Hyvien käytäntöjen jäljillä

Hyvien käytäntöjen jäljillä 1

Hyvien käytäntöjen jäljillä Pirkanmaan liitto 2013 1. Painos, marraskuu 2013 Painopaikka: Juvenes Print Tampere 2013 Taitto: Niklas Pedersen Tekstit: Miika Saari Kannen kuva: Wisa Knuuttila Teoksen taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat Pirkanmaan liitolle. Aineistosta saa vapaasti valmistaa kappaleista ja saattaa sen yleisön saataviin sekä sisällyttää muuhun aineistoon tai muulla tavoin kehittää sitä kuitenkin loukkaamatta tekijöiden moraalisia oikeuksia. Käyttöoikeuden ehtona on sitoutuminen näihin ehtoihin. Julkaisua ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki.

Esipuheet: Kaupunki tehdään yhdessä Rahalla ei voi ostaa onnea, mutta rahalla voi mainiosti tukea ihmisten toimintaa. Kaupungin asukkailla ja heidän yhdistyksillään on roppakaupalla ideoita ja suunnitelmia oman lähiyhteisönsä viihtyvyyden ja elämänlaadun lisäämiseen. Rahaa tavoitteellisen, kaupungin kehitystä vahvistavan yhteisöllisen toiminnan tukemiseen on yleensä liian vähän. Jos julkista tai muuta rahoitusta saadaan nykyistä enemmän paikalliseen, asukkaiden omista tarpeista suunniteltuun toimintaan, voidaan lisätä kaupunginosien turvallisuutta, viihtyisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Suunnilleen edellä kuvatuista lähtökohdista Tampere yhdessä -hanke hahmoteltiin. Taustalla oli tieto Hervanta-projektin onnistumisista hieman vastaavan tyyppisessä toiminnassa. Kun Euroopan aluekehitysrahaston ohjelma-asiakirja mahdollisti yhteisöjen pienhankkeiden koordinoinnin, Tampereen kaupunki päätti hakea rahoitusta uudenlaiseen toimintatapaan. Kaupunki auttoi omassa roolissaan kaupunginosayhdistyksiä ja muita toimijoita saamaan ja hallinnoimaan EU-rahoitusta paikallishankkeille. Tampere yhdessä -hankkeen ohjausryhmän keskeinen tehtävä oli valita hakemusten joukosta ne pienhankkeet, jotka parhaiten toteuttivat asetettuja tavoitteita. Ohjausryhmä oli aitiopaikka nähdä koko se moninaisuus, joka hakemuksiin sisältyi. Kaupunki on täynnä yhteisöjä, joilla on valtavasti ideoita oman kaupunginosan asukkaiden elämänlaadun edistämiseksi. Monet noista ideoista toteutuvat onneksi joka tapauksessa, ilman julkista rahoitustakin. Ohjausryhmässä työskentely vahvisti uskoa siihen, että hyvinvointi ja elämänlaatu edistyvät parhaiten yhteisöissä itsessään, ei kunnan toimintana. Kaupungin rooli on tukea sellaista toimintaa, joka ei ilman tukea olisi mahdollista. Ohjausryhmään tuli myös sellaisia hakemuksia, joissa joku ammatillinen taho halusi viedä osaamistaan haasteellisiin kaupunginosiin. Näissä hakemuksissa tuntui joskus olevan taustalla ajatus, että kaupunginosien asukkaat eivät itse osaisi tai kykenisi aikaansaamaan laadukasta toimintaa omaksi

