KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI LOHJAN KAUPUNKI OJAMON KOULUN JATKOTUTKIMUKSET, LUONNOS

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 1 (15) KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI LOHJAN KAUPUNKI OJAMON KOULUN JATKOTUTKIMUKSET, LUONNOS

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 2 (15) Yhteenveto olosuhteista ja toimenpide-ehdotukset Tutkimukset ovat jatkoa FCG suunnittelu ja tekniikan tutkimuksille, jotka tehtiin heinäkuussa 2016. Jatkotutkimusten tarkoituksena oli saada kokonaiskuva ulkoseinäelementtien sisällä olevan lämmöneristeiden kunnosta. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kellarin maanvaraisen betonilaatan kosteuspitoisuutta, kosteiden lattiarakenteiden osalta kosteusvaurioitumisen syytä sekä laatan alla olevan lämmön- ja kosteuseristeen olemassa oloa/kuntoa. Tutkimuksen kohteena oli osittain kellarillinen kaksikerroksinen koulurakennus, joka on rakennettu 1970-luvun lopulla. Rakennuksessa on betonin sandwich elementtijulkisivut ja vesikaton pinnoitteena bitumikermi. Ulkoseinät ovat betonielementtejä (betoni-villa-betoni). Betonielementtien lämmöneristeenä olevasta mineraalivillasta otettiin eri ilmansunnilta ja eri kerroksista koulurakennusta mikrobinäytteitä yhteensä 11 kpl. Näytetulosten mukaan betonielementtien lämmöneristeet olivat terveitä. Myöskään kosteusmittauksissa ei havaittu eristetilassa poikkeavaa kosteutta. Kuitenkin paikallisia vaurioita oli havaittu Heinäkuussa 2016 tehdyissä tutkimuksissa. Olosuhteiden haitallisuuden arviointi ja toimenpide-ehdotus: Laajaa korjaustarvetta betonielementtien lämmöneristeisiin ei tutkimuksissa ilmennyt. FCG:n 12.8.2016 päivätyssä raportissa on muita toimenpide-ehdotuksia liittyen ulkoseinärakenteisiin, jotka tulisi siitä huolimatta korjata mm. tuulikaappien ulkoseinien vauriot ja muut havaitut paikalliset vauriot. Havaitut vauriot ulkoseinissä sijaitsevat kulkuväylien varrella ja tiloissa, jotka eivät ole tarkoitettu pitkäaikaiseen oleskeluun. Tästä syystä mahdollinen altistuminen epäpuhtauksille on mahdollista, mutta korjaustarve ei ole niin akuutti kuin verrattuna luokkahuoneissa tai työtiloissa oleviin vaurioihin. Erityisesti rakenteiden ilmatiiveyteen luokkahuoneissa ja työtiloissa suositellaan kiinnitettävän huomioita paikallisten mikrobivaurioiden varalta, joita tutkimuksissa mahdollisesti jäi havaitsematta rajallisen näytemäärien johdosta. Alipaineisuus (todettu FCG:n raportissa 12.8.) lisää epäpuhtauksien kulkeutumisen riskiä. Vaurioita on voinut syntyä ulkoseinäelementtien ikkunan alapuolisiin lämmöneristeisiin havaittujen ikkunapellitysten ja saumauksien puutteiden vuoksi. Ikkunapellitysten ja ikkunasmyygien saumauksien uusiminen tulisi tehdä mahdollisimman pian uusien mikrobivaurioiden ennaltaehkäisemiseksi. Koska ikkunasmyygit ovat reunoilta kaarevia, on saumauksien saaminen vedenpitäväksi eristyisen haastavaa. Suositeltavaa olisi myös tiivistää sisäpuolelta luokkahuoneiden lattiaulkoseinäliitokset ja ikkunaliittymät havaittujen ilmatiiveyspuutteiden vuoksi. Maanvastaisten