Nettiviisaaksi Oppituntipaketti nettiturvallisuudesta 5. 9.-luokkalaisille
Nettiviisaaksi Oppituntipaketti nettiturvallisudesta 5. 9.-luokkalaisille Ehkäisevän päihdetyön hanke ja Viisaasti verkossa -hanke Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17 00530 Helsinki p. 075 324 51 www.mll.fi Käsikirjoitus, oppituntirunko ja tehtävät Marja Snellman-Aittola, Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija, MLL Suvi Tuominen, Nuorisotyön suunnittelija, MLL Kokeilun toteuttanut työryhmä Paula Mattila, Ehkäisevän päihdetyön hankkeen projektityöntekijä Susanna Pajala, Ehkäisevän päihdetyön hankkeen projektityöntekijä Mirka Pajunen, Ehkäisevän päihdetyön hankkeen projektityöntekijä Anette Hast, MLL:n nuorisotyön kouluttaja Suvi Tuominen, Nuorisotyön suunnittelija Marja Snellman-Aittola, Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Jenni Helenius, Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Seppo Soine-Rajanummi, Hyvinvointi- ja terveystyön päällikkö Asiantuntijat Tiina Honkonen, MLL:n nuorisotyön kouluttaja Riitta Kauppinen, Nettiturvallisuustyön asiantuntija, Pelastakaa Lapset Jyrki Katajamäki, Apulaisrehtori, Haagan peruskoulu Anniina Lundvall, Koordinaattori, Mediakasvatusseura Kiitokset Anttolan yhtenäiskoulu, Mikkeli Juhani Vuorisen koulu, Kannus Kuuhankaveden koulu, Hankasalmi Meilahden yläasteen koulu, Helsinki Merenkurkun koulu, Vaasa Mustasaaren keskuskoulu, Mustasaari Rantakylän yhtenäiskoulu, Mikkeli Veikkolan koulu, Kirkkonummi Ulkoasu ja taitto: Virpi Liinoja Kuvat: Jarkko Mikkonen, Raisa Kyllikki Karjalainen, Riku Mertala, Aliisa Peters ja Pauliina Kettunen Paino: Miktor 2009
Sisällysluettelo Nettiviisaaksi oppituntien käyttäjälle... 2 1. Nettiviisaaksi-tunnit... 3 1.1. Nettiviisaaksi-tuntien tavoitteet... 3 1.2. Tuntien kuvaus... 3 2. Ensimmäinen tunti: Kuvien välittämien mielikuvien ja netin julkisuuden pohdintaa... 4 2.1. Virittäytyminen... 4 2.2. Astu askel eteenpäin... 5 2.3. Kuvat kertovat... 6 2.4. Video: Miian yleisö... 6 2.5. Kotitehtävän ohjeistus: Huoltajan haastattelu... 7 3. Toinen tunti: Miljoonia mielipiteitä... 8 3.1. Kotitehtävän purku... 8 3.2. Kastemadot, kannattaako?... 9 3.3. Kotitehtävän ohjeistus... 11 4. Kolmas tunti: Mitä tehdä, jos... 12 4.1. Video: Hyvä läppä?... 12 4.2. Bittimörköjen kesyttäjät... 13 5. Neljäs tunti: Montako tuntia viikossa?... 16 5.1. Netinkäyttöpäiväkirjojen käsittelyä... 16 5.2. Koukussa nettiin?... 17 5.3. Totta vai tarua?... 17 5.4. Palaute Nettiviisaaksi-tunneista... 18 6. Lisätehtäviä... 19 6.1. Mitä tietokoneesi kertoisi sinusta?... 19 6.2. Selvitä kuka?... 19 6.3. Kuvat kertovat (laajennus 1. tunnin tehtävään)... 20 6.4. Testaa nettitaitosi... 20 6.5. Itsenäinen tehtävä nettiturvallisuusasioista... 20 6.6. Keskustelua netin ongelmatilanteista... 20 6.7. Sarjakuvia netin ongelmatilanteista... 20 7. Lasten ja nuorten nettisanastoa... 22 8. Tuloksia ja kokemuksia oppituntien tehtävistä... 23 9. Yhteenvetoa... 27 10. Lopuksi... 28 LIITTEET... 29 1
Nettiviisaaksi-oppituntien käyttäjälle Edessäsi on neljän oppitunnin kokonaisuus, jossa käsitellään nettielämän eri ilmiöitä toiminnallisten harjoitusten avulla. Jos toimit opettajana, olet mukana MLL:n yhdistystoiminnassa tai työskentelet nuorten parissa, voit saada harjoituksista hyviä, käytännöllisiä vinkkejä nettiturvallisuuden käsittelyyn. Netti on limittynyt erottamattomaksi osaksi nuorten arkea. Netistä nuori saa hyödyllistä tietoa ja löytää mielekästä tekemistä. Toisaalta netissä on paljon sellaisia asioita, joihin hän ei välttämättä ole osannut varautua. Tällöin tarvitaan aikuisia, jotka opastavat nuorta nettiin liittyvissä asioissa. Turvalliset netinkäyttötaidot eivät synny automaattisesti. Nuorta on tärkeää ohjata pohtimaan nettielämää useasta eri näkökulmasta. Muiden käyttäjien huomioiminen, yhteisöllisyyteen kasvaminen ja muu nettiin liittyvä viisaus vaativat sisäistyäkseen sekä aikaa että huomiota. Monet nuoret osaavat käyttää nettiä sujuvammin kuin aikuiset ja ovat tietoisempia nettimaailman eri ilmiöistä. Tästä syystä aikuiset voivat kokea epävarmuutta nuoren ohjaamisessa, ja kynnys nettiasioiden käsittelylle voi olla korkea. Tämän aineiston avulla on mahdollisuus tutustua niihin ilmiöihin, joita nuoret netissä kohtaavat sekä saada välineitä käsitellä nettiturvallisuutta koulussa ja vapaaehtoistyössä. Lisäksi aihealueesta on mahdollista saada lisätietoa ennen harjoitusten käyttämistä muun muassa tutustumalla nettisivuiltamme löytyvään materiaaliin osoitteessa www.mll.fi/tukioppilastoiminta > aineistot > jatkokoulutus >nettiturvallisuus. MLL:stä on myös mahdollista tilata Viisaasti verkossa -kouluttaja perehdyttämään nettimaailman ilmiöihin. MLL:n mediakasvatustyöllä on vankat juuret. Ensimmäiset mediakasvatusmateriaalit laadittiin jo 1960-luvulla. Viimeisimmän vuosikymmenen ajan MLL on keskittynyt erityisesti nettikasvatukseen. MLL:n mediakasvatuksessa tuodaan esiin positiivisen nettielämän mahdollisuuksia sen sijaan, että painotettaisiin internetin vaaroja ja riskejä. Sopivina annoksina ja soveltuvin sisällöin käytettynä internet toimii mediataitoisen nuoren kasvun ja kehityksen tukena. Nettiviisaaksi-oppitunnit on kehitetty osana MLL:n Ehkäisevän päihdetyön hanketta antamaan välineitä nuorten kanssa työskenteleville nettiturvallisuusasioiden käsittelyyn. Tunnit toteutettiin syksyllä 2008 viidellä pilottipaikkakunnalla sekä kolmella muulla paikkakunnalla. Neljän oppitunnin aikana tavoitteena on oppia turvallisia ja monipuolisia nettitaitoja. Nettiviisaaksi-oppituntimateriaalissa painotetaan erityisesti tiedon ja netin päihdekeskustelujen kriittistä arviointia ja omien tietojen suojaamisen hallintaa. Lisäksi tunneilla käsitellään netin julkisuutta, netin luotettavuutta sekä netin mahdollisuuksia ja ongelmatilanteita. Tunnit koostuvat erilaisista toiminnallisista harjoituksista sekä videoista, joita käytetään sekä keskustelun virittäjinä että tunnin aiheen kokoajina. Oppituntien aikana nuoret huomaavat oman ja muiden ihmisten merkityksen netissä. Nettiviisas tietää, kuinka nettiyhteisöissä toimitaan, osaa tarvittaessa rajoittaa netinkäyttöään ja nauttii internetistä. Nettiviisaaksi-oppitunnit on suunnattu 5. 9.-luokkien oppilaille. Harjoituksia voi myös hyödyntää vapaa-ajan toiminnoissa sekä yhdistystoiminnassa. Oppituntien tukena on käytetty MLL:n aiemmin julkaisemia mediakasvatusmateriaaleja, esimerkiksi tukioppilaiden jatkokoulutukseen tuotettua Viisaasti verkossa -koulutusmallia. Mielenkiintoisia retkiä nettimaailmaan! Marja Snellman-Aittola Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija 2