parhaakseen. Tällaisille hankkeille ohjausryhmä ei heltynyt. Rahoitusta ja koordinaatiotukea myönnettiin vain hankkeille, jotka olivat lähtöisin joko kaupunginosan ihmisistä itsestään tai paikallisista yhteisöistä, jotka näkivät hankkeessa mahdollisuuden tiivistää asukkaiden sitoutumista oman asuinalueensa elämänlaatuun. Tampere yhdessä -hankkeen toiminnan tuli kohdistua ns. haasteellisiin kaupunginosiin. Niiden määritteleminen ei ollut helppoa, mutta yhdessä rahoittajaviranomaisen kanssa niistä onnistuttiin sopimaan. Itse hankkeen aikana tukimahdollisuuksiin tuli paljon kysyntää myös muista kaupunginosista. Jatkossa vastaavan tukimallin tulisi kohdistua koko kaupunkiin. Haluan lämpimästi kiittää Tampere yhdessä -hankkeen ohjausryhmän kaikkia jäseniä, jotka käyttivät aikaansa ja osaamistaan pienhankkeiden tukemiseen. Kiitos kuuluu myös Tampereen kaupungin kulttuuripalveluille ja erityisesti hankkeen projektipäälliköinä toimineille Johanna Kurelalle ja Miika Saarelle, jotka kumpikin ottivat homman haltuun todella hienosti. Kiitän myös Pirkanmaan liittoa, joka EAKR-rahoitusviranomaisena osoitti joustavuutta ja ymmärrystä hankkeelle, jossa toimijoina oli joukko pieniä yhdistyksiä ilman ammattimaista hallintohenkilökuntaa. Suurin kiitos menee tamperelaiselle kansalaistoiminnalle, joka osoitti jälleen, että kaupunkimme on täynnä osaamista, hyvää tahtoa ja pyrkimystä yhteisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Lauri Savisaari Tilaajapäällikkö Tampere yhdessä hankkeen ohjausryhmän pj

Papparyhmä Ponnistus toi Tesomalle uutta toimintaa Kotipirtissä käynnistyi Tampere yhdessä -projektin rahoittama hanke tesomalaisille +55 -vuotiaille työttömille ja eläkeläisille miehille 6.5.2010. Ryhmä kokoontui kerran viikossa. Papoille järjestettiin teoriaopetusta ravinnosta, liikunnasta ja sen merkityksestä terveyteen ja kunnossa pysymiseen. Papat olivat innokkaita oppijia ja janosivat erilaista tietoa kysymyksillään. Papat opettelivat kuntosalilla erilaisten laitteiden käyttöä, sauvakävelyä, vesijuoksua, joogaa. Papoista jäi Kotipirttiin toiminnallinen ryhmä, joka kokoontuu edelleen viikoittain Kotipirtin kuntohuoneella. Lisäksi papat toimivat Kotipirtin vapaaehtoisina vertaistukena Ladyt kuntohuoneella -ryhmälle: papat antavat ohjausta ladyille ja asukkaille. He lukevat asukkaille lehtiä, seurustelevat heidän kanssaan, osallistuvat erilaisten tapahtumien järjestämiseen: muun muassa kevätjuhlissa makkaranpaisto, tuolien asettelu, ja myös Korvatunturin Joulupukki saapuu meille reippaasta pappaporukasta. Yhteistyömme on molemminpuolinen ilo! Projektissa saavutettiin sen tavoite toimiva ryhmä ja enemmänkin. Kaija Kallinen Toiminnanjohtaja / Kotipirtti ry

