19.4.2012 -Seura Drumsö-Sällskapet Perustettu 1968 Nro 16 Ota avuksesi Kotiapu-Koralli Lauttasaaressa kotiapu on lähellä! Kotiapu-Korallin osaavat ja luotettavat työntekijät hoitavat kotisi kuntoon ammattitaidolla - ja kotitalousvähennyksin (www.vero.fi). Lisäksi saat meiltä ainutlaatuisen työtakuun: jos et ole tyytyväinen palveluumme, asia korjataan veloituksetta! Kotiapu-Koralli hoitaa puolestasi Siivoukset: viikko-, kausi- ja muuttosiivoukset. Muut kotityöt: ikkunoiden pesu, tiskaus, vaatehuolto, kukkien hoito, kaupassa käynnit. Kodin korjaus- ja asennustyöt Vantaan Raktek Oy:n ammattilaisten tekeminä (www.vantaanraktek.fi). Kotiapu-Koralli Puh. 09-2289 0502 Fax 09-2289 0503 koralli@kolumbus.fi www.kotiapukoralli.fi Gyldenintie 3 00200 Helsinki Vuokralle tarjotaan toimitilaa Edustavasta merellisestä kiinteistöstä korkeaa, valoisaa ja helposti muunneltavaa avo/konttoritilaa 135-900 m 2 sekä myymälä- ja näyttelytilaa 400-1400 m 2. Kiinteistössä mm. jäähdytetty ilmastointi, ravintola, edustus/saunatilat, halli- ja pihapysäköinti, tavarahissi ja varastointimahdollisuudet. Hyvät liikenneyhteydet, palvelut lähellä. Nro 16 19.4.2012 1 Lsaari_82x70_020412.indd 1 2.4.2012 11.30
Pääkirjoitus 19.4.2012 Terve sielu terveessä ruumiissa Lehdessämme on tällä kertaa urheiluun ja kuntoiluun liittyviä juttuja. Saaren monipuolinen liikuntavalikko tarjoaa jokaiselle jotakin järjestettyjen liikuntalajien joukosta, mutta unohtaa ei kannata erinomaisia ulkoilureittejämme. Hienot ja hyvin hoidetut tiet tarjoavat mahdollisuuden kiertää rantoja pitkän tai lyhyen kaavan mukaan. Juoksu, hölkkä ja kävely raittiissa ulkoilmassa ovat hyvä vaihtoehto sellaiselle, joka haluaa liikkua oman aikataulunsa mukaan. Mens sana in corpore sano, terve sielu terveessä ruumiissa on liikunnan tunnuslause, mutta se sisältää myös tärkeän muistutuksen siitä, että sielu ja ruumis ovat yksi kokonaisuus. Jos toinen osa on epäkunnossa, saattaa toinenkin reistailla. Siksi onkin nurinkurista, että usein näkee asetettavan vastakkain henkiset ja ruumiilliset harjoitukset. Kannattaa muistaa, että saari tarjoaa myös runsaasti monipuolista hengenravintoa, muun muassa korkeatasoisia konsertteja. Kun kuntomme on hyvä, kestämme paremmin työn ja henkisen kuormituksen paineita. Liikunta rentouttaa ja virkistää aivotoimintaa sekä vähentää stressiä ja jännittyneisyyttä. Monelle työn uuvuttamalle liikunta saattaisi tuoda kaivattua virkistystä sen sijaan, että käpertyy sohvan nurkkaan hautomaan mielessä hiertäviä ajatuksia. Väsymys ja henkinen ahdistus heikentävät vastustuskykyämme infektiosairauksia vastaan. Silloin säännöllisen elämänrytmin noudattaminen auttaa terveyden ylläpitämisessä. Liikkumisen tuottamalla hyvällä ololla on fysiologinen perusta. Aivomme tuottavat hyvän olon hormoneja, endorfiineja ja enkefaliineja. Ne estävät muun muassa kipuärsykkeiden kulkua. Tämän ovat todenneet monet avantouimarit, mutta myös säännöllistä juoksua tai muuta kestävyyslajia harrastavat. Oikein mitoitettuna rankkakin harjoittelu saa aikaan mielialan kohoamista ja hyvän olon tunnetta. Liiallinen rasitus sen sijaan kääntyy itseään vastaan ja saattaa aiheuttaa sekä fyysistä että henkistä vammautumista. Terveyttä edistää myös muiden ihmisten kanssa oleminen. Siksi monenlaiset ryhmäliikuntalajit ovat mukavia yhdessäolon muotoja. Itse ei tarvitse olla kovin sosiaalinen voidakseen iloita ryhmän menestyksestä tai kuulumisesta johonkin joukkoon. Uusien ystävien löytyminen järjestetystä urheilulajista voi olla huomattavasti helpompaa kuin etsiä seuraa tuiki tuntemattomien joukosta. Jyväskylän yliopisto on tehnyt lukuisia tutkimuksia ryhmäytymisen ja yhdessäolon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Liikuntaryhmiin, samoin kuin orkesteriin tai muuhun harrastusryhmään kuuluminen saa tutkimusten mukaan ihmiset voimaan keskimääräistä paremmin. Keskinäinen kannustus ja toisten ihmisten hyväksyntä tuottavat mielihyvää ja auttavat jaksamaan arjessa. Seurojen ja harrastuspiirien yhteiset juhlat ja tapahtumat rytmittävät vuotta samoin kuin kilpailut ja harjoitukset. Ne antavat työlle kaivattua vastapainoa tai eläkeikäiselle tarpeellista tekemistä. Lauttasaaren monet urheiluseurat ja liikuntamahdollisuudet ovat käden ulottuvilla. Minkään liikuntalajin piiriin ei ole pitkä matka ja valinnanvaraa on laidasta laitaan. Kevät on otollista aikaa aloittaa iltakävelyt hienoilla rannoillamme tai pyöräretket naapurikaupunginkin puolelle. Liikkumalla tutustuu luontoon ja ympäristöön, parhaassa tapauksessa naapuriinkin. Liisa Stjernberg Asiaa Kiinasta kiinnostuneille Suomi-Kiina-seura ry järjestää luennon Lauttasaaren kirjastossa tiistaina 8.5. kello 18.00. Professori Juha Janhusen luennon aiheena on Kiinan rajaseutujen haaste: tutkimustyötä Kiinassa ja Tiibetin rajoilla. Luennolle ovat tervetulleita kaikki Kiinasta ja sen kulttuurista kiinnostuneet. Suomi-Kiina-seura ry:n toimisto ja kirjasto sijaitsevat K-kauppiasliiton hallitus on myöntänyt lauttasaarelaiselle K-extra -kauppiaalle Kaisa Höystille diplomikauppiaan arvonimen. Kaisa Höysti on luotsannut Isokaari 42:ssä sijaitsevaa K-extra Oliivia vuodesta 2006. Diplomikauppiaita on valmistunut viimeisen vuoden Lauttasaaren kirkolla pidetään Pekka Simojoen sävelin ja Anna-Mari Kaskisen sanoittamin lauluin Hiljaisuuden messu sunnuntaina 22.4. kello 18.00. Messun teemana on Pidä minusta kiinni. Heikkiläntie 8 B:ssä, toisessa kerroksessa. Yhdistys on julkaissut vuodesta 1956 saakka neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Kiina sanoin ja kuvin -lehteä. Kiinaa koskeva tiedonvälitys on toki viime vuosina lisääntynyt, mutta seuran oma julkaisu tarjoaa syvempiä ja laajempia näkökulmia Kiinaan kuin monet muut tiedotusvälineet. Kaisa Höysti diplomikauppiaaksi aikana kymmenen. Diplomikauppiaan arvonimiä on myönnetty vuodesta 1952 lähtien ja tällä hetkellä toimivia diplomikauppiaita on kaikkiaan 76. Diplomikauppiailta edellytetään sekä aktiivista kouluttautumista kauppiastyön ohessa että tuloksellista ja hyvän kauppiastavan mukaista kauppiastoimintaa. Hiljaisuuden messu kutsuu Tunnetut jazzmuusikot puhaltavat elämää tuttuihin spirituaaleihin Lauttasaaren kirkossa sunnuntaina 6.5. kello 18.00. Juhani Aaltonen, saksofoni ja huilu sekä Uffe Krokfors, kontrabasso ovat tehneet uransa jazz-musiikin parissa. Pianisti Seppo J Järvisellä on pitkä ura hengellisen musiikin parissa, tuottajana, sovittajana ja pianistina. Hän vastaa myös konserttiohjelman sovituksista. Sopraano Heli Närhi ja altto Tiina Sinkkonen ovat Kansallisoopperan laulajia. Kumpikin oopperarooleja ympäri Suomen tehneet laulajat ovat tehneet uuden musiikillisen valtauksen spirituaalien maailmaan. Konserttiin on vapaa pääsy. Ohjelma maksaa 7 euroa. Lauttasaareen muuttaa viikottain noin 40 uutta asukasta. Heistä noin puolet muuttavat saarelle Helsingin muista kaupunginosista ja toiset puolet muuttavat Helsingin ulkopuolelta. Valtaosa muuttaa samalla uuteen seurakuntaan. Lauttasaaren seurakuntaan muuttaa vuodessa noin 1 400 uutta seurakuntalaista. Kirkolta on lähetetty jo vuosikausia uusille asukkaille tervetulokirje. Pääsiäisenä lähetettiin viimeisten viiden kuukauden aikana muuttaneille myös henkilökohtainen kutsu tervetulomessuun sunnuntaina 22.4.2012 kello 11.00. Messusta vastaavat pastori Marko Heusala ja Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro johtajanaan kanttori Marjukka Andersson. Glory Halleluja -negrospirituaaleja kirkolla Seppo J. Järvinen (vas.), Junnu Aaltonen, Tiina Sinkkonen, Heli Närhi ja Uffe Krokfors. Saareelle muuttaneita kutsutaan messuun ß Kevätmuuttajia Tervetulomessussa saarnaa Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki. Messussa avustaa seurakunnan vapaaehtoistoiminnasta vastaava Heidi Tirkkonen, joka kertoo messun jälkeen uusista mahdollisuuksista toimia Lauttasaaressa. Messussa kanttorina on Marjukka Andersson ja ehtoollisen aikana urkujen soittotaitoja esittelee -Seuran puheenjohtaja Ville Elomaa. Musiikissa avustavat myös Lauttasaaren musiikkiopistolta Tove Eklund ja Maria Kuuskoski. Tervetulomessun jälkeen on seurakuntasalissa kirkkokahvit, jossa pääsee tutustumaan lauttasaarelaisiin. Mahdollisia vinkkejä saarella asumisesta voi kysyä vaikka -Seuran infopisteeltä. Paikalle on myös kutsuttu lauttasaarelaisia yhdistyksiä ja järjestöjä esittelemään toimintaansa. Yhdistykset voivat etukäteen ilmoittautua kirkkoherranvirastoon Merja Niemiselle. Tilaisuus on Lauttasaareen muuttaneille, mutta mukaan kutsutaan myös saarella jo pitempään asuneita tutustumaan saaren tarjontaan. Ajatuksena on, että tervetulotilaisuuksista tehdään perinne. Seuraavan kerran on tarkoitus viettää tervetulomessua ja sen jälkeisiä Lauttasaaren esittelyinfoja -päivän yhteydessä syyskuussa. Kevätmuuttajien ensihavaintoja 10.4. jouhisorsa, kalatiira 11.4. heinätavi, laulurastas 12.4. kalasääski, taivaanvuohi, metsäviklo, räyskä, kivitasku, rautiainen, pajusirkku 14.4. pikkujoutsen 15.4. kattohaikara, lapasorsa, sinisuohaukka, tiltaltti, nokkavarpunen 16.4. keltavästäräkki Kuvat: Matti Rekilä Keltavästäräkki havaittiin ennätysaikaisin. Lapasorsanaaras on helppo tuntea mahtavasta nokastaan. Havainnot kokosi: Pekka Rusanen 2 Nro 16 19.4.2012
