ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 12 Tekninen lautakunta sivu 1 Kokousaika 30.6.2011, kello 16.30 18.30 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa Ilkanrati, kokoushuone Saunamäki Anssi, puheenjohtaja Alho Antti Mäenpää Juha, saapui klo 16.33 :n 129 käs. jälkeen Olkkola Akiliina Pikkumäki Marjo Saunamäki Juhani, vpj Valli Kirsti Ahola Kirsti Niemistö Esa Yli-Rasku Risto Muut saapuvilla olleet Esittelijä: vt. tekninen johtaja / kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola Sihteeri: Merja Lehto Asiantuntijat: Ilpo Miekka, Destia Oy 130 klo 16.34-17.25, vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen 130 klo 16.34-17.25. Asiat :t 128-139 Pöytäkirjan allekirjoitus Pöytäkirja on tarkastettu Anssi Saunamäki Juhani Saunamäki Merja Lehto pj. :t 131-139 pj. :t 128-130 pöytäkirjanpitäjä 1.7.2011 Teknisellä osastolla Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Akiliina Olkkola Marjo Pikkumäki 6.7.2011, virka-aikana Ilkanrati, Ilkantie 17 Merja Lehto osastosihteeri
ILMAJOEN KUNTA Tekninen lautakunta KOKOUSKUTSU/ ASIALISTA Kokousaika torstai 30.6.2011, kello 16.30 Kokouspaikka Ilkanrati, kokoushuone Käsiteltävät asiat Pykälä Pöytäkirjan liitteet Asia Sivu TEK 128 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 TEK 129 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 2 TEK 130 NAPUSTANMÄEN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITELMAT 3 TEK 131 TEK 132 1, 2, 3 OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN ASFALTTIHALKEAMIEN KORJAUSURAKOITSIJAN VALINTAA 4 VÄSTILÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVA KORTTELEISSA 7/1, 8 JA 35, VALTATIE 3:N ALUE 5 TEK 133 POIKKEAMAPÄÄTÖS/JARI JA KATARIINA MÄKI 8 TEK 134 SUUNNITTELUTARVERATKAISU/PASI MÄKI-KÖNNÖ JA ELINA SAARENPÄÄ 11 TEK 135 4 LASKUNMÄEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA MYYNTIEHDOT 17 TEK 136 4 MESTARINTIEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA MYYNTIEHDOT 18 TEK 137 LAUSUNTO/MERKITTÄVIEN TULVARISKIALUEIDEN NIMEÄMISEHDOTUKSISTA 19 TEK 138 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 22 ESITYSLISTAN ULKOPUOLINEN ASIA: TEK 139 SUUNNITTELUTARVERATKAISU/ATTE JA KATI ASIALA 23 Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusosoitus ja valitusosoitus pidetään yleisesti nähtävänä teknisellä osastolla (Ilkantie 17) keskiviikkona 6. päivänä heinäkuuta 2011 virka-aikana. Puheenjohtaja Ilmajoella 23. päivänä kesäkuuta 2011 Anssi Saunamäki, merk.
Tekninen lautakunta 30.6.2011 2 TEK 128 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Vt. teknisen johtajan ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. TEK 129 VALITAAN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Akiliina Olkkola ja Marjo Pikkumäki. Varajäsen Juha Mäenpää saapui kokoukseen klo 16.33 tämän pykälän käsittelyn jälkeen.
