ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Energiansäästösuunnitelman luonnos 2012 Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

2 2

3 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma Kaupungin linjauksia ja sopimuksia energia-asioissa Nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelmasta Nuorisoasiainkeskuksen energiankulutus Energiansäästötavoitteet Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi Kulutusseurantojen selvittäminen Tiedotuksen kohdentamisen kokeilu Pilottitalon tiedot käyttöön Huolto, ylläpito ja omat hankinnat Palmia Tilakeskus Toimijat Korjaukset Uudisrakentaminen Tietolähteet Seuranta Energiansäästötyön jatkosta sopiminen

4 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma 1.1 Kaupungin linjauksia ja sopimuksia energia-asioissa Kaupunginvaltuuston tammikuussa 2008 hyväksymissä energiapoliittisissa linjauksissa on asetettu kaupungin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi - 20 % vuoteen 2020 mennessä. Linjaukset koskevat maankäyttöä ja kaupunkisuunnittelua, energiantuotantoa ja -hankintaa, rakennusten energiankäyttöä ja liikennettä. Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeissa on todettu, että strategiaohjelman mukaisesti hallintokunnille tulee laatia sitovat energiansäästötavoitteet. Kaupungin energiansäästöneuvottelukunta esittää vuoden 2013 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 4 % vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta mukaan lukien aiempien vuosien säästötavoitteet. Helsingin kaupungin ja Kauppa- ja teollisuusministeriön energiatehokkuussopimuksessa (Kets) on päätavoitteena 9 % energiansäästö sopimusjaksolla Tavoite lasketaan kaupungin vuoden 2005 toteutuneesta energiankulutuksesta joka on ollut MWh. Kulutuksen ei edellytetä olevan määrällisesti 9 % alhaisempi kuin vuonna 2005, vaan energiansäästöksi lasketaan myös tulevan kulutuksen estäminen. (Johtava energiaasiantuntija Sirpa Eskelinen, HKR Oiva-akatemia, ) Energiansäästöllä edistetään kaupungin tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi energian säästämisellä on kaupungin toimintamenoja vähentävä vaikutus. Hallintokuntien tulee määritellä energiansäästötavoitteet siten, että kaupunkitasolla pysytään kasvihuonekaasupäästöjen ja energiansäästötavoitteiden päätetyillä vähenemisurilla. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 2 % vuosittaista energiansäästöä. 1.2 Nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelmasta Tämän suunnitelman ovat laatineet Ulla Kajaluoto (kestävän kehityksen koordinaattori), Matti Alatalo (isännöitsijä), Janne Lehtinen (isännöitsijä) ja Seija Marjovuori (talouspäällikkö) Energiansäästösuunnitelma on jatkoa Helsingin kaupungin jo 1990-luvun alusta alkaneeseen energiatehokkuussopimuskäytäntöön (energia- ja ilmastosopimukset). Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukselle on viimeksi päivitetty energiansäästöä koskeva suunnitelma vuonna 2004 silloin nuorisoasiainkeskuksen hallinnassa olleiden kiinteistöjen osalta. Nuorisoasiainkeskuksella on myös kestävän kehityksen ohjelma, joka sisältää runsaasti energiansäästöön liittyviä toimenpiteitä. 4

