ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4 / PAIKKA: Sähkötalo, Helsingin Energia, Malminrinne 6 A, Energiatorin neuvotteluhuone AIKA: 2.5. kello 13.00 15.00 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Joonas Hautala Sari Hildén Riikka Jääskeläinen Ifa Kytösaho Senja Laakso Jukka Niemi Perttu Pohjonen Aino Rantanen Satu Salonen Susanna Sarvanto-Hohtari Ulla Soitinaho Alpo Tani Olavi Tikka Hanna Veräjänkorva Jari Viinanen Katri Kuusinen, sihteeri Rauno Tolonen, sihteeri Liikuntavirasto Tilakeskus Stara Asuntotuotantotoimisto Sosiaali- ja terveysvirasto Helsingin Energia Hankintakeskus Helsingin Satama HKL Opetusvirasto HKR-Rakennuttaja Kaupunkisuunnitteluvirasto HKR-Rakennuttaja Helsingin Energia Ympäristökeskus HKR-Rakennuttaja Helsingin Energia 1. KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. 2. EDELLISEN KOKOUKSEN Hyväksyttiin edellisen kokouksen (27.3.) pöytäkirja muutoksitta. 3. SÄHKÖTALON AURINKOHANKKEEN ESITTELY Hanna Veräjänkorva esitteli aurinkosähkön tuotantomahdollisuuksia Helsingissä sekä Helsingin Energian palveluita aurinkosähköön liittyen. Auringon säteilymäärä on Etelä-Suomessa samalla tasolla kuin Pohjois-Saksassa. Aurinkopaneelit toimivat viileässä ilmanalassa paremmalla hyötysuhteella kuin kuumissa olosuhteissa. Helsingin Energialla on nykyisin valmius ostaa pientuottajien aurinkopaneelien ylijäämäsähköä. Helen tarjoaa myös palvelua, jossa he mitoittavat kiinteistökohtaisen aurinkosähkövoimalan kulutuksen perus- 1
teella ja toimittavat sen asennettuna. Kerrostaloissa aurinkovoimalalla tuotettu sähkö käytetään kiinteistösähkökäyttöihin, eikä sitä voida jyvittää asuntojen sähkönkulutukseen ja erillisiin sähkösopimuksiin. Veräjänkorva kertoi myös Espoon teettämästä koko kaupunkialueen kattojen aurinkosähkön potentiaalikartoituksesta, jonka perusteella kaupunkilaisille julkaistiin internetissä aurinkokartta, josta kaupunkilaiset voivat tutkia esimerkiksi oman talonsa katon aurinkosähkön tuotantomahdollisuuksia. Tietojen pohjalta Espoossa valmistellaan myös Energiatieto-palvelua, jossa kaupunkilainen voi vertailla erilaisia energiantuotantovaihtoehtoja. Veräjänkorvan esitys on liitteessä 1. Esityksen jälkeen käydyssä keskustelussa nostettiin esiin seuraavia seikkoja: Lappeenrannan kaupunki on teettämässä selvitystä rakennusten pintojen aurinkosähköpotentiaalista sellaisella rajauksella, että heikot ja suojellut rakennukset karsitaan tarkastelusta pois jo alkuvaiheessa HSY:llä on ollut suunnitelmissa hanke Helsingin kattojen laserkeilaukseen ja aurinkosähköpotentiaalikartan laatimiseen Monesti kattorakenteet eivät ole riittävät paneelien tukirakenteille ja kattorakenteiden vahvistaminen voi nostaa hankkeen hintaa merkittävästi, siksi olisi olennaista löytää tuotanto-olosuhteiden kannalta parhaimmat paikat. Aurinkosähköjärjestelmän elinkaari on yli kolmekymmentä vuotta, tämän vuoksi aurinkosähköjärjestelmä on kannattavinta asentaa peruskorjatulle tai uudelle katolle. Aurinkosähkön hyödyntäminen huomioidaan julkisten rakennusten hankesuunnittelussa, mutta se ei ole aina kustannustehokasta. Vinokattoasennukset ovat yleensä edullisempia kuin tasakattoasennukset, koska tasakatto edellyttää telineitä paneeleille. Tuulikuorman takia telineiden pitää olla tukevat ja katolle asennettavasta kokonaisuudesta tulee painavampi kuin aurinkosähköjärjestelmä muuten edellyttäisi. Tuotannon kannalta parhaat sijainnit ja optimaaliset kattorakenteet ovat usein ristiriidassa. 60-70-lukujen taloissa on tasakatot, mutta niissä aurinkopaneelit eivät ole kaupunkikuvallisesti ongelma. 