Juttelutorista syntyi hyviä käytäntöjä Juttelutori-projektissa oltiin seurana erityisesti ikäihmisille, mikä on tuttua toimintaa Verkon vapaaehtoisille. Projektiluontoisuus ja ennestään tuntemattomien asiakkaiden kohtaaminen muualla kuin asiakkaiden kotona/asiointiapujen yhteydessä oli meille uudenlainen käytäntö. Juttelutorilla, varsinkin kun toteuttamispaikka oli niin keskeinen kuin kauppakeskuksen keskusaukio, pääsimme kohtaamaan suuren joukon ihmisiä kerralla. Kohtaamisiin olivat tervetulleita kaikki taustasta riippumatta, mistä saimme kiitosta. Ohikulkijoilla on matalampi kynnys tulla juttelemaan, kun paikalla on monia vapaaehtoisia ja paikka on avoin sekä osa arkista ympäristöä. Monella ohikulkijalla on tarinoita kerrottavanaan ja avoin tori antoi hyvän mahdollisuuden niin lyhyempiin kuin pidempiinkin kohtaamisiin. Projektin kautta halusimme tarjota erityisesti yksinäisille ihmisille mahdollisuuden kiireettömään jutteluun. Mutkattomat ja joskus rankoistakin puheenaiheista huolimatta myönteiset kohtaamiset toivat iloa sekä ohikulkijoille että vapaaehtoisille. Juttelutorin pitäminen vaatii resursseja, kuten vapaaehtoisia juttelijoita sekä palkatun työntekijän, sillä toiminta vaatii koordinaattorin. Omat vapaaehtoisemme ovat sidottuja viikoittaiseen toimintaamme, joten jokaviikkoinen Juttelutori ei ole mahdollinen. Tulemme kuitenkin jatkamaan konseptia myös tulevaisuudessa tilaisuuden tullen, ja pari Juttelutoria on jo suunnitteilla muun toiminnan ohelle. Katja Kekki Pienhankkeen koordinaattori / Yhdessä Selviytymisen Tuki ry

Sisällys 1. Tampere on yhdessä!... 10 Näin projekti pyöri...12 Tiedotus ja huomio...18 Ongelmia...22 Hyvät käytännöt ovat projektin suola...23 Projektipäällikkö ja ohjausryhmä...25 Ohjausryhmän/ohjausryhmien toimintaan osallistuneet...26 2. Mukana tekemässä!...27 Osallistuminen taiteen kautta...29 Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden poistaminen...31 Esittelyssä: Kaukajärvi... 33 Esittelyssä: Lentävänniemi... 34 Yhdessä toimitaan!...36 3. Lapset, nuoret ja ikäihmiset...38 Ikääntyvät ihmiset...40 Esittelyssä: Tesoma...42 Lapset ja nuoret... 43

4. Erityisryhmät ja tiedotus...44 Kuurosokeiden tiedotus...46 Kotouttaminen...48 Maahanmuuttajat ja tiedottaminen...50 Esittelyssä: Hervanta...51 Kulttuurien välinen toiminta...52 Esittelyssä: Lielahti...54 Esittelyssä: Peltolammi...55 5. Tapahtumia kaupunginosissa...56 Yhdessä viihdytään!...58 Esityksiä...60 Esittelyssä: Nekala...63 Saanko luvan?...64 6. Hankinnat, alueellinen viihtyvyys, ympäristö...65 Liikuntapaikkoja... 67 Tekniikkaa...68 Esittelyssä: Multisilta...69 Vihreämpi Tampere...70 Esittelyssä: Viinikka... 72 Liitteet...74

1. Tampere on yhdessä! Tampere yhdessä -pienhankkeet on toimintatapa, jossa Tampereen kaupunki on auttanut yhdistyksiä ja yhteisöjä Euroopan aluekehitysrahaston EAKR -rahoituksen hakemisessa. Projektipäällikkömallilla yhdistykset ja yhteisöt ovat saaneet keskittyä pääosin rauhassa omaan pienhanketoteutukseensa, sillä Tampereen kaupunki teki yhdistysten puolesta EAKR-rahoitushakemukset ja vastasi raportoinnista. Projektin kautta on myös haettu pienimuotoisempaa Tampereen kaupungin yksin maksamaa yhteisöhanketukea. Projektin taustaa Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaation ja sitä seuranneen Pienhankekoordinaation perustamiseen oli kaksi tarvetta. Ensimmäinen tarve oli puuttua alueelliseen eriarvoistumiskehitykseen, joka on havaittu tilastotutkimuksissa Tampereen kaupunginosien kesken. Tilastotietojen mukaan osassa Tampereen kaupunginosia on keskiarvoa korkeampi työttömyys tai alueelle on keskittynyt paljon maahanmuuttajia. Tämän seurauksena on syntynyt syrjäytyneisyyttä ja arvottomuuden tunnetta muihin kaupungin tai alueen asukkaisiin nähden, mikä on lopulta johtanut kaupunginosan maineen ja vetovoiman laskuun. Toiseksi oli tarve kehittää toimintamalleja, joiden avulla Tampereen alueella toimivat yhteisöt, yhdistykset ja muut organisaatiot voivat yhdessä Tampereen kaupungin kanssa kehittää kaupunkia. Yhdistysten, yhteisöjen ja organisaatioiden aktivoimisessa on syntynyt uusia mielenkiintoisia toimintamalleja, joista opittuja hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää myös muualla. Tampere yhdessä on auttanut paikallisia toimijoita hakemaan rahoitusta pienhanketoimintaansa. Valituissa pienhankkeissa on puututtu alueelliseen epäkohtaan korjauksin, jotka 1) lisäävät osallistumista ja aktiivisuutta 2) ehkäisevät syrjäytymistä 3) parantavat ympäristöä. 10