Helsinki juhlisti pääkaupunkina olon 200-vuotistaipaletta viikko sitten Finlandia-talon seminaarilla. Vastaanotolla ja Musiikkitalon konsertilla. Paikalle oli kutsuttu edustus kaikista noin 230 kunnista ja diplomaattikunnasta. Teksti: Risto Kolanen Kuva: Pertti Nisonen Ylipormestari Jussi Pajunen korosti sitä, miten Suomella ja Helsingillä on ollut onnea historiansa ratkaisevissa käännekohdissa. - Kulloisestakin vaiheesta on jäänyt perinnöksi paljon hyvää. Ruotsin ajasta seurasi ennen kaikkea osallisuus pohjoismaisessa yhteisössä, joka muodostaa nykyisen hyvinvointimallimme perustan. Sen keskeisimpiä osia on vahva paikallishallinto, joka vastaa peruspalveluiden järjestämisestä. Venäjän vallan aikana maahamme rakentui oma autonominen keskushallinto. Talous kiinnittyi tiiviisti kansainvälisiin markkinoihin ja oma rahayksikkö sai alkunsa. Nykytilasta Pajunen kertasi kuntasektorin haasteita, kansalaisvaikuttamisen lisäämistä ja designpääkaupunkivuotta. Hän muistutti yleisölle, et tä edellisenä päivänä kaupunginvaltuusto oli tehnyt merkkivuosipäätöksen 10 miljoonan erillismäärärahasta nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä toimenpiteistä, joihin myös opetusministeriö on sitoutunut. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertaisi historian ratkaisevat päätökset ja nosti esiin Gustaf Mauritz Armefeltin, joka esitteli Helsingin nostamisen pääkaupungiksi venäjän keisarille. - Kansainvälisyys on ollut tärkeä osa Helsingin historiaa jo ennen kaupungin nousua pääkaupungiksi. Vasta viime vuosina Helsingin vieraskielisen väestön osuus on saavuttanut saman tason, noin kymmenesosan koko väestöstä, missä se oli sata vuotta sitten. Tukholman pormestari Sten Nordin korosti maidemme kulttuuriyhteyksiä ja vuorovaikusta pääkaupunkien välillä. - För likt syskon har våra städer mer som förenar än som sklijer oss åt. Helsingfors och Stockholm är båda snabbväxande städer med allt vad det innebär av möjligheter och utmaningar. Båda städer kännetecknas av kunskapsintensiva arbetsmarkander, Kutsuvieraita Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina juhlaseminaarista: rouva Eeva Ahtisaari, Presidentti Martti Ahtisaari, kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff, rouva Jenni Haukio, Presidentti Sauli Niinistö, rouva Jaana Pajunen ja kaupunginjohtaja, ylipormestari Jussi Pajunen. med betydande verksamheter inom finnas, teknik och forskining. Helsinki 200 vuotta Tanssija Nina Hyvärinen oli toinen huippääkaupunkina Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma toi voi ennakkoluulotonta suhtautumista uusiin seudullisiin yhteisratkaisuihin, esimerkiksi metropolihallintoon, riippumatta siitä, toteutuuko pääkaupunkiseudulla kuntaliitos tai ei. - Maan hallituksen tulee kiirehtiä metro polipolitiikan linjauksiaan. Metropoli edel - lyttää asumiseen ja kaavoitukseen, terveydenhoitoon, elinkeinoihin, vesi- ja jätehuoltoon sekä lähidemokratiaan liittyviä ratkaisuja. Ne eivät synny ilman valtiovallan voimakasta tukea. Metropolihallintoa koskevan lainsäädännön valmistelu on saatava käyntiin. Tänä vuonna 76 vuotta täyttävä historian emeritus professori Matti Klinge piti radikaaleimman puheenvuoron Helsingin pääkaupungiksi synnystä ja arvosteli kaupungin historiallisten merkkipaikkojen arkkitehtuurista tuhoamista 1960-luvulta alkaen Enso Gutzeitin talosta Palacen poistumiseen. Klinge haluaa lisää lehmuksia Katajanokalle. Sanansa muotokorrekti proffa kohdisti suoraan ylipormestarille. pu, hän tanssi taustalla heijastettujen kaupungin historiakuvien edessä Iiro Rantalan säestyksellä. Päivä päättyi marssiin Musiikkitalolle, josta nauhoitettiin Kaupunginorkesterin konsertti. Marion Rungin Tipi-Tii ja lauttasaarelaisen Ismo Kallion Arska stadista Arvo Turtiaisen runoon olivat kaunis loppu. Maakuntien miehet ja naiset tuntuivat viihtyvän. Tilaisuudet ovat nähtävillä tallenteina verkossa, Helsinki-kanavan videoarkistossa, johon löytää www.hel.fi etusivun kautta. Kolumni Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kymmenen miljoonan euron erillismäärärahan myöntämisestä nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin. Tällä lisärahalla kunnioitetaan Helsingin kahtasataa vuotta Suomen pääkaupunkina. Perusteluina lisärahalle yli budjetoidun on Helsingin iso haaste, nuorten syrjäytyminen. Ongelmat näkyvät muun muassa nuorten vaikeutena löytää sopiva toisen asteen opiskelupaikka ja jatkaa opintoja tutkintoon asti. Ammatillisten opintojen keskeyttäminen on yleistä hyvistä opintojen kannustus- ja tukitoimista huolimatta. Lasten ja nuorten huostaanotot ovat huolestuttavasti lisääntyneet. Ehdotuksen mukaan valtuusto haastaa elinkeinoelämän, järjestöt ja valtion turvaamaan yhdessä kaupungin kanssa helsinkiläisille nuorille koulutus- ja työpaikat. Opetus- ja kulttuuriministeriön on myös annettava luvat ammatillisten koulutuspaikkojen lisäämiseen Helsingissä. Lisäpaikkoja lupasi valtuuston istunnon jälkeen opetusministeri. Kymmenen miljoonan euron erillismääräraha on tarkoitus kohdistaa muun muassa siihen, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjattaisiin koulutus- tai jatkopaikkaan ja että ammatillista koulutusta lisätään. Lisäksi Merkkivuoden kunniaksi on tarkoitus kehittää uusia koulutus- ja työmalleja ja oppisopimusmalleja elinkeinoelämän kanssa ja lisätä nuorten osallistumista. Kaupunginjohtaja kaipasi myös nopeita toimia nuorten kesätyöpaikkojen järjestämiseksi. Merkkivuosinaan Helsingin kaupungilla on ollut tapana tehdä erillinen päätös panostuksesta tulevaisuuden hyväksi. Esimerkiksi Helsingin 400-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1950 päätettiin toimista vanhusten asuinolojen parantamiseksi. Vuonna 1962, pääkaupungiksi tulon 150-juhlavuonna, päätettiin konsertti- ja kokoustilojen rakentamisesta, rakennuksesta tuli Finlandia-talo. Kaupunginhallituksessa viime viikolla lisää rahoitusta on myös päätetty myöntää sairaalasta kotiin hoitoketjujen sujuvuuteen. Erityisesti alle 65-vuotiaita monisairaita ja mielenterveyden vaikeuksista kärsiviä on ollut odottamassa asumisen ja siihen tarvittavien palvelujen järjestymistä. Nyt saadaan 50 kotia lisää. Ympärivuorokautinen sairaalahoito ei ole oikeaa asumista. Toisaalta kaupungin kuntouttavia sairaalapaikkoja tarvitaan erikoissairaanhoidosta siirtyvien potilaiden leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen. Samalla saatiin lisärahoitusta myös vanhusten terveyspalvelujen parempaan järjestämiseen. Ongelmia on varsinkin ollut yksityisissä palvelutaloissa asuvien vanhusten terveyskeskuksen lääkärikäyntien järjestämisessä. Toivotaan ja valvotaan, että kaupungin sosiaali- ja terveystoimien yhdistäminen vähentää toimistobyrokratiaa ja lisää itse palvelujen antamista. Yhteistyön terveysja sosiaalitoimen välillä on helpotuttava. Ulla-Marja Urho kaupunginvaltuutettu (kok) Nro 16 19.4.2012 3
Ota ympäristövastuu Kuntarahoitus Oyj laskee liikkeeseen 16.4.2012 Kuntaobligaatio II/2012 Hyötyenergia-obligaation, jolla rahoitetaan osa Länsi-Suomeen rakennettavasta lämpövoimalaitoksesta. Westenergy Oy rakentaa ja ylläpitää lämpövoimalaitosta, joka hyödyntää kierrätyskelvotonta syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Laitos sijaitsee Mustasaaressa, Vaasan lähellä ja valmistuu vuoden 2012 aikana. HYÖTYENERGIAA? Jätteestä saatavalla energialla Vaasan Sähkö Oy pystyy kattamaan kolmasosan kaukolämpöverkon tarvitsemasta energiamäärästä sekä tuottamaan sähköä noin 7000 kaupunkiasunnon tarpeisiin. Laitos tulee merkittävästi vähentämään CO2-päästöjä alueella. Tervetuloa mukaan rahoittamaan tätä merkittävää investointia, joka tähtää energian hyötykäyttöön! Lisätietoa kohteesta löytyy Hyötyenergia-obligaation internet-sivulta www.kuntaobligaatio.fi/hyotyenergia LISÄTIEDOT JA MERKINTÄ maksuttomasta palvelunumerostamme: 0800 133 099 (arkisin klo 9.00-16.30) tai www.kuntaobligaatio.fi 4 Nro 16 19.4.2012
Nro 16 19.4.2012 5
Lukijan ääni Pysäköintikielloillakin on tarkoitus Parisen päivää sitten eräänä iltana Volkswagen Golf henkilöauto oli pysäköity suoraan taloyhtiömme pihatien eteen, keltaisen viivan kohdalle. Mittailin mielessäni jäljelle jäänyttä aukkoa ja olin todella vähällä soittaa poliisille. Kyllähän siitä aukosta olisi pihallemme päässyt ainakin henkilöautolla, mutta entäpä isolla paloautolla? Tuossa tilanteessa Meripuistotien puolelta tuleva paloauto ei mitenkään olisi päässyt kääntymään pihaan, sillä iso auto ei pysty tekemään yhdeksänkymmenen asteen käännöstä, vaan tarvitsee paljon enemmän tilaa. Jokainen voi kuvitella, miten paljon menisi aikaa, kun paloautot pakittaisivat Pajalahdentietä takaisin Meripuistotielle ja kiertäisivät korttelin. Joku voisi vaikka kuolla sillä välin tulipalossa. Punaisen Huvilan kohdalla Kauppaneuvoksentiellä on pysäköintikielto, jota rikotaan jatkuvasti. Tässäkin kiellossa on kyse kartanoalueen turvallisuudesta. Alueelle on vain yksi tie, joka toimii pelastustienä ja paloautot eivät sinne pääse, jos kapealle kadulle on pysäköity liian lähelle tuota tietä. Toinen ongelma, jonka olen useasti havainnut Lauttasaaressa, on katujen pysäköinti tukkoon. Monet meidän sivukaduistamme ovat niin kapeita, että kadun molemmille puolille pysäköinti käytännössä tukkii sen henkilöautoja isommilta ajoneuvoilta. Katuverkkomme on suunniteltu ja rakennettu suurimmaksi osaksi 1950-luvulla, jolloin ei ole osattu ottaa huomioon nykyistä autojen määrää. Ajoin jokin aika sitten Gyldenintieltä Pohjoiskaarelle ja totesin, että katujen vaihdoskohdassa oli niin kapea paikka, että todennäköisesti paloauto ei olisi päässyt läpi. Ei huvita ajatella, mitä voisi tapahtua tuollaisessa tilanteessa, jos paloautot joutuisivat palaamaan takaisinpäin jopa peruuttaen ja kiertämään tukkeen toiselle puolelle. Tiedän hyvin, miten paha parkkipaikkapula monin paikoin Lauttasaarta on, mutta parkkipaikkojen vähyys ei mielestäni oikeuta väärin pysäköintiin ja ajattelemattomuuteen, joka