seinien sisäpinnat oli toteutettu pääasiassa kuorimuurauksella, jossa maata vasten valetun betoniseinän sisäpuolelle oli muurattu tiilimuuraus ja seinien väliin oli laitettu mineraalivillaa. Osissa tiloissa kuorimuuraus puuttui ja tek-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 3 (15) nisen työn tiloissa villaeriste oli korvattu XPS lämmöneristeellä. Kosteusmittauksissa ei havaittu maanpaineseinissä ulkopuolista kosteusrasitusta, koska absoluuttinen kosteus seinärakenteessa oli sisäilman kosteuden tasolla. Poikkeuksena varaston 0.029 maanpaineseinä, jossa oli havaittavissa kohonnutta kosteutta (lähes 4 g/m 3 enemmän kuin sisäilmassa) ja kerhohuoneen maanvastainen seinä (2 g/m3 enemmän kuin sisäilmassa). Maanvastaisten seinien kuorimuuraus on riskirakenne. Maata vasten olevan betonikuoren sisäpinta on kylmempi kuin sisäilma ja kuoren sisäpinnalla pinnalla olosuhteet voivat olla pitkäaikaisesti koholla, jonka vuoksi kuorta vasten asennettu eristevilla voi vaurioitua. Kosteusmittauksissa havaittiin, että suhteellinen kosteus oli koholla (RH 79 91%) maanvastaisissa betoniseinissä. Pitkäaikainen kosteus yli 85 90 RH%:ssa aiheuttaa todennäköisesti mikrobivaurioita eristevillassa VTT:n ja TTY:n homemallitutkimuksien mukaan. Kuorimuurauksen takana on todettu paikallinen mikrobivaurio kerhotilojen varastohuoneen lämmöneristeessä, joka tukee epäilyksiä mikrobitoiminnalle suotuisista olosuhteista. Olosuhteiden haitallisuuden arviointi ja toimenpide-ehdotus: Tutkimuksissa vahvistui käsitys kuorimuurauksien riskistä sisäilman laadulle. Kuorimuurausta esiintyy kerhotiloissa, varastotiloissa ja teknisen työn luokassa. Altistuminen epäpuhtauksille on mahdollista erityisesti kerhotiloissa kuorimuurauksen ja eristevillan muodostaman riskin vuoksi ja siksi että useampi mikrobivaurio on todettu kerhotilojen ympäristössä (FCG:n raportti 12.8.) Alipaineisuus (todettu FCG:n raportissa 12.8.) lisää epäpuhtauksien kulkeutumisen riskiä. Teknisen työn luokan kuorimuurauksen takana ei havaittu mikrobille suotuisia olosuhteita (kosteutta) eikä XPS-lämmöneristeessä todettu näkyviä vaurioita. Varastotiloissa esiintyvät mikrobivauriot eivät ole yhtä haitallisia tilojen käyttäjille kuin vauriot varsinaisissa oleskelutiloissa. Altistuminen epäpuhtauksille on mahdollista varastotiloja säännöllisesti käyttäville ja myös muiden tilojen käyttäjille, mikäli kosteusvaurioituneista tiloista on ilmayhteys muihin oleskelutiloihin (hyvin todennäköistä). Kuorimuurattujen seinien korjaus toimenpide-ehdotukset on kirjattu FCG:n 12.8.2016 päivättyyn Ojamon koulun tutkimusraporttiin. Kuitenkaan perusteita teknisen työn luokan maanpaineseinien korjauksiin ei tutkimusten perusteella ole. Salaojien toiminta tulee varmistaa ja tarvittaessa korjata. Rakennuksen alapohja on suurimmalta osin maanvarainen betonilaatta. Laatan paksuus on noin 80-100 mm ja se on eristetty altapäin 100 mm paksulla EPSeristeellä. Poikkeuksena ovat väestönsuojan ja keittiön alla oleva porrashuoneen noin 400 mm betonilaatta, joissa ei ole lämmöneristeitä alapuolella. Lattiapinnoitteita on useita erilaisia kellarikerroksessa mm. kvartsivinyylilaattaa, maalattua tai epoksipintaista betonia (vahvistettava) ja muovimattoa. Rakenneavauksissa havaittiin, että suunnitelmien mukainen täyttösora on korvattu hiekalla ja hiekka on märkää. Kuitenkin betonilaatan alla oleva EPS-kerroksen pitäisi toimia riittävänä kapillaarikatko kerroksena estämään kosteuden nousun betonilaattaan. 