VALTAOJAN. vallattomat visiot

Laskeuduitko vihreästi? 38 Puhutaanko oikein kunnolla? 22 VALTAOJAN vallattomat visiot F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 1 / 2 0 0 8

SISÄLLYS Päätoimittajalta...3 Uutisia ja ajankohtaista...4 Kenttäpiispa...5 Lentosuukko...9 Profiili: ympäristöinsinööri...10 Huomisen Helsinki-Vantaa...12 Astu skanneriin!...18 Lennosta laineille...20 Husu-Kallio haastaa keskustelemaan...22 Kahvia, kiitos!...28 Valtaojan tulevaisuuden visiot...30 Millainen on tulevaisuutesi?...36 Laskeuduitko vihreästi?...38 Kiina kutsuu...40 Täysosumia...44 Terminaalilegendoja...46 Taivaalla: Virtuaalimatkat...46 Viisi tähteä...47 12 Millainen Helsinki-Vantaa on tulevaisuudessa? Esko Valtaoja: Suurin osa tieteen ja teknologian vastaisuudesta taitaa olla oppimisen pelkoa: voi ei, taas jotain uutta, mikä minun pitäisi hallita. 20 Kuopioon nousi uusi Järviterminaali. 30

PÄÄTOIMITTAJALTA Tulevaisuus on tässä Tulevaisuus haastaa. Se on lähellä, mutta samaan aikaan tavoittamattomissa. Kuitenkin meidän pitäisi pystyä jo nyt tekemään ne päätökset, jotka ovat oikeita myös huomenna ja jotka vievät maailmaa parempaan suuntaan. Myös ilmailussa muutokset ovat väistämättömiä ja välttämättömiä toimintaympäristömme ja matkustustottumustemme muuttuessa. Finavian kaltaisen lentoasemien ylläpitäjän onkin kuunneltava herkällä korvalla paitsi asiakkaitaan, lentomatkustajia ja lentoyhtiöitä, myös kaikkia ympäristöasioihin, taloudellisiin ja kaupallisiin näkökulmiin liittyviä signaaleja. Meidän on etsittävä jatkuvasti uusia keinoja selviytyä ja kehittyä muuttuvassa maailmassa. Suomen lentoasemat eivät ole maailmassa yksin omassa saarekkeessaan, vaan globalisaatio on tehnyt meistä kiinteän osan Eurooppaa. Voisi jopa sanoa, että Helsinki-Vantaa on jo osa maailmaa, sillä niin tärkeä portti se on Aasiaan suuntautuvalle lentoliikenteelle. Aasian-liikenne jatkaa edelleen kasvuaan, ja lehtemme tässä numerossa kerrommekin, miten päälentoasemamme laajenee ja miten se palvelee matkustajiaan tulevaisuudessa. Finavia siirtyi viime vuonna toteuttamaan liiketoimintaperiaatetta. Vaikka organisaatiomuutoksella ei yleensä olekaan ulospäin kovin suurta merkitystä, niin sisäisesti sen merkitys oli meille suuri. Joudumme katsomaan tai saamme katsoa toimintaamme ja sen myötä myös maailmaa uudella tavalla ja uudesta vinkkelistä. Me Finaviassa emme aio lysähtää paikoillemme kosmisiksi sohvaperunoiksi, vaan seuraamme jatkuvasti hyvin kiinnostuneina tapahtumia maailmalla. Toimintaamme leimaa kiinnostus ja oikeiden asioiden tekemisen halu. Tahdomme olla olemassa myös tulevaisuutta ja tulevaisuuden matkailijoita varten. Vaikka työmme on paljolti teknistä, ihminen on silti aina se mittapuu, johon kaikki suhteutetaan ja jota varten nykypäivän ja tulevaisuuden palvelut ja terminaalit suunnitellaan. Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja ennustaa lehtemme tässä numerossa matkailun hohdon katoamista, mutta ei itse matkailun katoamista. Päinvastoin. Tulevaisuudessa matkoista eksoottisille saarille tai maailman toiselle puolelle vain saattaa tulla nykyistä arkipäiväisempiä. Kuka tietää, ehkä kesämökkimme sijaitsevat yhä kauempana ja kauempana ja niille kuljetaan yhä useammin linnuntietä. Kenties lopulta jopa matkaamme avaruushypyillä vaivatta ja nopeasti mantereelta toiselle tai peräti lähiplaneetoille. Tulevaisuutta pohtiva Valtaoja muistuttaa aiheellisesti, että muutumme sellaisiksi kuin ajattelemme. Itsemme lisäksi vaikutamme ajatuksilla myös ympäristöömme. Tulevaisuus on siis jo eräässä mielessä tässä, ja siksi meidän velvollisuutemme on ajatella ahkerasti juuri nyt, eikä huomenna. Ne valinnat, joita teemme tänään omien tekojemme ja ajatustemme suhteen, ovat niitä siemeniä, joiden sato korjataan myöhemmin. Pidetään siis ajatukset lennossa! Finavian lehti matkustajille 1/2008, ISSN 1796-6957, julkaisupvm 19.6.2008 Julkaisija Finavia, PL 50, 01531 Vantaa, puh. (09) 82 771, faksi (09) 8277 2090 Päätoimittaja Irmeli Paavola, irmeli.paavola@finavia.fi puh. (09) 8277 2002 Toimitus Mediafocus Oy, toimitus@mediafocus.fi Valokuvat Marja Helander ja Jyrki Komulainen Ulkoasu Lasse Rantanen Graafikko Jaska Poikonen Painopaikka Libris Oy Paperi Galerie Art Silk Painosmäärä 30 000 F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 1 / 2 0 0 8 3

