Kuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton kuntapäivä, Turku 17.3.2011 Ajankohtaiskatsaus Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 1
17.3.2011 Timo Kietäväinen 2
Kuntien verotulot, valtionosuudet vs. kulutusmenot ja investoinnit muutos edellisvuodesta, mrd. euroa (käyvin hinnoin) Lähde: VM:n raportti julkinen talous tienhaarassa 1.2.2010 3 3 2,5 2 Kulutusmenot+investoinnit Valtionosuudet Verotulot 2,5 2 1,5 1 0,2 0,8 0,5 0,9 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,7 0,7 1,5 1 0,5 0 0,9-0,1 0,0 0,4 1,3 0,4 0,3 0,2 0,0 0,6-0,2 0,6 0,2 0,5 0,6 1,0 1,2 1,0 0,7 0,7 0,1 0,1 0,2 0,6 0,4 0,4 0,9 0,8 0,9 0,8 0,8 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 1,3 0,5 0-0,5-0,5 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Käytetyt oletukset 2011 2030: Verotulojen oletetaan kasvavan 4 % vuodessa. Valtionosuuksien ja kulutuksen hinnan muutoksien estimaattina on käytetty peruspalvelujen hintaindeksiä (+3 % vuodessa). Sosiaali- ja terveyspalveluissa kulutuksen määrän lisäys keskimäärin 1,5 % vuodessa. Opetustoimessa volyymi pidetty nykytasolla. Jos sopeutus tehdään veronkorotuksilla: vuonna 2020 +3 veroprosenttiyksikköä ja 2030 + 7 veroprosenttiyksikköä / VM:n ao. raportti Timo Kietäväinen 17.3.2011 3
700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen 17.3.2011 0 4
180 Kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1), /as. 180 160 140 1)Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyvää ostohintaa 160 140 120 120 100 100 80 80 60 60 40 40 20 20 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 Timo Kietäväinen tilinpäätösarvioiden mukaan. 17.3.2011 0 5
Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. 4,0 3,5 1)Vuoden 2010 investoinnit on tässä esitetty ilman HSY:n perustamiseen liittyviä eriä. 4,0 3,5 3,0 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 Timo Kietäväinen tilinpäätösarvioiden mukaan. 17.3.2011 0,0 6
Taustaa kuntatalouden ennakoitua paremmalle kehitykselle vuonna 2010 Talous- ja työllisyyskehitys arvioitua vahvempia, mistä johtuen kunnallisveron veropohjan (palkkasumman) kehitys ennakoitua parempi. Yhteisöveron kasvu ennakoitua nopeampaa. Suuri osa kunnista on saanut edelleen hidastettua toimintamenojen kasvua. HSY:n perustamisesta johtuva pääkaupunkiseudun kuntien saama kirjanpidollinen myyntivoitto noin 950 milj. euroa sisältyy tilinpäätöksiin. Valtion vuonna 2009 tekemät ratkaisut (yhteisövero-osuuden korotus, Kela-maksun poisto, kiinteistöverorajojen korotus) vaikutus täysimääräisenä kuntien talouteen vuonna 2010 noin 800 milj.. Timo Kietäväinen 17.3.2011 7
Tulorahoitusvaje Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina 1997 2010 yhteensä yli 9 miljardia euroa. Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina 1997 2010 noin 8 miljardia euroa. Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot. Ei poistonalaiset = maa- ja vesiomaisuus, sijoitukset. Timo Kietäväinen 17.3.2011 8
10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0 Kuntasektorin tulorahoitusjäämän, korjatun tuloksen sekä lainakannan muutoksen kertymä, mrd. -10,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan 17.3.2011 9
Kuntien vuosikatteet kuntakoon mukaan 2010 (TPA) Vuosikate %:a poistoista ja poistonalaisista Kunnan asukasluku 31.12.2010 (ennakkotieto) - 2000 2001-6000 6001-10000 10001-20000 investoinneista 1) Manner-Suomi 20001-40000 40001-100000 100001- Manner-Suomi 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 %:a poistonalaisten investointien omahankintamenoista 1) %:a poistoista 1) (Investointimenot maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta) rahoitusosuudet investointeihin Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 17.3.2011 10
