TRAFI/339/02.00.00/2014 Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta
TRAFI/339/02.00.00/2014 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit... 3 1.3 Vaikuttavuus... 5 1.4 Toiminnallinen tehokkuus... 6 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta... 13 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 14 1.7 Tilinpäätösanalyysi... 15 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 21 1.9 Arviointien tulokset... 22 1.10 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 22 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 23 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 24 4 TASE... 25 5 LIITETIEDOT... 27 6 ALLEKIRJOITUS... 35 Liikenteen turvallisuusvirasto 2014
1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi oli Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin neljäs toimintavuosi. Viraston yhtenäiset toimintamallit ja etenkin toiminnan liikennejärjestelmänäkökulma alkavat jo olla vakiintuneita. Määrätietoinen kehittäminen jatkui kuitenkin edelleen ja organisaatiota madallettiin. Organisaatiouudistuksen tavoitteena oli vähentää hallinnollista työtä ja saada enemmän resursseja asiantuntijatyöhön. Lisäksi koko Trafin tasoisten, yhtenäisten linjausten läpivienti ja seuranta helpottuivat organisaatiotasojen vähetessä. Uusi organisaatio tuli voimaan 1.5.. Vuoden aikana jatkettiin kaikille esimiehille suunnattua johtamisvalmennusta, joka myös osaltaan edistää yhtenäisen trafilaisen toimintatavan vakiintumista sekä parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Trafin ISO 14001 ympäristöjärjestelmän sertifiointi toteutettiin helmikuussa ja kaksi toimialaa sai ympäristösertifikaatin maaliskuussa. Trafin ISO 9001 lippuvaltiotoiminnon laatusertifikaatti myönnettiin toukokuussa. Trafin tietoturvasertifiointi aloitettiin loppuvuodesta ja se jatkuu vuonna 2014. Tavoitteena on, että koko viraston toimintajärjestelmä (laatu-, ympäristö- ja tietoturvajärjestelmät) on sertifioitu vuonna 2015. Ajoneuvoliikennerekisterin taustalla toimivien tietojärjestelmien uusimishanke päättyi keväällä, kun viimeinen kuljettajatietojärjestelmien osaprojekti päättyi ja järjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön. Henkilöstön työilmapiirikyselyn tulos oli edelleen hyvällä tasolla ja nousi edellisvuodesta 3,6:een (3,5 vuonna 2012). Trafin toimintojen alueellistaminen jatkui. Vuoden lopussa Rovaniemen toimipisteessä työskenteli jo 81 henkilöä ja Lappeenrannassa 10 henkilöä. Trafin alueellistamisvelvoitteena on siirtää 95 henkilötyövuotta Rovaniemelle ja 20 Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna 2010 toteutettujen yt-neuvottelujen jälkeen irtisanomisuhan alla oli vuoden lopussa vielä seitsemän henkilöä. Ratkaisuja, joilla irtisanomisilta voitaisiin välttyä, etsitään edelleen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Trafille oli asetettu 15 tulostavoitetta, joista 11 toteutui ja neljä ei toteutunut. Toteutumien kokonaisuuden valossa toimintavuosi oli onnistunut. Asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyystavoitteet jäivät tosin niukasti toteutumatta. Työn tuottavuustavoite ei toteutunut henkilötyövuosien kasvaessa, mutta toisaalta kokonaistuottavuuden tavoite toteutui kun kokonaiskustannukset säilyivät suunnilleen vuoden 2012 tasolla. 1.2 Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Seuraavassa on esitetty tulossopimuksen mukaisten tulostavoitteiden ja seurattavien mittarien toteutumat taulukkomuodossa. Mittarit on tässä esitetty tulossopimuksen mukaisessa sanamuodossa ja järjestyksessä. 3
TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristö Turvallisuuden ja ympäristön tilakuva Vastuulliset toimintamallit (ammattiliikenne) Vastuulliset valinnat (yksityiset) KV-vaikuttamisen tehostaminen Palvelutaso Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Tavoite Toteutuma Ympäristötilakuva kehitetty, turvallisuustilakuva käytössä Mallit kehitetty ja koekäytetty (kolme kokeilua) Ajokäyttäytymisen palautejärjestelmäkokeilut (TrafiSafe) ja autovalintatyökalut valmiit Vaikuttamisprosessit on tunnistettu ja vaikuttamissuunnitelma on tehty Asiakastyytyväisyys, asiakkaat 3,6 3,4 Asiakastyytyväisyys, sidosryhmät 3,6 3,4 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Viranomaistehtävät toteutunut toteutunut toteutunut toteutunut Normien antaminen määräajassa 95 % 100 % 100 % Lupien myöntäminen tavoiteajassa 90 % ei toteutunut: 1/6 luparyhmästä ei täyttänyt tavoitetta Valvonnan kehittäminen riskiperusteiseksi Tieliikenteen katsastuksen laatu, testiautotoiminnalla mitattuna vähintään 6/9 pistettä Tuottavuus Kehitetään menetelmä riskiperusteiseen valvontaan Tavoitepistemäärän saavuttavien katsastusasemien osuudelle asetetaan tavoite Työn tuottavuuden kehittyminen, vähintään % 1,51-4,90 1-0,9 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, vähintään % -1,76-3,12 2 2,0 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (kolmen vuoden keskiarvo, %) Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, kolmen vuoden keskiarvo, +/- 3 % 103 104 101 109 109 127 134 134 140 136 Sähköiset palvelut ja asiointi lisääntynyt lisääntynyt Määrä ja käyttöaste lisääntynyt toteutunut toteutunut lisääntynyt 4
Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Ennuste Toteutuma Toimintajärjestelmä - sertifioinnit Ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) Q1/ Liikennejärjestelmä ja Sääntely Laatujärjestelmä (ISO 9001) Q1/ VAMU (Lippuvaltiodirektiivi) Tietoturvajärjestelmä (27001) Henkisten voimavarojen hallinta Koko virasto sertifiointivalmis 2014 Henkilöstön kokonaismäärä, HTV 494 518 527 526 Henkilöstön työtyytyväisyys, (asteikko 1 5) 3,2 3,5 3,5 3,6 toteutunut toteutunut Alueellistamisen eteneminen suunnitelman mukaisesti - - toteutuu toteutunut Virasto laatii inhimillisen pääoman suunnitelman seuraaville kolmelle osa-alueelle: 1) innostava johtaminen ja esimiestyö, 2) osaamisen kehittäminen ja uudistuminen ja 3) henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Suunnitelma laadittu toteutunut 1.3 Vaikuttavuus Liikenteen turvallisuusviraston toiminnalliset tulostavoitteet tukevat seuraavien yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista: Matka- ja kuljetusketjut toimivat sujuvasti ja turvallisesti hyvinvointia ja kilpailukykyä edistäen. Liikennejärjestelmän toimintavarmuus paranee. Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan, tavoitteena matkustajamäärien kasvu ja yksityisautoilun vähentäminen. Erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan parhaiden maiden joukossa. Tieliikenteen turvallisuus paranee jatkuvasti. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Suomen kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan. Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat käyttäen hyväksi monipuolisesti erilaisia keinoja mm. tieto- ja viestintäteknologiaa. Tuetaan tutkimuksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista toimien laajaalaisesti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Koko hallinnonalalle asetetut tavoitteet: Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Hallinnonalan toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta parannetaan. 5
Vaikuttavuustavoitteiden mittarit Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Ennuste Toteutuma Liikenneturvallisuus Tieliikenteessä vakavien loukkaantumisten määritelmä virallisesti käytössä Kaupallinen ja ammattiliikenne valmistelu valmistelu valmistelu Lentoliikenneonnettomuuksissa kuolleet, hlö 0 0 0 0 Rautatieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, hlö 1 0 0 2 Merenkulkuonnettomuuksissa kuolleet, hlö 0 0 0 1 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään, hlö 95 112 60 82 Lentotoiminnassa tapahtuneiden vakavien vaaratilanteiden määrä suhteutettuna liikenteen määrään, vähenevä trendi (viiden vuoden keskiarvo) Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, enintään kpl (neljän vuoden keskiarvo) - toteutunut toteutuu toteutunut 31 29 33 31 Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, enintään kpl (neljän vuoden keskiarvo) 31 30 33 33,5 Yksityinen ja harrasteliikenne Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö (neljän vuoden keskiarvo) 55 54 50 ennakkotietojen mukaan 51 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö 197 142 171 176 Ilmailuonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö (neljän vuoden keskiarvo) Ympäristö - 4 3 5 Uusien henkilöautojen CO2-päästöt, g/km 144,5 139,7 135 134 Uusien käyttövoimien osuus rekisteröidyistä autoista, % 0,68 0,55 2 0,7 Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yritysten määrä Palvelukyky ja laatu Ulkomailla pysäytettyjen suomalaisten alusten määrä, enintään kpl Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta, % Trafille osoitettujen onnettomuustutkintakeskuksen suositusten käsittely ja kannanotto suositukseen 90 päivän kuluessa, % 750/11 (kuljetusyritykset/ bussiyritykset) 776/16 1500/100 799/17-1 3 2 72,71 77,21 83 77,4 100 100 100 1.4 Toiminnallinen tehokkuus 1.4.1 Viranomaistehtävät Normien antaminen määräajassa 100 %. Tavoite toteutui. Kaikki Trafin vastuulla olevat normit on annettu määräajassa. Lupien myöntäminen tavoiteajassa 90 %. Tavoite ei toteutunut. Ilmailun lupakirjojen osalta tavoite on toteutunut, koska 90 % hakemuksista on käsitelty tavoiteajassa. Merenkulun pätevyyksien tavoite ei toteutunut, koska hakemuksista 45 % on käsitelty 14 vuorokauden sisällä. 6
Kaikki lentokelpoisuustodistukset on käsitelty määräajassa. Rautatiekaluston käyttöönottolupien käsittelyaika on toteutunut, koska 96 % luvista on käsitelty 4 kuukauden määräajassa. Tieliikenteen kansainväliset luvat on käsitelty 98 % määräajassa. Kansallisen yksityislentäjän koulutusluvan uusimiset on käsitelty määräajassa. Vuoden tammi- ja helmikuussa käsiteltiin 14 vrk:n sisällä yli 90 % merenkulun pätevyyksien hakemuksista. 1.3. astui voimaan uusi asetus alusten miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä, mikä pitää sisällään ns. Manilan muutokset. Sekä tämän uuden asetuksen että lisääntyneen hakemusmäärän vuoksi pätevyyskirjakäsittelyssä tapahtui keväällä notkahdus. Uusi asetus vaati käsittelijöiden perehdyttämistä. Samalla hakemusmäärät nousivat merkittävästi tammi-helmikuuhun verrattuna muun muassa siksi, että uuden asetuksen mukainen kirja osoittautui vanhaa suositummaksi. Kesäkuussa päästiin käsittelyajassa jo lähes 80 prosenttiin 14 vrk:n sisällä. Heinäkuussa tapahtui uusi notkahdus kevään tasolle. Tämä johtui kesälomista ja turvatoimihakemusruuhkan alkamisesta. Valvonnan kehittäminen riskiperusteiseksi: kehitetään menetelmä riskiperusteiseen valvontaan. Tavoite toteutui, sillä riskiperusteisen valvonnan menetelmä on hyväksytty Trafin johtoryhmässä 19.12.. Tieliikenteen katsastuksen laatu, testiautotoiminnalla mitattuna vähintään 6/9 pistettä: Tavoitepistemäärän saavuttavien katsastusasemien osuudelle asetetaan tavoite. Tavoite toteutui, sillä ko. tavoite on asetettu. 1.4.2 Toiminnan tuottavuus Työn tuottavuuden kehittyminen vähintään 1 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli -0,9 %. Kokonaistuottavuuden kehittyminen vähintään 2 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 2,0 %. Trafilla on ollut neljättä vuotta käytössä Tilastokeskuksen kehittämä liikevaihtoperusteinen tuottavuusmittari, joka on tarkempi kuin aikaisemmin käytetty kustannusperusteinen mittari. Laskelmassa tuotos jaetaan budjettirahoitteiseen ja maksulliseen toimintaan. Budjettirahoitteisen toiminnan osuudessa seurataan viiden toiminnon volyymia kuvaavan mittarin kehitystä eri toimialoilta ja näiden toimialojen maksuttoman toiminnan kuluja. Maksullisen toiminnan tuotoksessa huomioidaan kaikki viraston maksulliset suoritteet ja tuotoksen laskemisessa eliminoidaan hinnanvaihtelut. On korostettava, että vaikuttavuus ja muut laadulliset tekijät eivät sisälly tuottavuusmittariin. Toteutuma-arvot ovat ennusteita siltä osin, että laskennassa tarvittavat deflaattorit ovat saatavissa lopullisessa muodossaan vasta kesäkuussa 2014. Vuoteen 2012 verrattuna maksullisen toiminnan tuotos kasvoi 2,7 prosenttia ja maksuttoman toiminnan tuotos pieneni hieman. Trafin kokonaistuotos kasvoi 0,63 prosenttia. Työn tuottavuustavoite ei toteutunut, koska henkilötyövuosimäärä kasvoi merkittävästi (2012: 518; :526; TA : 526). Henkilötyövuosien määrä nousi Trafin tavoitetasolle, jotta uusista tehtävistä johtuvat resurssivajeet saatiin täytettyä. Kokonaistuottavuus toisaalta toteutui, koska menot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta. Trafin tuotos on pysynyt suhteellisen vakaana, joten panos pääosin määrittelee vuosittain tuottavuustavoitteen toteutumisen. 7