100 mm EPS-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 4 (15) kerros ei usein ole riittävä poistamaan diffuusio-ongelmaa. Lämmöneristeen alapuolinen täyttökerros lämpenee lähelle sisäilman lämpötilaa. Tällöin täyttöhiekan sisältämä kosteus lähtee nousemaan lattiarakenteeseen diffuusion avulla. Mikäli lattiapinnoitteena on tiivis vesihöyryä huonosti läpäisevä kerros, lattiapinnoitteen alle tasapainottuu korkeita kosteuspitoisuuksia. Tehdyissä kosteusmittauksissa todettiin, että kostuneissa lattiarakenteissa vallitsee lähes syvyydestä riippumaton tasapainotilanne absoluuttisen kosteuden suhteen. Tällöin lattioiden kostuminen, johtuu todennäköisimmin alhaalta ylöspäin nousevasta kosteusvirrasta eikä esim. siivousvesistä. Siivousvesien aiheuttamat ongelmat ovat usein paikallisia ja rajoittuvat laatan ja pintamateriaalien halkeamien kohdille ja seinien vierustoille. Olosuhteiden haitallisuuden arviointi ja toimenpide-ehdotus: Lattia-alueilla, joissa on todettu selkeästi kohonneita kosteuslukemia, tulee lattiapinnoitteet liimoineen ja tasoitteineen poistaa. Pääasiassa kohonneet kosteuden ovat varastotiloissa, pukuhuoneissa ja wc-tiloissa. Muovimattovauriot ja paksun betonilaatan kosteus kierreportaiden alla aiheuttavat todennäköisesti epäpuhtauksien kulkeutumista alipaineisiin keittiötiloihin. Tiloissa, joissa oleskellaan usein ja ajallisesti pitkään on haitallisille epäpuhtauksille altistuminen todennäköistä. Päivittäin käytetyt ja ajallisesti pitkään kerrallaan käytössä olevat tilat tulee korjata ensimmäisenä, koska alistuminen epäpuhtauksille niissä on todennäköisintä. Mikäli varastotilojen korjaamista lykätään, tulee varmistua ettei ilmayhteyttä oleskelutiloihin ole. Purkutöiden yhteydessä tulee varmistua, ettei purkualueella ole asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja. Myös tulee varmistua, ettei tasoitteisiin tai betonirakenteissa ole terveyshaittaa aiheuttavia pitoisuuksia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä tai muita haitta-aineita. Rakenteet kuivataan ja lattiat pinnoitetaan hyvin vesihöyryä läpäisevällä pinnoitteella. Myös rakenneliittymät ja halkeamat suositellaan tiivistettävän. Alueilla, joissa ei ole laatan alapuolista lämmöneristystä, jätetään betonipinnalle tai valitaan erityisen hyvin vesihöyryä läpäisevä pinnoite. Tilat, joissa ei ole laatan alapuolista lämmöneristystä suositellaan otettavaksi pois käytöstä. Tällöin tulee varmistua, ettei käytöstä poistettavista tiloista ole ilmayhteyttä muihin tiloihin. Liikuntasalin lattialaattaa vasten olevat mineraalivillat ovat riskirakenne, koska mm. betonin pinta on kylmempi kuin huoneilman, jolloin pintaan voi muodostua