kentällä Uusi keräilyalue varmistaa taksin saantia Matkustaja- ja liikennemäärien kasvu lisää myös Helsinki-Vantaan lentoaseman taksiliikenteen paineita. Lentoaseman rakennustöissä panostetaankin tänä vuonna muun muassa uuteen taksien keräilyalueeseen, jotta kaikki matkustajat saisivat edelleen taksin sujuvasti ja joustavasti terminaalien edestä. Uusi keräilyalue on tarkoitus saada käyttöön kesä-heinäkuun vaihteessa. Hankkeen myötä nykyinen 100 auton kapasiteetti lähes tuplaantuu: uudelle keräilyalueelle mahtuu 180 autoa. Alue rakennetaan Lentohuolinnan ja Ilmailutien väliin, ja sen viereen Rahtitien varteen tulee kiertoliittymä. Vanhan taksienkeräilyaseman tilalle tulee huoltoasema. Tarjokkaat kilpailutetaan kesän aikana, ja huoltoaseman rakennustyöt pääsevät selvitysten jälkeen alkuun parin vuoden sisällä. Lentoasemat miehen ikään Tämän vuoden toukokuussa kolmella Suomen lentoasemalla juhlitaan pyöreitä vuosia. Malmin lentokenttä täytti 70 vuotta 15.5.2008. Lentoaseman päällikkö Ari Sireeni kertoo syntymäpäivien olleen täyttä työtä. Kakkukahvit toki olivat ohjelmassa, mutta muuten juhlittiin työn merkeissä, onhan Malmin lentokenttä tilastollisesti maamme toiseksi vilkkain kenttä, joten saapujia ja lähtijöitä riitti, hän huomauttaa. Malmin ystävät ry juhlisti syntymä- päiviä myös 17.5. pidetyllä kutsuvierastilaisuudella. Sekä Utin että Lappeenrannan lentokentät täyttivät puolestaan molemmat jo kunnioitettavat 90 vuotta samana päivänä 10.5.2008. Lappeenrannan lentoaseman päällikkö Petteri Lehti kertoo 90-vuotisyntymäpäiväjuhlallisuuksien kestäneen Lappeenrannassa koko päivän. Suurelle yleisölle oli päivän aikana tarjolla kakkukahvit. Syntymäpäiväjuhlallisuudet alkoivat virallisella yhteistyökumppaneille järjestetyllä vastaanotolla, jonka yhteydessä järjestettiin ilmavoimien ylilento ja laskettiin seppele ilmailun veteraaneille. Myöhemmin illalla lentoaseman lentokonehallin täytti yli 1 000 muuta kutsuvierasta yhteistyössä FlyLappeenrantalentoyhtiön kanssa eri sidosryhmille järjestetyissä juhlissa, hän sanoo. Utin lentoaseman päällikön Hannu Salon mukaan Utissa juhlittiin puolestaan Jääkärirykmentin vuosipäivän merkeissä 9.5.2008. Päivän aikana esiteltiin Utin toimintaa monin tavoin, ja järjestelyihin osallistui myös lentoasema. Paikalle oli tuotu näytteille kaikki saatavilla oleva Utissa käytössä ollut lentokonekalusto, ja yleisö sai ihastella myös lentonäytöstä sekä laskuvarjohyppyesitystä. Salo kertoo omalle henkilöstölle ja lentoaseman eläkkeelle jääneille työntekijöille järjestetyn lisäksi päivällisjuhlat. Vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien palvelut laajenevat 26.7.2008 Vastuu vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien avustamisesta siirtyy EU-asetuksella lentoasemille 26.7.2008. Avustamista tarvitsevan matkustajan tulisi tehdä matkaa varatessaan lentoyhtiölle tai matkatoimistolle ennakkoilmoitus (48 tuntia ennen lentoa) ja samalla kertoa yksityiskohtaisemmin tarvitsemastaan avusta. Koko palveluketju saadaan näin toimimaan moitteettomasti lentoyhtiön, lentoaseman sekä avustamispalvelua tuottavan yrityksen osalta. Finavia hankkii suurimman osan lentoasemiensa avustamispalveluista ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Helsinki-Vantaan lentoasemalle tulee terminaalien ulkopuolelle kohtaamispaikkoja, jossa avustettava matkustaja voi tarvittaessa ilmoittautua. Maakuntalentoasemilla avustettava matkustaja saa tarvittaessa apua invapysäköintipaikasta alkaen. 4

kenttäpiispa Kemi-Tornion lentoasema suljettuna heinäkuussa Kemi-Tornion lentoasema on suljettu 7.7. 3.8.2008 lentoaseman päällystystyön ja huoltohallin rakennusurakan vuoksi. Finavia investoi remonttiin noin kolme miljoonaa euroa. Entisten nykyhetkien muistot Aika on aika kummallinen asia jos sitä alkaa ajatella. Mietteitä herättävät niin menneisyys, nykyisyys kuin tulevakin. Tätä outoutta pohtii jo 300-luvun lopulla kirkkoisä Augustinus: Helsinki-Vantaalla rullaustieremontti heinäkuun lopulta syyskuulle Helsinki-Vantaan lentoasemalla tehdään rullaustieremontti heinäsyyskuussa ajalla 31.7. 24.9.2008. Remontin aikana kiitotie 2 on suljettuna. Lisätietoa: www.finavia.fi/rullaustieremontti. Kuusamon lentoaseman kapasiteetti kasvaa Kuusamon lentoasemalla aloitettiin huhtikuussa mittavan terminaalilaajennuksen rakennustyöt. Peruskivi muurattiin kesäkuun alussa. Hanke parantaa lentoaseman kapasiteettia ja edistää näin myös alueen matkailun kehittymistä. Hankkeeseen kuuluu noin 5 000 m2:n laajennusosa ja noin 1 800 m2:n saneerausosa. Laajennusalueelle tulee muun muassa lähtevien matkustajien alue, henkilöturvatarkastusalue, lähtevien ja saapuvien matkatavaroiden kuljetinjärjestelmät sekä saapuvien matkatavaroiden luovutusalue. Vanha osa saneerataan lähtevien ja saapuvien matkustajien tiloiksi. Lähtevien matkustajien puoli otetaan käyttöön vielä tämän vuoden puolella ja saapuvien matkustajien puoli maaliskuussa 2009. Vanhassa osassa rakennustyöt valmistuvat samoin marraskuussa 2009. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 9,3 miljoonaa euroa. Rahoitus on järjestetty kolmikantamallilla, jossa ovat mukana Finavia, Pohjois- Pohjanmaan TE-Keskus/Euroopan aluekehitysrahasto sekä Kuusamon kaupunki ja ympäristökunnat. Vuonna 2007 Kuusamon lentoasemalla vieraili 108 000 matkustajaa. www.kuusamonlentoasema.fi Mitä siis on aika? Jos kukaan ei kysy sitä minulta, luulen että tiedän sen. Mutta jos minun pitäisi selittää se jollekin, joka sitä kysyy, en osaakaan. Ja silti sanon: tiedän sen varmasti! Jos näet mikään ei menisi ohi, ei olisi mennyttä aikaa, jos taas mitään ei tulisi, ei olisi tulevaa aikaa, ja jos mitään ei olisi, ei olisi myöskään nykyhetkeä. Mutta miten mennyt ja tuleva sitten ovat olemassa eihän mennyttä enää ole eikä tulevaa vielä ole? Jos olisi olemassa vain nykyhetki ilman että se liukuisi menneisyyteen, silloinhan ei aikaa olisikaan, vaan ikuisuus. Jos nykyhetki siis on aikaa vain siksi, että se muuttuu menneeksi, miten me voimme sanoa, että se on olemassa, kun kerran sen ainoa olemassaolon peruste on siinä, että se lakkaa olemasta? Otapa siis ajasta selvää! Tänään tiedämme, että se ei ole erillinen mitta-asteikko, vaan tuntemamme maailman neljäs ulottuvuus. Sitä ei voi irrottaa tuntemastamme maailmasta, asettaa ikään kuin sen rinnalle. Jos ei olisi koko kosmosta, ei olisi myöskään aikaa. Jo Augustinus ymmärsi, että on turha keskustella siitä, mitä Jumala mahdollisesti on tehnyt ennen maailman luomista. Ennen ja jälkeen kuuluvat vain tähän olemassa olevaan todellisuuteen. Ikuisuus ei tunne nykyhetkeä, eilistä eikä huomista. Entä tulevaisuus? Kirkkoisä on oikeassa myös siitä: sitä ei ole olemassa. On vain nykyhetki ja entisten nykyhetkien muistot. Meidän on siis hyvä tietää, että tulevasta me emme tiedä mitään. Tietoa voi olla vain sellaisesta, mikä on. Siksi tulevaisuudentutkimus futurologia on jo tapahtuneen ja juuri nyt tapahtuvan tutkimista. Siitä tehdään sivistyneitä (?) arvauksia huomenna tai joskus mahdollisesti tapahtuvasta. Siksi onkin tärkeintä, mitä teemme juuri nyt: vain se vaikuttaa huomiseen. Ja vain siihen voimme todella vaikuttaa, vaikka se ei vielä ole olemassa. On kysymys tämän päivän moraalista. Tampereen emerituspiispa Juha Pihkala Kuva Eriika Ahopelto 5