Sähköiset palvelut ja asiointi, määrä ja käyttöaste lisääntynyt. Tavoite toteutui. Uusista palveluista on käyttöönotettu kuljettajakyselyt ja uudistetut ajoneuvokyselyt. Sähköisten liikennekäytöstä poistojen ja -ottojen käyttöaste on ollut 52,64 %. Sähköisten rekisterikyselyiden trendi on ollut nouseva. 1.4.3 Toiminnan taloudellisuus TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Kustannukset, euroa Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Toteutuma Kokonaiskustannukset 122 998 100 133 851 955 133 979 747 Kokonaiskustannukset per henkilötyövuosi 248 984 258 401 254 714 Henkilöstökustannukset 31 605 526 34 665 024 39 876 146 Vuokrat 5 586 398 5 873 233 6 088 939 Vuokrat per henkilötyövuosi 11 308 11 338 11 576 Palveluiden ostot 80 770 646 84 698 514 80 953 437 Palveluiden ostot per henkilötyövuosi 163 503 163 511 153 904 Matkamenot 2 111 885 2 052 537 1 950 027 Matkamenot per henkilötyövuosi 4 275 3 962 3 707 Suoritevolyymit, kpl Liitteetön rekisteri-ilmoitus 2 442 196 2 239 563 2 214 225 Sähköinen rekisteri-ilmoitus 188 556 228 375 340 293 Ajokortti 384 206 371 217 373 204 Katsastustoiminnan maksu 3 327 577 3 295 276 3 447 414 Suorakyselyt 15 867 501 15 346 555 9 199 692 Sovelluskyselyt 14 360 439 16 180 082 18 649 750 1.4.4 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, kolmen vuoden keskiarvo 101 109 %. Tavoite toteutui, sillä kustannusvastaavuus oli kolmen vuoden keskiarvona 109 prosenttia. Kustannusvastaavuus on yleisesti erittäin vaikeasti ennustettavissa ja sen vaihtelut vuosikohtaisesti ovat suuret (esim. vuonna 2011 kustannusvastaavuus oli 118 %, vuonna 2012 107 % ja vuonna 103 %, erillislain alainen katsastustoiminnan maksu on laskettu mukaan tähän tulostavoitteeseen). Suoritteiden kysyntä tapahtuu kulloisenkin markkinatilanteen mukaisesti, mutta suoritehinnat pyritään pitämään suhteellisen vakaina. Liikennemuotokohtaiset kustannusvastaavuudet vuonna olivat seuraavat: ilmailu 67 %, merenkulku 69 %, rautatieliikenne 58 % ja tieliikenne 111 %. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, kolmen vuoden keskiarvo 134 140 %. Tavoite toteutui, sillä kustannusvastaavuus oli kolmen vuoden keskiarvona 136 prosenttia. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden volyymit ovat kasvaneet odotettua enemmän vuosittain, mikä on johtanut kustannusvastaavuuden ylijäämäisyyteen. Kohtuullinen ylijäämä on kuitenkin liiketaloudellisten suoritteiden kohdalla ollut vallitsevan käytännön mukaan mahdollista. Vuonna liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 111 prosenttia. Maksullisen toiminnan tulosta ja kannattavuutta tarkastellaan seuraavassa kustannusvastaavuuslaskelmien kautta. Taulukoissa on vähäisiä pyöristyseroja, jotka johtuvat lukujen esittämisestä 1000 euron tarkkuudella. 8
Maksullinen toiminta (t ) Liiketaloudelliset suoritteet Julkisoikeudellinen TUOTOT tav. 2012 2011 tav. 2012 Liiketaloudelliset tuotot 9 323 9 094 8 658 9 126 Julkisoikeudelliset tuotot 72 558 74 755 74 585 77 644 Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 9 323 9 094 8 658 9 126 72 558 74 755 74 585 77 644 2011 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 16 29 17 18 119 210 124 150 Henkilöstökustannukset 1 333 1 339 960 802 11 043 10 592 10 036 7 307 Vuokrat 256 313 241 177 1 592 1 890 1 641 1 260 Ulkopuoliset palvelut 3 921 3 528 2 868 2 707 41 506 46 202 44 107 44 713 Muut erilliskustannukset 41 33 41 38 610 769 746 566 Erilliskustannukset yhteensä 5 567 5 241 4 127 3 743 54 868 59 664 56 655 53 996 KÄYTTÖJÄÄMÄ 3 757 3 853 4 531 5 383 17 689 15 091 17 930 23 648 Sisäiset siirrot -82 0 0 678-1 304-1 243-1 298-1 440 Osuus muista yhteiskustannuksista 2 917 3 484 2 121 1 394 18 032 20 619 15 659 14 891 Kokonaiskustannukset yht. 8 402 8 725 6 248 5 815 71 596 79 040 71 015 67 447 YLI/ALIJÄÄMÄ 922 369 2 410 3 311 962-4 285 3 570 10 198 Kustannusvastaavuus - % 111 % 104 % 139 % 157 % 101 % 95 % 105 % 115 % Maksullinen toiminta (t ) Erityislain alainen Maksullinen yhteensä TUOTOT tav. 2012 2011 tav. 2012 Liiketaloudelliset tuotot 9 323 9 094 8 658 9 126 Julkisoikeudelliset tuotot 72 558 74 755 74 585 77 644 Erityislain alaiset tuotot 7 240 6 988 6 921 6 988 7 240 6 988 6 921 6 988 TUOTOT YHTEENSÄ 7 240 6 988 6 921 6 988 89 120 90 836 90 164 93 758 2011 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 8 13 9 14 143 253 149 182 Henkilöstökustannukset 953 880 862 887 13 328 12 811 11 858 8 996 Vuokrat 116 143 134 157 1 963 2 345 2 016 1 594 Ulkopuoliset palvelut 1 971 2 130 1 389 1 816 47 397 51 861 48 364 49 236 Muut erilliskustannukset 47 40 43 49 698 842 830 653 Erilliskustannukset yhteensä 3 094 3 206 2 437 2 922 63 529 68 111 63 218 60 662 KÄYTTÖJÄÄMÄ 4 146 3 781 4 484 4 066 25 592 22 725 26 945 33 097 Sisäiset siirrot 1 494 1 304 1 408 1 440 108 61 110 678 Osuus muista yhteiskustannuksista 1 246 1 282 1 538 1 461 22 194 25 386 19 318 17 746 Kokonaiskustannukset yht. 5 833 5 792 5 383 5 824 85 831 93 558 82 647 79 086 YLI/ALIJÄÄMÄ 1 406 1 195 1 538 1 164 3 290-2 721 7 517 14 673 Kustannusvastaavuus - % 124 % 121 % 129 % 120 % 104 % 97 % 109 % 119 % Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot koostuvat tietopalvelun hinnastosuoritteiden myynnistä. Vaikka myyntituottojen kasvuun oli varauduttu budjetointivaiheessa, myynti ylitti ennakoidun. Myyntituottojen ylittyessä ja kustannusten jäädessä hieman budjetoidusta oli kustannusvastaa- 9
