Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS Mediakatsaus kokoaa työeläkealaa koskevan keskustelun päälinjat neljännesvuosittain Eläketurvakeskuksen viestintäosaston tuottaman lehdistökatsauksen pohjalta. Katsaus listaa työeläke alaa koskevia ajankohtaisia teemoja, joita on käsitelty mediassa, ja referoi teemoista käytyä keskustelua ja kannanottoja. Mediakatsauksen loppuun on valittu otteita sosiaalisessa mediassa esitetyistä mielipiteistä. Työeläkealaa koskeva julkinen keskustelu: 1/2013 tammi-maaliskuu Eläketurvakeskuksen tilaaman kansainvälisen arvion valmistuminen aiheutti lukuisia kannanottoja mahdollisimman nopeasta asteittaisesta työurien pidentämisestä. Arviossa ehdotettiin myös eläkejärjestelmän uudistamista eläkevarojen riittävyyden varmistamiseksi. Myös eläkejärjestelmän hallintoa ihmeteltiin. Ehdotus lopettaa leskeneläkkeet kirvoitti kannanottoja. Myös uutisointi lisäeläkkeistä roihahti jälleen käyntiin. Uutinen ministeri Heidi Hautalan maksamatta jättämistä remonttimiehen eläkevakuutusmaksuista aiheutti kohua. Keskustelu taitetusta indeksistä jatkui edelleen. Kansainvälinen arvio ehdotti työuria pidennettäväksi asteittain London School of Economistin professori Nicholas Barr ehdotti Suomen eläkejärjestelmää koskevassa arviossaan, että alinta eläkeikää korotettaisiin vähitellen siten, että jokaisella ikäluokalla olisi oma eläkeikänsä. Barrin mielestä pitäisi puhua alimmasta mahdollisesta eläkeiästä ja normaalista eläkeiästä. Barrin mielestä olisi psykologisesti merkittävää, että ihmiset alkaisivat jälleen pitää 65 vuoden eläkeikää normaalina eläkeikänä. Barr ehdotti myös eläkeiän nostamista kaavamaisesti eliniänodotteen mukaan. Ihmisen eläkeaika tulisi Barrin mukaan olla noin puolet työurasta. (Helsingin Sanomat 8.1.) Pääministeri Jyrki Katainen totesi, että eläkeiän nosto on mahdollista vain asteittain pitkällä aikavälillä. (Keskisuomalainen15.1.) Entinen pääministeri Matti Vanhanen piti oikeana, että eläkeikä nousisi portaittain. (Yle Uutiset 6.2.) Myös Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ehdotti eläkeiän nostamista asteittain 65-vuoteen. Vihriälän mukaan menoja olisi paras leikata heti, jos rakenteellisista uudistuksista ei pystytä sopimaan. (Keskisuomalainen 17.1.) Etlan Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen varoittivat päätöksen lykkäämisen tulevan kalliiksi sekä eläkejärjestelmälle, tuleville eläkeläisille että eläkkeiden maksajille. (Kauppalehti 11.2.) Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL vaati päätöksiä eläkeiän nostosta tehtäväksi ajoissa. (Verkkolehti 6.2.) Useiden lehtien pääkirjoituksissa kallistuttiin vanhuuseläkkeen alaikärajan nostamiseen helpoimpana ja järkevimpänä toimenpiteenä. (Kts.esim. Talouselämä 2/2013.) SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen vaalilupaus siitä, että eläkeiän nostamisesta ei tehtäisi päätöstä täällä vaalikaudella, herätti laajaa ihmettelyä lehtien palstoilla. Koneen pääomista-