1. Nettiviisaaksi-tunnit 1.1. Nettiviisaaksi-tuntien tavoitteet Nuori pohtii nettimaailman eri ilmiöitä ja saa välineitä oman ajattelunsa tueksi. Nuori ymmärtää netin julkisen luonteen ja oppii suojaamaan omia tietojaan. Nuori oppii arvioimaan päihteisiin liittyvää nettitietoutta kriittisesti. Nuori tiedostaa, mitkä ovat hänen oikeutensa ja velvollisuutensa netissä. Nuori pohtii netin ongelmatilanteita ja löytää ratkaisuja niihin. Nuori kiinnittää huomiota netin luotettavuuteen. Nuori oppii tarkkailemaan omaa netinkäyttöään entistä kriittisemmin. Nuori osaa tarvittaessa rajoittaa netinkäyttöään. Nuoret ja vanhemmat keskustelevat kotitehtävän avulla netinkäyttötavoistaan ja saavat tietoa netin erilaisista käyttömahdollisuuksista. Vanhemmat oppivat ymmärtämään lastensa mediaympäristöä entistä paremmin sekä nuoret tutustuvat vanhempiensa netinkäyttötapoihin. 1.2. Tuntien kuvaus Nettiviisaaksi-oppituntipaketti sisältää neljä oppituntia ja niihin liittyviä kotitehtäviä. Jokaisen tunnin aikana syvennytään omaan teemaansa. Viimeisellä tunnilla kootaan yhteen aiemmilla tunneilla opittua. Oppitunti 1: Kuvien välittämien mielikuvien ja netin julkisuuden pohdintaa (45 min) Tunnilla käsitellään omia netinkäyttötapoja luokan yhteisessä toiminnallisessa harjoituksessa. Tarkastellaan ryhmissä muun muassa päihdesisältöisten kuvien välittämiä mielikuvia. Katsotaan video Miian yleisö. Video kertoo tytöstä, joka laittaa itsestään kuvia nettiin. Pohditaan netin julkisuutta ja siitä aiheutuvia ilmiöitä. Tuntiin liittyy lasten ja huoltajien yhteinen toiminnallinen kotitehtävä. Oppitunti 2: Miljoonia mielipiteitä (45 min) Tunnilla tutustutaan päihdesisältöiseen nettikeskusteluun ja tehdään siihen liittyviä tehtäviä. Tarkastellaan tekstiä kriittisesti ja pohditaan tekstissä olevien väitteiden luotettavuutta. Tuntiin liittyy kotitehtävä omasta netinkäytöstä. Oppitunti 3: Mitä tehdä, jos... (45 min) Tunnilla katsotaan video Hyvä läppä?, joka käsittelee nettikiusaamista. Tehdään videoon liittyviä tehtäviä. Pohditaan ryhmissä ratkaisuja erilaisiin netin ongelmatilanteisiin. Oppitunti 4: Montako tuntia viikossa? (45 min) Tunnilla annetaan välineitä tunnistaa oma ja muiden nettiriippuvuus. Tehdään itsenäisesti Koukussa nettiin -testi. Katsotaan video Sokkotreffit, jossa käsitellään roolihuijaamista ja tiedon luotettavuutta netissä. Tehdään netin luotettavuuteen liittyvä toiminnallinen tehtävä. Pohditaan omaa netinkäyttöä kotitehtävän avulla. 3
2. Kuvien Ensimmäinen tunti välittämien mielikuvien ja netin julkisuuden pohdintaa Tavoitteet: Tarvikkeet: Valmistelut: Kesto: Oppilaat tulevat tietoisemmiksi omista netinkäyttötavoista. Oppilaat tarkastelevat kriittisesti päihteiden esilläoloa galleriakuvissa ja pohtivat kuvista tulevia mielikuvia. Oppilaat pohtivat, millaisen kuvan antavat itsestään netissä. Kuvat kertovat -tehtävä (liite 1) ja kotitehtävä 1 (liite 2) monistettuna oppilaille. Kalvosarja tuntiin 1 (liitteet 13 ja 14). Maalarinteippi, valokuvat. Viisaasti verkossa -dvd, televisio ja dvd-soitin tai tietokone, datatykki, kaiuttimet ja nettiyhteys (Miian yleisö -video löytyy osoitteesta: www.mll.fi > nuortennetti > asiaa > viisaasti_verkossa > videot) Ennen tunnin alkua laitetaan pätkä maalarinteippiä lähtöviivan merkiksi Astu askel eteenpäin -harjoitusta varten ja järjestetään pulpetit siten, että luokkaan jää avointa lattiatilaa. 45 min Tunnin kulku: 1. Virittäytyminen (3 min) 2. Astu askel eteenpäin -harjoitus (10 min) 3. Kuvat kertovat (15 20 min) 4. Video: Miian yleisö (10 min) 5. Kotitehtävän ohjeistus: Vanhemman haastattelu (2 min) 1) Virittäytyminen Tavoite: Oppilaat saavat kuvan tuntien sisällöistä. Tarvikkeet: Kesto: Noin 3 minuuttia Kerro: Tulevien tuntien aikana keskitytään erilaisiin netin käyttöön liittyviin asioihin. Tunneilla pohditaan netin turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyviä asioita sekä tarkastellaan, miten päihteet ovat esillä netissä. Tavoitteena on turvallisten nettitaitojen opettelu. Ensimmäisellä tunnilla pohditaan omaa nettikäyttäytymistä sekä sitä, millaisen kuvan itsestään antaa netissä. 4
2) Astu askel eteenpäin Tavoite: Syventää oppilaiden ymmärrystä siitä, miten eri tavoin nettiä voi käyttää ja lisätä opettajan tietoisuutta siitä, miten juuri tämä ryhmä käyttää nettiä. Tarvikkeet: Riittävän leveä ja syvä tila, esimerkiksi käytävä tai luokka, maalarinteippiä. Alkuvalmistelut: Luokassa pulpetit siirretään sivulle, jotta oppilaat mahtuvat rinnakkain riviin ja kulkemaan eteenpäin. Pulpetit kannattaa siirtää valmiiksi harjoitusta varten ennen tunnin alkua. Mikäli tilaa on vaikeaa järjestää sopivaksi, oppilaita voi vaihtoehtoisesti pyytää nousemaan ylös tai astumaan paikallaan askeleen eteenpäin tai nostamaan vihreän lapun, mikäli väittämä pitää hänen kohdallaan paikkansa. Kesto: Noin 10 minuuttia Aluksi: Kerro, että harjoituksen tarkoituksena on tutkia omia netinkäyttötapoja ja oppia jotain muiden netinkäytöstä. Painota, että nettiä voidaan käyttää hyvin eri tavoin. Osa ei käytä nettiä juuri lainkaan ja toiset taas saattavat viettää paljonkin aikaa netissä. Runsas netin käyttö ei ole välttämättä huono asia eikä myöskään se, ettei käytä nettiä lainkaan. Tehtävänanto: Mikäli kuulemasi väittämä kuvaa nettikäyttäytymistäsi, etene yksi jalan mittainen askel eteenpäin. Tehtävän tarkoituksena ei ole etsiä voittajaa, vaan saada tietoa erilaisista netinkäyttötavoista. Ohjeista oppilaat tehtävän annon jälkeen seisomaan rinnakkain maalarinteipin taakse. Ryhmän seisoessa lähtöviivalla