vuus 111 % (budjetoitu 104 %). Liiketaloudellisten suoritteiden ylijäämää on käytetty liikenneturvallisuustutkimuksen rahoittamiseen, mutta vuoden ylijäämä jäi selvästi toteutuneita tutkimusmenoja pienemmäksi (ylijäämä: 922 000 euroa, tutkimusmenot 2 280 000 euroa). Usean vuoden aikajänteellä ylijäämä on riittänyt tutkimusmenojen kattamiseen. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot jäivät 3 % budjetoitua pienemmiksi. Suoritetuotoista huomattava osuus koostuu ajoneuvojen rekisteröintisuoritteista, joiden määrät eivät toteutuneet ennakoidun mukaisesti johtuen ajoneuvokaupan tilanteesta. Myös tuottojen kannalta merkittävät tieliikenteen kuljettajantutkintojen määrät jäivät pienemmiksi kuin oli budjetoitu. Edellä mainittu vaikutti suoraan suoritteiden ulkopuolisten palveluiden ostoista aiheutuviin kustannuksiin, jotka jäivät huomattavasti ennakoitua pienemmiksi. Kun muutkin suoritetuotannon kustannukset lukuun ottamatta henkilöstökustannuksia jäivät selkeästi budjetoiduista, muodostui julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuudeksi 101 % (budjetoitu 95 %). Erityislain perusteella määrätään katsastustoiminnan maksu. Suoritemaksu peritään jokaisesta suoritetusta katsastuksesta. Katsastusten määrän ollessa aiempia vuosia selkeästi suurempi kustannusvastaavuus toteutui tavoiteltua korkeampana (124 %, budjetoitu 121 %), mutta kuitenkin alempana kuin edellisenä vuonna (129 %). Organisaatiomuutoksista johtuen erityislain alaisen toiminnan kustannukset on jouduttu joiltakin osin määrittelemään laskennallisesti. Seuraavassa on lentoliikenteen valvontamaksun (veroluontoinen maksu) kustannusvastaavuuslaskelma. Maksu (1,20 euroa) oli sama kuin vuonna 2012 (1,00 euroa vuonna 2011). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto 11 139 305 euroa Lentoliikenteen valvontamaksua vastaavat kustannukset 12 348 011 euroa Kustannusvastaavuus 90 % 10
Maksullinen toiminta (t ) Liikennevälineiden rekisteröinti Pätevyyksien rekisteröinti TUOTOT tav. 2012 2011 tav. 2012 Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot 37 018 38 727 40 176 40 820 8 188 7 729 7 809 8 357 Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ 37 018 38 727 40 176 40 820 8 188 7 729 7 809 8 357 2011 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 20 34 22 38 7 12 12 16 Henkilöstökustannukset 2 035 2 062 1 639 1 523 677 634 858 847 Vuokrat 320 377 310 326 115 133 171 162 Ulkopuoliset palvelut 22 545 25 061 24 465 26 011 4 432 5 531 3 808 4 087 Muut erilliskustannukset 162 215 183 62 19 33 48 55 Erilliskustannukset yhteensä 25 082 27 749 26 618 27 959 5 251 6 343 4 897 5 167 KÄYTTÖJÄÄMÄ 11 936 10 978 13 558 12 861 2 938 1 387 2 912 3 190 Sisäiset siirrot 199 67 21 510 185 200 1 408 793 Osuus muista yhteiskustannuksista 7 143 8 071 7 154 6 582 2 325 1 948 1 686 1 391 Kokonaiskustannukset yhteensä 32 424 35 888 33 794 35 051 7 761 8 490 7 991 7 351 YLI/ALIJÄÄMÄ 4 594 2 839 6 383 5 769 427-761 -182 1 006 Kustannusvastaavuus - % 114 % 108 % 119 % 116 % 106 % 91 % 98 % 114 % Maksullinen toiminta (t ) Tutkinnot, luvat ja valvonta Erityislain alainen TUOTOT tav. 2012 2011 tav. 2012 Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot 27 352 28 298 26 600 28 467 Erityislain alaiset tuotot 7 240 6 988 6 921 6 988 TUOTOT YHTEENSÄ 27 352 28 298 26 600 28 467 7 240 6 988 6 921 6 988 2011 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 91 165 90 96 8 13 9 14 Henkilöstökustannukset 8 330 7 897 7 538 4 937 953 880 862 887 Vuokrat 1 157 1 379 1 161 773 116 143 134 157 Ulkopuoliset palvelut 14 528 15 611 15 834 14 615 1 971 2 130 1 389 1 816 Muut erilliskustannukset 429 521 516 449 47 40 43 49 Erilliskustannukset yhteensä 24 535 25 572 25 140 20 870 3 094 3 206 2 437 2 922 KÄYTTÖJÄÄMÄ 2 816 2 726 1 460 7 598 4 146 3 781 4 484 4 066 Sisäiset siirrot -1 689-1 471-2 728-2 743 1 494 1 304 1 408 1 440 Osuus muista yhteiskustannuksista 8 564 10 600 6 819 6 918 1 246 1 282 1 538 1 461 Kokonaiskustannukset yhteensä 31 410 34 701 29 231 25 044 5 833 5 792 5 383 5 824 YLI/ALIJÄÄMÄ -4 059-6 403-2 631 3 423 1 406 1 195 1 538 1 164 Kustannusvastaavuus - % 87 % 82 % 91 % 114 % 124 % 121 % 129 % 120 % 11
Maksullinen toiminta (t ) Liiketaloudelliset suoritteet Maksullinen toiminta yhteensä TUOTOT tav. 2012 2011 tav. 2012 2011 Liiketaloudelliset tuotot 9 323 9 094 8 658 9 126 9 323 9 094 8 658 9 126 Julkisoikeudelliset tuotot 72 558 74 755 74 585 77 644 Erityislain alaiset tuotot 7 240 6 988 6 921 6 988 TUOTOT YHTEENSÄ 9 323 9 094 8 658 9 126 89 120 90 836 90 164 93 758 KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet 16 29 17 18 143 253 149 182 Henkilöstökustannukset 1 333 1 339 960 802 13 328 12 811 11 858 8 996 Vuokrat 256 313 241 177 1 963 2 345 2 016 1 594 Ulkopuoliset palvelut 3 921 3 528 2 868 2 707 47 397 51 861 48 364 49 236 Muut erilliskustannukset 41 33 41 38 698 842 830 653 Erilliskustannukset yhteensä 5 567 5 241 4 127 3 743 63 529 68 111 63 218 60 662 KÄYTTÖJÄÄMÄ 3 757 3 853 4 531 5 383 25 592 22 725 26 945 33 097 Sisäiset siirrot -82 0 0 678 108 100 110 678 Osuus muista yhteiskustannuksista 2 917 3 484 2 121 1 394 22 194 25 386 19 318 17 746 Kokonaiskustannukset yhteensä 8 402 8 725 6 248 5 815 85 831 93 597 82 647 79 086 YLI/ALIJÄÄMÄ 922 369 2 410 3 311 3 290-2 761 7 517 14 673 Kustannusvastaavuus - % 111 % 104 % 139 % 157 % 104 % 97 % 109 % 119 % Taulukossa on esitetty maksullisen toiminnan jaottelu talousarvion kustannusvastaavuuslaskelman mukaisesti. Toiminta on jaettu julkisoikeudellisten suoritteiden tuotannon mukaisesti seuraaviin pääryhmiin: liikennevälineiden rekisteröinti, pätevyyksien rekisteröinti sekä tutkinnot, luvat ja valvonta. Toimintojen jaottelua tukee Trafin organisaatiorakenne. Taulukossa on lisäksi eroteltu erityislain alainen ja liiketaloudellinen toiminta, joita on kuvattu 1.4.4 luvun ensimmäisen taulukon yhteydessä. Liikennevälineiden rekisteröinti -suoriteryhmään sisältyvistä kahdesta ylijäämäiseksi säädetystä suoritteesta johtuen on toiminnan kustannusvastaavuus ollut hieman ylijäämäistä. Vuonna toiminnan kustannusvastaavuus oli 114 %. Suoritteiden tuotto jäi budjetoidusta suoritemäärien laskemisesta johtuen. Kun toiminnan kustannukset jäivät budjetoiduista, toteutui kustannusvastaavuus budjetoitua (108 %) selvästi korkeampana, mutta kuitenkin edellistä vuotta (119 %) alhaisempana. Budjetoidun toiminnan ja toteutuman eroja selittää toimintavuoden taloudellisen tilanteen heikko kehitys. Vaikka toiminta kattaa kaikki liikennemuodot, taloustilanteen vaikutukset ovat erityisesti näkyvissä suurivolyymisessä ja suhdanneherkässä tieliikennesektorissa, jossa henkilöasiakkaat ovat suuressa roolissa. Budjetointivaiheessa näkymät vuodelle olivat maltillisesti positiivisia ja ennustivat pientä kasvua. Vuoden alkupuoliskolla toiminta oli vahvasti alijäämäistä, mutta syksyllä autokauppa kuitenkin hieman piristyi, ja tuotot toteutuivat lopulta 4 % budjetoitua pienempinä. Kustannusten jäämistä budjetoidusta tasosta selittää sopimusrekisteröijille suoritemäärien mukaisesti maksettavien palvelukorvauskulujen toteutuminen ennakoitua pienempinä. Palvelukorvausten määrä väheni kuitenkin suhteellisesti enemmän, koska Trafin omien sähköisten rekisteröintipalvelujen käyttö lisääntyi huomattavasti vuoden takaisesta. 12
Pätevyyksien rekisteröinnin merkittävimmät suoritteet ovat tieliikenteen ajokortit, piirturikortit ja ajoluvat. Vuoden tuotot toteutuivat noin 6 % yli ennakoidun, vaikka ajokortista perittävää maksua laskettiin toista vuotta peräkkäin kustannusvastaavuuden pitämiseksi edellytetyllä tasolla. Ammattipätevyyskorttien määrä kasvoi kuitenkin ennakoitua enemmän johtuen toimintavuonna voimaantulleesta lakimuutoksesta, jonka mukaan kaikilla linja-autonkuljettajilla tulee olla joko erillinen ammattipätevyyskortti tai vastaava merkintä. Toiminnan kustannukset eivät myöskään toteutuneet ennakoidusti, vaan jäivät selkeästi budjetoidusta, erityisesti ulkopuolisten palveluiden kustannuksiin sisältyvistä IT-ylläpidon kustannuksista johtuen. Kustannusvastaavuudeksi muodostui 106 % (budjetti 91 %). Tutkinnot, luvat ja valvonta pitää sisällään maksullisen toiminnan osalta runsaasti henkilötyötä vaativia suoritteita, jotka ovat perinteisesti olleet kustannusvastaavuudeltaan hieman alijäämäisiä. Toiminnan tuotot jäivät hieman ennakoidusta tasosta, vaikka suoritteisiin tehtiin maksukorotuksia. Budjetointi oli aiempaa haasteellisempaa maksuasetuksen uudistuksessa tehtyjen merkittävien suoriterakennemuutosten vuoksi. Toiminnan kustannukset lukuun ottamatta henkilöstökustannuksia jäivät budjetoidusta, ja toiminnan kustannusvastaavuus oli 87 % (tavoite 82 %). Vuoden 2011 luvut ovat laskennallisia johtuen organisaatiorakenteen muuttumisesta. Viraston maksullisen toiminnan kokonaistuotot jäivät budjetoidusta julkioikeudellisten tuottojen vähenemisen vuoksi. Kustannuslajeista henkilöstökustannusten budjetti ylittyi tarkasteltaessa viraston maksullista toimintaa kokonaisuudessaan. Muiden kustannuslajien toteutumat jäivät budjetoitua alhaisemmiksi. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 104 % (tavoite 97 %). 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta Liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristö Turvallisuuden ja ympäristön tilakuva: ympäristötilakuva kehitetty, turvallisuustilakuva käytössä. Tavoite toteutui. Ympäristöindikaattorit on kehitetty ja hyväksytty Trafin johtoryhmässä 12.12.. Turvallisuus- ja ympäristöindikaattorit ovat käytössä. Turvallisuuden tilaa seurataan mm. indikaattorien ja analysoinnin avulla ja turvallisuuden vuosikatsaukset (meri, ilma, rautatie, tie) on julkaistu syksyllä. Neljännesvuosikatsauksia on julkaistu neljä kappaletta vuonna. Vastuulliset toimintamallit (ammattiliikenne): mallit kehitetty ja koekäytetty (kolme kokeilua). Tavoite toteutui. Malli on kehitetty ja koekäytöstä on tehty sopimus syksyn aikana (6 kokeilua). Vastuulliset valinnat (yksityiset): Ajokäyttäytymisen palautejärjestelmäkokeilut (TrafiSafe) ja autovalintatyökalut valmiit. Tavoite toteutui. Palautejärjestelmän vaikuttavuudesta on saatu positiiviset tulokset, jotka esiteltiin älyliikenteen (ITS) maailmankongressissa Tokiossa. Tuloksia esitellään myös Euroopan kokouksessa Helsingissä kesäkuussa 2014, jolloin niitä täydennetään kuluvan talven ajotapatiedoilla. EkoTrafi-palveluun on lisätty tieto Euro NCAP 5 tähteä -merkinnöistä suunnitellun mukaisesti. KV-vaikuttamisen tehostaminen: vaikuttamisprosessit on tunnistettu ja vaikuttamissuunnitelma on tehty. Tavoite toteutui. Kansainvälisen vaikuttamisen tehostamiseen liittyvät tehdyt kehitystoimet on esitelty ja hyväksytty Trafin johtoryhmässä 24.10.. Palvelutaso Asiakastyytyväisyys, asiakkaat vähintään 3,6. Tavoite ei toteutunut, koska tulos oli 3,38. Kohderyhmäksi on valittu lentotoiminta (luvat), rataverkon haltijat, rautatieliikenteen harjoittajat, varustamot ja laivayhtiöt, satamat, kuljettajatutkintojen vastaanottajat, katsastusase- 13
mat/katsastus, autoliikkeet, rahoitusyhtiöt, ennakkoilmoittajat, maahantuojat, tieliikenteen kansainvälisiä kuljetuslupia hakeneet, ammattipätevyyskouluttajat, sähköisen asioinnin asiakkaat (SEDU) ja autoilu-teeman asiakkaat. Tutkimuksen sisältö on muuttunut (vuonna tulos mitattiin lvm:n koordinoimalla hallinnonalan tutkimuksella), joten edellisien vuosien tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Asiakastyytyväisyys, sidosryhmät vähintään 3,6. Tavoite ei toteutunut, koska tulos oli 3,37. Asiakastyytyväisyys on mitattu yhteisellä tutkimuksella lvm:n, Liikenneviraston, Viestintäviraston ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa. Kohderyhmä on ollut Trafin sidosryhmäfoorumiin kutsutut johtotason henkilöt. Tutkimuksen sisältö on muuttunut (vuonna tulos mitattiin lvm:n koordinoimalla hallinnonalan tutkimuksella), joten edellisten vuosien tulokset eivät ole vertailukelpoisia. 