ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON KUNNALLINEN SUUNNITELMA MERI-LAPIN YMPÄRISTÖPALVELUT Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio 2014
SISÄLLYS JOHDANTO 1. Toimintaympäristö 2. Eläinlääkintähuollon yleiskuvaus ja toiminta 3. Suunnitelman tarkoitus ja lainsäädännöllinen tausta VOIMAVARAT 1. Resurssitarpeen kartoitus 2. Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako 3. Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen 4. Yksityinen palvelutarjonta 5. Tietojärjestelmät 6. Yhteistyö ja viestintä 6.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus 6.2 Muu yhteistyö 6.3 Viestintä 6.4 Varautuminen erityistilanteisiin 7. Maksut ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA 1. Eläintautivalvonta 1 Eläintautivalmius 2 Eläintautiepäilyt- ja tapaukset 3 Zoonoosien valvonta 4 Terveysvalvontaohjelmat 5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta 2. Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niiden hautaamisen valvonta 2.1 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat 3. Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta 4. Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus 5. Eläinten hyvinvoinnin valvonta 5.1 Epäilyyn perustuvat tarkastukset
5.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuvat tarkastukset 5.3 Tukivalvonta ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN TOIMEENPANO 1. Peruseläinlääkäripalvelut 1 Peruseläinlääkäripalvelujen sisältö 2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto 2. Kiireellinen eläinlääkärinapu 2.1 Kiireellinen eläinlääkärinapu virka-aikana 2.2 Päivystys eli kiireellinen eläinlääkärinapu virka-ajan ulkopuolella 3. Eläinlääkäripalvelujen saatavuus- ja laatutavoitteet 1 Toimitilat 2 Välineresurssit 3 Ostopalvelut 4 Remissiomahdollisuudet 5 Laboratoriopalvelut 4. Eläinlääkäripalvelujen laadun seuranta 4.1 Valitusten käsittely SEURANTA JA RAPORTOINTI 1. Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta 2. Viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot 3. Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi LIITTEET Resurssitarpeen kartoitus 2011 Tornio, Tervola, Keminmaa Resurssitarpeen kartoitus 2011 Simo ja Kemi
JOHDANTO 1. Toimintaympäristö Meri-Lapin ympäristöpalvelut on vuoden 2014 alusta toimintansa aloittanut yhteistoiminta-alue, joka järjestää eläinlääkintähuollon Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien alueella. Toimipisteet sijaitsevat Simossa, Torniossa ja Tervolassa. Yhteistoiminta-alueen pinta ala on noin 5800 m2 ja asukkaita on noin 60 200. Alueella on runsaasti nautatiloja (vupnna 2011 155 kpl joista lihanautatiloja 32 ja lypsytiloja 123), rekisteröityjä hevosia 865 kpl (vuoden 2010 tieto) ja myös useita lammastiloja (19 kpl). 2. Eläinlääkintähuollon yleiskuvaus ja toiminta Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena eläinlääkintähuollon säännösten toimeenpanoa ja noudattamista. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja val voo keskushallinnon viranomaisena lainsäädän nön toimeenpanoa ja noudattamista. Aluehallintovirasto (AVI) puolestaan huolehtii täytän töönpanosta ja noudattamisen valvonnasta alu eellaan. AVI vastaa myös alueen eläin tautivalmiudesta ja osallistuu tautitilanteiden hoitoon vakavissa eläintautitilanteissa apunaan erityiskoulutuksen saaneet valmiuseläinlääkärit. Meri-Lapin ympäristöpalvelut on ympäristötervey denhuollon yhteistoiminta-alue, joka vastaa paikallistasolla eläinlääkintähuollon ja siihen liit tyvän valvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Valtion vastuulla olevista eläintautien vastustamista ja eläinsuoje lua koskevista kunnaneläinlääkärin suorittamista tehtävistä maksetaan yhteistoiminta-alueelle todellisia kustannuksia vastaava korvaus valtion varoista. Meri-Lapin ympäristöpalvelut järjestää alueellaan eläinlääkintähuoltolain edellyttämän peruseläinlääkäripalvelun arkipäi visin sekä kiireellisen eläinlääkärinavun kaikkina vuorokaudenaikoina. Eläinlääkintähuoltolain kes keisenä tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa eläinlääkintähuollossa ja kuntien on muun muassa peruseläinlääkäripalvelun osana järjestettävä tuotantoeläinten ennaltaehkäise vän terveydenhuollon palveluja kysyntää vastaa vasti. Yksityiset eläinlääkäripalvelut täydentävät palvelutarjontaa. 3. Suunnitelman tarkoitus ja lainsäädännöllinen tausta Yhteistoiminta-alueen tulee laatia vastuullaan olevasta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista suunnitelma, joka perustuu lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin (Eläinlääkintähuoltolaki 16.10.2009/765) ja valtakunnalliseen ohjelmaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO 2011-2014). Eläinlääkinnän suunnitelma on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä suunnitelmaa. Kunnallisen suunnitelman tavoitteena on kuvata 1) tehokasta, tasapuolista ja riskiperusteista valvontaa koskevat tavoitteet, 2) eläinlääkäripalvelujen saatavuutta ja laatua koskevat tavoitteet sekä 3) asiakaslähtöistä neuvontaa ja ohjausta koskevat tavoitteet. Kunnan tulee arvioida suunnitelmansa toteutumista aina toimintavuoden päätyttyä ja laatia siitä arviointiraportti. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Tämä versio eläinlääkintähuollon suunnitelmasta on laadittu Meri-Lapin ympäristöpalveluille vuodeksi 2014 päivittämällä ja yhdistämällä vuonna 2011 alueelle laaditut kaksi erillistä suunnitelmaa (Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontasuunnitelma ja suunnitelma kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista Tornio-Tervola- Keminmaa 2011-2014 sekä Eläinlääkintähuollon kunnallinen suunnitelma Kemin kaupunki ja Simon kunta 2011-2014).
VOIMAVARAT 1. Resurssitarpeen kartoitus Liitteenä kartoituslomakkeet jotka on laadittu 2011. Uuden yhteistoiminta-alueen resurssitarpeen kartoitus laaditaan vuoden 2015 suunnitelman liitteeksi. Samalla päivitetään lomakkeeseen uusimmat saatavilla olevat tiedot. 2. Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Yhteistoiminta-alueella on kuusi kunnaneläinlääkärin virkaa, joista yksi viranhaltija toimii vastaavana eläinlääkärinä. Kunnaneläinlääkäreiden työnkuvaan kuuluvat kiireellinen eläinlääkärinapu, peruseläinlääkäripalvelut mukaan lukien tuotantoeläinten terveydenhuolto sekä päivystys kuuden eläinlääkärin päivystysringissä. Lisäksi kunnaneläinlääkärit hoitavat valvontaeläinlääkärin poissa ollessa kiireelliset valvontatehtävät. Kunnaneläinlääkäreiden vastuualueita ja työnjakoa pyritään tulevaisuudessa suunnittelemaan tarkemmin. Tällä hetkellä työt pyritään jakamaan tasapuolisesti samalla kuitenkin hyödyntäen ja kehittäen yksittäisten eläinlääkäreiden vahvuuksia. Tuotantoeläintilojen kanssa pyritään toimimaan siten että sama eläinlääkäri olisi päävastuussa tietyn tilan kiireettömistä tilakäynneistä. Tämä tukee terveydenhuoltotyötä ja hyödyttää sekä tilaa että eläinlääkäriä. Vastaava eläinlääkäri toimii eläinlääkärien yhteisten asioiden hoitajana ja yhteyshenkilönä työnantajaan ja AVI:iin päin. Tehtäviin kuuluvat eläinlääkintähuollon työ- ja lomavuorojen koordinoiminen mukaan lukien päivystyslistan laatiminen puolen vuoden välein, sijaisten rekrytointi, eläinlääkintähuoltoa koskeva suunnittelutyö (esim. eläinlääkintähuoltosuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen vuosittain, koulutussuunnitelman laatiminen, lausuntopyyntöihin vastaaminen, laitehankintasuunnitelman laatiminen) sekä tiedottaminen ja yhteydenpito eläinlääkintähuollon henkilökunnan, esimiehen ja aluehallintoviraston kanssa. Valvontaeläinlääkärin poissa ollessa vastaava eläinlääkäri hoitaa myös valvontatehtävien jakamisen eläinlääkärien kesken. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan toteuttamiseksi lainsäädännön edellyttämällä tavalla on alueelle vuonna 2012 perustettu valvontaeläinlääkärin virka. Virkaan ei ole vielä saatu vakituista viranhaltijaa. Vuoden 2014 alkaessa valvontaeläinlääkärin virassa toimi osa-aikainen sijainen ja virka oli uudestaan auki. Aikoina jolloin valvontavirassa ei ole sijaista tai vakituista viranhoitajaa muut eläinlääkärit hoitavat valvontaa praktiikan ohella kiireellisyysjärjestyksessä. Tällöin kiireelliset eläinsuojelutarkastukset pystytään pääsääntöisesti hoitamaan riittävän nopeasti, mutta kiireettömät tarkastukset ja uusintatarkastukset viivästyvät usein. Ennaltaehkäisevää tai suunnitelmallista valvontaa ei ilman valvontaeläinlääkäriä pystytä toteuttamaan. Mikäli praktikkoeläinlääkäri kokee olevansa jäävi suorittamaan jotain valvontatehtävää, jäävää hän itsensä ja toinen eläinlääkäri hoitaa tehtävän. Aina tätä ei pystytä järjestämään, jolloin yritetään saada apua aluehallintovirastosta läänineläinlääkäriltä. Siltikin eteen tulee tilanteita, että eläinlääkäri joutuu valvomaan asiakkaitaan. Valvontaeläinlääkärin viran täyttäminen olisikin toimivan eläinten hyvinvoinnin valvonnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Viran toimenkuvaan pyritään myös sisällyttämään kunnan omaa alkutuotannon valvontaa (ns. maitohygieniatarkastukset) jotka ovat alueella olleet pitkään suorittamatta jääviysongelmien ja kiireen vuoksi. Tornion ja Simon vastaanotoilla on kummallakin vakituinen klinikkaeläintenhoitaja. Tervolan vastaanotolle haetaan oppisopimuskoulutukseen klinikkaeläintenhoitajaopiskelijaa. Klinikkaeläintenhoitaja toimii eläinlääkärien työparina potilastyössä ja tämän lisäksi hoitaa vastaanoton siistimisen potilaiden välillä, puhelinliikennettä tarpeen mukaan, vastaa välinehuollosta ja toimittaa erikseen sovittuja eläinlääkinnän toimisto- ja laboratoriotehtäviä.