voi vaarantaa asukkaiden turvallisuuden ja pahimmassa tapauksessa hengen. Minä muuten toivon, että tuo keltainen viiva Pajalahdentie 11:n kohdalla riittäisi kertomaan, että sille kohdalle ei saa pysäköidä. Toinen vaihtoehto on, että taloyhtiö ottaa yhteyttä palotarkastajaan, joka määrää paikalle pysäköintikiellon. Keltaisesta viivasta on paljon vähemmän haittaa parkkipaikkaa etsivälle kuin kahdenkymmenen metrin pysäköintikiellosta. Ville Elomaa Kahvila ja Puoti Lillanissa vietetään kevätriehaa, jonka viimeinen päivä on lauantai 21.4. Riehassa esittäytyvät musiikkia ja kuvataiteita harrastavat lapset ja nuoret. Lauttasaaren musiikkiopiston nokkahuilistit ja nokkahuiluyhtyeet esiintyvät torstai- Lillanissa otetaan kevät vastaan na 19.4. ja perjantaina 20.4. kello 16.00-17.00. Leikkien ja lelujen edustaja Johanna Helenius on paikalla lauantaina kello 11.00-16.00. Lasten suosikki Myyrä-hahmo vierailee lauantaina 21.4. kello 12.30 ja 13.30. Helsingin kuvataidekoulun Lauttasaaren yksikkö tuo Lillaniin värikylläisiä töitään esille. Niihin voi tutustua toukokuun 20. päivään saakka. Kevätriehassa on myös kirjavisa, onnenpyörä ja arpajaiset. Kannattaa siis poiketa Lillaniin, joka sijaitsee Katajaharjuntie 11:ssä. Kaupunginorkesteri kutsuu kummilapsikseen 2012 syntyneitä Helsingin kaupunginorkesterin suosittu, laajaa kansainvälistäkin huomiota herättänyt kummilapsi-projekti 2000 2007 saa jatkoa orkesterin juhliessa ensi vuonna perustamisensa 130. vuosipäivää. Yli satahenkinen sinfoniaorkesteri kutsuu kummilapsikseen kaikki vuonna 2012 syntyvät helsinkiläislapset. Perheet kutsutaan vuosittain konsertteihin, jotka on suunniteltu lasten kulloinenkin ikävaihe huomioon ottaen. Ensimmäisenä vuonna lapset kutsutaan pienempiin konsertteihin eri puolilla Helsinkiä ja myöhemmin Helsingin kaupunginorkesterin kotisaliin Musiikkitaloon. Kummikonserteissa lavalla yhdessä orkesterin kanssa on lastenmusiikin monipuolinen ammattilainen Satu Sopanen, jolle myönnettiin vuoden 2011 Lastenkulttuurin valtionpalkinto. Konserttien toteuttamiseen osallistuvat myös Sibelius-Akatemian opiskelijat, varhaismusiikkikasvatuksen ja musiikkiliikunnan asiantuntijat, teatterintekijät, säveltäjät ja kapellimestarit. Ensimmäinen vaihe on kaupunginorkesterin Nallekarhu konsertissa -kummilevyn lahjoittaminen kummilapsirekisteriin ilmoittautuville perheille. Levyllä soivat klassikot satujen maailmasta: perhoset, kimalaiset, prinsessat ja vuorenpeikot. Levyn on tuottanut Ondine ja jakelu toteutetaan yhteistyössä Helsingin lastenneuvoloiden kanssa. Vuosina 2000-2007 toteutetun Helsingin kaupunginorkesterin kummilapset -projektin aikana tuotettiin 15 erilaista konserttitapahtumaa yhteensä yli 80 esityksenä. Kapellimestareina vierailivat muun muassa Leif Segerstam, Okko Kamu, John Storgårds ja Atso Almila. Kummilapsitoimintaan lähti tuolloin mukaan 4 500 vauvaperhettä (75 prosenttia ikäluokasta), ja palaute on ollut erittäin positiivista. Kolumni Lähes jokainen suomalainen on nähnyt useammin kin suojatiellä tapahtuvan "läheltä piti" -vaaratilanteen, jossa moottoriajoneuvo on ollut ajaa suojatietä ylittävän päälle. Viimeksi huhtikuun alussa jouduimme lukemaan lehdestä järkyttävän uutisen siitä, että 10-vuotias tyttö kuoli jäätyään suojatiellä auton alle. Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä tarvitaan, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Poliisin 16.4. alkanut koko maan kattava viikon mittainen ajonopeuksien ja suojatiesäännösten noudattamisen tehovalvonta tuli todelliseen tarpeeseen. Meillä Suomessa on suojateiden turvallisuudessa paljon parantamisen varaa. Poliisin mukaan suomalaiset autoilijat eivät kunnioita suojatiesääntöjä yhtä hyvin kuin esimerkiksi ruotsalaiset ja virolaiset kuljettajat. Liikenneturvallisuuskysely kertoo ikävän tosiasian. Vastaajista neljännes tunnusti jättävänsä pysähtymättä suojatien eteen, jos jalankulkijoita ei ollut näköpiirissä, vaikka viereisellä samansuuntaisella kaistalla oleva auto olisikin pysähtyneenä. Myös poliisin rikostilastojen mukaan autoilijat jättävät yhä useammin väistämättä suojatiellä kulkevan sekä ohittavat näkyvyyden peittävän auton pysähtymättä. Arviolta kolme neljästä lapsille sattuvista henkilövahingoista tapahtuu tietä ylittäessä. Ala-asteikäiset koululaiset ja ikäihmiset ovat erityisiä riskiryhmiä suojatieonnettomuuksissa. On tärkeää, että lapsi oppii noudattamaan liikenne- Suojatiet nimensä veroisiksi! valoja, mutta myös tarkkailemaan autoilijoiden käyttäytymistä. On katsottava, tuleeko auto, vaikka valo olisi jalankulkijalle vihreä. Ja vaikka auto olisikin pysähtynyt suojatielle, voi viereisellä kaistalla ajava painaa kaasua. Vierailin maaliskuussa liikkuvan poliisin toimitiloissa Malmilla. Liikkuva poliisi edistää liikenneturvallisuutta ja tukee paikallispoliisia järjestyksenpidossa sekä rikosten torjunnassa. Keskustelimme heidän toiminnastaan ja resursseista sekä liikenneturvallisuudesta ja siitä, mitä suojateiden osalta voisimme tehdä niiden turvallisuuden edistämiseksi. Suojatiellä tapahtuvat kuolemantapaukset ja loukkaantumiset ovat lisääntyneet. Liikenneturvan mukaan vuonna 2011 suojateillä sattuneissa onnettomuuksissa kuoli 21 ihmistä. Lähes 700 ihmistä loukkaantui, eli keskimäärin kaksi ihmistä päivässä loukkaantuu suojatieonnettomuudessa. Liikenneministeri Kyllösen (vas.) on syytä ottaa vakavasti lisääntyneet suojatieonnettomuudet ja nostaa asia viivytyksettä työpöydälleen. Ensitöikseen Kyllösen on syytä tarttua Liikenneturvan esittämiin toimenpiteisiin suojatieturvallisuuden edistämiseksi. Esitettyjä keinoja ovat päiväsakkojen lukumäärän nostaminen, poliisivalvonnan lisääminen ja ajonopeuksien hidastaminen suojateiden liepeillä. Kirittääkseni ministeriä jätin hänelle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen toimista suojatieonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Monissa maissa, kuten Ruotsissa, on ollut mittavia valtakunnallisia kampanjoita suojatieturvallisuuden edistämiseksi. Kansallista kampanjaa suojatieturvallisuuden edistämiseksi puoltaa myös se seikka, että suojatiellä törttöilyn ja ihmishenkien vaarantamisen ehkäisyssä tehokkainta on asenteen muuttaminen. Oikeaa asennetta noudattaa liikennesääntöjä tarvitaan tietenkin niin autoilijoilta, pyöräilijöiltä kuin jalankulkijoiltakin. Suojatiet turvallisiksi -kampanjan ajankohdaksi sopisi erityisen hyvin syksy ja koulujen alkamisaika. Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mut ta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Liikenneturvallisuus syntyy omalla liikennekäyttäytymisellä ja yhteistyöllä. Sari Sarkomaa kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (kok) www.sarisarkomaa.fi 6 Nro 16 19.4.2012
P Teemana LIIKKUMINEN Huco sport profiilipalvelut on valittu Vuoden 2011 Liikuntatuotteeksi kategoriassa palvelut ja konseptit. Huco sport profiili tarjoaa työkalun, jonka avulla ylläpidetään kuntoilijan motivaatiota. Työkalusta hyötyvät niin kuntoilijat kuin kuntosalien liikunnanohjaajatkin. Teksti ja kuva: Irmeli Karhiaho Jokaisella meistä on oma persoonallinen tapamme liikkua: yksi tykkää tiukasta aikataulusta, toiselle tulokset merkitsevät paljon, kolmas kaipaa haasteita ja neljännelle hyvä fiilis on kaiken a ja o. Ja sitten on erilaisia yhdistelmiä kustakin kategoriasta. Aina eivät ohjaajan ja liikunnanharrastajan tyylit ja näkemykset kohtaa. Siinä tilanteessa liikunta alkaa maistua puulta, ja liikunnanharrastaja saattaa lyödä hanskat tiskiin. Motivaatio on kadoksissa ja liikunnanohjaaja vaikuttaa despootilta. Tässä tilanteessa hyvänä apuna on huco sport Oy:n kehittämä profiili liikkujasta. Oikeastaan profilointi kannattaisi tehdä jo ennen kuntoiluharrastuksen aloitusta, jotta välttyy keskeyttämiseltä. Toimitusjohtaja Petteri Korkala kertoo, että huco sport liikkujan profiili kartoittaa luontaisen tyylimme liikkua. - Meidät voi jakaa neljään pääsektoriin sen mukaan millaisten lasien läpi katsomme liikuntaa: punaiset lasit on yhtä kuin fiilis, keltaiset vaihtelu ja itsensä haastaminen, siniset tehokkuus ja vihreät lasit tekeminen. Eli mikä meitä motivoi liikkumaan? Punaisten lasien kautta katseleva hakee hyvää oloa niin mielelle kuin kehollekin ja porukan pitää olla mukava. Keltaiset lasit omaava tavoittelee liikunnassaan vauhtia, muu tosta, uutta, jännittävää ja trendikästä. Siniset mittaavat tuloksia, liikunnalla pitää on tarkoitus ja tekniset apuvälineet ovat ok. Vihreiden lasien läpi urheilua katsova on käytännönläheinen ja systemaattinen; hän on sitoutunut ja haluaa tarkan suunnitelman. Lotta Leiwo ja Petteri Korkala ovat sitä mieltä, että liikkujaluonteenkuvauksesta on iso apu niin liikkujalle itselleen kuin myös hänen ohjaajalleen. Kun motivointi on selvitetty, on aika asettaa tavoitteet. Punainen fiilistelijä nauttii liikunnasta hyvässä porukassa, niin sisä- kuin myös ulkolajeissa. Vaihtelunhaluiset keltaiset haluavat liikkua monipuolisesti ja oikeastaan laji kuin laji käy. Systemaattinen sininen asettaa tavoitteita: tietty matka tiettyyn aikaan tai kenties viiden kilon painon pudotus ennen juhannusta. Petteri Korkala muistuttaa, ettei profiili kerro mitään lahjakkuuksista tai taidoista. Sen sijaan profiili kertoo, mikä on juuri minulle luontaista. - Profiili auttaa liikunnanharrastajaa tunnistamanaan motivaatiota tukevat tekijät, jotka muun muassa auttavat heikkojen hetkien yli. Kun kokee onnistuvansa yhä useammin, alkaa liikunta tuntua hauskalta ja liikunnasta voi kehkeytyä suorastaan elämäntapa. Liikunnassakin tyyli ratkaisee Tuskin kukaan