kastepiste. Myös laattaan saattaa nousta kosteutta alapuolelta kapillaarisesti (väliseinien kautta) tai diffuusiolla. Tutkimuksissa ei kuitenkaan havaittu vaurioita lattiavilloissa. Myös liikuntasalin kantavat väliseinät ovat riskirakenne, koska seinät nousevat suoraan anturan päältä ilman vesi- tai lämmöneristyksiä. Seinää pitkin voi nousta kosteutta kapillaarisesti. Tutkimuksissa ei kuitenkaan todettu vaurioita liikuntasalin lattiassa väliseinän läheisyydessä. Ongelmana on myös liikuntasalin lattian betonilaatan alapuolisen täyttöhiekan painuminen, joka havaittiin rakenneavauksen yhteydessä. Tällöin laatan alle on muodostuu tuulettumaton ilmatila. Ilmaa virtasi avaus reiästä voimakkaasti liikuntatiloihin päin. Ilmassa oli voimakas epäpuhdashaju. On mahdollista, että liikuntasalin lattian reuna-alueilla ilmaa voi virrata betonilaatan ja seinän liittymästä liikuntasaliin. Mikäli liikuntasalissa koetaan poik-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 5 (15) keavia hajuja, tulisi kiinnittää huomiota em. mahdolliseen epäkohtaan esim. tiivistämällä lattia-seinä liittymät.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 6 (15) Sisällysluettelo 1 YLEISTIEDOT... 7 1.1 Tutkimuskohde... 7 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 7 1.3 Tutkimuksen tekijät... 7 1.4 Tutkimuksen ajankohta... 7 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖTIEDOT... 8 2.1 Lähtötiedot... 8 2.2 Tutkimuksen tarkoitus... 8 2.3 Tutkimuksen rajaus... 8 2.4 Tutkimuksen toteutus... 8 3 Tutkimukset... 8 3.1 Tutkimusmenetelmät... 8 3.2 Paikannuskuvat... 9 3.3 Alapohjan kosteusmittaukset... 9 3.1 Maanvastaisten seinien kosteusmittaukset... 11 3.2 Ulkoseinät... 12 Liitteet... 15

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 7 (15) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Ojamon koulu Kartanonkuja 4 08200 LOHJA Tutkimuksen kohteena on osittain kellarillinen kaksikerroksinen koulurakennus, joka on rakennettu 1970-luvun lopulla. Rakennuksessa on betonisandwich-julkisivut ja vesikaton pinnoitteena bitumikermi. 1.2 Tutkimuksen tilaaja Ilkka Nyman, Projektipäällikkö Lohjan kaupunki / Tilapalvelut Karstuntie 4 08100 LOHJA +358 50 60374 ilkka.nyman@lohja.fi 1.3 Tutkimuksen tekijät Teemu Roine, RTA, ins. (amk) Harri Nyman, RTA, RKM 1.4 Tutkimuksen ajankohta 31.8.2016 (rakenneavauspaikkojen osoittaminen) 6.9.2016 (näytteenotto eristemateriaaleista, porareikien poraaminen) 10.9.2016 (kosteusmittaukset)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 8 (15) 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖTIEDOT 2.1 Lähtötiedot Lähtötietona tutkimukseen oli :n heinäkuussa 2016 toteutettu kuntotutkimus. Kuntotutkimuksessa jäi epäselväksi alapohjan paikoittaisen kostumisen syy ja maanvastaisten seinien kosteustilanne sekä ulkoseinien eristevillojen kunto. 2.2 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli saada kokonaiskuva ulkoseinäelementtien sisällä olevan eristevillan kunnosta. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kellarin maanvaraisen betonilaatan kosteuspitoisuutta sekä laatan alla olevan lämmön- ja kosteuseristeen olemassa oloa/kuntoa. 