50-luvun taloissa on vinokatot, mutta ne on myös useammin suojeltu Tasakatoilla pitää huomioida myös lumikuormat, sillä lumen pudotus vaikeutuu aurinkopaneeliasennusten myötä Aurinkosähkön laajamittainen hyödyntäminen ja kehitystyö on alkanut Keski-Euroopasta, jossa on erilaiset olosuhteet eikä lumenpudotusasioita tai lumen peittämiä paneeleja ole tarvinnut miettiä Katoille asennettujen aurinkopaneelien ja lumen aiheuttamien haasteiden toteutusvaihtoehdoista ja niistä saaduista kokemuksista ei Helsingin Energialla ole löydetty juurikaan tutkimustietoa Aurinkopaneeli lämpenee hieman auringon osuessa siihen, mikä edistää lumen sulamista ja myös lämmityskaapeleita on kokeiltu Kauppakeskuksissa on kokeiltu automaattisia lumenpoistojärjestelmiä ja aavikoiden läheisyydessä on käytetty pölynpoistoon elektromagneettisia menetelmiä. Lumen koostumus ja tarrautuvuus on erilainen eri lämpötiloissa 2
ATT:llä on työn alla kaksi uudiskohdetta, joihin tulee aurinkopaneelit, jotka on mitoitettu kevään ja syksyn sähkönkulutuksen mukaan Helsingin Energia olisi valmis toteuttamaan jonkin kaupungin omistaman kohteen aurinkosähköratkaisun ns. ympäristöpennisähkökonseptilla 4. KETS-SOPIMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Ulla Soitinaho kertoi uuden energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksesta olemassa oleviin vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin. Sopimuksissa on säästötavoitteena 9 % ja ne ovat voimassa vuoteen 2016 asti. Uusi jo voimaan astunut energiatehokkuusdirektiivi korvaa energiapalveludirektiivin, jota sopimukset ovat onnistuneesti toteuttaneet. Direktiivillä pyritään varmistamaan 20 %:n säästötavoitteen toteutuminen vuoteen 2020 mennessä ja siinä edellytetään kansallista sitovaa energiansäästötavoitetta vuosille 2014 2020. Olemassa olevia sopimuksia on siis tarpeen täydentää sekä valmistella uudet sopimukset kaudelle 2017 2020. Uudella kaudella ja olemassa olevan sopimuskauden loppuvuosina (2014 2016) säästöä tulisi syntyä vuosittain noin 1,5 %, kun tavoite nykyisessä sopimuksessa on keskimäärin 1 % vuodessa. Komissio on antanut kolme vaihtoehtoa tavoitteen saavuttamiseen, joista yksi on velvoittaa energiayhtiöt säästön toteuttamiseen, toinen saavuttaa vastaava säästö muilla kansallisesti päätetyillä menettelytavoilla ja kolmas näiden keinojen yhdistelmä. Nykyisen sopimusmallin jatkokehittäminen olisi toteutusvaihtoehdon 2 mukainen. Jos tämä keino valitaan, komissiolle on esitettävä joulukuussa tämän kansallisen energiatehokkuusohjelman myötä saavutettava säästö ja keinot joilla ne saavutetaan. Kuutoskaupungit ovat pitäneet yhteistyöpalaverin työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja kaavailleet yhteistä aiesopimusta uusien kaupunkikohtaisten sopimusten valmistelusta. Aiesopimuksen tarkoituksena on arvioida uudella sopimuskaudella saavutettava kumulatiivinen energiansäästö ja linjata toimenpiteet, joilla se saavutetaan, jotta voidaan osoittaa Suomen kaupunkien sitoutuminen vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteisen aiesopimuksen vaihtoehtona on, että aiesopimukset tehdään kaupunkikohtaisesti työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Varsinaiset energiatehokkuussopimukset uudelle kaudelle tehdään joka tapauksessa kaupunkikohtaisesti. Soitinaho korosti, että uuden laskutavan mukaan suurin hyöty saataisiin, jos säästövaikutukseltaan suurimmat toimenpiteet toteutettaisiin 2014-2016 välisenä aikana, jolloin ne huomioitaisiin myös kaudella 2017-2020. Esityksen jälkeen keskustelussa kyseenalaistettiin Helsingin hyöty mahdollisesta yhteisestä aiesopimuksesta ja pohdittiin tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä mahdollisia sanktioita ja varhaistoimien huomiointia. Soitinaho korosti että aiesopimuksen tarkoitus on osoittaa kaupunkien yhteinen sitoutuminen säästötavoitteen saavuttamiseen ja että varsinaiset sopimukset kaudelle 2017 2020 tavoitteineen ja toimenpiteineen ovat kaupunkikohtaisia. 3
