AKU-Pirkanmaa. Asiakastyytyväisyystutkimus

AKU-Pirkanmaa Asiakastyytyväisyystutkimus 26 28 Raportti AKU-Pirkanmaa projektille 1

Sisällysluettelo 1 Tausta 4 1.1 Asiakastyytyväisyystutkimusten tavoite 5 1.2 Tutkimuksen toteutus 6 1.2.1 Tutkimuksen kohdejoukko 6 1.2.2 Tutkimusaineiston muodostaminen 7 1.2.3 Vastaajien tavoittaminen 8 1.2.4 Saatekirje ja kyselylomake 1.2.5 Tutkimusaineiston analysointi 11 1.2.6 Tutkimusaineistot 12 2 Tulokset 13 2.1 Potilastutkimus 13 2.1.1 Potilaan käynti röntgentutkimuksessa 15 2.1.1.1 Lähetteen saanti ja käynti röntgentutkimuksessa 15 Aikaväli lähetteen saannista röntgentutkimukseen pääsyyn 2.1.1.2 Ohjeiden saanti 17 2.1.1.3 Röntgentutkimuksen odotus- ja kestoaika 18 Odotusaika röntgentutkimukseen Röntgentutkimuksen kestoaika 2.1.1.4 Tulosten saanti röntgentutkimuksen jälkeen 19 2.1.1.5 Potilaan käynti hoitavan lääkärin vastaanotolla 2 2.1.2 Potilaan kokemukset röntgentutkimuksesta ja vastaanotolta 22 2.1.2.1 Kokemukset käynnistä röntgentutkimuksessa 22 Röntgentutkimusajan saanti Potilaan vointi röntgentutkimuksen jälkeen Röntgenhenkilökunnan toiminta 2.1.2.2 Kokemukset käynnistä vastaanotolla 24 Röntgentutkimusten tulosten saanti Röntgentutkimusten tulosten selvittäminen potilaalle 2.1.2.3 Potilaan tyytyväisyys terveyskeskuksessa saamaansa hoitoon 26 2.1.2.4 Arvosana röntgenyksikön toiminnasta 26 2.1.2.4 Röntgenyksikön toiminnan kehitys tutkimusajankohtana 27 2.2 Lääkäritutkimus 28 2.2.1 Tutkimus terveyskeskusten röntgenyksiköiden toiminnasta 28 2.2.1.1 Lähetteen laatiminen 28 Lähetteen laatimisen helppous-vaikeus Lähetteen laatimisaika 2.2.1.2 Röntgentutkimuksen tilaaminen 3 Röntgentutkimuksen tilaamisen helppous-vaikeus Röntgentutkimuksen saantiaika 2.2.1.3 Röntgentutkimuksen tulkinta 34 2

Tulkinnan kirjoittaminen sairauskertomukseen Minne tulkinta kirjoitetaan? Koulutustarve röntgenkuvien tulkintaan 2.2.1.4 Röntgenkonsultaatiot 35 Röntgenkonsultaatioiden saanti Röntgenkonsultaatiopyynnön tekemisen helppous- vaikeus Konsultaatiopyynnön kirjoittaminen Röntgenkonsultaation vastauksen kirjoittaminen Tulkinnan saanti virka-aikana ja päivystystapauksissa 2.2.1.5 Röntgentutkimuksen hyödyntäminen potilaan hoidossa 4 Potilaan pääsy röntgentutkimuksen jälkeen vastaanotolle Röntgentutkimuksen tulosten kertominen potilaalle Mahdollisuus käyttää potilaan aikaisempia röntgenkuvia Tutustumisaika kuviin ennen potilaan vastaanottokäyntiä Vastaanottoaika Röntgentutkimustuloksen selvittäminen potilaalle Röntgenkuvien siirto 2.2.1.6 Tyytyväisyys röntgenyksikön toimintaan 44 Toimitusaika Röntgenkuvien laatu Tutkimusten sanelukäytäntö Tutkimusten lausuntojen saatavuus Konsultaatioiden saatavuus Tutkimuskokonaisuuksien vastaavuus odotuksiin 2.2.1.7 Kokonaisarvosana terveyskeskusten röntgentoiminnasta 49 2.2.1.8 Muutostoiveet röntgentoimintaan 2.2.1.9 Nykyisen röntgentoiminnan hyvät ja huonot puolet Nykyisen röntgentoiminnan hyvät puolet Nykyisen röntgentoiminnan huonot puolet Tärkeimmät tekijät röntgentoiminnassa 2.2.1. Terveyskeskuksen röntgentoiminnan ihannetoimintamalli 53 2.2.1.11 Röntgentoimintamallin kehityspiirteitä 56 Potilastiedoista suoraan potilaan röntgenkuvien katseluun Lausunnon siirtyminen kuvan mukana Röntgenkuvien laatu omalta päätteeltä katsottuna Kuvien katseluhuoneen valaistusolosuhteet Digitaalitekniikan vaikutus konsultaatiotarpeeseen Tyytyväisyys aluearkiston atk-tukipalveluihin Röntgenkuvien saatavuus aluearkistosta Nykykäytännön tietosuoja Luvan hankinnan nykykäytäntö Tarve sairaanhoitopiirin sisällä tapahtuvaan kuvien siirtoon 2.2.1.12 Terveyskeskuskohtainen tyytyväisyys toimintamalleihin 62 Lempäälä Orivesi Ruovesi Virrat 3 Yhteenveto ja johtopäätökset 65 3

Asiakastyytyväisyystutkimus AKU - Pirkanmaa hankkeessa 1 Tausta Kansallisessa terveyshankkeessa keskeisen hoitotakuun ohella myös laboratorio- ja kuvantamistoimintoihin edellytetään huomattavia kustannussäätöjä mahdollisesti nykyisiä organisaatiomalleja muuttamalla. Yksi toimintamallivaihtoehdoista on liikelaitostaminen. Kuvantaminen liittyy olennaisesti potilaiden diagnostiikkaan. Jonot hoitoketjun tässä osassa voivat estää hoitotakuun toteutumista. Tämä edellyttää toiminnan tehostamista, joka voidaan pitkällä tähtäimellä toteuttaa digitoimisella ja toimintojen yhdistämisellä. AKU-Pirkanmaa hankkeen tavoitteena on selvittää kuvantamisen liikelaitoksen (AKU) mahdollistamien erilaisten palvelumallien soveltuvuus tehokkaan hoitoketjun toteuttamiseksi, kun palveluja tarkastellaan alueen, potilaan ja talouden näkökulmasta. Hankkeen lopputuloksena pyritään esittämään suositus parhaasta kuvantamispalveluiden tuottamismallista, jota voidaan soveltaa valtakunnallisesti. Lähtöolettamuksena hankkeelle oli, että terveyskeskusten röntgentoiminta digitalisoidaan. AKU-Pirkanmaa hankkeen osatutkimuksena toteutetun asiakastyytyväisyystutkimuksen lähtökohtana oli selvittää keskeisten kohderyhmien, lääkärien, röntgenhoitajien ja potilaiden näkemykset terveyskeskustensa röntgentoiminnasta hankkeen käynnistämistilanteessa ja digitointitoimenpiteiden jälkeen. Hankkeen kannalta keskeisiä asiakkaita ovat terveyskeskuslääkärit. He tilaavat terveyskeskuksensa röntgenosastolta tutkimukset, lausuvat kuvat itse tai pyytävät niistä röntgenkonsultaatioita ja hyödyntävät tietoa potilaiden hoidossaan. Digitaalinen kuvankäsittely tuo tullessaan muutoksen terveyskeskuksen toimintaan. Tästä johtuen tutkimuksessa selvitettiin hankkeen käynnistyessä lääkäreiden näkökulmasta röntgentutkimuksen lähetteen laatimiseen, sen tilaamiseen ja saamiseen, kuvien tulkintaan ja röntgentutkimusten tulosten hyödyntämiseen liittyvät käytännöt. Samoin selvitettiin lääkäreiden tyytyväisyyttä terveyskeskustensa röntgenyksikön toimintaan sekä näkemyksiä siitä, millaisia muutoksia he tähän toimintaan toivovat. Samassa yhteydessä kartoitettiin terveyskeskuksissa toimivien röntgenhoitajien näkemyksiä röntgenyksikön toiminnasta. 4