tehdään kysymyksiä osallistujien internetin käytöstä, ja oppilaat toimivat ohjeen mukaan. Oppilailta voi kysyä kunkin väittämän kohdalla lisätietoja, esimerkiksi millaista arveluttavaa tietoa löysit päihteistä tai mitä opetit vanhemmillesi. Tehtävän pituutta voi säädellä käyttämällä joko osan väittämistä tai kaikki väittämät: Se, joka on löytänyt netin kautta uuden ystävän, askel eteenpäin! Se, joka tarkistaa sähköpostinsa joka päivä... Se, joka on laittanut itse ottamiaan kuvia johonkin kuvagalleriaan... Se, joka tietää, mitä tekijänoikeuslaki sanoo muiden ottamien kuvien laittamisesta nettiin... Se, joka ei käytä nettiä joka päivä... Se, joka on löytänyt netistä arveluttavaa tietoa päihteistä... Se, joka on opettanut vanhempiaan käyttämään nettiä... Se, joka ei ole kertonut salasanaansa koskaan kenellekään... Se, joka on törmännyt nettikiusaamiseen... Se, joka miettii, millaisen kuvan antaa itsestään netissä... Se, joka on täydentänyt jotakin Wikipedian artikkelia... Se, joka on käynyt MLL:n Nuortennetissä... Hyvä tietää Lain mukaan itse ottamansa kuvan saa laittaa nettiin, mikäli kuva on otettu yleisellä paikalla, eikä kuva loukkaa kohteensa kunniaa tai yksityisyyttä. Yksityisessä tilassa otetun kuvan julkaisemiseen pitää aina olla kuvassa olijoiden lupa. Mikäli kuva on jonkun toisen ottama, kuvan julkaisemiseen on oltava lupa myös kuvan ottajalta. Jos kuvassa esiintyy alle 15-vuotias henkilö, lupa kuvan julkaisemiseen pitäisi olla hänen vanhemmiltaan. Yleisiä paikkoja ovat muun muassa kadut, torit ja ostoskeskukset sekä sellaiset tilaisuudet, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Yksityisiä tiloja ovat esimerkiksi ihmisten kodit, pihat ja suljetut tilaisuudet (muunmuassa häät, syntymäpäivät ja muut perhejuhlat). Koulut, ravintolat, kaupat ja monet muut julkiset paikat ovat julkisrauhan piirissä eli niissä kuvaamiseen pitää olla lupa. 5
3) Kuvat kertovat Tavoite: Pohtia erilaisten galleriakuvien välittämiä mielikuvia. Tarvikkeet: Kuusi valokuvaa nuorista erityyppisissä tilanteissa, tehtäväpaperit (liite 1) tai tyhjää paperia vastauksia varten sekä kalvopohja kysymyksistä (liite 13) Kesto: 15 20 minuuttia Aluksi: Kerro, että seuraavassa harjoituksessa pohditaan kuvien välittämiä mielikuvia ja sitä, mitä itsestä kannattaa kertoa netissä. Kysy virittelyksi, kuinka monella on oma profiili netin kuvagalleriassa. Tehtävänanto: Seuraavaksi tarkastellaan kuvia, jotka ovat henkilöiden oletuskuvia jossakin netin kuvagalleriassa. Kaikki kuvien henkilöt ovat alaikäisiä ja heiltä on kysytty lupa kuvien käyttämiseen. Kuvien pohjalta vastataan ryhmittäin kysymyksiin, ja jokainen ryhmä valmistautuu esittämään kuvansa ja vastauksensa koko luokalle. Kysymyksiin vastaamiseen annetaan aikaa noin 5 minuuttia. Oppilaat jaetaan kuuteen ryhmään (esimerkiksi jako kuuteen) ja annetaan kullekin ryhmälle yksi kuva tarkasteltavaksi sekä tehtäväpaperit (liite 1). Vaihtoehtoisesti oppilaat saavat tyhjää paperia, johon he kirjoittavat vastauksensa kalvolla näkyviin kysymyksiin (liite 13): 1. Miksi kuvan henkilö on laittanut juuri tämän kuvan oletuskuvakseen nettiin? Mitä hän haluaa viestiä kuvalla? 2. Millaisen mielikuvan saa ihmisestä tämän kuvan perusteella? 3. Kenen hän toivoo näkevän kuvan? 4. Mitä on tapahtunut juuri ennen kuvan ottamista? Entä mitä tapahtuu kuvan ottamisen jälkeen? Purku: Kysymyksiin vastaamisen jälkeen yksi ryhmistä arvotaan tai valitaan esittelemään pohdintansa. Arvioinnin kohteeksi on hyvä ottaa kuva, jossa on tupakkaa tai päihteitä. Tee oppilaiden esityksen jälkeen huomioita sen pohjalta. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi seuraaviin asioihin: Miksi joku haluaisi laittaa galleriaan kuvan, jossa on mukana päihteitä? Mitä hän haluaa kuvallaan viestiä? Miksi hän haluaa näyttää tältä? (Esimerkiksi henkilö haluaa päteä kaveripiirissä, haluaa saada kaveripiirin hyväksyntää, yrittää saada vahvistusta itsetunnolleen, yrittää näyttää aikuisemmalta.) Lopuksi: Muistuta, että kuka tahansa voi mennä katsomaan netissä olevia kuvia. 4) Video: Miian yleisö Tavoitteet: Kootaan käsiteltyä aihetta ja pohditaan, millaisen kuvan itsestä antaa netissä. Tarvikkeet: Kalvo kysymyksistä (liite 14), tietokone, kaiuttimet, tykki, nettiyhteys (Miian yleisö -video löytyy osoitteesta www.mll.fi -> nuortennetti > asiaa > viisaasti_verkossa >videot) tai Viisaasti verkossa -dvd, dvd-soitin ja televisio Kesto: noin 10 minuuttia Aluksi: Katsotaan lyhytelokuva Miian yleisö. Videossa kerrotaan tytöstä, joka käyttää kuvagallerioita ja laittaa itsestään kuvia nettiin. Videon pohjalta oppilaat pohtivat omaa nettikäyttäytymistään. Kalvolla (liite 14) on videoon liittyviä kysymyksiä. Kysy kaksi ensimmäistä kysymystä kaikilta yhteisesti heti videon katsomisen jälkeen. Muihin kalvolla oleviin kysymyksiin jokainen miettii vastauksen hiljaa mielessään. Kenen Miia toivoo näkevän hänen nettiin laittamansa kuvan? Millaisen kuvan Miia haluaa antaa itsestään? Mieti seuraavia kalvolla olevia kysymyksiä hiljaa mielessäsi. Mikäli sinulla on kuvia netissä: Millaisen kuvan annat itsestäsi netissä? Vastaako se todellisuutta? Mitä haluat viestiä nettiin laittamillasi kuvilla? Jos yksi sinun kuvistasi annettaisiin tällä tavalla analysoitavaksi koululaisryhmälle, saisivatko he sinusta oikeanlaisen kuvan? Miksi? 6