Tekninen lautakunta 30.6.2011 3 TEK 130 NAPUSTANMÄEN KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITELMAT Tekninen osasto on tilannut Destia Infasuunnittelu Oy:ltä kunnallistekniikan rakentamissuunnitelmat uudelle Napustanmäen asuntoalueelle. YHT 289/2011/56 Rakentamistyöt pohjoisella alueella on tarkoitus aloittaa suunnitelmien vahvistuttua syksyllä 2011 ja pohjoiskohde valmistuu alkuvuodesta 2012. Pohjoisen alueen rakentamiskustannusarvio, joka käsittää sekä tien että vesi- ja viemärijohdon rakentamisen, on 889 346. Pohjoisen alueen tontit ovat olleet tonttivaraajien kiinnostuksen kohteena ja varaustilanne on hyvä. Myöhemmässä vaiheessa rakennettavan eteläisen alueen vastaavat rakentamiskustannukset ovat 472.121. Destia Oy:stä suunnittelija Ilpo Miekka on kokouksessa paikalla esittelemässä suunnitelmia. Vt. teknisen johtajan ehdotus: Lautakunta päättää hyväksyä tehdyt suunnitelmat ja kustannusarvion sekä asettaa suunnitelmat nähtäville. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti vilkkaan keskustelun jälkeen. Esittelijä totesi keskustelun aikana, että määräraha tien tekemiseen pohjoisella alueella ei ole riittävä. Ilman valaistusta ja päällystystä lisämäärärahan tarve on n. 160.000 euroa. Ilpo Miekka Destia Oy:ltä esitteli suunnitelmia kokouksessa. Kutsuttuna asiantuntijana tämän pykälän kohdalla oli vesihuoltorakennusmestari Pekka Hirvonen. Anssi Saunamäki saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 16.55. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 30.6.2011 4 TEK 131 OIKAISUVAATIMUS KOSKIEN ASFALTTIHALKEAMIEN KORJAUSURAKOITSIJAN VALINTAA YHT 290/2011/16 Tekninen osasto on pyytänyt tarjoukset asfalttipinnoitteiden halkeamien bitumisaumaus- ja valuasfalttikorjauksista yksikköhinnalla /m alv 0 %. Määräaikaan mennessä tarjouksia jätettiin 3 kpl. Näistä kahdessa tarjouksessa (Katutekno Oy ja Pikiteam Oy) oli hinnoiteltu valuasfaltin tarjouspyynnöstä poiketen /tn. Kolmas jätetty tarjous (NCC Roads Oy) oli antanut hinnan tarjouspyynnön mukaisesti /m. Tarjousvertailussa Katuteknon ja Pikiteamin tarjoukset hylättiin tarjouspyynnön vastaisina ja NCC Roads Oy valittiin työn suorittajaksi (Vt. teknisen johtajan päätös 23.5.2011 81). Pikiteam Oy on 30.5.2011 jättänyt oikaisuvaatimuksen päätöksestä perusteenaan, että tarjouspyyntö on valuasfaltin osalta virheellinen ja yleisesti käytetty yksikkö valuasfaltin hinnoittelulle on /tn. Lisäksi Pikiteam Oy esittää, että ko. tarjousvertailussa NCC Roads Oy olisi saanut aiheetonta etua päällystysurakan myötä. Yleisesti käytössä olevan tavan mukaan tarjoajan olisi tullut tarjousaikana kirjallisesti esittää tarjouksen pyytäjälle, että valuasfaltin yksikkö muutettaisiin /tn tai tarjouksessaan esittää valuasfaltin menekki tn/m, jolloin tarjouksesta olisi saatu vertailukelpoinen tarjouspyynnön yksikön mukaisesti ( /m). Tarjousvertailu on tehty tasapuolisesti ja osapuolia syrjimättä. Hankintayksiköllä on oikeus kilpailuttaa hankinta katsomallaan yksikköhinnalla eikä siihen vaikuta se, mikä on yleisesti käytetty yksikkö. Tarjouspyyntö on määräävässä asemassa. Oikaisuvaatimusasiaa valmisteltaessa on konsultoitu Kuntaliiton lakimiestä. Vt. teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta ei katso Pikiteam Oy:n oikaisuvaatimusta aiheelliseksi ja päättää pitää edelleen voimassa tehdyn päätöksen urakoitsijavalinnasta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: vt. tekninen johtaja Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 30.6.2011 5 YHT 174/2011/512 TEK 132 VÄSTILÄN KUNNANOSAN ASEMAKAAVA KORTTELEISSA 7/1, 8 JA 35, VALTATIE 3:N ALUE --------------- TEK 76 Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 22.9.2008 Valtatie 3:n 18.4.2011 alueelle ja asettanut suunnittelun tavoitteeksi leventää liikennealue urheilukentän puolella siten, että pohjaveden suojelu voidaan toteuttaa liikennealueella pääosin ilman kaideratkaisuja. Kaavoitusprosessi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 11.12-31.12.2008 ja samaan aikaan oli epävirallisesti nähtävillä asemakaavaluonnos. Kaavoitettavaa aluetta on laajennettu siten, että se ulottuu Jurvantielle saakka yhden korttelin levyisenä. Tämä siitä syystä, että voidaan turvata tiesuunnitelman mukainen olemassa oleva liittymä Jurvantieltä liikekiinteistölle. Asemakaavan sisältö Asemakaava on esityslistan liitteenä nro 3. Valtatien liikennealue on mitoitettu 30.6.2009 valmistuneen tiesuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan sisältyy tällä tiejaksolla pohjaveden suojaus ja muutamia liittymämuutoksia. Valtatien itäpuolen suojaus toteutetaan kaideratkaisuilla ja länsipuoli ohutmuovibetoniittimattoratkaisulla. Liikennealueen laajentaminen kohdistuu kunnan omistamiin alueisiin urheilukentän kohdalla. Tiesuunnitelman mukaan kaikki muut liittymät valtatielle poistetaan paitsi paloaseman ja huoltoaseman liittymät. Asemakaava on jo aikaisemmin laadittu siten, että tämä on mahdollista myös käytännössä. Korttelialueella muutokset ovat vähäisiä. Suurin muutos tapahtuu, kun paloaseman viereinen nykyisin puistoksi osoitettu alue on muutettu korttelialueeksi. Korttelin 35 muut alueet säilyvät asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena sekä paloaseman ja huoltoaseman alueina. Urheilualueen pohjoispuoleiselle korttelialueelle on osoitettu samat toiminnat kuin nyt voimassa olevassakin kaavassa. Koko suunnittelualuetta koskee tärkeän pohjavesialueen kaavamääräys. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskus kehottaa täydentämään OAS:aa selvityksillä ja yksilöimään osalliset tarkemmin. Lausunnot ja mielipiteet Asemakaavasta on antaneet lausuntonsa Tiehallinto ja Länsi- Suomen ympäristökeskus. Lausunnot ja mielipide on esityslistan liitteenä. Lisäksi on neuvoteltu maanomistajien kanssa.