Muutoksen jälkeen muun muassa kuvansaannin reaaliaikaisuus, kuvan laatu ja konsultointikäytäntö tulevat vaikuttamaan terveyskeskusten lääkärien ja röntgenhoitajien toimintaan. Minkälaisina he kokevat digitoinnin jälkeisen toiminnan hyvät ja huonot puolet? Miten röntgentoiminnan tulisi terveyskeskuksessa toimia ja kehittyä? Uudet käytännön järjestelyt vaikuttavat myös terveyskeskuksissa asioivien henkilöiden, potilaiden käynteihin. Tutkimuksessa selvitettiin hankkeen käynnistyessä ja digitoinnin jälkeen, minkälaisina potilaat kokevat odotusajan röntgentutkimukseen, röntgentutkimuksen keston ja toteutuksen, ohjeiden saamisen ja röntgentutkimuksen tulosten saannin. Tutkimuksella selvitettiin myös potilaiden tyytyväisyyttä terveyskeskuksen röntgentutkimusprosessin eri vaiheisiin ja tulosten hyödyntämiseen heidän sairautensa hoidossa. 1.1 Asiakastyytyväisyystutkimusten tavoite Asiakastyytyväisyystutkimuksen tavoitteena oli terveyskeskuksen röntgentoiminnan asiakastyytyväisyyden arviointi tutkimukseen valittujen terveyskeskusten (Lempäälä, Orivesi, Ruovesi ja Virrat) henkilökunnan; lääkäreiden ja röntgenhoitajien sekä potilaiden keskuudessa hankkeen lähtökohtatilanteessa (käynnistämisvaiheessa) ja noin vuosi hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden (digitalisoinnin) toteuttamisen jälkeen. AKU-Pirkanmaan hankkeeseen sisältyvä asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa: Vaiheen 1 tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskusten röntgenyksiköiden toiminta hankkeen lähtökohtatilanteessa, käynnistämisvaiheessa. Vaiheen 2 tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää terveyskeskusten lääkäreiden ja röntgenhoitajien sekä potilaiden näkemykset, toiveet ja odotukset hankkeessa toteutettujen digitointitoimenpiteiden jälkeen. Näiden molempien tutkimusvaiheiden keskeisenä tarkoituksena oli toimia työkaluna terveyskeskusten toimintaa parhaiten palvelevan digitaalisen röntgentoimintamallin suunnittelussa ja rakentamisessa. 5

Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä vastauksia seuraaviin hankeen kannalta keskeisiin asioihin: - Lääkärien tyytyväisyys saamaansa röntgenpalvelukokonaisuuteen röntgentoiminnan joustavuus röntgentutkimusten saatavuus röntgenkuvien tulkinta röntgenkuvien laatu röntgenkonsultaatiot - Potilaiden tyytyväisyys röntgentutkimusprosessiin kokonaisuutena röntgentutkimus ja tulosten saaminen informaatio röntgentutkimuksen tuloksista henkilökunnan palvelu - Röntgenhoitajien näkemykset ja toiveet toiminnan kehittämiseksi Toisen vaiheen tutkimuksessa selvitettiin myös tutkimukseen osallistuneiden terveyskeskusten tyytyväisyyttä hankkeen eri toimintamalleihin. Tutkimuksessa oli tarkoitus mitata toimintaa kuvaavia keskeisiä tekijöitä aikaa (tehokkuus) ja laatua (tyytyväisyys) muodossa, joka mahdollistaa tekijöiden vertailun eri toimintamalleissa ja aikavälein. 1.2 Tutkimuksen toteutus 1.2.1 Tutkimuksen kohdejoukko Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat tutkimukseen valittujen kuntien Lempäälä, Orivesi, Ruovesi ja Virrat, terveyskeskuksissa toimivat lääkärit ja röntgenhoitajat sekä potilaat. Tässä raportissa Oriveden, Ruoveden ja Virtojen terveyskeskuksia kutsutaan yhteisnimellä ORV terveyskeskukset. Tutkimukseen osallistuneista kunnista Lempäälän terveyskeskuksessa röntgentoiminnan digitalisointi oli toteutettu jo ennen AKU Pirkanmaa hankkeen käynnistämistä. Tästä johtuen myöhemmissä tarkasteluissa Lempäälän terveyskeskus on vertailuryhmä. 6

Muissa kunnissa, Orivedellä, Ruovedellä ja Virroilla (ORV terveyskeskukset) hankkeen tarkoituksena oli testata seuraavia toimintamalleja.: Malli 1 Virrat Terveyskeskus digitoi oman kuvantuotantojärjestelmänsä ja tarvitsee siihen arkistopalveluja, joita liikelaitos tarjoaa. Arkistopalvelut sisältävät silloin kuvien säilytyksen myös pitkäaikaisarkistossa. Malli 2 Ruovesi Terveyskeskus digitoi oman toimintansa ja liikelaitos tarjoaa terveyskeskuksen omistamilla tiloilla ja laitteilla radiologin konsultaatiopalvelut sekä kuvien arkistoinnin. Malli 3 Orivesi Liikelaitos tuottaa röntgenpalvelut ja arkistoinnin terveyskeskukselle maksaen tiloista, laitteista ja henkilöstön työvoimapanoksesta yhteisesti sovitun korvauksen. Malli 4 Lempäälä Vertailuna käytetty terveyskeskus, jonka röntgentoiminta oli jo digitalisoitu ja, joka toimii täysin itsenäisesti. 1.2.2 Tutkimusaineiston muodostaminen Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkimusnäyte muodostettiin henkilöistä, jotka kävivät röntgentutkimuksissa noin kuukauden kuluessa ennen digitointihankkeen käynnistymistä. Tutkimusnäyte muodostui henkilöistä, jotka saivat lähetteen, kävivät röntgentutkimuksessa ja saivat röntgentutkimuksen tulokset. Tutkimusnäytteeseen hyväksyttiin ainoastaan henkilöt, jotka olivat ilmoittaneet kaikki nämä päivämäärät. Aineiston kokonaismäärä oli 194 henkilöä, joista lopullisen aineiston käsittelyyn hyväksyttiin edellä esitettyjen perustelujen mukaan 126 henkilöä. Näin saatiin ajankohtaista ja luotettavaa tietoa toiminnan tilasta ennen hankkeen käynnistymistä. Lempäälän, Oriveden, Ruoveden ja Virtojen terveyskeskuksissa tutkimukseen vastasi 2 lääkäriä ja 4 röntgenhoitajaa. 7

Tutkimuksen toisessa vaiheessa tutkimusotetta muutettiin siten, että aikaisemmasta tutkimuslomakkeesta poistettiin käyntipäivämääriä koskevat kysymykset, jotka henkilöt kokivat vaikeina vastata. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tutkimusnäyte muodostui henkilöistä, jotka kävivät röntgentutkimuksessa ja saivat röntgentutkimuksen tulokset joko puhelimitse tai hoitavan lääkärin vastaanotolla. Nämä henkilöt vastasivat ainoastaan tyytyväisyyttä mittaviin kysymyksiin. Henkilöiden kokonaismäärä oli 247 henkilöä, joista 22 hyväksyttiin käsiteltävään aineistoon. Toinen tutkimusnäyte muodostui henkilöistä, joiden kyseiset käyntipäivämäärät röntgenhoitajat ottivat suoraan potilastilastoista ja toimittivat ne tutkimuksen käyttöön. Näistä tiedoista ei ilmennyt henkilön nimeä eikä muita tunnistetietoja, ainoastaan hänen syntymäaikansa sekä päivämäärät, milloin potilas oli saanut lähetteen röntgentutkimukseen, milloin hän oli käynyt röntgentutkimuksessa sekä, milloin hän oli saanut röntgentutkimuksen tulokset. Tähänkin näytteeseen hyväksyttiin ainoastaan ne henkilöt, joista kaikki nämä päivämäärät olivat saatavilla. Tilastoselvityksessä henkilöiden kokonaismäärä oli 588, joista käsiteltävään aineistoon hyväksyttiin edellä esitetyin perustein 46 henkilöä. Tyytyväisyysaineistoa ja tilastoselvitysaineistoa ei voi yhdistää toisiinsa. Molemmissa aineistoissa toteutetun samanlaisen kysymyksenasettelun johdosta nämä aineistot ovat kuitenkin vertailukelpoisia vuoden 26 tutkimusaineistojen kanssa. Tutkimuksen toisen vaiheen kyselyyn vastasi yhteensä Lempäälään, Oriveden, Ruoveden ja Virtojen terveyskeskuksissa toimivaa 18 lääkäriä ja 4 röntgenhoitajaa. 1.2.3 Vastaajien tavoittaminen Tutkimusmenetelmä Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkimusmenetelmänä oli kirjallinen kysely. Lääkäreille ja röntgenhoitajille sekä terveyskeskuksissa asioiville potilaille laadittiin kyselylomakkeet. Tutkimuslomakkeet toimitettiin terveyskeskuksiin, joissa pääosin röntgenhoitajat aktivoivat sekä potilaita että lääkäreitä vastaamisessa. Tässä tiedonkeruumenetelmässä todettiin heikko- 8