Siivooja käy Simon ja Tervolan vastaanotoilla 3 kertaa viikossa ja Torniossa joka arkipäivä. ATK-tuki toimii Tornion kaupungin puolesta, samoin toimistotarvikehankinnat 3.
Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Kaikki alueen kunnaneläinlääkärit ovat Suomessa laillistettuja eläinlääkäreitä. Vastaava eläinlääkäri varmistaa aina esimiehen kanssa uuden työntekijän tai sijaisen pätevyyden. Eläinlääkäri valvoo ja ohjeistaa eläintenhoitajan työtä. Täten varmistetaan ettei muille kuin eläinlääkäreille anneta työtehtäviä jotka säädösten mukaan kuuluvat eläinlääkäreille. Eläinlääkintähuollon henkilöstön monivuotinen täydennyskoulutussuunnitelma on suunnitteilla. Kunnan talousarviossa on merkitty määräraha koulutuksia varten. Ympäristöpäällikkö varmistaa koulutusmäärärahojen riittävän tason yhdessä vastaavan eläinlääkärin kanssa aina seuraavaa budjettia laadittaessa. Henkilöstökoulutuksen suunnittelu tulee perustumaan osaamiskartoitukseen ja vuosittain esimiesten ja alaisten välillä tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä käytäviin osaamiskeskusteluihin. Osaamiskeskusteluissa arvioidaan työntekijöiden osaamisen kehittymistä ja sovitaan jatkotoimenpiteistä osaamisen kehittämiseksi. Tavoitteena olisi että kukin eläinlääkäri voisi osallistua vuodessa vähintään 7 päivää ammatilliseen koulutukseen. Eläinlääkäripäiville pyritään vuosittain vapauttamaan mahdollisimman monta eläinlääkäriä. Viranomaispäätösten teossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, kunnan hallinto- ja toimialan johtosääntöä sekä hyvän hallinnon ohjeistuksia. Tarvittaessa konsultoidaan kunnan tai AVI:n lakimiestä, esimiestä, läänineläinlääkäriä ja muita asiantuntijoita. Kaikki kunnaneläinlääkärit osallistuvat aluehallintoviraston järjestämiin koulutuksiin. Näin pyritään varmistamaan että valvontaan osallistuvilla eläinlääkäreillä on ajantasainen tieto lainsäädännöstä ja yhteisesti sovituista tulkinnoista. 4. Yksityinen palvelutarjonta Meri-Lapin ympäristöpalvelut järjestää peruseläinlääkäripalvelut myös pieneläimille arkisin ja päivystysaikaan. Alueella on kaksi yksityistä palveluntarjoajaa (Euromedivet Torniossa, jolla sekä pieneläin- että suureläinpalveluja tarjolla sekä Eläinlääkäri Onni Heiskanen Keminmaassa, osa-aikainen pieneläinvastaanotto). Lisäksi 1-3 yksityistä eläinlääkäriä tekee satunnaisesti potilaskäyntejä alueen hevostalleille. Varsinaista erikoiseläinlääkäripalvelua tai sairaalatasoista eläinklinikkaa alueella ei ole tarjolla. Tästä syystä potilaita lähetetään tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai jatkohoitoon Rovaniemen ja Oulun pieneläin- tai hevosklinikoille. 5. Tietojärjestelmät Tornion kaupungin ATK-tuki huolehtii vastaanotoille toimivan Internet-yhteyden ja tietokoneet. Tornion kaupungin tietojärjestelmistä eläinlääkintähuollon käytössä ovat Webtallennus ja Rondo. Erityisesti Webtallennuksen osalta ohjeistusta selkiytetään vuoden 2014 aikana. Klinikkaeläintenhoitajat perehtyvät kaupungin tietojärjestelmien käyttöön ja huolehtivat tarvittaessa lyhytaikaisten sijaisten kirjaukset tietojärjestelmiin vastaavan eläinlääkärin ohjeistuksen mukaan. Vastaava eläinlääkäri huolehtii että pitempiaikaiset sijaiset opastetaan käyttämään tarvittavia tietojärjestelmiä. Valtakunnallisista tietojärjestelmistä eläinlääkärit käyttävät terveydenhuoltotietokanta Nasevaa, Hippoksen hevostietojärjestelmä Heppaa ja EU:n sisäisen eläinliikenteen todistuksissa TRACES-järjestelmää. Kunnaneläinlääkäreistä Salla Perkkiö on osallistunut EVIRA:n Traces-koulutukseen vuonna 2013 ja muut osallistuvat jatkossa tarpeen mukaan. TRACES-järjestelmää tarvitaan harvoin. Tästä syystä käyttökokemusta ei ehdi kertyä ja järjestelmän käyttö on koettu työlääksi. Ongelmatapauksissa ollaan yhteydessä järjestelmien ylläpito- ja yhteyshenkilöihin. 6.
