Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt, asumisryhmät, yksittäiset asunnot (tukiasuminen, vuokra-asuminen) Asukas/palvelujen käyttäjä asumisen järjestäjänä: yksittäiset vuokra- ja omistusasunnot esteettömät asunnot, asuntojen korjaukset ja muutostyöt 2
Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi (Kehasohjelma) Tavoitteena laitoshoidon vähentäminen ja lapsuudenkodeista muuttojen mahdollistaminen tarjoamalla asuntoja ja yksilöllisiä palveluja ja tukea Vuosina 2010-2015 yhteensä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa Vuosittain 600 asuntoa, joista noin 250 laitoksista tuleville noin 350 lapsuudenkodeista tuleville
Erityisryhmien asumisen investointiavustus Vuokratalojen ja asuntojen rakentamiseen, hankkimiseen ja perusparantamiseen esim. asunnottomat, opiskelijat, vammaiset, muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset Korkotukilainaan sidottu Avustus 10-50% kustannuksista riippuen tarvittavien tukipalvelujen ja erityisten tila- ja varusteratkaisujen määrästä avustus kohdekohtainen, kompensoidaan siis erityisistä tila- ja varusteratkaisuista johtuvia kustannuksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää Raija Hynynen ympäristöministeriö 15.1.2013 4
ARAn ja RAY:n rahoitus kehitysvammaisten asumiseen ARA uustuotanto *) ARA peruskorjaus RAY tukiasuminen 2010 2011 2012 Kehas-tavoite asuntomäärä 484 533 522 470 38 72 10 60 68 48 46 130 *)ARAn rahoittamista asunnoista huomattava osa osoitetaan korvaavista tiloista tuleville. 5
Valtakunnallinen suunnitelma ja Kehas-2 periaatepäätös - Jatketaan, vahvistetaan ja täydennetään Kehas-ohjelmaa - STM:n valtakunnallinen suunnitelma Laitoksista yksilölliseen asumiseen -Periaatepäätös 8.11.2012 -Uudistettavassa lainsäädännössä lähtökohdaksi, että asuminen järjestetään muualla kuin laitoksessa - Periaatteita myös asumisessa esim. osallisuus, yhdenvertaisuus, itsemäärääminen -Alueelliset suunnitelmat laitoshoitoa korvaavista ratkaisuista
Periaatepäätös 2012 ja asuminen Asuminen järjestetään osana tavallisia asuinalueita ja asunnoissa, jotka vastaavat normaalin asunnon tunnuspiirteitä. Tavoitteena on asuminen joko omassa asunnossa tai pienissä asuinryhmissä. Uudistettavassa vammaislainsäädännössä säädetään asuntoryhmien enimmäisryhmäkoosta. "Asuntojen rakentamisella ja hankkimisella sekä lähiyhteisön palvelujen kehittämisellä turvataan se, että laitoksista muuttaminen toteutuu hallitusti. Tämän edellytyksenä on se, että tulevien asukkaiden tarpeet ovat tiedossa ennen kuin uusien asuntojen suunnittelu käynnistetään. Laitoksissa asumisen lopettaminen ei tarkoita sitä, että laitoksista muutetaan uuslaitoksiin, asuntokeskittymiin tai tyhjilleen jääneisiin laitosrakennuksiin, jotka eivät täytä tavallisen asumisen laadun kriteereitä."
Millaista asumista? Monenlaisia ratkaisuja: Tarpeiden mukaisia erilaisia kohteita, asuntoryhmiä ja yksittäisiä asuntoja tavallisen asutuksen seassa palvelujen ja muiden toimintojen lähellä Asumisratkaisujen kehittäminen kehitysvammaisten henkilöiden erilaisiin tarpeisiin, esim. autismin kirjo, vaativaa hoitoa tarvitsevat Myös kehitysvammaisen ihmisen elämäntilanne ja tarpeet muuttuvat ajan myötä, hänkin voi muuttaa, olla parisuhteessa jne.
Mitä muualla? -muissa Pohjoismaissa ei laitoksia -pieniä asuntokohteita tai ryhmiä, esim. Ruotsi 6 henkilöä ryhmäasumisessa, palveluasumisessa max 9 -Englannissa tavallisen vuokra-asuntokannan hyödyntäminen, tuetun asumisen vaihtoehdot, henkilökohtainen budjetti käytössä -henkilökohtainen apu tukee asumista - Irlannissa strategia laitosten ja suurten ryhmäkotien sulkemisesta v. 2011 max 3-4 henkilöä asuisi samassa asuntoryhmässä 9
Suunta Suomessa - Tulevaisuudessa asuntojen lukumäärän suhteen pienempiä ratkaisuja, yksittäiset asunnot - Monimuotoisempia ja yksilöllisempiä ratkaisuja - Tukiasuntoja lisää ja tavallisen asuntokannan ml. vuokraasuntokannan käyttöä laajemmin - Nyt usein liian raskaita ratkaisuja henkilökunnan ehdoilla ja painotus ryhmäkodeissa - Ryhmäkotien osalta henkilökohtainen asuinpinta-ala suuremmaksi, henkilökunnan tilat ja yhteistilat pienemmiksi 10
Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustukset Avustus 40% kustannuksista, erityistapauksissa 70% (esim. rintamaveteraani) Tulo- ja varallisuusharkinta (tulorajat) Ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuin-rakennuksen tai asunnon omistaja Käytettävä avustuksen saajan asuntona vähintään viisi vuotta ARAn määräraha kunnille kunnat hakijoille 11
Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustukset Määrärahojen riittävyys, tuen ehdot (tulorajat, avustus%) Asunnon tai asuinrakennuksen asuinkäyttötarve ja käyttöaika, toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja energiataloudelliset vaikutukset. Suurimpana kohteena ovat olleet wc- ja peseytymistilojen muutokset Vammaispalvelulaki on ensisijainen Ongelmana korjausneuvonnan vähäisyys 12
Kansainvälisiä linjauksia ja Suomi YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Kaikille sopiva suunnittelu, esteettömyys, itsenäinen elämä EU:ssa valmisteltavana yhdenvertaisuusdirektiivi Vammaisten ihmisten yhdenvertainen kohtelu (artikla 4), esteettömyys ja saavutettavuus Suomen vammaispoliittinen ohjelma Asuntokanta esteettömämmäksi: uustuotanto (rakentamismääräykset) ja vanha kanta (korjaaminen, hissit) 13
Kiitos mielenkiinnostanne!