Liite 5/KH 26.5.2014 212 KV 9.6.2014 79 HÄMEENLINNAN PALVELUSUUNNITELMA 2014-2017 VISIO Hämeenlinnassa asuvat Suomen tyytyväisimmät ja toimintakykyisimmät ikäihmiset Ikäihmisten lautakunta 12.3.2014 Kaupunginhallitus 26.5.2014 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014
Sisällys PALVELUSUUNNITELMAN TAUSTA...3 1. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN STRATEGISEN OHJAUKSEN SUUNTAVIIVAT HÄMEENLINNASSA..5 2. ARVIO IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA HYVINVOINNIN TILASTA 5 2.1. Väestömäärän ja ikärakenteen muutos...6 2.2. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila...7 3. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN, TUOTTAMISEEN JA SAATAVUUTEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET SUUNNITELMAKAUDELLE 2014-17... 10 3.1. SOTE rakenneuudistus sekä talouden näkymät 2014-17... 11 3.2. Palvelurakenteen edelleen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen... 13 3.3. Asumisen linjaukset... 14 3.4. Palveluverkko... 15 3.5. Ikäihmisille tarjottavat koti- ja asumispalvelut... 16 3.6. Kotona ja kotiin kuntoutus...17 3.7. Omaishoidon tuki... 18 3.8. Palvelujen järjestämistavat... 19 Kotihoito... 19 Ympärivuorokautinen hoiva... 19 Tukipalvelut... 20 Avoin ja kuntouttava päivätoiminta... 20 3.9. Asiakasohjauksen kehittäminen... 21 3.10. Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen... 22 4. STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2014-17... 23 4.1 Elin- ja asuinympäristön kehittäminen... 23 4.2 Palvelujen oikea-aikainen kohdentuminen... 24 4.3 Ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen ja ylläpito... 25 4.4. Palvelurakenteen edelleen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen...26 4.5. Kotihoito ja muut kotiin tuotetut kotona asumista tukevat palvelut... 27 4.6. Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito... 28 4.7. Kuntoutus ja geriatriset palvelut... 298 5. INVESTOINNIT... 309 6. VIRANOMAISTOIMINTA JA VALVONTA... 30 7. YHTEISTYÖ SUUNNITELMAN TOTEUTUKSESTA AVAINKUMPPANEIDEN KANSSA... 30 8. TOTEUTUMISEN ARVIOINTI seurattavat indikaattorit... 30 2
PALVELUSUUNNITELMAN TAUSTA Heinäkuussa 2013 voimaan tulleen lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, nk. vanhuspalvelulain, mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa on painotettava kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on osa kaupunkistrategiaa ja kaupungin muuta strategista johtamista. Mahdollisesti muissa kaupungin eri strategisissa asiakirjoissa olevat ikäihmisten arkeen ja palveluihin liittyvät tavoitteet (hyvinvointi ja terveys, asuminen, ympäristö, lähipalvelut) tulee sovittaa tässä asiakirjassa yhteen ja ottaa huomioon palvelusuunnitelman toteuttamisessa. Palvelusuunnitelma on otettava huomioon myös valmisteltaessa kaupungin talousarviota. Suunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Vuosittain tarkistettavat osiot ovat vuotuinen palvelutilausbudjetti (KV) ja vuotuinen palvelusopimus (ltk). Vanhuspalvelulain (5 ) mukaan palvelusuunnitelmassa on: 1) arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä; 2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi; 3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi; 4) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä 5) määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä eri tahojen kanssa (kohdassa 4 määritellyt tahot) Hämeenlinnan kaupungissa on kuntaliitoksen jälkeen panostettu systemaattisesti ikäihmisten palvelujen sisältöjen kehittämiseen, palvelurakenteen muuttamiseen pois laitospainotteisuudesta sekä ikääntyvien oman osallisuuden vahvistamiseen. Suunnitelmakauden 2014-17 keskeiset tavoitteet liittyvät palvelurakenteen edelleen keventämiseen ja uudenlaisten asumispalvelujen luomiseen, keskitetyn palveluohjauksen kehittämiseen, kotiin annettavien palvelujen monipuolistamiseen, omaishoitajuuden vahvistamiseen sekä kuntouttavan työn ja toiminnan roolin vahvistamiseen kotona asumisen tukemisessa. Ikääntyville tarvittavien palvelujen toteuttamistavassa ja niiden vaikuttavuudessa asiakkaan toimintakyyn on keskeisessä roolissa palveluja tuottavien tahojen henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä toiminnan johtaminen ja jatkuva kehittäminen. Eräs keskeisimpiä kysymyksiä tulevalla palvelusuunnitelmakaudella tulee olemaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen turvaaminen. Nykyisen hallituksen kaavailuissa ikäihmisten laitoshoidon purkamiseen liittyy isoja säästöodotuksia. On realistista ennakoida, että tulevalla palvelusuunnitelmakaudella 2014-2017 kansallisella tasolla sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sen sisällä ikäihmisten palveluiden - rahoitus tulee joko supistumaan tai se lisään3
tyy parhaissakin skenaarioissa vain erittäin vähän. Valtionosuusuudistus tulee omalta osaltaan entisestään vaikeuttamaan Hämeenlinnassa lakisääteisten palveluiden rahoitusta. Ikäihmisten palveluihin todennäköisesti kohdentuva matala rahoitustaso tulee edellyttämään voimakasta kotiin annettavien palveluiden kehittämistä koko palvelusuunnitelmakauden samanaikaisesti palveluiden painopisteen edelleen siirtyessä ympärivuorokautisesta hoivasta asiakkaiden omiin koteihin. Ikäihmisten palveluissa ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän kasvun on arvioitu aiheuttavan yli yhden prosentin vuotuisen lisäpaineen ikäihmisten palveluiden rahoitukselle pitkälle tulevaisuuteen. Hämeenlinnassa jo aloitetun palvelurakenneuudistuksen jatkaminen on välttämätön edellytys, jotta 2015-2016 kiihtyvästi kasvavaan ikääntymiseen kyetään vastaamaan perustaltaan terveellä palvelurakenteella ja valikoimalla. Palvelusuunnitelman laadinnassa on käytetty hyväksi ikäihmisten lautakunnan IKLA:n, vanhusneuvoston ja vaikuttajaraadin työpajojen kautta saatua tietoa ja määritelty asetettujen tavoitteiden painotuksia. Samoin ikäihmisten omaa osallisuutta on saatu mukaan työpajojen kautta. Kaupunkiorganisaatiossa on kerätty eri tilaajatiimien asiantuntemusta sekä ideointia yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden osalta, hyödynnetty ikäihmisten kehittämishankkeiden tuloksia ja tuotoksia, asiakaskyselyn 2013 tuloksia sekä asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia. Palvelutuotannon näkemyksiä on saatu palvelutuotannon johtotiimin kautta sekä kartoitettu osana palvelusopimusneuvotteluja. Palvelusuunnitelma on ollut kommentoitavana myös sähköisessä ota kantaa -portaalissa https://www.otakantaa.fi/fi syksyllä 2013. Suunnitelma tallennetaan uudelleen portaaliin yhteiseen keskusteluun keväällä 2014. Palvelusuunnitelman koordinoinnista ja kirjoittamisesta ovat vastanneet tilaajapäällikkö Leena Harjula ja asiakasohjausyksikön vs. päällikkö Vuokko Lehtimäki. 4
1. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN STRATEGISEN OHJAUKSEN SUUNTAVIIVAT HÄMEENLINNASSA Ikäihmisten palvelujen valtakunnallinen ohjaus - vanhuspalvelulaki, uusi laatusuositus, kansallinen Kaste-ohjelma ja sen ikäihmisten palvelujen osaohjelma, kansallinen muistiohjelma sekä valmistelussa oleva kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma vaikuttaa vahvasti kaupungin toiminnan suuntaviivoihin (ks. tarkemmin liite 1). Edellisen lisäksi Hämeenlinnan kaupungin omissa strategisissa asiakirjoissa Hämeenlinnan kaupunkistrategia 20142020, Tuottavuusohjelma, Hämeenlinnan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategia sekä Hämeenlinnan palvelu- ja hankintaohjelma 2014-2016, on määritelty ikäihmisten palvelujen sisältöihin, saatavuuteen, järjestämiseen ja kehittämiseen liittyviä keskeisiä asioita, jotka on otettu huomioon tässä yhteisessä asiakirjassa. Kaupunki valmistelee myös erillistä asumisohjelmaa, johon sisältyy ikääntyvien asumistarpeet sekä hyvinvointikeskusten tarjoamat asumismahdollisuudet. Ikäihmisten palvelujen lautakunta IKLA (24.10.2013) määritteli hämeenlinnalaisten ikäihmisten arkea ja palveluja ohjaavan vision ja arvot: VISIO Hämeenlinnassa asuvat Suomen tyytyväisimmät ja toimintakykyisimmät ikäihmiset Arvot lautakunta nosti Hämeenlinnan kaupunkistrategiasta: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys - Mahdollistamme hyvän arjen ja kehityksen kaikille tasapuolisesti Kannustamme asukkaita monipuoliseen yhteistoimintaan ja vastuuseen lähipiiristään Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys - Asukkaat osallistuvat kaupungin ja palvelujen kehittämiseen Palvelemme ammattitaitoisesti ja ystävällisesti Luovuus ja rohkeus - Tuemme kuntalaisten aloitteellisuutta ja kehitämme toimintaamme rohkeasti Haemme ennakkoluulottomasti kekseliäitä ja raikkaita ratkaisuja Kestävä elämäntapa - Rakennamme kaupunkia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti Huolehdimme rakennetusta ympäristöstä ja säilytämme puhtaan luonnon myös tuleville sukupolville 2. ARVIO IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA HYVINVOINNIN TILASTA Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen (65 vuotta täyttäneet henkilöt) oikeuttavassa iässä olevaa väestöä, ja iäkkäällä henkilöllä sellaista iäkästä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien vuoksi tai ikääntymiseen liittyvän rappeutumisen johdosta. Eri tilastoissa ja indikaattoriseurannoissa tarkastellaan pääasiassa 75 vuotta täyttäneiden määrää ja heille suunnattujen palveluiden rakennetta. Tutkimuksissa on todettu, että palvelutarpeet lisääntyvät eniten 85 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, joten erityisesti ikääntyneimpien asukkaiden määrän kasvu sekä heidän toimintakyky vaikuttavat palvelujen tarpeeseen. Ennalta ehkäisevien palvelujen vaikuttavuuden näkökulmasta on merkittävää se, miten erityisesti 65 75 -vuotiaat saadaan kiinnostumaan ja ottamaan vastuuta omista elämäntavoista sekä sitä kautta toimintakyvyn säilymisestä sen jälkeen, kun esim. säännöllinen työterveyshuolto on päättynyt. Myös perheillä ja muilla yhteisöillä on vahva rooli ikääntyvien toimintakyvyn säilymisessä. 5
2.1. Väestömäärän ja ikärakenteen muutos Ikääntynyt väestö (lkm) ikäryhmittäin ja ennuste 2020, 2030 (Tilastokeskus, ennuste 9/2012) 6000 5000 2010 4000 2011 3000 2012 e2020 2000 e2030 1000 0 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95-99 yli 100 Hämeenlinnassa tapahtuu näkyvä muutos ikääntymisessä vuodesta 2020 eteenpäin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kaikissa ikäluokissa yli 70 vuotiaista ylöspäin lukumäärän muutos on huomattava. Tämä muutos yhdessä palvelurakennemuutostavoitteiden kanssa edellyttää vahvaa panostusta kotiin vietäviin palveluihin sekä monipuolisten asumispalveluiden kehittämiseen keskusta-asumisessa ja kunnanosakeskuksissa. Myös hyvinvointia ja terveyttä edistäviltä palveluilta odotetaan uusia sisältöjä ja yhteistyön muotoja eri toimijoiden kesken. Kaikkein iäkkäimpien asukkaiden (yli 90 -vuotiaat) määrä kasvaa myös ennustevuosiin 2020 ja 2030 mennessä, mikä luo lisää haasteita erilaisille ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon palveluille. Yli 75 vuotiaiden lukumäärän kasvu nykytilanteesta vuoteen 2020 olisi ennusteen mukaan noin 22 %. Ikäryhmä 2010 2011 2012 e2020 e2030 65-69 3792 3975 4510 4920 4947 70-74 3125 3368 3285 5094 4634 75-79 2517 2527 2544 3354 4478 80-84 2215 2233 2200 2368 4123 85-89 1244 1320 1352 1472 2170 90-94 455 525 522 758 925 95-99 102 105 110 173 236 yli 100 11 11 12 16 30 Yhteensä 13461 14064 14535 18155 21543 Lähde: Tilastokeskus Hämeenlinnan kaupunki on laatimassa omaa uutta väestöennustetta kevään 2014 aikana. Ennusteen valmistuttua lukuja tarkennetaan myös alueittain. 6
2.2. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tila Suurin osa iäkkäistä ihmisistä (yli 75 -vuotiaista) ei tarvitse eikä käytä kaupungin säännöllisiä palveluita. Säännöllisten palveluiden piirissä on vajaa 25 % yli 75 -vuotiaista, ja heidän keski-ikänsä on noin 82 vuotta. Ikääntyneet palveluntarvitsijoina ovat yhä heterogeenisempi ryhmä; toimintakyky määrittelee palveluntarvetta enemmän kuin kronologinen ikä. Tulevina vuosina ikäihmisten palveluntarve siirtynee toimintakyvyn paranemisen myötä myöhempään ikään, ja ympärivuorokautisten palvelujen tarpeen kesto ajallisesti lyhenee. Avun tarvetta merkittävästi lisäävät ja toimintakykyä alentavat sairausryhmät ovat muistisairaudet, aivoverenkiertosairaudet, sydänsairaudet, diabetes sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat. Yksinäisyys ja turvattomuus ovat monilla ikäihmisillä syynä asumispalveluihin hakeutumiseen. Hämeenlinnassa asuu noin puolet yli 75-vuotiaista yksin. Ikäryhmiin perustuva laskennallinen arvio muistisairautta sairastavien lukumäärästä Arvio vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastavista ikäryhmittäin (% ikäryhmästä) vuonna 2012 sekä ennuste 2020 ja 2030 65-74 v (4 %) 75-84 v (10 %) 85 + v (35 %) Yhteensä 31.12.12 310 474 700 1484 2020 e 400 570 845 1815 2030 e 383 860 1175 2418 Muistisairauksien määrän kasvu liittyy yhä iäkkäämpien henkilöiden lukumäärän kasvuun. Muistisairauksien osuus kasvaa vanhenevissa ikäryhmissä. Muistisairauksien ilmaantumiseen voidaan vaikuttaa omilla elintavoilla ja toiminnalla. Erityisesti