Tilastoissa haasteellisiksi katsotuiksi kaupunginosiksi määriteltiin projektissa Hervanta, Kaukajärvi, Lentävänniemi, Lielahti, Multisilta, Nekala, Peltolammi, Tesoma ja Viinikka. Multisilta oli Tampere yhdessä -pienhankkeiden eteläisin kohdekaupunginosa. Kuva: Miika Saari 11

Näin projekti pyöri Tampere yhdessä -pienhankkeet pohjautuu Tampere virtaa -kaupunkistrategiaan. Tämän strategian päämääränä on ollut saada kuntalaiset ja paikalliset toimijat aktiivisesti kaupungin kehittämiseen mukaan. Pidemmän tähtäimen suunnittelussa tämänkaltainen toiminta olisi arkipäivää 2020-luvun Tampereella. Pienhankkeiden tukemisella pyritään aktivoimaan paikallisia toimijoita, jotta syrjäytymisen kehitys saataisiin pysäytettyä luomalla, kehittämällä ja parantamalla alueellista yhteisöllisyyttä. Molempien koordinaatiohankkeiden yhteenlaskettuna määrällisenä tavoitteena oli saada aikaan 58 pienhanketta, jotka rahoitettaisiin seuraavanlaisesti: Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio: 15 pienhanketta saisi EAKR-rahoituksen ja 35 pienhanketta Tampereen kaupungin myöntämänä pienimuotoisempana yhteisöhanketukena. Pienhankekoordinaatio: 8 pienhanketta saisi EAKR-rahoituksen. Projektissa ylivoimaisesti suosituimmaksi alueeksi muodostui Hervannan kaupunginosa, jossa järjestettiin yhteensä 26 tuettua toimintaa. Kaiken kaikkiaan Hervannan aktiivisuus toiminnassa oli 42 %. Tämä johtuu siitä, että Hervannassa on paljon aktiivisia toimijoita ja yhteisöjä. Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio Toteutusaika: 1.8.2009 28.2.2012 Projektikoodi: A30156 Myönnetty rahoitus: 172.200 euroa Toteutunut rahoitus: 137.417 euroa Tavoite: 15 pienhanketta Toteutunut: 18 toteutunutta pienhanketta Projektipäällikkö: Johanna Kurela 12