2.3 Tutkimuksen rajaus Tutkimus koskee rakennuksen ulkoseinäelementtejä, kellarikerroksen alapohjaa ja kellarikerroksen maanvastaisia seiniä. 2.4 Tutkimuksen toteutus FCG suunnittelu ja tekniikka laati tutkimussuunnitelman jatkotutkimusten pohjaksi. Tilaaja hankki urakoitsijan, joka teki rakenneavaukset. Urakoitsijan kanssa kierrettiin rakennus ja näytettiin rakenneavauskohdat. Porareiät, kosteusmittaukset ja materiaalien näytteenotto tehtiin :n toimesta. Tilaaja vastasi siitä, että rakenneavaukset ja porareiät paikattiin tutkimuksen lopuksi. Materiaalinäytteet analysoitiin Metropolilabin laboratoriossa. 3 Tutkimukset 3.1 Tutkimusmenetelmät Ulkoseinäelementtien rakenneavaukset ja materiaalinäytteet ä varten 11 kpl Ulkoseinäelementtien eristetilan kosteusmittaukset 2 kpl Kuorimuurauksen rakenneavaukset 4 kpl Maanvastaisten seinien kosteuspitoisuuden selvittäminen porareikämittauksin n. 4 kpl

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 9 (15) Maanvaraisten alapohjalaattojen kosteuspitoisuuden selvittäminen porareikämittauksin 5 kpl Alapohjan rakenneavaukset (n. 300 mm x 300 mm aukkoja) 3 kpl Hiekkanäyte ja näytteen vesipitoisuuden määritys n. 1 kpl 3.2 Paikannuskuvat Kuva 1. Kellarikerroksen paikannuskuva. Punaisella viivalla on esitetty kuorimuurauksen sijainti. Tumman sinisillä alueilla on todettu alapohjarakenteessa kohonnutta kosteutta. 3.3 Alapohjan kosteusmittaukset Maanvaraiseen lattialaattaan eri puolelle kellarikerrosta tehtiin 5 kpl porareikämittauksia alueille, jossa oli todettu aikaisemmin koholla olevia pintakosteuksia. Mittausten avulla selvitettiin alapohjarakenteen kosteustilannetta ja rakennekosteuden syytä. Kellarin alapohjan maanvaraiseen betonilaattaan tehtiin myös kolme kappaletta isompia rakenneavauksia (kooltaan noin 300 mm x 300 mm) laatan alapuolisen lämmöneristekerroksen paksuuden selvittämiseksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 10 (15) Mittauspaikat (PR) ovat merkittyinä paikannuskuviin vihreinä ympyröinä. Yhdestä avauksesta otettiin täyttöhiekasta hiekkanäyte (H). Hiekka näyte punnittiin ennen ja jälkeen kuivatuksen, jolloin saatiin selville hiekan kosteuspitoisuus g/m 3. Rakenneavauspaikat (R) ovat merkittyinä paikannuskuviin keltaisilla neliöillä. Kaikki kosteusmittaustulokset on esitetty taulukossa 1. Rakenneavauspaikoissa maanvastaisen betonilaatan alla oli EPS-lämmöneristettä 100 mm. Keittiön alapuolella portaikon lattiassa oli 400 mm vahvuinen betonilaatta ilman alapuolista lämmöneristettä. Kuva 2. Alapohjarakenne suurimmassa osassa kellarikerrosta. Rakennekosteus oli selkeästi koholla mitatuissa paikoissa, lukuun ottamatta kerhohuonetta 0.090. Mittaustulosten perusteella selityksenä alapohjan paikoitellen kohonneelle kosteudelle on diffuusiolla nouseva vesihöyry lattiarakenteeseen alapohjan riittämättömän lämmöneristyksen vuoksi. Koska lattiapinnoitteena on paikoin huonosti vesihöyryä läpäisevä pinnoite mm. vinyylilaatta, maalattu betoni tai muovimatto, täyttöhiekasta nouseva kosteus ei pääse kuivumaan huoneilmaan vapaasti vaan kosteus tasapainottuu lattiapinnoitteen alle.