VUOSIKERTOMUS 2010 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland Auttamisen iloa!
Valokuvat: UFF rf Taitto: UFF rf Paino: Scanseri Oy 2
Sisällysluettelo Alkusanat....4 Suomen UFF -yhdistys... 5 Humana People to People... 5 Kehitysyhteistyö... 6 Opettajaopistot... 8 Opettajakorkeakoulu...9 Ammatillinen koulutus... 9 Peruskoulutus...10 Lastenapu ja yhteisökehitys...11 Yhteisötiedotus sarjakuvin... 12 HIV/Aids-työ... 13 Farmer s Club...13 Taloudellinen tuki 2009... 14 Vaateapu... 15 Toiminta ja varainhankinta Suomessa...16 Ympäristöpalvelu.... 17 Lajittelu...18 UFF-myymälät... 19 Humana-päivä... 20 Rahalahjoitukset... 20 Talous, UFF:n toiminnan tuotot ja kulut...21 Tiedotus ja globaalikasvatus... 22 Yhteystiedot... 23 Lahjoitustili: Nordea 200118-390539 Lupa: POHA 2020/2010/3741 3
Alkusanat Koulutus, ympäristö ja maaseudun kehitys UFF on ympäristöpalvelua ja kehitysyhteistyötä toteuttava yhdistys, joka haluaa edistää kestävää kehitystä. Kotimaassa UFF yhdistää suomalaisten voimat kierrätyksen ja kansainvälisen kehityksen edistämiseen keräämällä toisille tarpeettomia kulutustavaroita myyntiin, ja toteuttamalla koulutusta ja osaamista lisääviä kehitysyhteistyöhankkeita maailman vähiten kehittyneissä maissa. Suomalaisten tietoisuutta kehitysmaiden asioista vahvistetaan kansainvälisyyskasvatushankkeilla, jotka tuovat kehitysteemoja esiin niin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen kuin nuorisotyönkin piirissä. Tiedotushankkeita tuodaan myös uudenlaisille foorumeille, joissa globaalikehityksen aiheet nivoutuvat suomalaisten arkeen, esimerkiksi näyttelyn tai populaarin lautapelin muodossa. Koulutuksen on todettu olevan yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen moottoreista kaikenlaisissa yhteiskunnissa. UFF tukeekin kehitysyhteistyössään koulutusta eri muodoissaan ja tasoilla, sillä se tarjoaa yksilöiden lisäksi kokonaisille yhteisöille keinoja hivuttautua äärimmäisestä köyhyydestä parempaan huomiseen. Köyhyyden poistaminen ja yhteiskunnallinen kestävä kehitys ovat tavoitteita jotka myös Suomen julkinen kehityspolitiikka mainitsee YK:n vuosi- tuhattavoitteiden kanssa linjassa. Kehitysyhteistyössä tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Vaikka hankkeiden myönteiset vaikutukset usein voivat näkyä yksilöiden kohdalla hyvinkin nopealla syklillä, laajemman vaikutuksen aikaansaamiseen vaaditaan vuosia kestävää sitoutunutta työskentelyä yhteistyöhankkeen kaikilta osapuolilta. Kannustavana esimerkkinä tästä ovat hyvät tulokset, joita on saavutettu peruskoulun opettajien koulutusohjelmassa, jonka UFF aloitti 1990-luvun puolivälissä Mosambikissa. Ohjelman tavoitteena on ollut lisätä perusopetuksen laatua ja saatavuutta maaseudulla. Vuoden 2011 alussa valmistuneessa ohjelmaa koskeneessa arvioinnissa todettiin, että opettajaoppilaitoksista valmistuneilla peruskoulunopettajilla on vahvat tiedolliset ja taidolliset valmiudet opetustehtäviä varten. Varsinaisen tehtävänsä lisäksi oppilaitosten voitiin todeta tuovan kehitystä ja lisäarvoa yhteisöihin, joissa ne toimivat. Osallistuvan ja aktiivisen yhteisön ansiosta kehitysyhteistyöllä voidaan parhaimmillaan saavuttaa kumuloidusti yksittäisiä tavoitteita suurempi vaikutus. Kerromme tässä raportissa lisää kokonaisiin yhteisöihin myönteisiä muutoksia sysäävästä kehitysyhteistyöstä. Se jos mikä on kestävää kehitystä parhaimmillaan ja saa aikaan auttamisen iloa, joka puolestaan innostaa ja kannustaa meitä jatkamaan ponnistuksia kehityksen puolesta. Kunnioittavasti Virve Kivi Toiminnanjohtaja 4
Suomen UFF yhdistys Auttamisen iloa! U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf (UFF) on riippumaton, vuonna 1987 perustettu suomalainen, yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on toteuttaa kestävää kehitystä tukevaa ympäristöpalvelua ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa kehitysmaissa. Lisäksi yhdistys tiedottaa kehitysmaista ja kehitysyhteistyökysymyksistä kotimaassa. Toiminta Yhdistyksen yleishyödyllinen toiminta käsittää kolme osa-aluetta: 1) Kotimaassa toimiva kulutustavaroiden kierrätyspalvelu. 2) Kotimaassa toimiva kansainvälisyyskasvatus, joka tuo globaaleja kehitysyhteistyöaiheita suomalaisten lasten, nuorten ja aikuisten lähelle ja keskusteluun. 3) Kansainvälinen yhteistyö, johon kuuluu köyhyyden vastainen toiminta kehitysmaissa kouluttamalla, kestävää ympäristönkäyttöä sekä maaseudun taloudellista kehitystä tukemalla. Yleishyödyllistä toimintaa ja palveluja varten UFF kerää varoja myymällä kierrätysvaatteita, keräyksin sekä tarjoamalla Lastenlähettiläät-suoralahjoitusmahdollisuuden. Arvot Inhimillisten- ja ympäristön voimavarojen kestävä käyttö ja kehitys, terveys, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Tavoite Tarjota tasavertaisia mahdollisuuksia kaikille. Vähentää laajalle levinnyttä köyhyyttä kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen kautta. Humana People to People UFF on yksi Humana People to People -järjestöverkoston perustajajäsenistä. Kansainvälisellä Humanalla on 35 jäsenorganisaatiota, jotka toimivat 42 eri maassa. Kaikki Humanan jäsenet ovat yleishyödyllisiä organisaatioita, jotka tukevat kansainvälistä ruohonjuuritason kehitysyhteistyötoimintaa. Kansainvälisyys Humana-järjestöverkostossa yksityiset yhdistykset saavat tilaisuuden jakaa kokemuksiaan ja hyvin toimivia työmenetelmiä. Kansainvälinen yhteistoimintaympäristö auttaa eri maissa toimivia organisaatioita myös löytämään luotettavia kumppaneita yhteistyönä toteutettaviin kehityshankkeisiin. Tavoitteet Humana-järjestöverkosto on sateenvarjo-organisaatio eri maiden järjestöjen yhteistyölle. Humana tukee jäsenjärjestöjensä tavoitteita kehitysmaiden asukkaiden toimeentulon, koulutuksen ja terveydenhuollon parantamiseksi. Yhdessä enemmän Humana People to People -jäsenyhdistykset toimivat yli 300 kehitysyhteistyöhankkeella eri puolilla maailmaa. Yhdistysten työ koskettaa suoraan yli 10 miljoonaa ihmistä vuosittain. Yhdistämällä voimansa yksittäiset järjestöt saavat yhdessä aikaan enemmän. 5 Humana-järjestö juhlistaa yhteistyötään kansainvälisellä Humana People to People -päivällä, jota vietetään vuosittain vaihtuvan kehitysteeman ympärillä syyskuun loppupuolella.