Verkkosivustoja Lopuksi: Kerro, että netillä on norsun muisti. Nettiin laitettua kuvaa ei välttämättä saa sieltä koskaan pois. Kannattaa harkita tarkkaan, millaisen kuvan antaa itsestään. 5) Kotitehtävän ohjeistus: Huoltajan haastattelu Tavoite: Oppilaat ymmärtävät, että eriikäiset käyttävät nettiä eri tavoin. Aikuiset ja nuoret oppivat ymmärtämään toistensa mediaympäristöä entistä paremmin. Tarvikkeet: Kotitehtävälomakkeita monistettuna oppilaille (liite 2) Kesto: noin 2 minuuttia Jaa oppilaille lomakkeet ja ohjeista tehtävä lyhyesti. Kerro, minä päivänä he palauttavat tehtävän. Kuvagalleriat eli yhteisösivustot Netin käyttäjät voivat julkaista omia kuviaan, videoitaan ja tekstejään. Sivustoilla voi keskustella muiden käyttäjien kanssa sekä liittyä yhteisöihin. Yleensä jutellaan ennestään tuttujen kavereiden kanssa, mutta myös uusiin ihmisiin tutustutaan. Suomen suosituin yhteisösivusto on irc-galleria.net, muita ovat esimerkiksi ii2.org, kavereita.net, kuvake.net ja www.youtube.com. Wikipedia Wikipedia on internetissä julkaistava vapaan sisällön tietosanakirja. Wikipediaa täydennetään ja tarkennetaan jatkuvasti ja sitä kirjoitetaan useilla eri kielillä. Tavoitteena on ollut kehittää täydellinen tietosanakirja. Keskustelufoorumi Foorumeilla käydään keskusteluja eri aiheista. Keskustelijat eivät ole samaan aikaan linjoilla, vaan viestit jäävät pidemmäksi aikaa kaikkien netin käyttäjien nähtäväksi. Foorumeilla on ylläpitäjä ja moderaattoreita, jotka pitävät yllä järjestystä muun muassa poistamalla asiattomia viestejä tai häirikköjä palvelusta. Esimerkiksi www.suomi24.fi sisältää monia suosittuja foorumeita, muita ovat esimerkiksi www.demi.fi, www.suosikki.fi, www.koululainen.net. MLL:n Nuortennetti Nuortennetti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ylläpitämä, nuorille suunnattu nettisivusto. Sivustolla on tietoa nuoria koskettavista asioista sekä keskustelufoorumi, jossa voi keskustella muun muassa itsetunnosta, päihteistä ja kiusaamisesta. 7
3. Miljoonia Toinen tunti mielipiteitä Tavoite: Oppilaat oppivat suhtautumaan kriittisesti internetin tarjoamaan tietoon päihteistä. Tarvikkeet: Kastemadot, kannattaako? -tekstit (liite 3) ja netinkäyttöpäiväkirja (liite 5) monistettuna kaikille oppilaille. Kastemadot kannattaako? -tehtävämoniste (liite 4) tai paperia kysymyksiin vastaamista varten. Kalvopohjat Kastemadot, kannattaako -tehtävään (liitteet 15 ja 16) Kesto: 45 min Tunnin kulku: 1. Kotitehtävän purku (noin 5 min) 2. Kastemadot, kannattaako? -tehtävä (30 35 min) 3. Kotitehtävän ohjeistus (5 min) 1) Kotitehtävän purku Tavoite: Ymmärretään aikuisten ja oman netinkäytön yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Tarvikkeet: Kotitehtävälomakkeet Kesto: Noin 5 minuuttia Kootaan kotitehtävää kysymällä kysymyksiä netin suosikkisivustoista. Oppilaat viittaavat, mikäli asia pitää heidän kohdallaan paikkaansa. Kuinka monella huoltajalla oli oma suosikkisivu? Kuinka monella huoltajalla oli sellainen suosikkisivu, jolla sinäkin olet joskus käynyt? Kuinka monella teistä oli sellainen suosik- kisivu, jossa huoltajat eivät olleet koskaan aiemmin käyneet? Kuinka monen huoltaja piti sinun suosikkisivustoasi mielenkiintoisena? Lisäksi oppilailta voi kysyä tarkentavia kysymyksiä: Mitä huoltajien suosikkisivut olivat, miltä ne vaikuttivat? Mikä on sinun suosikkisivustosi? Mitä huoltaja sanoi sinun suosikkisivustasi? Yhteenveto: Nuoret käyttävät useimmiten nettiä enemmän viihtymiseen kuin aikuiset. Aikuiset puolestaan käyttävät nettiä pääasiassa asi- 8
oiden hoitamiseen. Nuoret ja aikuiset voisivat oppia tässä asiassa toisiltaan. 2) Kastemadot, kannattaako? Tavoite: Oppilas arvioi nettikeskustelujen tiedon luotettavuutta ja oppii tunnistamaan virheellistä ja vaarallista päihdetietoutta. Tarvikkeet: Kastemadot, kannattaako? -nettikeskustelu monistettuna jokaiselle oppilaalle (liite 3), tehtävämoniste (liite 4) tai paperia, kalvo kysymyksistä (liite 15) ja purkukalvo (liite 16) Kesto: Noin 30 minuuttia Aluksi: Esitä virittelykysymyksiä ja johdattele aiheeseen: Kuinka moni on käynyt viimeisen viikon aikana lukemassa jotain keskustelupalstaa netissä, käsi ylös? Kuinka moni on nähnyt väärää tai puutteellista tietoa netissä? Millaista puutteellista tietoa olet huomannut? Mistä tunnistit, että tieto oli väärää? Kerro, että netistä löytyy päihteistä arveluttavaa ja jopa vaarallista tietoa. Tästä syystä olisi tärkeää, että jokainen osaisi arvioida tiedon luotettavuutta. Varsinkin terveyteen vaikuttavissa asioissa on tärkeää olla kriittinen. Tehtävänanto: Seuraavaksi tutustutaan erääseen nettikeskusteluun, jossa käsitellään vihreiden kastematojen päihdekäyttöä. Kastematoja ei tietenkään todellisuudessa käytetä päihteenä, vaan päihdesanat on korvattu tässä keskustelussa kastemato -sanoilla. Keskustelunpätkät on poimittu todellisista huumekeskusteluista. Tehtävän tarkoituksena ei ole keskustella kastemadoista, vaan herättää ajatuksia ja synnyttää keskustelua tiedon luotettavuudesta ja virheellisen päihdetietouden tunnistamisesta. Jokaiselle jaetaan Kastemadot, kannattaako? -keskustelu monistettuna (liite 3) sekä tehtävämonisteet (liite 4). Mikäli oppilaat vastaavat erilliselle paperille, heijastetaan kysymykset kalvolle (liite 15). Oppilaat vastaavat kysymyksiin itsenäisesti. Nettieskustelua arvioitaessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten keskustelijat perustelevat vastauksensa. Onko tutkimuksiin viitattu uskottavasti ja mitä lähteitä on käytetty tiedon hankinnassa? Annetaan aikaa vastaamiselle 10 minuuttia. Purku: Kun oppilaat ovat vastanneet kysymyksiin, käydään tehtävät yhdessä läpi. Purkuvaiheessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että omaan kokemukseen perustuvat kannanotot saattavat tuntua hyvinkin uskottavilta. Omien kokemuksien kertominen huumeiden vaikutuksista voi johtaa lukijaa harhaan, koska päihteet vaikuttavat jokaiseen ihmiseen eri tavalla. Vaikutuksia ei näin ollen voi yleistää. Purkukeskustelulle ja loppukalvoille on tärkeää varata aikaa ainakin 15 minuuttia. Käykää läpi pohdintakysymykset yksi kerrallaan. 1. Mitä mieltä keskustelijat ovat kastematojen käytöstä? Osa on hyvin selvästi kastematokokeilun puolella, osa vastaan. Puolella ovat Iso-Rissi ja Kokeile vaan. Vastaan ovat Rea, Järki käteen ja Björn. Penan kommentit ovat melko neutraaleja. 2. Mitä puutteellista tai vaarallista tietoa keskustelussa on kastematojen vaikutuksista? Puutteellista tietoa on esimerkiksi vaikutusajasta. Puutteellista ja vaarallista tietoa on haittavaikutuksista. Lisätietoa löytyy linkkien takaa. 3. Millaiset perustelut vaikuttivat mielestäsi uskottavilta? Miksi? Vaikuttaako asiatietoon tai lähteisiin vetoaminen tiedon luotettavuuteen? Useimpia mielipiteitä ei perustella tarkasti, esimerkiksi sitä, että alkoholi olisi vaarallisempaa kuin kastemadot. Muutamissa viesteissä perusteluissa on mainittu lähde, jolloin lukija voi mennä tarkistamaan asioiden paikkansapitävyyden. Osa perustelee mielipiteensä omalla kokemuksella. 4. Miksi Rea (2. sivu, 28.7.2008) ei pidä väitettä Minulle tai kavereilleni ei oo koskaan tullut mitään huonoja vaikutuksia vihreiden matojen imeskelystä., luotettavana tietona puhuttaessa vihreiden kastematojen haittavaikutuksista? 9