Tekninen lautakunta 30.6.2011 6 Tiehallinto esittää, että alikulun parantaminen vaatii lisää liikennealuetta ja huoltoaseman toinen liittymänuoli on poistettava. Länsi-Suomen ympäristökeskus esittää merkintöjä on tarkennettava. Kari Keskinen ja Susanna Keskinen esittävät, että kaava-aluetta tulisi laajentaa yhdistämällä kaksi rakennuspaikkaa yhdeksi, koska toinen heidän omistamansa rakennuspaikka on hankittu lisämaaksi. Mielipiteiden ja lausuntojen huomioon ottaminen Tiehallinnon esityksestä asemakaavaehdotukseen on tehty lausunnon mukaiset muutokset. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon perusteella on tehty pari muutosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma saatetaan ajan tasalle. Susanna ja Kari Keskisen mielipiteen vuoksi ei kaava ole laajennettu, koska kaavan muuttaminen lähinnä supistaisi Keskisten oikeuksia, eikä toisi mitään lisäarvoa tonteille. Neuvottelujen pohjalta on rakennuspaikka 8/5 laajennettu siten, että tontilla toiminen on helpompaa sitten, kun liittymä valtatielle on poistettu. Vastaavasti kunnan omistamaa viereistä rakennuspaikkaa on kavennettu. Rakennuspaikalle 35/4 on osoitettu liittymä Jurvantieltä. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi Västilän kunnanosan asemakaavaehdotuksen kortteleissa 7/1, 8 ja 35 Valtatie 3:n alueella liitteen nro 3 mukaisena ja asettaisi sen julkisesti nähtäväksi 30 päivän ajaksi ja pyytäisi lausunnon Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen liikenne- ja infrastrukstuurin vastuualueelta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) - - - - - - - - - - - - - - KH 26.4.2011 Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tekninen lautakunta 30.6.2011 7 (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334) ------------------------- TEK 30.6.2011 Asemakaavaehdotus ja täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet julkisesti nähtävillä 24.5-23.6.2011. Lausunnon on antanut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuurin vastuualue. Lausunnossa esitetään, että osa korttelista 35 jätetään kaavan ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti liittymän salliva nuoli Jurvantieltä poistetaan. Perusteluna on liikenneviraston ennakkolausunto, jonka mukaan tiesuunnitelmaa korjataan siten, että siitäkin poistetaan liittymä Jurvantielle. Lausunto on esityslistan liitteenä nro 1. Muita lausuntoja ei ole jätetty määräajan kuluessa. Korttelin 35 tontin 4 omistaja Antti Anian kanssa on neuvoteltu useita kertoja ja hän vaatii liittymän osoittamista Jurvantieltä kiinteistölleen. Hän on lisäksi jättänyt tekniselle osastolle osoitetun kirjeen, jossa hän vaatii, että olevat liittymät säilytetään. Kirjeeseen ovat myöhemmin, muistutusaikana, liikekiinteistön asukkaat ja yrittäjät lisänneet lausuman, että he yhtyvät kirjeessä esitettyyn lausuntoon. Toisessa kirjeessä, joka myös on tulkittava muistutukseksi, halutaan puoltaa ehdottomasti nykyisten liittymien säilyttämistä ennallaan. Kirjeet, jotka tulkitaan muistutuksiksi, ovat esityslistan liitteenä nro 2. Asemakaavan muutos liittyy valtatien 3 parantamiseen tiejaksolla Ylöjärvi-Vaasa. Koskenkorvan kohdalla tiesuunnitelmaa ei voi hyväksyä ennen, kuin kaava on lainvoimainen. Kaavan viivästyminen merkitsisi mahdollisesti myös muutoksia tehtävien toimenpiteiden aikatauluun. Tästä syystä on järkevintä rajata asemakaavan hyväksyminen alkuperäisen kaava-alueen mukaiseksi tässä vaiheessa, koska liikenneviraston kanta on ehdoton, samoin kiinteistön omistajan eriävä kanta on ehdoton. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne hyväksyvät Västilän kunnanosan asemakaavan osan kortteleissa 7/1, 8 ja 35/1, valtatie 3:n alueella liitteen nro 3 mukaisena. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 30.6.2011 8 TEK 133 POIKKEAMAPÄÄTÖS/JARI JA KATARIINA MÄKI LAUSUNTO JARI JA KATARIINA MÄEN POIKKEAMALUPAHAKEMUKSEEN Poikkeamapäätöksen hakija: Jari ja Katariina Mäki, Lasipajantie 7, 61330 Koskenkorva. YHT 287/2011/622 Rakennuspaikka: Rakennuspaikka on Koskenkorvan asemakaava-alueella korttelissa 124 rakennuspaikka 2. Se osoite on Lasipajantie 4. Rakennuspaikalla on ajoneuvojen ja tavaroiden korjaamo- ja varastotiloja. Hakijan omistus-/hallintaoikeuden peruste: Hakija omistaa rakennuspaikan. Rakennushanke: Suunnitelman mukaan tarkoituksena on laajentaa varastorakennusta 178 k-m 2. Rakennusoikeus rakennuspaikalla on hankkeelle riittävä. Rakennuspaikkaa koskevat kaava- ym. suunnitelmat: Alueella on 27.1.1989 vahvistettu asemakaava. Poikkeusluvan tarpeellisuus ja toimivalta: Suunniteltu rakentaminen poikkeaa asemakaavasta seuraavilta siten, että se sijaitsee istuttamiseen varatulla tontin osalla. Selvitys naapurien kuulemisesta: Naapureita on kuultu. Huomautuksia ei ole esitetty. Rakennustarkastajan lausunto: Poikkeamahakemusta puolletaan. Rakennusluvan edellytykset muilta osin ovat olemassa. --- Jari ja Katariina Mäen rakennushanke sijoittuu Västilän kunnanosan kortteliin 124 alla olevan kartan osoittamaan paikkaan.
Tekninen lautakunta 30.6.2011 9 Rakennuspaikka rajoittuu katualueeseen ja teollisuusalueeseen. Lasipajantien toisella puolella istutuskaistan kohdalla on kaksi omakotitaloa, joista toisen omistaa hakija. Esitetty sijoittaminen istutettavalle alueelle jättää vielä runsaasti tilaa istutuksille ja siten suojaa asuntojen suuntaan. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Ratkaisu: Tekninen lautakunta suostuu hakemukseen. Perustelu: Rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. MRL 172 Päätös on voimassa antopäivästä lukien kaksi vuotta. Käsittely: Keskustelun kuluessa Juha Mäenpää esitti, että koska hakemuksessa hakijan osoitteeksi on nimetty Lännentie 7, tulee se hallintolainmukaisesti korjata vastaamaan korttelitunnuksia. Oikea osoite on Lasipajantie 7. Antti Alho kannatti Juha Mäenpään esitystä. Puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi äänestyksen, koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys. Äänestys suoritettiin kädennostoäänestyksenä. Juha Mäenpään esitystä kannattivat Juha Mäenpää, Antti Alho, Marjo Pikkumäki ja Juhani Saunamäki. Esittelijän ehdotusta kannattivat Akiliina Olkkola, Anssi Saunamäki ja Kirsti Valli. Juha Mäenpään esitys voitti äänin 4-3. Päätös: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Hakijan osoite korjataan hakemukseen em. äänestyksen tuloksen mukaisesti Lasipajantie 7:ksi. Päätös annetaan 6.7.2011 julkipanon jälkeen.