uksia. Potilaiden lomake osoittautui liian raskaaksi, koska potilaan tuli siinä muistaa eri käyntiensä päivämäärät. Varsinkin iäkkäille potilaille, joita suuri osa terveyskeskusten potilaista on, näiden tietojen muistaminen on vaikeaa. Samoin osa potilasta täytti lomakkeen ennen röntgentutkimuksen tulosten saamista, joten heidän oli mahdotonta vastata lomakkeen loppuosan tiettyihin tyytyväisyys- ja informaation saannin kysymyksiin. Röntgenhoitajille tutkimuslomakkeiden täytön aktivoiminen toi lisää työtä. Röntgenhoitajat haastateltiin puhelimitse lääkäreiden lomakkeen kysymyksenasettelua noudattaen. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin marras-joulukuussa 26. Tutkimuksen toisessa vaiheessa tutkimusotetta muutettiin lääkäreiden ja potilaiden osalta. Lääkäreille tutkimuslomake lähetettiin sähköpostitse. Saatteessa mainittiin, että vastaaminen voi myös tapahtua puhelinhaastatteluna, mikäli se paremmin soveltuu lääkärin työrutiineihin. 18 tutkimukseen vastanneesta lääkäristä 12 lääkäriä vastasi tutkimukseen sähköpostitse ja 6 puhelinhaastatteluna. Laadullisesti lääkäreiden vastaukset antavat erinomaisia työkaluja hankkeen toimintamallin rakentamiseen. Röntgenhoitajien tutkimuslomake lähetettiin samoin sähköpostitse. Jokainen tutkimukseen osallistuneissa terveyskeskuksissa toimivista röntgenhoitajista vastasi tutkimukseen. Röntgenhoitajien vastaukset ovat erittäin arvokkaita toimintamallin kehitystyössä. Kuten edellä on todettu, tutkimuksen toisen vaiheen potilastutkimus toteutettiin kahtena eri osiona. Tutkimusotetta muutettiin tarkoituksellisesti, koska potilaat kokivat ensimmäisen vaiheen lomakkeen liian vaikeana. Potilaille jaetussa kirjallisessa kyselyssä röntgentutkimuksessa käyneet henkilöt vastasivat ainoastaan tyytyväisyyttä mittaviin kysymyksiin. Toinen osio toteutettiin tilastoselvityksenä siten, että röntgenhoitajat ottivat suoraan potilastilastoista henkilöiden käyntipäivämäärät tietyltä ajanjaksolta ja toimittivat ne tutkimuksen käyttöön. Näistä tiedoista ei ilmennyt potilaan nimeä, ainoastaan hänen syntymäaikansa sekä päivämäärät, milloin potilas oli saanut lähetteen röntgentutkimukseen, milloin hän oli käynyt röntgentutkimuksessa sekä, milloin hän oli saanut röntgentutkimuksen tulokset. Potilastietojen salassapitosäännöksiä noudattaen tietojen poiminta annettiin röntgenhoitajien tehtäväksi. 9

Tutkimuksen toinen vaihe toteutettiin joulukuu 27 ja helmikuu 28 välisenä aikana. Potilastyytyväisyyttä ja potilastilastoa ei voi yhdistää toisiinsa. Vuosien 26 ja 27 potilasaineistot, edellä esitetty huomioiden, ovat kuitenkin kysymyksenasettelultaan ja tulosten osalta verrattavissa toisiinsa sekä lääkärien että potilaiden tutkimusten osalta. 1.3.4 Saatekirje ja kyselylomake Tutkimukseen osallistuneiden terveyskeskusten lääkäreille, röntgenhoitajille ja potilaille osoitetun tutkimuslomakkeen alkusaatteessa kerrottiin, että tutkimuksen tavoitteena on selvittää terveyskeskusten henkilökunnan ja potilaiden tyytyväisyyttä röntgenyksiköiden toimintaan ja, että tutkimus toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten yhteistyönä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa lääkäreille ja röntgenhoitajille kohdistetun tutkimuslomakkeen kohdassa 1 kysyttiin röntgentutkimuksen lähetekäytäntöä. Lomakkeen kohdassa 2 pyydettiin vastaamaan röntgentutkimuksen saantia koskeviin kysymyksiin. Kohdassa 3 selvitettiin röntgentutkimuksen tulkintaan liittyviä kysymyksiä. Lomakkeen kohdassa 4 esitettiin röntgentutkimuksen hyödyntämistä potilaan hoidossa koskevia kysymyksiä. Lomakkeen kohdassa 5 selvitettiin tutkimukseen osallistuneiden lääkärien tyytyväisyyttä terveyskeskuksensa röntgenyksikön toimintaan toimitusajan, kuvien laadun, sanelukäytännön, lausuntojen saatavuuden ja konsultaatioiden saatavuuden osalta sekä, miten tutkimuskokonaisuudet vastaavat lääkärien odotuksia ja, minkälaisen arvosanan he antavat oman terveyskeskuksensa röntgentoiminnalle. Lomakkeen kohdassa 6 lääkäreiltä kysyttiin, mitkä seikat heidän mielestään kaipaavat muutosta heidän oman terveyskeskuksensa röntgentoiminnassa. Heiltä kysyttiin myös katsovatko he tarvitsevansa koulutusta röntgenkuvien tulkintaan? Potilaiden ensimmäisen vaiheen kyselylomakkeessa selvitettiin lähetteen saamista röntgentutkimukseen sekä käyntiä röntgentutkimuksessa ja lääkärin vastaanotolla. Lomakkeen toisessa osiossa kysyttiin henkilön tyytyväisyyttä röntgentutkimusajan ja vastaanottoajan saantiin,

röntgentutkimuksen kestoaikaan, henkilökunnan käytökseen, vointiin röntgentutkimuksen jälkeen, tiedon saantiin röntgenkuvien tuloksista sekä yleensä saamaansa hoitoon terveyskeskuksessa. Lopuksi henkilö antoi kokonaisarvosanan terveyskeskuksensa röntgentoiminnasta kouluarvosanalla 4-. Tutkimuksen toisessa vaiheessa lääkäreiden ja röntgenhoitajien kyselylomake oli samanlainen kuin edellä esitetty lomake, kuitenkin sillä muutoksella, että lomakkeeseen lisättiin toimintamallin kehittämiseen liittyviä kysymyksiä seuraavasti: mitä hyvää ja huonoa nykyisessä röntgentoimintamallissa on, millainen on ihanneröntgentoimintamalli, mitkä ovat tärkeimmät tekijät terveyskeskuksen röntgentoiminnassa sekä kysymyksiä ohjelmiston toiminnasta, kuvien laadusta, aluearkiston toiminnasta, kuvien saatavuudesta aluearkistosta, tietosuojasta, luvan hankintamenettelystä sekä sairaanhoitopiirin sisällä tapahtuvan kuvien siirron merkityksestä. Jokaiselta tutkimuksessa mukana olevalta terveyskeskukselta kysyttiin myös, ovatko ne tyytyväisiä tällä hetkellä käyttämiinsä arkistopalveluihin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa potilaiden lomaketta lyhennettiin, koska kuten edellä todettiin, se osoittautui liian raskaaksi vastata. Röntgentutkimuksessa käyneille henkilöille annettiin tutkimuslomake, joka sisälsi ainoastaan tyytyväisyyttä sisältävät kysymykset edellä esitetyn mukaisesti. Tutkimuksen tulosten myöhemmän vertailukelpoisuuden varmistamiseksi kysymyksen asettelu pyrittiin laatimaan siten, että tehokkuutta ja laatua voitiin mitata laskennallisilla suureilla. Tehokkuus (mittarina aikayksikkö): pääsy tutkimukseen, tutkimuksen kesto, tulosten saanti, pääsy vastaanotolle ja vastaanoton kesto. Laatu (tyytyväisyys, strukturoitu kysymyksenasettelu): pääsy röntgentutkimukseen, röntgentutkimuksen kesto, röntgentutkimuksen toteutus, röntgentulosten saantinopeus, röntgentulosten informointi, pääsynopeus vastaanotolle, vastaanoton kesto ja hoidon onnistuminen. 1.2.5 Tutkimusaineiston analysointi Lääkärien, röntgenhoitajien ja röntgentutkimuksessa käyneiden potilaiden tutkimusaineistot käsiteltiin ja analysoitiin erillisinä aineistoina. Nämä aineistot ovat laadultaan korkeatasoisia ja riittävän laajoja luotettavien jatkotarkastelujen pohjaksi. Tulokset on esitetty oheisessa raportissa. 11