kentällä Puolaankin pääsee nyt edullisesti Teksti: Ketsia Anttila Kuvat: Finnair Tämän vuoden huhtikuun alussa lentoliikenteen Turusta Gdanskiin aloittanut Wizz Air kiidättää nyt matkustajia myös Puolaan kahdesti viikossa. Hinta on low cost -periaatteen mukaisesti mahdollisimman edullinen. Finavia pyrkii edistämään lentoliikennettä ja monipuolistamaan maamme lentoliikennetarjontaa. Turun lentoasemalle onkin avattu tyhjilleen jääneen kunnossapitorakennuksen tiloihin 2.4.2008 kaikille lentoyhtiöille avoin uusi terminaali, jonka toiminta perustuu low cost -konseptin käyttöön. Turun lentoaseman T2-terminaalista voidaan operoida päivittäin kaikkiaan 10 12 edestakaista vuoroa yksi lentokone kerrallaan. Matkustaja- ja maahuolintapalvelujen tuottamisesta vastaa Finavian tytäryhtiö Airpro, joka on vuokrannut terminaalin käyttöönsä. Airpron toimitusjohtaja Gun Näsen mukaan tällainen pienemmällekin lentoasemalle syntyvä kansainvälinen uudentyyppinen liikenne on erityisen positiivinen asia. Ensimmäisenä operoinnin Turun lentoaseman T2-terminaalista aloitti unkarilainen lentoyhtiö Wizz Air. Finavian Kaupallisen liiketoiminnan johtaja, aluejohtaja Mats Rosinin mukaan Gdanskiin keskiviikkoisin ja sunnuntaisin lentävää Wizz Airia käyttävät erityisesti Turun seudun telakkateollisuuden puolalaiset työmiehet sekä alihankkijat. Monelle muullekin se voi olla kätevä reitti matkalla muualle Eurooppaan. Turun lentoaseman ykkösterminaali palvelee myös edelleen normaaliin tapaan. Luksusta liikematkustajille Helsinki-Vantaan lentoasemalle valmistuu syksyyn 2009 mennessä uusi bisnesmatkustajille tarkoitettu luksuslounge. Uusi via.helsinki Lounge ja sen yhteyteen rakennettava Spa & Wellness -kylpylä tarjoavat matkustajille perinteisten lounge-fasiliteettien lisäksi saunan, kylpylähoitoja ja laadukkaita ravintoloita. Yhteensä noin 1 600 neliötä kattava via. Helsinki Lounge on rakennettu Helsinki- Vantaan kasvavaa Euroopan ja Aasian välistä liikennettä ajatellen. Aasian liikenteeseen panostava Finnair kertoo, että Kaukoidän koneissa ensimmäisinä täyttyvät business-luokan paikat. Liikemiehet arvostavat hyvää palvelua ja helppoutta. Spa & Wellness -kylpylässä on huolehdittu kaikesta käsimatkatavaroiden säilytyksestä aina herätykseen seuraavalle lennolle. Kylpylän palveluissa panostetaan hyvään oloon, rauhoittumiseen ja luonnonmukaiseen virkistäytymiseen. Koneen vaihtokin sujuu mukavammissa merkeissä, kun voi tehdä rentouttavan pysähdyksen ennen seuraavaa tärkeää neuvottelua tai tapaamista. Tilat sisustetaan suomalaisia perinteitä kunnioittaen, oleskelutiloihin tulee niin tunnelmallisia takkoja kuin kansainvälisesti tunnettua suomalaista designiakin. Hoitoja voi varata kylpylästä etukäteen sen mukaan, miten paljon aikaa lentojen välillä on. Kiireisimmät voivat huoahtaa jalkahieronnassa, joka on suunniteltu varta vasten tehtäväksi niin, ettei sukkia tai sukkahousuja tarvitse riisua. Muutaman tunnin mittaisen lentokenttäodottelun aikana voi esimerkiksi rentoutua loungen saunassa josta on muuten näkymä kenttäalueelle ja kellua mineraalivesialtaassa vedenalaista musiikkia kuunnellen. 6

Teksti: Hanna Myllys Kuva: Jyrki Komulainen Automaatti auttaa lentoon Miksi jonottaisit, kun ei ole pakko? Helsinki- Vantaan lentoasemalla hoidat lähtöselvityksen automaatilla muutamassa minuutissa. Finavian automaatit: Sijainti: kaikki lähtöaulat sekä kotimaan- että ulkomaanterminaaleissa Lentoyhtiöt: Aer Lingus, Blue1, Estonia Airlines, Finnairin reittilennot, Finncomm Airlines, KLM, SAS Lentotyypit: reittilennot, ei charter-lennot Lipputyypit: paperiliput ja e-liput Tulosteet: tarkastuskortti eli boarding pass (matkatavarakuitin saa vasta matkatavaran luovutuspisteestä eli baggage drop -tiskiltä). Näin käytät lähtöselvitysautomaattia. Esimerkkinä on Finnairin lähtöselvitys e-lippua käytettäessä, kun istumapaikka on varattu ennakkoon. Automaatti neuvoo käyttäjää vaihe vaiheelta. 1. Valitse lentoyhtiö. 2. Käyttäjän tunnistaminen: Aseta automaatin aukkoon pankkikortti, luottokortti tai Finnair Plus -kortti. Syötä kortti magneettiraita alhaalla oikealla. 3. Vahvista esitetty lähtöselvitys painamalla OK. Voit myös vaihtaa paikkaa tai päivittää Finnair Plus -kanta-asiakastiedot tässä vaiheessa. 4. Automaatti kertoo lähtöporttisi numeron sekä ajan, milloin sinun on oltava lähtöportilla, sekä antaa ohjeet mahdollisen ruumaan menevän matkatavaran luovutuksesta matkatavaran luovutuspisteessä (baggage drop -tiskillä). 5. Muista ottaa mukaasi tulosteena saamasi tarkastuskortti ( boarding pass ). 6. Esitä tarkastuskortti virkailijalle matkatavaran luovutuspisteessä sekä lähtöportilla koneeseen noustessasi. 7. Siirry turvatarkastukseen ja lähtöportille. 8. Hyvää matkaa! 7