Tekninen lautakunta 30.6.2011 10 (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 30.6.2011 11 YHT 288/2011/622 TEK 134 SUUNNITTELUTARVERATKAISU/PASI MÄKI-KÖNNÖ JA ELINA SAARENPÄÄ Suunnittelutarveratkaisun hakija: Pasi Mäki-Könnö ja Elina Saarenpää, Kehätie 10 A 1, 60510 Hyllykallio. Rakennuspaikka: Rakennuspaikka muodostuu määräalana tilasta Mäensivu RN:O 10:84, Peltoniemen kylää, osoite Sampanpolku 9, 60720 Tuomikylä. Sen pinta-ala on noin 4204 m 2. Rakennuspaikka on metsäinen, loivasti länteen viettävä. Maaperä soveltuu muuten hyvin rakentamiseen mutta lähistöllä olevien lähteiden vaikutus ja turvaaminen tulee erityisesti huomioida. Hakijan omistus-/hallintaoikeuden peruste: Hakijoilla on esisopimus määräalasta. Rakennushanke: Rakennushanke käsittää kerrosalaltaan 179 m 2 :n asuinrakennuksen. Suunnitelmien perusteella rakennus on 1-kerroksinen puurunkoinen ja lautaverhottu. Lisäksi rakennuspaikalle on suunniteltu 160 k-m 2 :n raskaan ajoneuvon säilytys- ja huoltorakennus sekä 96 k-m 2 :n talousrakennus. Käytetty rakennusoikeus: Rakennuspaikalla ei ole rakennuksia. Alueen nykyinen maankäyttö ja asutuksen luonne: Alueen ympäristössä, erityisesti etelä- ja länsipuolella, on omakotitaloasutusta. Länsipuolella on yksityisen maanomistajan palstoitussuunnitelmaalue. Sille alueelle on viimeisen 10 vuoden aikana rakennettu tai rakenteilla 8 uutta omakotitaloa ja yksi uusi vanhalle rakennuspaikalle. Lisäksi yksi omakotitalo on rakenteilla samalle palstoitussuunnitelma-alueelle jolla tämäkin hanke sijaitsee. Alueen itä- ja pohjoispuolella on metsätalousaluetta. Rakennuspaikkaa koskevat kaava- ym. suunnitelmat: Rakennuspaikalla ei ole yleiskaavaa. Yksityinen maanomistaja on laadituttanut alueelle palstoitussuunnitelman, jossa on 7 rakennuspaikkaa. Poikkeusluvan tarpeellisuus ja toimivalta: Hanke sijaitsee alueella, joka on MRL 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta. Tällöin rakennusluvan myöntäminen edellyttää johtosäännön perusteella teknisen lautakunnan päätöstä MRL 137 :n mukaisesti.
Tekninen lautakunta 30.6.2011 12 Tieyhteys, vesijohto ja viemäröinti: Aleen maanomistaja on rakentanut tierungon johon rakennuspaikka rajoittuu. Tie liittyy Pitkäkujan yksityistiehen, joka edelleen liittyy Tuomikyläntiehen. Hän on myös teettänyt kunnan verkostoon liittyvän vesijohtoa ja viemäröintiä koskevan aluesuunnitelman. Selvitys naapurien kuulemisesta: Naapureita on kuultu. Huomautuksia ei ole esitetty. Lähistöllä olevan vedenottamon osakkaat ovat tuoneet esille että vedenottamon veden laatua ei saa vaarantaa rakentamisella. Rakennustarkastajan lausunto Hanke on MRL 136 :n mukainen eli täyttää rakennusluvan edellytykset asemakaavan ulkopuolisessa rakentamisessa. Erityistä huomiota tulee kuitenkin kiinnittää rakennuspaikasta koilliseen oleviin vedenottamoihin. Lähin niistä sijaitsee rakennuspaikan rajasta noin 85 metrin etäisyydellä. Terveysvalvonnan johtaja ja ympäristöinsinööri ovat antaneet asiasta lausunnon. Lausuntojen mukaan suunnitellusta rakentamisesta ei aiheudu merkittävää riskiä veden laadulle. Rakennusten pohjatöiden yhteydessä saattaa rakennuspaikalta paljastua tai sillä syntyä pohjaveden purkautumia. Purkautumalla voi olla vaikutus vedenottamoiden vedenpinnan tasoon ja rakennusten perustusten kuivatukseen. Rakennuslupavaiheeseen tulee hankkia asiantuntijaselvitys jolla toisaalta turvataan vedenottamoiden vedenpinnan taso ja toisaalta varmistetaan rakennusten alapohjan kuivatus. --- Mäki-Könnön ja Saarenpään rakennushanke sijaitsee Tuomikylässä alla olevan kartan osoittamassa paikassa. Alueelle on laadittu palstoitussuunnitelma.