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 11 (15) Taulukko 1. Kosteusmittausten tulokset. Mittaus Tila Rakenne Syvyys (mm) t ( C) Abs. (g/m 3 ) Suht. Kosteus (%RH) Tulkinta Kosteus koholla Porareikä 1 Taukokeittiö 0.084 65 21,0 13,5 72 Lattia Porareikä 2 Lattia 60 19,0 10 62 Normaali Kerhohuone 0.090 Porareikä 3 Seinä 30 19,7 9,8 57 Normaali Kosteus koholla Porareikä 4 55 20,0 14,0 79 Lattia Varastohuone 0.029 Kosteus koholla Porareikä 5 75 17,3 13,5 91 Seinä Porareikä 6 Rappu, kellari krs Lattia 55 20,6 17,4 97 Lähes märkää Porareikä 7 Porareikä 8 Lämmönjakohuone 0.062C Lattia Lattia 70 22,0 16,3 83 45 22,0 16,0 80 Kosteus koholla Kosteus koholla Porareikä 9 Konehuone 0.073 Seinä 80 17,7 9,9 79 RH% koholla Porareikä 10 Kerhohuone 0.085 Seinä 50 16 11,2 82 RH% koholla Sisäilma 21,4 9,8 52 Ulkoilma 13,5 9,7 83 87,2 % (kuvaainepitoisuus) Hiekkatäyttö Lämmönjakohuone Lattia 250 Märkää Ulkoseinän eristemineraalivilla Seinän Luokka 2.021B keskiosa 20,3 9,0 51 Normaali Ulkoseinän eristemineraalivilla Luokka 2.021B Seinän alaosa 19,8 9,4 55 Normaali 3.1 Maanvastaisten seinien kosteusmittaukset Kellarikerroksen kuorimuurattuihin maanvastaisiin seiniin tehtiin 4 kpl rakenneavauksia. Maanvastaisten seinien sisäpinnat oli toteutettu pääasiassa kuorimuurauksella, jossa maata vasten valetun betoniseinän sisäpuolelle oli muurattu tiilimuuraus ja seinän ja muurauksen väliin oli laitettu lämmöneristevillaa. Osissa tiloissa kuorimuuraus puuttui ja teknisen työn tiloissa villaeriste oli korvattu XPS lämmöneristeellä. Lämmöneristeen taakse betoniseen maanpaineseinään tehtiin seinän kosteustilanteen selvittämiseksi yhteensä 4 kpl kosteusmittauksia (porareikämittaukset). Mittauspaikat (PR) on merkittyinä paikannuskuviin (Liite 1) harmailla ympyröillä. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 1.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 12 (15) Kosteusmittauksissa havaittiin, että maanpaineseinät ovat lähes tasapainokosteudessa sisäilman kanssa, joten kosteusrasitusta ei ollut havaittavissa ulkopuolelta, lukuun ottamatta varastossa 0.029, jossa kosteussisältö oli lähes 4 g/m 3 korkeampi sisäilmaa nähden. Riskinä rakennetyypissä on maanpaineseinän sisäpuolinen lämmöneristys, jolloin lämmöneristeen ja maanpaineseinän välissä on sisäilmassa olevan vesihöyryn kondessiriski. Kosteusmittauksissa havaittiin, että suhteellinen kosteus oli koholla sisältä päin katsottuna lämmöneristeen takana kaikissa mittauspisteissä lukuun ottamatta yhdessä. 3.2 Ulkoseinät Ulkoseinäelementtien mineraalivillasta otettiin mikrobinäytteitä 11 kpl eri puolilta rakennusta. Avaukset näytteiden ottamiseksi tehtiin sisältä päin poraamalla 40 mm reikä sisäkuorielementtiin. Reiästä otettiin mineraalivillasta mikrobinäyte noutimella. Näytteitä otettiin 1. ja 2. kerroksessa mm. ikkunoiden alta, keskeltä elementtiä että elementin sauma-alueille eri ilmansuunnissa oleville seinille. Avauskohdat (RA) on merkitty paikannuskuviin (Liite 1) punaisilla