Kehitysyhteistyö 2010 6
Suomen UFF -yhdistys lähettää avustuksina kehitysmaihin rahaa ja vaatteita. Vuonna 2010 UFF-yhdistys lähetti rahallista apua kuuteen vastaanottajamaahan: Mosambikiin, Malawiin, Sambiaan, Guinea Bissauhin, Angolaan ja Intiaan. Yhteensä rahallista apua toimitettiin 27 hankkeelle 4.095.238 euroa. Vaateavustuksia lähetettiin Mosambikiin ja Malawiin yhteensä 440.805 kiloa. Suomen UFF:n ja muiden Humana People to People -järjestön jäsenyhdistysten yhteistyöhankkeet auttavat ruohonjuuritasolla maailman köyhimpien maiden ihmisiä, juuri niitä lukuja kirjoitustaidottomia ja rahattomia, joiden mahdollisuudet ovat kaikkein vähäisimmät. Vaikka käytetty vaate on pääasiassa avun tuottamisen väline, on se edelleen myös apua sellaisenaan. Vaatetus kuuluu Afrikan köyhimpienkin ihmisarvoiseen elämään ja on yksi YK:n ihmisoikeusjulistuksessa mainituista perusoikeuksista. Kierrätyksellä eroon köyhyydestä UFF lähettää vaateavustuksia sellaisiin kohdemaihin, joiden paikalliset viranomaiset ovat apua toivoneet. Myös paikallisesti vaatekierrätyksellä kerätyt varat käytetään koulutuksen ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Kehitysyhteistyön kolme linjaa Suomen UFF:n kehitysyhteistyö suuntautuu pääosin koulutuksen, ympäristön kestävän kehityksen sekä kehitysmaiden heikoimpien toimeentulon kehittämiseen. Koulutuksella saatu tieto hyödyttää saajaansa koko loppuelämän ajan. Se voi turvata työn ja toimeentulon saannin ja näin ehkäistä äärimmäistä köyhyyttä. Koulutuksen kautta avunsaajasta voi itsestään tulla auttaja. Vaateapu työllistää paikallisia ihmisiä ja tuo ansaintamahdollisuuksia sellaisille ihmisryhmille, joiden ei olisi muuten mahdollista ryhtyä harjoittamaan liiketoimintaa. Tämä ruohonjuuritason liiketoiminta on monelle perheelle ja erityisesti monille naisille tapa ansaita omia tuloja ja löytää tie taloudellisesti parempaan huomiseen. On laskettu, että jokainen eurooppalainen vaatekeräyspiste tuo yhden työpaikan Afrikkaan. Yhdistyksen kehitysyhteistyötuesta merkittävä osa (77 %) suunnataan uusien opettajien kouluttamiseen. Yhdistys tuki opettajaopistoja Mosambikin, Malawin ja Angolan maaseutukylissä sekä Intian Jashpurissa. Kaikki vuoden 2010 avustusohjelmassa olleet kehitysyhteistyöhankkeet tarjoavat koulutusta eri muodoissa: terveys- ja hygieniavalistusta, esikoulutoimintaa, lukuopetusta, perusopetusta, ammatillista ja opistotasoista koulutusta. 7 Myös ympäristöllinen kestävyys on UFF:n toiminnan ydinarvoja, niin kotimaan toiminnassa kuin kehitysyhteistyössä. Vuonna 2010 yhdistys tuki Intiassa myös biokaasun pientuotantoyksiköiden hankintaa Intian Dausan alueella. Paremman toimeentulon ja työllistymisen edistämiseksi UFF tukee kehitysmaissa myös ammattikouluja, yrittäjäkoulutusta sekä mikrolainatoimintaa ja siemenpankkeja.
Taloudellinen tuki 2010 Vuonna 2010 UFF:n kehitysavun kokonaisarvo oli 4,1 miljoonaa euroa. Tästä reilu neljäsosa koostuu suomalaisten lahjoituksista sekä vaatteiden vähittäis- ja tukkumyynnistä, ja loput Suomen ulkoasiainministeriön sekä EU:n myöntämistä kehityshanketuista. Avustusohjelman kohdemaat vuonna 2010 olivat Mosambik, Malawi, Sambia, Guinea Bissau, Angola ja Intia. Suomen ulkoasiainministeriö tukee suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä. Tukia myönnetään vuosittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2010 yksitoista UFF:n tukemaa kehitysyhteityöhanketta sai myös ulkoasiainministeriön hanketukea ja yksi EU:n tukea. Näistä hankkeista kuusi sijaitsi Mosambikissa, kaksi Malawissa, yksi Angolassa ja kaksi Intiassa. UFF:n rahallinen kehitysapu jakautui 28 kohteelle. Merkittävä osa tuesta kohdentui uusien peruskoulunopettajien kouluttamiseen opettajaopistojen tukena. Kaiken kaikkiaan yhdistyksen hanketuesta 92 prosenttia kohdistettiin koulutuksen tukemiseen kohdemaissa. UFF:n kehitystuen jakautuminen vuonna 2010 Ammattikoulutus 3 % Opettajakorkeakoulu 1 % Peruskoulutus 9 % Yhteisökehitys 3 % Ympäristöhankkeet 3 % Maanviljelijöiden toimintaryhmät 1 % Hiv/aids -työ 1 % Opettajaopistot 79 % Vaatelahjoitukset vuonna 2010 UFF:n vuonna 2010 lähettämät lahjoitukset kumppanijärjestöjen varainhankintatyöhön: vaateavun määrä vaateavun arvo* DAPP Malawi 305 019 kg 99 257 ADPP Mosambik 137 786 kg 68 434 YHTEENSÄ 440 805 kg 167 691 * vaatelähetysten arvo euroissa perustuu ko. vuoden markkinoiden hintatasoon. 8