kentällä tiesitkö Juomavettä lennolle? Turvatarkastuksen jälkeen ja lentokoneesta voi ostaa juotavaa. Myös tyhjän pullon saa kuljettaa mukanaan ja täyttää turvatarkastuksen jälkeen. Mihin kosmetiikkatuotteet? Kannattaa pakata kaikki mahdollinen ruumaan meneviin matkatavaroihin. Jos matkustaa pelkän käsimatkatavaran kanssa, kosmetiikkatuotteet voi pääsääntöisesti kuljettaa käsimatkatavaroissa, kunhan muistaa 100 ml:n säännön: litran kokoiseen uudelleensuljettavaan, läpinäkyvään muovipussiin voi pakata sopivan määrän korkeintaan 100 ml:n pakkauksia. Yhdellä matkustajalla voi olla mukanaan vain yksi tällainen nestepussi. Nestemäiset huulipunat, -kiillot ja -rasvat täytyy sijoittaa pussiin. Sen sijaan kiinteää huulipunaa tai huulirasvaa ei tarvitse panna muovipussiin. Matkalaukku lukkoon lentomatkan ajaksi? Ruumaan menevän matkatavaran lukitseminen matkan ajaksi on matkustajan päätettävissä. Jos lukollinen laukku täytyy avata turvatarkastuksen yhteydessä, se voidaan tehdä lukkoa tai matkalaukkua vahingoittamatta. Tarvittaessa matkustaja kutsutaan paikalle avaamaan laukku. Vauvanruoka matkustamoon? Vauvalle tarkoitetun ruoan kuljettaminen on sallittua lentokoneen matkustamossa, vaikka ruoka ei olisi alkuperäispakkauksessa. Kannattaa kuitenkin varautua tarvittaessa todistamaan ruoan aitous esimerkiksi maistamalla ruokaa turvatarkastuksessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentotiedot matkapuhelimeen WAP- ja SMS -lentotietopalvelujen avulla voi seurata Helsinki-Vantaan lentoaseman lähteviä ja saapuvia lentoja reaaliajassa. Lue ohjeet osoitteesta http://www.finavia.fi/ mobiilipalvelu. Helsinki-Vantaan lähtö- ja tuloajat saat myös YLE:n teksti-tv:n sivuilta 425 427 ja MTV3:n teksti-tv:n sivuilta 600 605 sekä puhelimitse numerosta 0200 14636 (0,57 euroa/minuutti + paikallisverkkomaksu). Finavian lentoasemat: www.lentoon.fi Helsinki-Vantaan lentotiedot: www.helsinki-vantaa.fi Lähtevät ja saapuvat lentotiedot Internetissä laajenevat Reaaliaikaiset lähtevät ja saapuvat lentotiedot Finavian Internet-sivuilla laajenevat tänä vuonna kattamaan yhteensä 11 Finavian lentoasemaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman lentotiedot ovat löytyneet jo vuosia lentoaseman kotisivulta; tällä hetkellä palvelu on käytössä myös Tampere-Pirkkalan, Kittilän, Porin, Oulun ja Rovaniemen lentoasemilla. Vuoden 2008 aikana lentotiedot saadaan myös Jyväskylän, Vaasan, Turun, Kuopion ja Kajaanin lentoasemista. Turun lentoasemalla palvelu toimii nykyisinkin, mutta teknisesti eri tavalla. Terminaalien inforuuduille ja lentoasemien kotisivuille päivittyvät tiedot saadaan osittain aluelennonjohdon järjestelmästä ja osittain lentoasemalla tehdyistä tietokannan päivityksistä. Reaaliaikaisiin lentotietoihin liittyvä projekti aloitettiin Finaviassa vuonna 2006, ja vuoteen 2010 mennessä on tarkoitus saada yhteensä 20 lentoaseman reaaliaikaiset lentotiedot Internetiin. Mitä eroa roll-on- ja stick-deodorantilla? Matkatavarana roll-on -deodorantti luokitellaan nesteeksi mutta stickdeodorantti ei. 8