Tutkimuksessa saatujen kysymyslomakkeiden tiedot syötettiin ja analysoitiin SPSS for Windows- tilasto-ohjelmalla. Aineistoja analysoitiin kvantitatiivisesti, ainoastaan röntgenhoitajien ensimmäisen vaiheen tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti. Tutkimusaineistojen tilastollisina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia sekä vakiointia, aineiston kuvaamiseen käytettyjen prosentti- ja frekvenssijakaumien ohella. Aineiston luokittelua käytettiin selkiinnyttämään tulosten antamaa informaatiota. Avoimissa kysymyksissä saatua tietoa käytettiin tapauskohtaisesti syventämään ja tarkentamaan kyseiseen aiheeseen liittyvää numeerista tietoa. Tutkimusaineiston tarkasteluissa Lempäälän terveyskeskus on vertailukohde, johon ORV (Orivesi, Ruovesi, Virrat) terveyskeskusten tuloksia verrataan hankkeen aikana. Lempäälän terveyskeskus digitoitiin ennen vuotta 26. 1.2.6 Tutkimusaineistot Vuoden 26 aineistosta (194 henkilöä) muodostettiin näyte (126 henkilöä), jossa kaikilla näytteeseen hyväksytyillä henkilöillä oli tiedot lähetteen antopäivämäärästä, röntgen tutkimuspäivämäärästä sekä tulosten saantipäivämäärästä. Edellä esitetystä tutkimusotteen muutoksesta johtuen vuoden 27 potilastutkimuksen aineisto muodostuu huomattavasti vuoden 26 aineistoa suuremmaksi. Aineisto 27 A röntgentutkimuksessa käyneiden henkilöiden antamaa palautetta röntgenyksikön toiminnasta käsiteltiin omana aineistonaan. Tämä aineisto muodostuu potilaiden itse vastaamista lomakkeista. Aineisto 27 B muodostuu tiedoista, jotka saatiin suoraan kunkin terveyskeskuksen röntgenyksikön tilastoista. Tästä aineistosta (588 henkilöä) muodostettiin näyte (46 henkilöä), jossa kaikilla näytteeseen hyväksytyillä henkilöillä on tiedot lähetteen antopäivämäärästä, röntgentutkimuspäivämäärästä sekä tulosten saantipäivämäärästä (Taulukko 1) 12

Taulukko 1 Tutkimusaineistot vuosina 26-27 Potilaat 26 27A 27 B Lääkärit 26 27 Röntgenhoitajat 26 27 Lempäälä 44 52 158 Lempäälä 8 6 Lempäälä 1 1 Orivesi 53 43 166 Orivesi 6 7 Orivesi 1 1 Ruovesi 2 57 Ruovesi 2 2 Ruovesi 1 1 Virrat 27 57 79 Virrat 4 3 Virrat 1 1 Yhteensä 126 22 46 2 18 4 4 2 Tulokset 2.1 Potilastutkimus Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 26, tutkimukseen osallistui yhteensä 194, joista käsiteltävään tutkimusaineistoon hyväksyttiin yhteensä 126 Lempäälän, Oriveden, Ruoveden ja Virtojen röntgentutkimuksessa käynyttä potilasta. Tällöin Ruoveden osuus potilaiden kokonaismäärästä jäi vain 2 prosenttiin. Vuonna 27 tutkimuksen osallistuneiden potilaiden määrä oli selvästi suurempi, 247 potilasta, johtuen sekä röntgenhoitajien aktiivisesta toiminnasta että lomakkeen kysymyksenasettelun keventämisestä edelliseen tutkimukseen verrattuna. Käsiteltävään aineistoon hyväksyttiin koko henkilömäärästä 22 henkilöä. Tässä aineistossa potilaiden osuudet kunnittain ovat melko samansuuruiset. Kuvio 1 Kuvio 1 Tutkimukseen osallistuneiden potilaiden määrä terveyskeskuksittain 9 8 7 6 4 3 2 35 42 26 21 25 21 28 2 Lempäälä Orivesi Ruovesi Virrat 26, N= 126 27, N=22 13

Potilaiden sukupuolijakauma Vuonna 26 tutkimukseen osallistuneista oli naisia 6 % ja miehiä 4 %. Vuonna 27 tutkimusaineistossa oli naisia 51 % ja miehiä 49 %.. Potilaiden ikäjakauma Potilaiden ikäjakaumasta voidaan todeta, että selvästi suurin ryhmä terveyskeskusten asiakkaista oli tutkimusajankohtana 193-19-luvuilla syntyneitä henkilöitä. Kuvio 2 Kuvio 2 Tutkimukseen vastanneiden potilaiden ikäjakauma vuosina 26-27 9 8 7 6 4 3 2 1 9 1718 2122 18 12 13 9 11 7 7 12 2 1 19-1919 192-1929 193-1939 194-1949 19-1959 196-1969 197-1979 198-1989 199-1999 2- vuosi 26 ( koko aineisto 126) vuosi 27 ( koko aineisto 22) 14

Tutkimusaineiston tarkasteluissa Lempäälän terveyskeskus on vertailukohde, johon ORV ( Orivesi, Ruovesi, Virrat) terveyskeskusten tuloksia verrataan hankkeen aikana. Lempäälän terveyskeskus digitoitiin ennen vuotta 26. Kuvioissa teksti Ei digi ORV 26 tarkoittaa, että Oriveden, Ruoveden ja Virtojen terveyskeskusten röntgentoiminta ei ollut vuonna 26 digitoitu. Digi ORV 27 tarkoittaa digitointitoimenpiteitä, joita terveyskeskuksissa on toteutettu. 2.1.1 Potilaan käynti röntgentutkimuksessa 2.1.1.1 Lähetteen saanti ja käynti röntgentutkimuksessa Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tutkimuslomakkeessa tutkimukseen osallistuneilta potilailta kysyttiin, kuka antoi heille lähetteen röntgentutkimukseen? Sekä Lempäälän terveyskeskuksessa että ORV terveyskeskuksissa suurin osa, noin 9 % potilaista oli saanut lähetteen terveyskeskuksensa lääkäriltä. Lempäälän terveyskeskuksessa noin 5 % potilaista oli saanut lähetteen työterveyslääkäriltä ja ORV terveyskeskuksissa 9 % oli tullut Coxan lähetteellä. Tätä kysymystä ei esitetty vuoden 27 tutkimuksessa. Potilailta tiedusteltiin myös, mihin tutkimukseen heidät oli määrätty. Raajojen ja rintakehän tutkimukset ovat tutkimusnäytteessä selvästi terveyskeskusten yleisimpiä tutkimuksia tutkimusajankohtana. Kuvio 3 Kuvio 3 Röntgentutkimukset, joihin potilailla oli lähetteet 9 8 7 6 4 3 2 575655 43 3 222324 13 11 8 5 8 8 5 5 6 9 4 5 1 1 1 Pää Rintakehä Selkä Raajat Vatsa Ultraääni Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 15