Koska madot vaikuttavat eri tavoin eri ihmisiin, eikä vaikutuksia voi etukäteen ennustaa. 5. Miksi 1. sivulla kirjoittaneen Iso-Rissin (25.7.2008) ja Kokeile vaan (26.7.2008) antamat tiedot ovat puutteellisia? Molemmat kertovat lukuja tai viittaavat tutkimuksiin, joiden yhteydessä ei ole kerrottu, mistä lähteestä tiedot on saatu. 6. Millä tavalla keskustelu olisi erilainen, jos se käytäisiin kasvokkain eikä internetissä? Todellisuudessa asioista ei ehkä puhuttaisi niin suoraan. Reaalimaailmassa keskustelua ei välttämättä edes syntyisi. Netissä keskustelijat pysyvät kasvottomina. Esimerkiksi keskustelija, joka vähättelee päihteistä tulevia ongelmia, saattaa todellisuudessa näyttää aineiden ongelmakäyttäjältä ja ongelmien vähättely saattaisi vaikuttaa henkilön kertomana epäuskottavalta. Netissä saman henkilön kommentit saattaisivat vaikuttaa hyvin uskottavilta. Purussa voi käsitellä lisäksi seuraavia kysymyksiä: Mitä riskejä voi olla, jos joku etsii tietoa huumeista vain tämänkaltaisista keskusteluista? Uskotteko jonkun tietyn keskustelijan mielipiteitä enemmän kuin muiden? Miksi? Jos kastematojen puolestapuhuja tulisi kadulla kaupittelemaan sinulle matoja, et varmasti ostaisi. Ehkä tihentäisit askeleita ja painaisit katseesi maahan. Miksi netissä on helpompi olla kuulolla ja ottaa tietoa vastaan näiltä samoilta tyypeiltä? Huumeidenkäyttäjät mieltävät usein ulkopuolisiksi kaikki ne, jotka eivät ole kokeilleet huumeita. Heidän mielestään muut eivät voi keskustella huumeiden käytöstä kunnolla, koska he eivät tiedä asioiden oikeaa laitaa. Huumeidenkäyttäjät saattavat väittää esimerkiksi huumevalistajien välittävän vääriä tietoja. Mitä mieltä olette tästä? Lopuksi: Huomauta vielä seuraavista asioista ja laita esiin kalvolla (liite 16): Useimmilla keskustelijoilla on kokemusta vain lyhyen aikavälin riskeistä. Heidän kommenttinsa ovat haittoja vähätteleviä ja huumeiden myönteisiä puolia korostavia. Huumeiden pitkäaikaisvaikutuksista ei juuri edes keskustella huumemyönteisillä foorumeilla. Huumeiden ongelmakäyttäjät ovat harvemmin keskustelufoorumeilla. Heillä olisi myös omakohtaista tietoa päihteiden aiheuttamista pitkävaikutteisista ongelmista. Omia kokemuksia kertomalla saavuttaa muiden keskustelijoiden keskuudessa eräänlaisen asiantuntijan leiman ja muut alkavat luottaa tämän keskustelijan sanomisiin. Toisten käyttäjien kokemusten lukeminen saattaa kuitenkin antaa virheellistä tietoa huumeiden vaikutuksista. Kokemuksia usein liioitellaan ja kaunistellaan. Päihteistä saadut kokemukset ja vaikutukset ovat aina yksilöllisiä, eikä niitä voi yleistää. Tällaiset nettisivut vääristävät tietoa siitä, kuinka moni on oikeasti kokeillut huumeita. Oikeasti vain pieni osa edes kokeilee, mutta tällaisiin keskusteluihin osallistuvat lähinnä ne, jotka ovat huumeidenkäyttäjiä. Netin huumekeskustelijoilla ei ole välttämättä laajempaa tietoa päihteistä, käyttömääristä ja niiden vaikutuksesta ihmiseen, ainoastaan oma kokemuksensa. Päihdemyönteiset foorumit sisältävät ohjeita ja vinkkejä kotitekoisten huumeiden valmistamiseen. Itse kasvatetut huumeet eivät kuitenkaan ole yhtään sen turvallisempia kuin mitkään muutkaan. Laittomat päihteet ovat siinä mielessä vieläkin vaarallisempia kuin täysiikäiselle laillisiksi määritellyt päihteet (esimerkiksi alkoholi ja tupakka), koska ikinä ei voi tietää mitä saa ja miten ne vaikuttavat. 10
Hyvä tietää: Huumeidenkäytöstä tai lääkkeiden väärinkäytöstä on internetissä kenen tahansa helppo saada tietoa. Noin viidennes kaikista internetin huumeaiheisista sivustoista on huumemyönteisiä. Sen vuoksi kriittistä suhtautumista näihin keskusteluihin on hyvä harjoitella ohjatusti. Jos nuori kohtaa päihdemyönteisen keskustelun ilman ohjausta ja reflektointia, keskustelujen seuraaminen voi johtaa päihdemyönteisten asenteiden syntymiseen ja huumekokeiluihin. 3) Kotitehtävän ohjeistus Tavoite: Oppilaat oppivat tarkkailemaan omaa netinkäyttöään entistä kriittisemmin. Tarvikkeet: Netinkäyttöpäiväkirjalomakkeita (liite 5) monistettuna koko luokalle Kesto: 2 minuuttia Kotitehtävässä oppilaat pääsevät tutkimaan tarkemmin omaa netinkäyttöään. Oppilaat pitävät nettipäiväkirjaa noin viikon ajan ja ottavat sen mukaan viimeiselle Nettiviisaaksi -tunnille. Päiväkirjaan ei tarvitse laittaa nimeä, mutta se kerätään pois viimeisellä tunnilla koontia varten. Päiväkirjassa kannattaa olla itselleen rehellinen, jotta voi oppia jotain omasta netinkäytöstään. Jokaisesta netinkäyttökerrasta täytetään oma rivinsä ja kysymyksiin vastataan mahdollisimman tarkasti. Viimeisellä tunnilla vastataan kysymyksiin, jotka toimivat koontina kotitehtävälle. 11
4. Kolmas tunti Mitä tehdä jos... Tavoite: Tarvikkeet: Kesto: Etukäteisvalmistelut: Oppilaat tunnistavat netin ongelmatilanteita ja oppivat käyttäytymään tilanteiden vaatimalla tavalla. Kalvot tuntiin 3 (liitteet 17 27). Bittimörköjen kesyttäjät -tehtävämonisteita (liite 6). Viisaasti verkossa -dvd, televisio ja dvd-soitin tai tietokone, datatykki, kaiuttimet ja nettiyhteys (video löytyy osoitteesta: www.mll.fi > nuortennetti > asiaa > viisaasti_verkossa >videot) 45 min Leikkaa Bittimörköjen kesyttäjät -tehtävämonisteet (A4) kahtia Tunnin kulku: 1. Video: Hyvä läppä? (noin 20 min) 2. Bittimörköjen kesyttäjät (20 25 min) 1) Video: Hyvä läppä? Tavoite: Oppilas ymmärtää, että netissä pätevät samat lait kuin reaalimaailmassakin. Tarvikkeet: Nettiyhteys, tietokone, kaiuttimet, tykki tai Viisaasti verkossa -dvd, televisio ja dvd-soitin, paperia, kalvo kysymyksistä ja nettikiusaamisesta (liite 12) Kesto: Noin 15 minuuttia Aluksi: Kerro, että tällä tunnilla pohditaan erilaisia netin ongelmatilanteita. Kysy oppilailta, mitä nettikiusaaminen on? Millaisesta nettikiusaamisesta olette kuulleet tai millaista nettikiusaamista olette nähneet? Katsotaan lyhytelokuva Hyvä läppä?. Videon katsomisen jälkeen keskustellaan seuraavista asioista. Tehtävän pituutta voi säädellä kysymällä kaikki kysymykset tai vain osan niistä. 1. Miksi poika tekee kuvamuokkauksen ja laittaa kuvan nettiin? 2. Mikä pojan toiminnassa ei ole ok? 3. Mitä ikävää pojalle itselleen seuraa hänen toiminnastaan? Pojan teosta voi olla niin sosiaalisia kuin rikosoikeudellisiakin seurauksia: Osa kavereista saattaa suhtautua pojan tekoon vihamielisesti ja poika voi kokea teostaan syyllisyyttä. 12