TUKISUMMAT HANKKEITTAIN UFF:n tuki UM:n tuki EU:n tuki Tuki yhteensä Opettajaopistot 1. Maputo ja Nhamatanda, Mosambik 53 127,49 83 033,00 249 904,00 386 064,49 2. Nhamatanda, Mosambik 56 366, 83 298 187,25 354 554,08 3. Nametil, Mosambik 81 921,99 584 329,88 666 251,87 4. Tete, Mosambik 88 291,59 370 334,73 458 626,32 5. Macuse, Mosambik 109 273,00 109 273,00 6. Gaza, Mosambik 46 260,00 46 260,00 7. Maputo, Mosambik 45 502,00 45 502,00 8. Nacala, Mosambik 56 878,00 56 878,00 9. Amalika, Malawi 39 470,87 170 985,42 210 456,29 10. Dowa, Angola 30 985,00 176 244,50 207 229,50 11. Kunene, Angola 83 825,00 596 472,90 680 297,90 12. Intia 11 376,00 11 376,00 Opettajakorkeakoulu 13. One World -opettajakorkeakoulu, Mosambik 27 137,00 27 137,00 Ammattikoulutus 14. Nhamatandan tekninen opisto, Mosambik 22 751,00 8 023,00 30 774,00 15. Bilibizan maatalouskoulu, Mosambik 23 295,00 23 295,00 16. Nacalan tekninen opisto, Mosambik 51 568,00 51 568,00 Peruskoulutus 17. Työssäkäyvien lasten koulu, Intia 154 765,01 165 699,00 320 464,01 18. Katulasten koulu, Chimoio, Mosambik 28 439,00 28 439,00 19. Katulasten koulu, Nacala, Mosambik 15 167,00 15 167,00 20. Lastenkaupunki, Malambanyama, Sambia. 12 427,00 12 427,00 Yhteisökehitys 21. Nacalan Lastenapu, Mosambik 34 568,00 34 568,00 22. Yhteisökehitys ja Lastenapu, Sambia 13 811,00 13 811,00 23. Yhteisökehitys, Intia 97 335,00 97 335,00 Ympäristöhankkeet 24. Biokaasu, Intia 17 796,00 84 572,00 102 368,00 25. Green Action, Intia 37 918,00 37 918,00 Maanviljelijöiden toimintaryhmät 26. Farmer s Club, Guinea-Bissau 40 194,00 40 194,00 Hiv/aids -työ 27. HOPE-aidstukikeskus, Sambia 23 681,00 23 681,00 Muuta 28. Impact Assessment-tutkimus 189,00 3 323,00 3 512,00 29. Humana Federaatio, jäsenmaksu 86 788,59 86 788,59 YHTEENSÄ 1 391 107,37 2 541 204,68 249 904,00 4 182 216,05 9
UFF:N TUKEMAT HANKKEET KEHITYSMAISSA OPETTAJAOPISTOT Mosambik: Maputon opettajaopisto Nhamatandan opettajaopisto Nametilin opettajaopisto Teten opettajaopisto Macusen opettajaopisto Gazan opettajaopisto Nacalan opettajaopisto Malawi: Amalikan opettajaopisto Dowan opettajaopisto Angola: Kunenen opettajaopisto Intia Intian opettajaopisto UFF-yhdistys on suunnannut suurimman osan avustaan koulutuksen tukemiseen. Kehittyvien maiden ongelmana on usein koulutetun väestön hakeutuminen kaupunkeihin parempien palkkojen ja elinolosuhteiden toivossa. Maaseutukylien vaatimattomiin ja haasteellisiin olosuhteisiin on vaikea löytää sitoutuneita ja ammattitaitoisia opettajia, jolloin maaseudun väestön tietotaso pysyy alhaisena. Kuvassa Dowan opiston opiskelija esittelee koulutuksen periaatteita. UFF tukee opettajaopistoja, jotka kouluttavat opettajia kehitysmaiden maaseudulle. Nämä uudet opettajat kykenevät aloittamaan ja ylläpitämään opetustoimintaa hyvinkin puutteellisissa olosuhteissa. Maaseudulla työnsä aloittavilla uusilla opettajilla on kaksijakoinen tehtävä: kouluttaa lapsia kantamaan vastuuta kehittyvästä kansakunnastaan sekä antaa kehityksen ensiapua yhteisöille. Opettajaopiskelijat osallistuvat opiskeluaikanaan mm. lukutaito-, tietokone- ja yrittäjyyskurssien, esikoulujen, valistustoiminnan ja näytelmä- ja liikuntakerhojen pyörittämiseen. Näiden kurssien ja kerhojen avulla lukutaito, hiv/aids-tietous, muu terveystieto sekä ymmärrys naisten ja lasten oikeuksista leviävät tehokkaasti kyläyhteisöihin. Työharjoittelut paikallisissa esikouluissa ja peruskouluissa tutustuttaa tulevat opettajat työn arkeen jo opiskelun lomassa. Harjoittelijat ovat myös kallisarvoinen apu paikallisille opettajille ja oppilaille. Opettajaopistojen tehtäviin kuuluu myös uuden tiedon välittäminen jo opettajanvirassa toimiville opettajille. Tieto välittyy täydennyskoulutuksen ja yhteisten tapaamisten kautta. Täydennyskoulutusta järjestetään alueen opettajille yhdessä paikallisten kouluviranomaisten sekä muiden järjestöjen kanssa. Valmistuneet opettajat tapaavat toisiaan säännöllisesti myös opintojen päätyttyä. Näin kasvatetaan vaativan työn tekijöiden yhteistä tukiverkkoa, jossa kokemuksia ja toimintamalleja on helppoa jakaa kollegoiden kanssa. Koulujen yhteyteen perustetaan myös opetuksen laadun parantamiseen tähtääviä minikirjastoja eli pedagogisia resurssikeskuksia. Niiden varustuksiin kuuluu yleensä pieni 10 kirjasto, muutama tietokone, televisio, videot ja radio. Alueilla, joilla sähköjä on vedetty yleensä vain sairaaloihin ja harvoihin valtion laitoksiin, sähköisten palvelujen käyttö on suorastaan luksusta. Resurssikeskuksia voivat käyttää kaikki alueen opettajat. Keskuksissa järjestetään lisäksi tietokonekursseja sekä seminaareja eri aihealueista myös muille kiinnostuneille yhteisöjen jäsenille. Keskusten sähköntuotanto pyritään järjestämään aurinkoenergialla, jos alueella ei ole sähköverkkoa. Vuonna 2010 Malawissa sekä saatettiin päätökseen Amalikan opettajaopiston rakennustyöt että käynnistettiin ensimmäinen Dowan opiston opintovuosi. Dowan opiston rakennustyöt jatkuvat suomalaisten tuella vielä vuoden 2011 loppuun. Mosambikissa päättyi vuoden 2010 lopulla EU:n hanketuella toteutettu peruskoulunopettajien määrän kasvattamiseen ja opetuksen laadun parantamiseen tähdännyt hanke Maputon ja Nhamatandan opistoissa. Hankkeen aikana parannettiin opistojen varustetasoa, lisättiin resurssikeskusten määrää sekä perustettiin uusia esikouluja ja tyttöjen kerhoja. Kolmivuotisen hankkeen aikana myös yli 1.400 alueella työskentelevää opettajaa sai täydennyskoulutusta mm. Mosambikin valtion uudesta opetussuunnitelmasta, lapsikeskeisistä opetusmenetelmistä ja yhteisön kehittämisestä. Hanketta tukivat Eu:n ja Suomen UFF:n lisäksi Suomen Ulkoasianministeriö sekä virolainen Humana Estonia -yhdistys ja hollantilainen Stichting Humana yhdistys. Vuonna 2010 valmistui myös Mosambikin Teten opettajaopisto, josta valmistuu jatkossa uusia opettajia Teten lääniin noin sata vuosittain.