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan työilmapiirikyselyillä. Trafin työilmapiirikyselyn tulos oli vmbaro-kyselyllä toteutettuna 3,6 (asteikko 1-5). Tulos parani edellisestä vuodesta 0,1:llä. Viraston tulos on tasaisesti parantunut vuodesta 2010 lähtien. Viraston henkilötyövuosien kokonaistoteutuma oli 548 henkilötyövuotta, mutta kun kokonaistoteutumasta vähennetään henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneet ja korkeakouluharjoittelijat, saadaan viraston henkilötyövuosien määräksi 526 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosimäärä pystyttiin pitämään tavoitearvossa, vaikka alueellistamisvelvoitteesta johtuen on vielä kaksoismiehitystä muutamissa tehtävissä. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 47 henkilöä. Määräaikaisten osuus oli 8,2 % koko henkilöstöstä. Henkilöstöstä 43,9 % oli naisia ja 56,1 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä oli 45,1 vuotta. Yli 45-vuotiaiden osuus oli 50,2 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,5. Ylempi korkeakoulututkinto oli 36 %:lla henkilöstöstä. Trafiin palkattiin vuoden aikana 79 uutta virkamiestä. Palkatuista vakinaiseen virkaan palkattiin 37 ja määräaikaiseen virkaan 42 henkilöä. Trafin palveluksesta poistui 74 virkamiestä, joista 20 oli vakituista ja 54 määräaikaista. Vuonna sairauspoissaoloja kertyi 7,3 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Sairauspoissaolojen määrä on merkittävästi laskenut edellisen vuoden lukemasta. Sairauspoissaolojen vähentyminen tarkoittaa vuositasolla 326 000 euron säästöä. Virasto sopii työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuosittain työterveyshuollosta vastaavan Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Työterveyshuolto kattaa ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon. Työterveyshuollon kulut olivat 380 696 euroa. Henkilöstön virkistys- ja liikuntaharrastuksia tuettiin sähköisillä liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Trafin henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja: henkilöstömäärä 572 henkilötyövuodet 526 miehiä 56 % naisia 44 % keski-ikä (vuosia) 45,1 yli 45-vuotiaiden osuus 50,2 % koulutustasoindeksi (1-8) 5,5 sairauspoissaolopäivät (työpäivää/htv) 7,3 14
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (hlö) 1 toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet (hlö) 49 Henkilöstön jakautuminen ikäluokittain: 1 % 1 % 22 % 27 % 22 % 27 % 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- Työvoimakustannukset vuonna (luvut Tahti-järjestelmästä 25.2.2014) palkkasumma 32 971 716 euroa tehdyn työajan palkat 25 375 410 euroa edellisen osuus palkkasummasta 77,0 % välilliset työvoimakustannukset 15 942 709 euroa edellisen osuus työajan palkoista 62,8 % henkilötyövuoden hinta 75 447 euroa Henkilöstöinvestoinnit vuonna (euroa/htv): koulutus ja osaamisen kehittäminen 3 778 euroa työtyytyväisyyden edistäminen 324 euroa työkunnon edistäminen 519 euroa työterveyshuolto 695 euroa yhteensä 5 316 euroa 1.7 Tilinpäätösanalyysi 1.7.1 Rahoituksen rakenne Oheinen laskelma kuvaa Trafin rahoituksen rakennetta vuonna 2012 (huom! rahoituslaskelman ja tuotto- ja kululaskelmien, ml. kustannusvastaavuuslaskelmien, väliset erot johtuvat tehtyjen investointien sekä poistojen ja pääoman korkojen välisestä erosta). 15
Rahan lähteet 2012 2011 Maksullisen toiminnan tulot 89 121 90 164 93 758 Muut tulot 573 318 220 Valtion siirtomääräraha 42 562 40 502 35 420 Arviomääräraha 0 0 0 Edelliseltä vuodelta siirretty määräraha 16 767 19 615 13 205 Rahan lähteet yhteensä 149 023 150 599 142 603 Rahan käyttö Maksullisen toiminnan menot 83 253 80 592 76 351 Maksuttoman toiminnan menot 50 719 53 240 46 637 Määrärahan siirto seuraavalle vuodelle 15 051 16 767 19 615 Rahan käyttö yhteensä 149 023 150 599 142 603 Kertynyt ylijäämä/alijäämä 0 0 0 Viraston rahoitus koostuu lähes täysin maksullisen toiminnan tuotoista, kaksivuotisesta siirtomäärärahasta ja edelliseltä vuodelta siirretystä määrärahasta. Maksullisen toiminnan tuotot ovat rahoituksen lähteistä merkittävin, vuonna yhteensä 89 120 739 euroa. Muiden tulojen vaikutus rahoitukseen ei ole yleensä huomattava, vuonna muut tulot olivat 572 713 euroa. Vuoden 2012 siirtomäärärahaa oli käytettävissä 16 766 759 euron verran ja vuodelle 2014 puolestaan siirrettiin osa uudesta siirtomäärärahasta eli yhteensä 15 051 195 euroa. Vuoden tulot olivat hieman budjetoitua pienempiä. Menot alittivat budjetoidun selvästi (tätä on selostettu tarkemmin kappaleessa 1.7.3). Maksullisen toiminnan osuus on Trafilla huomattava. Monin paikoin on ongelmana määrittää maksut tilivuoden menoja vastaavasti oikeansuuruisiksi. Tuloja budjetoitaessa suunnitteluprosessit käsittävät yksityiskohtaiset maksu- ja volyymikohtaiset ennusteet. Viraston tavoitteena on pyrkiä löytämään suoritteille omakustannusarvo (kustannusvastaavuus 100 %), mutta tällöin tulisi myös volyymit pystyä ennustamaan riittävän tarkkaan. Monilta osin kysynnän ennustaminen on parhaimmillaankin arvio. Maksutasoa pyritäänkin seuraamaan usean vuoden aikajänteellä, jolloin maksutaso olisi riittävän vakaa ja keskimäärin tasapainossa. Lisäksi maksutuloa voidaan käyttää ainoastaan ao. suoritteiden tuottamiseen, joten maksuilla ei voi rahoittaa toimintaa, johon virasto saa rahoitusta valtion budjetista. Viraston rahoituksen rakenne on haastava, mikä edellyttää ennen toimintavuoden alkua tarkkaa budjetointia sekä tilivuoden aikana ennusteiden laatimista. 1.7.2 Talousarvion toteutuminen Trafin toimintamenomomentille 31.20.01 myönnettiin kaksivuotista siirtomäärärahaa yhteensä 42 562 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa otettiin huomioon momentille 11.19.05 budjetoitu lentoliikenteen valvontamaksun tuottoa vastaava osuus 11 545 000 euron verran. Lisäksi vuodelta 2012 siirtyi siirtomäärärahaa yhteensä 16 766 759 euron verran, joka käytettiin kokonaan vuonna. Tämän jälkeen siirtomäärärahaa vuodelta siirtyi seuraavalle vuodelle 15 051 195 euroa. Toimintamenomomentti 31.20.01 päätyi vuonna menopuolelle 44 277 564 euron verran. 16