13

Tampere yhdessä -pienhankkeet toimi projektina kahdessa vaiheessa: 1.9.2008 28.2.2012 Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaatio -nimisenä (A30156) 1.3.2012 31.12.2013 Pienhankekoordinaatio -nimisenä (A31948) Molemmat projektit olivat Euroopan aluekehitysrahaston (60 %) rahoittamia. Tampereen kaupungin omarahoitusosuus oli vastaavasti 40 %. Projekti sijoitettiin hallinnollisesti Tampereen kaupungin kulttuuripalveluihin. Projektille palkattiin projektipäällikkö, jonka tehtävänä oli toimia rahoituksen markkinoijana, yhteyshenkilönä viranomaisten ja paikallisten toimijoiden välillä hakemusten laatijana ja raportoijana. Projektista tiedotettiin läpi koko toiminnan, kun projektipäällikkö esitteli rahoitusmallia paikallisille toimijoille. Tiedotuksella pyrittiin kertomaan rahoitusmallista ja hakuajoista. Varsinaisessa hakuvaiheessa projektipäällikkö vastaanotti runsaasti pienhanke-ehdotuksia, joista ohjausryhmän jäsenistä koostuva hankevalintatyöryhmä valitsi mielenkiintoisimmat EAKR-hakuvaiheeseen. Varsinaisen hakemuksen, pääsääntöisesti Pirkanmaan liittoon, projektipäällikkö koosti yhdessä valittujen pienhanketoteuttajien kanssa. Toimintakauden aikana pienhanketoteuttajat itse saivat rauhassa keskittyä työhönsä hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan. Toiminnan päätyttyä projektipäällikölle toimitettiin kaikki rahoittajan vaatimat selvitykset, joiden pohjalta projektipäällikkö koosti yhtenäisen loppuraportin ja maksatushakemuksen. Rahat pienhanketoteuttajille saatiin vasta projektin päättymisen jälkeen. Toteutuneista hyväksytyistä kustannuksista maksetaan 63 % EAKR-rahoitusta ja 27 % Tampereen kaupungin kuntarahaa, jolloin ainoastaan 10 % jäisi pienhanketoteuttajan omavastuuosuudeksi. Poikkeuksen teki Pirkanmaan ELY-keskukselta haettu projektirahoitus Tampere yhdessä -pienhankkeet 5:n kohdalla. 14

Tiedotusvaihe rahoituskanavasta Hakuaika Hankevalintatyöryhmän kokous Projektipäällikkö koostaa pienhankkeiden yhteisen projektihakemuksen. Pienhanketoiminnan suunnitteleminen, hakeminen ja projektipäätös rahoittajalta. Pienhankkeiden toimintakausi Pienhankkeiden toimintakausi Pienhankkeiden toimintakausi Toteutusvaihe Pienhankkeet toimittavat raportointiaineiston projektipäällilkölle. Loppuraportti ja maksatushakemus rauhoittajalle Maksatusvaihe Raportointi, maksatushakemus, rahoittajan maksamat rahat. Prosessikaavio projektin etenemisestä. 15

EAKR-rahoitus Tampereen kaupungin kuntarha Pienhanketoteuttajan omavastuuosuus Tampere yhdessä -pienhankkeet 1-4, 6-7 Pirkanmaan liitto 63 % 27 % 10 % Tampere yhdessä -pienhankkeet 5 Pirkanmaan ELY-keskus 60 % 30 % 10 % Kaavio rahoituksen jakautumisesta pienhanketoteuttajien hyväksytyille kuluille. Hyväksytyt budjetit olivat välillä 2172 8000 euroa. Hankehakukierrokset järjestettiin kuusi kertaa: huhtikuussa 2009, syyskuussa 2009, helmikuussa 2010, elokuussa 2010, toukokuussa 2012 ja syyskuussa 2012. Lisäksi järjestettiin viidennen kokonaisuuden kohdalla projekti, joka rakennettiin vanhojen hakemusten pohjalta. Pääpaino viidennessä kokonaisuudessa oli ympäristön kehittäminen. Myönteinen rahoituspäätös saatiin Pirkanmaan liitolta / Pirkanmaan ELY-keskukselta 25 pienhankkeelle, joista 24 pienhanketta saatiin toteutettua. Osa toimijoista toteutti useamman pienhankkeen eri kokonaisuuksissa. Pienhankekoordinaatio Toteutusaika: 1.3.2012 31.12.2013 Projektikoodi: A31948 Myönnetty rahoitus: 87.850 euroa Toteutunut rahoitus (31.8.2013): 58.283,09 euroa Tavoite: 8 pienhanketoimijaa Toteutunut: 6 toteutunutta pienhanketta Projektipäällikkö: Johanna Kurela ja Miika Saari 16