5 1.3 Nuorisoasiainkeskuksen energiankulutus Nuorisoasiainkeskuksen energiankulutus kohdistuu nuorisotiloihin ja toimistoihin sekä kulkuneuvojen käyttöön. Nuorisoasiainkeskuksella on käytössään tiloja yhteensä m². Toimipisteitä on 87 ja ne ovat nuorisotaloja, toimintakeskuksia, kerhohuoneistoja, järjestöjen nimikkotiloja, leiripaikkoja ja toimistoja. Tilat ovat pääosin Kiinteistöviraston tilakeskuksen omistuksessa. 18 toimipistettä (8688 m²) on vuokrattu ulkopuolelta. Nuorisoasiainkeskuksen omistuksessa on kaksi pakettiautoa, 16 moottorivenettä henkilöja tavarakuljetuksiin Bengtsårissa, Granössa ja Vartiosaaressa sekä 2 isompaa alusta henkilökuljetuksiin Begtsårin leirisaaressa. Nuorisoasiainkeskus on City Car Clubin jäsen ja sieltä otetaan autoja käyttöön tarpeen mukaan. 1.4 Energiansäästötavoitteet Energiansäästötyöllä nuorisoasiainkeskuksessa pyritään järkevään energiankäyttöön sekä työntekijöiden ja nuorten energiatietoisuuden lisäämiseen. Mitattavana tavoitteena pyritään noin 2 % vuosittaiseen energiankulutuksen vähentämiseen. 2. Keskeiset toimenpiteet energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi 2.1 Kulutusseurantojen selvittäminen Kaupungin kiinteistöjen energiankulutusta seurataan monen eri tahon toimesta. Nuorisoasiainkeskuksen toimipaikkojen kulutustietoja löytyy: - Webkulu järjestelmästä, joka on huollon ja ylläpidon työkalu ja linkkitetty sähköiseen Pakki- huoltokirjajärjestelmään - E3portalista, josta löytyy vuosittaisia kulutustietoja - Helenin Sävel plus- järjestelmästä, jossa energiankulutustietoja löytyy ajantasaisena Kaikkien nuorisoasiainkeskuksen toimipaikkojen tietoja ei näistä järjestelmistä löydy ja monet seurattavista kohteista ovat mukana kaikissa näistä kolmesta seurantajärjestelmästä. Osa viraston toimipaikoista on monitoimitalojen yhteydessä ja näin ollen niiden energiankulutus on mukana koko kiinteistön seurannassa. Järjestelmissä on myös pienempiä nimikkotiloja, joita ei ole huomioitu tässä suunnitelmassa. Kulutusseurantajärjestelmistä löytyivät 2012 seuraavat toimipaikat: 1. Haagan nuorisotalo 2. Harjun nuorisotalo* 3. Herttoniemen rannan nuorisotalo 4. Jakomäen nuorisotalo 5. Kallahden nuorisotalo* 6. Koskelan nuorisotalo 5

6 7. Kulttuuriareena Gloria + Glorian toimisto 8. Lasten liikennekaupunki* 9. Lauttasaaren nuorisotalo 10. Malmin nuorisotalo* 11. Meriharjun luontotalo* 12. Munkkivuoren nuorisotalo 13. Myllypuron nuorisotalo 14. Pakilan nuorisotalo 15. Pasilan nuorisotalo 16. Pauligin huvila* 17. Pihlajamäen nuorisopuisto 18. Pihlajamäen nuorisotalo* 19. Pihlajiston kerhohuoneisto 20. Pukinmäen nuorisotalo 21. Roihuvuoren nuorisotalo 22. Ruoholahden nuorisotalo* 23. Seikkailutalo 24. Tapanilan nuorisotalo 25. Tapulikaupungin nuorisotalo* 26. Tattarisuon liikennekoulutusalue + mikroautorata* 27. Tyttöjen talo 28. Vartiosaari 29. Vesalan nuorisotalo Seurannassa olevista toimipisteitä 19:ssä energiankulutus oli selvästi vähentynyt seurantajaksolla Kymmenessä energiankulutus oli joko noussut tai pysynyt entisellään. Tätä listausta täydennetään nimikkotilojen osalta vuonna 2014, samoin niiden tilojen osalta, jotka tulevat mukaan Helenin sähkönkulutuksen etäluentaan. 2.2 Tiedotuksen kohdentamisen kokeilu 2013 Tavoitteena on saada kaikkien toimipaikkojen energiankulutus laskusuunnalle. Yhtenä keinona on tiedotuksen parantaminen toimipaikkojen työntekijöille. Tällä hetkellä toimipaikat eivät itse ole tietoisia energiankulutuksestaan kuin satunnaisesti, koska työntekijöillä ei ole pääsyä kaikkiin järjestelmiin. Vuoden 2013 aikana seurannassa olevista toimipaikoista valitaan kymmenen (tähdellä merkityt). Valituille lähetetään joka toinen kuukausi sähköpostilla tieto parin edellisen kuukauden energiankulutuksesta ja vertailu edellisen vuoden samaan ajankohtaan. Samassa viestissä kerrotaan joitain energiansäästövinkkejä. Työntekijät voivat itse päättää, millä keinoin he yhdessä nuorten kanssa voisivat vähentää toimipaikan energiankulutusta. 6