ympyröillä. Ulkoseinäeristeissä ei ollut merkkejä mikrobivaurioista. Tulokset on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. mikrobinäytteiden tulokset Näyte Tila Materiaali Rakenne Tulos Lausunto N1 Liikuntasali Min. villa Seinä Ei poikkeavaa mikrobikasvua rakenteessa N2 Liikuntasali Min. villa Lattia Yksittäinen kosteusvaurioindikaattori mikrobi N3 Teknisen työn tila Min. villa Seinä Ei poikkeavaa mikrobikasvua rakenteessa N4 Tekstiilityö 0.057 Min. villa Seinä Ei poikkeavaa mikrobikasvua rakenteessa N5 1.055 Min. villa Seinä N6 1.056 Min. villa Seinä Ei poikkeavaa mikrobikasvua rakenteessa Ei poikkeavaa mikrobikasvua rakenteessa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 13 (15) N7 1.083 Min. villa Seinä N8 1.108 Min. villa Seinä N9 1.124 Min. villa Seinä N10 2.012A Min. villa Seinä N11 2.021B Min. villa Seinä N12 2.003B Min. villa Seinä Ei poikkeavaa mikrobikasvua rakenteessa Ei poikkeavaa mikrobikasvua rakenteessa Ei poikkeavaa mikrobikasvua rakenteessa Ei poikkeavaa mikrobikasvua rakenteessa Ei poikkeavaa mikrobikasvua rakenteessa Ei poikkeavaa mikrobikasvua rakenteessa Ulkoseinien eristetilasta mineraalivillasta mitattiin kosteutta kahdesta kohtaa eristetilan kosteustilanteen selvittämiseksi. Mittaus suoritettiin poraamalla 16 mm reikiä läpi sisäkuorielementin eristetilaan. Mittauksissa ei todettu kosteutta ulkoseinän eristetilassa. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 1. 3.3 Liikuntasalin lattia Liikuntasalin lattiaan tehtiin betonilaatan läpi menevä rakenneavaus. Rakenneavauksesta huomattiin, että betonilaatan alla oleva täyttösora on painunut muutamia senttimetrejä ja sen vuoksi laatan alla on tuulettumaton ilmatila. Tuulettumattomasta tilasta tuli voimakkaasti ilmaa ylöspäin. Ilma oli tunkkaista ja pahan hajuista. Liikuntasalin parketin alla olevasta betonia vasten olevasta mineraalivillasta otettiin mikrobinäyte. Näytteessä ei havaittu mikrobikasvua. Näytetulos on esitetty taulukossa 2. Kuvia rakenteesta on esitetty kuvissa 1, 2 ja 3. Kuva 3. Liikuntasalin alapohja Kuva 4. Liikuntasalin avauskohta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 14 (15) Kuva 5. Liikuntasalin lattian rakenneavaus. Mineraalivillasta otettiin mikrobinäyte, jossa ei esiintynyt mikrobikasvua.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusraportti, luonnos 15 (15) PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET Helsinki Rakennusterveys ja sisäilmasto Harri Nyman RKM, RTA 040 7042269 harri.nyman@fcg.fi Teemu Roine RTA, ins. amk 044 750 5337 teemu.roine@fcg.fi Liitteet 1. Paikannuskuvat 2. Mikrobianalyysitulokset