liikkujista on täysin yhden sektorin tapaus, vaan meissä on ripauksia ominaisuuksista muilta sektoreilta. Se millainen liikkuja olemme, selviää parhaiten huco sport profiloinnista, jonka voi tehdä netissä. Idea pohjautuu yritysmaailmassa pitkään käytössä olleeseen TAZ! thinking and action zone profiiliin, joka on myös huco sport profiilitiimin kehittämä. - Huco sport profiilin kehittäjät ovat käyttäneet profiilia yritysvalmennuksen keskeisenä osana lähes 10 vuoden ajan. Tästä saatiin idea sovellettavaksi liikuntapuolelle, kertoo Korkala. Kuntosaleille ja liikunnanohjaajille huco sport -profiilista on se hyöty, että asiakasymmärrys kasvaa: ohjauksesta tulee aidosti asiakaskeskeistä. Aikaisemmin on saatettu antaa asiakkaalle fysiologisesti ihan oikeita ohjeita, mutta ne eivät ole kolahtaneet, jotain oleellista on puuttunut. Profiloinnin avulla asiakkaan liikkujaluonteenkuvaus sel kiytyy, mikä auttaa asiakkaan lisäksi ohjaajaa. Lady Linessä ohjaajana työskentelevä Lotta Leiwo kertoo huco sport profiilin helpottavan hänen työtään, kun ei tarvitse heti alkajaisiksi arvuutella, miten asiakas haluaa liikkua. Edellyttää tietysti, että asiakas on vastannut kysymyksiin rehellisesti. - Profilointi auttaa hyvään alkuun, kun on jo kartoitettu asiakkaan luontainen tyyli liikkua. Profiloinnin kautta löytyy nopeasti yhteinen kieli, josta on helppo aloittaa yhteistyö liikunnan merkeissä. Kun asiakas on tyytyväinen kokiessaan onnistumisen riemua, syntyy pitkiä asiakassuhteita, mikä on tietysti myös kuntosalin etu. Kevätkellahdus M i e l e n l i i k a u k s i a Aamukävelyllä rannassa kaikilla on ystävä. Jollakin viisitoistavuotias, toisella vasta muutaman viikon vanha. Yksi on pörheä, toinen sileä. Jotkut ovat ärhäköitä, toiset leppoisia. Joku katsoo minua suoraan silmiin, toinen menee pelokkaasti matalaksi ja yrittää olla näkymätön. Jotkut eivät saa nenää irti maasta, kun mullassa on kiinnostava viesti. On minullakin aamukävely-ystäviä, mutta ne ovat useimmiten hoputettavia, ja toisinaan kiukutteleviakin. Voisi olla hauskaa, jos olisi kaveri, joka olisi aina valmis lenkille, ei kyselisi kuinka pitkä matka vielä on, eikä vinkuisi Mä en jaksa enää kävellä. Koiralla ja lapsella on vissi ero. No, koira ei sano, mutta minkäs teet, kun seitsemänkymmentä kiloa narun päässä päättää huilata kesken lenkin. Tässä kohtaa pisteet menevät lapsille, jotka ovat yleensä kiristettävissä tai lahjottavissa. Kun iso koira väsähtää, niin herkuilla houkutteleminen on turhaa. Ollessani pieni naapurissamme oli jättiläismäinen koira. Sain joskus lähteä mukaan sitä taluttamaan. Kerran kevätlenkillä se väsähti. Kellahti hankeen auringonpaisteeseen, eikä suostunut liikkumaan minnekään. Silloin ei ollut kännyköitä. Minun oli lähdettävä yksin pyytämään naapurinisäntää apuun. En koskaan unohda koiran ilmettä, kun se voitonriemuisena saapui pulkankyydissä kotiin. Oliko se oikeasti väsynyt, vai oliko tämä vain temppu, jolla se sai vallan hetkeksi omiin tassuihinsa? Toinen juttu, jossa lapsi voittaa on se, että lapselta voi riisua kurahousut ennen autoon laittamista. Tosin näyttää siltä, että nykyään koirillakin on vaatteita. Miksei siis kurahousujakin. Suomessa vaatteet ovat jotenkin perusteltuja. Ehkä kovilla pakkasilla koiraa voi oikeasti ilahduttaa villapaita. Vaikeampi on ymmärtää kiinalaisia chihuahuoita salsamekoissaan. Kun tutut koirat tapaavat toisensa, ilo ja jännitys on käsinkosketeltavaa. Ajatella, jos me ihmisetkin pompahtelisimme, kiljahtelisimme ja pyörähtelisimme tavatessamme. Jotain tällaista aitoa ja eläimellistä on vielä tallella lapsissa. Kun ekaluokkalainen näkee kaverin koulun pihassa, havaintoa seuraa vikkelä kipsutus ystävän suuntaan, ja sitten pieni koululainen kapsahtaa kaverin kaulaan. Lentokentällä saattaa nähdä aikuisen käyttäytyvän samantapaisesti. Eläimellinen liitetään herkästi sanoihin raivo ja kiihko. Miksei myös sanoihin ilo, riemu ja innostus? Pentu. Kömpelö koiranalku, joka kellahtaa kyljel- leen kävellessään, on vastustamaton. Ei voi jättää kylmäksi edes paatuneinta eläinvihaajaa. Nämä kellahtelijat ovat hauskoja siinäkin mielessä, että ottavat luontevasti paikkansa perheessä heti saapuessaan. Kälylläni on kolme koiraa: yksi vanha ja viisas, yksi kiltti keskiikäinen ja yksi pentu. Pienin on pippurisin. Se menee tyynesti aikuisen koiran luokse ja katsoo tiiviisti No, ala mennä siitä, minä tulen tähän makaamaan. Keskiikäinen vilkaisee, nousee ja siirtyy Ok, en jaksa ton temppuja. Onhan näitä paikkoja. Vähän sama tilanne kun vauva tulee taloon. Vauva kiljaisee, ja muut hyppivät vauvan huudon tahdissa. Vauvan varttuessa lapseksi, se tahtoo koiran. Melkein jokaiselle lapselle tulee koirahimo. Sen seurauksena sain herätä viime lauantaina kello kuusi kolmekymmentä. Esikoinen yrittää osoittaa minulle, että huolehtisi kyllä koirasta, jos sellaisen saisi. Ulkoilutamme siis säännöllisesti Vilmaa. Vilma ei hauku eikä kuolaa muttei myöskään kävele. Tuire Salminen Nro 16 19.4.2012 7
P Teemana LIIKKUMINEN Liikuntaa joka lähtöön Lauttasaaressa liikutaan monipuolisesti, vaikka sisäliikuntapaikoista onkin huutava pula. Liikunnan tarjoajia on lukuisia, niin liikunta-alan yrityksiä kuin urheiluseurojakin. Pitkät perinteet omaavista urheiluseuroista mainittakoon vaikkapa Lauttasaaren Pyrintö, Dicken ja ToPoLa. Voimistelu- ja urheiluseura Pyrintö perustettiin Amsterdamin olympialaisten innoittamana 1928. Pyrintö sai hyvän alun, kun Julius Tallberg lahjoitti sille Katajaharjun kupeesta paikan urheilukentälle. Pyrintö on voimissaan tänäkin päivänä. Drumsö Idrottskamrater, urheiluseura Dicken perustettiin 1933. Dickenin huippu-urheilu keskittyi lopulta käsipalloon. Niinpä naiset voittivat SM-kultaa vuonna 1981 ja hallitsivat sarjaa seuraavat 10 vuotta. Miehet saivat kultaa 1993. Koripallo rantautui Lauttasaaren 1978. Sil- loin perustettiin Touhun Pojat ToPoLa. Salibandy-seura Lauttasaaren Pallo, LaPa aloitti puolestaan 2004. Lauttasaarelaiset ovat kunnostautuneet myös vesillä: sekä melonnasta että purjehduksesta on tullut kultaa MM- ja olympiatasoilla. Ja suuntaus tuntuu jatkuvan: Lontoon olympialaisiin on lähdössä hyvä lauttasaarelaisedustus purjehtijoita ja purjelautailijoita: purjelautailija Tuuli Petäjä sekä purjehtijat Niklas ja Joonas Lindgren, Silja Kanerva, Lauri Leh tinen ja Silja Lehtinen. Lisäksi maratoonari Leena Puotiniemi on valittu olympiajoukkueeseen. Lauttasaarelaisilla urheilun ystävillä riittää siis jännitettävää heinä-elokuun vaihteessa. Irmeli Karhiaho Laji Paikka Kenelle Järjestäjä Yhteystiedot Jumppa Lyk Kiinteytysjumppa Lauttasaaren Pyrintö www.saunalahti.fi/lapy Jumppa Lyk Lihaskunto ja venyttely Lauttasaaren Pyrintö Jumppa Lyk Niska-selkä-hartia Lauttasaaren Pyrintö Saara Svedström (puh. 050 404 2105) Zumba Lyk Lauttasaaren Pyrintö Zumba Drumsö lågstadieskola Keho&Mieli Balance Keho ja mieli www.kehojamieli.fi Jumppa Drumsö lågstadieskola Zumba Keho ja Mieli ma-to klo 9-12 050 467 4171 Jumppa Drumsö lågstadieskola kiinteytys Keho ja Mieli Syyskausi alkaa 1.9. Jumppa Myllykallion koulu Perusjumppa kaikille sopiva Lauttasaaren Kisasiskot www.lauttasaarenkisasiskot.fi Keppijumppa Myllykallion koulu keppi/gymstick, kuntojumppa ja kuntotanssi Lauttasaaren Kisasiskot kaija.niemi-turkama@pp.inet.fi vuoroviikoin 040 507 3991 Tanssi (latinotanssit) Myllykallion koulu Rumba, samba, cha-cha, regeton ja jive Suomen Tanssistudiot www.latinos.fi Maija Kuosmanen 040 565 0024 Perusjumppa Kuntokasino jättipallo, voimatanko, keppi Kuntokasino www.kuntokasino.fi Voimajumppa Kuntokasino - liikkuvuus, voima, tasapaino Kuntokasino 671 165/Minna Pilates Kuntokasino Kehonhallinta Kuntokasino Osteojumppa Kuntokasino kevytjumppa senioreille Kuntokasino Jooga Kuntokasino hatha-jooga Kuntokasino Seniorijumpat Merikaari Tai chi, kuntosali, tuolijumppa, VoiTas-ryhmä Vanhusten palvelutalo www.vpty/palvelutalot.fi tiedustelut 010 850 5342 Koripallo Kirkon tilat Miehet, naiset eritasoisia ryhmiä ToPoLa www.topola.fi jari_pakkanen@hotmail.com, 0440 674 961 Hatha-jooga Apaja suomenkielinen, ke myös face yoga Agora luovuuden tori Dynaaminen jooga Apaja englanninkielinen Agora 09 692 4054 Lady Line Kiviaidank.2 Jooga, spinning, ladyt, venyttely yms. www.ladyline.fi 020 718 1356 Lauttasaaren Spinning, jooga, venyttely, kahvakuula Katso tarkemmin www.liiku.net Liikuntakeskus karate, asahi ym.ym. ilmoituksemme sivulla 11 09 682 9120 Käsipallo Etera-halli useita päiviä miehille, naisille Dicken www.dicken.fi ja junioreille Drumsö Idrottskamrater Dicken rf 050 373 9229 Salibandy Useita paikkoja useita päiviä miehille, naisille Lauttasaaren Pallo www.lauttasaarenpallo/sporttisaitti.com ja junioreille mikko.j.malm@gmail.com, 040 535 4522 Kuntonyrkkeily Lauttasaarentie 5 Eritasoisia ryhmiä alkeis- ja jatkotasolle Boxing-talli www.boxingtalli.fi Hannu Huuhtanen: 0400 501 537 Akrobatia Tallbergin Puistotie 10 myös aikuisille Voltti ry www.woltti.com, 040 715 5104 Palvelua ja elämyksiä helsinkiläisissä kivijalkaliikkeissä Huhtikuussa toista kertaa järjestettävässä Poikkea putiikissa -tapahtumassa huomion keskipisteeseen nousevat kaupunkimme erikoisliikkeet ja niiden ainutlaatuinen tarjonta. Teksti: Leena Karkkolainen Helsingin Yrittäjien ja Helsingin kaupungin järjestämän kampanjan tavoitteena on innostaa kaupunkilaiset etsimään ja löytämään pienten putiikkien tarjoamat palvelut ja yksilölliset tuotteet. Viikko tarjoaa monenlaisia tapahtumia eri puolilla kaupunkia. Hyvä esimerkki nykyaikaisesta kivijalkapuodista on Lauttasaareen viime joulukuussa avattu Saaripuoti, joka sijaitsee Vattuniemenkuja 8:ssa. Saaripuoti on toimeliaan lauttasaarelaiskaksikon, Outi Ojalan ja Päivi Bomanin, vastaus markettien teolliselle ruualle. Liikkeen perustamisen taustalla oli molempien kiinnostus puhtaaseen ja lisäaineettomaan ruokaan. Sympaattisesta ja kotoisasta puodista löytyy puhdasta maistuvaa luomu- ja lähiruokaa korpuista juustoihin sekä sesongin tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Valikoimiin kuuluvat myös suositut lounassalaatit ja tuore leipä. Outi ja Päivi tuovat asiakkailleen lisäarvoa suosimalla valikoimassa lähialueiden pientuottajien tuotteita. Mukavan yllätyksen kauppareissuun tuo liikkeen pieni kahvilanurkkaus, jossa voi piipahtaa vaikka pullakahveilla. Kampanjaviikon aikana Saaripuodissa on luvassa tuotemaistiaisia ja erikoistarjouksia. Iloiset kauppiattaret kertovat, että heidät on otettu vastaan Lauttasaaressa lämpimästi. Saaripuotilaiset haluavat kannustaa ihmisiä tutustumaan rohkeasti kivijalkaliikkeisiin, joissa henkilökohtaisen palvelun henki on edelleen voimissaan. Helsinkiläisten kivijalkaliikkeiden oma Poik- kea putiikissa -tapahtuma 23.-28.4. on hyvä tilaisuus tutustua Saaripuotiin ja muihin kaupungin erikoisliikkeisiin. Kampanjan putiikkeihin ja tapahtumiin voi tutustua osoitteessa www.poikkeaputiikissa.fi 8 Nro 16 19.4.2012