Projektipäällikkö Johanna Kurela esittelee rahoitusmallia toimijoille. Kuva: Teemu Keskinen 17

Tiedotus ja huomio Pienhankerahoituksen hakuajoista tiedotettiin lehti-ilmoituksin Hervannan Sanomissa ja kaupunkilehti Tamperelaisessa. Ilmoituksia internetissä oli Mansetori-kaupunginosasivustolla, Tampereen kaupungin internetsivuilla, ja projektin omilla sivuilla www.tampereyhdessa.net. Kaupunginosayhdistyksille ja muille kohdealueella toimiville yhdistyksille lähetettiin sähköpostia, missä kerrottiin rahoituksen hakumahdollisuudesta. Myöhemmin tiedotukseen mukaan tulivat myös Tampereen kaupungin tilaajaryhmän sivistyksen ja elämänlaatupalveluiden uutiskirje sekä Suomen Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomon järjestötiedote. Projekti järjesti laajoja tiedotustilaisuuksia, joiden kohdalla kuitenkin mielenkiinto jäi toivottua alhaisemmaksi. Paremmin toimivat henkilökohtaiset tapaamiset, joita kertyikin molempien projektien aikana yhteensä 250 kappaletta. Tiedotusten ulkopuolista mediahuomiota Tampere yhdessä -pienhankkeet on saanut Tampere-tiedotuslehdessä, kaupunkilehti Tamperelaisessa, Hervannan Sanomissa, Peltolammi-lehdessä, LänsiKontu-lehdessä, Tammerkoski-lehdessä, YLE Tampereen radiossa ja Radio Moreenissa. Välillisesti huomiota on tullut myös pienhanketoimijoiden kautta. Projekti on esittäytynyt tilaisuuksissa ja henkilökohtaisesti eri toimijoille. Tällaisia esittäytymisiä ovat olleet maahanmuuttajayhdistyksille suunnattu Mistä rahat yhdistystoimintaan? -tilaisuus, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen Miten organisaatiosi voi saada vipuvoimaa EU:n 1,7 miljardin euron rakennerahastoista? -hanketietoisku, turkulainen Yhtälö-projekti, Etelä-Pohjanmaan kulttuurilautakunta, rovaniemeläinen Opin aika -projekti, Euroopan komission toimijat ja Association Européenne pour l Information sur le Développement Localin (AEIDL) Suomen maa-asiantuntija. 18

Parempi arki EU-rahalla -tilaisuus keräsi kiinnostuneita Metsossa. Kuva: Johanna Kurela 19

Euroopan unionin komissio on osoittanut myös kiinnostustansa Tampere yhdessä -pienhankkeita kohtaan. Toiminnan aikana Association Européenne pour l Information sur le Développement Local (AEIDL) edustaja haastatteli eri projektin parissa toimineita henkilöitä ja koosti niistä raportin Tampere Together: flowing in the right direction. Projekti on siten nostettu Euroopan unionin tasolla 50 mielenkiintoisimman hankkeen joukkoon. Euroopan unionin Alueiden komitea järjesti 29.5.2013 konferenssin Fighting poverty and social exclusion : what role for regions and cities?, jossa Tampere yhdessä esittäytyi esimerkkinä standi-materiaalina hyvänä paikallisena ruohonjuuritason hankkeena. Tiedotteita ja lehtileikkeitä. Media on huomioinut mukavasti projektien sisältöä. Kuva: Miika Saari 20