Yhteistyö ja viestintä 6.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus Viranomaisten välisen viestinnän vastuuhenkilönä toimii eläinlääkintähuollon yleisten asioiden osalta vastaava eläinlääkäri ja valvonnan osalta valvontaeläinlääkäri. Yhteydenpito Lapin AVI:n läänineläinlääkäreihin tapahtuu kiireisissä asioissa puhelimitse, muuten myös sähköpostilla. Poliisin kanssa yhteydenpitoon ja virka-apupyynnön tekemiseen on ollut alueella erilaisia käytäntöjä riippuen tapauksesta ja yhteyshenkilöstä poliisissa. Valvontaeläinlääkäri selvittää mahdollisimman pikaisesti miten Peräpohjolan poliisilaitos haluaa toimittavan silloin kun tarvitaan virka-apua valvontatehtävissä ja eroavatko toiminta-ohjeet Meri-Lapin eri kunnissa tai riippuen asian kiireellisyydestä. Toimintatavat kirjataan vuoden 2015 suunnitelmaan. Muita eläinlääkintähuollon yhteistyötahoja ovat tarvittaessa terveys- ja ympäristötarkastajat sekä rakennustarkastajat 6.2 Muu yhteistyö Tavoitteena on kehittää yhteistyötä eläinlääkintähuollon ja valvonnan osalta myös muiden alan toimijoiden ja etujärjestöjen kanssa (paliskuntain yhdistys, oppilaitokset, meijerit, poliisi, ProAgria). 6.3 Viestintä Tarvittaessa eläinlääkintähuollon ajankohtaisista asioista tiedotetaan paikallislehdessä sekä Tornion kaupungin internet-sivuilla sijaitsevan oman kotisivun kautta. Kotisivujen päivittämisestä vastaa Tornion vastaanoton klinikkaeläintenhoitaja vastaavan eläinlääkärin ohjeistuksen mukaan. Laajemman tiedottamisen suunnittelee tarvittaessa vastaava eläinlääkäri yhdessä esimiehen kanssa. 6.4 Varautuminen erityistilanteisiin Noudatetaan kuntien valmiussuunnitelmia. 7. Maksut Kaikki alueen kunnat subventoivat hyötyeläinkäyntejä (naudat, lampaat, hevoset, porot) käyntimaksun ja kilometrikorvauksen osalta. Omavastuu hyötyeläinten omistajalle määräytyy kunnaneläinlääkärien taksakortin mukaan 15km käyntimaksusta ja 30 kilometrin matkakuluista. Klinikkamaksua ei peritä. Kunnan alkutuotannon valvonnan tilakäynneille (ns. maitohygieniatarkastukset) määritetään vuoden 2014 aikana taksa ympäristöterveysvalvonnan taksakorttiin. Mikäli kunnaneläinlääkärit joutuvat hoitamaan valvontaa esimerkiksi valvontaeläinlääkärin poissa ollessa laskuttavat he valvontaan kuluneen työajan (40 euroa/h) sekä mahdolliset tarvike- ja matkakulut Tornion kaupungilta AVI:n toimittamaa lomakepohjaa ja Webtallennuksen Lääkäreiden toimenpidepalkkiot-lomaketta käyttäen. Tornion kaupunki laskuttaa valvontakustannukset edelleen AVI:lta erillisen ohjeistuksen mukaan.
ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONTA 1. Eläintautivalvonta Kunnaneläinlääkäri huolehtii eläintautilain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta kunnan alueella. Kunnan on huolehdittava kunnaneläinlääkärille eläintautilaissa ja helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetun laissa (488/1960) säädettyjen, tai näiden lakien nojalla määrättyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. 1.1 Eläintautivalmius Nopeita toimia vaativan eläintautipurkauksen sattuessa arkiaikaan voidaan täysmiehitystilanteessa useampi eläinlääkäri irrottaa poikkeustilanteen hoitoon. Tällöin kiireettömät ajanvaraukset voidaan peruuttaa ja 1-2 eläinlääkäriä jää hoitamaan akuutteja sairastapauksia päivystysluontoisesti. Päivystysaikaan päivystävä eläinlääkäri pyytää apua valmius- ja läänineläinlääkäreiltä sekä tarvittaessa päivystysapua naapurialueen päivystävältä kollegalta. Tavoitteena on että alueen kunnaneläinlääkäreistä yksi toimii valmiuseläinlääkärinä ja kehittää osaamistaan osallistumalla valmiuseläinlääkärien koulutuksiin. Tällä hetkellä valmiuseläinlääkäri on Saana Manninen. 1.2 Eläintautiepäilyt ja tapaukset Eläinlääkärit toimittavat kuukausittain ilmoituksen diagnosoimistaan eläintaudeista läänineläinlääkärille (kuukausi-ilmoitus). Epäiltäessä tarttuvaa eläintautia eläinlääkäri on yhteydessä puhelimitse valmiuseläinlääkäriin (Saana Manninen) sekä läänineläinlääkäriin, jolta saadaan tarkemmat toimintaohjeet. 1.3 Zoonoosien valvonta Kunnaneläinlääkärin on Eläintautilain (441/2013) mukaan ilmoitettava asianomaiselle terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille sellaisista toteamistaan eläintaudeista, joista voi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle. Ilmoitettavat ihmiselle vaaralliset sairaudet (zoonoosit) on lueteltu Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1010/2013) 15 :ssä ja niitä ovat muun muassa botulismi, Brucella-tartunnat, myyräekinokokkoosi kaikissa eläimissä, kaikki ekinokokkitartunnat koirassa, lehmärokko, leptospiroosi, orf, pernarutto, rabies, jänisrutto ja tuotantoeläinten salmonellatartunnat. Ilmoitus tartuntataudeista vastaavalle terveyskeskuslääkärille tehdään vuorokauden sisällä. Lisäksi otetaan yhteyttä myös Lapin aluehallintovirastoon ja tehdään tarvittavat ilmoitukset kunnan terveysviranomaisille ja muille eri tauteja koskevissa säädöksissä edellytetyille tahoille kuten esim. meijereille ja teurastamoille. Zoonoosien leviämisen estämiseksi kunnaneläinlääkäri tekee yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. 1.4 Terveysvalvontaohjelmat Joillekin lakisääteisesti vastustettaville eläintaudeille on erillislainsäädännöllä säädetty terveysvalvontaohjelman vähimmäistasosta. Tällaisia erikseen säädettyjä terveysvalvontaohjelmia ovat esimerkiksi lampaiden ja vuohien maedi-visna- sekä scrapievalvontaohjelmat, kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvontaohjelmat sekä tarhattujen hirvieläinten tuberkuloosivalvonta. Osa terveysvalvontaohjelmista on pakollisia ja osa vapaaehtoisia. Päävastuu terveysvalvontaohjelmien ehtojen toteuttamisesta on eläinten omistajalla, jonka tulee olla yhteydessä kunnaneläinlääkäriin näytteenotto- ja terveystarkastuskäyntien sopimiseksi.
Eläinlääkäri vastaa näytteenotosta, tarkastusten suorittamisesta sekä raportoinnista aluehallintovirastoon ja antaa tarvittaessa neuvontaa terveysvalvontaohjelmiin liittyen. Näytteenoton jälkeen tulokset ja terveystodistukset toimitetaan omistajalle, AVI:n läänineläinlääkärille ja arkistoidaan vastaanotolla olevaan kansioon. Torniossa on yksi munintakanala, jota koskee vaatimus salmonellavalvontaohjelmaan kuulumisesta. Kunnaneläinlääkäri käy kanalassa kerran vuodessa ja varmistaa samalla että toimijan toteuttama näytteenotto täyttää valvontaohjelman vaatimukset. Samalla käydään läpi tilan arkistoimat parvien saapumisilmoitukset. Ensimmäinen käynti tehtiin vuonna 2013. Lisäksi alueella on useita lammaskatraita, jotka ovat 2013 lopussa kuuluneet pakollisiin maedi-visna- ja scrapie-valvontaohjelmiin. Luettelot valvontaohjelmiin kuuluvista katraista saadaan vuosittain AVI:lta. Scrapie- ja maedi-visna-valvontaohjelmat muuttuivat vuoden 2014 alusta vapaaehtoisiksi lukuun ottamatta katraita joista viedään jalostukseen tarkoitettuja lampaita tai vuohia tai niiden sukusoluja muihin EU-maihin. Myös aikaisemmin pakolliseen terveysvalvontaohjelmaan kuuluneiden tilojen on liityttävä uudestaan näihin vapaaehtoisiin terveysvalvontaohjelmiin tekemällä liittymisilmoitus AVI:in. Tätä suunnitelmaa laadittaessa ei ollut käytössä tietoa uusiin valvontaohjelmiin liittyneiden tilojen lukumäärästä alueella. Tilanne arvioidaan uudestaan vuoden 2015 resurssitarpeen kartoituksen yhteydessä. Samalla varmistetaan että jokaisella vastaanotolla on ajantasainen lista oman alueensa terveysvalvontaan kuuluvista lammastiloista ja näillä toteutetuista tarkastuksista/näytteenotoista. Pyritään siihen että tiloja muistutetaan kun näytteenotto/tarkastus on ajankohtainen mikäli tila ei oma-aloitteisesti ole yhteydessä kunnaneläinlääkäriin. Vuodesta 2013 alkaen BSE-valvontanäytteet otetaan vain niistä yli 48kk ikäisistä naudoista, joiden kuolemaan liittyy mahdollinen epäily BSE:n mahdollisuudesta. Mikäli tällainen eläin lopetetaan/teurastetaan tilalla, kunnaneläinlääkäri ohjeistaa omistajaa näytteenoton suorittamisesta. Mikäli kunnaneläinlääkärin tietoon tulee että toimija ei ole noudattanut terveysvalvontaohjelmaa säädösten mukaisesti, ollaan aluksi yhteydessä tilaan korjaavien toimenpiteiden ohjeistamiseksi. Tarvittaessa pyydetään tulkinta-apua läänineläinlääkäriltä. Alueella ei ole hevosten keinolliseen lisääntymiseen liittyviä valvontakohteita eikä kyyhkyslakkoja, joten näiden valvonnasta ei ole laadittu suunnitelmaa. 1.5 Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta
Keminmaassa ja Tervolassa sijaitsee yhteensä yksi elävää kalaa myyvä sisämaan laitos ja yksi emokaloja myyvä laitos. AVI:sta saadaan vuosittain erillinen ohjekirje, jossa annetaan tarkemmat ohjeet tulevan vuoden tarkastuksista ja näytteenotoista. Ohje sisältää lakisääteisiä vaatimuksia ja suositusluonteisia ohjeita. Vesiviljelylaitosten kalanäytteet otetaan ja laitostarkastukset tehdään EU:n hyväksymien VHS-ohjelmien (rajoitusalueilla), lisävakuusohjelmien (BKD; IPN; SVC ja Gyrodactylus salaris -taudit) sekä osittain riskiperusteisuuden mukaisesti. Aluehallintovirasto luokittelee alueensa vesiviljelylaitokset Eviran ohjeiden mukaisesti ja ohjeistaa valvonnan sen mukaisesti. Toiminnassa olevien vesiviljelylaitosten määrä vaihtelee alueella vuosittain. Näytteenoton ja tarkastukset suorittaa vesiviljelylaitosta valvova kunnaneläinlääkäri, jolle läänineläinlääkäri antaa määräyksen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vesiviljelylaitosta valvova eläinlääkäri lähettää tekemästään tarkastuksesta tarkastusraportin aluehallintovirastoon. Tarkastukset pyritään tekemään määräajassa. Omistajat ohjeistetaan tilaamaan eläinlääkäri ajoissa tarkistusajankohdan lähestyessä. Ketään eläinlääkäreistä ei ole erikseen nimetty tai koulutettu vesiviljelylaitosten valvontatehtäviin. Jatkossa on tavoitteena että valvontaeläinlääkäri voisi hoitaa näytteenotot ja tarkastukset sekä hankkia tähän tarvittavaa osaamista. Toistaiseksi pyritään siihen että vähintään yksi kunnaneläinlääkäreistä osallistuu AVI:n järjestämiin vesiviljelylaitosten tarkastuskoulutuksiin. 2. Eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niiden hautaamisen valvonta Meri-Lapin alue kuuluu ns. syrjäiseen alueeseen missä kokonaisten märehtijöiden, sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten raatojen, kotiteurastuksen jätteiden ja tiettyjen muiden sivutuotteiden hautaaminen on sallittua. Toimijan on kuitenkin etukäteen ilmoitettava paikalliselle kunnaneläinlääkärille kuolleiden märehtijöiden ja muiden raatojen hautausaikeesta. Kunnaneläinlääkärin on valvottava alueellaan, että hän saa edellä mainitut ilmoitukset. Tarvittaessa kunnaneläinlääkärin on valvottava toimijoiden hautauksistaan pitämää kirjanpitoa ja tarkistettava haudattava sivutuote, hautauspaikka ja käytettävät välineet saamiensa ilmoitusten perusteella. Kunnaneläinlääkärin on pidettävä luetteloa ilmoituksista ja lähetettävä niistä yhteenveto tiedoksi läänineläinlääkärille vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Lisäksi on keräilyalueilla valvottava, että sivutuotteet hävitetään säädösten mukaisesti. Omistajat ohjeistetaan lähettämään kunnaneläinlääkärille hautausilmoitukset sekä hautapaikan koordinaatit joko vuosittain tai jokaisen hautaamisen yhteydessä. Koosteet kuntien vuosiyhteenvedoista, nautarekisteriin ilmoitetuista poistotavoista ja hautausilmoituksista toimitetaan aluehallintovirastoon. Ilmoitusvelvollisuutta (naudat, lampaat, vuohet) ei ole alueella noudatettu täysin määräysten mukaisesti koska tiedotukseen, valvontaan ja rekisterien muodostamiseen/ylläpitoon ei ole ollut riittävästi resursseja. Ilmoitusten lähettämisestä pyritään muistuttamaan toimijoita 1-2 vuoden välein. Tilanne paranee alueella mikäli valvontaeläinlääkäri saadaan, jolloin hän alkaa hoitamaan tiedotusta ja valvontaa myös sivutuotteiden osalta. Jos toiminnassa havaitaan säädöstenvastaisuutta, otetaan yhteys hautaajaan/toimijaan ja korjataan asia neuvoen/määräyksin. Tarvittaessa otetaan yhteys AVI:iin. Kunnaneläinlääkärit hyväksyvät ja valvovat alueen tilarehustamoja AVI:n pyynnöstä vuosittain. Raportti arkistoidaan ja lähetetään AVI:in. 2.1 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat
Alueen kunnaneläinlääkärien tiedossa ei ole tällä hetkellä yhtään toimijaa joka käyttäisi käsittelemättömiä sivutuotteita sivutuoteasetuksen ja MMMa N:o 850/2005 sallimiin tarkoituksiin, esimerkiksi haaskan pitämiseksi. Mikäli tällaista toimintaa alueella aloitetaan, on toimijan tehtävä aloitusilmoitus valvontaeläinlääkärille tai tämän poissa ollessa lähimmälle kunnaneläinlääkärille. Jos kyseessä on luonnonvaraisten eläinten ruokinta (=haaska), aloitusilmoitus on tehtävä vuosittain, muissa tapauksissa kertaluonteinen ilmoitus riittää. Kun käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävä haaskanpitäjä ilmoittautuu valvontaeläinlääkärille tai kunnaneläinlääkärille, täyttää hän haaskapaikan aloitusilmoituslomakkeen. Eläinlääkäri syöttää tiedot haaskarekisteriin, jolloin haaskapaikka saa virallisen numeron. Jos kunnaneläinlääkäri ei jostain syystä pysty suorittamaan rekisteröintiä, toimittaa hän tiedot Lapin aluehallintovirastoon, jossa tiedot syötetään rekisteriin. Luonnonvaraisia eläimiä ruokittaessa jokaisesta käyttökerrasta on ilmoitettava sivutuotteiden keräyskunnan ja haaskapaikan sijaintikunnan kunnaneläinlääkärille ennen kuin sivutuotteita viedään haaskapaikoille. Jos ilmenee, että sivutuotteissa olisi tautiriski tai lääkejäämiä, kielletään sivutuotteiden käyttö. Haaskapaikkoihin tehdään tarkastuskäyntejä vähintään kerran vuodessa sekä tarvittaessa. Aloitus- ja käyttöilmoitukset raportoidaan vuosittain Lapin aluehallintovirastoon. 3. Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnan tavoitteena on seurata eläimistä peräisin olevan elintarvikkeen kulkua tuotantoketjun alusta loppuun. Jotta kuluttaja voi vakuuttua tuotteen turvallisuudesta, on elintarviketuotannon oltava läpinäkyvää ja tuote voitava jäljittää lähtöpisteeseensä asti. Myös eläintaudin puhjetessa on oleellista tietää, missä kukin eläin on ollut, jotta todennäköisesti tartunnan saaneet eläimet voidaan jäljittää ja erotella muista eläimistä. Merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta ei pääsääntöisesti kuulu kunnaneläinlääkärille muuten kuin neuvonnan osalta (muistutetaan toimijoita merkitsemisvelvoitteesta). 4. Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus EU:n ulkopuolelta tuotavat elävät eläimet ja eläinperäiset tuotteet saapuvat Suomeen aina eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman kautta, eivätkä tuodut erät yleensä aiheuta toimenpiteitä alue- tai paikallistasolla. Joissakin tapauksissa tuonnin salliminen edellyttää erityistä jälkivalvontaa määräpaikassa (esim. Venäjältä tuotavat hevoset). Jälkivalvontaa vaativissa tapauksissa läänineläinlääkäri tiedottaa asiasta kunnaneläinlääkärille, joka suorittaa ohjeistuksen mukaiset vaadittavat erätarkastukset, eristykset, näytteenotot jne. Alueella ei ole eläinlääkinnällistä rajatarkastusasemaa. Jos kuitenkin havaitaan, että alueelle on tuotu eläin tai eläinperäinen tuote-erä joka ei täytä tuontivaatimuksien ehtoja tai johon sisältyy eläintautiriski, tehdään vaadittavat toimenpiteet ja hallintopäätökset AVI:n ja EVIRA:n ohjkeistuksen mukaisesti. 5. Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säädösten perusteella tehtävää eläinsuojeluvalvontaa. Alueellisten ja paikallisten eläinsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa,