Aikaväli lähetteen saannista röntgentutkimuksessa käyntiin Sekä vuoden 26 että 27 tutkimuksessa potilaalta kysyttiin, milloin hän oli saanut lähetteen röntgentutkimukseen ja, milloin hän kävi röntgentutkimuksessa. Näiden päivämäärien perusteella laskettiin keskimääräinen aikaväli, jona potilas lähetteen saatuaan käy röntgentutkimuksessa. Tuloksista voidaan todeta, että vuonna 26 Lempäälän terveyskeskuksessa potilas kävi röntgentutkimuslähetteen saatuaan röntgentutkimuksessa keskimäärin yhdessä päivässä, vuonna 27 keskimäärin kolmessa päivässä. Vuonna 26 ORV terveyskeskuksissa potilas kävi lähetteen saatuaan röntgentutkimuksessa keskimäärin kolmessa päivässä, vuonna 27 keskimäärin neljässä päivässä. Kuvio 4 Aikaväli potilaan lähetteen saannista röntgentutkimuksessa käyntiin 14 Keskimääräinen aikaväli (pv) 12 8 6 4 2 1 3 3 4 Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että vuonna 26 sekä Lempäälän terveyskeskuksessa että ORV terveyskeskuksissa noin 6 % potilaista kävi röntgentutkimuksessa samana päivänä, kun he saivat lähetteen, vuonna 27 vastaava luku oli 52 %. Vuonna 27 Lempäälän terveyskeskuksessa noin 2 % potilaista ja ORV terveyskeskuksissa 14 % potilasta kävi röntgentutkimuksessa 1-2 päivän kuluessa lähetteen saannin päivämäärästä. Vuonna 27 ORV terveyskeskuksissa yli 7 päivää lähetteen saannin jälkeen röntgentutkimuksessa käyneiden potilaiden määrä oli kuitenkin vuoden 26 tilanteeseen verrattuna kasvanut. Voidaan todeta, että varsin pieni osuus potilaista käy röntgentutkimuksessa yli viikon lähetteen saamispäivämäärän jälkeen. Tärkeää on myös huomioida, että lähetteen ja röntgentutkimukseen menon 16

aikaväliin potilas voi itse vaikuttaa, joten aikavälin numeerinen hajonta on tästäkin johtuen suuri. Kuvio 5 Kuvio 5 Aikaväli potilaan lähetteen saannista röntgentutkimuksessa käyntiin 9 8 7 6 4 3 2 62 59 52 52 27 22 18 21 14 15 11 14 12 11 5 6 Samana päivänä 1-2 päivän kuluessa 3-7 päivän kuluessa yli 7 päivän kuluessa Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 2.1.1.2 Ohjeiden saanti Vuoden 26 tutkimuksessa sekä Lempäälän että ORV terveyskeskuksissa yli puolet potilaista oli saanut ennen röntgentutkimukseen menoaan ohjeet terveyskeskuslääkäriltä. Noin kolmannekselle potilaista ohjeet oli antanut röntgenhoitaja. 7 % potilaista katsoi, ettei heille ollut kukaan antanut ohjeita ennen röntgentutkimusta. Tätä kysymystä ei esitetty vuoden 27 tutkimuksessa, koska terveyskeskusten käytännössä ei katsottu tältä osin tapahtuneen muutoksia. Samoin röntgentutkimuksen jälkeen vuoden 26 tutkimuksen tulosten perusteella vajaa % Lempäälän terveyskeskuksen potilaista sai ohjeet röntgentutkimuksen jälkeen terveyskeskuslääkäriltä ja vajaa 4 % potilaista röntgenhoitajalta. ORV terveyskeskuksissa käytäntö on tulosten valossa päinvastainen. Vajaa % potilaista sai ohjeet röntgenhoitajalta ja vajaa 4 % potilaista terveyskeskuslääkäriltä. 5 prosentille potilaista kukaan ei antanut ohjeita röntgentutkimuksen jälkeen kummassakaan tarkasteluryhmässä. 17

2.1.1.3 Röntgentutkimuksen odotus- ja kestoaika Odotusaika röntgentutkimukseen Vuoden 26 tuloksiin verrattuna digitoinnin jälkeen ORV terveyskeskuksissa potilaan odotusaika röntgentutkimukseen oli pienentynyt lähes puoleen. Vuonna 26 odotusaika oli näissä terveyskeskuksissa keskimäärin 13 minuuttia, vuonna 27 se oli 7 minuuttia. Myös Lempäälän terveyskeskuksessa, odotusaika oli vähentynyt minuutilla. Kuvio 6 Kuvio 6 Potilaan odotusaika ennen röntgentutkimusta 6 Keskimääräinen aika (min) 4 3 2 8 13 7 7 Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Röntgentutkimuksen kestoaika Vuonna 26 ORV terveyskeskuksissa keskimääräinen röntgentutkimuksen kestoaika oli 8 minuuttia, vuonna 27 digitoinnin jälkeen röntgentutkimuksen keskimääräinen kestoaika oli niissä 7 minuuttia. Tutkimuksen kestoaika oli vähentynyt minuutilla. Samoin myös Lempäälän terveyskeskuksessa röntgentutkimuksen kestoaika oli nopeutunut minuutilla. Kuvio 7 Röntgentutkimuksen kestoaika 3 Keskimääräinen aika (min) 25 2 15 5 6 8 5 7 Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 18

Röntgentutkimuksen jälkeen potilailta kysyttiin, minkälaisena he kokivat röntgentutkimuksen kestoajan. Yli 6 % sekä Lempäälän että ORV terveyskeskusten potilaista koki röntgentutkimuksen kestoajan erittäin lyhyenä, vajaa 4 % potilaista melko lyhyenä ja ainoastaan 2 % potilaista melko pitkänä. 2.1.1.4 Tulosten saanti röntgentutkimuksen jälkeen Sekä vuoden 26 että vuoden 27 tutkimuksissa potilailta määritettiin päivämäärät, milloin he olivat käyneet röntgentutkimuksessa ja, milloin he olivat saaneet röntgentutkimuksen tulokset. Näiden päivämäärien perusteella laskettiin keskimääräinen aikaväli, jona potilas röntgentutkimuksessa käytyään sai kuulla tulokset joko puhelimitse tai lääkärin vastaanotolla. Tuloksista voidaan todeta, että vuonna 26 potilas sai Lempäälän terveyskeskuksessa röntgentutkimuksen tulokset keskimäärin päivässä, vuonna 27 keskimäärin kahdessa päivässä. Vuonna 26 ORV terveyskeskuksissa potilas sai tulokset röntgentutkimuksen jälkeen keskimäärin neljässä päivässä, vuonna 27 keskimäärin kolmessa päivässä. Kuvio 8 Kuvio 8 Aikaväli potilaan röntgentutkimuksesta tulosten saantiin 14 keskimääräinen aika (min) 12 8 6 4 2 1 4 2 3 Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Keskimääräisiä aikavälejä tarkasteltaessa on huomioitava, että vuonna 26 Lempäälän terveyskeskuksessa noin 68 % potilaista sai röntgentutkimuksen tulokset samana päivänä, kun he olivat käyneet röntgentutkimuksessa, vuonna 27 vastaava luku oli 62 %. 1-2 päivän kuluessa röntgentutkimuksesta Lempäälän terveyskeskuksessa tulokset sai 7 % potilaista ja viikon sisällä 25 % potilaista. ORV terveyskeskuksissa vuonna 26 64 % potilaista sai tulokset 19

samana päivänä, kun röntgentutkimus tehtiin, vuonna 27 vastaava luku oli 49 %. Vuonna 27 kuitenkin edellisvuotta useampi potilas ORV terveyskeskuksissa sai tulokset joko seuraavana päivänä tai viikon kuluessa röntgentutkimuksesta. Kuvio 9 Kuvio 9 Aikaväli potilaan röntgentutkimuksesta tulosten saantiin 9 8 7 6 4 3 2 68 64 62 49 25 2 16 16 18 15 16 9 7 6 Samana päivänä 1-2 päivän kuluessa 3-7 päivän kuluessa yli 7 päivän kuluessa Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Vuoden 26 tutkimuksessa potilailta kysyttiin, kuka kertoi heille röntgentutkimuksen tulokset. Noin 8 % sekä Lempäälän että ORV terveyskeskusten potilaista oli saanut röntgentutkimuksen tulokset terveyskeskuslääkäriltä. Vajaa 2 % potilaista sai tiedon tuloksista työterveys- tai yksityislääkäriltä ja vajaalle 5 prosentille potilaista röntgenhoitaja oli kertonut ennakkoviitteitä tuloksista. Tätä kysymystä ei esitetty vuoden 27 tutkimuksessa, koska tämän käytännön ei katsottu terveyskeskuksissa muuttuneen. 2.1.1.5 Potilaan käynti hoitavan lääkärin vastaanotolla Vuosien 26 että 27 tutkimuksissa kartoitettiin hoitavan lääkärin keskimääräinen vastaanottoaika, kun potilas kävi kuulemassa röntgentutkimuksen tulokset ja saamassa hoito- ja lääkitysohjeet. Tulokset kertovat lääkärin vastaanottoaikojen selvästi pidentyneen tutkimusaikavälillä. Lempäälän terveyskeskuksessa lääkärin vastaanottoaika oli lisääntynyt 11 minuuttia. Vuonna 26 Lempäälän terveyskeskuksessa lääkärin keskimääräinen vastaanottoaika oli potilaiden vastausten mukaan noin 15 minuuttia, vuonna 27 vastaava luku oli 26 minuuttia. 2