OPETTAJA- KORKEAKOULU AMMATILLINEN KOULUTUS Mosambik: One World University One World University on Mosambikissa Maputon läheisyydessä sijaitseva alemman asteen korkeakoulu. Oppilaitoksesta valmistuneet työskentelevät opettajina opettajaopistoissa tai muissa koulutusinstituutioissa. Koulutusohjelmaan kuuluu 1,5 vuotta opintoja korkeakoulussa ja 1,5 vuoden työharjoittelujakso opettajaopistossa. Mosambik: Nhamatandan tekninen opisto Bilibizan maatalouskoulu Nacalan tekninen opisto Nuorille annettava ammatillinen koulutus on tärkeä osa Humana People to People järjestön toimintaa. Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä vastuuntuntoisiksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Ammattitaitoisesta työväestä hyötyy koko kehittyvä valtio. Mosambikin ADPP-yhdistyksen ammattikouluissa voi suorittaa perustutkinnon seuraavilla koulutusaloilla: maatalousala, liiketalous, rakennus-, hotelli- ja matkailuala ja yhteisötyöntekijä. Koulutus seuraa kansallista ammattikoulutuksen rakennetta ja siihen voivat osallistua 7. luokan päästötodistuksen saaneet henkilöt. Ammattikoulutuksen kesto on alasta riippuen 1-2 vuotta. Kaksivuotisen ammatillisen peruskoulutuksen aikana oppilas suorittaa samalla myös 8.-10. luokan opinnot. Opintoihin kuuluu sekä teoriaa että käytännön tehtäviä. Lisäksi koulutukseen kuuluu enintään 6 kuukauden mittainen työssäoppimisjakso paikallisessa yrityksessä. Yhteistyötä tekevät yritykset ovat arvokkaita kumppaneita ammattikouluille, sillä ne tarjoavat opiskelijoille todellisen kosketuspinnan työelämään. Kuten opettajaopistot, myös ammatilliset oppilaitokset ovat sisäoppilaitoksia. Sisäoppilaitoksen sääntöihin kuuluu, että opiskelija osallistuu koulun kunnossapitoon ja säännöllisin vuoroin auttaa koulun keittiössä ruoan valmistuksessa. Näin opiskelijat sitoutuvat yhteisistä tiloista huolehtimiseen. Iltaisin ja viikonloppuisin opiskelijoille on järjestetty vapaa-ajanohjelmaa, joka vaihtelee urheilusta, puutarhanhoidosta, keskusteluryhmistä ja kieliopinnoista tietokoneopetukseen. 11
PERUSKOULUTUS Sambia: Malambanyaman Lastenkaupunki Mosambik: Chimoion katulasten koulu Nacalan katulasten koulu Sambian ja Mosambikin katulapsikoulut tarjoavat 8-20-vuotiaille lapsille ja nuorille peruskouluopetusta. Suurin osa kouluissa käyvistä lapsista on orpoja tai he tulevat muuten erittäin köyhistä perheistä. Peruskoulutuksen lisäksi lapsille ja nuorille annetaan pienimuotoista kädentaitoihin liittyvää koulutusta sekä kulttuuriopetusta, ohjelmaan kuuluu esimerkiksi puunveistoa, huonekalujen tekoa, puiden istutusta, ompelua, kirjailua, englannin oppitunteja, draama- ja tanssiopetusta. Näistä taidoista on lapsille hyötyä myöhemmässä vaiheessa toimeentuloa hankkiessaan. Erityisesti huomiota kiinnitetään tyttöjen koulutukseen, jota edistetään yhteisökampanjoilla. Intia: Slummialuiden työtätekeville lapsille suunnatut koulut Rajasthanin osavaltiossa Suomen UFF:n tukemat Academy for Working Children -koulut on perustettu edistämään Intian vähävaraisten perheiden lasten koulunkäyntiä. Kaupunkien kupeisiin syntyneillä slummialueilla monilla perheillä ei ole mahdollisuuksia lähettää lapsiaan valtion ylläpitämiin kouluihin, koska lapsia ei ole virallisesti rekisteröity tai lasten ansiotuloista ei ole varaa luopua. AWC-koulujen toiminta on sopeutettu näiden lasten ja perheiden olosuhteisiin. Ilman koulutusta ei lapsilla ole ulospääsyä köyhyysloukusta. Academy for Working Children -kouluissa lapset voivat opiskella normaalin työpäivänsä ohessa. Oppitunteja on 3-4 päivässä. Koulut seuraavat valtion koulujen opetussuunnitelmaa. Koulujen tavoitteena on antaa lapsille perustaidot ja tiedot uuden elämän alkuun. Kouluissa lapsia kannustetaan jatkamaan opiskeluaan valtion peruskoulussa, lapsia ja heidän perheitään avustetaan myös rekisteröitymään virallisen kansalaisen statuksen saavuttamiseksi. AWC-kouluissa lapset saavat tutustua eri ammatteihin ja oppivat näkemään omat tulevaisuuden mahdollisuutensa uusin silmin. AWC-koulut keräävät myös ruokaapua koululaisille sekä järjestävät terveystarkastuksia ja vapaa-ajantoimintaa lapsille ja heidän perheilleen. Koulujen yhteyteen on perustettu myös itseapuryhmiä lasten vanhemmille. Lisäksi järjestetään erilaisia kursseja (ompelu, tietotekniikka jne.). Ryhmien ja kurssien tavoitteena on tukea perheitä lisätulojen ansaitsemisessa oman yritystoiminnan kautta. Intian työssäkäyvien lasten AWCkoulut ovat UFF-yhdistyksen Lastenlähettiläät-suoralahjoituskohteita. Koulujen oppilaat saavat myös ravinto-oppia ja ruokaturvaa parantavia käytännön taitoja: he oppivat viljelyä ja eläinten hoitoa ja valmistavat opettajien opastuksella monipuolista ja ravitsevaa ruokaa. Koululla on oppilaiden tarpeita varten pienkarjaa sekä viljelysmaata ja kasvipuutarha. Katulapsikoulujen oppilaat osallistuvat itse aktiivisesti koulurakennusten ja kalusteiden kunnostukseen ja ympäristön siistimiseen. Oppilaat saavat myös terveysvalistusta ja ovat mukana rokotusohjelmissa ja hiv/aidsvalistuskampanjoissa. Koulua ympäröivän yhteisön jäsenille on tarjolla omaa ohjelmaa: koulujen opettajat järjestävät alueen aikuisille lukutaito- ja ompelukursseja sekä yrittäjäkoulutusta. 12
Lastenapu JA YHTEISÖKEHITYS Mosambik: Nacalan Lastenapu Sambia: Yhteisökehitys ja Lastenapu, pohjoinen provinssi Intia: Yhteisökehitys Lastenavun päätavoitteena on valistaa perheitä hygienia- ja terveysasioissa, koulutuksessa, ruokaturvaan ja ravintoon sekä ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Valistuksen avulla perheiden elinolot kohenevat. Usein pelkkä säännöllinen käsien pesu ja saippuan käyttö lisää perheiden ja erityisesti lasten hyvinvointia merkittävästi. Lastenapu tekee aktiivisesti töitä malarian, koleran ja hiv/aidsin ehkäisemiseksi. Ohjelma kiinnittää erityistä huomiota orpoihin ja heidän huoltajiinsa, joille jaetaan myös ruoka-apua. Lääkehoitoa ja konsultaatiota saavat hiv-positiiviset ja aidsiin sairastuneet. Lastenavun esikoulu valmistaa lapsia valtion peruskouluissa opiskelua varten. Suuret luokkakoot ja oppikirjojen puute tekevät peruskouluista lapsille haasteellisen oppimisympäristön. Esikoulujen onkin havaittu helpottavan lasten koulunaloitusta ja parantavan siten lasten oppimistuloksia peruskoulussa. Lastenapuhankkeet ylläpitävät myös mikrolainahankkeita, jotka tukevat yhteisöjen naisten omaa yritystoimintaa. Mikrolainoja hyödynnetäänkin tuloksekkaasti pienyritysten perustamisen apuna. Hankkeeseen kuuluu pakollinen yrittäjäkoulutus, jonka avulla naiset saavat toimintaan lisää taitoja ja itsevarmuutta. Mikrolainojen avulla perustetut yritykset tuovat perheille lisätuloja, jotka yleensä käytetään lasten kouluttamiseen, terveydenhuoltoon ja perheen parempaan ravitsemukseen. Ruokaturvaohjelma auttaa perheitä valmistautumaan viljelyskauteen ja kannustaa perheitä perustamaan pieniä vihannespuutarhoja. Vihannesten viljelyn avulla perheet saavat lisäravintoa ja vaihtelua ruokavalioonsa. Myös ruokatuotteiden säilöntään ja viljelystuotteiden monipuolisuuteen kiinnitetään huomiota. Aikuisten lukuopetuksessa paikallisen opettajaopiston opiskelijat saavat opetusharjoitusta ja yhteisö hyötyy monin tavoin. Lukutaidon lisääntyes- 13 sä esimerkiksi aids-tietous saavuttaa useampia ihmisiä. Lukutaito avaa monia uusia portteja, eivätkä ihmiset ole enää toisen käden tiedon tai pahimmassa tapauksessa taikauskon varassa. Ympäristön suojelemiseksi yhteisöjä opastetaan puunistutukseen ja taimitarhojen perustamiseen. Puunistutuksella vähennetään eroosiota ja torjutaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haittoja. Hedelmäpuista perheet saavat myös uusia ravintoaineita ruokavalioonsa. Nacalan Lastenapu on UFF:n Lastenlähettiläät-suoralahjoituskohde.