P Teemana LIIKKUMINEN Lauttasaaressa on podettu sisäliikuntatilojen puutetta jo vuosikymmenten ajan. Helpotusta on luvassa, mikäli Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntatilojen laajennus toteutuu. Toteutuessaan yhteiskoulun liikuntatilat tuplaantuvat. Teksti: Kuva: Irmeli Karhiaho Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Lauttasaaren yhteiskoulun liikuntasali on kovassa käytössä: päivisin salia käyttävät koulun oppilaat ja iltaisin liikunnanharrastajat. Eivätkä kaikki halukkaat edes mahdu LYKiin. Esimerkiksi maineikas käsipalloseura Dicken harjoittelee sekä Pirkkolassa että Kauniaisissa ja juniorit entisen Arcadan, nykyisen hoivakoti Untuvanviereisessä Etera-hallissa. Myllykallion koulun sisäliikuntatilatkaan eivät ole riittävät, vaan oppilaista osa käy jumppatunneilla Eterassa, kun LYK tarvitsee liikuntailojaan koulupäivinä itse. Yhteiskoulun liikuntasali on vuodesta 1981 saakka ollut koripalloseura ToPoLan kotisali. Lisäksi salia käyttävät Lauttasaaren Pallo, Lauttasaaren Pyrintö ja Sähy. Uusien liikuntatilojen potentiaalisia käyttäjiä ovat Dicken, Kisa-Siskot ja PPJ. Liikuntatilat aiotaan rakentaa koulurakennuksen itäpäätyyn. Etupihalla oleva metsikkö raivataan pois. Liikuntatiloihin on suunniteltu kaksi liikuntahallia, joiden katsomoihin mahtuu yli 400 katsojaa. Hallit voidaan yhdistää yhdeksi isoksi tilaksi. Korkeutta halleilla on sen verran, että niissä pystyy pelaamaan aikuisten käsipalloa, toisin kuin nykyisessä liikuntasalissa. Niinpä Dicken voisi palata juurilleen, kun on paikka harjoitella ja kilpailla. Hankkeen toteuduttua LYKissä olisi neljä liikuntasalia, jotka palvelisivat päivisin koululiikuntaa ja muina aikoina harrastajia. Silloin Myllykallion koulukin voisi hyötyä LYKin uusista liikuntatiloista. Lauttasaaren ala-asteen rehtori Johanna Honkanen-Rihu kertoo, että Myllykallion koulu käyttäisi jatkossa LYKin liikuntatiloja, jos tilaa riittäisi heille. - Koulussamme on 590 oppilasta ja ensi vuonna 30 oppilasta enemmän. Tällä erää liikuntaryhmiä on 26-28, joista jokaisella minimissään kaksi tuntia viikossa. Käytämme omaa salia sekä Pajalahden koulun salia ja entisen Arcadan Etera-hallia. Uudisrakennukseen tulee kuntosali, wc-tilat, pukuhuoneita ja sisäliikuntavälinevarastoja niin koululle kuin ulkopuolisille seuroillekin. Lisäksi rakennukseen siirtyvät rehtorin, apulaisrehtoreiden ja taloussihteerin työhuoneet sekä kanslia. Koulukirjasto ja ryhmätyötila löytyvät myös liikuntatilarakennuksesta. Liikuntahallin päätyyn sijoittuvat paikoitusalue ja pelikenttä, jolla voi pelata vaikkapa lentopalloa ja koripalloa. Yhteiskouluun lisätilaa liikunnalle Laajennussuunnitelmat ja raha-anomus on lähetetty kaupunginhallitukselle. Opetus- ja liikuntalautakunta antavat lausunnot tiloista ja niiden tarpeellisuudesta, minkä pohjalta kaupunginhallitus tekee päätöksen, saako koulu hankkeelle rahoituksen kaupungilta. Uudet liikuntatilat ovat sekä opetus- että harrastuskäytössä. LYKin rehtori Maarit Paldanius arvioi, että syksyllä 2012 saadaan jonkinlainen tieto hankkeen jatkosta. - Jos kaupunginhallitus näyttää vihreää valoa ja suunnitelma lähtee liikkeelle, niin toivottavasti kaivinkoneet ovat paikalla 2013. Hyvä vuosi liikuntatilojen valmistumiselle olisi 2015. Tuolloin myös länsimetro aloittaa toimintansa ja moni asia muuttuu saarella. Paldanius viittaa väkimäärän kasvuun. Kun Koivusaari valmistuu ja mahdollinen Katajaharjun kannen rakentaminen asuintaloineen toteutuu, saaren asukasluku kasvaa tuhansilla asukkailla, mikä heijastuu päiväkoteihin, alaasteelle ja lopulta LYKiin. - Lapsia on vuonna 2020 arviolta 500 enemmän kuin nyt. Kasvu näkyy lisätilantarpeena niin koulun kuin liikunnanharrastajienkin osalta, toteaa Paldanius. Lauttasaareen perustettiin vuonna 1982 Lauttasaaren kulttuuri- ja liikuntatilat ry. Perustajina olivat muun muassa -Seura, Lauttasaaren säätiö, Lauttasaaren yhteiskoulu, Lauttasaaren musiikkiopisto, ToPoLa ja Dicken. Yhdistys ajoi nimensä mukaisesti kulttuuri- ja liikuntatiloja Myllykalliolle LYKin läheisyyteen. Aluksi kulttuuritilojen ajateltiin sijoittuvan maan päälle ja liikuntatilojen kallion uumeniin. Myöhemmin suunnitelmia muutettiin siten, että koko komeus sijoittuisi Yhteiskoulun uusien liikuntatilojen hyötyala on noin 2500 neliötä. Hintaa hankkeelle tulee alveineen 7.5 miljoonaa euroa. Mutta tuleeko summa riittämään? Kuin Iisakin kirkko maan alle ja tilat voisivat samalla toimia väestönsuojana. Myllykallion maaperä tutkittiin ja hyväksi havaittiin, mutta hanke kuivui kokoon rahoituksen puutteessa. Yhdistys lähestyi suunnitelmineen tuon tuosta päättäjiä, mutta nämä eivät lämmenneet hankkeelle, vaikka liikuntatilojen puute oli ollut tosiasia jo vuosikymmenet saarella, jolla toimi lukuisia aktiivisia urheiluseuroja. - Sitä on mahdoton sanoa, sillä mitäänhän ei ole vielä kilpailutettu. Tässä vaiheessa täytyy vain toivoa, että hanke ylipäätään lähtee vihdoinkin liikkeelle. Näkymä uusiin liikuntatiloihin Isokaaren puolelta. Lauttasaaren kulttuuri- ja liikuntatilat ry:n perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Kulttuuritilojen kohdalla sentään saatiin aikaan parannus, kun LYKin kupeeseen valmistui vuonna 1999 Juliussali. Nyt on liikuntatilojen vuoro, jottei hankeen toteuttaminen kestä yhtä kauan Iisakin kirkon rakentaminen. Tosin 30 vuotta on kohtuuton aika odottaa, puhumattakaan 40 vuodesta. Irmeli Karhiaho Nro 16 19.4.2012 9
Annat var det förr Från Drumsö köpcentrum till Dragspelshuset En isande kall och regnig lördag i april arrangerade Helsingfors arbis under ledning av bildkonstläraren Hans-Peter Holmsten en arkitekturpromenad på Drumsö. Vandringen inleddes vid Drumsö köpcentrum för att sedan fortsätta längs Smedjeviksvägen och Sjöallén till Vattentornet, den okända soldatens grav och längs Norrsvängen för att avslutas vid Café Mutteri. s utsända har dokumenterat promenaden i två avsnitt. Den andra delen, Från Dragspelshuset till Café Mutteri, publiceras i ett senare nummer av. Text och foto: Benita Ahlnäs Drumsöbo 1941-1964 - Annat var det förr, uttryckte sig Lillebil Åström medan hon blickade ut över Drumsövägen. Lillebil härstammar från tiden då Drumsö bro byggdes. Hon kom mycket väl ihåg hur det såg ut på platsen för nuvarande köpcentret och polisstationen som fanns på andra sidan av Drumsövägen. För att inte tala om alla vackra, snickarglada villor på Drumsö som har skattat åt förgängelsen för att ersättas av höghus. Att gången tid och nutid kan mötas fick deltagarna i promenadgruppen belägg för. Bildkonstläraren vid Arbis Hans-Peter Holmsten som ledde promenaden var väl påläst och gladde sig över tilläggskommentarerna av gamla Drumsöbor som ingick i gruppen. Det nuvarande köpcentret kommer att rivas för att ersättas med ett nytt dito med bostäder. På den del av området som finns i sydväst i hörnet av Karlavägen och Kommerserådsvägen uppförs en ingång till metrostationen. Den som kommer ihåg Stenius växthus ungefär på samma ställe får finna sig i utvecklingens gång. Vandringen går vidare längs Karlavägen till Drumsö gård med anor från slutet av 1600-talet då den ägdes av Henrik Bertilsson. De mest kända ägarna var Claes Vilhelm Gyldén (1836-1839), Wilhem Wavulin (1893-1911) och Julius Tallberg (1911-1921). Efter Wavulins bortgång fick Helsingfors stad ett anbud att köpa gården och hela Drumsö för en miljon mark. Efter att staden tackade nej erbjöd Julius Tallberg en köpesumma på 750 000 mk Senare försökte Julius Tallberg sälja Drumsö till Helsingfors stad för samma summa. Staden ansåg sig inte ha någon användning för Drumsö vilket ledde till att Tallbergs åtta barn övertog Drumsö som en oskiftad samfällighet. Om allt detta berättar Hans-Peter Holmsten för gruppen som har samlats vid Drumsö gård och Drumsö Gårds gamla huvudbyggnad Röda Villan som numera inrymmer redaktionen för Drumsötidningen och -Seura/Drumsö-Sällskapet. Drumsö gård har sedan en längre tid stått tom i väntan på hur den ska användas. Förslagen är många och som bekant mal stadens kvarnar långsamt. Drumsöborna i vandringsgruppen kom ihåg tiden då Drumsö gård inhyste ett allergisjukhus med professor Zaida Eriksson-Lihr som överläkare. Idag är både hon och hennes man flygkaptenen Gunnar Bernhard Lihr legender. Andra