lentosuukko Finaviasta vuoden rakennuttaja 2007 Finavia on nimetty vuoden 2007 parhaaksi rakennuttajaksi. Valinnan tehnyt Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry perustelee valintaa Finavian erinomaisella kyvyllä ottaa asiakkaidensa tarpeet huomioon rakennuttamisessa ja hallita monimutkaisia hankekokonaisuuksia. Finavialla on oma ammattitaitoinen rakennuttamisyksikkö, joka hallitsee niin talon- kuin infrastruktuurinkin rakennuttamisen. Viime vuodet ovat olleet Finaviassa vilkkaan rakennuttamisen aikaa, mistä huolimatta hankkeiden aikataulussa pysymisessä ja kustannusten hallinnassa on onnistuttu hyvin. Lisäksi finavialaiset ovat raadin mukaan osallistuneet aktiivisesti alan yhteisten pelisääntöjen ja menetelmien kehittämiseen. Henkilökunta on myös ylläpitänyt omaa osaamistaan johdonmukaisesti ja osallistunut täydennyskoulutukseen. Tällä hetkellä rakenteilla ovat muun muassa Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaalin ja parkkitalo P3:n laajennukset. Hotel Hilton Helsinki-Vantaa ja uusi kunnossapitorakennus valmistuivat vuonna 2007. Rakentaminen on ollut vilkasta myös muualla kuin Helsinki-Vantaan lentokentällä. Uudis- ja korjausrakentamista on tehty Kajaanissa, Kittilässä, Kruunupyyssä, Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa. Vuoden rakennuttaja 2007 julkistettiin Tampereella 24. 25.1.2008 pidettyjen Rakennuttajapäivien yhteydessä. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa, ja sillä halutaan korostaa rakennuttamisen ammattitaidon merkitystä. Jorma Panula Matkustettua tulee viikoittain, enimmäkseen Eurooppaan töiden puolesta. Matkoillani en ikinä ikävöi kotiin, maailmaa on sen verran mukavaa katsella. Olen samaa mieltä pohjalaisen viisauden kanssa: kotiansa on moni kuollut. Minulle lähteminen on aina mukavaa. Minulla ei ole koskaan saattajia, olen niin tottunut matkaaja. Matkustaminen ei enää tuota samanlaisia elämyksiä kuin joskus nuorempana. Myös takaisin kotiin palaaminen sujuu rutiinilla; onhan silloin tällöin myös mukavaa tulla kotia katsomaan. Mieleenpainuvana saapumisena muistan Osakan lentokentän, josta pidin kovasti ja jonne menen mielelläni uudestaankin. Se on avara, sulava ja fiksusti suunniteltu ottaen huomioon myös esteettiset arvot. Sieltä on jäänyt mieleen kotoisa tunnelma, jota harvoin kokee lentokentillä. Muistan myös hyvin erään päivän joskus 60-luvulla, kun olin tulossa pitkältä työmatkalta takaisin Helsinki-Vantaalle. Silloin oli aikainen maaliskuu ja kirkas ilma. Jo koneen ikkunasta näin hienot hopeaiset hanget, jotka loistivat auringossa. Oikein yllätyin näystä. Enää ei sellaisia hankia Etelä-Suomessa juuri näe. Toinen asia mikä erottaa Suomen muista maista on meidän metsämme vihreä kulta samanlaista ei muualta löydy. Jorma Panula Syntynyt Kauhajoella 1930 Naimisissa sellisti Marja Kantolan kanssa Valmistui Sibelius-Akatemiasta ensin kanttori-urkuriksi vuonna 1950 ja kapellimestariksi vuonna 1953. Panulan kapellimestariopissa ovat olleet esimerkiksi Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Osmo Vänskä, Sakari Oramo, Susanna Mälkki ja Mikko Franck 1962 1963 Suomen Kansallisoopperan kapellimestarina 1963 1965 Turun Filharmonisen Orkesterin taiteellisena johtajana ja pääkapellimestarina 1965 1972 Helsingin Kaupunginorkesterin kapellimestarina 1972 1976 Aarhusin Kaupunginorkesterin kapellimestarina 1973 1993 Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professorina. Pitänyt mestarikursseja Ruotsissa, Virossa, Italiassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Australiassa 2006 Tasavallan presidentin Tarja Halosen myöntämä akateemikon arvonimi Opettaa nykyään orkesterinjohtoa Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa Tunnetaan myös säveltäjänä ja sovittajana Teksti: Ketsia Anttila Kuva: Pekka Nieminen / Kuvaryhmä / SKOY 9

PROfiili Teksti: Henna Laitio Kuva: Jyrki Komulainen PILVIIN PÄIN Ympäristöinsinööri Satu Routama elu on ympäristöyksikössämme eniten näkyvä ja kuuluva asia. Se on myös hankalin asia, koska tehokkaimmat hillitsemiskeinot ovat jo käytössä ja monet asiat ovat meidän päätöksentekomme ulottumattomissa. Lisäksi melu ja sen kokeminen on ihmisille hyvin henkilökohtainen asia. Ymmärrän, että se herättää vahvoja reaktioita. Välillä niiden voimakkuus kuitenkin vieläkin yllättää. Mittaamme melua pysyvillä tai siirrettävillä melumittareilla ja laskemme melutasoja tietokoneella. Tietokoneella on laskentamallit, joihin syötetään tiedot lentoliikenteestä ja reiteistä. Yksikössämme on useita meluasiantuntijoita, joista toiset ovat perehtyneet melulaskentojen teknisiin yksityiskohtiin: niitä tarvitaan todella paljon ennen kuin tieto jalostuu meluvyöhykkeiksi kartalle. Olen muka- 10

Maallikkotaustasta on suurta hyötyä meluvastaavan töissä. Olen ollut Finavian ympäristöyksikössä töissä viime syksystä alkaen, joten näen monet ilmailuun liittyvät asiat vielä maallikon silmin. Usein kun menemme esittelemään meluasioita, korostan sitä, että meidän pitää puhua selkokielisesti ja ymmärrettävillä käsitteillä. Asiantuntijoiden kesken ajaudumme helposti puhumaan ammattitermeillä. Puhutaan vaikka arreista ja depeistä, jotka ovat täällä ihan päivittäisessä käytössä, mutta ulkopuoliselle ne eivät välttämättä sano heti mitään. Minun täytyy edelleen Helsinki- Vantaan kiitoteistä puhuessani piirtää ne mielessäni, jotta hahmotan eri tilanteet kiitoteiden käytössä. Maallikkonäkemyksestä on etua, koska kykenen rinnastamaan itseni tavalliseen kansalaiseen, jolla ei ole käsitystä koneiden reiteistä eikä kiitoteiden käyttöperiaatteista tai niiden vaikutuksesta melun leviämiseen. na meluselvitysten kaikissa vaiheissa, mutta päätyöni alkaa laskentatulosten valmistuessa. Edustus Minulle on periytymässä meluasioista vastaavan rooli. Kirjoitan lausuntoja, esittelen meluasioita erilaisissa tilaisuuksissa ja muokkaan ja analysoin tietoa sopivaan muotoon. Olen erilaisissa tilaisuuksissa esiintyessäni tottunut siihen, että esitetyt mielipiteet voivat olla rankkojakin. Melun vähentämiseksi on jo tehty paljon työtä, ja meidän käsissämme on loppujen lopuksi rajallinen määrä keinoja. Paljon riippuu siitä, mitä lentokonevalmistajat tekevät ja millaisella kalustolla lentoyhtiöt lentävät. Maallikkous Z-ulottuvuus Tällä hetkellä paljon työaikaa kuluu siihen, että opettelen ja omaksun kaikkea sitä tietoa, jota työssäni tarvitsen. Edellinen työni ehti muuttua rutiiniksi, mutta nyt minulle saatetaan näyttää kolme metriä opuksia ja sanotaan että lue nuo. Tiedon suuri määrä ei kuitenkaan turhauta lainkaan. Ainoa mikä turhauttaa on se, mistä saisin aikaa oppia kaiken. Olen aikaisemmissa tehtävissäni laskenut tie- ja ratamelua, mutta siinä ei juuri tarvinnut ottaa huomioon Z-koordinaattia eli ylöspäin suuntautuvaa kolmatta ulottuvuutta. Se tekee työstä täällä haastavaa, tämä on melkein joka tavalla ihan oma maailmansa. Tällä hetkellä koen olevani oikealla alalla, koska olen niin kiinnostunut asioista, joita täällä tapahtuu. En osaa edes keksiä, mitä tekisin mieluummin. 11