Kuntien kertynyt tulorahoitusjäämä 1) 1997 2010, /as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) 200 0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000 Alle 6000 as. kunnat 6000-20000 as. kunnat 20001-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Manner-Suomi 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. 17.3.2011 11
Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuonna 2010 (TPA) vuosikate %:a poistoista ja poistonalaisista investoinneista 1) Lappi Etelä-Savo Kainuu Satakunta Pirkanmaa Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Päijät-Häme Pohjanmaa Pohjois-Savo Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomi: %:a pa inv. %:a poistoista 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 %:a poistonalaisten investointien omahankintamenoista 1) %:a poistoista 1) (Investointimenot maa- ja vesialueiden hankinta osakkeiden ja osuuksien hankinta) rahoitusosuudet investointeihin Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 17.3.2011 12
Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2008 2011, mrd. Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos muutos-%: Toimintatulot Toimintamenot Verotulot Valtionosuudet 2008 9,75-31,18-21,43 17,53 6,43-0,13 2,40-1,94 0,26 0,72 6,9 7,9 7,5 11,6 2009 10,07-32,48-22,41 17,61 6,91 0,20 2,31-2,04 0,16 0,43 3,3 4,2 0,5 7,5 2010* 10,42-33,61-23,19 18,32 7,42 0,17 2,72-2,13 1,02 1) 1,61 1) 3,5 3,5 4,0 7,4 Lähteet: Vuodet 2008 2010 Tilastokeskus Vuoden 2011 arviot Kuntaliitto 2011** 10,76-34,82-24,06 19,31 7,65 0,10 3,00-2,24 0,20 0,96 1) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. Timo Kietäväinen 3,3 3,6 5,4 3,1 17.3.2011 13
Kuntien verotulot vuosina 2009-2013, mrd. Lähde: Vuodet 2009 2010 Tilastokeskus. Vuosien 2011 2013 arviot Kuntaliitto 1) Verolaji 2009 2010* 2011** 2012** 2013** Kunnallisvero 15,44 15,77 16,39 16,78 17,46 Yhteisövero 1,20 1,41 1,71 1,43 1,32 Kiinteistövero 0,97 1,17 1,21 1,23 1,25 Verotulot yhteensä 17,61 18,35 19,31 19,44 20,03 Muutos, %: Kunnallisvero 2,4 2,1 3,9 2,4 4,1 Yhteisövero -21,9 17,5 21,5-16,4-7,7 Kiinteistövero 6,6 20,1 3,4 1,7 1,6 Verotulot yhteensä 0,5 4,2 5,3 0,7 3,0 Tuloveroprosentti, keskim. 18,59 18,97 19,17 19,17 19,17 Yhteisöveroprosentti 26,0 26,0 26,0 26,0 26,0 Osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 21,99 21,99 1) arviot tarkentuvat lähiviikkoina Timo Kietäväinen 17.3.2011 14
Miten julkinen rahoitusvaje katetaan? Eläkkeelle siirtymisen lykkääminen ja tuottavuuden lisääminen: mm. työssäoloajan pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta, työn sisältöjen uudistaminen, uudet palvelutuotantotavat, tilaaja-tuottaja-ajattelu, itsepalvelun lisääminen, ICT:n hyödyntäminen, rakenteelliset muutokset ml. kuntaliitokset, tehokas yhteistyö, järkevä säästäminen erit. ennalta ehkäisy, hankintojen tehostaminen Tehtävien karsiminen: onko poliittisesti mahdollista? Verotuksen kiristäminen: Ratkaisevaa, minkä verojen Jos kunnallisveroja kiristetään voimakkaasti eriarvoisuus kuntien ja kansalaisten välillä kasvaa. Kuntien veropohjaa laajentamalla ja valtionosuuksia lisäämällä vähennetään kunnallisverojen korotuspaineita. Rutkasti lisää velkaa: Lähetetään tämän hetken yli varojen elämisestä lasku tulevaisuuden veronmaksajille Valtion vuoden 2012 talousarviossa ratkaistaan mm. kustannusten jaon tarkistus (430 milj. ), jatketaanko kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottamista (n. 600 milj. ), korvataanko verovähennysten korotukset kunnille (n. 200 300 milj. ) ellei näitä toimia jatketa lisääntyvät kuntaverojen korotuspaineet Timo Kietäväinen 17.3.2011 15