ympäristöhankkeet INTIASSA Intia Biokaasun pientuotantoyksiköt, Dausa Green Action Virat Nagar ja Neemrana Biokaasu korvaa puun polton Suomen UFF:n vuonna 2010 käynnistynyt kehitysyhteistyöhanke Intiassa tuo 200 biokaasun pientuotantoyksikköä Dausan maakuntaan. Yksi biokaasuyksikkö tuottaa kaasua neljän perheen tarpeisiin. Hankkeesta hyötyy suoraan noin 800 perhettä maakunnan 20 eri kylässä. Hanke on käynnistynyt ensimmäisenä vuonna odotusten mukaisesti ja lähes 40 biokaasun pientuotantoyksikköä on jo rakennettu ja toiminnassa useissa kylissä Dausan maakunnassa. Biokaasun käytön hyödyt Dausan asukkaille ja ympäristölle ovat merkittävät. Naisten ja lasten terveydentila paranee kun ruokaa ei valmisteta enää perinteiseen tapaan pienissä keittiöissä nuotioilla, jolloin puiden polttamisesta syntyvä savu täyttää koko keittiön. Biokaasulla lämpiävä keittolevy ei savuta eikä pienhiukkasia pääse hengitysteihin. Biokaasuun siirtymisellä ehkäistään tehokkaasti pienhiukkasten aiheuttamia infektioita ja ennenaikaisia kuolemia erityisesti naisten ja lasten osalta. Kun perheet käyttävät biokaasua polttopuiden sijaan, vähenevät sekä hiilidioksidipäästöt että metsien hakkuut. Tämä puolestaan ehkäisee alueen aavikoitumista ja maaperän eroosiota. Biokaasun tuotannossa syntyy oheistuotteena ravintorikasta lietettä, josta saadaan ruokokasvien kanssa sekoittamalla maanviljelijöiden pellolle kompostia. Komposti korvaa kemialliset lannoitteet ja parantaa maan laatua. Kompostin käytön ansiosta viljeltävän ruoan laatu paranee samalla kun sadot suurenevat - perheet saavat paitsi enemmän myös laadukkaampaa ruokaa. Lietteen käyttö säästää myös alueen niukkoja vesivaroja. Perheet osallistuvat biokaasun tuotantoyksiköiden valmistuskustannuksiin myös itse. Kyliin perustetaan ensin yksi biokaasukattila malliksi, jolla kyläläisille esitellään sen rakentamista ja toimintaa sekä saavutettavaa hyötyä. Kylissä perustetaan säästörinkejä, joissa perheet säästävät omia biokaasuyksiköitä varten ja maanviljelijöiden ryhmiä, joissa opetellaan kompostin tekoa ja kestävämpiä, luonnonmukaisia viljelymenetelmiä. Näin varmistetaan paikallisten ihmisten sitoutuminen toimintaan ja hankkeen jatkuminen tulevaisuudessa. 14 Vihreää toimintaa Green Action -hankkeet toimivat Virat Nagarissa ja Neemranassa. Neemranassa UFF:n tukema 30 kylää kattava vesiprojekti tähtää sadeveden keräämisen ja varastoimisen organisoimiseen kyläläisten juomaveden turvaamiseksi sekä vesitehokkaiden viljelymenetelmien käyttöönottoon. Virat Nagarissa tutkitaan Jatrophakasveista valmistettavan biodieselin pientuotantoa maatiloilla. Projektin tavoitteena on istuttaa jatrophakasviaitoja maatiloille kasviöljyn sekä sivutuotteena kasvista saatavan glyserolin valmistamista varten. Tarkoituksena on korvata maanviljelijöiden energianlähteenä käyttämä kerosiini ja puu itse edullisesti tuotettavalla ja vähemmän ympäristöä kuormittavalla biodieselillä.
FARMERS CLUBS Hiv/aids-työ Guinea-Bissau Maanviljelijöille suunnatut toimintaryhmät, Farmers Clubit, ovat jo pitkään olleet kiinteä osa UFF-yhdistyksen tukemien opettajaopistojen yhteisökehitystyötä eteläisessä Afrikassa. Toiminnasta saadut erinomaiset tulokset ja positiiviset kokemukset ovat kannustaneet maiden paikallisia järjestöjä kehittämään Farmers Clubs -toimintaa edelleen omaksi toimintakokonaisuudekseen. UFF:n tukemissa kehitysmaissa suuri osa väestöstä saa edelleen elantonsa maanviljelyksestä. Haasteelliset sääolosuhteet ja ilmastonmuutos ovat vaikeuttaneet perinteisiä menetelmiä käyttävien viljelijöiden toimintaa. Maksuttomat Farmers Clubit ovat tuoneet maaseudun asukkaille käytännönläheistä tietoa uusista viljelylajikkeista, istutustavoista ja muista viljelymenetelmistä, joiden avulla oman maan satoa on saatu parannettua. Ryhmissä on myös harjoiteltu lannoitteiden ja torjunta-aineiden valmistusta luonnonmukaisista raaka-aineista sekä rakennettu komposteja ja kaivoja. Myös tuotteiden säilöntä ja varastoiminen kuuluvat koulutuksen ruokaturvaa kehittävään kokonaisuuteen. Ryhmien toiminta tähtääkin suoraan maaseudun asukkaiden ruokavalion parantamiseen ja aliravitsemuksen vähentämiseen. Pitemmän aikavälin tavoitteina on kehittää paikallisten viljelijöiden osaamista niin, että vihannestarhoilta ja pelloilta riittäisi jatkossa tuotteita myös myytäväksi. Viljelijöitä avustetaan muodostamaan osuuskuntia parempien kauppaehtojen saavuttamista varten. Farmers Clubit parantavat yhteisöjen ruokaturvaa ja auttavat paikallisia viljelijöitä kehittämään maanviljelyksestä tuottavan elinkeinon. Käytännön ja teorian yhdistävistä toimintaryhmistä hyötyy viime kädessä koko kyläyhteisö. Sambia: HOPE Sambiassa hiv/aids-tartuntoja arvoidaan olevan edelleen noin 13-17 prosentilla aikuisväestöstä. Tartunnan saa pääsääntöisesti heteroseksistä ja äiti-lapsi-tartuntana. Hiv-tartuntojen määrän kasvua estetään Sambiassa HOPE-hankkeen avulla. HOPE-hankkeelle annettu tuki kohdistuu aids-tukikeskuksen ja klinikoiden, sosiaalikeskuksen ja tukiryhmien toimintaan. Hankkeessa myös koulutetaan vapaaehtoisia yhteisön jäseniä tiedotus- ja valistustyöhön. Huomiota kiinnitetään etenkin koululaisten tietoisuuden lisäämiseen, hiv/ aidsin saaneiden ihmisten elämän helpottamiseen, äiti-lapsi -tartuntojen ehkäisyyn, seksityöläisten valistukseen, sairastuneiden kotihoidontukeen ja terveyspalvelujen saatavuuteen. Ennaltaehkäisevään työhön kuuluu erilaisten valistuskampanjoiden järjestäminen kouluissa, työpaikoilla ja tapahtumissa. Tietoa välitetään myös radio- ja televisiokampanjoin sekä lehtien välityksellä. Aids-tukikeskuksessa annetaan tietoa sukupuolitaudeista ja apua elämään HIV-infektion kanssa. Näissä keskuksissa ja yhteistyössä mukana olevilla klinikoilla voi myös testata itsensä maksutta. Aids-tukikeskus myös kouluttaa ihmisiä aids-epidemian vastaiseen toimintaan. Keskusten tehtäviin kuuluu myös aidsorpojen ja näiden sijaisvanhempien tukeminen sekä kotona sairastavien tukipalvelujen järjestäminen. 15