Kuva: Miika Saari 21

Ongelmia Tampere yhdessä -pienhankkeiden tavoitteena on olla EAKR-rahoitushaun helpottava kanava, jolloin toimijan on helpompi keskittyä ainoastaan omaan pienhanketoimintaansa. Todellisuudessa tämä ei ole kuitenkaan sujunut täysin mutkattomasti, sillä EAKR-rahoituksessa on ilmennyt monia kummalliseksi koettuja byrokratiasäädöksiä ja selvityspyyntöjä. Näiden byrokraattisten ongelmien vuoksi rahoitusmallia on pidetty kankeana, joustamattomana, vaatimuksiltaan kohtuuttomana ja lopulta kuitenkin aikaa vievänä. Tämä rahoittajan laatima sääntöviidakko on myös heijastunut myös projektin omaan imagoon, vaikka tarkoitus on ollut päinvastainen: aivan kaikki yhdistykset eivät uskalla hakeutua pienhanketoimintaan. Toisena ongelmakohtana on jälkirahoitteisuuden ongelma: yhdistykset toteuttivat pienhankkeensa ensin kokonaan omin varoin. EAKR-rahoitus saatiin vasta jälkikäteen, usein vasta noin puoli vuotta hankkeen toiminnan päätyttyä. Monet yhdistykset eivät ole niin vakavaraisia, että kykenisivät toimimaan yllättävien muiden menojen sattuessa. Projektissa on voinut maksaa ennakkoon Tampereen kaupungin kuntarahan (27 %) osuutta hieman alennettuna ja tapauskohtaisesti. Projekti- ja maksatushakemuksen käsittelyajat ovat venyneet hakemuksen ensimmäisestä jättämisestä jopa viiteen kuukauteen, mikä on aiheuttanut turhautumista. Pienhanketoiminnassa on myös koettu erilaisia vastoinkäymisiä, joiden vuoksi pienhanke on jäänyt roikkumaan tai jouduttu jopa kokonaan keskeyttämään. Ongelmat ovat aina sellaisia, että niistä voi oppia, ja niitä esitellään myös oppeina tässä kirjassa. 22

Hyvät käytännöt ovat projektin suola Projektin toimintamalli, jossa kaupunki auttaa paikallisia järjestöjä ja muita organisaatioita hakemaan EU-rahaa toteutettavaan yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan, on hyvä käytäntö. Tämänkaltainen toiminta tukee alueellista sosiaalista kestävyyttä. Toimintamalli on vastaus Tampere virtaa -kaupunkistrategian asettamaan raamiin sekä käytännön toteutusesimerkki kaupungin ja paikallisten toimijoiden yhteistyöstä. Euroopan unionin tavoite sosiaalisesta investoinnista on siis toteutunut erinomaisesti projektissa. Projektipäällikköpalvelulla yhdistyksillä on ollut enemmän vapaus toimia oman pienhankkeensa parissa, sillä hallinnolliset elementit hoidetaan Tampereen kaupungilla. Tämä onkin rohkaissut toimijoita hakemaan Euroopan unionin tarjoamaa tukirahaa. Osa vanhoista pienhanketoimijoista osallistuisi mielellään vielä tulevaisuudessakin vastaavanlaiseen toimintaan. Projektipäällikköpalvelu on myös käytännön työn kannalta hyvä, koska ilman projektipäällikön kokemusta EU-rahoittajan edellyttämistä rahoitus- ja maksatushakemusten täyttämisvaatimuksista moni ongelmakohta saattaisi toistua nykyistä tasoa useammin niin hanketoiminnan etenemisessä kuin raportoinnissakin, mikä lisäisi rahoittajaviranomaisen käsittelyaikoja. Suurin osa pienhankkeista on saavuttanut tavoitteensa yhteisöllisyydessä, sosiaalisen toiminnan aktivoimisessa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja turvallisuuden parantamisessa. Tämän kirjan tarkoitus on nostaa esille niitä hyviä käytäntöjä, joita pienhanketoiminnassa on syntynyt vuosien varrella. 23

Viiden tähden hyviä käytäntöjä - Projektipäällikkö hoitaa pienhanketoteuttajien puolesta rahoitushakemuksen, raportoinnin ja maksatushakemuksen. Näin pienhanketoteuttaja voi anoa EAKR-rahoitusta mutta keskittyä silti vain omaan toimintaansa. - Projektipäällikön kokemuksella vältetään samojen virheiden toistumiset pienhanketoiminnassa, kuten EU-hankerahoituksen byrokratia tuntemisella. - Rahoittajan näkökulmasta projektipäällikön eri toimijoilta yhdistämä raportti helpottaa ja nopeuttaa maksatushakemuksen käsittelyä. - Tiedotuksessa suora kontakti toimijaan on parempi kuin suuret tiedotustilaisuudet. 24