että eläimiä hoidetaan, kohdellaan, käytetään ja kuljetetaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Kunnissa eläinsuojeluviranomaisia ovat kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Maanteillä eläinkuljetuksia valvoo poliisi. Teurastamoissa lain noudattamisen valvonta kuuluu tarkastuseläinlääkärille. Kunnaneläinlääkärin suorittamista valvontatehtävistä ja valvontaeläinlääkärin kuluista maksetaan kunnalle todellisia kustannuksia vastaava korvaus valtion varoista. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tulee olla jäävitöntä ja tasapuolista. Valvonnan toteuttamiseksi lainsäädännön edellyttämällä tavalla on alueelle vuonna 2012 perustettu valvontaeläinlääkärin virka. Virkaan ei ole vielä saatu vakituista viranhaltijaa. Vuoden 2014 alkaessa valvontaeläinlääkärin virassa toimi osa-aikainen sijainen ja virka oli uudestaan haettavana. Aikoina jolloin valvontavirassa ei ole sijaista tai vakituista viranhoitajaa muut eläinlääkärit hoitavat valvontaa praktiikan ohella kiireellisyysjärjestyksessä. Tällöin kiireelliset eläinsuojelutarkastukset ja niihin mahdollisesti liittyvät toimenpiteet pystytään pääsääntöisesti hoitamaan riittävän nopeasti, mutta muu valvonta viivästyy eikä ennaltaehkäisevää valvontaa pystytä toteuttamaan. Lisäksi tällainen tilanne aiheuttaa jääviysongelmia kun eläinlääkärit joutuvat valvomaan asiakkaitaan. Valvontaeläinlääkärin viran täyttäminen olisikin toimivan eläinten hyvinvoinnin valvonnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Eläinsuojelulainsäädännön noudattamista valvotaan tarkastuksilla. Valvonta koostuu 1) epäilyyn perustuvien tarkastusten suorittamisesta ja 2) suunnitelmallisesta ennaltaehkäisevästä valvonnasta joka kohdistetaan luvan tai ilmoituksenvaraiseen laajamittaiseen eläintenpitoon. Jos tarkastuksessa havaitaan että säädöksiä on rikottu, ryhdytään hallinnollisiin toimenpiteisiin. Omistajan kuulemisen jälkeen annetaan kirjallinen eläinsuojelupäätös joka sisältää määräyksiä ja/tai kieltoja (lievemmissä tapauksissa neuvoja) ja määräajan näiden toteuttamiseksi. Korjausten toteuttaminen tarkastetaan uusintakäynnillä määräajan umpeuduttua. Kaikki tarkastuskertomukset tehdään kirjallisena, arkistoidaan ja kirjataan valvontarekisteriin jonka valvontaeläinlääkäri perustaa. Päätökset lähetetään tiedoksi läänineläinlääkärille ja poliisille (postitse). Vakavissa tapauksissa tehdään poliisille kirjallinen tutkintapyyntö. Uusintatarkastusten toteuttaminen ajallaan varmistetaan valvontarekisteristä kun se on otettu käyttöön. Jos valvonnan kohde ei noudata annettuja määräyksiä, annetaan uusintamääräys ja jos sekään ei tehoa, konsultoidaan läänineläinlääkäriä joka voi tarvittaessa esimerkiksi määrätä uhkasakkoa. Jos kyseeseen tulee eläinsuojelulain 44 :ssä tarkoitettujen pakkokeinojen (haltuunotto, lopettaminen tms.) käyttäminen, käsitellään asia tapauskohtaisesti ja mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä läänineläinlääkärin kanssa. Pieneläinten osalta hyväkuntoiset eläimet pyritään sijoittamaan väliaikaishoitopaikkoihin (löytöeläinhoitolat, eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoistoimijat). Suureläimille yritetään järjestää lomituspalveluita mutta jos tämä ei ole mahdollista, hoito ei muuten järjesty tai eläimen vointi sitä vaatii, eläin lopetetaan. 5.1 Epäilyyn perustuvat tarkastukset Epäiltäessä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisella tavalla kunnaneläinlääkärillä, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavalla viranhaltijalla sekä poliisilla sekä on oikeus tarkastuksen tekemiseen. Meri-Lapin alueella ei tällä hetkellä toimi aluehallintoviraston valtuuttamaa vapaaehtoista eläinsuojeluvalvojaa, joka saisi tarkastuksia tehdä. Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä kaikkiin tiloihin, joissa eläimiä pidetään. Käynnillä tarkastetaan paitsi itse eläimet ja eläinten pitopaikka ja pitopaikan olosuhteet, myös eläimiä varten tarkoitettu ruoka ja juoma sekä välineet ja varusteet. Työturvallisuuden varmistamiseksi eläinsuojelukäynnit tehdään tarvittaessa pareittain tai tarvittaessa poliisin tai terveystarkastajan avustuksella.
Kunta voi pyytää tapauksen siirtoa aluehallintovirastolle esimerkiksi tilanteessa, jossa toimija ei ole noudattanut hänelle toistuvasti annettuja kieltoja tai määräyksiä, jolloin kieltoa tai määräystä on tarvetta tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Kunta voi pyytää tapauksen siirtoa aluehallintovirastolle myös esimerkiksi tilanteessa, jossa tarkastuskohteessa on useita eläimiä joiden osalta on tarve ryhtyä eläinsuojelulain 44 :n mukaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin. 5.2 Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuvat tarkastukset Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä eläinsuojelulain rikkomisesta sellaisiin paikkoihin, joissa toiminta edellyttää eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemista aluehallintovirastolta tai ilmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat ja -näyttelyt, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit sekä ravi- ja ratsastustallit, riistaeläintarhat ja lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat. Ilman epäilyä tarkastuksia saadaan tehdä myös eläinkilpailuihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Aluehallintovirasto vastaanottaa ilmoitukset eläinsuojelulain 21, 23 ja 24 :n mukaisista pitopaikoista ja lähettää ne tiedoksi asianomaiseen kuntaan sekä merkitsee ne rekisteriin (ELITE-rekisterin osa). Ilmoituksenvaraisiin eläintenpitopaikkoihin ei ole alueella ehditty tekemään säännöllisiä valvontakäyntejä, mutta valvontaeläinlääkärin aloitettua luodaan valvontasuunnitelma ja tarkastetaan pitopaikat vuoden välein tai riskiperusteisesti. Meri-Lapin alueelle on merkitty ELITE-rekisteriin tammikuun 2014 tilanteen mukaan 66 kpl ilmoituksenvaraista eläintenpitopaikkaa. Rekisterissä lienee kuitenkin useita jo lopettaneita toimijoita ja toisaalta uusia voi puuttua. Rekisterin saattaminen ajan tasalle jää odottamaan valvontaeläinlääkärin viran täyttämistä. Jos/kun saadaan tietoon, että jokin luvan- tai ilmoituksenvarainen toimija ei ole rekisterissä, otetaan häneen yhteys ja kerrotaan ilmoittautumisvelvollisuudesta. Alueella ei ole pienteurastamotoimintaa. 5.3 Tukivalvonta Kaupungineläinlääkärit ovat jäävejä tekemään asiakkailleen sellaisia valvontakäyntejä, jotka vaikuttavat tukien saantiin. Jos asiakastiloilla todetaan puutteita esim. eläinsuojelulain tai hyvinvointituen edellytyksissä heitä neuvotaan ja ohjeistetaan viipymättä korjaamaan tilanne. Mikäli korjausta ei tapahdu asia annetaan eteenpäin valvontaeläinlääkärille. ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN TOIMEENPANO Kuntien järjestämien ja ostopalveluina hankkimien eläinlääkäripalvelujen on oltava eläinlääketieteellisesti asianmukaisia. Kuntien on seurattava palvelujen saatavuutta, riittävyyttä ja laatua osana ympäristöterveydenhuollon laadunvalvontaa. 1. Peruseläinlääkäripalvelut Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen on järjestettävä arkipäivisin virka-aikaan peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten. Tähän palveluun kuuluvat tilakäynnit hyötyeläinten pitopaikkoihin. Lisäksi on järjestettävä peruseläinlääkäripalvelu muille kuin hyötyeläimille mikäli yksityinen palveluntarjonta alueella ei riitä. Meri-Lapin ympäristöpalvelut järjestää peruseläinlääkäripalvelut kaikille kotieläimille mukaan lukien lemmikkieläimet. Pieneläinten tai hevosten osalta nykyinen yksityinen eläinlääkäripalveluiden tarjonta ei vastaa riittävällä tasolla kysyntää, mikä on pääteltävissä mm. siitä että yksityiset toimijat