Talousarvion toteutumiseen liittyy läheisesti viraston rahoituksen rakenne, jota on selostettu kappaleessa 1.7.1. Budjettirahoitteista olivat sääntely-toimialan (toteutunut 14 551 000 euroa, budjetti 15 332 000 euroa) sekä osa vaatimustenmukaisuus-toimialan (toteutunut 12 399 000 euroa, budjetti 13 009 000 euroa) ja tietovarannot-toimialan (toteutunut 18 357 000 euroa, budjetti 18 762 000) toiminnoista. Viimeksi mainittuun sisältyy ajoneuvoverotustehtävien hoito, jonka määräraha oli 11 680 000 euroa ja toteutuma 11 748 000 euroa. Alueellistamiseen virastolle ei myönnetty erillistä määrärahaa, vaan toimenpiteet toteutettiin toimintamenomomentin puitteissa. Vuonna alueellistamiseen (ns. perustamiskustannukset) käytettiin 353 000 euroa (2012: 373 000 euroa). Kuljettajatietojärjestelmät (KT1) saatiin valmiiksi vuoden tammikuussa. Merkittävimmät muut tietojärjestelmäprojektit vuonna olivat ilmailun uudet tietojärjestelmät (IKE), merija vesiliikenteen rekisterikokonaisuuden hanke (PURKKI) sekä tiedonluovutushanke (TILU). IKEn kustannukset olivat 998 000 euroa, PURKKIn 1 156 000 euroa sekä TILUn 731 000 euroa. Ajoneuvoverotuottoja kertyi vuonna yhteensä 860 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 753 miljoonaa euroa). Kasvu johtui pääasiassa siitä, että ajoneuvoveron perusvero-osuutta nostettiin lakimuutoksella 1.1.2012. Koska ajoneuvoveroa maksuunpannaan etukäteisesti, korotettua veroa sovellettiin 12 kuukauden siirtymäajan vuoksi veroon, joka kohdistui 1.1. ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon. Veron korotuksen vaikutukset ovat siten näkyneet täysimääräisesti vasta toimintavuonna. Autoveron tuotto oli 5,7 miljoonaa euroa (2012: 9,3 miljoonaa euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto oli 11 139 000 euroa. Kirjanpitoon verot kirjataan maksuperusteisesti, kuten tilinpäätöksen liitetiedoissa on eritelty. Verotuotot ovat rahoituksellisesti verohallituksen tuottoja, mutta ne näkyvät viraston tuotto- ja kululaskelmassa kohdassa Verot ja veronluonteiset maksut. 1.7.3 Tuotto- ja kululaskelma Trafin toiminnan tuotot olivat 89 693 452 euroa ja toiminnan kulut 131 408 203 euroa. Viraston maksullisen toiminnan tuotot jäivät hieman budjetoidusta ja ne jakautuivat suoriteryhmittäin seuraavasti: Tuottojen jakautuminen 8 % 9 % 10 % 31 % 42 % Liikennevälineiden rekisteröinti Tutkinnot, luvat ja valvonta Liiketaloudelliset suoritteet Pätevyyksien rekisteröinti Erityislain alainen 17
Muita toiminnan tuottoja kertyi toimintavuonna 572 713 euroa, josta 151 612 euroa oli EUmatkakorvauksia. Menojen jakautuminen 5 % 5 % 0 % 0 % Palvelujen ostot Henkilöstömenot 29 % 61 % Muut erillismenot Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja tavarat Investoinnit Aineita ja tarvikkeita hankittiin 538 326 eurolla (budjetti 863 153 euroa). Kaikkien tiliryhmän tilien toteutuma jäi budjetoidusta, erityisesti arvoltaan vähäisiä laitteita, koneita ja kalusteita ja ATK-laitteita hankittiin arvioitua vähemmän kuten myös elintarvikkeita ja juomia. Henkilöstömenoja toteutui 39 876 146 euroa. Lomapalkkavelka kasvoi 548 150 euroa, yhteensä 6 442 278 euroon. Henkilöstömenojen budjetti ylittyi 3 499 445 euroa (9,6 %), mikä aiheutui useasta eri tekijästä: htv-raamin kasvusta, harjoittelijoiden määrän kasvusta (+ 4 htv), uusien aiempia vaativien tehtävien vaativuustason noususta (erityisesti virastolle tulevien uusien tehtävien vastaanottamisen mahdollistavasta tehtävänkuvien muokkaamisesta entistä vaativammaksi), rekrytointiprossin nopeutumisesta sekä sairauspoissaolojen vähentymisestä. Tämän lisäksi virastossa otettiin käyttöön vuonna 2012 tulospalkkiojärjestelmä. Edellisen vuoden toteumien perusteella toimintavuonna maksettu tulospalkkio ylitti huomattavasti tähän budjetoidun summan. Vuokramenoja toteutui 6 088 939 euroa, mikä oli budjetoitua (6 554 567 euroa) vähemmän. Muiden rakennusten vuokrat alittuivat johtuen mm. aluetoimipisteiden tilavarausten vuokrien toteutumisesta alle ennakoidun ja yhden toimitilavuokrasopimuksen päättymisestä arvioitua aiemmin. Myös ATK-laitteiden vuokrat jäivät budjetista. Muiden vuokrien budjettiylitys aiheutui pääosin liian alhaisiksi arvioiduista irtaimiston vuokrista. Palvelujen ostoja, yhteensä 80 953 436 euroa, toteutui huomattavasti budjetoitua vähemmän (budjetti 87 125 263 euroa). Palvelun ostot muodostuvat selkeästi suurimman osuuden viraston toiminnan menoista. Tiliryhmä on laaja, ja useiden tilien toteutuma eroaa budjetoidusta. Seuraavassa on esitetty merkittäviä eroja tileittäin: ICT-laitteiden korjaus- ja kunnossapito -tilin toteutuma alitti budjetoidun selvästi (toteutuma 83 113 euroa, budjetti 280 000 euroa). Laitteiden omistamisen sijaan on virasto pyrkinyt siirtymään vuokralaitteiden käyttöön ja sopimuksiin, joissa huolto sisältyy laitteiden vuokriin. Suurelta osin tilin alitus johtuukin siitä, että virasto luopui kansalaisneuvonnassa käytetyistä puhelinlaitteista, jolloin näiden ennakoidut huoltomenot jäivät toteutumatta. Postipalvelut-tilin toteutuma oli 3 767 963 euroa (budjetti 4 278 991 euroa). Alitus johtui mm. ajokorttiuudistuksesta aiheutuneiden uusien postitusmenojen toteutumisesta ennakoitua alempina. Lisäksi verolippujen postitusmenot vähenivät lippujen tulostuksesta 18
vuoden loppupuolella tehdyn sopimuksen myötä: hinnoittelurakenteen muutos siirsi menoja postipalveluista painatuspalveluihin, jonka budjetti ylittyi (toteutuma 3 575 022 euroa, budjetti 3 391 600 euroa). Tietoliikennepalvelut-tilin toteutuma, 563 962 euroa, jäi ennakoidusta (budjetti 685 000 euroa). Palvelut kilpailutettiin vuonna 2012, eikä budjetointivaiheessa onnistuttu ennakoimaan täysin kilpailutuksen hintavaikutuksia. Ostetut ICT-tukipalvelut eivät toteutuneet budjetoidusti (toteutuma 512 335 euroa, budjetti 690 000 euroa), sillä palveluiden käyttö jäi arvioitua vähäisemmäksi. LTJ-käyttöpalvelut-tilin toteutuma alittui merkittävästi (toteutuma 746 224 euroa, budjetti 1 255 000 euroa). Budjetoidut menot jäivät toteutumatta, koska budjetointivaiheessa ei ollut käytettävissä tietoa järjestelmän alasajon aikataulusta: alasajoprojekti toteutettiin vaiheittain, ja vaiheistuksen aikataulu tarkentui toimintavuoden aikana. Rekisterijärjestelmien käyttöpalvelut -tili ylittyi 962 697 eurolla (toteutuma 7 412 697 euroa, budjetti 