liikunta, ravinto, päihteiden kohtuukäyttö, henkinen vireys vaikuttavat suotuisasti. Tutkimusten mukaan noin 4 % 65 74 -vuotiaista sairastuu vähintään keskivaikeaan muistisairauteen, 75 84 vuotiaista 10 % ja yli 85 -vuotiasta jopa 35 %. Muistisairaiden henkilöiden palvelukustannuksista suurin osa syntyy ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeista. Noin 80 prosentilla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista ihmisistä on eriasteisia muistioireita tai diagnosoitu muistisairaus (valtakunnan tasolla). Hämeenlinnassa on vuosien 2009-13 välisenä aikana pitkäaikaishoivassa olevien dementiadiagnoosin omaavien asiakkaiden osuus laskenut noin 75 %:sta noin 50 %:iin. Niistä säännöllisen kotihoidon asiakkaista, joilla oli geriatrin kontakti vuoden 2013 aikana, on ollut muistisairausdiagnoosi 34 prosentilla. Hämeenlinnan osalta on seuraavassa diagrammikuvassa kuvattuna vuosina 2010-2013 muistisairausdiagnoosin saaneiden syntymävuodet. Kuviosta näkyy selkeästi, että suurin osa (% osuuksia) diagnoosin saaneista on ollut hyvin ikääntyneitä. 7
Kaikki 2010-2013 tehdyt dementiadiagnoosit syntymävuoden mukaan, lähde: HML Effica Muistisairaiden asiakkaiden lukumäärän laskennalliseen kasvuun vuoteen 2020 mennessä (22 %) tulee varautua suunnitelmakaudella kotihoidossa, kuntoutuksessa sekä asumispalveluissa. Muistisairauksien riskiä voidaan vähentää ennalta ehkäisevien toimien avulla. Diagnoosin jälkeen voidaan mm. asianmukaisella lääkityksellä hidastaa oireiden etenemistä, ylläpitää sairastuneen ihmisen toimintakykyä ja siten parantaa sairastuneen ihmisen ja hänen läheistensä elämänlaatua. Muistisairaiden asiakkaiden ja heidän perheidensä palvelutarpeisiin vastaaminen on yksi keskeisimmistä haasteista kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Varhainen diagnosointi perustuu siihen, että kaikilla terveyden- ja sosiaalihuollon tahoilla tunnistetaan ne oireet, jotka aiheuttavat tarpeen arvioida muistia tarkemmin. Muistisairaille kyetään räätälöimään yksilöllisiä palveluratkaisuja myös kotihoidon keinoin ja samalla tukemaan potilaan ja läheisten elämän laatua sekä viivästyttämään ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä. Tällä hetkellä merkittävä osa muistisairauksista jää Suomessa diagnosoimatta; noin puolet sairastuneista on vailla diagnoosia ja vain neljännes Alzheimerin tautia sairastavista saa asianmukaista lääkitystä. Aivoterveyden edistämisessä sekä muistisairaiden asiakkaiden ja heidän omaisten tukemisessa keskeiseen rooliin nousee eri avaintoimijoiden yhteistyö ja työnjaot (sosiaalitoimi, terveystoimi, kulttuuri, liikunta, järjestöt). Uudet muistisairausdiagnoosit Hämeenlinnassa vuosittain (lkm) 2010 414 2011 413 2012 353 2013 286 Uusien muistisairausdiagnoosien määrä vuosittain, lähde HML Effica 8
Muistipotilaan hoitoketjun eri vaiheet. Käypä hoito -suositus, esimerkkinä Alzheimerin tauti (AT). Lähde:Käypä hoito suositus 2010. Tiettyjen sairauksien valossa, diabetesta lukuun ottamatta, Hämeenlinna ei tällä hetkellä näyttäydy muuta maata sairaampana yli 65 vuotiaiden asukkaiden osalta. Tulevaisuuden riskeihin liittyy mm. päihteiden käytöstä johtuvat sairaudet, samoin psyykkisten sairauksien lisääntyminen näkyy myös iäkkäiden henkilöiden arjessa sukupuolesta riipumatta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja henkilöitä % yli 65 -vuotiaista Psykoosi Diabetes Astma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Yksinasuvat % yli 75 vuotiaista 2010 2,5 12,6 8,4 25 12,6 2011 2,5 13,8 8,7 24,7 12,3 2012 2,6 14,6 8,9 24,1 11,6 Koko maa 2012 2,8 14,1 8,8 29,8 14,3 51 50,3 49,8 48,6 Terveydentilaa ja hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita, Lähde: THL Sotkanet 9
3. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEEN, TUOTTAMISEEN JA SAATAVUUTEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET SUUNNITELMAKAUDELLE 2014-17 Ikäihmisten lautakunta (IKLA) on kokouksessaan 21.11.2013 vahvistanut ikääntyneen väestön palvelujen järjestämiseen, tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvät tavoitteet ja päämäärät, jotka määrittävät myös palvelusuunnitelman keskeiset linjaukset. Tavoitteissa onnistumista seurataan vuosittain. 1. Asiakasohjaus ja kokonaisvaltainen palvelutarpeen selvittäminen toimivat asiakaslähtöisesti. Palveluiden myöntämiskriteerit on määritelty selkeästi ja asiakkaiden näkökulmasta yhdenmukaisesti. Ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä tukevien toimintamallien ja työkalujen kehittäminen sekä käyttöönotto, jatkuva toiminnan arviointi ja edelleen parantaminen ovat palveluiden järjestämisen lähtökohtana. Asiakkaan oma osallisuus on palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa keskiössä. 2. Palvelut toteutetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla siten, että vastuualueen yleis- ja erityislainsäädännön velvoitteet kyetään täyttämään ja palveluiden saantia säätelevät säädökset (hoitotakuu, sosiaalitakuu) toteutuvat. Valmisteilla olevaa lainsäädäntöä seurataan ja palvelukonseptien kehittämistä suunnataan yhdenmukaiseksi lainsäädännön uudistamisen kanssa. 3. Tarvittavat rakennemuutokset eri palveluissa toteutetaan siten, että palvelut ovat asiakkaan näkökulmasta vaikuttavia ja laadukkaita sekä taloudellisesti kestäviä. Palvelut tuotetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja kevyellä palvelurakenteella. Lähi- ja keskitetyt palvelut muodostavat kuntalaisten kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden siten, että usein tarvittavat palvelut järjestetään lähipalveluiksi ja harvoin tarvittavat palvelut keskitetysti. Suunnittelukauden taloudellinen onnistuminen edellyttää palvelurakenteen keventämisestä ympärivuorokautisen hoidon osalta sekä kotiin annettavien palvelujen ja kuntoutuksen monipuolistamista. 4. Palvelujärjestelmän toimintaa ohjataan kokonaisuuden ja palveluketjujen toimivuuden näkökulmasta. Palveluiden ruuhkautuminen ja palveluprosessien pullonkaulat tunnistetaan ja niihin pystytään vaikuttamaan aktiivisesti ja ennakoivasti. Neuvontapalvelujen monipuolinen sisältö, tarjonta ja saatavuus varmistetaan. Palveluiden järjestämisessä ja hankinnassa hyödynnetään eri tuottajien osaaminen ja vahvuudet. Sopimusohjauksessa huomioidaan eri asiakasryhmien tarpeet ja tunnistetaan eri asiakasryhmille soveltuvien palveluprofiilien tarve. 5. Sopimusohjausta ja palvelujen hankintaa kehitetään siten, että keskiössä on palvelujen vaikuttavuuden ja laadun arviointi monipuolisilla mittareilla. Omavalvonnan kehittäminen on keskeinen osa sopimus- ja viranomaisvalvontaa. Kehitetään tuotteistusta, palvelukuvauksia, palvelutasojen määrittelyjä ja kustannusten läpinäkyvyyttä. 6. Palvelut järjestetään siten, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kuntalaisten ja lähiverkostojen osallisuus hyvinvoinnin tekijöinä lisääntyy. Asiakkaiden valinnanvapautta lisätään palvelusetelijärjestelmän laajentamisella ikäihmisille tarjottaviin palveluihin. 10