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2013 2 ja Antti Herlin (Talouselmä 2/2013.), EU-komissaari Olli Rehn (Suomen Kuvalehti 1/2013.) Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja valtiosihteeri Raimo Sailas pitivät eläkeiän nostoa kiireellisenä päätöksenä, joka tuli tehdä vaalikauden aikana. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn mukaan SAK on valmis aloittamaan eläkeneuvottelut, sen jälkeen kun Jukka Pekkarisen työryhmän kokonaisselvitys eläkejärjestelmästä valmistuu. Tätä ennen SAK ilmoitti keskustelevansa vain työurien pidentämisestä alusta tai keskeltä. (Suomenmaa, Verkkoapila 21.2.) STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää arvioi, että Suomessa voi olla edessä laajempikin eläkeuudistus (Suomenmaa 22.1.) Joissakin pääkirjoituksissa kannanotot tulkittiin siten, että ay-liike oli heräämässä todellisuuteen. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vastasi oletukseen toteamalla, että näin ei ole käynyt. (Iltasanomat 11.2.) Työministeri Lauri Ihalainen toppuutteli eri tahojen kiirettä eläkeratkaisussa. (Etelä-Suomen Sanomat 10.2.) Pääministeri Jyri Katainen pyysi edellisvuoden lopussa työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä keinoja työurien pidentämiseksi. Vaatimustaan Katainen tehosti uhkauksella, että jollei keinoja löydy, hallitus tekee rajumpia leikkauksia valtion menoihin. Lehdet uutisoivat laajasti, että työmarkkinajärjestöt eivät päässeet määräajassa sopuun keinoista, vaan hallituksen tulee päättää asioista ihan itse. (Suomenmaa 13.2.) Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV patisteli hallitusta tekemään rakenteellisia uudistuksia työurien pidentämiseksi mahdollisimman pian. (Verkkouutiset 16.2.) Myös sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö Kari Välimäki yhtyi eläkeiän korottamista vaativien suureen joukkoon. Välimäen mukaan eläkekeskustelu kärsii väärinkäsityksistä. Eläkeiän korotus tulkitaan etuuksien leikkauksena, vaikka todellisuudessa on kyse siitä, että eläkeikä on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen, Välimäki totesi. (Helsingin Sanomat 19.2.) Myös presidentti Sauli Niinistö odotti hallitukselta ja työmarkkinajärjestöiltä ratkaisuja. Niinistö korosti, että menossa oli jo neljäs vuosi samojen asioiden ja termien pyörittelyssä. (Kauppalehti 20.2.) Joka toinen suomalainen (50 %) hyväksyi eläkeiän noston vähintään kahdella vuodella. Tulos kävi ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta Kadonneen kasvun metsästäjät, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista talouskasvun vahvistamiseen tähtääviin rakennemuutoksin. (Helsingin Sanomat 19.3.) Myös keskustelu työurien pidentämisestä alkupäästä jatkui. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoman mielestä työuria tulee pidentää tehostamalla koulutusta. Heinäluoma oli valmis jättämään eläkeiän alarajan rauhaan. Heinäluoma totesi, että eläköitymisikä oli noussut kaksi vuotta ja nyt oli aika vauhdittaa opintoja, sillä valmistumisajoissa ei ollut vielä tapahtunut edistystä. (Kaleva 3.1.) Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa selvisi, että työnantajilla ei ole halukkuutta pitää vanhuuseläkkeen saavuttaneita töissä eikä työntekijöillä ole halukkuutta jatkaa työelämässä pitempään. Tutkimuspäällikkö Eila Tuominen sanoi, että 60 prosenttia työnantajista suhtautui kuitenkin myönteisesti osa-aikatyön tarjoamiseen osa-aikaeläkkeelle haluaville. Tuominen kertoi tutkimuksen viestin olevan, etteivät työurat ole nopeasti pidentymässä loppupäästä. (Etelä-Suomen Sanomat 5.1.)
