järvenpäässä, joissa järjestetään kumppanuus-/yhteistyöfoorumeita yhteistyössä kuntien kanssa. Kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä tärkeitä teemoja ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä yhdistysten ja kuntalaisten osallisuuden edistäminen. 4. MUU TOIMINTA 4.1 Jäsenille suunnattava tuki, neuvonta, ohjaus ja koulutus Järjestetään jäsenjärjestöjen toimintaa tukevaa koulutusta esille tulevien tarpeiden mukaan. Tuetaan jäsenjärjestöjen vapaaehtoistoiminnan organisointia, sekä edistetään toiminnan näkyvyyttä ja uusien toimintamuotojen käyttöönottoa. Jos saadaan rahoitus järjestöassistentin palkkaamiseen, tarjotaan edelleen henkilökohtaista opastusta esim. tietotekniikkaan ja sosiaaliseen mediaan liittyvissä asioissa. Vahva ja keskusteleva verkosto mahdollistaa järjestökentässä uusien innovaatioiden syntymisen ja kansalaisten äänen kuulumisen. Vahvan verkoston olemassa olo edellyttää, että toimijat tuntevat toisensa, luottavat toisiinsa ja sitoutuvat kaikkien toimintaa hyödyttävien ratkaisujen hakemiseen. 4.2 Tukipolkuja-hankkeen päättyminen ja toiminnan siirtyminen Yhdistysverkosto hallinnoi RAY:n rahoittamaa Tukipolkuja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi miten ja miksi kuntien kannattaisi tehdä yhteistyötä (2013-2016) hanketta. Tukipolkuja 2013-2016 hankkeen Järvenpään pilotissa keskitytään hankkeen loppuvaiheessa juurruttamaan ja siirtämään kehitetyt palvelukokonaisuudet osaksi Setlementti Louhela ry:n olemassa olevaa palvelutarjontaa.
6 Siirrettävät palvelukokonaisuudet ovat ohjatut ryhmätoiminnat sisältäen sekä yksilöllisiä että ryhmätukipolkuprosesseja, vertaisneuvoja-toiminnan kehittämisprosessit kuten koulutussuunnittelu, koulutuksen ja vertaisneuvoja-toiminnan arviointiprosessit, työnohjaukselliset yksilö- ja pienryhmäohjaukset sekä yhteistyö alueelliseen ohjaamotoimintaan osallistuvien toimijoiden kanssa. Myös Nurmijärven pilotin kehittämistyön loppumetrit painottuvat kehitettyjen, kumppanuuksien kautta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävien, tarvelähtöisten toimintamuotojen juurruttamiseen. Pilottihankkeessa kehitettyjä toimintoja ovat mm. Järjestötreffit, Hyvinvointitalkoot Yli sektorirajojen Kumppanuusfoorumi, Nurmijärven Omaishoidon kumppanuuspöytä, Omaishoidon perhetyö malli, kirjastojen ja kirjastoauton järjestöyhteistyö, uudistettu vapaaehtoistoiminnan koulutuskokonaisuus, Nurmijärven Siskot & Simot välittämisen yhteisö sekä Nurmijärven kunnan internetsivujen uudistettu järjestösivusto. Kehitetyt toiminnat jatkuvat sovitusti eri toimijoiden ja työryhmien koordinoitavina ja jatko kehitettävinä. Lisäksi kehittämistyöstä kerätyn kokemuksellisen tiedon levittäminen kuuluu olennaisena osana hankkeen loppuvaiheen työhön. Tietoa levitetään esimerkiksi vierailujen ja puheenvuorojen muodossa tarpeiden mukaan paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. 4.3 Kumppanuudella soteen ja kuntiin hanke 2017-2020 Tämä osio toteutuu vain, mikäli hankkeelle saadaan RAY-rahoitusta tai muuta rahoitusta. Yhdistysverkosto on hakenut rahoitusta Kumppanuudelle soteen ja kuntiin hankkeelle, joka toteutuessaan lisäisi järjestöjen välistä yhteistyötä väestön hyvinvoinnin edistämistyössä, toisi järjestöjen hyvinvointia edistävän osaamisen täydentäväksi osaksi Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön ja kuntien palvelurakenteita, mahdollistaisi alueen kuntalaisten osallistumisen sote-uudistukseen liittyvään päätöksentekoon ja kehittämistyöhön sekä edistäisi järjestöjen ja kuntien välistä kumppanuutta Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Mäntsälässä, Pornaisissa ja Tuusulassa. Ensimmäisenä vuonna hankkeelle rekrytoidaan työntekijät ja etsitään toimistotila. Ensimmäisen vuoden aikana tehdä nykytila-analyysi, suunnitellaan ja luodaan viestintämateriaalia, rakennetaan kumppanuuksia, edistetään yhdistysten välistä yhteistyötä sekä järjestetään informatiivisia ja keskustelevia tilaisuuksia sote-uudistuksesta. 