Tekninen lautakunta 30.6.2011 13 Tuomikylässä on vireillä osayleiskaavan laatiminen. Alueen lähtötiedot on selvitetty ja luonnoksia on valmisteltu. Tuomikylä on muodostunut kyläksi noin kymmenen kilometrin matkalle. Asutus on keskittynyt Tuomikyläntien ja siitä metsänrantoja kohti erkanevien tilusteiden varteen. Varsinaista kylätaajamaa ei ole syntynyt, vaan asutus on perinteisen nauhamainen. Asutus muodostuu Tuomikyläntien varteen syntyneistä maatiloista sekä 1920-2000 luvuilla metsäselänteen reunalle ja sisään rakennetuista asuinrakennuksista. Lähialueella, noin 500 metrin etäisyydellä, on 15 asuinrakennusta. Kylässä toimii Tuomikylän koulu, jossa on opetusta kuudelle ensimmäiselle luokalle. Ahonkylän ala-aste ja kolme päiväkotia ovat 2-3 km päässä. Ahonkylään on kaavoitettu myös tontti kaupan palveluille. Tuomikylässä on varsin kattavat ulkoliikuntatilat, koulun valaistu urheilukenttä ja luistinrata. Kylän eteläpäässä Pettumäellä on hyväkuntoinen urheilukenttä sekä lentopallokenttä pukukoppeineen. Pettukenttä toimii myös kyläläisten kokoontumispaikkana. Kyläseuran toiminta on vilkasta. Tuomikylässä on myös moottorikelkkareitti sekä Eetunkydöntien hevosvalmennusreitti. Tuomikylän läpi kulkee maakunnallinen vaellusreitti Ilkanpolku, joka tulee Seinäjoen suunnasta ja jatkuu etelään Santavuorta kohden. Alueen välittömässä läheisyydessä on juuri valmistunut valaistu Seinäjoki-Ilmajoki elämysreitistön esteetön kuntoreitti.
Tekninen lautakunta 30.6.2011 14 Palstoitussuunnitelma -alueelta on laadittu suunnittelutarveratkaisun pohjaksi ympäristöselvitys. Alueelle on osoitettu määräalat omakotirakentamiselle sekä tiet ja virkistysalueet. Ympäristöselvityksen tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa voidaan luotettavasti arvioida kaavan vaikutukset merkittäviin luontokohteisiin, biodiversiteettiin, harvinaisiin ja uhanalaisiin lajeihin sekä turvata arvokkaiden luontotyyppien ja maisemien säilyminen ja ekologisesti kestävä kehitys. Tavoitteena on edistää kylämäisen asutuksen täydennysrakentamista. Peltoaukeilta rakentaminen pyritään ohjamaan uusille rakennuspaikoille siten, että se täydentää hallitusti kylärakennetta ja mahdollistaa elinkeinon harjoittamisen kylällä. Alue tulee tukeutumaan enenevässä määrin lähellä sijaitsevan, kehittyvän Ahonkylän taajaman palveluihin. Selvitysalueella on yksi omakotitontti, jolle on myönnetty rakennuslupa. Muutoin alue on metsätalousaluetta. Rakennuspaikkojen myynti perustuu maanomistajan alueelle teettämään palstoitussuunnitelmaan. Palstoitussuunnitelman mukaan rakentaminen tapahtuu Tuomikylälle ominaista rakennetta noudattaen noin 2000-5000 m² kokoisille määräaloille. Kulku alueelle tapahtuu Tuomikyläntieltä Pitkäkujan ja Kivimäentien kautta. Tuomikyläntien henkilöautoliikenne on noin 540 ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaita ajoneuvoja noin 15 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kunnallinen vesi- ja viemäriverkko on alueen vieressä. Alueen metsäinen maasto nousee itään päin noin 5 m, joten tonttialue avautuu ilta-aurinkoon. Noin kaksi kolmasosaa tilasta on osoitettu asumiskäyttöön. Alue on hoidettua, varttunutta kasvumetsää ja
Tekninen lautakunta 30.6.2011 15 rajoittuu kolmelta sivulta ympäröivään maa- ja metsätalousalueeseen ja etelässä kolmeen asuinpientaloon. Selvityksen mukaan alueella ei ole tavattu harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja. Ympäristövaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnin näkökulmissa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :ssä luetellut ympäristön elementit ja niihin kohdistuvat merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Tavoitteena on, että maankäytöllisten aluevarausten vaikutukset olisivat mahdollisimman myönteisiä alueen ominaisten voimavarojen hyödyntämisen kannalta ja huomioisivat eri intressitahojen näkökulmat. Luonnonympäristö Ei merkittävää vaikutusta, koska puustoa ja luonnontilaista aluetta jää alkuperäiseen asuun. Lähteen