Visa Tuominen Maaliskuu 2014, Tampere: Tulevaisuuden tekijät -seminaari Työllistyvyys, alueellinen sijoittuminen ja yksilölliset urapolut.
Jos ei muuta mainittu, alustus perustuu väitöskirjani (2013) Maistereiden työllistyvyys lisäksi seuraaviin artikkeleihin. Tuominen (2012): Sattuma työllistymisessä maistereiden kokemuksia. Työpoliittinen aikakauskirja, 1/2012. Tuominen-Puhakka-Rautopuro (hyväksytty julkaistavaksi): Elämää reunalla maaseutukunnissa työskentelevät maisterit. Ilmestynee kesällä 2014 Kunnallistieteellinen aikakauskirjassa. Tuominen (arvioinnissa, Tiedepolitiikka): Akateeminen siivooja ja sikatilallinen. Ilmestyy aikaisintaan syksyllä 2014. Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 2
Työllistyvyys yhdistelmä yksilön kykyjä, tietoja ja taitoja, joiden avulla hän löytää töitä, pysyy töissä ja etenee työurallaan. European Centre for the Development of Vocational Training (CEDEFOP) 2008. Bolognan prosessin julkilausumat (mm. London Communiqué 2007 jne.) valmistuneiden työllistyvyys yksi prioriteeteista. Suomen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen loppuraportti (Työelämäryhmä 2010): työllistyminen on otettava osaksi tuloksellisuusrahoitusta. - Seuraus -> yliopistojen perusrahoituksesta 1 %. -> vuositasolla useita miljoonia euroja. Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 3
Engl. Magic-Bullet Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 4
Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 5
Pääasiallisesti ylempi koulutus -> parempi työllisyys. Korkeakoulutettujen työllisyystilanne on kuitenkin heikentynyt ja suhteellinen etu kaventunut. (Ks. lisäksi Pyöriä ja Ojala 2012) työllistymisvaikeudet koskevat välitöntä (6 kk) aikaa valmistumisesta. professiomaisterit työllistyvät helpommin ja nopeammin kuin generalistit. generalisteilla on ollut uran auettua (jos aukeaa) usein paremmat etenemisen mahdollisuudet. Kaikkiin em. liittyy yksilöllisiä, alueellisia ja koulutusalakohtaisia ja vuosikohorttien välisiä eroja. Valmistuneiden ollut vaikea ennakoida, mitä työelämässä tulee tapahtumaan (Nyström, Dahlgren ja Dahlgren 2008). Miten pitkälle elämää voi suunnitella? Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 6
AKAVAn tilastoista kaappaus Taideaineet (ylempi korkeakoul.tutk.) Kaikki työttömät Ekonomi, alempi kk Humanististen tieteiden kand. Filosofian maist.(hum.) Luonnontieteiden kand. Filosofian maist. (luonnont.ala) Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Insinööri (ml.amk&rakennusarkkitehdit) Ekonomi, ylempi kk Valtiot./yhteiskuntatiet. maist. Tradenomi Lisensiaatti Diplomi-insinööri Teologian koulutus (yl. korkeakoul.tutk.) Agronomi, maa- ja metsät. maist. Arkkitehti Sosionomi, sosiaalialan AMK Kasvatustieteiden maist. Tohtori Oikeustieteen kand. Farmaseutti Lastentarhanopettaja Lääkäri Työttömien* osuus työvoimasta tammikuussa** 2014, % 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Lähteet: TEM: työttömät; *ei lomautettuja, TK: työvoima; **12 kk liukuva keskiarvo Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 7
Opiskeluajan yhteys vastavalmistuneiden työmarkkinatilanteeseen työttömyys ja tukityöllistämis% 30 25 21,8 20 15 10 5 0 0,5 Pro Nopea 3,1 5 Pro Keski Pro Hidas 11 Gen Nopea 16 Gen Keski Gen Hidas Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 8
Maistereiden sijoittuminen alueellisesti Valtakunnallinen Aarresaari-aineisto, v. 2003 valmistuneet: 16/20 yliopistoa mukana, neljä taideyliopistoa poissa kysely viisi vuotta valmistumisesta (2008) n = 6692 (vastausprosentti 56 % valmistuneista) Kysymys (Kurikka 2008): onko muuttaminen koulutuspaikkakunnalta hyvä vai huono asia? Jos huono, Suomesta pitäisi löytyä liikunnanopettajia vain Jyväskylästä. Vastaavasti hammaslääkäreitä vain Helsingistä, Kuopiosta, Oulusta ja Turusta. Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 9