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2013 3 Eläkevarojen riittävyys puhutti SAK:n eläke ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen sanoi, että eläkkeiden rahastointia tuli lisätä korottamalla työeläkemaksut mahdollisimman nopeasti riittävälle tasolle. (Verkkouutiset 7.1.) Myös kansanedustaja Sampsa Katajan mielestä eläkejärjestelmän kestävyys edellyttäisi eläkemaksujen korottamista viidellä prosenttiyksiköllä. (Satakunnan Kansa 11.1.) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen entinen toimituspäällikkö Pekka Parkkinen kirjoitti, ettei ole järkeä, että raskaassa ja kuluttavassa työssä väsyneiden pitäisi jatkaa työelämässä vielä 63 ikävuoden jälkeen. Parkkisen mielestä on helpompi pienentää eläkemenoja heikentämällä eläkekertymää, kuin yrittää pakottaa työkyvyttömiä ihmisiä jatkamaan työssä 65-vuotiaaksi. Parkkinen ehdotti täyttä eläkettä vain 65-vuotiaana vanhuuseläkkeelle jääville. (Helsingin Sanomat 9.1.) Professori Nicholas Barr esitti Eläketurvakeskuksen tilaamassa kansainvälisessä arviossa, että 53-vuotta täyttäneiden korotettu karttuma poistettaisiin tai siirrettäisiin nykyistä varhaisimmille vuosille. EK:n Lasse Laatunen kannatti Barrin esitystä. Laatunen korosti, että karttuman siirtäminen nuoremmille tekisi oikeutta eläketurvan suurille maksajille ja suosisi pienituloisia suhteessa hyvätuloisiin. (Verkkouutiset 16.1.) Suomen eläkejärjestelmä ei kuitenkaan ole kriisissä, linjasi Barrin tekemä arvio, mutta jos järjestelmää ei muuteta, eläkkeistä tulee ajanoloon riittämättömiä tai eläkejärjestelmä ei kestä väestön ikääntymisen aiheuttamia paineita. (Nykypäivä 3/2013.) Ambachtsheer ihmetteli korkeita hallintokuluja Suomen eläkejärjestelmää arvioinut professori Keith Ambachtsheer ihmetteli Suomen eläkejärjestelmän korkeita hallintokuluja. Kuluja nostaa se, että eläkeyhtiöt tarjoavat palveluita työnantajille, ja niiden markkinointi ja myynti nielee rahaa. Ambachtsheerin mukaan hallintokulut vähenisivät, jos eläkeyhtiöt olisivat nykyistä suurempia tai yhtiöt tekisivät enemmän yhteistyötä. (Helsingin Sanomat 7.1.) Keith Ambachtseer kyseenalaisti raportissaan eläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn. Myös EK:n työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen asettui tukemaan Ambachtseerin ehdotusta arvioida uudelleen vakavaraisuussääntöjä radikaalistikin. Laatunen muistutti, että julkisen sektorin eläkerahastoilla, Kuntien eläkevakuutuksella ja Valtion eläkerahastolla ei ole vastaavia vakavaraisuussääntöjä sijoituspolitiikkaansa rajoittamassa. (Verkkouutiset 11.1.) Kataja ehdotti leskeneläkkeen lakkauttamista Kansanedustaja Sampsa Katajan vuoden vaihteessa tekemä ehdotus leskeneläkkeiden lopettamisesta aiheutti hämmästystä. Suomen nuoret lesket yhdistys huomautti, että suuri osa leskistä ei saa eläkettä lainkaan. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Backman painotti, että leskeneläke evätään kokonaan, jos leski on alle 50-vuotias ja lapseton tai jos avioliitto on kestänyt alle 5 vuotta. Myös avoliitossa elävät jäävät ilman leskeneläkkeitä. (Yle uutiset 3.1.) Myös Eläkeläiset ry:n Kalevi Kivistö tyrmäsi leskeneläkkeiden lopettamisen. Sampsa Kataja perusteli leskeneläkkeen lopettamista sillä, että sata suurinta leskeneläkettä saavaa saa kohtuuttoman korkeaa eläkettä. Kivistön mielestä epäkohta, joka koskee puolta promillea eläkeläisiä, ei olisi reilu syy leskeneläkkeen lopettamiseen myös kaikilta niiltä, jotka saa-