4.4 NuorTuVa hanke 2017-2019 Tämä osio toteutuu vain, mikäli hankkeelle saadaan RAY-rahoitusta. Yhdistysverkosto on hakenut rahoitusta NuorTuVa-hankkeelle, joka toteutuessaan edistäisi toisen asteen opiskelijoiden ja yhdistysten vuoropuhelua, lisäisi opiskelijoiden hyvinvointia ja osallisuutta, innostaisi nuoria mukaan aktiiviseen kansalaistoimintaan, kehittäisi tietoverkoissa ja somessa tapahtumaa yhdistystoimintaa, lisäisi keskiuusimaa-
7 laisten järjestöjen osaamista ja elinvoimaisuutta sekä tiivistäisi kuntayhteistyötä erityisesti Järvenpäässä ja Tuusulassa. Ensimmäisenä vuonna hankkeelle rekrytoidaan työntekijät ja etsitään toimistotila. Tarkennetaan toiminta-, arviointi- ja viestintäsuunnitelma sekä tehdään lähtötilaselvitys. Kerätään yhdistyksiltä ideoita toteutukseen ja luodaan sähköinen työskentelyalusta. Aloitetaan konkreettisten yhteistyömuotojen suunnittelu oppilaitosten kanssa. Kokeillaan hankkeen ensimmäisiä toimintamuotoja ja viestitään niistä aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. 4.5 Oppilaitosyhteistyö Yhdistysverkosto tekee yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa. Laurea- ammattikorkea-koulun osalta toiminta keskittyy viestintään. Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyö painottuu terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien yhteishankkeiden toteuttamiseen. Keudan Pekka Halosen akatemian kanssa tehtävä yhteistyö käsittää graafiseen suunnitteluun liittyvän yhteistyön. Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) kanssa edistetään osallistumista ja yhdistystoimintaa. Oppilaitoksille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan mm. työharjoittelupaikkoja ja opinnäytetöiden tekomahdollisuutta. 4.6 Yritysyhteistyö Yhdistysverkosto tekee yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa mm. erilaisissa koulutuksissa, tapahtumissa ja Nenäpäivän hyväntekeväisyystempauksessa. Yhdistysverkoston omassa ja yritysten kanssa tehtävässä toiminnassa korostetaan lähivastuuajattelua. 4.7 Koulutukset ja tapahtumat Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus toteutetaan aikaisempien vuosien tapaan Järvenpäässä ja ensimmäistä kertaa Nurmijärvellä. Koulutus toteutetaan yhdistysten, julkisen sektorin ja seurakunnan yhteistyönä. Kerava Opiston kanssa koulutusyhteistyötä jatketaan Onnellinen Kerava -hankkeen myötä. Yhdistysverkosto on perustettu 23.4.2007 ja se täyttää kymmenen vuotta vuonna 2017. Kevään aikana järjestetään 10-vuotisjuhlat, jonne kutsutaan ainakin jäsenjärjestöjen edustajia, nykyisiä ja entisiä hallituksen jäseniä ja työntekijöitä. Suomi 100 -juhlavuoden valtakunnallisena teemana on yhdessä. Yhdistysverkosto suunnittelee yhdessä muiden Järvenpäässä toimivien yhdistysten kanssa vapaaehtoisille gaalaa syksyksi. Gaalaa varten on haettu avustusta Järvenpään kaupungilta. Liikuta minua -tapahtuma toteutetaan keväällä perinteisesti yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa. Tapahtuma on suunnattu ihmisille, jotka eivät vielä juurikaan harrasta liikuntaa.
