Mikä kuntoutuksessa takkuaa vastataanko tarpeisiin ja toteutuuko laki ja tasa-arvo? Olli Tenovuo Dos., ylilääkäri Kuntoutuksen ja kivunhoidon erityispätevyys TYKS Neurotoimialue Kuntoutuksen ja aivovammojen hoidon vastuualue
Mitä laki velvoi5aa? Kunnan on järjestecävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluihin sisältyvät: sairauksien tutkimus, lääkeeeteellinen tai hammaslääkeeeteellinen taudinmääritys, hoito, hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvicavat hoitotarvikkeet sekä tarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus
Mitä laki velvoi5aa? Kunnan on järjestecävä poelaan sairaanhoitoon liicyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus; 2) poelaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arvioine; 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään poelaan kuntoutusmahdollisuuksia; 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvi5avat kuntoutumista edistävät toimenpiteet; 5) apuvälinepalvelut; 6) sopeutumisvalmennus; 7) 1 6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa.
Mitä laki velvoi5aa? Kunta vastaa poelaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnicelusta siten, ecä kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoi5eet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa.
Mitä laki velvoi5aa? Kunnalla ei ole velvollisuuca järjestää 1 momenessa tarkoitecua kuntoutusta, jos lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen on Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain perusteella Kansaneläkelaitoksen tehtävänä. Kunnan on kuitenkin järjeste5ävä kuntoutussuunnitelmassa määritelty lääkinnällinen kuntoutus, jos kuntoutuksen järjestämis- ja kustannusvastuu ei selkeäsb ole osoite5avissa.
Mitä laki ei velvoita? Palveluvalikoimaan ei kuitenkaan kuulu sellainen terveyden- ja sairaanhoidon toimenpide, tutkimus, hoito ja kuntoutus, johon sisältyy saavutecavan terveyshyödyn kannalta kohtuucoman suuri riski poelaan hengelle tai terveydelle tai jonka vaiku5avuus on vähäinen ja jonka aiheu5amat kustannukset ovat kohtuu5omat saavute5avissa olevaan terveyshyötyyn ja hoidolliseen arvoon nähden.
Peruskysymysten pohdintaa Kuntoutus voi olla: Väl5ämätöntä Tarpeellista Hyödyllistä Hyödytöntä Haitallista
Väl5ämätön kuntoutus Tunnusmerkit - ilman väl5ämätöntä kuntoutusta kuntoutuja: Joutuu mahdolliseen väli5ömään tai välilliseen hengenvaaraan (esim. vaikean tasapainohäiriön tai hengitysvajauksen kuntoutus) On merki5ävässä riskissä jäädä vaikeasb vajaakykyiseksi ja apua tarvitsevaksi (esim. hemiplegiapoblaan kuntoutus, selkäydinvamman kuntoutus)
Väl5ämätön kuntoutus Tunnusmerkit: ilman väl5ämätöntä kuntoutusta kuntoutuja: On merki5ävässä riskissä jäädä kärsimään suuresb elämänlaatua ja toimintakykyä heikentävästä ongelmasta, esim. kroonisesta kivusta (esim. yläraajamurtuman jälkikuntoutus, inkonbnenssikuntoutus)
Tarpeellinen kuntoutus Tarpeellisen kuntoutuksen tunnusmerkkejä ovat: Kuntoutuksen avulla voidaan selväsb parantaa kuntoutujan omatoimisuu5a, itsenäistä selviytymistä tai työkykyä (= toimintakykyä edistävä kuntoutus) Kuntoutuksen avulla voidaan estää tai merki5äväsb hidastaa kuntoutujan toimintakyvyn heikkenemistä (= ylläpitävä kuntoutus)
Hyödyllinen kuntoutus Periaa5eessa kaikki kuntoutus josta kuntoutuja kokee hyötyä on hyödyllistä kuntoutusta Merki5ävin ero tarpeelliseen kuntoutukseen on, e5ei hyödyllinen kuntoutus oleellisesb edistä toiminta- tai työkykyä eikä estä tai hidasta toimintakyvyn heikkenemistä
Toteutuuko laki? Tarpeellisen kuntoutuksen saaminen on sacumanvaraista Kuntoutus ja tarpeellinen hoito eivät yhdisty toiminnalliseksi kokonaisuudeksi Yksilöllisiä kuntoutussuunnitelmia tehdään lähinnä vain KELAlle Kuntoutuksen toteutuminen riippuu maksajasta, ei tarpeesta
Toteutuuko tasa-arvo? EriarvoisuuCa esiintyy suhteessa KoEpaikkakuntaan Ikään Yhteiskunnalliseen/sosiaaliseen asemaan Sairauteen Maksajaan Hoitavaan lääkäriin
Vastataanko tarpeisiin? Melko hyvällä tolalla: Tapaturmaisten selkäydinvammojen kuntoutus Lasten kuntoutus Näkövammaisten kuntoutus MS-kuntoutus ALS-kuntoutus
Vastataanko tarpeisiin? Melko huonolla tolalla: Aivohalvauskuntoutus Aivovammakuntoutus Ei-tapaturmaisten selkäydinvaurioiden kuntoutus Parkinson-kuntoutus Keuhko-/hengitysongelmien kuntoutus Geriatrinen kuntoutus AmmaEllinen kuntoutus
Vastataanko tarpeisiin? EriCäin huonolla tolalla: Moniongelmaisten poelaiden kuntoutus Kroonisten kipupoelaiden kuntoutus Vaikeiden niskavammojen kuntoutus Neuropsykiatristen häiriöiden kuntoutus Päihdekuntoutus? Mielenterveyskuntoutus?
Mikä kuntoutuksessa takkuaa? Tärkeimpiä ongelmia: Kuntoutuksen kentän pirstoutuneisuus ja siitä johtuva sujumacomuus, sacumanvaraisuus ja epätasa-arvo Hoitavien ja maksavien tahojen eriytyneisyys Korkealaatuisten palveluiden saatavuus
Mikä kuntoutuksessa takkuaa? Tärkeimpiä ongelmia: Yhtenäisten kriteerien ja toimintamallien puucuminen, sooloilu Kuntoutusedellytysten pilaaminen byrokraealla ja epäoikeudenmukaisilla päätöksillä Raipan tarjoaminen kannusemien sijaan Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta vähän ja riicämäcömäse suurimmalle osalle, harvoille sopivase, joillekin liikaa
Valoa näkyvissä? SOTE-uudistus on pirstoutuneiden ja sacumanvaraisten palveluiden kuten juuri kuntoutuksen - osalta suuri mahdollisuus. ValiteCavasE alkuperäiset tavoiceet näycävät unohtuneen ja uudistuksen nykylinjaukset saacavat viedä jopa huonompaan suuntaan.
Kiitos!