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2013 4 vat pientä leskeneläkettä. Näille pienituloisille ja huoltajansa menettäneille lapsille leskeneläke on tärkeä osa eläketurvaa. Kivistö mielestä tuli puuttua niihin syihin, jotka tuottavat pienelle ryhmälle kohtuuttoman suuren eläketurvan. Tällaisia syitä Kivistön mukaan ovat palkkaerot ja palkitsemisjärjestelmien kohtuuttomuus. (Verkkolehti 3.1.) Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Mikko Kautto totesi julkisuudessa käydyn keskustelun leskeneläkkeestä olleen vääristynyttä. Kautto sanoi keskimääräisen leskeneläkkeen olevan noin 500 euroa. (Turun Sanomat 5.1.) Lisäeläketurvaa uutisoitiin epäoikeudenmukaisena TEL-lisäeläkkeiden maksaminen pienelle joukolle kaikilta suomalaisilta kerätyistä TyEL työeläkemaksuista herätti jälleen keskustelua. TEL-lisäeläkejärjestelmät suljettiin vuoden 2001 alussa siten, ettei uusia vakuutuksia enää tehty. Vanhat vakuutukset, jotka edelleen jatkuvat ja rahoitetaan TyEL perusturvasta, nähtiin mediassa epäoikeudenmukaisina. Mediassa otsikoitiin duunareiden maksavan isokenkäisten ökyeläkkeet. Ilta-Sanomat kirjoitti, että varakkaan väen nostamiin lisäeläkkeisiin paloi joka vuosi yli 100 miljoonaa euroa. (Ilta-Sanomat 14.3.) Hautalan eläkevakuutusmaksun laiminlyönti kuohutti Työntekijän eläkevakuutusmaksu nousi lehtiotsikoihin ministeri Heidi Hautalan unohdettua maksaa kotonaan tehdyssä remontissa remonttiin kuuluvan työtekijän eläkemaksun. Asiaa uutisoitiin näyttävästi lehdistössä, sitä puitiin keskusteluohjelmissa ja yleisönosastoilla. Myös adressiin Heidi Hautalan harmaata taloutta vastaan kerättiin nimiä. Ministerin eroa vaadittiin maksamatta jääneen eläkemaksun vuoksi. (Helsingin Sanomat 15.3.) Pääministeri Jyrki Katainen totesi, että Hautala voi jatkaa ministerin työtään kotiremontin epäselvyyksistä huolimatta. Kohun seurauksena työeläkemaksuvelvollisuutta yli 55,59 euron palkasta uutisoitiin lehdistössä sekä julkaistiin ohjelistoja neuvoiksi ihmisille Hautalan virheiden välttämiseksi. (Helsingin Sanomat 15.3., Kauppalehti 16.3., Yle 19.3.) Kohu sai uusia käänteitä kun remonttimiehellä paljastuikin olleen oma yritys remontin oston aikana. Monessa kirjoituksessa todettiin, että Hautalan tapauksessa olikin kysymys harmaan talouden ja eläkemaksujen kiertämisen sijaan ministerin kiristysyrityksestä. Taustalta paljastui myös, että remontin tehneellä yrityksellä oli yhteyksiä rikollisjärjestöön. (Suomen Kuvalehti 19.3., Helsingin Sanomat 27.3.) Taitettu indeksi pysyi edelleen keskustelun aiheena Työeläkkeiden korotusperusteita pohtinut työryhmä päätyi tulokseen, ettei eläkkeiden tarkistustapa kaipaa muutoksia, vaan toimii hyvin nykyisellään. Työeläkkeitä korotetaan tulevaisuudessakin ns. taitetulla indeksillä. Työryhmän mielestä ansiotason osuuden lisääminen indeksissä olisi epäoikeudenmukainen ratkaisu, koska se hyödyttäisi aiemmin eläkkeelle jääneitä sukupolvia nuorempien kustannuksella. Eläkeläisjärjestöjen edustajat jättivät eriävän mielipiteensä työryhmän päätökseen. (Helsingin Sanomat 9.1.)