usein ohjaavat asiakkaita ottamaan yhteyttä kunnallisiin eläinlääkäreihin oman ajanvarauksensa ruuhkauduttua. Alueen yksityiset eläinlääkäriasemat ovat myös loma-aikoina jaksoittain kokonaan kiinni. Valtakunnallisen suunnitelman mukaan alueen elinkeinorakenne on syytä huomioida yhteistoiminta-alueen palveluja suunniteltaessa. Meri-Lapin alue on vireää nauta- ja lammastalousaluetta. Myös hevosia on poikkeuksellisen paljon erityisesti Tornion alueella. Kunnaneläinlääkärien kokemuksen mukaan myös lemmikkieläinten määrä ja eläinlääkäripalvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita muodostettaessa on keskeisenä tavoitteena ollut eläinlääkäreiden ja muun henkilökunnan mielekkään työnjaon ja erikoistumisen mahdollistaminen ja tukeminen. Tämä tulee huomioida paitsi valvontatehtävien erottamisella praktiikasta, myös praktikkojen keskinäisessä työnjaossa sekä ajanvarausperiaatteella hoidettavien tehtävien kuten terveydenhuollon eriyttämisellä akuuttipraktiikasta. Kunnaneläinlääkärit pyrkivät näihin tavoitteisiin aktiivisesti yhteistyön ja yhteisten toimintatapojen kehittämisellä, kouluttautumalla sekä tarvittaessa erityisosaamista vaativien tehtävien keskittämisellä tietylle/useammalle alaan perehtyneelle eläinlääkärille. Esimerkkejä tällaisista erityisaloista ovat lammasterveydenhuolto, hevosten hammashuolto ja nautojen sorkkasairauksien ennaltaehkäisy ja hoito. 1.1 Peruseläinlääkäripalvelujen sisältö Puhelinneuvonta pyritään keskittämään erityisesti kiireettömissä asioissa puhelinaikaan (arkisin klo 8-9 ). Muina aikoina avustaja tai klinikkaeläintenhoitaja vastaa mahdollisuuksien mukaan puheluihin. Hätätapauksissa eläinlääkärin saa kiinni kaikkina aikoina jättämällä soittopyynnön puhelinvastaajaan. Kaikkiin kiireellisiin soittopyyntöihin vastataan heti kun potilastyöltä ehditään. Sairaanhoitoon kuuluvat kliinisesti sairaiden eläinten perustutkimus, hoitotarpeen arviointi ja hoito tai lähettäminen jatkohoitoon. Kirurgiset leikkaukset suoritetaan niiltä osin, kun leikkauksia pystytään peruseläinlääkärikoulutuksella suorittamaan tavanomaisissa vastaanottotiloissa ja eläinsuojissa ilman erityistyövälineitä. Näitä leikkauksia ovat lain perusteluiden mukaan esim. nautojen vierasesineleikkaukset, juoksutusmahaleikkaukset sekä koirien keisarinleikkaukset. Erityisesti pieneläinleikkauksia varten tulisi olla käytettävissä avustavaa henkilökuntaa ja ajantasaiset anestesia- ja anestesianvalvontalaitteet kuten mahdollisuus lisähapen antoon. Terveydenhoito on kohde johon peruseläinlääkäripalvelua tulisi enenevässä määrin suunnata. Terveydenhoito sisältää ennaltaehkäisevän toiminnan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa ja edistämisessä: terveystarkastukset, rokotukset, loishäädöt, kissojen sterilisaatiot ja kastraatiot, koirien kastraatiot sekä nautojen ja hevosten hedelmällisyyteen liittyvät tarkastukset ja hoidot. Kunnan velvollisuus ei varsinaisesti kuitenkaan ole järjestää eläinlääkäriä praktiikkatehtäviin, joissa vaaditaan erityispätevyyttä tai koulutusta. Kotieläinten ja vastaanotolle tuotujen luonnonvaraisten eläinten lopetus eläinsuojelullisista syistä tai omistajan pyynnöstä kuuluu myös peruseläinlääkäripalveluihin. Luonnonvaraisten eläinten lopettamisesta syntyneet kulut kunta voi laskuttaa aluehallintovirastolta. Lisäksi peruseläinlääkäripalveluihin kuuluvat eläinten terveydentilasta annettavat todistukset esim. vakuutusyhtiötä, vientiä, tuontia tai sisämarkkinakauppaa varten. 1.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto Peruseläinlääkäripalveluihin kuuluu myös tuotantoeläintiloille tarjottava terveydenhuolto, joka on monipuolista eläinlääketieteellistä neuvontaa tavoitteena eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito ja parantaminen. Pääasiassa terveydenhuolto koskee nautatiloja ja tulevaisuudessa lisääntyvässä
määrin lammastiloja. Nautatiloille on olemassa valtakunnallinen Naseva-nautaterveydenhuolto-ohjelma. Myös hevostiloille voidaan asiakkaan pyynnöstä suunnitella terveydenhuolto-ohjelma. Terveydenhuoltokäynnillä eläinlääkäri havainnoi eläinten olosuhteet ja terveydentilan ja keskustelee tuottajan kanssa tämän havaitsemista ongelma-alueista. Lisäksi merkittävimmät eläinten hoitorutiinit ja tuotannon kannalta kriittiset pisteet käydään läpi. Säännöllisillä käynneillä keskustellaan terveydenhuoltosuunnitelman toteutumisesta ja käydään läpi tilan lääkekirjanpito ja kirjanpito eläinten poistojen ja sairastuvuuden syistä. Lisäksi käydään läpi tuotantotilan toimet tarttuvilta eläintaudeilta suojautumiseksi. Alueen 155 nautatilasta 75 (48%) on liittynyt Naseva-terveydenhuoltoon. Kun tila liittyy Nasevaan, solmitaan kirjallinen terveydenhuoltosopimus, jonka jälkeen tilalle tehdään terveydenhuoltokäynti vuosittain tai neljä kertaa vuodessa riippuen tilan toiveista. Jokaisen käynnin yhteydessä päivitetään terveydenhuoltosuunnitelma. Osa tuottajista haluaa käynnin yhteydessä myös laajempaa tuotannollista neuvontaa. Terveydenhuollon laajuudessa ja painotuksissa pyritään ottamaan huomioon tilan toiveet ja mahdolliset ongelmat. Meri-Lapin alueella kaikki kunnaneläinlääkärit tekevät terveydenhuoltokäyntejä ja pyrkivät aktiivisesti kouluttautumaan palveluiden laadun kehittämiseksi. Käynnit on pystytty toteuttamaan ajallaan mikäli tila on ottanut ajoissa yhteyttä käynnin sopimiseksi. Terveydenhuoltokäynnin ollessa myöhässä on tiloihin otettu yhteyttä ja tiedusteltu halua jatkaa terveydenhuoltoa. Eläinlääkäreiden työtilanteesta johtuvat viivästykset ovat harvinaisia ja niitä syntyy lähinnä vajaamiehitystilanteissa, joita pyritään välttämään. Tavoitteena on että terveydenhuoltokäynti pystytään toteuttamaan kahden viikon sisällä tilauksesta. 2. Kiireellinen eläinlääkärinapu Yhteistoiminta-alueen on järjestettävä kiireellinen eläinlääkärinapu kaikkina vuorokauden aikoina kaikkia kunnan alueella vakinaisesti tai tilapäisesti olevia kotieläimiä varten. Tavoitteena on ensiaputyyppinen toiminta, jolla pyritään hoitamaan eläimen henkeä ja hyvinvointia uhkaavat tapaukset ja varmistamaan, että potilaan tila ei kohtuuttomasti heikkene sen odottaessa virka-aikana annettavia palveluja. Kiireelliseen eläinlääkäriapuun kuuluvat akuutisti sairaiden eläinten perustutkimus ja vähintään ensiapuluonteiset hoitotoimenpiteet. Kiireisiä tapauksia ovat mm. nautojen poikimahalvaukset, hevosten ähkytilat, eri kotieläinten akuutit tulehdus- ja kiputilat, ompelua vaativat haavat sekä sokin hoito, synnytysapu ja eläimen hengen pelastamiseksi välttämättömät kirurgiset leikkaukset niiltä osin, kuin niitä peruseläinlääkärikoulutuksella pystytään suorittamaan. Keisarinleikkaus tulee pystyä suorittamaan koirille, kissoille ja märehtijöille, ellei potilaita pystytä nopeasti lähettämään riittävän lähellä sijaitsevaan jatkohoitopaikkaan. Pieneläinten luunmurtumissa suoritetaan välttämätön immobilisaatio ja lähetys jatkohoitoon. Eläinsuojelullisin syin tapahtuva eläinten lopetus pystytään aina suorittamaan. 2.1 Kiireellinen eläinlääkärinapu virka-aikana Virka-aikana klo 8-16 kiireellistä eläinlääkärinapua tarjoavat alueen kaikki kolme vastaanottoa (Simo, Tervola ja Tornio). Yhteydenotot pyritään keskittämään puhelinpäivystysaikaan klo 8-9, mutta avuntarpeen ilmetessä tämän jälkeen yhteyden eläinlääkäriin saa jättämällä viestin puhelinvastaajaan. Vastaajaviestit kuunnellaan mahdollisimman nopeasti, viimeistään kun potilastyö sen mahdollistaa. Yhteisvastaanotoilla kiireelliset päivystyspotilaat pystytään ottamaan tavallisesti viivytyksettä vastaan. Tarvittaessa perutaan tai siirretään kiireettömät ajanvarauspotilaat ja kiireelliset hoidetaan ensisijaisesti. Myös ulkopaikkakuntalaisten omistamia