Samoin digitoinnin jälkeen ORV terveyskeskuksissa lääkärin vastaanottoaika potilasta kohden oli kasvanut 8 minuuttia. Vuonna 26 keskimääräinen vastaanottoaika potilasta kohden oli 14 minuuttia, vuonna 27 vastaava luku oli 22 minuuttia. Mistä tämä muutos johtuneekin, potilaan, asiakkaan, kannalta tämä on myönteistä kehitystä. Kuvio Kuvio Keskimääräinen vastaanottoaika 6 Keskimääräinen aika (min) 4 3 2 15 14 26 22 Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Potilaat olivat epävarmoja vastatessaan kysymykseen, vertasiko lääkäri potilaan nykyisiä röntgenkuvia aikaisemmin otettuihin röntgenkuviin. Yli puolet Lempäälän terveyskeskuksen potilaista katsoi, ettei heillä ollut tietoa tästä asiasta. Noin 2 % ORV terveyskeskusten potilaista katsoi lääkärin verranneen potilaan kuvia aikaisempiin kuviin, noin puolet potilaista ei tiennyt asiasta tai he katsoivat, ettei lääkärillä ollut tarvetta tällaiseen vertailuun. Potilailta kysyttiin myös, missä heidän vanhoja röntgenkuviaan säilytetään. Lempäälän terveyskeskuksessa vuonna 26 suurin osa potilaista uskoi röntgenkuviaan säilytettävän terveyskeskuksessa, mutta vuonna 27 heillä ei ollut enää tietoa röntgenkuviensa säilytyspaikasta.. Digitoinnin jälkeen ORV terveyskeskusten potilaista suurin osa uskoi röntgenkuviensa olevan terveyskeskuksessa. 21

2.1.2 Potilaan kokemukset käynnistä röntgentutkimuksessa ja vastaanotolla 2.1.2.1 Kokemukset käynnistä röntgentutkimuksessa Röntgentutkimusajan saanti Vuonna 27 sekä Lempäälän että ORV terveyskeskusten potilaat ovat tyytyväisempiä röntgentutkimukseen pääsynsä aikatauluun kuin vuonna 26. Vuonna 26 noin kolmannes potilaista katsoi tutkimukseen pääsyn olevan melko nopeaa, mutta vuoden kuluttua tutkimukseen pääsyä piti erittäin nopeana jo noin 8 % potilaista. Myönteistä kehitystä on tapahtunut. Kuvio 11 Röntgentutkimusajan saannin nopeus 9 8 7 6 4 3 2 81 8 77 71 28 23 19 18 1 2 erittäin nopeasti melko nopeasti kesti melko kauan kesti erittäin kauan Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Potilaan vointi röntgentutkimuksen jälkeen Potilaiden vointia tiedusteltiin röntgentutkimuksen jälkeen. Suurin osa (7 %) potilaista Lempäälän ja ORV terveyskeskuksissa, vuosien 26 ja 27 tutkimuksissa, koki olonsa erittäin hyväksi röntgentutkimuksen jälkeen. Noin kolmannes potilaista arvioi olonsa melko hyväksi ja ainoastaan 2 % potilaista tunsi olonsa röntgentutkimuksen jälkeen melko heikoksi. Vuonna 26 valtaosa (8 %) Lempäälän ja ORV terveyskeskusten potilaista oli sitä mieltä, että röntgentutkimus on erittäin vaivaton tutkimus. Vajaa 2 % potilaista koki röntgentutkimuksen melko vaivattomana, 3 % melko vaikeana ja 1 % potilaista erittäin vaikeana tutkimuksena. Kuvio 12 22

Kuvio 12 Röntgentutkimus potilaan kokemana 9 8 7 6 4 3 2 82 82 77 69 27 22 18 18 4 1 1 erittäin vaivaton melko vaivaton melko vaikea erittäin vaikea Lempäälä26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Röntgentutkimuksen jälkeen potilailta kysyttiin, minkälaisena he kokivat röntgentutkimuksen kestoajan. Yli 6 % sekä Lempäälän että ORV terveyskeskusten potilaista koki röntgentutkimuksen kestoajan erittäin lyhyenä, vajaa 4 % potilaista melko lyhyenä ja ainoastaan 2 % potilaista melko pitkänä. Röntgenhenkilökunnan toiminta Vuosina 26 ja 27 potilaat arvioivat terveyskeskuksensa röntgenyksikön henkilökunnan toimintaa. Tulos ilahduttaa varmasti sekä terveyskeskusten röntgenhoitajia että lääkäreitä. Yli 9 % potilaista antoi kiitosta röntgenhoitajien erittäin ystävällisestä käytöksestä. Kuvio 13 Kuvio 13 Röntgenyksikön henkilökunnan toiminta 9 93 88 91 92 8 7 6 4 3 2 12 7 7 7 2 1 1 erittäin ystävällinen melko ystävällinen melko epäystävällinen erittäin epäystävällinen Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 23

2.1.2.2 Kokemukset käynnistä vastaanotolla Röntgentutkimusten tulosten saanti Vuosina 26 ja 27 suurin osa potilaista oli tyytyväisiä aikaväliin, jona he saivat röntgentutkimuksen tulokset. Noin puolet potilaista katsoi saaneensa tulokset erittäin ja noin 4 % potilaista melko nopeasti. Lempäälän terveyskeskuksessa tyytymättömien, liian pitkänä tulosten saantia pitäneiden määrä oli tutkimusajankohtana kasvanut vajaalla %:lla. Kuvio 14 Kuvio 14 Röntgentutkimustulosten nopeus 9 8 7 6 4 3 2 59 47 49 49 44 44 36 39 12 5 7 6 2 2 erittäin nopeasti melko nopeasti kesti melko kauan kesti erittäin kauan Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Röntgentutkimusten tulosten selvittäminen potilaalle Vuosien 26 ja 27 tutkimuksissa potilailta kysyttiin, selvitettiinkö heille röntgentutkimuksen tulokset. Lempäälän terveyskeskuksessa vuonna 27 suurin osa potilaista (8 %) potilaista oli sitä mieltä, että heille kerrottiin ja selvitettiin röntgentutkimuksen tulokset erittäin tai melko hyvin. ORV terveyskeskuksissa potilaat ovat aikaisempaa tyytyväisempiä. Vuonna 27 84 % näiden terveyskeskusten potilaista katsoi että röntgentutkimuksentulokset selvitettiin heille erittäin tai melko hyvin. Vastaava luku vuonna 26 oli 69 %. Tuloksista voidaan myös todeta, 24

että vuonna 26 ORV terveyskeskuksissa 27 % potilaista koki, ettei heille ole selvitetty lainkaan röntgentutkimuksen tuloksia, vastaava luku vuoden 27 tuloksissa oli 13 %. Kuvio 15 Kuvio 15 Röntgentutkimusten tulosten selvittäminen potilaalle 9 8 7 6 4 3 2 58 52 51 42 3 27 26 27 23 16 15 13 7 2 1 2 1 4 2 1 erittäin hyvin melko hyvin melko heikosti erittäin heikosti ei lainkaan Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Samoin potilaiden pyydettiin kertovan näkemyksensä siitä, selvisikö röntgenkuvista heidän sairautensa syy. Vuonna 27 suurin osa (yli 6 %) Lempäälän ja ORV terveyskeskusten potilaista katsoi, että heille selvitettiin erittäin tai melko hyvin sairauden syy röntgenkuvien perusteella. Yllättävän suuri osuus potilaista kuitenkin, lähes kolmannes, ei osannut ottaa kantaa tähän kysymykseen lainkaan. Tilanne ei tältä osin ole muuttunut tutkimusvuosien 26-27 aikana. Kuvio 16 Kuvio 16 Sairauden syyn selvittäminen röntgenkuvista 9 8 7 6 4 3 2 44 44 36 32 3 32 27 27 29 23 23 23 5 8 2 2 3 2 4 5 erittäin hyvin melko hyvin melko heikosti ei lainkaan en osaa sanoa Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 25