3.1. SOTE rakenneuudistus sekä talouden näkymät 2014-17 Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysuudistuksessa maan hallitus ja oppositiopuolueet sopivat 26.3.2014 sotejärjestämislain uusista linjauksista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittaminen jää uuden linjauksen mukaisesti kunnille. Sote-palveluiden rahoitus kootaan kunnilta erikseen myöhemmin tarkemmin määriteltävällä painotetulla (sairastavuus, ikärakenne jne.) kapitaatiomallilla. Lakiin kirjattu rahoitusmalli määrittää kunnan maksuosuuden sotealueelle, joka järjestää kootulla rahoituksella kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle. Vastuu palveluiden järjestämisestä siirretään uuden linjauksen mukaisesti koko maassa viidelle sote-alueelle perustettaville kuntayhtymille. Mikäli sote-alueet noudattavat maantieteellisesti nykyisiä erityisvastuualueita, on Hämeenlinna osa Väli-Suomen aluetta oheisen (s.12) kartan mukaisesti. Väli-Suomen alueelle perustettavan kuntayhtymän alueella asuu yli 1,1 miljoonaa asukasta ja Väli-Suomen keskuskaupunkien arvion mukaan sote-alueen kunnilta kokoama rahoitus on noin 3,5Mrd euroa. Väli-Suomi muodostuu 67 kunnasta, neljästä maakunnasta, neljästä sairaanhoitopiiristä, joista Pirkanmaalla on yksi maan viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Maan hallitus ja oppositio ovat sopineet siitä, että järjestämislaki kirjoitetaan kesäkuuhun 2014 mennessä kuntien lausuttavaksi ennen kuin lakiehdotus menee säädettäväksi syksyllä 2014 alkaville valtiopäiville. Lain olisi tarkoitus astua voimaan 2017 alusta. Hämeenlinnan ikäihmisten lautakunnan toiminta eli lautakunnan järjestämisvastuu sekä lautakunnalle ohjattu rahoitus - siirtyvät kokonaisuudessaan sote-alueelle. Sote-alue sopii tulevassa järjestämislaissa määritellyllä tavalla palveluiden tuottamisesta julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Palveluiden rahoitusmallilla tulee olemaan vaikutusta myös Hämeenlinnan talouteen, mutta tässä vaiheessa on mahdoton ennakoida tuleeko rahoituksen tarve sosiaali- ja terveyspalveluihin Hämeenlinnassa lisääntymään vai vähenemään. Sote-järjestämislain säätämisen ja toimeenpanon kysymykset tulevat olemaan ajankohtaisia kysymyksiä palvelusuunnitelmakaudella. Noin 225-230 miljoonaa euroa Hämeenlinnan kolmelta järjestämisvastuulliselta lautakunnalta siirtyy Väli-Suomen sote-alueelle. Ikäihmisten lautakunta järjestämisvastuullisena lautakunta lakkaa. Väli-Suomen sote-alueen kuntayhtymän on aloitettava toimintansa jo vuonna 2016, jotta se voisi olla järjestämisvastuussa koko sote-järjestämisvastuusta vuoden 2017 alusta. Tältä osin Hämeenlinnan ikäihmisten lautakunnan on syytä varautua uudelleenorganisointeihin ainakin järjestämisvastuun suhteen mahdollisesti myös ikäihmisten palveluiden tuotantoa järjestellään lähivuosina uudelleen. Muut isot poliittiset kysymykset tulevat oletettavasti liittymään ikäihmisten palveluiden maksusääntelyyn, jonka uudistaminen on jo tämän hallituksen toimenpidelistalla. Myös paine palveluseteleiden käytön laajentamiseen saattaa jatkua. Tässä Hämeenlinnan kokemus palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottamisesta on luonut hyvää kokemuspohjaa erilaisille uudistuksille. Hämeenlinnan kannattaa pyrkiä muuttuvassa toimintaympäristössä myös ikäihmisten palveluissa kokeilukaupungiksi erilaisiin tulevaisuuden uudistuksiin. 11
Kuva 1. Sote-alueet, maakunnat ja maakuntien keskuskaupungit, mikäli ne noudattavat nykyisten erityisvastuualueiden rajoja Koko palvelusuunnitelmakaudella on erittäin keskeistä onnistua palveluiden vaikuttavuuden hallinnassa. Vaikuttavuuden lisäämisessä on kaksi näkökulmaa: vaikuttavat palvelut lisäävät koettua terveyttä ja hyvinvointia sekä samalla vähentävät kysyntäpainetta, ja sitä kautta toimivat keinona päästä rahoituksen edellyttämään erittäin matalaan menokehitykseen. 12
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistautuu vanhuspalvelulain täsmentämiseen. Kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuutta ja laitoshoidon vähentämistä koskevan säännöksen velvoittavuutta tullaan lisäämään. Tämä tavoite otetaan huomioon myös sosiaalihuoltolain, asiakasmaksulain sekä omaishoidon tukea koskevan lain uudistamisessa. Ministeriö korostaa palvelurakenteen muuttamiseksi tarvittavaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Muutosta vauhditetaan mm. asumispalvelujen kuntakokeiluissa: huomiota kiinnitetään iäkkäiden ihmisten asumistarpeiden ennakointiin ja uusiin asumisvaihtoehtoihin. Lisäksi kehitetään kotipalveluja tuottavien yritysten toimintaa. 3.2. Palvelurakenteen edelleen kehittäminen ja palvelujen turvaaminen Kaupungin sekä ikäihmisten lautakunnan tavoitteena on ollut jo usean vuoden ajan palvelurakenteen keventäminen, pitkäaikaisesta sairaalahoidosta luopuminen ja laitoshoidon (perinteinen vanhainkotihoiva) korvaaminen hyvillä palveluasumisen ratkaisuilla. Valittua linjaa jatketaan uuden valtakunnallisen laatusuosituksen mukaisen palvelurakenteen saavuttamiseksi vuoteen 2017 mennessä. Palvelurakenteen muutosta tuetaan siirtämällä resursseja ja palveluiden painopistettä kotona asumista tukeviin ja kuntouttaviin palvelumuotoihin sekä vahvistamalla omaishoitoa. Tavoitteena on pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärän alentaminen. Keskeinen onnistumisen elementti on se, että asiakkaat eivät joudu tarpeettomasti viipymään sairaalanomaisissa hoitopaikoissa odottaen turvallista kotiutumista, jatkohoitopaikkaa tai muun asianmukaisen hoivapaikan saamista. Tähän pyritään vastaamaan kehittämällä uudenlaista kotona ja kotiin -kuntoutuksen polkua. Vanhuspalvelulain ja laatusuosituksen mukaisesti pitkäaikaisen hoidon ja hoivan toteuttamista linjataan ja edelleen kehitetään niin, että palvelu toteutetaan: ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa (kuten omaishoitona, perhehoitona, kotipalveluna/kotisairaanhoitona tai palveluasumisena), laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisuuden kannalta sekä turvaten hoitojärjestelyn pysyvyys Palvelujen kohdentamista ja peittävyyttä seurataan ikääntyneiden säännöllisesti käyttämien palvelujen kuten kotihoidon, omaishoidon ja ympärivuorokautisen hoivan osalta. Lisäksi seurataan seuraavien palvelujen kohdentamista ja peittävyyttä: hyvinvointia edistävät palvelut (vanhuspalvelulaki, 12 ), tilapäinen kotihoito, kuntoutumista edistävät palvelut, kuten fysioterapia ja toimintaterapia, kuntoutumista edistävä päivätoiminta, lyhytaikaishoito ja apuvälinepalvelut, perhehoito. 13