6 450 000 euroa). KT1-järjestelmien käyttöönotto ja siihen liittyvät jatkuvien palvelujen menot toteutuivat yli ennakoidun. Lisäksi myös muista projekteista aiheutui ennakoimattomia käyttöpalvelumenoja. Muut IT-lähiverkon käyttöpalvelut ylittyi merkittävästi (toteutuma 1 882 536 euroa, budjetti 910 000 euroa). Vuonna otettiin tuotantoon suuri määrä uusia palveluita, joiden vaikutuksia jatkuviin käyttöpalveluihin ei pystytty luotettavalla tavalla yksilöimään budjetointivaiheessa. Sovellusvuokrauspalvelut (ASP, SAAS) -tilin toteutuma jäi huomattavasti budjetoidusta (toteutuma 210 491 euroa, budjetti 764 400 euroa), koska osa menoista ei toteutunut suunnitellusti, vaan siirtyi vuodelle 2014. Koulutuspalvelut-tilin toteutuma alitti budjetin (toteutuma 1 122 645 euroa, budjetti 1 325 313 euroa), koska aivan kaikkia koulutussuunnitelmia ei ehditty toteuttaa suunnitellusti. On kuitenkin huomattava, että verrattuna aikaisempiin vuosiin koulutuspalveluja käytettiin selvästi suunnitellummin (toteutuma vuonna 2012 oli 809 466 euroa). Muut henkilöstöpalvelut (toteutuma 992 128 euroa, budjetti 1 246 000 euroa) alitti budjetin. Ostopalveluhenkilöitä käytettiin huomattavasti vähemmän kuin oli ennustettu. Tutkimuspalvelut-tilin budjetti ylittyi (toteutuma 2 280 358 euroa, budjetti 2 000 000 euroa). Kahden tutkimushankkeen, Trafin yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja Tiedosta toimenpiteisiin, budjetin ylitys (200 000 euroa) hyväksyttiin viraston johtoryhmässä. Lisäksi osa vuodelle 2012 budjetoiduista menoista toteutui vasta vuonna. IT-projektien ja IT-ylläpidon tilien toteutuma yhteensä, 12 972 824 euroa, alitti budjettinsa (14 231 000 euroa). Toimintavuoden aikana oli hankintoja priorisoitava ja uudelleenkohdennettava, mistä syystä aiheutui eroja budjetoituun (projektihankintoja tehtiin suunniteltua enemmän ja ylläpidon osalta suunniteltua vähemmän). IT-salkun budjetin alitukseen on vaikuttanut hankintojen hintataso, joka on uusien tai uusittujen sopimusten myötä laskenut ja tietohallinnossa käyttöönotettu ns. ketterä toimintamalli, joka on tehostanut toimintaa. Konsultointi- ja suunnittelupalvelut -tili toteutui selkeästi alle suunnitellun (toteutuma 3 746 632 euroa, budjetti 5 660 500 euroa). Alitus johtui useasta eri tekijästä. Asiointi- ja asiakirjapalveluiden osalta ennakoituja menoja jäi toteutumatta mm. pysyviin ja pitkäaikaissäilytettäviin asiakirjoihin liittyvän käsittely- ja arkistointipalvelun ennakoitua myöhäisemmästä käynnistymisestä ja merkittävien kehittämistoimenpiteiden siirtymisestä johtuen. Tietohallinnon konsultointi ja suunnittelumenojen osalta budjettialitus johtuu se- 19
kä uuden toimintamallin myötä tehostuneesta toiminnasta että projektien aloituksen siirtymisestä. Puhelinvälityspalveluiden hankintaan oli varattu 410 000 euroa, mutta toteutuma, 95 007 euroa, jäi tästä merkittävästi. Budjetoinnin jälkeen tehty kilpailutus laski palvelun hintaa huomattavasti. Suoritemäärien mukaan muuttuvat rekisteröinnin palvelukorvaukset (toteutuma 17 520 599 euroa, budjetti 18 611 643 euroa) jäivät budjetoidusta johtuen ajoneuvokaupan tilanteesta. Samasta syystä myös rekisterikilpimenot jäivät budjetistaan 198 892 euroa. Myös kuljettajantutkintojen palvelukorvaukset -tili alitti budjettinsa suoritemäärän toteuduttua ennakoitua alempana (toteutuma 11 485 142 euroa, budjetti 11 886 740). Asia on selostettu tarkemmin luvussa 1.4.4. Muut ulkopuoliset palvelut -tilin (toteutuma 3 377 714 euroa, budjetti 3 987 883 euroa) jäi ennakoidusta. Konsultointi- ja suunnittelupalvelut -tilin toteutuman yhteydessä esitettyjen asiointi- ja asiakirjapalveluiden toimenpiteiden käynnistyminen ennakoitua myöhemmin selittää merkittävimmän osuuden alituksesta. Muut erillismenot jäivät alle budjetoidun (toteutuma 6 887 641 euroa, budjetti 7 280 806 euroa). Matkamenojen budjetointiin kiinnitettiin erityistä huomiota, ja viraston menot toteutuivatkin lähes budjetoidusti toteutuman ollessa 1 950 027 euroa (budjetti 1 999 826 euroa). Muut pakolliset maksut -tilin toteutuma (827 958 euroa) ylitti budjetin (393 380 euroa) merkittävästi. Tämä aiheutui tilille kirjattavien ajoneuvoveron ulosottomaksujen ylittymisestä, sillä verojärjestelmään tehdyn järjestelmämuutoksen aiheuttaman ulosottomaksujen kasvun arvioitiin vielä budjetointivaiheessa olleen kertaluonteinen. Jäsenmaksuja ulkomaille maksettiin 3 691 591 euroa, mikä oli 15 % ennakoitua (4 375 100 euroa) vähemmän. Valmistus omaan käyttöön (5 801 250 euroa) oli käynnissä olleiden IKE- sekä PURKKIprojektien menojen aktivointia taseeseen. Poistot (2 764 964 euroa) ovat pääosin valmistuneiden järjestelmien vuosipoistoja. Rahoitustuotot (9 696 euroa) ja -kulut (4 827 euroa) olivat yksittäisiä korkoja. Satunnaisissa tuotoissa (19 032 euroa) on vahinkovakuutuskorvaus sekä Ajovarman maksama sopimussakko. Satunnaiset kulut (14 835 euroa) koostuvat useista pienistä vahingonkorvauksista (lähinnä ajokorttivalokuviin liittyen) ja muista maksetuista korvauksista. 1.7.4 Tase Taseen loppusumma 31.12. oli 21 145 591 euroa, josta vastaavissa oli käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten menojen osuus 15 494 475 euroa. Tuotto- ja kululaskelman valmistus omaan käyttöön 5 801 250 euroa merkitsi keskeneräisten projektien menojen (PURKKI ja IKE) aktivointia taseeseen. Poistot 2 764 946 euroa taas merkitsivät pääosin valmistuneitten järjestelmien jäännösarvon pienenemistä. Poistojen ollessa aktivointeja pienemmät käyttöomaisuuden arvo taseessa kasvoi. KT1 käyttöönotto tapahtui vuoden tammikuussa ja siihen kuuluneiden kehitysprojektien menot aktivoitiin keväällä pitkävaikutteisiin menoihin ja ne poistetaan suunnitelman mukaisesti. Aineellisten hyödykkeiden saldo laski edelliseen vuoteen verrattuna, koska Helsingin konttorin (Kumpulantie 9-11) auditorioremontin menoja poistettiin suunnitelman mukaisesti. Muut aineelliset hyödykkeet (43 796 euroa) ovat taide-esineitä. Koneiden ja laitteiden sekä kalusteiden osalta pääsääntönä on, että ko. käyttöomaisuus hankitaan leasingin kautta. 20