Keskustelussa tuotiin myös esiin epäselvyys kuutoskaupunkien yhteistyön nykytilanteesta ylipäätään. Puheenjohtajan mukaan Helsinki on ainoa kaupunki, joka on käynnistämässä Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteen mukaisesti hankkeen säästötavoitteen nostamisesta 30 %:iin, eikä muissa kaupungeissa ole edetty tämän asian suhteen. 5. ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINNAN RAPORTOINTI V. 2012 Katri Kuusinen esitteli viime vuoden energiankulutuksen kehitystä ja säästötoimilla saavutettua kokonaissäästöä. Sähkönkulutuksen seuranta on muuttunut niin, että sähkölämmitystä ja kulutussähköä ei enää saada erikseen. Tämä aiheuttaa aiemmin erikseen raportoituun kulutussähkön trendiin pienen nousun vuoden 2012 kohdalla. Kuusisen esitys on liitteessä 2. Säästövaikutusten arviointi oli vielä osittain kesken, mutta säästöjä on toteutettu jo tähän asti tehdyn arvion mukaan tavoitteiden mukaisesti. Energiansäästöneuvottelukunnan jäseniltä saatiin ennen kokousta muutamia kommentteja ja täydennyksiä. Muita kommentteja ja täydennyksiä voi lähettää 13.5. mennessä Pälvi Holopaiselle rakennusvirastoon. Keskustelussa saatuja kommentteja olivat - Kulutussähkö ja sähkölämmitys tulisi yhdistää takautuvasti, jotta lukemat ovat vertailukelpoiset - Kaavioissa tulisi tarkentaa, mitä pinta-aloja kohden ominaiskulutukset on laskettu (esim. bruttoneliöt) - Sähköntuotannon ominaispäästön laskee nykyään Energiamarkkinavirasto ja laskelma valmistuu heinäkuussa, joten sähkökäytön hiilidioksidipäästöjä ei saada nyt eikä jatkossakaan vuoden alkupuoliskolla valmistuvaan raporttiin. Ominaispäästön ei odoteta heilahtelevan merkittävästi vuosien välillä, joten käytetään arviota. - Miksi sähkön ominaiskulutus oli vuosina 1996-1997 niin alhainen verrattuna edellisiin vuosiin ja nousi niin jyrkästi vuonna 1998? Kaavion y-akselin skaalaus on erilainen kuin aiemmin, mikä korostaa kulutuksen muutoksia, nousu 1997 1998 on noin 10 % Vuonna 1998 otettiin käyttöön Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typenpoistolaitos, mikä selittää kulutuksen kasvusta noin kolmanneksen 6. TYÖRYHMIEN TILANNEKATSAUKSET Siirrettiin seuraavaan kokoukseen. 7. KAUPUNGIN KULUTUSSEURANTAJÄRJESTELMÄT Björn Söderström esitteli Helsingin Energian internet-pohjaista energiankulutusseurantapalvelua Sävel Plussaa. Järjestelmässä kohteen sähkön ja kaukolämmön kulutuksia voidaan seurata vuositasolta tuntitasolle. Kohteista on mahdollista muodostaa ryhmiä eri perusteilla. Kaukolämmön mittaus on tyypil- 4
lisesti kiinteistö- tai rakennuskohtainen, kun taas yhdessä kiinteistössä voi olla useita eri tahojen sähkösopimuksia. Näin ollen järjestelmässä on noin 15 000 kaukolämpökohdetta ja 400 000 sähkönkulutuskohdetta. Veden mittaus ei toistaiseksi ole mukana eikä sen mukaantulosta ole varmuutta. Vesitiedot ovat saatavilla vanhemmassa Online-palvelussa. Kohteiden pinta-ala- ja tilavuustiedot on mahdollista lisätä kohdekohtaisesti tai suurista kohdemääristä koneellisesti ajettuna järjestelmään ominaiskulutusten seuraamiseksi, mutta ko. tietoja ei toistaiseksi ole järjestelmässä. Järjestelmään on kohtuullisella työllä lisättävissä