Palvelurakenneindikaattorien seuranta 2009-12 sekä laatusuosituksen mukainen tavoitekattavuus vuosille 2017 ja 2020 (lähde: kaupungin omat tilastot, THL ) Toteuma 2009-13 sekä laatusuosituksen mukainen tavoite vuoteen 2017 (tavoitekattavuus %) 2009 2010 2011 2012 2013 2017e 2020e Väestö ja väestöennuste 75+ 6435 6644 6721 6740 6860 7100 8140 Itsenäisesti asuvat (91-92 %) 5635 (87,5 %) 5906 (88 %) 6015 (89,5) 6099 (90,5 %) 6290 (91,7 %) 6460 (91 %) 7490 (92 %) Säännöllinen kotihoito (13-14 %) 650 (10 %) 843 (12,6 %) 746 (11,1 %) 768 *) (11,4 %) 818 *) (11,9 %) 920 (13 %) 1140 (14 %) Omaishoidontuen piirissä (6-7 %) 200 (3,1%) 324 (3,7 %) 269 (4 %) 296 (4,4 %) 328 425 (6 %) 570 (7 %) Tehostettu palveluasuminen (6-7 %) 290 (4,5 %) 430 (6,5 %) 419 (6,2 %) 411 (6,1 %) 435 *) (6,5 %) 425 (6 %) 570 (7 %) Pitkäaikaishoito vanhainkodit, terveyskeskuksen vuodeosasto (2-3 %) 405 (6,3 %) 284 (4,3 %) 284 (4,2 %) 254 (3,8 %) 216 (3,2 %) 215 (3 %) 163 (2 %) *) HML oma seurantaluku, Effica Yllä olevasta koontitaulukosta näkyy, että palvelurakenteen isoista linjauksista ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon osalta muutos laitosmaisesta palvelusta kohti monipuolisempaa ja kodinomaisempaa palveluasumista on onnistunut. Samoin asiakkaiden kokonaismäärä pitkäaikaishoivassa on vähentynyt. Samaan aikaan ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole näkyvissä selvää muutosta kotiin annettavien palvelujen lisääntymisestä ja osuuden kasvusta palvelujen kokonaisuudesta. 3.3. Asumisen linjaukset Ympäristöministeriö on julkaissut 18.4.2013 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman vuosille 2013-2017. Ikääntyneiden asumisesta on linjauksia myös vanhuspalvelulaissa ja laatusuosituksessa sekä valtakunnallisissa valvontaohjelmissa. Lähtökohtana kaikissa on, että ikääntyneiden tulisi voida asua kotona mahdollisimman pitkään. Uudessa laatusuosituksessa on määritelty tavoite, jonka mukaan 91-92 % yli 75-vuotiaista asuu kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa. Laitoshoitoa järjestetään vain niissä tapauksissa, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai se on muuten perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän tai turvallisuuden kannalta. Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan asumisen ympäristöt ovat kohentuneet Hämeenlinnassa merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Yksityiset toimijat ovat rakennuttaneet uusia tehostetun palveluasumisen yksiköitä, jotka 14
vastaavat tämän päivän asumisen tarpeisiin ja soveltuvat myös muistisairaille. Uusia yksiköitä on rakennettu vuoden 2009 jälkeen 8 kpl ja niissä on yhteensä 257 asuntoa. Samaan aikaan on lakkautettu vastaava määrä vanhainkoteja, sairaalaosastoja tai muita ympärivuorokautiseen hoivaan soveltumattomia yksiköitä. Tavoitteena on edelleen palvelurakenteen keventämien ja laitoshoidosta luopuminen. Nykyinen ympärivuorokautisten hoivapaikkojen määrän, noin 750, arvioidaan riittävän vuoteen 2020 saakka. Lammille ja Iittalaan rakennetaan uudenlaisella konseptilla ikäihmisten toimintakykyä ylläpitäviä asuinympäristöjä (hyvinvointikeskuksia/palvelualueita), joissa arkipalvelut ovat mahdollisimman lähellä. Näissä ympäristöissä ikäihmiset voivat hoitaa asioitaan ja osallistua erilaisiin toimintoihin vähäisilläkin voimavaroilla. Palvelutarpeen lisääntyessä asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut kotiinsa eikä asukkaan tarvitse muuttaa. Hyvinvointikeskuksen yhteiset tilat ovat kuntalaisten olohuoneita, joissa eri toimijat voivat kokoontua ja järjestää toimintaa. Tavoitteena on osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen. Em. hyvinvointikeskukset ovat tuleva asumisen malli ikääntyville myös muualla Hämeenlinnassa. Konseptia kehitetään ja muokataan aina kunkin asuinalueen ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Ikäihmisten palvelurakenteen edelleen keventäminen edellyttää erilaisia esteettömiä asumisen vaihtoehtoja. Tarjolla tulee olla houkuttelevia vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja, omistusasuntoja, osa-omistusasuntoja ja muita asumisen rahoitusvaihtoja, jotka sopivat iäkkäiden ja heidän läheistensä tilanteisiin. Keskeistä on asumisen tarpeiden muutosten ennakoiminen riittävän ajoissa ja näihin tarpeisiin varautuminen. Kunkin henkilön yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne vaikuttavat sopivaan ratkaisuun eikä ikä itsessään ole ratkaiseva tekijä. Kaavoituksella ja yhdyskuntasuunnittelulla edistetään ikääntyneiden toimintakykyä ylläpitävien asuinympäristöjen toteutumista sekä eri väestöryhmien ja palvelujen integroitumista. Rakennuskannan ja asuinympäristön esteettömyys on keskeisin tekijä rakennusten soveltumisessa ikääntyneiden käyttöön. Asumisen tukemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä mm. nykyisen asuntokannan korjaaminen mm. hissien rakentaminen ja asunnon muutostöillä tehtävät korjaukset esteettömyyden lisäämiseksi. Nämä edellyttävät panostamista korjausneuvontaan, koulutukseen ja rahoitusvaihtoehtojen neuvontaan (mm. ARA-tuet). Asumisen ennakointi ja asunnon korjaustarpeen arviointi sisällytetään palvelutarpeen selvittämiseen osana asunnon esteettömyyden ja turvallisuuden tarkastelua itsenäisen suoriutumisen näkökulmasta. Hämeenlinnassa merkittävä muutos ikääntyneessä väestössä on 65 74 -vuotiaiden ikä-ryhmään kuuluvien määrän kasvu vuoteen 2020, mikä haastaa suunnittelemaan uudenlaisia asumisratkaisuja mm. keskusta-asumiseen. 3.4. Palveluverkko Ikäihmisille suunnattuja lähipalveluja ovat kotiin annettavat palvelut, kuten palveluohjaukseen liittyvä palvelutarpeen selvittäminen, hyvinvointia edistävät kotikäynnit (riskiryhmille), fysioterapeuttien ja sosiaalityöntekijöiden kotikäynnit, kotihoidon palvelut ja tukipalvelut. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä lähipalveluita, esimerkiksi neuvontapalveluita, liikunta- ja kulttuuripalveluita, kehitetään sisällöllisesti tarvetta vastaaviksi sekä tuottamisen näkökulmasta alueellisesti kattavammiksi ja asiakkaille paremmin saavutettaviksi. Lähipalveluiden tarjonnan onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä kaupungin eri toimialojen, kolmannen sektorin sekä yksityisen sektorin kesken. Samoin joudutaan miettimään lähipalvelujen luonnetta, mitä palveluja voidaan järjestää esim. pyörillä liikkuvina. Kunnanosakeskuksissa tarjotaan päivätoimintaa, palvelukeskustoimintaa ja ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista tai vanhainkotihoivaa. Hyvinvointikeskuksista rakennetaan ennakoivien palveluiden sekä monipuolisten asumispalveluiden keskittymiä. Keskitettyinä palveluina ovat terveyskeskuksen sairaalan ja geriatrisen osaamisen palvelut kuntoutusjaksot ja erityisryhmien 15