7 2.3 Pilottitalon tiedot käyttöön Alkusyksystä 2012 selvitettiin pilottihankkeena toimintakeskus Luupin nuorisotalon vuotuinen sähkönkulutus niiden laitteiden osalta, joita henkilökunta ja nuoret käyttävät ja joiden kulutukseen he itse voivat vaikuttaa. (Raportti liitteenä). Selvityksen pohjalta tuotetaan ohjeistuksia ja materiaalia muille nuorisotaloille, jotta niissä työntekijät voivat itse arvioida vastaavalla tavalla oman toimipaikkansa toiminnasta syntyvän energiankulutuksen vuositasolla. (Esimerkiksi exell -laskentataulukko.) Toimipaikat saavat sen jälkeen itse määritellä mielellään yhdessä nuorten kanssa, millä toimilla tavoitteessa esitetty 2 % energiansäästö saadaan aikaan nuorisotalon toiminnan siitä kärsimättä. Käytännön keinovalikoima tähän löytyy viraston kestävän kehityksen ohjelmasta. Vuonna 2013 käynnistetään 2% säästökampanja. Nuorisotaloille kehitetään tulevina vuosina myös mahdollisuuksia kompensoida vuosittaiset hiilidioksidipäästönsä sähkölaitteiden ja valaistuksen osalta. 2.4 Huolto, ylläpito ja omat hankinnat Jotta kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen olisi mahdollista, on kiinteistön käyttäjien, ylläpitäjien ja huollon välinen yhteistyö erittäin tärkeää. Asetetut energiatehokkuus- ja säästötavoitteet syntyvät vain eri toimijoiden yhteistyön seurauksena. Kiinteistöjen huollon, ylläpidon ja korjausrakentamisen osalta oletamme, että Palmia ja Tilakeskus huolehtivat kaupungin energiansäästötavoitteiden toteutumisesta. Nuorisoasiainkeskuksen isännöitsijä kiertäessään toimipaikkoja tarkkailee ja tutkii myös energiansäästömahdollisuuksia ja tekee yhteistyötä Palmian ja Tilakeskuksen kanssa. Laitehankinnoissa valitsemme vain energiapihiä tekniikkaa Palmia - huolehtii osaltaan kulutustietojen syöttämisestä pakkiin - iv koneiden ja -laitteiden säädöt - tilojen lämpötilan säätö - valojen sammuttaminen, ikkunoiden ja ulko-ovien sulkeminen - vesihanojen vuodot - veden kulutuksen vähentäminen Tilakeskus - koneiden ja laitteiden huoltojen järjestäminen - kiinteistön kunnossapito tarpeettoman energiankulutuksen vähentämiseksi - seuraa ja raportoi energiankulutuksista hallintokunnalle - yhteistyö HKR:n kanssa energiakatselmuksissa sekä seuranta- ja kulutustietojen hankinnassa ja hyödyntämisessä energian säästämiseksi - uudisrakentamisessa sekä perusparannushankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon kestävä kehitys ja energiansäästötavoitteet 7

8 2.5 Toimijat Viraston isännöitsijä Janne Lehtinen toimii yhteyshenkilönä Palmiaan ja Tilakeskukseen ja vastaa tämän suunnitelman kohdata 2.4. Kestävän kehityksen koordinaattori Meriharjun luontotalolta toimii yhteyshenkilönä toimipaikkoihin ja viraston ekotukihenkilöihin ja vastaa kohtien 2.1., 2.2. ja 2.3. toteutumisesta sekä raportoinnista. 3. Korjaukset (Tilakeskus; hallintokunta, käyttäjä) Lähiaikoina ei ole tiedossa suurempia tiloihin kohdistuvia korjauksia. Myllypuron nuorisotalon korajusremontti valmistuu maaliskuussa Uudisrakentaminen (Tilakeskus; hallintokunta, HKR-Rakennuttaja) Viikin uuden nuorisotalon rakentaminen aloitetaan 2014 / Tietolähteet Pakki sähköinen huoltokirja, Webkulu, E3portal, Helenin Sävel plus ja nuorisoasiainkeskuksen omat ekoarvioinnit. 6. Seuranta Energiansäästösuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain ja siitä raportoidaan viraston toimintakertomuksen ympäristökatsauksessa sekä kaupungin ympäristötilinpäätöksessä. 7. Energiansäästötyön jatkosta sopiminen Nuorisoasiainkeskus tarkentaa energiansäästötavoitetta vuosittain ja päivittää suunnitelman tarpeellisilta osilta. 8