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2013 5 Keskustelu sosiaalisessa mediassa tammi-maaliskuussa Ministeri Heidi Hautalan maksamatta jättämät eläkevakuutusmaksut innostivat kommentteihin sosiaalisessa mediassa. Jos käyttää pimeää työvoimaa, voiko ministeritasolla selitykseksi riittää, ettei tiennyt eläkemaksuista? 14.3 AppelsinUlla, Blogi Heidi Hautala joutuu eroamaan!!! Hesari kertoo Heidin Hautalan teettäneen pimeän remontin. Heidille tulee lähtö. heh heh. Heh heh 14.3. Suomi24.fi Eläkekatosta käytiin pitkiä keskusteluja keskustelupalstoilla Myönnettävä on, että jos kansan syvistä riveistä asiaa kysyttäisiin, maahan saataisiin eläkekatto. Eläkekattoa ei kuitenkaan saada, koska Ay-liikkeen johto ja sitä kautta myös SDP sitä vastustaa. Teoilla on syynsä ja seurauksensa. Minun käsittääkseni tämä asia johtuu vallanhimosta. Kun menevät herrojen kanssa marjaan, odottavat tietenkin saavansa jotain... periaatteet myydään, mutta jotain saadaan vastineeksi. No ainakin hyvät eläkkeet Ay-pomoille. Pundit 12.2.2013 ja 15.2.2013 Suomi24.fi Yleensä nämä jättieläkkeet on järjestynyt hyväveli verkoston avulla, ei henkilön oman kyvykkyyden takia Valtion yhtiöiden johtajista kenellekään ei pidä maksaa yli 10000 eläkkeitä. Supo 24.1.Kauppalehti.fi Ehdotus eläkeiän asteittaisesta nostosta puhutti sähköisillä keskustelupalstoilla Kyllä pitäisi jokin muu ratkaisu keksiä, ei voi pakottaa ihmisiä tekemään töitä loputtomiin. Jos tässä nyt joustetaan, niin mikä eläkeikä on 20 vuoden kuluttua? Jorma 8.2. Yle.fi Jos eläkeikiä ei nosteta nyt niin kuka maksaa minun eläkkeeni noin 31 vuoden päästä tai lapseni 58 vuoden päästä? Suuret ikäluokat ovat eläneen ihmiskunnan historian suurinta, ja luonnonresurssien takia viimeistä, nousukautta ja silti valtio on velkaantunut ja samaan aikaan monella on se harhakäsitys, että palkasta pidätetyt eläkemaksut kattaisivat oman eläkkeen. Insinööri-isä -79 8.2 Yle.fi Onko näiltä eläkeiän nostoa hössöttäviltä herroilta ja rouvilta unohtunu sellainen asia, ja varsinkin Matti Vanhaselta, että juuri hänen pääministerikaudellaan tehtiin iso remontti Työeläkkeisiin tehtiin v. 2005 alussa. S.Piira 8.2. Yle.fi Eläkkeiden leikkaaminen eläkeleikkurilla kirvoitti kirpeitä kannanottoja Eläkkeitä leikataan, - Nyt se alkoi. Asia on painettu mediassa villaisella mutta koska herrat ovat tuhlanneet eläkerahamme väärillä sijoituksilla keskittyen vain omien palkkojensa nostoon suuremman eläkkeen toivossa, kansalta aletaan leikkaamaan. TÖRKEÄÄÄÄ!!!!! 12.1. Suomi24.fi Jaaha, tämä pappa alkaakin sitte varastaan kaupoista sen verran mitä eläkettä piennetään! Ei muuta. Välihousu 12.1. Suomi24.fi
ELÄKETURVAKESKUKSEN MEDIAKATSAUS 1/2013 6 Eläketurvan riittävyys huolestutti keskustelijoita Suomella ei ole varaa maksaa eläkkeitä. Eläkevaroja vain n. kolmasosa. Muu kateissa. Aalto yliopiston professorin mukaan Suomessa on eläkevarallisuutta noin 120 miljardia, mutta eläkevastuuta noin 450 miljardia. Rahaa puuttuu, eikä hän tiedä mistä sitä saataisiin lisää. Mihin kaikki rahat ovat kadonneet? Sitä voi kysyä mm. Ilmarisen pomolta. Taitaa mennä vähän vaikeeksi. Oma vastaukseni on, että luultavasti eliitin korruptioon. Salaillaan 7.1.2013 Suomi24.fi hmmmm, eläkemaksut noin 23% bruttopalkasta,eläkettä saa noin 60% bruttopalkasta josta maksetaan veroa. Karkeasti laskien 15 vuotta riittää eläkkeen maksamiseen 40 vuoden työurasta. Tosin en muista miten alussa oli, järjestelmähän on kai luotu 60 luvulla. Mutta tämän päivän maksuosuuksien mukaan näin. Nohhehnoh 7.1. Suomi24.fi Jos eläkerahat ovat menneet arevalle siihen sairaaseen ydinvoimala sekoiluun? Korruptio mahdoll.? 21.2. Suomi24.fi