Potilaiden näkemystä kysyttiin myös siitä, käytettiinkö röntgentutkimuksen tuloksia heidän sairautensa hoidossa. Samoin kuin edellä, yllättävän moni potilaista, noin kolmannes, ei halunnut ottaa tähän asiaan kantaa lainkaan. Tulos on pysynyt samana molempien tutkimusvuosien 26 ja 27 aikana. Suuri osa vastaajista (yli 6 %) oli kuitenkin sitä mieltä, että röntgenkuvien tuloksia käytettiin hyväksi heidän sairautensa hoitoa suunniteltaessa. 2.1.2.3 Potilaan tyytyväisyys terveyskeskuksessa saamaansa hoitoon Vuonna 27, digitoinnin jälkeen, saamaansa hoitoon erittäin tyytyväisten potilaiden osuus ORV terveyskeskuksissa oli kasvanut vuoden 26 tuloksiin verrattuna. Lempäälän terveyskeskuksessa potilaiden tyytyväisyys saamaansa hoitoon on vuonna 27 lähes samalla tasolla kuin vuonna 26, muutamaa yksittäistä potilasta lukuun ottamatta. Kuvio 17 Kuvio 17 Potilaan tyytyväisyys saamaansa hoitoon 9 8 7 6 4 66 57 62 65 34 42 34 34 3 2 erittäin tyytyväinen 4 1 1 melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 2.1.2.4 Arvosana röntgenyksikön toiminnasta Vuosien 26 ja 27 tutkimuksien lopuksi potilaita pyydettiin antamaan arvosanansa terveyskeskuksensa röntgentoiminnalle. Toiminnan kokonaisarvosanat ovat säilyneet vuoteen 26 verrattuna lähes yhtä hyvinä, vaikka erityisesti ORV terveyskeskuksissa potilaat ovat varmasti kokeneet osaltaan röntgentoiminnan muutoskehityksen vaikeudetkin käynneillään. Kuvio 18 26

Kuvio 18 Arvosana röntgenyksikön toiminnalle 9 9,4 9,2 9,2 9,2 Arvosana 4-8 7 6 5 4 Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 2.1.2.4 Röntgenyksikön toiminnan kehitys tutkimusajankohtana Vuonna 27 ORV terveyskeskusten potilailta pyydettiin näkemystä siitä, onko röntgenyksikön toiminta uusien laitteiden myötä entiseen verrattuna parantunut, pysynyt ennallaan vai heikentynyt. Tulos kertoo selvästi, että potilaiden näkemyksen mukaan terveyskeskusten toiminta on yksiselitteisesti parantunut. Kuvio 19 Kuvio 19 Röntgenyksikön toiminnan kehitys 9 8 76 7 6 4 3 2 5 19 parantunut säilynyt ennallaan heikentynyt en osaa sanoa Digi ORV 27 Potilaita pyydettiin myös arvioimaan, onko röntgentutkimusten tulosten saaminen uusien laitteiden myötä parantunut, säilynyt ennallaan vai heikentynyt. Tulos antaa selkeän kuvan siitä, 27

että potilaiden näkemysten ja kokemusten mukaan röntgentutkimuksen tulosten saaminen on uusien laitteiden myötä parantunut. Kuvio 2 Kuvio 2 Röntgentutkimustulosten saamisen kehitys 9 8 7 6 4 3 2 7 21 8 1 parantunut säilynyt ennallaan heikentynyt en osaa sanoa Digi ORV 27 2.2 Lääkäritutkimus 2.2.1 Tutkimus terveyskeskusten röntgenyksiköiden toiminnasta 2.2.1.1 Lähetteen laatiminen Terveyskeskuslääkäri tekee lähetteen röntgentutkimukseen. Tämä on yleinen käytäntö kaikissa tutkimukseen osallistuneissa terveyskeskuksissa. Röntgenhoitaja kirjaa tiedot omaan tietojärjestelmään. Lähetteen laatimisen helppous-vaikeus Lääkäreiltä tiedusteltiin, kokevatko he lähetteen laatimisen helppona vai vaikeana. Tämä sama kysymys esitettiin lääkäreille vuosien 26 ja 27 tutkimuksissa. Vuonna 26 86 % Lempäälän terveyskeskuksen ja 84 % ORV terveyskeskusten lääkäreistä koki lähetteen laatimisen röntgentutkimukseen erittäin tai melko helppona. Ainoastaan 7 % Lempäälän terveyskeskuksen lääkäreistä koki sen melko tai erittäin vaikeana ja 16 % ORV terveyskeskusten lääkäreistä koki sen melko vaikeana. ORV terveyskeskuksissa vuonna 27, digitoinnin jäl- 28

keen, edellisvuotta useampi lääkäri koki lähetteen laatimisen aikaisempaa vaikeampana. Tällöin 22 % lääkäreistä koki laatimisen melko vaikeana ja 4 % erittäin vaikeana. Lempäälässä tilanne ei tutkimusvuotena ole oleellisesti muuttunut tutkimusajankohtana. Kuvio 21 Kuvio 21 Lähetteen laatimisen helppous-vaikeus 9 8 7 6 4 3 2 6 57 42 42 39 35 29 3 22 16 7 7 4 Erittäin helppoa Melko helppoa Melko vaikeaa Erittäin vaikeaa Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Vuonna 26 9 prosentissa tapauksista lähetteen laatiminen oli Lempäälän terveyskeskuksen lääkärien näkemyksen mukaan erittäin helppoa. Vuonna 27 heidän näkemyksensä olivat muuttuneet. 58 prosentissa tapauksista lähetteen laatiminen oli heidän mielestään erittäin helppoa, kolmanneksessa tapauksista laatiminen oli melko helppoa ja prosentissa Kuvio 22 Lähetteen laatimisen helppous-vaikeus keskimäärin % tapauksista 9 8 7 6 4 3 2 9 65 58 53 43 32 32 8 1 4 2 1 1 Erittäin helppoa Melko helppoa Melko vaikeaa Erittäin vaikeaa Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 29

tapauksista lääkärit kokivat lähetteen laatimisen jo melko vaikeana. Sen sijaan ORV terveyskeskuksissa näkemykset olivat kääntyneet päinvastaiseen suuntaan. Lähetteen laatiminen, vuonna 27, digitoinnin jälkeen oli 65 prosentissa tapauksessa lääkärien näkemyksen mukaan erittäin helppoa, vastaava luku vuonna 26 oli 53 %. Kuvio 22 Röntgenyksikön näkökulma; Lähetteen laatimisohje on olemassa, mutta kaikki lääkärit eivät sitä noudata. Pyyntö on yleensä vain tutkimusnimike, ei selvitystä tutkimuksen syistä. Lähetteen laatimisaika Vuonna 26 Lempäälän terveyskeskuksessa lääkäreiden keskimääräinen lähetteen laatimisaika oli kaksi minuuttia. Vuonna 27 laatimisaika oli nopeutunut 1,5 minuuttiin. Vuonna 26 ORV terveyskeskuksissa lääkärien keskimääräinen lähetteen laatimisaika oli 1,7 minuuttia. Vuonna 27 digitoinnin jälkeen laatimisaika on hiukan pidentynyt 2 minuuttiin. Kuvio 23 Kuvio 23 Lähetteen laatimisaika keskiarvo (min) 2,5 2 1,5 1 2,1 1,7 1,5 2,,5 Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 2.2.1.2 Röntgentutkimuksen tilaaminen Lempäälän terveyskeskuksessa röntgentutkimuksen tilaa yleisimmin terveyskeskuslääkäri. Vuoden 26 tilanteeseen verrattuna tämä käytäntö on selvästi lisääntynyt. Noin kolmannes tilaajista on joku muu, useimmiten potilas itse. ORV terveyskeskuksissa käytäntö on ollut se- 3

kä vuonna 26 että vuonna 27 erilainen, sikäli, että näissä terveyskeskuksissa tilauksen tekee joko terveyskeskuslääkäri tai terveyskeskusavustaja/sairaanhoitaja/röntgenhoitaja/potilas. Kuvio 24 Kuka tekee tilauksen röntgentutkimukseen? 9 8 7 6 4 3 2 71 63 38 38 41 38 32 27 29 Terveyskeskuslääkäri Terveyskeskusavustaja Joku muu 24 Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Röntgentutkimuksen tilaamisen helppous-vaikeus Vuonna 26 Lempäälän terveyskeskuksessa työskentelevistä lääkäreistä 73 % katsoi röntgentutkimuksen tilaamisen olevan erittäin helppoa, vuonna 27 vastaava luku oli 6 %. Ennen ja jälkeen digitoinnin ORV- terveyskeskuksissa näkemykset ovat pysyneet jokseenkin samoina. Näissä terveyskeskuksissa röntgentutkimuksen tilaaminen koetaan astetta vaikeampana kuin Lempäälän terveyskeskuksessa. Kuvio 25 Kuvio 25 Röntgentutkimuksen tilaamisen helppous -vaikeus 9 8 7 6 4 3 2 73 6 41 39 35 29 3 29 22 9 9 9 4 Erittäin helppoa Melko helppoa Melko vaikeaa Erittäin vaikeaa Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 31