eläimiä otetaan vastaan silloin kun resurssit antavat myöten eikä niiden hoito heikennä oman alueen asiakkaiden palvelujen saatavuutta. Omistaja voi halutessaan ottaa yhteyttä mihin tahansa alueen vastaanotoista mutta kiireisinä aikoina päävastuu akuuttitapausten hoidosta on jaettu seuraavasti: Tornion vastaanotto hoitaa Tornion potilastapaukset, Tervolan vastaanotto Tervolan ja Keminmaan potilastapaukset ja Simon vastaanotto Kemin ja Simon potilastapaukset. Mahdollisuuksien mukaan töitä jaetaan ja apua tarjotaan rajojen yli tavoitteena taata mahdollisimman pikainen hoitoon pääsy sekä tasata eläinlääkärien työmäärää. Työvuorojen suunnittelulla pyritään siihen että joka vastaanotolla olisi kaikkina arkipäivinä ainakin yksi eläinlääkäri töissä. Poikkeustilanteissa (henkilökunnan sairastumiset, sijaisten rekrytoinnin ongelmat, välttämättömät kokoukset tai koulutukset) vastaanoton ollessa miehittämättä voidaan kiireiset potilastapaukset ohjata vastaavan eläinlääkärin ohjeiden mukaan toiselle vastaanotolle. 2.2 Päivystys eli kiireellinen eläinlääkärinapu virka-ajan ulkopuolella Virka-ajan ulkopuolella klo 16-08 päivystää Meri-Lapin alueella yksi eläinlääkäri kerrallaan (Torniossa, Tervolassa tai Simossa) ja hän hoitaa kiireiset sairastapaukset sekä suur- että pieneläinten osalta. Päivystykset kiertävät puolivuosittain laadittavan päivystysvuorolistan mukaisesti niin että päivystys jakaantuu tasaisesti kuuden eläinlääkärin kesken. Keskitetty yhteydenottopalvelu on järjestetty yhteisen päivystysnumeron avulla. Käytännössä Tornion vastaanoton klinikkaeläintenhoitaja ohjaa päivystysnumeroon tulevat puhelut klo15 alkaen soitonsiirrolla päivystysvuorossa olevalle eläinlääkärille. Kaikki puhelut ohjautuvat suoraan eläinlääkärille, joten turhia tai päivystykseen kuulumattomia puheluita ei pystytä karsimaan. Tämä lisää päivystysrasitusta, mutta vaihtoehtoista järjestelyä ei nykyisellä henkilökunnalla pystytä järjestämään. Maksullista päivystysliittymää on harkittu, mutta vielä ei ole löydetty käytännöllistä toteutusmallia. Eriytettyyn pieneläin- ja suureläinpäivystykseen ei alueella ole mahdollisuutta eikä nähdä myöskään tarvetta. Nykyisillä resursseilla eriytetyn päivystyksen toteuttaminen lisäisi kohtuuttomasti eläinlääkäreiden päivystysmääriä ja toisaalta päivystysalueen kasvattaminen heikentäisi tilannetta sekä asiakkaiden että eläinlääkäreiden kannalta etäisyyksien kasvaessa kohtuuttomiksi. Päivystys helposti leviävien eläintautien varalta on järjestetty päivystävien läänineläinlääkärien toimesta. Päivystävän läänineläinlääkärin yhteystiedot saa numerosta 020 77 24340. 3. Eläinlääkäripalvelujen saatavuus- ja laatutavoitteet Eläinlääkäreiden työajan jakaminen kiireiseen ja ajanvarausperusteiseen työhön on sovittu eläinlääkäreiden kesken vastaanottokohtaisesti. Vastaanoton yhteinen ajanvarauskalenteri helpottaa sopimista, koska sen avulla pystytään välttämään aikaa vievien tilakäyntien tai toimenpiteiden päällekkäisyyksiä. Meri-Lapin alueella pyritään saavuttamaan valtakunnallisen ohjelman määrittelemät tavoitetasot eläinlääkäripalveluiden saatavuudesta. Kaikkien eläinlääkäreiden ollessa töissä tavoitteisiin myös harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta päästään. Tavoitteena on että kiireetön sairaskäynti- tai vastaanottoaika pystytään järjestämään viikon sisällä tilauksesta. Kiireettömät terveydenhuolto- ja massatyökäynnit sekä terveille eläimille suoritettavat leikkaukset saadaan tavallisesti sovitettua ajanvaraukseen alle kolmen viikon sisällä, lomakaudella alle kuuden viikon sisällä yhteydenotosta. Jos asiakas haluaa palvelut nimetyltä eläinlääkäriltä, saavat jonotusajat olla pitemmät. Kiireellisessä tapauksessa eläinlääkärinapua on kaikkina vuorokaudenaikoina saatavissa kolmen tunnin sisällä tilauksesta 90 prosentissa tapauksista
3.1 Toimitilat Valtakunnallisen ohjelman mukaan yhteistoiminta-alueen tulee järjestää eläinlääkintäpalveluja varten tarpeelliset toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon eläinlääkintähuoltolain ja työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteet työnantajana sekä huomioiden kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät. Tarvittaviin toimitiloihin kuuluvat toimistohuoneet, lämpimät autotallit ja riittävät varastotilat. Asianmukaiset pesu- ja kuivaustilat instrumenteille, suurillekin praktiikkavarusteille ja suojavaatteille ovat välttämättömät. Henkilökunnan sosiaaliset tilat peseytymis- ja lepotiloineen kuuluvat jokaiseen toimipisteeseen. Päivystäjän ja viransijaisen asumiseen soveltuvat asianmukaiset tilat tulee järjestää yhteistoiminta-alueella niihin toimipisteisiin, joista päivystystoimintaa harjoitetaan. Hyvin järjestetyt asuinolosuhteet parantavat myös sijaisten saatavuutta. Toimitiloihin tulee järjestää riittävä määrä säilytystilaa missä lääkkeet on mahdollista säilyttää lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Huumausaineeksi luokiteltaville lääkeaineille on varattava lukittava tila. Lisäksi huoneenlämmössä, viileässä ja jääkaappilämpötilassa säilytettäville lääkkeille on varattava omat varastotilansa. Yhteistoiminta-alueella tulisi olla käytettävissä hevosia varten pakkopilttuu tai vastaava rakenne, jossa tutkimus- ja hoitotoimenpiteet voidaan suorittaa vaarantamatta työ- ja potilasturvallisuutta. Samassa yhteydessä tulisi olla käytettävissä tilat, joissa hevosten kaataminen voidaan turvallisesti suorittaa. Jos tiloja käytetään pieneläinten vastaanottoon, tulee tiloihin sisältyä odotushuone, riittävä määrä toimenpide- ja leikkaushuoneita sekä potilaiden pesuun soveltuvat tilat. Kunnan on huolehdittava toimitilojen päivittäisestä siivouksesta ja kunnossapidosta sekä jätehuollosta, johon tulee sisältyä vanhentuneiden lääkkeiden sekä käytettyjen ruiskujen, neulojen ym. hävittäminen. Tiloihin pitää järjestää asianmukainen vartiointi ja murtosuojaus. Meri-Lapin ympäristöpalvelujen alueella toimii kolme kahden eläinlääkärin yhteisvastaanottoa. Tornion vastaanotto täyttää edellä mainitut vaatimukset pääosin. Vanha rakennus aiheuttaa joitain käytännön ongelmia joihin on vaikea löytää ratkaisua. Autotallit ovat jokseenkin ahtaat nykyisille autoille varsinkin kun tilassa säilytetään myös tuotantoeläinlääkkeitä. Vastaanotolla on vain yksi varsinainen toimenpidehuone, joka toimii myös leikkaussalina. Koska pieneläinajanvarauksessa ei pystytä välttämään tilanteita jolloin kaksi eläinlääkäriä ottaa yhtä aikaa potilaita vastaan, käytetään klinikkaeläintenhoitajan huonetta säännöllisesti myös toimenpidehuoneena. Tästä huoneesta on pääsy toimistoon vain isomman toimenpidehuoneen läpi mikä aiheuttaa läpikulkuliikennettä. Kunnollista pesupistettä potilaita varten ei ole olemassa. Sijaisen asunto sijaitsee samassa rakennuksessa kuin vastaanotto. Asunnossa ei ole omaa suihkua, mutta kellarikerroksessa sijaitsee sauna ja suihkutilat. Jätehuollosta vastaavat pääasiassa siivoojat jotka käyvät vastaanotolla joka arkipäivä. Vanhojen lääkkeiden toimittamisesta apteekkiin tai jätteenkäsittelylaitokselle vastaa klinikkaeläintenhoitaja. Vastaanotolla on murtohälytin mutta ei erillistä vartiointia. Tornion raviradalla on pieni hevosten käsittelytila joka vaatisi kunnostus- ja ajanmukaistamistoimia ennen kuin se voitaisiin ottaa vakituiseen käyttöön. Tilaa käyttää satunnaisesti yksityinen hevospraktikko ja sen kunnostamisesta on alustavasti keskusteltu Tornion kaupungin kanssa mutta suunnitelmaa ei ole vielä tehty. Tervolassa on uusi eläinlääkärivastaanotto joka täyttää edellä mainitut vaatimukset lukuun ottamatta hevosten kaatomahdollisuutta. Vastaanoton yhteydessä on myös asunto sijaiselle. Siivooja käy vastaanotolla kolme kertaa viikossa.