Toiminta ja varainhankinta Suomessa 16
YMPÄRISTÖPALVELU Yhdistyksen ympäristöpalvelu kattaa useiden eri kulutustavaralajien kierrätyksen. Edellytyksenä tavaroiden kierrätettävyydelle on, että niitä voidaan edelleen käyttää alkuperäisessä tarkoituksessaan. Vuonna 2010 palveluun kuului vaatteiden, jalkineiden, asusteiden ja kodintekstiilien lisäksi lelujen, urheiluvälineiden, kodin pientarvikkeiden ja pienelektroniikan keräys. UFF yhdistyksen kierrätyspalvelu tavoitti vuonna 2010 yli 3,4 miljoonaa suomalaista109 paikkakunnalla. Keräyspisteitä yhdistyksellä oli 765 ja keräysastioita pisteissä yhteensä 1432 kappaletta. Keräyssäiliöiden lisäksi UFF:n kierrätyspalvelu järjestää alueellisia tapahtumakeräyksiä ja kotinoutopalvelua sekä erillisiä sopimuskeräyksiä. Vuoden 2010 keräysmäärä oli 8 124 252 kiloa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 3,5 prosenttia. UFF:n vaatekeräysmäärät 1991-2010 Laajan kierrätystoiminnan ylläpito vaatii varteenotettavan määrän työpanosta, ajokalustoa ja tuotantovälineitä. UFF ei saa kierrätystoiminnan ylläpitämiseen julkista tukea, vaan koko kierrätyspalvelu rahoitetaan omakustanteena. Vuonna 2010 yhdistys käytti kierrätyspalvelun tuotantoon Suomessa 3 435 881 euroa. Kerättävät tuotteet UFF:n keräyspisteeseen kelpaavat kaikki käyttökuntoiset ja puhtaat vaatteet, kengät, kodintekstiilit, urheiluvälineet ja lelut. Jos vaate on pysyvästi tahriintunut, kulunut loppuun tai rikkoontunut käyttökelvottomaksi, sitä ei tulisi laittaa keräykseen. Tekstiilijätteen käsittely kuluttaa kehitysyhteistyöhön suunnattuja varoja. Tuotteet on hyvä pakata suljettuihin muovipusseihin, jolloin ne säilyvät puhtaina ja kuivina keräyslaatikossa ja kuljetuksen aikana. 17
lajittelu Järjestön saamat lahjoitustuotteet käsitellään Nurmijärven Klaukkalassa sijaitsevassa lajittelukeskuksessa. Noin kolmannes lajittelukeskukselle saapuvista vaate-eristä lajitellaan ja loput pakataan tukkumyyntieriin suurostajia varten. Vuonna 2010 kerätyistä yli kahdeksasta miljoonasta vaatekilosta lajiteltiin Suomessa reilut kolme miljoonaa kiloa. Vaatteen jatkokäyttö Ammattitaitoisen ja tehokkaan lajitteluhenkilökunnan avulla yhdistykselle lahjoitetetut vaatteet ohjataan oikeaan jatkokäyttöön, toimitettavaksi edelleen kotimaan vähittäismyyntiin, tukkumyyntiin tai Afrikkaan yhteistyöjärjestöjen varainhankinnan avuksi. Lajittelussa karsitaan myös ns. lumppu- tai jätemateriaaliksi eroteltavat tuotteet, jotka eivät sovellu enää käytettäväksi alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Jätteenä käsiteltävät tuotteet lajitellaan vielä omiin alakatergorioihinsa kierrätettäväksi edelleen. Vuonna 2010 suurin osa (81 %), vaatteista kierrätettiin tukkumyynnin kautta. Tässä mallissa myös vaatekierrätyksen työllistävä vaikutus siirtyy Eurooppaan. Tukkumyynnin asiakkaina on yksityisiä henkilöitä sekä yrityksiä mm. Venäjältä, Baltian maista, entisistä Neuvostotasavalloista ja Turkista. Tukkumyynnin osuus yhdistyksen oman varainhankinnan tulonlähteistä oli noin 30 %. Afrikkaan lahjoitettujen vaatteiden määrä oli noin viisi prosenttia koko keräysmäärästä. Jatkuva yhteistyö vaateavun vastaanottajayhdistysten kanssa auttaa UFF:ää löytämään keräysvaatteen joukosta juuri markkinoille parhaiten soveltuvat kappaleet. Vuonna 2010 vaatelahjoituksia lähetettiin Malawiin ja Mosambikiin. Kohdemaissa lahjoitukset vastaanottava yhdistys myy tuotteet omissa käytettyjen vaatteiden myyntipisteissään ja käyttää myynnistä saadut varat paikallisten kehitysyhteistyöhankkeiden toiminnan ylläpitämiseen. Kierrätysvaatteiden myynti ylläpitää myös työpaikkoja kohdemaissa. Yksi tärkeimmistä tuoteryhmistä yhdistykselle ovat kotimaassa vähittäismyymälöissä myytävät vaatteet, vaikka niiden osuus kokonaiskeräysmäärästä onkin vain noin viisi prosenttia. Kotimaan vähittäismyynnin tulot muodostavat pääosan yhdistyksen varainhankinnan tuotoista ja yhdistyksen toimittaman kehitysavun määrästä. Myynnin tuotolla kustannetaan myös vaatteiden keräys-, kuljetus- ja käsittelykulut sekä katetaan myynnistä itsestään koituvat kulut. 18 Lumpun ja tekstiilijätteen yhteenlaskettu määrä koko keräysmäärästä oli vuonna 2010 noin kymmenen prosenttia (12% vuonna 2009). Jätteen jatkokäsittely kuluttaa yleishyödyllisiin palveluihin tarkoitettuja varoja, sillä UFF joutuu maksamaan näistä koituvat käsittelykulut. Jäte toimitetaan yhdistykseltä hyötykäyttöön energiapolttoon. Lumppu kierrätetään edelleen uusiotuotantoyritysten kautta ja jopa keräykseen tuotavien vaatteiden pakkaamiseen käytetyt muovipussit lajitellaan erilleen uusiokäyttöä varten.