Sekä vuonna 26 että 27 Lempäälän terveyskeskuksen lääkärit katsoivat röntgentutkimuksen tilaamisen olevan yli 9 prosentissa tapauksista erittäin helppoa. ORV terveyskeskuksissa sekä ennen että digitoinnin jälkeen lääkärit kokivat lähes 6 prosentissa tapauksista tilaamisen erittäin helppona, kolmanneksessa tapauksista melko helppona ja vajaassa % tapauksista melko vaikeana. Kuvio 26 Kuvio 26 Röntgentutkimuksen tilaamisen helppous -vaikeus keskimäärin % tapauksista 9 8 7 6 4 3 2 97 91 56 59 35 32 9 9 6 1 1 1 3 Erittäin helppoa Melko helppoa Melko vaikeaa Erittäin vaikeaa Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Röntgenyksikön näkökulma Lempäälän terveyskeskuksessa toimitaan valtaosin ilman ajanvarausta. Tämä käytäntö palvelee hyvin asiakkaita, jotka saavat röntgentutkimuksen samalla, kun he käyvät esimerkiksi laboratoriossa, sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Näin potilaan ei tarvitse sovitella eri käyntien ajanvarausten kanssa, hän saa palvelut samalla kertaa. ORV terveyskeskuksissa ( Orivesi) käytäntö on toisenlainen; ajanvarauksen johdosta potilaat eivät joudu odottamaan pitkiä aikoja eikä ole pitkiä jonoja, ajanvarauksessa asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun voivat varata ajan etukäteen. Röntgentutkimuksen saantiaika Sekä vuonna 26 että vuonna 27 lääkäreiltä kysyttiin, kuinka nopeasti he saavat röntgentutkimuksen potilaastaan normaalina virka-aikana ja päivystysaikana. Vuonna 26 Lempäälän terveyskeskuksessa lääkäri sai natiivitutkimuksen virka-aikana keskimäärin 39 minuutissa ja ultraäänitutkimuksen tutkimuksen keskimäärin 7 päivässä. Vuonna 27 Lempäälän terveyskeskuksessa natiivikuvatutkimuksen saanti oli nopeutunut edelliseen vuoteen verrattuna. 32

Lääkäri sai sen keskimäärin 17 minuutissa. Ultraäänitutkimuksen hän sai keskimäärin 7 päivässä. Vuonna 26 ORV terveyskeskuksissa lääkäri sai natiivitutkimuksen virka-aikana keskimäärin 41 minuutissa ja ultraäänitutkimuksen 9 päivässä. ORV terveyskeskuksissa, digitoinnin jälkeen, natiivikuvatutkimuksen saantiaikataulu oli nopeutunut. Lääkäri sai sen keskimäärin 23 minuutissa. Ultraäänitutkimuksen hän sai keskimäärin päivässä. Tutkimusajankohtana oleellisin muutos on tapahtunut päivystysaikaisten röntgentutkimusten saannissa. Lempäälässä vuoden 26 tulosten mukaan päivystysaikaisen natiivikuvatutkimuksen lääkäri sai keskimäärin 88 minuutissa, vuoden 27 tulosten mukaan hän sai sen 5 minuutissa. Suuri muutos on tapahtunut myös ORV terveyskeskuksissa. Vuonna 26 lääkäri sai natiivikuvan päivystysaikana keskimäärin minuutissa, vuonna 27 hän sai päivystysnatiivikuvatutkimuksen 28 minuutissa. Vuonna 27 Lempäälän terveyskeskuksessa lääkäri sai päivystysultraäänen keskimäärin päivässä. ORV terveyskeskuksissa ultraäänipäivystystutkimuksen sai samoin päivässä. Kuvio 27 Kuvio 27 Röntgentutkimuksen saantiaika (keskimääräinen minimi aika) Keskiarvo (min) 13 12 1 9 8 7 6 4 3 2 39 41 17 23 Natiivikuvan virkaaikana (min) 7 9 Ultraäänikuvan virkaaikana (pv) 88 7 5 7 7 1 28 Natiivikuvan päivystysaikana (min) 1 Ultraäänikuvan päivystysaikana (pv) Lempäälä 26 Ei digi ORV 26 Lempäälä 27 Digi ORV 27 Huomioitava on, että edellä esitetyissä keskimääräisissä luvuissa on suuria tapauskohtaisia eroja mm. konsultoivan lääkärin käyntiaikaväleistä ja terveyskeskuksen päivystystilanteesta johtuen. Tästä johtuen hajonta on suuri ja näitä keskimääräisiä numeerisia arvoja on pidettävä lähinnä viitteellisinä ja suuntaa-antavina. 33

Röntgenyksikön näkökulma Lempäälän terveyskeskuksessa normaalina virka-aikana natiivikuvan saa samana päivänä vastaanottokäynnin yhteydessä. Ultraäänitutkimuksen saa kerran viikossa, silloin tehdään ultraäänitutkimuksia ja ajan saa yleensä viikon sisällä. Päivystysaikana natiivikuvan saa päivystyskäynnin yhteydessä 8-16, iltakäyntien kuvaukset siirtyvät seuraavaan päivään. Päivystysajan ultraäänitutkimuksia tehdään kerran viikossa ja ajan saa yleensä viikon sisällä. Kiireelliset tapaukset lähetetään sairaalaan tutkimuksiin. ORV terveyskeskuksessa, Oriveden terveyskeskuksessa tutkimuksesta riippuen potilas pääsee samana päivänä kuvaukseen jos radiologi on paikalla tai yhden kahden viikon aikana tutkimustarpeen kiireellisyydestä johtuen. Radiologi on keskimäärin yhden päivän viikossa, voisi olla useamminkin, jos kysyntää olisi. Ruoveden terveyskeskuksessa kuvaukset tehdään käytännössä heti. Radiologi käy kaksi kertaa kuukaudessa. Tutkimuksiin pääsee yleensä aina seuraavana ultraäänipäivänä. Virtojen terveyskeskuksessa ei varsinaisesti tilata kuin ultraäänitutkimukset. Kuvat otetaan saman tien, kun potilas on ilmoittautunut toimistossa tai poliklinikan hoitajalle. 2.2.1.3 Röntgentutkimuksen tulkinta Terveyskeskuksissa sekä normaalina virka-aikana että päivystysaikana röntgenkuvat katsoo, tulkitsee ja sanelee ensin terveyskeskuslääkäri. Tähän käytäntöön ei ole tullut muutoksia tutkimusvuosina. Tulkinnan kirjoittaminen sairauskertomukseen Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa kommentit/tulkinnan sairauskertomukseen. Konekirjoittaja, terveyskeskusavustaja, työterveyshuollon vastaanottoavustaja tai röntgenhoitaja kirjoittaa konsultoivan radiologin sanelut. Minne tulkinta kirjoitetaan? Lempäälän terveyskeskuksessa on koko tutkimusajan ollut käytäntönä kirjoittaa kommentit/tulkinta röntgenlehdelle. Sen sijaan ORV terveyskeskuksissa sekä ennen että digitoinnin jälkeen tulkinta kirjoitetaan pääosin YLE-lehdelle, joskin niissä esiintyy molempiakin käytän- 34