8 Mäntsälässä koordinoidaan vapaaehtoistoiminnan messut. Tapahtuma järjestetään Seurojentalolla 21.1.2017. Kuntavaaleihin liittyen järjestetään yhteistyössä Keski-Uusimaa lehden kanssa vaalipaneeli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Vaalipaneelissa tuodaan esille yhdistyksille tärkeitä teemoja. 4.8 Järjestöjen rinnalla kulkija Järjestöjen rinnalla kulkija toiminta mahdollistaa halukkaille jäsenyhdistyksille saada hetkittäistä apua toimintaansa. Tällainen hetkittäinen voi olla esimerkiksi kehittämistoiminnan apu tai joku muu yhdistystoimintaan liittyvä asia. Rinnalla kulkija toiminta ei ole pysyväisluonteista apua vaan se kestää ennalta sovitun ajan. Tarkoituksena on se, että annettava apu auttaa kohdeyhdistystä pääsemään kriisin yli ja jatkamaan toimintaansa. 4.9 Yhdistysverkoston strategia Vuoden 2017 aikana pyritään saamaan valmiiksi Yhdistysverkoston strategia vuodesta 2018 eteenpäin. Nykyisen strategian päivitystyö aloitetaan vuoden 2016 loppupuolella. 5. HENKILÖSTÖ Yhdistysverkostolla on kaksi palkattua työntekijää: toiminnanjohtaja ja yhteisökoordinaattori. Lisäksi maaliskuun alkupuolelle asti toimii RAY:n Paikka auki avustuksella palkattu järjestöassistentti. Myös ensi vuodelle on haettu rahoitusta järjestöassistentin palkkaamiseen. Yhdistysverkoston hallinnoimassa Tukipolkuja hankkeessa työskentelee kolme henkilöä: projektipäällikkö, projektityöntekijä ja yhteisökeskusemäntä / -isäntä (palkkatuella palkattava). Hanketyöntekijöillä ja mahdollisesti yhteistyökeskusemännällä on mahdollisuus työskennellä alkuvuodesta 2017 hankkeen toimintojen juurruttamisen ja siirtämisen varmistamiseksi niin pitkään kuin hankerahoitusta on jäljellä. Lisäksi henkilöstö voi muodostua mahdollisista uusien hankkeiden työntekijöistä. Henkilökunta osallistuu toimintavuoden aikana oman alansa (mm. SOSTEn ja RAY:n) koulutuksiin. Koulutusten antia referoidaan henkilöstön kesken esimerkiksi kehittämisiltapäivissä, jolloin yksittäisestä koulutuksesta saadaan hyötyä koko työyhteisölle. Jatketaan työhyvinvointiin liittyviä iltapäiviä/iltoja (2-3 kertaa/vuosi), joissa voidaan käsitellä työhyvinvointiin ja työyhteisön kehittämiseen liittyviä teemoja sekä virkistäytyä yhdessä. Työssä jaksaminen edellyttää systemaattista panostusta työyhteisön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Vuoden aikana käydään henkilökunnan kanssa kehityskeskustelut. Henkilöstön työhyvinvointia tukemalla vaikutetaan ennalta ehkäisevästi mm. työuupumukseen.
9 6. YHDISTYSVERKOSTON HALLINTO JA TALOUS Yhdistysverkoston kehittäminen lähtee ennen kaikkea kohderyhmän tarpeista talousarvion raameja noudattaen. Hallituksen kokoonpano on sääntöjen mukaan puheenjohtaja ja kuudesta kahdeksaan muuta hallituksen jäsentä sekä kullekin varajäsen. Yhdistysverkostolla on kaksi erillistä toimitilaa. Vanha Sahan koulu, (Puistotie 83, 04430 Järvenpää) on Järvenpään kaupungilta vuokratussa kiinteistössä ja Rekikadun yhteisökeskus (Rekikatu 1, 04440 Järvenpää) Tukipolkuja hankkeen toimitila Järvenpään seurakunnalta vuokratussa kiinteistössä. Yhdistysverkosto luopuu Rekikadun yhteisökeskuksen tilasta kevään aikana, kun hankkeen Järvenpään pilotin toiminnot siirtyvät osaksi Setlementti Louhelan toimintaa. Kirjanpitopalvelut ostetaan Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy:ltä. Taloussääntö (RAY:n malli) ohjaa Yhdistysverkoston hallintoa, varojen hoitoa ja kirjanpitoa. Tilinpäätöksessä ja tilintarkastuksessa on noudatettava kirjanpitolakia ja asetusta, tilintarkastuslakia, yhdistyslakia sekä yhdistyksen omia sääntöjä. Yhdistysverkoston toiminnan rahoitus perustuu RAY:n kohdennettuun toimintaavustukseen sekä mahdollisiin hankeavustuksiin. Hallituksella on oikeus tarkistaa ja muuttaa talousarviota, mikäli RAY:n avustus poikkeaa ehdotetusta. Talousarvion liikevaihto vuodelle 2017 on 181 048 509 850 riippuen RAY:n rahoituspäätöksistä. Talousarviota tarkennetaan RAY:n vahvistettua rahoituksen vuodelle 2017 joulukuussa 2016. Talousarviossa arvioitu siirtyvä käyttämättä jäänyt avustus vuodelta 2016 on arvio talousarvion laadintahetkeltä, eikä välttämättä vastaa vuoden 2016 lopussa olevaa todellista lukua. Yhdistyksen toimintaa koskevat talousarviot kustannuspaikoittain ovat erillisellä liitteellä. Yhdistysverkoston toimintaa arvioidaan jäsenkyselyn, sidosryhmäkyselyn sekä hallituksen ja henkilöstön itsearviointien avulla. Toimintaa kehitetään jatkuvasti palautteen myötä. Toiminnan laajuutta ja määrää seurataan jatkuvalla tilastoinnilla: toimitilan käyttö, koulutuksiin ja eri tapahtumiin osallistuneet sekä muut tarkoituksen mukaiset Rahaautomaattiyhdistyksen ehdottamat määrälliset indikaattorit. Kaiken kaikkiaan Yhdistysverkoston toiminnan seurantaa ohjaa RAY:n tuloksellisuus ja vaikutusselvitys sekä Yhdistysverkoston painopisteessä kulloinkin olevat teemat.