har minnen av livet i skyskraporna vid Karlavägen som uppfördes år 1939 med Else Aropaltio som arkitekt. Det hette att lägenheterna var svårsålda eftersom Drumsö hade dåligt rykte på grund av spritsmugglingen. Andra kom ihåg idyllen med Drumsö gårds betande kor på ängarna vid skyskraporna och den rödhåriga Kirsti som mätte upp mjölk i butiken vid Karlavägen 9-11 (numera Karlavägen 3). Lillebil och jag konstaterade att vi hade haft samma lärare Ester Nummi i Drumsö folkskola som fanns och fortfarande finns vid Tallbergsallén. När gamla Drumsöbor träffas går samtalet i vida bågar. Det är så många minnen och ännu flera anekdoter som berättas om och om igen. Lillebil Åström och Björn Holm utanför Dragspelshuset vid Sjöallén. I huset till vänster fanns Drumsös första snabbköp. Dragspelshuset från 1930-talet hör till de äldsta höghusen på Drumsö. Huset är ritat av Niilo Kokko som var gift med Lillebils moster. Aprildagen var ovanligt kylig. Hans-Peter Holmsten frös om händerna medan andra frös i hela kroppen. Gruppen vandrade vidare längs Smedjeviksvägen som har fått sitt namn efter smedjan som fanns ungefär vid nuvarande Smedjeviksvägen 31. Hans-Peter visade på illustrationer ur den nyutgivna boken Saarielämää. Kuvia Lauttasaaresta/Bilder från Drumsö 1890-1919 utgiven av -Seura/ Drumsö-Sällskapet med Ville Elomaa som redaktör. Björn Holm som har bott på Drumsö sedan 1956 med smärre parenteser på annat håll hade mycket att berätta om trakterna kring Smedjeviksvägen där han har sin hemvist i ett hus som gränsar till Kommerserådsvägen. Drumsöbiblioteket vid Smedjeviksvägen 10 fick mycket beröm för sitt bok- och tidskriftsurval och för sin kunniga och serviceinriktade personal under ledning av bibliotekschefen Päivi Laaksonen. Ungefär snett emot biblioteket finns en intressant byggnad, Telefoncentralens hus, där familjerna Kling och Hjelt bodde på 1940-talet. Familjen Klings son Rolf Kling gav för en tid sedan ut en bok eftermiddagar med Camilla som handlar om Rolfs uppväxt på Drumsö under åren 1939-1945. Smedjeviksvägen mynnar ut i Sjöallén med det kännspaka Dragspelshuset från år 1938 ritat av Niilo Kokko. Det är ett av de mest kända funkishusen i Helsingfors. Här blev Lillebil Åström född Ahlberg i berättartagen eftersom Niilo Kokko var gift med hennes moster. Mittemot Dragspelshuset fanns Drumsös första snabbköp i en inte allt för avlägsen forntid. Det blev minnenas samtal vid Sjöallén som var så fängslande att man inte tänkte på att aprilkylan gick genom märg och ben. Bildkonstläraren Hans-Peter Holmsten, längst till höger, med sina adepter vid Drumsö gård. Från vänster; Maria Boström, Lillebil Åström, Björn Holm, Mari Hyvönen, Gunilla Svensson, Camilla Grenner, Benita Helistö, Gitta Åström och Kerstin Westman. 10 Nro 16 19.4.2012
Treenaa Tuemme koko kesä Lauttasaaren VPK:n toimintaa. 25 /kk 31.7. Tarjous saakka! voimassa AINA AJANKOHTAISIA AKTIVITEETTEJA osoitteessa www.liiku.net Liikkari on saarelaisten oma liikuntakeidas. Viihtyisän ympäristön ja positiivisen tunnelman lisäksi opastamme sinua liikunnan iloihin ja voimaan paremmin. Tarjoamme käyttöösi kaksi kuntosalia, monipuoliset ryhmäliikuntatunnit, Asahi-terveysliikuntaa, kamppailulajien moninaisen kirjon, lasten liikuntaa, osaavat personal trainerit sekä lämpimän parkkihallin. Aloita nyt asiakkaaksemme niin treenaat heinäkuun loppuun saakka 25 /kk (normaalit kk-maksut starttaavat vasta elokuun alusta eteenpäin 12 kk alk. 57 /kk). Tervetuloa iloiseen joukkoomme - samalla takaat itsellesi paljon hyvää oloa. Kylätalkoot la 26.5. Heikkiläntie 4 00210 Helsinki (09) 6829 120 Nro 16 19.4.2012 11
Kalakaupan ammattilainen Tervetuloa tutustumaan kalavinkkeihin PE 20.4. klo 12-18 RUODOTON PAKATTUNA Pakattuna tuore LOHIFILEE 7 95 Norja rajoitus: 2 kpl/talous ERÄ Voimassa to-la 19.-21.4. Tuore SIIKA 9 95 Suomi säävaraus ERÄ Voimassa to-la 19.-21.4. VALKOINEN TANKOPARSA 3 69 500 g (7,38 ) Unkari nippu Paulig Juhla Mokka KAHVI 500 g (5,58 ) rajoitus: 2 pkt/talous 2 79 Ilman korttia 3,99 pkt (7,98 ) 1 pkt -30 % Valio VOI 500 g (3,98 ), normaalisuolainen rajoitus: 2 pkt/talous 99 Ilman korttia 2,79 pkt (5,58 ) 8 pkt -28 % Kalaneuvos SAVUSIIKA 700-900 g vacum 95 Herkkutorilta Tuoreet SINISIMPUKAT MSC Tanska 5 90 Voimassa to-la 19.-21.4. 6 ERÄ LOIMULOHIFILEE 17 90 Voimassa to-la 19.-21.4. SAVUSILAKKA 7 99 Voimassa to-la 19.-21.4. Tuore MUIKKU Kuusamo tai Puruvesi, Suomi, säävaraus 90 Voimassa to-la 19.-21.4. ERÄ Chipsters KIRJOLOHI- ja SEIPYÖRYKKÄ 300 g (6,63 ) 1 99 14 ps Boy VOILEIPÄSILLIFILEE sinappinen 550 g ja sipulinen 550/265 g (7,25-15,06 ) 3 99 prk Kalaneuvos SAVU- ja KYLMÄSAVU- KIRJOLOHIFILEET n. 500 g-1 vacum 95 HIILISIIKA 14 50 Voimassa to-la 19.-21.4. Chipsters Grönlannin KATKARAVUT ja käsinkuoritut JOKIRAVUNPYRSTÖT 320/170 g (23,24 ), liemessä 3 95 prk Heimon Gourmet KIRJOLOHENMÄTI 100 g (46,90 ) Suomi, pakaste 4 69 6 prk Jokisen Eväät SIIANMÄTI 100 g (69,90 ) USA, pakaste 99 7 prk Blue Dragon SUSHI ATERIAPAKKAUS 315 g (25,08 ) 90 pkt Vaasan SAARISTOLAISPALAT 360 g (5,53 ) 1 99 ps TARJOUSTAKUU K-PLUSSA-TARJOUKSISSA AINA VÄHINTÄÄN -10% Hinnat voimassa to-su 19.-22.4., ellei toisin mainita. LISÄKSI K-PLUSSA- PISTEILLÄ ETUSI JOPA -5% LAUTTASAARI www.k-supermarket.fi 12 Nro 16 19.4.2012
Hovimestari Menumat Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Luin Menumat-nimisestä laitteesta ensin sanomalehdestä ja sitten näin tämän suomalaisen keksinnön erään hyvän ystäväni luona. Kun hän oli ollut siihen tyytyväinen, hankin sellaisen minäkin. Teksti ja kuvat: Kai R. Lehtonen Menumat on pienikokoinen pakastinkaappi ja siihen liittyvä pieni kiertoilmauuni. Kuukausittain vaihtuvasta ruokalistasta valitaan halutut annokset ja ilmoitetaan ne Menumat Oy:n asiakaspalveluun. Alumiinifolioihin pakatut annokset tuodaan kotiin ja tuoja lataa ne pakastimeen, johon kerralla mahtuu 18 pääruokaa ja 14 jälkiruokaa. Pakastimen lokerot on numeroitu niin, että pääruokalajit löytää helposti ruokalistan avulla. Kun annoksen ottaa lokerostaan, Menumat ilmoittaa vaikkapa näin: Lihasipulipata. Pane ateria nyt uuniin. Uuniin mahtuu kerrallaan kaksikin ateriaa. Uuni tunnistaa, mitä siellä on ja valitsee oikean valmistusajan. Kun uuni on suljettu, kuuluu ilmoitus: Aterian valmistus on aloitettu. Ilmoitan sinulle, kun ateriasi on valmis. Siihen kuluu 30-40 minuuttia ja odotuksen aikana saa väliaikatietoja nappia painamalla. Aikanaan Menumat kehottaa ottamaan aterian uunista. Tätä se toistaa siihen saakka, että ruoka on tosiaan otettu uunista, jolloin se toivottaa vielä hyvää ruokahaluakin. Menumat katkaisee itse virran uunistaan, joten ei tarvitse pelätä polttavansa ateriaa. Menumatin kohteliaat kehotukset kuultuaan eräs ystäväni risti laitteen Hovimestariksi. Menumat on tarkoitettu varsinkin vanhuksille, joiden kannalta se onkin paljon kätevämpi ratkaisu kuin esimerkiksi johonkin tiettyyn kellonaikaan tuotavat ateriat. Voi syödä silloin kun haluaa ja mitä haluaa. Menumat on kehitetty yhteistyössä Helsingin kaupungin kotihoitopalvelun kanssa. Helsingissä Menumateja on käytössä jo useita satoja. Uunista tullessaan foliopakkaukset ovat tosi kuumia, niin että uunilapaset ovat tarpeen. Onkin viisainta taivutella pakkauksen kannen reunoja auki ennen aterian uuniin laittamista, sillä kannen avaaminen kuumana ja lapaset kädessä saattaisi olla vaivalloista varsinkin, jos sormet ovat jo vaikka vanhuuttaan jäykähköt. Vaihtelevat annokset muistuttavat lentokoneruokia. Se ei ole ihme, sillä ne valmistetaan Finnairin Cateringissä, ja jolleivät ne nyt aivan Michelinin viiden tähden luokkaa ole, niin ovatpa kuitenkin selvää ja hyvältä maistuvaa ruokaa. Hovimestarin muotokuva on tämän näköinen. Kaapin päällä oleva laite on kiertoilmauuni. Kun sen avaa aterian tultua valmiiksi, kannattaa varoa uunista tulevaa kuumaa ilmantupsahdusta. Tässä ruoka-annoksia avatuissa aluminirasioissaan. Broileria, nuudeleita ja vihanneksia yrttikastikkeessa. Pinaattirisotto maistuisi varmaan sinullekin! Finncatering on aivan äskettäin myyty suurelle ruotsalaiselle LSG Sky Chefs Groupille. Suuret ostajat tavallisesti pyrkivät kasvattamaan voittoaan ja alentamaan kustannuksiaan, niin että nähtäväksi jää, mihin suuntaan aterioiden laatu jatkossa kehittyy. Toivottavaa tietysti olisi, jos raaka-aineet olisivat kotimaisia kuten Menumat itsekin. Menumatin internetsivujen mukaan Menumat on parinkymmenen suomalaisen omistama yhtiö. Menumat.fi-sivuilta löytyy paitsi kuvia myös yksityiskohtaista tietoa. Tietoa saa myös Helsingin terveyskeskuksen kotihoidon kautta, puhelin 050 349 8302 tai Menumatin omasta asiakaspalvelusta puhelin 020 796 1550 sekä sähköpostilla osoit teesta asiakaspalvelu@menumat fi. Menumat-palvelun myyjänä on Helsingin kaupungin kotihoito ja oikeus palveluun perustuu kotihoidon ja asiakkaan väliseen sopimukseen. Aterioiden hinnat vaihtelevat 3,95 eurosta 4,40 euroon, minkä lisäksi tulee palvelumaksu 1,70 euroa vuorokaudessa. Siihen sisältyvät laitteen vuokra, ruokien tuonti, huollot yms. Menumat on siis vuokralaite. Kiitettävän tarkkaan eritelty lasku tulee kerran kuussa. Meille kertyi maksettavaa maaliskuun kahdelta täytöltä kaikkiaan 148,11 euroa. Hintaan tosin vaikutti se, että ensimmäisen täytön sai puoleen hintaan ja jälkiruokiakin olin tilannut vain kaksi. Sähkönkulutusta en ole mitannut. Sain Menumatin Helsingin kaupungin kotihoidon Lauttasaaren toimiston kautta maaliskuun alussa ja olemme vaimoni kanssa olleet siihen vallan tyytyväisiä. Meille sen tulo sattui tosi sopivaan aikaan, kun äkäinen iskias viikon ajan esti minua käymästä ruokaostoksilla ja haittasi muitakin taloustöitä. LAUTTASAARENTIEN LIIKENNESUUNNITELMA suunnitelmavaihtoehtoja esillä Laadittavan liikennesuunnitelman tarkoituksena on luoda korkeatasoiset ja turvalliset yhteydet erityisesti jalankulkijoille, polkupyöräilijöille ja joukkoliikenteen käyttäjille metron myötä muuttuvassa liikenneympäristössä. Vaihtoehtoja on laadittu Lauttasaarentielle Meripuistotien ja Ruukinlahdentien välille, Gyldenintielle Lauttasaarentien ja Tallbergin puistotien välille ja Otavantielle Lauttasaarentien ja Kauppaneuvoksentien välille. Vaihtoehtoiset liikennesuunnitelmaluonnokset ovat esillä 18.4. 