% 300 250 Kuntien vuosikate % poistoista 1997 2010 Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi pl. Turun sk Koko maa 200 150 100 50 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen 17.3.2011 16
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Varsinais-Suomi 700 700 600 500 600 500 400 400 300 300 200 100 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen 17.3.2011 17 0
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Turun seutukunta 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 700 600 500 400 300 200 100 Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen 17.3.2011 18 0
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Varsinais-Suomi pl. Turun seutukunta 700 700 600 500 600 500 400 400 300 300 200 100 200 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Vuosikate Poistot Poistonalaisten investointien omahankintamenot Investointien omahankintamenot yhteensä Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen 17.3.2011 19 0
400 Varsinais-Suomen kuntien tilikauden tulos 1997 2010, /as. 300 200 100 0-100 -200-300 -400 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tilikauden tulos 1) Korjattu tulos 2) 1) Vuosikate poistot + satunnaiset erät, netto 2) Poistot korvattu poistonalaisten investointien omahankintamenolla Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen 17.3.2011 20
Varsinais-Suomen tulorahoitusjäämän, korjatun tuloksen sekä lainakannan muutoksen kertymä, /as. 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* Tulorahoitusjäämä 1) Korjattu tulos 2) Lainakannan muutos 2) Tulorahoitusjäämä + omaisuuden luovutusvoitot/-tappiot 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen 17.3.2011 21
Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.1997 2010, /as. Varsinais-Suomi 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Rahavarat, Varsinais-Suomi Rahavarat, koko maa Lainakanta, Varsinais-Suomi Lainakanta, koko maa 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10* 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan. Timo Kietäväinen 17.3.2011 22
Koko maa 8,8 % Etelä-Savo Asukasluvun muutos %:na maakunnittain 2010 2030 Etelä-Karjala Pohjois-Savo Satakunta Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjanmaa Varsinais-Suomi Koko maa Uusimaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa Ahvenanmaa -15-10 -5 0 5 10 15 20 25 30 Lähde: Tilastokeskus ennakkoväkiluku 2010, VE 2009 Timo Kietäväinen 17.3.2011 23
Kasvukeskukset vuoteen 2030 Kartalle on merkitty ne kunnat, joissa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkimäärä lisääntyy aikavälillä 2010-2030. Ympyrän koko kuvaa väestönkasvun voimakkuutta. Muutos 2010 2030 henkilöitä 65 000 32 500 6 500 Maarianhamina Vaasa Pori Turku Kokkola Seinäjoki Tampere Hämeenlinna Helsinki Rovaniemi Oulu Jyväskylä Lahti Porvoo Kajaani Kuopio Mikkeli Kotka Joensuu Lappeenranta Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 29.11.2010 20 absoluuttisesti eniten väestöltään kasvavaa kuntaa: muutos 2010 2030 Koko maa 471 932 Helsinki 65 005 Espoo 54 410 Vantaa 41 874 Tampere 25 444 Oulu 23 116 Jyväskylä 18 365 Kirkkonummi 12 394 Seinäjoki 11 444 Ylöjärvi 10 024 Lahti 9 589 Nurmijärvi 9 136 Nokia 8 768 Kerava 8 679 Hämeenlinna 8 605 Vihti 8 369 Kangasala 7 980 Tuusula 7 977 Porvoo 7 497 Lempäälä 7 225 Rovaniemi 6 918 17.3.2011 24 Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009
Väestönmuutos kunnittain 2009 2030 Koko maan muutos 2,9% Koko maan muutos 5,3% Koko maan muutos 7,5% Koko maan muutos 9,3% Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 17.3.2011 Timo Kietäväinen 25
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 Timo Kietäväinen 17.3.2011 26