UFF - myymälät UFF:llä oli vuonna 2010 kahdeksan käytettyjen vaatteiden vähittäismyymälää. Näistä 6 sijaitsi Helsingissä, 1 Tampereella ja 1 Turussa. Yhdistyksellä on myös nettikauppa, joka palvelee kierrätysvaatteista kiinnostuneita ostajia verkossa osoitteessa: www.uff.fi. Kauppojen valikoimissa on vaatteita, kenkiä, laukkuja, koruja ja asusteita sekä kodintekstiilejä. Sesongit ja vaatekierto Yhdistyksen myymälöiden vaatevalikoima koostuu aina kuhunkin sesonkiin sopivista, laadukkaista vaatteista. Tehokasta vaatekiertoa ylläpidetään järjestämällä erilaisia kampanjoita. Sesongin päätteeksi myymälän koko valikoima uudistetaan tasarahapäivien avulla: päättyvän sesongin tuotteet myydään tarjoushinnoin pois ja uusi sesonki käynnistyy täysin uudistetulla valikoimalla. Vähittäismyymälöiden kautta myytiin vuonna 2010 noin viisi prosenttia yhdistyksen kokonaiskeräysmäärästä. Myymälöiden kautta myytävien vaatteiden taso pyritään pitämään mahdollisimman korkeana, jotta asiakas saa hyvän vastineen rahalleen. Vaatteita toimitetaan myymälöihin lajittelukeskukselta pääsääntöisesti kerran viikossa, jotta myymälähenkilökunta voi täydentää esillä olevien tuotteiden valikoimaa sadoilla uusilla tuotteilla päivittäin. UFF:n myymälöiden periaatteena on tarjota asiakkailleen hyvälaatuisia tuotteita järkevään hintaan. UFF:n valikoimassa olevat tuotteet eivät välttämättä ole halvempia kuin vaikkapa halpavaateketjujen uudet tuotteet, vaan tuotevalikoimaan pyritään saamaan laadukkaita ja kestäviä tuotteita, jotka tuovat asiakkaille myös hyvää mieltä eettisesti ja ekologisesti kestävästä kulutuspäätöksestä. UFF:n asiakas tukee kotimaan ympäristötyötä sekä kehitysyhteistyötä, säästäen samalla luontoa ja rahaa. Vaatemyynnin tuotolla rahoitetaan vaatteiden keräyspalvelun ja käsittelyn kulut sekä katetaan myynnistä koituvat kulut. Myynnillä kerätään varoja kehitysyhteistyökohteille. Myymälöiden kautta yhdistys tiedottaa kehitysyhteistyöaiheista ja tuettavien kehitysyhteistyökohteiden toiminnasta. Myymälät tarjoavat suomalaisille kuluttajille ekologisen ja edullisen ostoskanavan. Käytetyn vaatteen kierrätys vähentää kaatopaikkajätteen määrää ja on eduksi myös kuluttajan omalle lompakolle. Käytetyn vaatteen valitseminen uuden sijaan säästää maapallon rajallisia luonnonvaroja sekä uusien tuotteiden valmistukseen käytettävää vettä ja energiaa. 19 Myymälöiden tuotevalikoimat Muutamat UFF:n myymälät ovat profiloituneet erityisesti naistenvaateliikkeiksi tai trendimyymälöiksi. Tällä pyritään parantamaan asiakaspalvelua ja helpottamaan sopivien vaatteiden löytämistä. Suurin osa myymälöistä on kuitenkin laajan valikoiman myymälöitä, joista löytyy yleensä vaatteita koko perheelle. Kanta-asiakkuus UFF:n myymälöissä voi rekisteröityä kanta-asiakkaaksi. Kanta-asiakas saa ostoetuja sekä kanta-asiakaspostia, mm. tiedon tulevista teemapäivistä ja tarjouksista sekä tiedotteita kehitysyhteistyöprojekteista ja UFF:n kohdemaista. Yhdistyksen vaatemyymälöiden kanta-asiakasrekistereissä on yli 30 000 henkilöä. Myymälöiden kampanjoista tiedotetaan myös internetissä yhdistyksen Facebook-sivulla: www.facebook.com/uffsecondhand.
humana-päivä UFF ja sen 16 sisarjärjestöä eri puolilla Eurooppaa viettivät ensimmäistä kertaa yhteisen järjestöverkostonsa Humana People to People organisaation mukaan nimettyä Humanapäivää yhdessä torstaina 23.9.2010. Päivän kehitysyhteistyöteemana oli koulutusta kaikille. Päivän aikana UFF-yhdistyksen lajittelukeskuksella järjestettiin kutsuvierastilaisuus, jossa puhujina olivat mm. Angolan Pohjoismaiden suurlähettiläs Domingos Culolo, Suomen ulkoasiainministeriön edustaja Ulla Hiitiö ja kansanedustaja sekä ulkoasiainministeriön erityisedustaja Pekka Haavisto (kuvassa alla). Monet UFF:n yhteistyökumppanit, kuten kaupunkien ja kuntien edustajat pääsivät nyt ensimmäistä kertaa kuulemaan UFF:n kehitysyhteistyöstä asiantuntijapuheenvuorojen välityksellä, ja vastaanotto oli erittäin positiivinen. Humana-päivän kutsuvierastilaisuudessa Suomen parhaat vaatekierrättäjäkunnat ja keräyspaikkojen isännät palkittiin zimbabwelaisten taiteilijoiden veistoksin. Määrällisesti eniten tekstiilejä kerättiin pääkaupunkiseudulta Helsingistä (1 066114 kiloa) ja Espoosta (458 567 kg) sekä Tampereelta (456 753 kg). Yhdistyksen ja sen sisarjärjestöjen toimialueella Euroopassa eniten vaatteita kierrätettiin Itävallan Wienissä (1 343 485 kiloa), mutta Euroopan mittakaavassa Helsinki sijoittui tuloksellaan peräti toiselle sijalle. Juhlapäivän vietto huipentui lajittelukeskuksella yleisötilaisuuteen, jonka monipuoliseen ohjelmaan mahtui sekä paikallisen lapsikuoro Visertäjien että mosambikilaistaustaisen Magulamberre bandin esitykset. Muita artistivieraita olivat Planet Fallout ja Burning Man -yhtyeet. Illan aikana yleisö sai nauttia myös Teuvo Lomanin stailaamasta kierrätysmuotinäytöksestä, jonka koreografiasta vastasi Fashion Model Agencyn Elina Lampinen. Teuvo Loman toimi myös tuomaristossa tapahtuman Uffaffaa-joukkuekilpailussa, jossa kisattiin parhaasta yleisöstailauksesta. Kilpailun voitti sipoolaisten nuorten ryhmä, joka lahjoitti kilpailuvoittonsa, lahjakortin UFF:n myymälään, Sipoon vastaanottokeskukselle. UFF:n myymälöissä Humana-päivää juhlistettiin erikoistarjouksin. RAHALAHJOITUKSET Yksityishenkilöt ja yritykset voivat tukea UFF:n kehitysyhteistyökohteita myös suoraan rahalahjoituksin. Lastenlähettiläät-ohjelmassa mukana olevien kuukausilahjoittajien tuki kohdistuu joko Nacalan Lastenapu projektille Mosambikiin tai työssäkäyvien lasten kouluille Rajasthanin alueen slummeihin Intiaan. Varoja kehitysyhteistyöprojekteille kerätään myös lipaskeräyksen avulla. Rahankeräyslippaita on erilaisissa kauppa- ja ravitsemusliikkeissä noin 300 kappaletta. 20 Yhdistys tukee varainhankintaa kierrätystoimintansa avulla. Näin kuukausilahjoitusten ja lipaskeräyksen tuotosta vähennetään maksimissaan kymmenen prosenttia kattamaan käsittely- ja materiaalikuluja; tähän sisältyvät myös pankin veloittamat kulut. Vuonna 2010 rahalahjoituksia kohteille kertyi yhteensä 71 805,10 euroa.