4.5.: Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10 A kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kansakoulukatu 3, 1. krs kaupungin ilmoitustaululla Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11 13 www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtävänä nyt Valmistelija tavattavissa 25.4. klo 16 18 Lauttasaaren kirjastossa. Mielipiteet: viimeistään 4.5.2012 Lisätietoja: liikennesuunnittelija Jouni Korhonen, p. 310 37080 kodinvaihto paketissa? Kaupanpäälle me tarjoamme muuton. Kauppoihin johtava myyntitoimeksiantosopimus Huom!n kanssa sisältää halutessasi muuton Victor Ek -muuttoliikkeen kautta.* kristina Lindbäck KED, IAT Puh. 050 511 3599 kristina.lindback@huom.fi Huom! Suomen Asuntopalvelut Oy LKV Mannerheimintie 27, 00250 Hki *) Katso Muuttopaketti tarjouksen tarkemmat ehdot: www.huom.fi ALL FUR DOGZ KOIRATRIMMAAMO EIRASSA All Fur Dogzin trimmaamo hoitaa kaikenrotuisten koirien trimmaukset, siistimiset, pesut, kynsienleikkuut ja muut palvelut toiveidesi mukaan. Palvelut ovat tarkoitettu kaikille koirille, kääpiöistä aina isoihin koiriin ja tähtäävät koiran ja näin perheen yhteiseen hyvinvointiin. Molemmat ammattilaisemme ovat erittäin kokeneita ja taitavia trimmaajia ja trimmaavat kaiken rotuisia koiria. Hilkka Librada p. 044 776 8423 Erikoisosaamisena nypittävät rodut Lotta Lipponen p. 045 276 8292 Erikoisosaamisena villakoirat www.hel.fi/ksv Ihminen tavattavissa mentor - viimeisen vuoden opiskelija. Lisätietoja p. 044 322 4050 tai hsnickars50@gmail.com Hannele Snickars Menumatin sisäkuvassa näkyvät numeroidut annoslokerot ja alaosassa oleva jälkiruokien säilytyslaatikko. Jälkiruoka-annoksia ei sulateta Menumatissa. www.ihminentavattavissa.fi Mentoroinnista voi saada tukea erilaisissa elämäntilanteissa. Vastaanotolle voi tulla kuka tahansa omasta kasvustaan ja elämänsä syventämisestä kiinnostunut ihminen. Ajanvaraukset arkisin klo 9 16 Tervetuloa karistamaan talven pölyt turkeista! Vuorimiehenkatu 20, Helsinki www.allfurdogz.com p. 044 533 7440 Avoinna ma pe 10 18, la 11 15 Nro 16 19.4.2012 13
Toimintapalsta Drumsö Pensionärer 9.5. Onsdag vårlunch kl 14.00. Blue Peter Hallonäsparkvägen 1 (Vattuniemen puistotie 1) anm. Eira senast 3.5. 679 502 eller 050 382 4767. 28.5. Resa till Vasa med omgivning anm. Carita 755 5125 eller 040 452 039. Karhusaaren taidekeskus Avoimet ovet Karhusaaren Taidekeskuksessa Espoossa 22.4. klo 10.00-17.00. Ohjelmassa historiakierros huvilassa ja pihapiirissä (11-12 ja 14-15), koko talon kattava taidenäyttely maalarit, valokuvaajat, lautapelien suunnittelija ja graafikot. Työhuoneet auki työskentelykunnossa. Harmonikkakonsertti, Ella Koura (12.30-13.30). Kahvila & makkaran paistoa. Karhusaaren Taidekeskus - Karhusaarenpiha 5, Espoo. Lauttasaaren keskustaseura Lauttasaaren keskustaseura osallistuu Lauttasaaren perinteisille kevätmarkkinoille lauantaina 21.4. Telttamme on paikalla klo 10-16 ja tuona aikana paikalla vierailee keskustalaisia luottamushenkilöitä. Tervetuloa keskustelemaan! Samana päivänä eli myös lauantaina 21.4. järjestetään Alkio ajassamme -seminaari Uudella Ylioppilastalolla, Mannerheimintie 5 A. Tilaisuus alkaa klo 9 ja alustajina toimivat mm. Filosofian tohtori Seppo Niemelä, professori Kari Hokkanen, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontro ja SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner. Lisätietoja www.kol.fi. Keskustan perinteistä Vihreää Vappua vietämme jälleen Kyösti Kallion patsaalla 1.5. klo 13. Ennakkoäänestys Keskustan neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen Keskustan puheenjohtajasta järjestetään piiritoimistoilla 14.-16.5. ja varsinaiset äänestyspäivät ovat 25.-27.5.2012. Keskustan Helsingin piirin sääntömääräinen vuosikokous pidetään maanantaina 21.5 kello 19.00 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Kokouksessa mm. nimetään kunnallisvaaliehdokkaita. Ennen piirikokousta 21.5. kello 17.00-18.30 järjestetään poliittinen keskustelutilaisuus, jonka aiheena ovat syksyn kunnallisvaalit. Keskustan puoluejohtoon pyrkivien ehdokkaiden keskustelutilaisuus jär jestetään puoluetalo Apollolla 30.5. ja puoluekokous Rovaniemellä 8.-10.6.2012. LAUTTASAAREN MARTAT Yhdyshenkilö Leena 040 512 5703. Marttailta tiistai 24.4. kello 18.00, KOKKAUKSEN PARISSA. Lauttasaaren Seurakunnan kerhohuone, Myllykallionrinne, seurakuntasalin ovesta sisäänkäynti. Tervetuloa! Lauttasaaren Sosialidemokraatit Lauttasaaren demarit ovat mukana perinteisillä Lauttasaaren kevätmarkkinoilla lauantaina 21.4. klo 10 14. Pajalahden kentällä. Sdp:n puoluesihteeriehdokas Reijo Paananen klo 10-12, UL:n hallituksen jäsen, TkT Kaarin Taipale on paikalla klo 12 14. Omista aktiiveista mukana ovat ainakin Astrid Gartz, Ritva Helimäki-Aro, Kaarina Kallioniemi, Kari Kotila. Anne Pynnönen ja Kimmo Sarje. Myyntitiskillä on kirpputorikirjoja ja muuta. Jaamme Sdp:n ja Helsingin demareiden tuoretta materiaalia. Tervetuloa Tikkurilaan Bio Grand elokuvateatteriin torstai 26.4.12 klo 18, jossa esitetään Rouva Presidentti -elokuva. Saliin mahtuu kaiken kaikkiaan 184 henkeä (sali vuokrattu alustavasti 100 hengelle sitoumuksetta). Ilmoittautumiset heti Arzu Caydam-Lehtonen, arzucaydam1@ hotmail.com Tervetuloa tapaamaan helsinkiläisiä Sdp:n kunnallisvaaliehdokasehdokkaina olevia nuoria keskiviikkona 25.4 klo 18 20 Cafe Mascottiin (Neljäs linja 2, Helsinki). Vapaamuotoisessa tapahtumassa voit tutustua heidän ajatuksiinsa ja kampanjatyöhönsä. Tilaisuuden järjestää Stadin Demarinuoret. Lisätiedot: kati.oksman(at)demarinuoret.fi, p. 045 633 2636 Tervetuloa Helsingin Työväen Vappujuhlaan 2012. Kulkue järjestäytyy ti 1.5. Kansalaistorilla (Musiikkitalon vieressä) ja lähtee klo 11 kaupungin halki Hakaniemeen. Torilla myynti ja esittelypisteet valmiina, lapsille pomppulinna sekä kotkien ja pinskujen kasvomaalaus ja poniajelu klo 12 14 Viherniemen puistossa. Kansanjuhla alkaa klo 12, juontaa näyttelijä Niko Saarela, Koralli, Helsingin Jyryn voimistelijat, puhe SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, taiteilija Jonna Pirttijoki, puhe kansanedustaja Silvia Modig. Kansainvälinen. Noin 13.15 Pelle Miljoona Unitedia esiintyy. HTY Paasitornin juhlasali, Paasivuorenkatu 5 on klo 14 15 Työväenlauluja yhdessä, vetää Reino Bäckström ja Sauli Malinen. Enemmän tietoa tapahtumista www.stadindemarit.fi/tapahtumat ja aiemmat kannanotot www.lauttademarit.net Liikenneturvallisuustapahtuma Mitä isot edellä sitä pienet perässä myös liikenteessä lauantaina 21.4.2012 klo 10 15.00 Ruoholahden ala-asteella Helsingissä. Ohjelmassa paljon lasten ja nuorten liikenneturvallisuuteen liittyviä näytöksiä, tietoiskuja sekä kilpailuja. Juontajana Esko Riihelä. Järj. muun muassa Helsinki City West Rotaryklubi ja Liikenneturva. Tervetuloa nuoret ja nuorten vanhemmat. LUOVUUDEN TORI AGORA RY Toimintamme alkaa jälleen Pajalahdentie 10a kevätkaudella 2012 seuraavasti: Astanga -jooga tiistaisin klo 9.30-10.45 alkaen 24.1. 2012. Hatha -jooga tiistaisin klo 10.45-12.15 alkaen 10.1.2012. Huom. muuttuneet ajat! Viikolla 8 urheiluloma, ei toimintaa. Lisätiedot 041 444 1225 Virva. MLL LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS MLL Lauttasaaren paikallisyhdistys tekee vapaaehtoistyötä lauttasaarelaisten lasten ja lapsiperheiden hyväksi. MLL:n jäsenenä kuulut oman asuinpaikkakuntasi paikallisyhdistykseen ja saat paljon jäsenetuja, mm. runsaat alennukset muskarimaksuista. Jäsenmaksu on Lauttasaaressa 20 e. Tarkempia tietoja saat jäsenpalvelusta, jasenpalvelu@mll.fi ja toiminnastamme http://lauttasaari.mll.fi/ Ajankohtaista: Lastenvaatekirpputori: MLL Lauttasaaren paikallisyhdistys ja Päiväkoti Otavan vanhempaintoimikunta järjestävät Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirppiksen Myllykallion koulun tiloissa la 21.4.2012 klo 10-13. Ohjelmassa lisäksi grillausta, koira-ajelua (2e/ kierros), ja arpajaiset. Gaudete Kids on myös mukana myymässä. Perhekahvila kokoontuu keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo). Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset hoitajineen. Kevään 2012 ohjelmaa: 18.4. Pienten lasten uniongelmat, terveydenhoitaja Erja Laakso/Lauttasaaren terveysasema. 25.4. Lapsiperheen kotiapteekki, Lauttasaaren kirkkoapteekki neuvoo. 2.5. Lelu- ja peliesittely, konsultti Heidi Purho, www.leikkien.fi. 9.5. Lastenkirjaesittely, lastenkirjailija Ursula Vuorenlinna. 16.5. Vinkkejä lapsiperhematkailuun ja Lapsiperheen matkakäsikirjan esittely, Inari Fer nández. Ohjelmassa myös vauvojen värikylpyä (10 lasta/ryhmä), ilmoittautuminen: varileikki@tintura.net, lisätietoja: www.tintura.net Lauttasaaren isä-lapsi-kerho kokoontuu Lahnalahden leikkipuistossa joka keskiviikko klo 17.00-18.30. Toiminnasta vastaavat MLL:n Lauttasaaren paikallisyhdistys yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Mukaan ovat tervetulleita kaikki isät alle kouluikäisten lasten kanssa. Kevään 2012 ohjelmaa: 25.4. Ulkopelejä ja leikkejä. 