yhteenvetoryhmittelyt, joilla kaupungin kokonaiskulutuksen ja merkittävien osakokonaisuuksien kulutusta voidaan kätevästi seurata ja johtaa. Söderströmin esitys on liitteessä 3. Katri Kuusinen esitteli kaupungin nykyisen kulutusseurannan ja kulutustilastoinnin työkaluja WebKulua ja e3-portaalia. WebKulussa seurataan kaupungin omistamien palvelurakennusten energian ja vedenkulutuksia kuukausi- ja vuositasolla. Järjestelmässä on myös kiinteistöjen tilavuus- ja pinta-alatiedot, joten sillä voidaan seurata ja vertailla myös ominaiskulutusten muutoksia. Palvelussa on mahdollista verrata yhden kohteen energiankulutusta esimerkiksi samanikäisiin ja saman käyttötarkoituksen rakennuksiin sekä seurata ryhmäkohtaisia kulutusmuutoksia. Palvelussa on myös useita erilaisia kaavioita mm. kulutusmuutosten kokoluokan havainnollistamiseen, kulutustrendin osoittamiseen, jne. Kaupungin sähköinen huoltokirja Pakki sisältää kunkin kohteen tiedoissa suoran linkin ko. kohteen energiankulutustietoihin WebKulu-palvelussa. e3-portaalissa tilastoidaan kaikkien kaupungin omistamien rakennusten (ml. asuinrakennukset) sähkön ja kaukolämmönkulutus, mutta ei vedenkulutusta. Palvelussa voidaan esittää myös ryhmäkohtaisia kulutuksia ja niiden muutoksia. e3-portaaliin on kulutustietojen lisäksi koottu muuta kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvää materiaalia, kuten energiakatselmusraportteja, energiatodistuksia, jne. Kuusisen esitys on liitteessä 4. WebKulu- ja e3-palveluihin luotiin loppuvuodesta suorat linkit, joista kulutustietoja pääsee tarkastelemaan ilman käyttäjätunnuksia tai salasanoja. Nämä linkit, palvelujen käyttöohjeet sekä Sävel Plus palveluun yhden käyttäjätunnuksen ja salasanan taakse koottu noin 600 tilakeskuksen kohteen kokonaisuus julkaistiin ekotukihenkilöiden intranet-sivuilla joulukuussa. Keskustelussa Jukka Niemi toi esiin, että julkisen sektorin kohteiden energiankulutustietojen julkistaminen lähestyy. Lisäksi tehokkaan energiankäytön johtaminen edellyttää uusia, aikaisempaa parempia työkaluja, joiden kehitys olisi tarpeen aloittaa. Katri Kuusinen kysyi, onko keskustelussa kyse kulutustietojen julkistamisen tavasta vai kaupungin koko kulutusseurannan ja sen työkalujen kehittämisestä. Kuusinen muistutti, että kuluneen vuoden aikana käydyssä kulutusseurantaan liittyvässä keskustelussa oli päätetty julkistaa tiedot ensin ekotukihenkilöille ja jatkaa kehitystyötä ja tiedon mahdollista avaamista näiltä käyttäjiltä saadun palautteen mukaisesti. Aiemmin päätetyn mukaisesti päätettiin teettää ekotukihenkilöillä loppukevään aikana kysely, jossa heitä pyydetään etsimään omien toimipaikkojensa kulutustietoja em. järjestelmistä ja kertomaan kokemuksistaan ja mahdollisista kehitysideoistaan. 5
8. SEURAAVIEN KOKOUKSIEN ASIOITA WWF:n kampanjaan osallistuminen Uuden yleiskaavan käsittely 18.6. esittelijä Alpo Tani Strategiaohjelma -2016 18.6. esittelijä Pekka Sauri 9. MUUT ASIAT Siirrettiin WWF:n kampanjaan osallistumisen käsittely seuraavaan kokoukseen. 10. SEURAAVA KOKOUS Seuraava ESNK:n kokous on tiistaina 18.6. kello 13.00 Rakennusvirastossa. Kokousten asialistalle saa mielellään esittää ehdotuksia etukäteen. 11. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 15.00. Toimeksi saaneena Katri Kuusinen sihteeri JAKELU: ESNK:n jäsenet ja sihteeristö TIEDOKSI: Kaupunginsihteeri Kristiina Matikainen LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Liite 3: Helsingin Energian aurinkosähkötoiminnan esittely, Hanna Veräjänkorva Sävel Plus esittely, Björn Söderström WebKulu- ja e3-esittelyt, Katri Kuusinen 6