TALOUS Yhdistyksen ympäristöpalvelun ja varainhankinnan tavoitteena on kattaa kierrätyspalvelun kulut sekä tuottaa varoja kehitysyhteistyöhön. Tämä edellyttää toiminnalta taloudellista tehokkuutta ja kannattavuutta. Eteläisen Suomen kattava kierrätyspalvelu synnyttää kuluja - vuotuisen vaatevolyymin keräykseen ja käsittelyyn tarvitaan ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi mm. toimitiloja ja keräyskalustoa. Yli 8,1 miljoonan vuotuisen kierrätysvaatekilon vuori voisi kuitenkin näyttäytyä myös pelkkänä kuluna tai pahimmassa tapauksessa jopa jätteenä. UFF:n kierrätysosaamisen ja kansainvälisten kontaktien avulla tämä vuori palautuu käyttötavaraksi ja muuntuu kehitysavuksi. Tuotto kehitysyhteistyöhön muodostuukin vasta vaatteiden muuttuessa rahaksi ja kulujen tultua maksetuiksi. 137 suomalaisen työpaikka Suurin osa Suomen UFF:n työsuoritteista on työvoimavaltaista käsityötä, mikä edellyttää ammattitaitoista ja luotettavaa henkilökuntaa. Vuonna 2009 yhdistyksen vakinaisen henkilökuntaan kuului 137 osaajaa, mikä vastaa noin 102 kokoaikaista henkilötyövuotta. Yhdistyksen palveluksessa on kuorma-auton kuljettajia, lajittelijoita, myyjiä, varastotyöntekijöitä, huoltomiehiä sekä toimistotyöntekijöitä ja projektihallintohenkilöstöä. UFF:N TOIMINNAN TUOTOT JA KEHITYSYHTEISTYÖN TUET 2010 2010 2009 UFF:n myyntituotot 7 632 598,21 7 069 345,90 UM:n tuki kehitysyhteistyö ja kvk-hankkeille 2 565 335,05 2 693 061,90 EU:n tuki kehitysyhteistyöhankkeille 406 066,04 335 292,80 Suoralahjoittajien tuki hankkeille 71 805,10 64 418,71 Muut tuotot 842,00 14 376,23 Rahoitustuotot 3 071,32 2 144,97 Yhteensä 10 679 717,72 10 178 640,51 UFF:N TOIMINNAN KULUT 2010 2010 2009 Kehitysyhteistyö -4 397 064,35-4 044 820,86 Ympäristöpalvelu -3 436 723,15-3 350 326,73 Varainhankinta -2 421 280,81-2 523 523,17 Globaalikasvatus ja tiedotu -134 598,74-130 761,92 Rahoituskulut -17 106,77-29 770,09 Yhteensä -10 406 773,82-10 079 202,77 UFF:ssä tehtävää työtä ohjaavia arvoja ovat humanitaarisuus, kestävä kehitys, tasa-arvo ja eettisyys. Ihminen on itseisarvo ja voimavara. Yhdistyksen henkilöstöhallinnon tavoitteena on työmotivaation ja työssä jaksamisen vaalimisella edesauttaa koko työyhteisön menestymistä. Työhyvinvointiohjelma on rakennettu osaksi yhdistyksen henkilöstösuunnitelmaa. 21
Tiedotus ja globaalikasvatus UFF edesauttaa tiedotuksellaan etelän ja pohjoisen vuoropuhelua. Tämä tapahtuu yhdistyksen periaatteiden mukaan parhaiten suoraan ihmisiltä ihmisille, ilman välikäsiä. Koska UFF on jatkuvasti yhteydessä kansainvälisiin yhteistyökumppaneihinsa ja avustustyötä tekeviin ihmisiin, tiedon jakaminen kotimaassa on luonnollinen ja tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen globaalikasvatuksen tavoitteena on tavoittaa ihmisiä, jotka eivät muuten välttämättä törmäisi kehitysyhteistyötoimintaan arkipäivässään, ja haluaa viestinnässään tuoda esille myös positiivisia uutisia kehitysmaista. UFF tiedottaa tukemistaan kehitysyhteistyökohteista ja -kohdemaista nettisivuillaan ja julkaisuissaan sekä myymälöiden välityksellä ja erilaisissa tapahtumissa, kuten Maailma Kylässä -festivaaleilla. UFF:n toimintaan, kehitysyhteistyöhön ja vaatekierrätykseen on mahdollista tutustua vierailemalla lajittelukeskuksessa Nurmijärven Klaukkalassa. Päivä Afrikassa - elämyspolku UFF-yhdistyksen vuoden 2010 viestintä- ja kehityskasvatushanke Päivä Afrikassa -elämyspolku vieraili kaikkiaan 24 päiväkodissa ja alakoulussa eteläisen Suomen alueella Nurmijärvellä, Tuusulassa, Keravalla, Järvenpäässä, Askolassa, Mäntsälässä, Kellokoskella, Vahijärvellä, Pukkilassa, Kerkkoossa, Porvoossa ja Hyrylässä. Teemapäivän aikana lapset ja varhaisnuoret saivat tilaisuuden tutustua afrikkalaisten lasten arkipäivään vi- deomateriaalin, oman pohdinnan sekä leikin ja askartelun avulla. Päivän tavoitteena oli herättää lapsia ja nuoria pohtimaan erilaisten kulttuurien ja elinolosuhteiden eroja ja yhtäläisyyksiä, kehitysmaiden köyhyydellä tai kurjuudella mässäilemättä. Päiväkoti- ja koulupäivien lisäksi UFF:n Käsinuket kertovat lasten tarinoita Afrikasta -askartetyöpajat kiersivät kesän aikana erilaisia lastentapahtumia Jyväskylässä, Varkaudessa, Himoksella ja Hämeenlinnassa. Päivä Afrikassa -kansainvälisyyskasvatuksen teemapäivän toteutuksessa UFF:n viestintä ja kehitysyhteistyön tiimiä avustivat Kiljavan Humanistisen Ammattikorkeakoulun opiskelijat. Hanke sai tukea Suomen ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustukea. 22
Yhteystiedot: Pääkonttori ja lajittelukeskus Järvihaantie 12 01800 Klaukkala puh. (09) 2764 760 fax (09) 2764 7610 sähköposti: info@uff.fi www.uff.fi Toiminnanjohtaja Virve Kivi puh. (09) 2764 760 virve.kivi@uff.fi Vaatekeräys puh. (09) 2764 7622 / 050 342 6883 vaatekerays@uff.fi Jari Töyrynen puh. (09) 2764 7621 / 050 559 3388 jari.toyrynen@uff.fi Viestintä ja kehitysyhteistyö puh. (09) 2764 7644 info@uff.fi Birgit Nevala puh. (09) 2764 7641 birgit.nevala@uff.fi Taloustoimisto puh. (09) 2764 7655 fax (09) 2764 7650 economy@uff.fi Lajittelukeskus puh. (09) 2764 7662 lajittelukeskus@uff.fi Tukkumyynti puh. (09)2764 7663 wholesale@uff.fi Anne Töyrynen puh. (09) 2764 7661 / 050 588 3549 anne.toyrynen@uff.fi Vähittäismyynti Iso Roobertinkatu 4-6 00120 Helsinki puh. (09) 6124 6670 fax. (09) 6124 6673 kaupat@uff.fi Erja Karikorpi puh. (09) 6124 6670 / 050 345 1180 erja.karikorpi@uff.fi Jukka Värtinen puh. (09) 2764 7646 / 050 550 8002 jukka.vartinen@uff.fi HELSINKI Fredrikinkatu 36, 00100 Helsinki puh/fax (09) 3487 1736 Hämeentie 4, 00530 Helsinki puh/fax (09) 726 1044 Iso Roobertinkatu 4-6, 00120 Helsinki puh/fax (09) 603 755 Malminkaari 13-16, 00700 Helsinki puh (09) 346 3016 Mannerheimintie 104, 00250 Helsinki puh/fax (09) 477 1701 TAMPERE Hämeenkatu 9, 33100 Tampere puh/fax (03) 223 8779 Pietilänkatu 2, 33720 Tampere puh/fax (03) 364 1171 TURKU Humalistonkatu 5, 20100 Turku puh/fax (02) 231 1761 LAHTI Kauppakatu 17, 15140 Lahti NETTIKAUPPA www.uff.fi/nettikauppa puh. (09) 2764 7643 asiakaspalvelu@uff.fi Runeberginkatu 4 C, 00100 Helsinki puh/fax (09) 685 7325 Turunlinnantie 12, 00930 Helsinki puh/fax (09) 344 4225 23
24 U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf www.uff.fi Lahjoitustili: UFF penninginsamling/uff varainkeruu Nordea 200118-390539 Rahankeräyslupa: poha 2020/2010/3741