ympäristöön jää suoja-alue. Kasvillisuudeltaan runsaslajisin lähteen ympäristö säilytetään rakentamisen ulko-puolella. Rakennettu ympäristö Metsänranta-rakentumisen täydentyminen ei muuta Tuomikylän harmonista lakeusmaisemaa. Kyläkuvan kannalta arvokkaat peltoaukeat säilyvät lähes ennallaan ja kulttuuriympäristö pysyy edelleen hallitsevana. Kaava tukee olemassa olevan kylän yhdyskuntarakennetta ja täydentää sitä tukeutuen olemassa olevaan tieverkkoon. Alueelle tulee seitsemän omakotitonttia, joista yksi on toteutunut, sekä viheraluetta. Palvelut ja työpaikat Alueen asukkaat käyttävät kylän omia, Ahonkylän, Ilmajoen sekä Seinäjoen palveluja. Alueelle syntyy mahdollisesti myös uusia yksityisiä palveluja. Virkistys Alueen vieressä sijaitsevan Ahonkylästä Seinäjoen Jouppiin rakennetun valaistun elämysreitistön käyttö lisääntyy. Liikenne Yksityistien liikenne lisääntyy rakentumisen myötä. Tietä käyttävät myös liikuntareitistön käyttäjät. Yhdyskuntatekniikka Uudet liittymät tukevat valmiin yhdyskuntatekniikan käyttöä. Ilmajoen jäteverkkosuunnitelma on hyväksytty v. 2009. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavalla myötävaikutetaan Tuomikylän koulun ja Ahonkylän palvelujen pysymiseen elinvoimaisina ja kannattavina. Uuden vesi- ja viemäriliittymät ovat kustannustehokkaita. Kustannukset toteutuvat
Tekninen lautakunta 30.6.2011 16 suunnitelmien toteutumisen mukaisesti tukeutuen olemassa olevaan infraan. Kunnan investoinnit palautuvat uusien asukkaiden ja työvoiman lisäyksen kautta. Alueen sosiaalinen luonne Selvitysalue sijaitsee rauhallisella, turvallisella ja sosiaalisesti aktiivisella ydinmaa-seudulla. Selvitysalueelta on vajaa puoli kilometriä Tuomikyläntielle ja noin kaksi kilometriä kyläkoululle. Ilmajoen keskustaan on matkaa 10 km ja Seinäjoelle 15 km. Seinäjoen lentoasema sijaitsee 12 kilometrin päässä. Johtopäätökset Rakennuspaikan pinta-ala on 0,42 ha. Laadituissa yleiskaavaluonnoksissa rakennuspaikka on todettu kylärakennetta tukevaksi ja kyläaluetta täydentäväksi sekä maisemallisesti kylään sopivaksi paikaksi. Selvitysalueen tiealuetta koskeva linjaus jättää rakennuspaikkaa koskevalta osin riittävän suojavyöhykkeen kosteikkoalueen ja vedenottamon suuntaan. Rakennukset on tarkoitus kytkeä kunnalliseen verkostoon. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Ratkaisu: Tekninen lautakunta suostuu hakemukseen. Perustelu: Rakennushanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, eikä vaikeuta erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Päätös on voimassa antopäivästä lukien kaksi vuotta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös annetaan 6.7.2011 julkipanon jälkeen. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 30.6.2011 17 YHT 291/2011/523 TEK 135 LASKUNMÄEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA MYYNTIEHDOT Kunta omistaa Laskunmäessä korttelialueita. Asemakaava on hyväksytty 2.4.2001 ja saanut lainvoiman 1.4.2003. Kunnallistekniikasta on rakennettu vain Laskunmäentie. Yritysasiamies käy neuvotteluja alueelle mahdollisesti sijoittuvien yritysten kanssa, joten on perusteltua määritellä korttelimaalle myyntihinta. Mikäli myyntihinta on 2,75 /m 2, tulevat katetuiksi maanhankintakustannukset ja osa tientekokustannuksista. Yritysasiamies pitää hintaa kohtuullisena. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne päättäisivät seuraavaa: 1. Laskunmäen alueen alla olevaan karttaan rasterilla merkittyjen korttelialueiden myyntihinta on 2,75 /m 2 2. Teollisuustontin myyntiehdot ovat liitteen nro 4 mukaiset. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 30.6.2011 18 YHT 299/2011/523 TEK 136 MESTARINTIEN ALUEEN TONTTIEN MYYNTIHINNAT JA MYYNTIEHDOT Kunta omistaa Mestarintien teollisuusalueella korttelialueet lähes kokonaan. Asemakaava on hyväksytty 11.9.1990. Kunnallistekniikkaa ei ole rakennettu. Yritysasiamies käy neuvotteluja alueelle mahdollisesti sijoittuvien yritysten kanssa, joten on perusteltua määritellä korttelimaalle myyntihinta. Mikäli myyntihinta on 1,50 /m 2, tulevat katetuiksi maanhankintakustannukset ja osa tientekokustannuksista. Yritysasiamies pitää hintaa kohtuullisena. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne päättäisivät seuraavaa: 1.Mestarintien alueen kortteleiden 70, 126 ja 127 myyntihinta on 1,50 /m 2, 2.Teollisuustontin myyntiehdot ovat liitteen nro 4 mukaiset. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. (Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola, puh. 06-4191 334)