Helsi Syksyllä 2009 Helsinki-Vantaalla on 11 laajarunkokoneille tarkoitettua matkustajasiltaa. Lentoasema voi ottaa vastaan Kaukoidästä nopeassa tahdissa saapuvat isot koneet ja siirtää suurimman osan matkustajista joustavasti Euroopan kohteisiin lähteviin koneisiin. 12

nki-vantaa Sitä Helsingin lentoasemaa, jonne uusi Miss Universum Armi Kuusela saapui olympiakesänä 1952, ei enää ole. Sen tilalle on kasvanut kansainvälinen, miljoonia matkustajia vuosittain palveleva lentoasema, jossa voi syödä hyvin, juoda maailman hienoimpia viinejä ja yöpyä viiden tähden hotellissa. Teksti: Marja Hakola Kuvat: Jyrki Komulainen, Marja Helander, Spatio 13

HUOMISEN HELSINKI-VANTAA elsinki-vantaan lentoaseman rakentaminen aloitettiin vuonna 1950, ja rakentaminen jatkuu yhä. Miljoonalle matkustajalle mitoitettu terminaalirakennus kotoisine parkettilattioineen valmistui vuonna 1969. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin, syksyllä 2009, otetaan käyttöön terminaalin uusin laajennusosa. Sen myötä terminaaliin kapasiteetti nousee 16 miljoonaan matkustajaan vuodessa. NEW YORK Helsinki-Vantaasta on tullut lentoasema, joka on sa- OTTAW A malla hotelli, ostoskeskus ja kylpylä ja jonne kohta pääsee myös junalla! Jo viiden vuoden kuluttua voimme hypätä Helsingin keskustassa junaan ja huristella uuden kehäradan kautta lentoasemalle. Helsinki-Vantaa kasvaa ja kehittyy ja muuttaa ilmettään nopeassa tempossa. Suunnitelmat ulkomaanterminaalin uutta laajennusta sekä täysin uutta matkustajaterminaalia varten ovat jo tekeillä. Lähtö Aasiaan portilta... Vuonna 2007 Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulki ensimmäisen kerran yli 13 miljoonaa matkustajaa. Se on miljoona matkustajaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Huima kasvu alkoi vuonna 2005, ja matkustajamäärän uskotaan lähivuosina nousevan edelleen noin viiden prosentin vuosivauhtia. Myös Helsinki-Vantaan rooli gateway-asemana on vahvistunut viime vuosina. Gateway-matkustajia eli ulkomailta saapuvia ja konetta Helsinki-Vantaalla vaihtavia kansainvälisiä matkustajia oli viime vuonna runsaat 930 000. Aasian liikenteen vaihtomatkustajien määrä OSLO DUBLIN STOCKHOLM TALLIN RIGA LONDO N COPENHAGEN VILNIUS AMSTERDAM MINSK BRUXELLES BERLIN W ARSAW PARIS LUXEMBURG PRAGU E KIEV LISBON VIENNA BERN BRATISLAVA LJUBLJANA CHISINAU BUDAPEST M ADRID ZAGREB BUCHAREST SARAJEVO ROM E BELGRADE PODGORICA SOFIA TIRANA SKO PJE HELSINKI ATHENS ISTAMBU L MOS COW Helsinki-Vantaaonaitogateway- aito asema! Suomi sijaitsee Euroopasta AasiaanjaIntiastaAmerikkaankul- Amerikkaan kul- kevien lentoreittien keskikohdassa. kasvoi huimat 51 prosenttia ja oli lähes 390 000 matkustajaa. Aasian ja Suomen välinen kokonaisliikenne, johon lasketaan sekä lähtevät, saa- DUBAI puvat että konetta vaihtavat matkustajat, lisääntyi lähes 40 prosenttia. Vuoden 2007 miljoonas Aasian-matkustaja saapui Helsinki-Vantaalle lokakuussa. Helsinki-Vantaasta on siten tullut todellinen portti, gateway, erityisesti Aasiasta Eurooppaan ja päinvastoin matkustaville. Tarjottimella koko maailma TO KYO SEUL BEIJIN G SHANGHAI DELHI MUMBA I HONG KON G BANGKOK Helsinki-Vantaalla on hyvät mahdollisuudet kehittyä maailman parhaaksi vaihtokentäksi. Ainakin maantieteellinen sijaintimme antaa siihen erinomaiset edellytykset: suorimmat lentoreitit sekä Yhdysvaltain itärannikolta Intiaan että Keski-Euroopasta Kiinaan, Japaniin ja muihin Kaukoidän maihin kulkevat yllätys, yllätys pienen Suomen yli. Helsinki-Vantaalta lennetään tänään kaikkialle maailmaan. Kaukoitään on 11 suoraa yhteyttä päivittäin, ja Euroopan eri kaupunkeihin on tarjolla 40 suoraa yhteyttä useita kertoja päivässä! Näin kattavaa matkatarjotinta lentoasema ei voisi ojentaa, jos tarjonta lähtisi vain suomalaisten tarpeista. Samalla kun aasialaisille avataan Helsingin kautta portti Eurooppaan, avautuu maailma myös meille suomalaisille ja suomalaiselle liike-elämälle. Euroopan laidalla sijaitsevalle maallemme hyvät lentoyhteydet ovat elintärkeät. 14

Helsinki-Vantaasta on tullut todellinen portti Aasiasta Eurooppaan ja päinvastoin matkustaville. 15