2.5. Isien ideoimaa toimintaa, mahdollinen vierailija. 9.5. Retki Lauttasaaren kirkkoon. Mahdollisuus kiivetä torniin! 16.5. Kerho pääsiäislomalla. 23.5. Retki lähialueella sijaitsevaan mielenkiintoiseen kohteeseen (onkiretki?) LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1 www.helsinginseurakunnat.fi/lauttasaari Virasto: ma, ti, to, pe 9-14, ke 13-18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl. fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To 19.4. klo 14 Torstaipiiri, siivouksesta hauskempaa, srk-sali. Klo 18.30 Raamattuluento: Raamattu, diakonia ja maailman köyhät, luennoitsija TT Petri Merenlahti Kirkon Ulkomaanavusta, srk-sali, vapaa pääsy. Klo 18-21 Nuorten krypta. Pe 20.4. klo 17 Pianokonsertti, piano Sofia Wilkman, vapaa pääsy. Klo 17.30 Eräkurssin avauskokous, käynti sivuovesta. Eräkurssi on kouluikäisille lapsille ja vanhemmatkin voivat olla mukana. Tied. Teijo Junnola p 2340 4305. Su 22.4. klo 11 Uusien lauttasaarelaisten tervetulomessu, Juha Rintamäki, Marjukka Andersson, Heidi Tirkkonen, Eija Härkänen, Pia Gripenberg, Johanna Rauhamäki, Ville Elomaa ja Lauttasaaren musiikkiopistosta Tove Eklund, huilu ja Maria Kuuskoski, laulu. Kirkkokahvilla mukana lauttasaarelaisia järjestöjä. Klo 11-12 Pyhäkoulu, aloitetaan kirkossa. Klo 16-18 International Afternoon, käynti sivuovesta. Klo 18 Hiljaisuuden messu, Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoroa johtaa kanttori Marjukka Andersson, pastori Marko Heusala. Messun on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanoittanut Anna-Mari Kaskinen. Ma 23.4. klo 13 Hyvän mielen kahvihetki, mielenterveyskuntoutujille ja muille halukkaille, käynti sivuovesta. Ti 24.4. klo 13 Äiti Teresa -piiri, käynti sivuovesta. Ke 25.4. klo 18 Avoin rukouspiiri, käynti sivuovesta. Klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, kirkossa. Esirukouspalvelu klo 18 alkaen 2. kerros. Illan vetää pastori Erkki O. Auranen ja Ulla Auranen, messulauluja johtaa kanttori Tea Polso sekä Saara Goldhorn ja Laura Sinivaara. Ilta päättyy yhteiseen ehtoolliseen, mukana pastori Reima Niemelä. To 26.4. klo 9.30 Aamuklubi, Päivi Laaksonen: Lauttasaaren kirjaston palvelut lapsiperheille, käynti sivuovesta. Klo 14 Torstaipiiri, Eeva Hurskainen: Aurora Karamzin, srk-sali. Klo 18-21 Nuorten krypta. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, Ilm. 15 16, mukana Reima Niemelä, käynti sivuovesta. Muuta: Lounaspalvelu ma-to klo 12-13, srk-sali. Avoin päiväkerho ma, ke, pe klo 9-12 ja ti klo 14-16, D-porras. Kerhohuoneiden sisäänkäynti, B-rappu on remontissa! Käynti toisen kerroksen huoneisiin kirkkorakennuksen vastakkaisella puolella olevasta sivuovesta. Kirkon pääsisäänkäynnistä katsoen rakennuksen vasemmalla sivustalla. JOHANNES www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes Fr 20.4: kl. 10 11.30. Humlans familjeträff: Hörnan, Högbergsgatan 10. Ollberg. Kl. 12 13.30 Veckolunch: Högbergssalen, Högbergsgatan 10 E 2 vån. Vi bjuder på lunch. Frivillig avgift till Kyrkans Utlandshjälp Sö 22.4: kl. 10 Högmässa: Tomas kyrka. Kummel-Myrskog, Enlund. Kyrkkaffe. Kl. 12 Högmässa: Johanneskyrkan. Busck-Nielsen, Lindström, Enlund, Löfman. Manskören Manifestum. Kyrkkaffe. Kl. 16 Familjemässa: S:t Jacobs kyrka. Sundblom-Lindberg, Henricson. S:t Jacobs barnkör. Må 23.4: kl. 10 12 Café Kardemumma: S:t Jacobs kyrka. Salenius. Kl. 10 11.30 Tomas familjeträff: Tomas kyrkas dagklubbsutrymme. Frände. Ti 24.4: kl. 12 Lunchmusik: Gamla kyrkan. Martti Laitinen. Kl. 13 Träffpunkt för seniorer och daglediga: Högbergssalen, Högbergsgatan 10 E 2 vån. Ann-Mari Lindberg: Tankar om våren. Enlund. On 25.4: kl. 10 11.30 St Jacobs familjeträff: S:t Jacobs kyrka. Lökström. Kl. 15 16.30 Mariakretsen: Tomas kyrka. Frände. Kl. 15 16.30 Diakoniträff: S:t Jacob. Salenius. Församlingspastor Pia Kummel-Myrskog berättar om Mexicos skyddshelgon Vår Fru av Guadalupe. Kl. 18 Kvällsmässa: Gamla kyrkan. Busck-Nielsen, Löfman. To 26.4: kl. 19 21 Regnbågscafé: Hörnan, Högbergsgatan 10, gatuplanet. Kvällens gäst kaplan Heidi Jäntti (Esbo sv) Skönheten skall frälsa världen. Ray. REKREATIONSDAG. Rekreationsdag för kropp, själ och ande på Pellinge kursgård den 28 maj. I programmet ingår lunch, kaffe och bibelstudium med Ann-Britt Hedman över temat: Bibelns kvinnor. Dagen avslutas med mässa i kapellet. Start kl. 9 från Kiasma samt retur i Helsingfors ca 18. Anmälningar till Barbro Ollberg 09 2340 7704 senast 16.5. JEHOVAN TODISTAJIEN LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 22.4.2012 klo 11.00: Ketkä ovat kelvollisia pääsemään Jumalan uuteen maailmaan? Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: Pidä yllä myönteistä henkeä seurakunnassa. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali, Lauttasaarentie 10. www.watchtower.org/fi Vuokralle tarjotaan Kellarivarastoja 8-15 m 2. Vuokra 100-150 e/kk. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy 050 55 44 898. Ikkunallinen kellarihuone 15 m 2. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy. 050 55 44 898. Myydään Lämmin autohallipaikka 12 m 2. Ei pesumahdollisuutta. Hinta 25 000 e yv. 13 e/kk Puh 0400 507 019. AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. KOTISIIVOUSTA Luotettavaa kotisiivousta. Kotitalousvähennys mirja@ mmsiivouspalvelut.fi P. 045 638 5774 Yksiö 34 m 2, lasitettu parveke. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy 050 55 44 898. Vuokrata halutaan Vuokrataan hyvää siistiä toimisto- liike- / näyttelytilaa n. 46 m 2. Rauhallinen paikka, kuitenkin hyvä näkyvyys (kulmapaikka) ja isot ikkunat, osoitteessa Otavantie 5,. Pyydä lisätietoja 0400 402 045 tai teijo.sormunen@ suomenkonttoripalvelu. fi. Vuokra 790,00 alv 0%. Vaihdetaan Haluaisin vaihtaa erittäin mukavan -kaksioni (2h, avok, p, 51m 2 ) isompaan. Toivomuksena 90 m 2 <. Staffan 040 702 2838. Vuosia saarella asuneena ei haluaisi pois muuttaa. Pitkaikainen ja luotettava mies haluaa vuokrata 1-2h+k yst.vast. 040 516 5201. Yksiö. Puh. 050 300 5702/ Kirsi Mikkola. Kaunis kukkavalaisin halkaisija 47 cm / 90 60 cm/110, 80 cm/160 Maricken Shop Lauttasaarentie 45 Puh.09 621 6700 Ark. 10-17.30 La sopimuksen mukaan. PA R T U R I P. 6 7 6 9 8 5 Tallbergin Puistotie 1 00200 Helsinki 14 Nro 16 19.4.2012
Palveluja tarjotaan Akut Autolasikorjaamoja Hierontaa ATK-palvelua Eläinkauppoja Ikkunanpesua Kampaamoja Siivousta Vaatetusliikkeitä Oikeusapua Valokuvausta Kauneudenhoitoa Fysikaalisia hoitolaitoksia KAUNEUSPALVELUT Varaa ilmoitustilasi Puh. 010 387 7080 Autohuoltamoja Kukkakauppoja Putkiliikkeitä Isännönintiä Varastointia Graafista suunnittelua Graafinen suunnittelu ja mainonta 20 vuotta laadukasta suunnittelua Ars Today Isokaari 3 Puh. 693 1006 arstoday@arstoday.fi Autokorjaamoja Jalkahoitoa Pyöräliikkeitä Hammaslääkäreitä Lukkoliikkeitä Hierontaa Remontteja Kampaamoja Maalausliikkeitä Tiesitkö että... Kaskisaaren kevyenliikenteen silta valmistui 1987? Veneilytavikkeita -Seurantoimisto ja -lehden toimitus (Kauppaneuvoksentie 18) ovat avoinna Ma klo 10-15 Ti klo 10-16 Ke-to klo 10-15 Perjantaisin suljettu. seura@lauttasaari.fi lehti@lauttasaari.fi Toimitus Päätoimittaja Liisa Stjernberg puh. 050 525 8475 Toimitussihteeri Irmeli Karhiaho puh. 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Ilmoitukset/ Laskutus Hilkka Järvitalo puh. 010 387 7080 seura@lauttasaari.fi Nro 16 19.4.2012 Ilmoitusaineistojen sisäänjättö sähköpostilla osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Yhteystiedot Punainen Huvila Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Hki ma, ke, to klo 10-15, ti 10-16, pe sulj. Kotisivut Taitto Ars Today Ky puh. (09) 693 1006 arstoday@arstoday.fi Painopaikka Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu Itella Oyj. Jakelu puh. 020 071 000 Tilausmaksut Kotimaassa 35 + alv 9 % vuosikerta Ilmoitushinnat Etusivu 1,20 pmm. Takasivu 1,10 pmm, tekstisivut 1 pmm, yhdistysten ilmoitukset 0,50 pmm. Laskutuslisä 4. Hintoihin lisätään alv. 23 %. Neliväri sisältyy hintoihin. Mainostoimistoalennus -15 %. Ilmoitusaineistojen sisäänjättö lehden konttoriin viimeistään ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16 mennessä. Lehti ilmestyy torstaisin. Painosmäärä 12 500 kpl Tiesitkö että... saari liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1946? 15
Punkkibussi rokottaa S-Market Itälahdenkadulla! torstaina 19.4. klo 14.30 18.30 Rainbow Porsaan ulkofileepihvit 7 90 5 Hinta voimassa to su 19. 22.4. 89/ Jokisen Eväät tai Hukkanen Norjalainen Lohifile pakattu n. 0,8 1,4 /pkt 2 pkt/talous 1 Hinta voimassa to su 19. 22.4. 99/ Israel Klementiini Jaffa Orri Suomalainen 800 g (9,88/) 8 Suomalainen 99 Kariniemen Broilerin fileepihvejä hunajamarinoitu 6 kpl 1 2 Hinta voimassa to su 19. 22.4. 95 Espanja/Unkari Tankoparsa vihreä 500 g (5,90/) Hinta voimassa to su 19. 22.4. 0 99/ Espanja Primofiori Sitruuna 1 39 Rainbow Lankkuperunat 750 g (1,85/) 1 LU O M U 45 Oululainen Luomu revitty jälkiuunileipä 300 g (4,83/) 0 59 Danone Danio maustetut rahkat 180 g (3,28/) Hinnat voimassa Itälahdenkadun ja Lauttasaarentien S-marketeissa 24.4. saakka ellei toisin mainita. Palvelemme ma pe 7 21, la 7 18, su 12 18 S-market Itälahdenkatu, Itälahdenkatu 27, p. 010 76 66000 S-market, Lauttasaarentie 28-30, p. 010 76 62200 BONUS JOPA 5 % 16 MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % 15 Itälahdenkadun palvelutorilta to la 19. 21.4. 90 / Polarica Poronkäristys 2 99 2/talous Ingman Creamy into herkkujäätelöt 0,85 l (3,52/l) hok-elanto.fi/wdc HOK-ELANTO.FI Nro 16 19.4.2012