Vanhusväestön* osuus (%) maakunnittain 2009 ja 2030 Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Karjala Satakunta Pohjois-Savo Päijät-Häme Lappi Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Koko maa 2030 2009 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 * 65 v. täyttäneet Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 17.3.2011 Timo Kietäväinen 27
Yli 74-vuotiaiden osuus (%) väestöstä Koko maa 7,8% Koko maa 10,1% Koko maa 14,4% Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 2009 17.3.2011 Timo Kietäväinen 28
Väestötekijöiden vaikutus terveyspalvelujen sekä eräiden sosiaalipalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: Lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen 2010, mrd. 2,5 2,0 1,5 Terveys- ja sosiaalipalvelut (1,6 %/v) Terveyspalvelut (1,4 %/v) Sosiaalipalvelut (1,9 %/v) 2,5 2,0 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Peruspalveluohjelma/STM 0,0 17.3.2011 Timo Kietäväinen 29
Maahanmuutto kunnittain 2009 Maahan muuttaneita henkilöitä 1 000 - (4) 500-999 (5) 100-499 (29) 50-99 (32) 1-49 (261) ei yhtään (11) Vuonna 2009 Suomeen muutti ulkomailta yhteensä 26 699 henkilöä, mikä on 2 400 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Kolmannes maahanmuuttajista eli 8 612 henkilöä oli ulkomailta takaisin suomeen muuttaneita Suomen kansalaisia. Eniten maahanmuuttajia: Rovaniemi Noin 40 % maahanmuuttajista päätyi pääkaupunkiseudulle. Helsinki 6 578 Espoo 2 328 Vantaa 1 484 Tampere 1 193 Turku 977 Oulu 778 Vaasa 550 Jyväskylä 525 Kotka 506 Lahti 474 Ei yhtään: Vaasa Kokkola Oulu Kajaani Suurin osa maahanmuuttajista sijoittuu suurimpiin kaupunkeihin. 11 kuntaan ei vuonna 2009 tullut yhtään maahanmuuttajaa. 14 kuntaan tuli vain 1 maahanmuuttaja. 132 kuntaan tuli alle 10 maahanmuuttajaa. Hirvensalmi Juupajoki Kuhmalahti Kustavi Lestijärvi Multia Pukkila Reisjärvi Suomenniemi Yli-Ii Pori Turku Seinäjoki Tampere Hämeenlinna Lahti Helsinki Jyväskylä Kuopio Mikkeli Kotka Joensuu Lappeenranta Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH 17.5.2010 17.3.2011 30
Vieraskielisten määrä maakunnittain v. 2009 Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kanta-Häme Satakunta Etelä-Savo Lappi Itä-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa HUOM! Uudellamaalla vieraskielisiä yht. 110 233 19 025 14 345 6 455 6 455 6 034 5 905 5 465 4 524 3 749 3 642 3 496 3 244 2 886 2 867 2 821 2 013 1 513 1 318 1 047 0 5000 10000 15000 20000 25000 Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 17.3.2011 31
Suomessa puhutut vieraat kielet (kpl) maakunnittain v. 2009 Koko maa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Pohjois-Savo Lappi Pohjois-Karjala Itä-Uusimaa Etelä-Savo Satakunta Etelä-Pohjanmaa Kainuu Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa 103 97 96 92 90 85 78 77 72 72 71 66 66 64 63 61 55 54 47 133 142 0 50 100 150 Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen 17.3.2011 32
Kuntalaki ja sote -järjestämislaki Kuntalaki: valmistelevan työryhmän raportti ministerille 4.2.2011 pohjaa komitean toimeksiannolle ja komitean työlle Komitea oli tarkoitus asettaa ennen vaaleja, mutta hallitus ei kyennyt sitä kuntaministerin esityksestä asettamaan. Sen sijaan asetettiin kaksi virkamiestyöryhmää: toinen rakennekysymyksiä ja toinen kuntataloussäädöksiä valmistelemaan. Uusi voimaan 2016 aikana siten, että sovelletaan 2017 valtuustokauden alusta, mahdolliset nykylain muutokset 2013 alusta. Sote-järjestämislakityöryhmä: keskeiset peruslinjaukset tulevaan lainsäädäntöön väliraportti julkistettu vuoden vaihteessa loppuraportti maaliskuun loppuun linjaukset hallitusohjelmaan miltä osin? Miten tämä työ ja kuntalain uudistustyö sovitetaan yhteen? Timo Kietäväinen 17.3.2011 33