Rangaistuksena teosta voi saada sakkoja tai jopa ehdotonta vankeutta kunnianloukkauksesta. 4. Mitä lakeja videossa rikotaan ja miten? Tekijänoikeuslaki: ei ole lupaa ainakaan alastoman naisen kuvan ottajalta. Rikoslaki: kuva on Niinan kunniaa loukkaava. Lisäksi hänen yhteystietojaan levitellään. Jos kuva ei leviäisi mihinkään, vaan poika esimerkiksi tulostaisi sen ja laittaisi huoneensa seinälle, se olisi täysin laillinen, mutta julkaistuna ja levitettynä se rikkoo lakeja. 5. Kenelle Niinan kannattaisi kertoa asiasta ja miten hän saa kuvansa pois netistä? Niinan kannattaisi kertoa asiasta vanhemmilleen, opettajalle, rehtorille tai jollekin muulle aikuiselle. Lisäksi teosta voi olla hyvä ilmoittaa poliisille. Niinan kannattaa keskustella asiasta myös kuvan laittajan kanssa. Mikäli kuva on laitettu galleriasivustoille, siitä on hyvä ilmoittaa sivustojen ylläpitäjälle, joka voi ottaa kuvan pois sivustoilta. Mikäli kuva on edennyt jo eteenpäin, sitä ei välttämättä saa pois netistä. 6. Tuntuuko nettikiusaaminen yhtä pahalta kuin koulukiusaaminen? Keskustelun jälkeen katsotaan kalvot (liitteet 18 21) nettikiusaamisesta. Kalvojen katsomiseen on hyvä varata aikaa 5 10 minuuttia. 2) Bittimörköjen kesyttäjät Tavoite: Pohtia ratkaisuja netin ongelmatilanteisiin. Tarvikkeet: Bittimörköjen kesyttäjät -tehtävä monistettuna oppilaille (liite 6), kalvo salasanoista (liite 22), kalvot esimerkkitilanteista (liitteet 23 26) Kesto: Noin 25 minuuttia Aluksi: Kerro, että seuraavaksi käsitellään neljää erilaista netin ongelmatilannetta ja etsitään erilaisia ratkaisumahdollisuuksia. Jaa oppilaat kahdeksaan ryhmään. Tehtävänanto: Jokainen ryhmä saa käsiteltäväkseen jonkin netinkäyttöön liittyvän ongelmatilanteen ja pyrkii löytämään siihen ratkaisun. Jokainen ryhmä vastaa kahteen kysymykseen: Mitä tilanteessa voisi tehdä ongelman ratkaisemiseksi ja mitä tapahtuu, jos antaa asian vain olla? Lopuksi ryhmät valmistautuvat esittämään omat ratkaisuvaihtoehtonsa. Ryhmän työskentelylle ja kysymyksiin vastaamiselle varataan aikaa noin 5 minuuttia. Purku: Jokainen ongelmatilanne luetaan vuorollaan kalvolta (liitteet 23 26), jolloin koko ryhmän on helppo seurata koontia. Ratkaisuehdotukset käydään yhdessä läpi siten, että yksi ryhmistä esittelee oman ehdotuksensa ja muut samaa tarinaa käsitelleet ryhmät voivat tarvittaessa täydentää vastauksia. Tehtävän purkamiseen käytetään aikaa noin 15 minuuttia. Ongelmatilanteet ja ratkaisuehdotukset: Esimerkkitilanne 1: Ella pyytää Sipeltä kuvagallerian käyttäjätunnusta ja salasanaa, ovathan he parhaita ystäviä. Sipe suostuu. Viikkoa myöhemmin Ella suuttuu Sipelle ja päättää postittaa kurjia viestejä Sipen ihastuksen kohteelle käyttäen Sipen tietoja. Sipe huomaa omissa nimissään lähetetyt viestit. Vastausehdotus: Sipen kannattaa ilmoittaa Ellalle, että hänen tekonsa on huomattu. Viestit kannattaa tallentaa ja kertoa tilanteesta myös Sipen ihastukselle. Ellaa kannattaa kehottaa poistamaan kaikki mahdolliset viestit ja sen jälkeen luovuttaa tunnukset takaisin Sipelle. Sipen täytyy vaihtaa välittömästi salasana ja muistaa olla luovuttamatta sitä kenellekään. Lisätietoa: Ensimmäisen esimerkkitilanteen purun yhteydessä näytetään kalvolta tietoisku salasanoista (liite 22). Kerrotaan, että salasana on kuin alushousut: Älä lainaa kaverille, älä jätä näkyville ja vaihda riittävän usein. Hyvä salasana on sellainen, joka sisältää erikokoisia kirjaimia ja numeroita, esimerkiksi Mkspv03. Salasana on rakennettu siten, että siihen on valittu lauseen sanoista aina ensimmäinen kirjain. Tämä salasana muodostuu sanoista Meidän kissa sai pennut vuonna 2003. Esimerkkitilanne 2: Jusku on nykyään tosi väsynyt. Hän tietää, että vika on tietokoneessa: 13
Hänen pelaamansa verkkopeli on niin mielettömän hyvä, että on mahdotonta mennä ajoissa nukkumaan. Kesken koulupäivän tekisi mieli pelaamaan, vaikka päätä särkeekin miltei koko ajan. Vastausehdotus: Pelikone kannattaa ottaa pois omasta huoneesta ja sopia yhdessä vanhempien kanssa kunnolliset peliajat. Minkälaisia pelisääntöjä vanhempien kanssa voisi sopia? Juskun kannattaa poistaa tunnuksensa verkkopelistä ja jättää pelaaminen hetkeksi kokonaan pois. Juskun kannattaa harkita muita, liikunnallisia harrastuksia tietokonepelaamisen ohelle. Hänen kannattaa muistaa, että liian lyhyt yöuni vaikeuttaa keskittymiskykyä, heikentää yleiskuntoa ja vaikuttaa kasvuhormoneihin. Esimerkkitilanne 3: Kalle on surffailemassa netissä. Hän huomaa joutuneensa keskustelupalstalle, jossa puhutaan päihteistä hyvin myönteiseen sävyyn. Lörde kertoo käyttäneensä huumeita jo jonkin aikaa ja hän suosittelee niiden kokeilemista. Kalle kyselee Lördeltä, miltä kannabis oikeasti tuntuu. Lörde pyytää Kallen kahdenkeskiseen chattiin keskustelemaan. Hän haluaa sopia tapaamisen Kallen kanssa ja lupaa Kallelle maistiaiset ihan ilmaiseksi. Kallea alkaa epäilyttää ja hän tuntee olonsa epämukavaksi. Hän ei uskalla sanoa vastaankaan, koska Lörde on niin vakuuttava. Vastausehdotus: Kalle voi perääntyä tilanteesta ja kieltäytyä tapaamasta Lördeä. Toisaalta hän voi olla menemättä sovittuun tapaamiseen, mikäli ei uskalla keskustelun aikana kieltäytyä ehdotuksesta. Kallen kannattaa kertoa keskustelustaan jollekin aikuiselle. Esimerkkitilanne 4: Puolituttu poika lähettelee Ritulle sähköpostitse kaksimielisiä ehdotuksia. Poika haluaisi, että Ritu lähettäisi muutaman valokuvan itsestään ja antaisi pikaviestiosoitteen. Ritua inhottaa, mutta eihän poika toisaalta ole tehnyt mitään pahaa? Vastausehdotus: Jos viestin vastaanottaja tuntee olonsa kurjaksi ja lähestymisyritykset inhottavat, saa vastaanottaja puolustautua. Viesteihin ei missään nimessä kannata vastata, eikä lähettää kuvia tai antaa itsestään tietoja. Ritun kannattaa ottaa omat yhteystietonsa pois netistä ja tarvittaessa vaihtaa sähköpostiosoitetta. Lisäksi Ritun kannattaa keskustella asiasta jonkun luotettavan aikuisen kanssa, esimerkiksi vanhempiensa, opettajan, terveydenhoitajan tai kuraattorin kanssa. 14