ympärivuorokautinen hoiva sekä puhelinneuvontapalvelut. Keskitetyt palvelut voivat olla yhdessä tai useammassa kunnanosakeskuksessa. 3.5. Ikäihmisille tarjottavat koti- ja asumispalvelut Koti- ja asumispalvelujen kokonaisuus koostuu kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta, gerontologisesta sosiaalityöstä, omaishoidosta, erilaisista tukipalveluista, päivätoiminnoista sekä asumispalveluista. Toiminnan tavoitteena on ikäihmisten kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa päivittäin, iltaisin, öisin ja myös viikonloppuisin. Kotihoidon kriteerien avulla palveluja kohdennetaan niille henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä. Säännöllisen kotihoidon osuus palvelurakenteessa on noin 11 % yli 75 vuotiaista. Säännöllisen kotihoidon piirissä on noin 800 asiakasta kuukausittain. Asiakaskäyntien määrät ja asiakkaan saama ajallinen hoito ovat olleet melko vakioita viime vuodet. Kaupungin palvelu- ja hankintaohjelmassa on määritelty strategisia kotihoitoon liittyviä hankkeita: kotihoidon oikea kohdentaminen, kotihoidon tuottavuuden edelleen kehittäminen sekä geriatrisen kuntoutuksen kuntouttavan työotteen vahvistaminen hoidossa ja hoivassa sekä ikäihmisten ja heidän omaistensa vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Kotihoito hankitaan pääosin kaupungin omalta palvelutuotannolta. Ostopalveluina hankitaan Kaurialan ja Myllymäen kotihoito sekä lisäksi muistihäiriöisten ja sotainvalidien kotihoitoa sekä Hoivia Oy:n ja Kössi-säätiön palvelutaloissa toteutettua kotihoitoa. Tukipalvelut koostuvat ateria-, kuljetus- sekä turvapalveluista. Kotiateriapalvelua myönnetään asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakyvyn vuoksi kykene valmistamaan aterioita tai riittävän ja monipuolisen ravinnon saaminen uhkaa vaarantua. Vuoden 2012 alusta alkaen kotiin vietävät ateriat toimitettiin kylmäpakattuina koko Hämeenlinnan alueella. Ikäihmisten riittävällä ja oikeanlaisella ravitsemuksella on keskeinen rooli arjessa selviytymisessä (mm. lihaskunta, kaatumisen ehkäisy) sekä useiden sairauksien ennalta ehkäisyssä (mm. muistisairaudet). Kaupunki tukee veteraanien kotona asumista julkisen liikenteen lippujen, ilmaisen pysäköinnin ja uintimahdollisuuden avulla. Veteraanijärjestöt vastaavat valtaosin tuen jakamisesta. Lisäksi kaupungilla on ollut vuodesta 2012 käytettävissä valtion erillisrahoitus veteraanien kotona asumisen tukemiseen. Kotona asumista tukevien palvelujen asiakasmäärät 2012 2017 Lyhytaikaishoidon asiakkaat 409 500 Päivätoiminnan asiakkaat 410 500 Kuljetuspalveluasiakkaat 834 900 Omaishoidon tuen asiakkaat 300 400 Nykytila ja arvio tavoite kattavuudesta ennustevuosina Ikäihmisten päivätoiminta on painottunut kiinteisiin päivätoimintaryhmiin, jotka tukevat ikäihmisen kotona asumista ja omaishoitajien jaksamista. Kiinteää päivätoimintaa on kaupungin omana toimintana Lammilla, Hauholla, Kalvolassa ja Voutilakeskuksessa sekä ostopalveluna Hoivian Olokolossa ja Päivärinteessä. Kaupungin järjestämät avoimet päivätoiminnat on korvattu vuodesta 2012 järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden järjestämällä kumppanuustoiminnalla Rengossa, Voutilakeskuksessa ja Keinusaaressa. Vuoden 2014 aikana luodaan kuntouttavan päivätoiminnan tuote, jolla on yhteys kotona ja kotiin kuntoutukseen. 16
Vapaaehtoiskeskus Pysäkki koordinoi vapaaehtoistoimintaa ja sen rahoituksesta vastaa kaupunki yhdessä seurakunnan kanssa. Vapaaehtoistoiminnan koordinointia, järjestöyhteistyötä ja yritysyhteistyötä on vahvistettu yhden palveluohjaajan vakanssilla. Toimintamuotoina on mm. ystävätoiminta, akuuttipalvelu, laitostoiminta, käsityöpiirit, hartaudet, jumppa- ja seurapeliryhmät, ohjelmatoiminta ym. Ystävä- ja ulkoilutoiminnan painopisteenä on kodeissa asuvat ikäihmiset. Tehostettu (ympärivuorokautinen) palveluasuminen on tarkoitettu niille ikäihmisille, jotka eivät enää tehostettujenkaan palvelujen turvin selviydy kotihoidossa. Lautakunta on vahvistanut pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn kriteerit kesäkuussa 2011. Tehostetun palveluasumisen paikkoja on käytössä 512, joista yli 75 -vuotiaiden käytössä 435 (2013). Palveluseteli on käytössä tehostetun palveluasumisen hankintaan. Vanhainkotiyksikössä toteutettava pitkäaikaishoiva on ympärivuorokautista laitoshoitoa ja hoivaa asiakkaille, jotka eivät alentuneen toimintakykynsä vuoksi kykene enää asumaan omassa kodissaan tai palveluasunnossa kotihoidon ja tukipalvelujen turvin sekä tarvitsevat lääketieteellisistä syistä laitoshoivaa. Vanhainkotiyksiköissä toteutettava lyhytaikaishoito on tilapäistä laitoshoitoa ja hoivaa, jolla voidaan edistää asiakkaiden kotona asumista ja lähiomaisen jaksamista. Tilapäistä laitoshoitoa tarjotaan joko säännöllisesti toteutettavina hoitojaksoina, jotka vuorottelevat kotona asumisen kanssa tai kertaluonteisena akuuttina hoitojaksona. Vanhainkotipaikkoja on 216 (2013). Tarjonta 2013 Tarve 2017 Tehostettu 435 430 palveluasuminen Vanhainkoti ja muu 216 220 pitkäaikainen laitoshoito Muistisairaille soveltuvat paikat ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa (VK + 468 520 (80 % ympärivuorokautisen hoivan asiakkaista) TK + tehostettu) Arvio asumispalveluiden paikkatarpeesta 3.6. Kotona ja kotiin kuntoutus Ollakseen vaikuttavaa kuntoutuksen on oltava suunnitelmallista, tavoitteellista ja moniammatillisesti arvioitua sekä yleensä kestoltaan rajattua toimintaa. Kuntoutukselle on asetettava tavoitteet, joiden tarkoituksena on auttaa iäkästä selviämään arjen tilanteissa. Ikäihmisen arjen kannalta kuntoutus merkitsee toimintaedellytysten tukemista ja järjestämistä kotiin. Kuntoutuksen kokonaisuuteen kuuluu terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluita. Iäkkään omalla ja läheisten toiminnalla sekä sitoutumisella on kuntoutuksessa keskeinen osuus. Kuntoutus voi olla yksilöllistä tai ryhmäkuntoutusta. Kotona tapahtuva kuntoutus voi olla sisällöltään esim. psykososiaalista toimintaa ja/tai liikuntakykyä ylläpitävää toimintaa. Laitoskuntoutusta voidaan toteuttaa esim. kaupungin ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä, terveyskeskusliikelaitoksen toimesta osastojaksoina sekä Ilveskodissa. Erityisryhmän kuntoutujien joukossa muodostavat muistisairaat. Heille kuntoutusta tulee tarjota sairauden eri vaiheissa, toimintakykyä parantavana, ylläpitävänä tai toimintakyvyn heikkenemistä hidastavana. 17