Simon vastaanotolla valtakunnallisen ohjelman vaatimukset täyttyvät osittain. Käytössä ei ole autotallia. Pihalla on lämmitystolpalliset autopaikat eläinlääkäreille, joihin on kuitenkin vaikea saada mahtumaan molempia autoja yhtä aikaa. Vastaanotolla on yksi varsinainen toimenpide-/tutkimushuone ja sen lisäksi leikkaussali, jota käytetään tarvittaessa myös tutkimushuoneena. Henkilökunnan sosiaalitiloissa ei ole vesipistettä eikä keitto- tai peseytymismahdollisuutta. Peseytymismahdollisuus on tarjottu kunnantalon saunatiloissa ja keittiömahdollisuus Simon kunnan kahviossa toisessa rakennuksessa. Asumiseen vastaanoton tilat eivät ole soveliaat, mutta sijaisen käytössä on toistaiseksi erillinen asunto osoitteessa Sahatie 7. Instrumenttihuolto on toimiva pieneläinten osalta, mutta kunnollista pesu/kuivauspaikkaa suureläininstrumenteille ei ole. Varastotiloja on kohtuullisesti, lääkkeille ja tarvikkeille riittävästi kaappitilaa, autossa pääasiassa pidettäviä suureläintavaroita säilytetään käytävätiloissa. Toimivaa potilaiden pesumahdollisuutta ei ole. Vastaanottotilojen kehittämistarpeet tullaan huomioimaan hankintasuunnitelmassa, joka pyritään laatimaan vuosien 2014-2015 aikana.
3.2 Välineresurssit Vastaanottojen varustelu on tarkoitus kartoittaa laatimalla vastaanottokohtaisesti listaus olemassa olevasta laitteistosta ja sen huolto- tai päivitystarpeesta mahdollisimman pikaisesti. Lisäksi on tarkoitus laatia hankintasuunnitelma puuttuvan/päivitettävän välineistön hankkimiseksi. Nämä pyritään saamaan vuoden 2015 kunnallisen suunnitelman liitteeksi. Tavoitteena on päästä välineresurssien osalta vähintään valtakunnallisen ohjelman edellyttämälle tasolle. Erityisesti instrumenteista merkittävä osa on eläinlääkärien itse hankkimia. Jatkossa tarvittavat instrumentit on tarkoitus hankkia työnantajan toimesta vastaanotoille yhteisiksi. Valtakunnallisen ohjelman mukaan suureläinpraktiikan varusteisiin tulee kuulua ultraäänilaite rektaalianturilla, hevosenkaatovälineet, hammasvälineet ja astutusliinat, pulttipistooli sekä kaikki normaalit synnytysapuun sekä peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun edellyttämään kirurgiaan tarvittavat instrumentit. Normaalit suojavaatteet ja jalkineet sekä erityisvarustus tarttuvien eläintautien ja zoonoosien varalta näytteenotto- ja pakkaustarvikkeineen kuuluvat varustukseen. Pieneläinpraktiikassa varusteisiin tulee kuulua ultraäänilaite, elektrotomi, eläinvaaka, säädettävät toimenpide- ja leikkauspöydät sekä valaisimet. Lisäksi kaikki normaalit tutkimusvälineet sekä instrumentit. Tarvitaan myös pakastin kuolleiden/lopetettujen pieneläinten säilyttämiseen. Instrumenttien pesu ja desinfiointi on järjestettävä paikan päällä tai nouto- ja palautuspalveluna. Työvaatteiden pesu ja kuivatus tulee järjestää asianmukaisesti. Valtakunnallisessa ohjelmassa todetaan myös että eriytetty seutu- tai maakunnallinen pieneläinpäivystyspiste tulisi varustaa riittävän tasokkaasti niin, että varustetasoon kuuluvat ainakin röntgenlaitteisto ja riittävä laboratoriovarustus mukaan lukien kuivakemian analysaattori tai vastaava. Meri-Lapin alueella ei ole eriytettyä pieneläinpäivystystä eikä tällaista ole suunnitteillakaan. Silti alueella on paljon pieneläinasiakkaita, joten vastaava varustelutaso olisi hyvä toteuttaa alueella. Röntgenlaitteistoa tai kuivakemian analysaattoria ei ole Meri-Lapin alueella kunnaneläinlääkärien käytössä. Päivystysaikaan lähin röntgenlaitteisto on käytössä Oulussa. Arkiaikaan Keminmaan yksityisellä eläinlääkärillä (Onni Heiskanen) on röntgenkuvausmahdollisuus, mutta hänelle ei useinkaan ruuhkautuneen ajanvarauksen vuoksi saada kiireisiä lähetepotilaita ohjattua. Viimeistään eläinlääkäri Onni Heiskasen jäädessä eläkkeelle olisi suunniteltava röntgenlaitteiston hankkimista jollekin yhteistoiminta-alueen vastaanotoista. Kuivakemia-analysaattorin hankkiminen olisi hyvä sisällyttää laitehankintasuunnitelmaan. Toistaiseksi on käytetty ulkopuolisia laboratoriopalveluita, jotka toimivat arkiaikaan. Kiireisissäkin tapauksissa tulokset saadaan aikaisintaan seuraavana arkipäivänä, viikonlopun osalta aikaisintaan tiistaina. Ajanmukaiset atk-laitteet ohjelmineen sekä tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ovat välttämättömiä kaikille kunnaneläinlääkäreille. Näistä vastaa alueella Tornion kaupungin atk-tuki. Valtakunnallisen ohjelman mukaan yhteistoiminta-alueen kaikkia eläinlääkäreitä koskeva ajanvarausjärjestelmä ja potilaskortisto on pyrittävä järjestämään atk-pohjaisena. Tällaisia ohjelmistoja on tarjolla, joten jatkossa sellaisen hankkimisesta yhteistoiminta-alueelle voidaan keskustella. Useimmat eläinlääkäreistä käyttävät Provetin potilasohjelmistoa. Toistaiseksi eläinlääkäreillä on jokaisella oma ohjelmistonsa, jotka eivät suoraan keskustele keskenään. Ajanvaraus on hoidettu vastaanottokohtaisesti ajanvarauskirjaan. 3.3 Ostopalvelut Alueella käytetään ostopalveluna satunnaisesti yhtä ulkopuolista päivystäjää. Ostopalveluiden laatua seurataan asiakaspalautteen avulla. Toistaiseksi puutteita ei ole ilmennyt.