Lisätietoa kalvoihin: Kalvo 18: Netissä kannattaa miettiä tarkkaan, mitä tietoja antaa itsestään. Vaikka netissä paljastaisi vain etunimensä, voi keskusteluissa joku saada selville esimerkiksi koulun ja luokan. Sen jälkeen on hyvin helppo selvittää myös puhelinnumero. Kuten kalvolla näkyvistä kommenteista käy ilmi, hyvin usein nettikiusaaja ja -kiusattu tuntevat toisensa myös netin ulkopuolella. Kommenteissa näkyy myös se, että tylyt kommentit otetaan vastaan hyvin eri tavoin. Toiset ihmiset ovat herkempiä kuin toiset. Viestin lähettäjä ei voi koskaan tietää, miten pahasti hänen hyväksi läpäksi tarkoittamansa viesti satuttaa. Kiusaamista netissä ovat esimerkiksi: pilkkaavat tai uhkaavat viestit juorujen tai henkilökohtaisten tietojen levittäminen valokuvien manipulointi ja levittäminen toisen nimellä esiintyminen sulkeminen ryhmän ulkopuolelle salasanojen huijaaminen Kiusaajaa yllyttää netissä: aikuisten poissaolo suuri yleisö (joka pahimmassa tapauksessa lähtee mukaan kiusaamiseen) kasvottomuus (luullaan, että ei jäädä kiinni) Kalvo 19: Kaikki kiusaamista todistava aineisto kannattaa säästää tallentamalla ne esimeriksi omalle koneelle tai muistitikulle, jotta tilanteiden selvittäminen on helpompaa. Kiusaamisviestejä ei ole kuitenkaan pakko lukea. Sähköposti- ja tekstiviestit kannattaa säilyttää sellaisenaan ja esimerkiksi kuvat voi tallentaa omaksi tiedostoikseen tai kopioida kuvaruutu näppäimistöstä löytyvän Print Screen -ominaisuuden avulla, joka kopioi ruutunäkymän kuvaksi. Tämän kuvan voi liittää tekstinkäsittely- tai kuvankäsittelyohjelmaan ja tallentaa. Kerro vanhemmalle tai muulle aikuiselle: He yleensä tietävät, mitä pitää tehdä. Lisäksi oloa helpottaa, kun saa puhua jollekin. Voit soittaa myös MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen, 0800 120 400. Kerro opettajalle: Jos kiusaaja on samassa koulussa, opettajan on hyvä tietää asiasta. Kerro ylläpidolle: Jos toiminta tapahtuu jossakin tietyssä palvelussa, ylläpito voi puuttua asiaan. Kerro poliisille: Jos tunnet olosi todella turvattomaksi ja toiminta on selkeästi laitonta, älä epäröi mennä oman kotikuntasi poliisin puheille. Kalvo 20: Kalvolla näkyviä lakeja rikotaan netissä todella usein. Myös aikuiset laittavat tahattomasti nettiin paljon sellaisia kuvia, joihin he eivät ole kysyneet lupaa asianosaisilta. Sukulaisten ja tuttavien häistä ja tupaantuliaisista levitellään kuvia netissä, vaikka kuvat on otettu yksityisessä tilaisuudessa, eli kuvattavilta pitäisi olla lupa. Tässä asiassa nuoret voivat opastaa vanhempiaan! Jos netissä kertoo paikkansapitäviä tietoja jostain tietystä ihmisestä, saattaa rikkoa rikoslakia (rikoslain 24 luvun 8 ). Esimerkiksi: Joku kirjoittaa netissä, että Takahikiällä asuva kampaaja on lesbo. Jos kyseinen henkilö on tunnistettavissa kirjoituksesta esimerkiksi kampaamon nimen perusteella ja hän on lesbo, mutta ei halua tietoa julkisuuteen, hän voi vedota pykälään yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Jos hän ei ole lesbo, hän voi vedota pykälään kunnianloukkauksesta. Kunnianloukkaus tarkoittaa paikkansapitämättömien tietojen levittämistä. Kalvo 21: Lait pätevät netissäkin, nettikiusaamisessa ylittyy usein laittomuuden raja. Omaan käyttöönsä netistä saa kopioida lähes mitä tahansa (ei kuitenkaan esimerkiksi lapsipornoa tai muuta rikollista materiaalia). Mutta esimerkiksi luokkakavereiden galleriakuvia voi tulostaa ja laittaa seinälle tai tietokoneen taustakuvaksi. Muiden tuotoksia ei saa kuitenkaan julkaista ilman tekijän lupaa. Sananvapauslain perusteella jokaisella on oikeus julkaista ajatuksia, mielipiteitä ja niin edelleen kenenkään ennakolta estämättä. Rajoituksena ovat muun muassa rasismi, kunnianloukkaus, yksityiselämää koskevan tiedon levittäminen ja laittoman internet-materiaalin tuottaminen, hallussapito ja levittäminen. 15
5. Neljäs tunti Montako tuntia viikossa? Tavoite: Tarvikkeet: Kesto: Oppilaat oppivat kiinnittämään huomiota tiedon luotettavuuteen netissä. Oppilaat oppivat havaitsemaan nettiriippuvuuden tunnusmerkkejä itsessään ja muissa. Lisäksi palataan ensimmäisen oppitunnin teemaan netinkäyttöpäiväkirjan avulla. Kotitehtävän koonti -monisteet (liite 7) ja Koukussa nettiin -testi (liite 8) ja palautelomake (liite 9) monistettuna kaikille. Kalvo tiedon luotettavuuden arvioinnista (liite 27). Tietokone, kaiuttimet, datatykki ja nettiyhteys (video löytyy osoitteesta: www.mll.fi -> nuortennetti > asiaa > viisaasti_verkossa > videot) tai televisio, dvd-soitin ja Viisaasti verkossa -dvd. 45 min Tunnin kulku: 1. Netinkäyttöpäiväkirjojen käsittelyä (10 15 min) 2. Koukussa nettiin? (5 min) 3. Totta vai tarua? (20 min) 4. Palaute Viisaasti verkossa -tunneista (noin 5 min) 1) Netinkäyttöpäiväkirjojen käsittelyä Tavoite: Koota luokan kokemuksia päiväkirjan pitämisestä. Tarvikkeet: Oppilaiden täyttämät netinkäyttöpäiväkirjat ja monisteet kotitehtävän koonnista (liite 7) Kesto: 10 15 minuuttia Oppilaat vastaavat tekemänsä kotitehtävän pohjalta. Kotitehtävän koonti -monisteeseen. (liite 7) Monisteen täyttämisen jälkeen kysytään muutama kysymys tehtävän pohjalta. Oliko lomakkeen täyttäminen vaikeaa? Yllättikö joku asia omassa netinkäytössä, kun 16