HUOMISEN HELSINKI-VANTAA Jo viiden vuoden kuluttua Helsingin keskustasta voi huristella junalla lentoasemalle. Helsinki-Vantaa houkuttelee Hyvä sijainti ei kuitenkaan riitä kilpailussa, jota käydään gateway-aseman kuninkuudesta. Helsinki-Vantaan kilpailee samassa sarjassa sekä lähimaiden lentoasemien, muun muassa Tukholman Arlandan, että Keski-Euroopassa olevien gateway-asemien välillä. Tarvitaan lisäksi lentoyhtiöitä, jotka haluavat liikennöidä nimenomaan Helsinki-Vantaalta. Miten yhtiöitä sitten houkutellaan operoimaan Helsinki-Vantaalta? Nopeiden lentoreittien lisäksi lentoyhtiöt odottavat lentoasemalta korkeatasoisia palveluja, sujuvuutta ja edullisia hintoja. Huomiota kiinnitetään lentoaseman turvallisuuteen, tiloihin sekä ennen kaikkea toiminnan luotettavuuteen. Helsinki-Vantaan valtteja ovat korkea turvallisuustaso, eurooppalaisittain halvat hinnat sekä koneiden nopeat kääntöajot. Uusia tiloja rakennetaan sekä lentoyhtiöiden että lentomatkustajien tarpeita ajatellen. Finavia investoi ennätykselliset 143 miljoonaa euroa lentoaseman ulkomaanterminaalin laajennukseen ja sen yhteyteen tulevaan matkatavarakeskukseen. Samalla laajennetaan ja peruskorjataan asematasoa, jotta uuden osan kaukoliikenteen tilat matkustajasiltoineen saadaan ajoissa käyttöön. Kun terminaalin uusin, pääosin kaukoliikenteelle tarkoitettu osa valmistuu syksyllä 2009, on Helsinki-Vantaalla kaiken kaikkiaan 11 laajarunkokoneille tarkoitettua matkustajasiltaa. Lentoasema voi ottaa vastaan Kaukoidästä nopeassa tahdissa 16 Miljoona, miljoona matkalaukkua Suurin osa, noin 80 prosenttia, lentoaseman Aasian liikenteen matkustajista vaihtaa konetta Helsinki-Vantaalla ja siirtyy nopeasti Euroopan kohteisiin lähteviin koneisiin. Heille on erityisen tärkeää, että matkatavarat seuraavat mukana myös jatkolennolle. Lentoasemalle rakennetaankin kiireen vilkkaa uutta matkatavarakeskusta, jonne keskitetään lähes kaikki lentoaseman matkatavaroiden käsittely. Keskukseen asennetaan matkatavaran käsittelyjärjestelmä, joka edustaa uusinta, maailman suurilla lentoasemilla käytössä olevaa tekniikkaa. Yli kymmenen kilometriä pitkän käsittelyjärjestelmän huippukapasiteetti on noin 6 000 laukkua tunnissa. Sen ansiosta kolmen laajarunkokoneen matkatavarat voidaan tarkastaa ja lajitella odottaviin koneisiin jopa viidessätoista minuutissa. Ulkomaanterminaalin alle on louhittu lähes 300 metriä pitkä tunneli, joka yhdistää terminaalin nykyiset ja uudet matkatavaratilat toisiinsa. Matkatavaroiden turvatarkastus tehdään keskuksen alimmassa, maan alla sijaitsevassa kerroksessa, ja matkatavaroiden lajittelu tapahtuu kerrosta ylempänä. Maanalaisessa kerroksessa sijaitsee myös niin kutsuttu early bag -varasto. Sinne varastoidaan ne matkatavarat, joilla on hieman pidempi vaihtoaika. Jos matkustaja kentällä ollessaan tarvitseekin vaikka laukussa olevaa lääkepulloa, laukku voidaan helposti noutaa hänelle kuljetuslaatikossa olevan elektronisen tunnisteen avulla. Muutostöiden takia nykyiset lähtöaulat joudutaan sulkemaan yksi kerrallaan syksystä 2009 alkaen. Valmista on kesällä 2010, jolloin kaikki aulat, kotimaanterminaali mukaan lukien, on liitetty uuteen järjestelmään. Silloin lentoasemalla voidaan käsitellä 13,5 miljoonaa matkatavaraa vuodessa.

saapuvat isot koneet ja siirtää suurimman osan matkustajista joustavasti Euroopan kohteisiin lähteviin koneisiin. Vihtoen via Helsinki Terminaalilaajennuksen tilat ja palvelut on suunniteltu nimenomaan vaihtomatkustajia ajatellen. Pitkän lennon jälkeen matkustaja halutaan toivottaa tervetulleeksi lentoasemalle, jossa koneen vaihtaminen sujuu joustavasti, jossa kävelymatkat ovat lyhyet ja jossa matkavarat siirtyvät varmasti ajoissa seuraavaan koneeseen. Viihtyisän kahvilan ja uusien myymälöiden lisäksi laajennusosasta löytyy vielä jotain, joka tarjoaa kentällä kauemmin viipyvälle matkustajalle ikimuistoisen ja nautinnollisen elämyksen: Finnair avaa terminaaliin ylelliset lounge- ja kylpylätilat, joissa on muun muassa suomalainen sauna. Kylpylän erilaisista löylyhuoneista on ainutlaatuinen näköala kiitotielle. Käsite saunavuoro saa Helsinki-Vantaalla aivan uuden merkityksen, kun lentokoneesta pääsee suoraan saunaan ja sieltä saunapuhtaana kohti muuta Eurooppaa! Finnairin kylpylä on suunnattu lähinnä lentoyhtiön omille asiakkaille, mutta palveluja voivat toki ostaa myös muut matkustajat. Jo syksyllä 2007 valmistui ulkomaanterminaalin yhteyteen lentoasemahotelli, joka antaa lentoasemalle lisää mahdollisuuksia gateway-matkustuksen kehittämiseen. Matkalla tulevaisuuteen Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalia on mahdollista vielä laajentaa siten, että Euroopan ja kotimaan lentoja varten rakennetaan kolme matkustajasiltaa ja kaukolentopuolella kaksi. Silloin terminaali on mitoitettu kaiken kaikkiaan 18 miljoonalle matkustajalle vuodessa. Nykyisen kasvuvauhdin jatkuessa tuo määrä saavutetaan jo seitsemässä vuodessa. Lentokonepaikkoja ei sen jälkeen nykyisen terminaalin yhteyteen enää mahdu. Liikenteen kysynnän kasvaessa Finavia on valmis rakentamaan niin kutsutun satelliittiterminaalin nykyisten rinnakkaisten kiitoteiden väliselle alueelle tai kokonaan uuden terminaalin hieman kauemmas, kiitoteiden eteläpuolelle. Molempia vaihtoehtoja punnitaan tarkkaan aivan kuten 1940-luvun lopulla pohdittiin sijoituspaikkaa Helsingin uudelle lentoasemalle. Silloin voiton vei Seutulan kylään johtavan tien varrella sijaitseva ylätasanko. Vaihtoehtona oli Porvoon vanhan maantien varrella sijainnut alue nimeltään Hakkila. Näin Helsinki-Vantaa laajenee Ulkomaanterminaalin laajennus. Matkustajatilat valmistuvat syksyllä 2009. Uusi matkatavarakeskus otetaan vaihtomatkustuksen osalta käyttöön lokakuussa 2009. Asematason peruskorjaus ja laajennus. Uutta asematasoa rakennetaan noin 40 000 neliömetriä. Uusi parkkitalo nousee kotimaanterminaalia vastapäätä, nykyisen P3- parkkitalon viereen, ja se otetaan käyttöön tammikuussa 2009. Uusia pysäköintipaikkoja syntyy 2 400. Uusi laajempi taksien keräilyalue otetaan käyttöön kesällä 2008, jolloin takseja on saatavilla riittävästi myös ruuhka-aikoina. 17