TESTAUSSELOSTE 2016-19647 1(4) 22.09.2016 Tilaaja 2474031-0 FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Roine Teemu PL 950 00601 HELSINKI Näytetiedot Näyte Materiaalinäyte Näyte otettu 07.09.2016 Kellonaika Vastaanotettu 07.09.2016 Kellonaika 13.00 Tutkimus alkoi 07.09.2016 Näytteenoton Tilaustutkimus syy Ottopiste Ojamon koulu Näytteen ottaja Roine Teemu (FCG) Viite Ojamon koulu/roine Analyysi Menetelmä 19647-1 Materiaalinäyte 1. liikuntasalin seinä, min.villa Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit. Homeet/hiivat (mallasagar) semikvant. määrit. Sienten tunnistus, Mallas viljely ja mikroskopointi 19647-2 Materiaalinäyte 2. liikuntasalin lattia, min.villa 19647-3 19647-4 Materiaali- Materiaalinäyte 3. näyte 4. teknisen työn 0.057 seinä, tekstiilityö, min.villa min.villa Yksikkö - + + + /malja - - - - /malja - + + + /malja - Cladosporium sp. * + - Mycelia sterilia + + - Penicillium sp. * + - Hiivat - - - - Homeet/hiivat (DG-18 -agar) semikvant. määrit Sienten tunnistus, DG-18 viljely ja mikroskopointi /malja + + - + /malja - Mycelia sterilia + + - Wallemia sp * + - Hiivat - - - - /malja Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

Analyysi Menetelmä 19647-5 Materiaalinäyte 5. 1.055, min.villa Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit. Homeet/hiivat (mallasagar) semikvant. määrit. Sienten tunnistus, Mallas viljely ja mikroskopointi TESTAUSSELOSTE 2016-19647 2(4) 22.09.2016 19647-6 Materiaalinäyte 6. 1.056, min.villa 19647-7 Materiaalinäyte 7. 1.083, min.villa 19647-8 Materiaalinäyte 8. 1.108, min.villa Yksikkö + +++ + + /malja - - - - /malja - + - + /malja - Mycelia sterilia + + - Penicillium sp. * + - Hiivat - - - - Homeet/hiivat (DG-18 -agar) semikvant. määrit Sienten tunnistus, DG-18 viljely ja mikroskopointi /malja - - - - /malja - Hiivat - - - - /malja Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

Analyysi Menetelmä 19647-9 Materiaalinäyte 9. 1.124 toimistosihte eri, min.villa Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit. Homeet/hiivat (mallasagar) semikvant. määrit. Sienten tunnistus, Mallas viljely ja mikroskopointi TESTAUSSELOSTE 2016-19647 3(4) 22.09.2016 19647-10 Materiaalinäyte 10. 2.012A, min.villa 19647-11 Materiaalinäyte 11. 2.021B, min.villa 19647-12 Materiaalinäyte 12. 2.003B, min.villa Yksikkö + + + + /malja - - - - /malja - - + - /malja /malja - Penicillium sp. * + - Hiivat - - - - Homeet/hiivat (DG-18 -agar) semikvant. määrit - - + - /malja Sienten tunnistus, DG-18 viljely ja mikroskopointi - Penicillium sp. * + - Hiivat - - - - * = Akkreditoitu menetelmä /malja Lausunto Suoraviljelyn semikvantitatiivinen tulosasteikko: - = ei mikrobeja + (1-19 pmy): niukasti mikrobeja ++ (20-49 pmy): kohtalaisesti mikrobeja +++ (50-199 pmy): runsaasti mikrobeja ++++ (200 pmy tai yli): erittäin runsaasti mikrobeja pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö Suoraviljelyn tulos +++ tai ++++ viittaa mikrobikasvuun rakennusmateriaalissa. Mikäli tulos on ++ tai +, huomioidaan tulosten tulkinnassa kosteusvaurioindikaattoreiden esiintyvyys. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568

TESTAUSSELOSTE 2016-19647 4(4) 22.09.2016 Yhteyshenkilö Wikman Helena, 010 391 3599, Mikrobiologi Kalso Seija toimitusjohtaja Tiedoksi Nyman Harri, harri.nyman@fcg.fi; Roine Teemu, teemu.roine@fcg.fi Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari 4 +358 10 391 350 +358 9 310 31626 2340056-8 00790 Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi http://www.metropolilab.fi FI23400568