sitä tuli nyt tarkastelua lähemmin? Millainen on sinulle tyypillinen netinkäyttöpäivä? Lomakkeet on mahdollista kerätä ja tehdä tuloksista koonti esimerkiksi vanhempainiltaa varten. Vanhempainillassa kerrotaan ainakin keskimääräinen netinkäyttöaika ja nuorten käyttämät suosikkisivustot. 2) Koukussa nettiin? Tavoite: Tunnistaa netin liikakäytön merkkejä itsessään ja muissa. Tarvikkeet: Koukussa nettiin? -testi (liite 8)) monistettuna koko luokalle Kesto: Noin 5 minuuttia Aluksi: Kerro, että monipuolinen netinkäyttö ei tarkoita sitä, että olisi nettiriippuvainen. Myöskään netissä vietetty aika ei välttämättä kerro riippuvuudesta. Seuraavaksi jokainen pääsee testaamaan omaa netinkäyttöään. Oppilaille jaetaan lomakkeet. Jokainen täyttää lomakkeen itsekseen mahdollisimman rehellisesti ja laskee saamansa pisteet. Testin lopussa on pistemääriä vastaavat kuvaukset. On tärkeää huomioida, että tämä testi on vain suuntaa-antava, eikä sitä ole kehitetty tieteellisesti. Jos oppilaat haluavat täsmällisempää tietoa nettiriippuvuudesta, heidän kannattaa käydä tekemässä Päihdelinkin nettiriippuvuustesti (www.paihdelinkki.fi). 3) Totta vai tarua? Tavoite: Oppilaat kiinnittävät huomiota tiedon luotettavuuteen netissä. Tarvikkeet: Tietokone, datatykki, kaiuttimet ja nettiyhteys (video Sokkotreffit löytyy osoitteesta: www.mll.fi > nuortennetti > asiaa > viisaasti_verkossa >videot) tai televisio, dvd-soitin ja Viisaasti verkossa -dvd, maalarinteippiä. Kalvo tiedon luotettavuuden arvioinnista (liite 27). Kesto: Noin 20 minuuttia Aluksi: Virittelynä aiheeseen katsotaan lyhytelokuva Sokkotreffit. Videon katsomisen jälkeen herätellään keskustelua, miten kannattaisi neuvoa kaveria, joka on lähdössä tapaamaan nettituttua. Keskustelun yhteydessä on tärkeää korostaa, että tapaamispaikaksi on hyvä sopia yleinen paikka ja ottaa kaveri mukaan. Lisäksi vanhemmille on kerrottava asiasta. Netin luotettavuuteen liittyvien asioiden käsittelyä jatketaan seuraavassa harjoituksessa. Tehtävänanto: Kerro, että nyt käsitellään tiedon julkaisemista verkossa ja nettitiedon luotettavuutta. Oppilaita pyydetään siirtymään oikealle puolelle teippiviivaa, jos vastaa esitettyyn väitteeseen myönteisesti ja vasemmalle, jos vastaa kielteisesti. Mielipiteiden perusteluita voi kysyä jokaisen väittämän kohdalla. Oikeaa vastausta ei välttämättä ole. Lattiatilaa tulee olla sen verran, että jokainen mahtuu seisomaan kunnolla. Keskelle tyhjää lattiatilaa vedetään pätkä maalarinteippiä. Väittämät 1. Olen törmännyt netissä roolihuijariin. KYLLÄ/EI Lisäkysymys oppilaille: Miten voi tunnistaa roolihuijarin? 2. Olen itse esittänyt netissä olevani jotain muuta kuin olen. KYLLÄ/EI Lisäkysymys oppilaille: Miksi esitit jotain muuta mitä oikeasti olet? 3. Verkkosanakirja Wikipediasta löytyvään tietoon voi luottaa. Esimerkkiperusteluja vastauksille: KYLLÄ: Wikipediaa kirjoittavat tuhannet ihmiset, joten näkökulmia ja niiden perusteluja on paljon. Wikipedia antaa monipuolisen ja kattavan näkökulman monista asioista. Tieto myös päivittyy nopeasti, minkä vuoksi Wikipedia on jatkuvasti ajan tasalla. EI: Wikipediassa ei ole päätoimittajaa, joka korjaisi virheet. Kuka tahansa voi kirjoittaa sinne, joten oikeaa tietoa voi olla yhtä paljon kuin väärääkin. Monet näkökulmat ovat vailla peruste- 17
luja ja monissa asiateksteissä näkee mielipiteitä. Virheitä voi tulla vastaan, vaikka kirjoittajia ja lukijoita on paljon. Lisäkysymys oppilaille: Tiedättekö, millä periaatteella Wikipedia toimii? 4. Google-haun ensimmäinen linkki on luotettavin. Esimerkkiperusteluja vastauksille: KYLLÄ: Googlen linkkilistassa ensimmäinen linkki johtaa usein hyödyllisen tiedon luo. Se ei kuitenkaan ole automaattisesti tarkoituksenmukaisin linkki. EI: Google etsii hakutiedot siten, että kaikkein eniten muualle linkitetty viittaus tulee esiin ensimmäisenä. Googleen on mahdollista ostaa myös mainoksia, jolloin mainostekstit menevät kaikkien linkitysten yläpuolelle. Samanlainen tiedonluokittelusysteemi on myös muissa hakukoneissa. Lisäkysymys oppilaille: Tiedättekö, millä perusteella Google luokittelee linkit? 5. Olen joutunut tahtomattani pornosivuille. Esimerkkiperusteluja vastauksille: KYLLÄ/EI: Useimmiten pornosivuille päädytään sattumanvaraisen ja varomattoman klikkailun vuoksi. Nyrkkisääntö on, että etenkin tuntemattomilla sivuilla liikkuessa ei kannata avata jokaista linkkiä. Lisäkysymys oppilaille: Miten päädyitte sinne? Mikä oli reaktionne? 6. Nettisivun ulkonäön perusteella pystyy arvioimaan tiedon luotettavuutta. Esimerkkiperusteluja vastauksille: KYLLÄ: Hyvin tehtyä, selkeää nettisivua on miellyttävä selailla. Hyvät nettisivut ovat usein luotettavia, niissä ei ole harhaanjohtavia linkkejä eikä vilkkuvia mainoskylttejä. Tietosivuilla on ilmoitettu tarkat lähteet ja tieto on perusteltua. Jos sivujen takana on joku oikea taho, sen yhteystiedot, kuten osoite ja puhelinnumero, löytyvät sivuilta. EI: Koska ihmiset luottavat helposti hyvin tehtyihin sivuihin, ihmisiä on myös helppo saada uskomaan sivuilla esitettyyn tietoon. Yrittäjiä on monenlaisia, muun muassa myynninedistämiseen ja monien aatteiden mainostamiseen tarkoitetut sivut ovat usein hyvin tehtyjä. Lopuksi: Katsotaan kalvolta (liite 27) kertauksena asioita, jotka pitää ottaa huomioon nettitiedon luotettavuutta arvioitaessa. Netin luotettavuutta arvioitaessa kiinnitä huomio seuraaviin asioihin: Julkaisija Kuka on tiedon takana? Miksi teksti on kirjoitettu? Aineiston laatu Onko kyseessä mielipide, mainos vai fakta? Perustellaanko mielipiteet ja faktat uskottavasti? Korostuuko jokin näkökulma muiden kustannuksella? Koska aineisto on viimeksi päivitetty, eli onko tieto ajan tasalla? Varmistettavuus Löytyykö sama tieto useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä? Miksi juuri tähän tietoon pitäisi uskoa? 4) Palaute Nettiviisaaksi -tunneista Tavoite: Oppilaat tunnistavat omaa osaamistaan, oppilailta saa palautetta oppituntien sisältöjen osuvuudesta. Tarvikkeet: Palautelomakkeita monistettuna oppilaille (liite 9) Kesto: Noin 5 minuuttia Palautelomakkeen kysymykset: Mikä on tärkein asia, jonka opit Nettiviisaaksi-tuntien aikana? Mitä tunneilta jäi päällimmäisenä mieleen? Mitä asioita olisi pitänyt käsitellä enemmän ja mitä vähemmän? Vaihtoehtoisesti voi käydä palautekeskustelun Nettiviisaaksi-tunneista ja palauttaa mieliin tunneilla opittuja asioita. 18