Millaiselle kuntakäsitykselle uutta kuntalakia rakennetaan? Kuntalakityöryhmä Nykymalli: Vapaaehtoinen yhdistyminen kuntien lukumäärän väheneminen Yhteistoimintarakenteiden vahvistuminen väestöpohjavaateiden kasvaessa Vahvan peruskunnan malli variaatiot eri seuduille Metropolialue Kaupunkiseudut Muut kunnat Kaksiportainen malli Kainuun mallin ja sen sovellukset, esim. laajan alueen kunta, jossa lähikunnat vastaavat lähipalveluista Sote järjestämisen ja kuntalain yhteensovittaminen Timo Kietäväinen 17.3.2011 34
Kuntalain ja erityislainsäädännön (sote, opeku) yhteensovittaminen yleissäännökset kuntalaissa, erityislainsäädäntö täydentää Lain säätämisen perustana oleva kuntarakenne ja sen kehitys (kuntajakolaki ym.) Kunnan järjestämisvelvollisuuden ja kuntien yhteistoimintaorganisaatiolle siirrettävän järjestämisvastuun välinen suhde Yhteistoimintaorganisaation päätöksenteko, hallinto, johtaminen, omistajaohjaus Kunnan ja yhteistoimintaorganisaation rahoitus Tilaaja tuottaja-sääntely Kilpailulainsäädäntö ja sen vaikutukset mm. kuntien yhteistoimintaan Oikeus palveluihin, valinnanvapaus Timo Kietäväinen 17.3.2011 35
Hallitusohjelma isoja asioita ensi eduskuntavaalikaudella kuntien kannalta Mikä PARAS-hankkeen jatko? Keskitetty koordinaatio vs. hajautettu sektoriministeriöjohtoinen etenemistie Kuntalaki parlamentaarinen komitea kuntamallit, johtamisjärjestelmät, luottamushenkilöiden asema, vaikutusmahdollisuudet, taloussäädökset jne. Soten mallit STM:n asettama järjestämislakiryhmä Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistus ja rahoituksen taso Kokonaisverouudistus / Hetemäen työryhmän esitykset/verouudistukset mm. kuntien oikeus yhteisöverotuloihin, verovähennyspolitiikka Työllisyys/työvoimapolitiikka/vaikeasti työllistyvät Ilmastonmuutokseen vaikuttaminen / energiapaketin voimaansaattaminen Valtion vuoden 2012 talousarviossa ratkaistaan mm. kustannusten jaon tarkistus (430 milj. ), jatketaanko kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottamista (n. 600 milj. ), korvataanko verovähennysten korotukset kunnille (n. 200 300 milj. ) Timo Kietäväinen 17.3.2011 36
Kuntatyönantajien kilpailuetu tulevaisuudessa: Hyvin johdettu ja hyvin hoidettu rekrytointiprosessi Kaikilla kuntaorganisaatioilla on nyt mahdollisuus ammattimaisiin rekrytoinnin sähköisiin työkaluihin. Kuntaalalle erikoistuneen uuden palvelun tuottaa KL-Kuntarekry Oy. 37 16.3.2011
Kuntarekrystä asiantuntijakumppani tehokas kunta-alalle räätälöity oma järjestelmä perusrekrytointiin ja sijaisuuksien hallintaan sekä työpaikkailmoitteluun. hinnaltaan kilpailukykyinen, järjestelmä selainpohjainen ja maksu vain käyttäjätunnuksista. Kuntaliiton palveluna riskitön hankinta, käyttöönottoa ei tarvitse kilpailuttaa. Tilaa Rekrytoinnin tulevaisuus -esittely organisaatioosi! Tuula Nurminen, toimitusjohtaja, KL-Kuntarekry Oy puh. 050 597 2791 tai tuula.nurminen@kuntarekry.fi 38 16.3.2011 Kuntarekry.fi
Kuntien hankinnoissa on mahdollista säästää merkittävästi! Kuntien hankintamenot n. 16 mrd. euroa vuonna 2010 Kuntahankinnoissa kannattaa ja on mahdollista säästää! KL-Kuntahankinnat Oy tarjoaa säästöjä ammattimaisesti toteutetuilla yhteishankinnoilla kansallisen tason markkinoilla toimien. www.kuntahankinnat.fi KL-Kuntahankinnat kilpailuttanut: öljytuotteita, sähkö, vakioidut työasemat, teleoperaattori, työterveyshuollon tietojärjestelmä, toimistotuotteet ym. Valmiita puitesopimuksia, joihin voi liittyä 24 kpl, uusia kilpailutuksia valmisteilla sama määrä. Toteutuneet hintasäästöt per tuotealue 6 35 % vrt. kuntien aiemmat omat hinnat. Lisäksi säästetään aikaa, vaivaa, rahaa = prosessisäästöt riskittömästi. 16.3.2011 39
Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net Timo Kietäväinen 17.3.2011 40