HUOMISEN HELSINKI-VANTAA Astu skanneriin! Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatarkastuksessa kokeillaan uudenlaista henkilöskanneria, jolla turvatarkastus käy entistä helpommin ja nopeammin. Teksti: Leea Simola Kuva: Marja Helander enkilöskannerin ylivertaisuus perinteiseen metallinilmaisimeen on siinä, että se paljastaa vartalon pinnalta kaikki esineet materiaalista riippumatta. Yhdellä skannauksella löydämme metalliesineiden lisäksi myös esimerkiksi piilotetut huumeet, Finavian turvapäällikkö Tuomo Kivikari kertoo. Röntgenlaite on ollut koekäytössä Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalissa viime marraskuusta asti. Testausvaiheen aikana laitetta käytetään muita menetelmiä täydentävänä tarkastuskeinona, mutta tulevaisuus näyttää, kuinka suureksi sen rooli kasvaa. Kas näin se käy Henkilöskanneria käytetään Helsinki-Vantaalla vilkkaimpina aikoina aamu- ja iltapäivisin, ja sen kokeilu on vapaaehtoista. Tarkastettavat henkilöt poimitaan turvatarkastusjonosta satunnaisotannalla. Jokaiselle tarkastettavalle henkilölle kerrotaan laitteen toimintaperiaatteista ja kysytään suostumusta ennen tarkastuksen tekoa. Matkustaja voi myös halutessaan erikseen pyytää, että turvatarkastus tehdään hänelle henkilöskannerin avulla. Laitteen käyttö on nopeaa ja vaivatonta: Matkustaja ottaa päällystakkinsa pois ja 18 menee seisomaan skannerin eteen. Hänestä otetaan kaksi kuvaa, yksi edestä ja yksi takaa. Molemmilta puolilta otettavat kuvat paljastavat mahdolliset vaatteiden alle piilotetut esineet, jotka näkyvät skannerin kuvissa tummina alueina. Laite paljastaa välittömästi muun muassa räjähdysaineet, kemikaalit, huumausaineet ja eri materiaaleista tehdyt käsiaseet. Hyviä käyttökokemuksia Toistaiseksi uutta laitetta on päässyt kokeilemaan noin 50 ihmistä päivässä, mikä merkitsee reilua tuhatta kokeilijaa kuukaudessa. Helsinki-Vantaan turvatarkastuspäällikkö Panu Häikiön mukaan matkustajien palaute henkilöskannerista on ollut positiivista. Etenkin mahdollisuus korvata käsintarkastus skannerilla kiinnostaa monia matkustajia. Euroopan unionin määräysten vuoksi joudumme tekemään satunnaisotannalla käsintarkastuksia myös silloin, kun metallinilmaisinportti ei hälytä. Suurimmat valitukset tulevat näistä tilanteista, sillä jotkut matkustajat kokevat käsintarkastuksen intimiteettiään loukkaavana. On hyvä, että voimme tarjota näille ihmisille vaihtoehdon, Häikiö kertoo. Mediassa henkilöskanneri on herättänyt jonkin verran keskustelua. Ajatus vaatteet läpäisevästä kokovartalokuvasta ei välttämättä tunnu mukavalta. Häikiö kuitenkin rauhoittelee epäilijöitä: Skannauksessa vartalon muodot tulevat esille, mutta laite jättää yksityiskohdat kuten kasvonpiirteet sumuisiksi. Lisäksi laitteen käyttäjä istuu erillisessä tilassa, josta hän ei pysty näkemään kuvattavaa henkilöä. Onko se turvallista? Kun on kyse säteilyä tuottavasta laitteesta, monelle tulevat mieleen sen mahdollisesti haitalliset vaikutukset. Henkilöskanneri ei kuitenkaan ole läpivalaisulaite, vaan sen toiminta perustuu pehmeään röntgensäteilyyn, joka ei tunkeudu kohteeseen. Siinä missä varsinainen röntgenlaite mittaa kohteen läpi kulkevaa säteilyä, henkilöskannerin säteet heijastuvat välittömästi takaisin kuvattavan kohteen pinnasta. Tämä niin sanottu takaisinsirontamenetelmä on kohteelle täysin vaaraton. Yksi henkilöskannerilla tehtävä tarkastus altistaa henkilön 0,045 mikrosievertin säteilyannokselle. Kyse on häviävän pienestä määrästä, sillä jokainen ihminen maapallolla saa joka päivä 30 kertaa skannerin tuottaman määrän luonnollista taustasäteilyä, Kivikari kertoo.

Skannerikuvista henkilöllisyys ei ole tunnistettavissa. Skannatun miehen kuva laitevalmistajalta. Kivikari painottaa, että sekä valmistaja että Finavia ovat tehneet perusteelliset selvitykset laitteesta ja se on sekä viranomaisten että Säteilyturvakeskuksen hyväksymä. Laitteella ei myöskään tehdä tarkastuksia raskaana oleville, raskautta epäileville eikä alaikäisille. Kone voittaa ihmisen Käsin tehtävään tarkastukseen verrattuna Kivikari löytää heti yhden edun: skanneri ei herpaannu. Ihminenhän on toki erittäin hyvä tekemään tarkastuksen, jos hän tosissaan tietää löytävänsä jotain hämärää. Käsintarkastuksia joudutaan kuitenkin tekemään myös rutiininomaisesti, jolloin tarkkuus ja luotettavuus kärsivät. Henkilöskannerilla sen sijaan saamme aina tasalaatuisen tuloksen, Kivikari kertoo. Helsinki-Vantaalla henkilöskanneria testataan 18 kuukauden ajan. Jos henkilöskanneriin ollaan tyytyväisiä koekäytön jälkeen, se voidaan ottaa käyttöön laajemmaltikin, Kivikari sanoo. Toistaiseksi EU-säädökset sallivat laitteen käytön vain täydentävänä keinona turvatarkastuksissa. Lainsäädäntö on muuttumassa, ja tällä hetkellä päätöstä odottavat lentoasemien lisäksi myös laitevalmistajat. 19

LENNOSTA Pärskeet lentävät ponttonilaiturin puupinnalle, kun vesijetti kurvaa Kuopion Järviterminaalin eteen. Kesällä lentäen Kuopioon saapuvat lomalaiset voivat jatkaa matkaansa vesiteitse vaikkapa Kuopion keskustaan, järviristeilylle tai kanootilla luontosafarille. Vastaavaa mahdollisuutta ei ole missään muualla maailmassa! Teksti: Ketsia Anttila Kuvat: Marja Helander 20