Uusimaa, + 80% Pirkanmaa, +28% Pohjois-Pohjanmaa, - Varsinais-Suomi, -10% Keski-Suomi, -19% Kanta-Häme, -22% Pohjois-Savo, -24% Etelä-Karjala, -28% Pohjanmaa, -32% Pohjois-Karjala, -37% Itä-Uusimaa, -39% Lappi, -44% Päijät-Häme, -45% Satakunta, -50% Kymenlaakso, -51% Etelä-Savo, -55% Etelä-Pohjanmaa, -61% Keski-Pohjanmaa, - Kainuu, -66% Asuinmaakunnat 5 v. ja muutos ennen opintoja olleeseen tilanteeseen 100 % 80 % 2639 2300 60 % 40 % 20 % 0 % 756 484 582 277 115 251 127 176 138 51 141 101 154 82 95 72 38 42 1300 300-20 % -40 % -60 % -80 % -100 % -700-1700 -2700 Muutos % Asujien lukumäärä, 5 v Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 10
Keskittyminen kaupunkeihin 11 suurempaa (yliopisto)kaupunkia rohmusi työ- ja asuinpaikoista kaksi kolmannesta. Loput silloisiin noin 300 Manner-Suomen kuntaan. Kaupungeissa asui viisi vuotta valmistumisesta jo 86 % vastanneista (vs. ennen opintoja 72 %). Kaupungeista maalle muuttanut vain 3 %. Viisi vuotta myöhemmin puolet kaupungeista maalle muuttaneita oli poistunut maalta. Tilalle oli muuttanut alkuperäisiä maalaisia. Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 11
Suurin osa maaseudulla ja taajamissa työskentelevistä toimii opetuksen ja kasvatuksen parissa Aäripäät maalla työskentelevistä olivat oikeus- (1 %) ja kasvatustieteilijät (17 %) maaseudulla asuvista lääke- (2 %) ja kasvatustieteilijät (13 %) Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 12
Yksilöllisiä työuria Tarkastelussa kolme FM-tutkinnon suorittanutta. Miksi samalla (FM) tutkinnolla tulee -yhdestä siivooja, -toisesta sikatilallinen ja -kolmannesta sivistystoimenjohtaja? Ensinnäkin, missä kohden mitataan? Väitöskirjaani analysoin n. 33 000 -sivua lomakkeita ja tein 50 haastattelua, viiden vuoden jänteellä. Tässä vain 3 casea. TEHTÄVÄ: Esittäkää viestiseinälle arvauksia, millaista uraohjausta Jatta, Sirpa ja Mika saivat/käyttivät yliopistossa. Tästä poistettu yht. 9 case-kalvoa. Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 13
Työllistymiseen vaikuttaneita tekijöitä % Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 14
Lähes jokainen väittämä voidaan jakaa vielä edelleen. Esim. henkilökohtaiset ominaisuudet on pilkottavissa haastattelujen (17 henkilöä) perusteella, ainakin: Persoona (mm. luonne, persoona, olemus) Tuttuus (mm. sitoutuneisuus työhön, tunnettu jo aiemmin, projektityön tuntemus) Ihmisten väliset taidot (mm. erilaisten ihmisten kanssa toimeen tuleminen, sosiaalisuus, ulospäin suuntautuneisuus) Yhteensä kpl mainintaa Muut (mm. ikä, harrastukset ja muu kuin yliopistotutkintokoulutus) 9 16 13 12 Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 15
HUOM! Maistereiden työllistymisen onnistuminen ei ole yksiselitteisesti mitattavissa esimerkiksi työttömyys- tai työllisyysprosenteilla. Pakko < > Kiinnostus. Lopulta vain vähän kriteereitä, joilla tarkastella työuran onnistumista. Työttöminä olleista 22 % ei ole kokenut omasta mielestään työllistymisvaikeuksia. Mutta ilman työttömyyttä selvinneistä myös 22 % oli kokenut mielestään työllistymisvaikeuksia (laadullinen työllistyminen). Osa työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä (esim. kielitaito, organisointikyky jne.) voi tulla aivan muualta kuin koulutuksesta. Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 16
Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät Alueellinen työmarkkinatilanne Alan heikko työmarkkinatilanne Suhdeverkostojen puute Työkokemuksen puute Tutkinto ja sen aineyhdistelmä Määräaikaisten väliset katkot Tutkinnon heikko tunnettuus Perhe- tai muu elämäntilanne Epävarmuus omista tavoitteista Epävarmuus omasta osaamisesta Sukupuoli Itseä kiinnostavan työn puute Puutteellinen työelämätietous Valmistumisajankohta Puutteelliset työnhakutaidot 17 % 9 % 6 % 6 % 6 % 5 % 5 % 4 % 3 % 10 % 2 % 17 % 50 % 42 % 29 % 29 % 22 % 17 % 16 % 22 % 22 % 16 % 17 % 14 % 22 % 38 % 33 % 31 % 27 % 31 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Paljon Jonkin verran Vain vähän Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 17
Yhteenvetoa 1 Koulutusta vastaamattomat tehtävät voivat olla oma valinta. Koulutusta vastaamattomat tehtävät voivat ylempiä kuin oma koulutus Pitkään opiskelusta ei näytä olevan hyötyä yksilölle, ei ainakaan generalistitutkinnoilla. Sijoittuminen työmarkkinoille periaatteessa on edelleen sitä parempi, mitä korkeampi koulutus. Virta vie Etelä-Suomeen ja suurimpiin (yliopisto)kaupunkeihin. Mitä merkityksiä koulutuksen suunnittelulle? Työllistymiseen vaikuttaville makrotason tekijöille on yksittäisen oppilaitoksen vaikea tehdä juuri mitään. Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 18
Yhteenvetoa 2 Työllistymisen seuraaminen ja siitä avoin raportointi (ammattinimikkeet näkyviin ym.) on silti tärkeää. Aineistoja kerätään kyllä, mutta hyödynnetään liian vähän. Valveutuneet abiturientit tekevät vertailuja. Saattavat päättää koulutuspaikan valinnan sen mukaan mitä tietoja kerrotaan. Työllistyvyyteen ja työllistymiseen vaikuttaa sekä positiivisesti että negatiivisesti tutkinto ja alueellinen työmarkkinatilanne. Työurat ovat joka tapauksessa yksilöllisiä, kuten opiskelupolutkin. Erilaisten kuiluanalyysien tekeminen viisi vuotta aiemmin opiskelluista taidoista on jokseenkin järjetöntä. Miten rakentaa työmarkkinoita kiinnostava tutkinto? Vapaa sivuaineoikeus auttaa. Elinikäinen oppiminen! Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 19
maalis/2014 20 Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE)
Lopuksi 1 Vain puolet Itä-Suomen yliopiston uusista opiskelijoista oli tarkistanut oman koulutusalansa työtilanteen (Tuominen 2010). Lairio, Penttinen ja Penttilän (2007) mukaan työllistymisasioita oli Jyväskylän yliopistossa miettinyt: Opintojen alkuvaiheessa paljon 30 % Keskivaiheessa paljon 42 % Loppuvaiheessa paljon 75 % opiskelijoista. Siis: eikö neljäsosa mieti niitä edes loppuvaiheessa? Vrt. Mika. Vai olivatko ne olleet pitkään selvillä? (Pro Gen -tieto olisi tässä ollut mielenkiintoinen). Opintojen suunnittelu yliopistossa voi olla vaikeaa. Case sivuaineinfo: Ensimmäisen vsk opiskelijaa EVVK! Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 21
Lopuksi 2 Voiko ketään pakottaa kiinnostumaan opinnoista ja tulevasta työurasta? Lukiolainen Pilvi: Maailman ahdistavinta on miettiä omia valintoja. Että kyllä minä voin miettiä sitä, mikä Essistä (kaveri vieressä) tulee. (kuva poistettu) Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 22
Lopuksi 3 Yhtä taikatemppua työllistyvyyden tai työllistymisen edistämiseksi ei ole. Montaa asiaa vähän säätämällä tilannetta voidaan edistää. Ihmiset tekevät omat ratkaisunsa riippumatta koulutuspoliittisista toiveista. Oppimista ei tapahdu pelkästään yliopistoissa: Kesätyöt, opiskelujen ohessa tehtävät työt, harrastukset jne. Kuva ja Lopuksi 4 kalvo poistettu Visa Tuominen: Tulevaisuuden tekijät-seminaari (TRE) maalis/2014 23
Kysymyksiä? visa.tuominen@uef.fi http://fi.linkedin.com/pub/visa-tuominen/0/a4/959 www.uef.fi