Tekninen lautakunta 30.6.2011 19 TEK 137 LAUSUNTO/MERKITTÄVIEN TULVARISKIALUEIDEN NIMEÄMISEHDOTUKSISTA YHT 147/2011/514 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyytää kunnan lausuntoa merkittävien tulvariskialueiden nimeämisehdotuksista. Se on laatinut 28.3.2011 asiasta ehdotuksen Etelä-Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Pohjanmaan osalta Ehdotuksen taustalla on laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja asetus (659/2010). Ehdotuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriö nimeää merkittävät tulvariskialueet. Lausuntopyynnön mukaan merkittäville tulvariskialueille laaditaan myöhemmin tulvavaaraja tulvariskikartat sekä suunnitelma tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. Ehdotus koskee vesistötulvia, siis joesta suoraan tai pengerrysalueelle lasketusta vedestä aiheutuvaa tulvaa. Tämän arvioinnin lisäksi kuntaa pyydetään arvioimaan hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvaa tulvariskiä taajamissa. Asiaan liittyvät tausta-asiakirjat eli vesistöalueelle laaditut tulvariskien alustavat arviot ovat nähtävinä sähköisesti ELY-keskuksen verkkopalvelussa www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa/tulvat. Ilmajoen kuntaa koskettaa erityisesti Kyrönjoen vesistöalue. Siihen kuuluu sekä Kyrönjoki että Seinäjoki. Pieneltä osin Ilmajoen kunta kuuluu myös Laihianjoen ja Närpiönjoen vesistöalueeseen. Merkittävän tulvariskin nimeämisessä otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset. Seurausten merkittävyyttä arvioidaan yleiseltä kannalta. Arvioinnissa tarkastellaan seuraavia vahingollisia seurauksia: - vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle - välttämättömyyspalvelun kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen - yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen - pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle - korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle Ely-keskuksen ehdotukseen kuuluu Kyrönjoen vesistöstä Ilmajoen kuntaa koskevana Ilmajoki Munakka Seinäjoki alueelle karttarajauksella määritelty alue.
Tekninen lautakunta 30.6.2011 20 Perusteluina alueen määrittelylle Ely-keskus toteaa seuraavaa: Harvinaisen suurtulvan (1 / 500-1000 vuotta) seurauksena vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle koskee noin 800 asukasta. Välttämättömyyspalvelut, kuten tieliikenne ja jätevedenpuhdistus, saattavat keskeytyä pitkäaikaisesti. Jätevedenpuhdistamon toiminnan keskeytyminen on myös vahingollinen seuraus ympäristölle. Muina perusteluina todetaan lisäksi, että alueella on kokemuksia toteutuneista tulvista vahingollisin seurauksin sekä Kyrkösjärven padon sortumisriski. Kaavoitusarkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy osaltaan ja esittää kunnanhallitukselle seuraavan lausunnon antamista: Ely-keskuksen määrittelemää aluetta voidaan pitää hyvin odotettuna ja perusteltuna. Kyseiselle alueelle on Ely-keskuksen toimesta valmistunut tulvavaara- ja tulvariskikartat. Lisäksi Kurikan rajasta Saarakkalanrinnalle ulottuvalle osalle on Ely-keskuksen ja kunnan yhteistyönä laadittu tulvariskien hallinnan yleissuunnitelma. Keväällä 2011, jolloin lumen vesiarvot Kyrönjoen vesistöalueella olivat hyvin suuret, oli vaara suurtulvasta. Pelastuslaitos varautui osaltaan ennakolta tulvavahinkojen torjuntaan. Tällöin suureksi avuksi osoittautuivat tulvavaarakartat. Kun niiden rinnalla käytettiin tulvariskien hallinnan yleissuunnitelmasta saatua kiinteistökohtaista