Ikäihmisten palvelurakennetyöryhmä on työstänyt kotona ja kotiin kuntoutuksen polkua. Tavoitteena on, että eri vahvuisella kuntoutuksella tehdään interventioita ikääntyvän toimintakyvyn heiketessä joko kotona tai esim. osastojakson jälkeen mietittäessä turvallisen kotiutuksen mahdollisuutta. Kotona kuntouttava ja arvioiva toiminta on tarkoitus toteuttaa myös aina ennen SAS asumispalveluprosessin alkua. Kuntoutus on tarkoitus toteuttaa ensisijaisti kotona tai kodinomaisessa paikassa. Vahvistettu kuntoutuksen toimintamalli otetaan käyttöön 2014-15. Kotona ja kotiin kuntoutuksen toimintamalli, lähde: Palvelurakennetyöryhmä 2014 3.7. Omaishoidon tuki Omaishoidon tukea myönnetään palkkiona ja/tai palveluina hoivaa tarvitsevan ikäihmisen kotona tapahtuva hoidon toteuttamiseen. Lautakunta on vahvistanut omaishoidon tuen saamisen kriteerit, ja tukea myönnetään Hämeenlinnassa kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön omaishoitajille mahdollisuus palkata sijainen toimeksiantosopimuksella omaishoitajan vapaiden ajaksi kotiin. Vuoden 2014 alusta on omaishoidon tukena myönnettyjä palveluita voinut valita toteutettavaksi palvelusetelillä. Omaishoidon tuen kehittäminen kokonaisuutena on yksi palvelusuunnitelmakauden keskeisistä painopisteistä. Omaishoidon kattavuutta pyritään kasvattamaan nykyistä noin 3-4 prosentista 6 prosenttiin yli 75 vuotiaista vuoteen 2017. Nyt (2013) omaishoidettavia on noin 300 ikäihmisten palveluissa. Omaishoidon tuki on iäkkäälle inhimillinen palvelu sekä kaupungille selkeästi edullisempi (noin 60 %) kuin saman hoidon tarjoaminen esimerkiksi säännöllisenä kotihoitona. Omaishoitoa kehitetään erilaisissa piloteissa mm. terveydenhuollon, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa koko suunnitelmakauden. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma tulee valmistuttuaan toimimaan uuden sopimusomaishoitajalain pohjana (lain tavoiteaikataulu 2016 voimaan). Kehittämisohjelmassa ja laissa tullaan määrittelemään mitä on omaishoito ja sen eri muodot, sopimusomaishoidon järjestämistapa ja rahoitus. Tavoitteena on, että omaishoito olisi aina palvelutarvetta selvitettäessä mukana yhtenä palveluvaihtoehtona. Lisäksi omaishoitajien asemaa parannetaan 18
erityisesti heidän terveydentilan ja toimintakyvyn seurannassa, sekä vahvistetaan yhdenvertaista kohtelua omaishoitajien ja omaishoidettavien osalta asuinpaikasta riippumatta. Esillä olleissa toimintamalleissa tulisi kaikille yhtenäiset saannit kriteerit ja palkkioluokat sekä Kelan rooli prosessissa vahvistuisi. 3.8. Palvelujen järjestämistavat Ikäihmisten palveluissa on useita palveluntuottajia miltei kaikissa tarjolla olevissa palveluissa. Keskeiset palvelut on tuotteistettu, ja palvelujen hankinta perustuu sopimuksiin oman palvelutuotannon ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Hankinnoissa korostetaan palvelun vaikuttavuutta ikääntyneen toimintakykyyn ja sitä kautta myös taloudellista tuottavuutta. Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen sopimuksissa on kannustejärjestelmä (bonussanktio-malli), jolla panosten sijaan mitataan lopputuloksen onnistumista ja laatua. Palvelujen laatua ja hintaa verrataan yksityisen ja oman palvelutuotannon välillä. Hankintojen toteutustapaa arvioitaessa otetaan huomioon markkinoiden toimivuus ja kulloinkin tarkoituksenmukainen hankintatapa. Asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseksi otetaan sähköinen palveluseteli käyttöön pienin askelin kotiin annettavissa ikäihmisten palveluissa, ensimmäisenä omaishoidon tuen palvelut (esim. tukipalvelut, kotihoito, arkiapu, kuntoutus). Tukipalvelut (ateriat, turvapalvelut, kuljetuspalvelut) Ostopalvelujen osuus % eri palveluista Päivätoiminta, kuntoutus Kotihoito 2012 100 50 0 52 2017 100 50 20 50 2020 100 50 30 55 Nykytila ja suunnitelma eri palvelujen osalta Tehostettu palveluasuminen ja vanhainkotihoiva Kotihoito Kotihoito hankitaan nykyisin pääosin omalta palvelutuotannolta. Kaurialan ja Myllymäen kaupunginosien kotihoito on kilpailutettu ja hankintasopimus on voimassa 1.1.2013 alkaen vuoden 2015 loppuun asti. Palveluntuottajana aloitti Esperi Care Oy ja sopimus siirtyi 1.11.2013 liiketoimintakaupan yhteydessä Attendo Oy:lle. Esperi Care Oy:n kotihoidon palvelutaso ei toteutunut sopimuksen mukaisena. Sopimukseen sisältyy bonus-sanktiojärjestelmä, jonka mukaan sopimus voi jatkua 2015 jälkeen, mikäli palveluntuottaja onnistuu hankinnasta sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelmakauden aikana vertaillaan ostopalvelujen onnistumista Kaurialan ja Myllymäen alueella talouden ja palvelun vaikuttavuuden näkökulmasta suhteessa omaan palvelutuotantoon. Kotihoidossa otetaan palveluseteli käyttöön suunnitellusti niin, että se ei aiheuta hallitsemattomia kysynnän vaihteluita omaan palvelutuotantoon. Palvelusetelin volyymi kohdentuu lähinnä kasvavaan palvelujen tarpeeseen. Kotihoidon vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään systemaattisesti oman sekä ulkoisen palvelutuottajan kanssa. Ympärivuorokautinen hoiva Ympärivuorokautisen hoivan palveluista hankitaan noin puolet yksityisiltä palveluntuottajilta puitesopimuksilla, joissa palveluntuottaja ei sitoudu tuottamaan kaupungille tiettyä määrää palvelua eikä kaupunki ole sitoutunut ostamaan tiettyä paikkamäärää. Tehostetun palveluasumisen yksiköitä on 20, joista neljässä on kaupungin oma 19