10 LIITE 1 Yhdistysverkoston jäsenjärjestöt (tilanne 19.09.2016): Aivovammayhdistys ry ENTER ry Etelän-SYLI ry Hyvinkään Vammaisjärjestöjen Yhteistyöelin Vaje ry Järvenpään Inner Wheel klubi ry Järvenpään Reumayhdistys ry Järvenpään Seudun Diabetesyhdistys ry Järvenpään Seudun Invalidit ry Järvenpään Sydänyhdistys ry Järvenpään Terveyskasvatusseura ry Keravan Reuma ja Tules ry Keravan Seudun Sukututkijat ry Keski-Uudenmaan aivohalvausyhdistys ry Keski-Uudenmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry Keski-Uudenmaan Hengitysyhdistys ry Keski-Uudenmaan Kehitysvammaisten Tuki ry Keski-Uudenmaan Klubitalot ry Keski-Uudenmaan Kuulo ry Keski-Uudenmaan mielenterveysseura ry Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys ry Keski-Uudenmaan Näkövammaiset ry Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry Kivipuiston palvelukotisäätiö KoKoA Koulutetut kokemusasiantuntijat ry Lepolan Martat ry Lomakoti Kotoranta ry Luodaan Yhdessä ry Mielenterveysyhdistys Hyvinkään Verso ry Miessakit ry MLL:n Järvenpään paikallisyhdistys ry Mäntsälän palvelukotiyhdistys ry Nurmijärven Hengitysyhdistys ry Nurmijärven Invalidit ry Nurmijärven reumayhdistys ry Nurmijärven Sydänyhdistys ry Parasta Lapsille ry Pollesta Potkua ry Pääkaupunkiseudun ADHD -yhdistys ry Setlementti Louhela ry Siskot ja Simot ry Suomen Autismiyhdistys ry Suomen Nivelyhdistys ry Tuusulan Reuma ja Tules ry Tuusulan Seudun Mielenterveysyhdistys TUUMI ry Uudenmaan Keliakiayhdistys ry Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU ry Yhtenäinen Ahjo ry
11 LIITE 2 Strategia 2013-2017 ARVOT: Luotettava ja vastuullinen yhteistyökumppani Jäsenlähtöinen - kuuntelee, kannustaa ja huomioi muiden toiveita Käytettävissä - verkostoa on helppo lähestyä Inhimillinen - myöntää tehdyt virheet ja pyrkii minimoimaan vahingot Pyrkii parhaaseen mahdolliseen saavutukseen moraalisesti oikeita keinoja käyttäen Tasa-arvoinen: jokainen jäsen on samanarvoinen Yhdistysverkosto on vahva ja yhteisöllinen eri yhteisöjen välistä vuoropuhelua edistävä, kuntalaisten osallisuutta ja hyvinvointia tukeva yhteistyöjärjestö sekä alueellinen yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan innovaatiokeskus. Yhteisöllinen toimija - Tukee yhteistyötä ja verkottumista jäsenyhdistysten välillä - Tukee kumppanuutta toimialueella toimivien järjestöjen ja kuntien välillä - Vahvistaa jäsentensä äänen kuulumista edunvalvontakysymyksissä Kuntalaisten osallisuutta edistävä yhteistyöjärjestö - Toimii kuntalaisten hyvinvointia osallisuutta edistäen - Mahdollistaa ja organisoi vapaaehtoisvoimin toteutettavaa kuntalaisten tarvelähtöistä toimintaa - Järjestää osallisuutta edistävää toimintaa Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan innovaatiokeskus - Tukee jäsenyhdistysten yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa - On osallisena toimialueen vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä ja toimintamuotojen innovoinnissa - Levittää yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan hyviä käytäntöjä ja tukee niiden käyttöönottamista Yhdistysverkoston toiminta perustuu Raha-automaattiyhdistyksen AK-tukeen, hankerahoitukseen ja kuntien kumppanuustyön korvauksiin. Yhdistysverkoston toiminnan omarahoitus muodostuu jäsenyhdistysten jäsenmaksuista, toimitilavuokrista ja mahdollisista maksullisista palvelutoiminnoista. Yhdistysverkosto on toimintaansa kehittävä, avoin ja oppiva yhteisö.