palvelutuotanto ja 16 on puitesopimusyksikköä. Lisäksi yksittäisiä asiakkaita on sijoitettu maksusitoumuksella tai palvelusetelillä Hämeenlinnan seudun ulkopuolella oleviin yksiköihin. Vanhainkotiyksiköitä on kuusi, joista viisi on kaupungin omia ja yksi ostopalveluyksikkö. Vanhainkotihoivaa tullaan jatkossa korvaamaan muilla asumisen ratkaisuilla. Kalvolaan ja Lammille rakennetaan uudet hyvinvointikeskukset keskeisille paikoille kirkonkyliin, joissa arkipalvelut ovat rollaattorimatkan etäisyydellä ja asukkaat saavat tarvitsemansa hoivapalvelut kotiinsa. Kirkonkylillä ja pitäjissä ympärivuorokautisen hoivan tarve on määrältään niin vähäistä, että yksityiset palveluntuottajien markkinat toimivat huonosti. Vaarana on, että niihin voi syntyä yksityisiä monopoleja. Lähtökohtana onkin, että pitäjien alueella ympärivuorokautisen hoivan tuottaminen perustuu ensisijaisesti kaupungin oman palvelutuotannon varaan. Yksityiset toimijat ovat rakennuttaneet uusia esteettömiä hoivaympäristöjä. Palvelurakenteen määrätietoinen keventäminen on kuitenkin aiheuttanut uudenlaisen tilanteen, jossa hoivapaikoista on ylitarjontaa ja kilpailu on kiristynyt. Pidemmällä aikavälillä tilanne tasaantuu palvelutarpeen kasvun myötä. Tehostetussa palveluasumisessa on palveluseteli käytössä, mutta sen arvoa ei ole nostettu vuoden 2008 jälkeen. Palvelusetelin arvo määritellään suunnitelmakauden aikana siten, että se on todellinen vaihtoehto valita hoitopaikka tuloista riippumatta. Tukipalvelut Tukipalvelut on järjestetty ostopalveluina joko kaupungin omilta yhtiöiltä tai yksityisiltä toimijoilta. Ateria- ja siivouspalvelujen hankinnan suunnittelusta vastaa keskitetysti kaupunginhallitus koko kaupungin osalta. Lautakunta vastaa kotiin vietävien aterioiden, kuljetuspalvelujen ja turvapalveluiden hankinnasta. Kotiin vietävien ateriapalvelujen sopimus päättyy vuoden 2014 lopussa. Kotona asuvien ikäihmisten ravitsemukseen kiinnitetään erityistä huomioita ja pyritään löytämään uusia aterian tuottamisvaihtoehtoja eri puolille kaupunkia. Kuljetuspalvelut hankitaan yksittäisiin sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin Kanta-Hämeen Aluetaksilta. Asiakkailla on mahdollisuus käyttää myös kaupungin alueella liikennöiviä palvelulinjoja sosiaalihuoltolain mukaisiin matkoihin. Kaupungin oman palvelutuotannon päivätoimintakuljetukset kilpailutetaan säännöllisesti. Turvapuhelinpalveluiden osalta tekniikka kehittyy ja uusin hankinta toteutetaan niin, että se mahdollistaa uusien teknisten vaihtoehtojen käyttöönoton. Uusi hankinta toteutetaan vuoden 2014 keväällä. Turvapalvelujen auttajakäyntien hankinta toteutetaan kaupungin omalta palvelutuotannolta kesäkuun 2014 alusta. Avoin ja kuntouttava päivätoiminta Päivätoimintaa on tarjolla kaikissa kunnanosakeskuksissa joko kaupungin omana toimintana, ostopalveluna tai järjestöjen tuottamana kumppanuustoimintana. Avointa päivä- ja kerhotoimintaa on vapaaehtoiskeskus Pysäkillä, kumppanuustoimintana Keinukamarilla, Voutilakeskuksessa ja Rengon Raitaharjussa, joissa kaupunki tarjoaa toimitilat veloituksetta avoimeen päivätoimintaan/toimintatuokioihin. Ostopalveluna hankitaan kuntouttavaa päivätoimintaa Erityisasuntosäätiön Päivänkaaresta, Hoivia Oy:n Olokolosta ja Kuurojen palvelusäätiöltä Sampolasta. Kaupunki jatkaa sotaveteraanien kuntoutuksen tukemista siten, että kaupungin kuntoutuksen määrärahat jaetaan veteraaniyhdistyksille kuntoutuksen järjestämistä varten. Päivätoiminnan kehittämisessä panostetaan tavoitteelliseen ja kuntouttavaan päivätoimintaan. 20
3.9. Asiakasohjauksen kehittäminen Hämeenlinnassa on ollut reilut kaksi vuotta keskitetty asiakasohjausmalli ikäihmisten palveluiden osalta. Toiminnan ensimmäisten vuosien arvioinnin perusteella sekä vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyen on määritelty kehittämisen painopisteet. Suunnitelmakaudella kehittämisen kohteina ovat keskitetyn asiakasohjauksen vahvistaminen, laaja-alaisen palvelutarpeen selvittämisen toimintamallin yhtenäistäminen ja sen edellyttämien työkalujen ja kriteeristöjen käyttöönotto, vastuutyöntekijä kokonaisuuden selkiyttäminen (kriteerit kenelle nimetään, eri toimijoiden roolit) sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävän neuvonnan toimintamallin kehittäminen. Vanhuspalvelulaki korostaa neuvontapalveluiden ohella onnistuneen palvelutarpeen selvittämisen merkitystä ja sitä kautta asiakkaalle oikea-aikaisten ja tarpeita vastaavien palvelujen saantia. Vuoden 2014 aikana pilotoidaan asiakasohjauksen VISIOmallia yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön rahoitusta saaneen IKÄPALO hankkeen, palvelutuotannon ja terveyskeskus liikelaitoksen kanssa. VISIOmallin toimeenpanoa jatketaan koko palvelusuunnitelmakauden ajan. Asiakasohjauksen pääprosessit Asiakasohjauksen kaikki pääprosessit ovat kehittämisen alla. Tavoitteena on vahvistaa neuvonnan ja palveluohjauksen toimintakulttuuria, jossa moniammatillisesti vastataan asiakkaan palvelutarpeisiin. Ikäihmisten palvelurakennetyöryhmässä ja IKÄPALO-hankkeen työryhmissä on työstetty asiakasohjauksen VISIO malli, jonka eteenpäin viemiseen kaikki keskeiset toimijat ovat sitoutuneet. Mallin tavoitteena on, että säännöllisten asiakkuuksien alkaminen kulkisi aina asiakasohjausyksikön kautta, ja siten asiakkaille tehtäisi kaikissa tilanteissa vanhuspalvelulain mukainen laaja-alainen palvelutarpeen selvittäminen. Asiakkaaksi tulo voi olla myös ennalta suunnittelematonta tai kotiutustilanne, jolloin asiakkaan tulee saada tarvitsemansa apu heti. Erikseen määriteltyjen määräaikojen jälkeen asiakkaalle tehtäisiin kuitenkin palvelutarpeen laaja-alainen selvittäminen ja hänen 21
tarvitsemansa palvelukokonaisuus sovittaisiin siinä vaiheessa, kun on selkeämpi näkemys asiakkaan selviytymisestä ja kuntoutumisesta kotona. Asiakasohjauksen VISIOmalli 3.10. Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Hämeenlinna on kehittänyt viime vuosina osallistamismenetelmiä, pyrkinyt kohti käyttäjälähtöistä palvelujen kehittämistä uudistamalla asiakastyytyväisyyskyselyä sekä ottamalla käyttöön asiakasraadit koti- ja asumispalveluissa. Kaikkiaan käytössä on useita erilaisia osallistamisen menetelmiä, joista asiakastyytyväisyyskyselyä käytetään eniten. Asiakasraati on 2013 käyttöön otettu työpajatyyppinen työskentely yhdessä asiakkaiden ja omaisten kanssa. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan vuosittain lomakemuodossa. Kaupungissa on vanhusneuvosto, jonka rooliin liittyy ikäihmisten asioiden edunvalvonta. Ikäihmisten vaikuttajaraati on aloittanut toimintansa 2012, raadilla on osin samansuuntainen rooli kuin vanhusneuvostollakin. Muina palautekanavina toimii kaupungin avoin palautekanava (sähköinen, lomake) sekä esim. asiakasohjausyksikköön tuleva suora palaute asiakkailta ja omaisilta. Ikääntyneen asiakkaan osallisuuden ja äänen kuuluviin saaminen on haasteellista ei-aktiivisten vanhusten kohdalla. Palvelusuunnitelmakaudella keskitytään nykyisten osallistamismenetelmien parempaan hyödyntämiseen ja keskinäisen yhteistyön vahvistamiseen sekä löytämään tapoja, millä esim. eniten palveluita tarvitsevien asiakkaiden tarpeita saataisi selville. Tässä työssä kaupungilla on tukena mm. oppilaitokset sekä kehittämishankkeet. Palveluohjauksen kehittämisessä varmistetaan asiakkaan ja hänen läheistensä oman näkemyksen esille tuominen ja kirjaaminen palvelusuunnitelmaan. 22