Projektipäällikkö ja ohjausryhmä Hankehallinnossa tarjottiin pienhanketoteuttajille projektipäällikköpalvelu, jossa projektipäällikkö vastaanotti pienhankehakemukset, esitteli ne hankevalintatyöryhmälle, teki hakemuksen yhdessä valittujen pienhankkeiden kanssa, hoiti raportoinnin ja maksatushakemukset rahoittajalle. Projektipäällikkönä 2008 2012 toimi Johanna Kurela ja 2012 marraskuusta alkaen Miika Saari. Yhteisöllisten pienhankkeiden koordinaation ja Pienhankekoordinaation toimintaa on ohjannut ohjausryhmä, johon on kuulunut jäseniä seuraavista: Kulttuuripalvelut Tilaajaryhmä: sivistyksen ja elämänlaadun parantaminen Tilaajaryhmä: terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Nuorisopalvelut Kirjastopalvelut Kuntademokratiayksikkö Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän Yhteiskunnallisen työn yksikkö Pakolaisapu ry:n Järjestöhautomo Ohjausryhmän kokouksissa olivat vierailevana myös rahoittajan edustaja. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata Tampere yhdessä -pienhankkeet -projektia ja sen pienhankekokonaisuuksia. Ohjausryhmä myös kokoontui valitsemaan yhdessä EAKR-rahoittajalle tarjottavia pienhankkeita. 25

Ohjausryhmän/ohjausryhmien toimintaan osallistuneet Johtava koordinaattori Antti Heinonen (Nuorisopalvelut) Koordinaattori Abdulkadir Hashi (Työllisyydenhoidon palveluyksikkö) Suunnittelija Outi Kaljunen (Tilaajaryhmä, lasten ja nuorten tukeminen) Vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivu (Kuntademokratiayksikkö) Projektipäällikkö Johanna Kurela (Kulttuuripalvelut), asioiden esittelijä ja ohjausryhmän sihteeri Ts. johtava koordinaattori Päivi Laukamo (Nuorisopalvelut) Järjestökonsultti Sanna Laukkanen (Suomen Pakolaisapu ry / Järjestöhautomo) Koordinaattori Ulla Majamaa (Kulttuuripalvelut) Lapsiasiamies Antti Markkola (Tilaajaryhmä, lasten ja nuorten tukeminen) Kulttuurijohtaja Jaakko Masonen (Kulttuuripalvelut), hankkeiden vastuuhenkilö Diakoni Sari Peltonen (Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Yhteiskunnallisen työn yksikkö) Projektipäällikkö Miika Saari (Kulttuuripalvelut), asioiden esittelijä ja ohjausryhmän sihteeri Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari (Tilaajaryhmä), ohjausryhmän puheenjohtaja Johtava koordinaattori Tiina-Liisa Vehkalahti (Nuorisopalvelut) Suunnittelupäällikkö Mika Vuori (Tilaajaryhmä), ohjausryhmän varapuheenjohtaja Aluekirjastonjohtaja Tarja Ylipää (Tampereen kaupunginkirjasto / Tesoman kirjasto) 26

2. Mukana tekemässä! Pienhankkeissa osallistavat toimenpiteet ovat olleet hyvin tärkeitä, sillä niiden kautta ihmiset itse pääsevät toteuttamaan yhdessä pienhankkeen sisältöä. Näistä yhteisvoimin tuotetuista pienhankkeista on syntynyt teatteria, runoutta, taidetta, valokuvia, juttelutoimintaa ja kuntalaisdemokratiaa. Osallistavat hankkeet ovat toteutuneet ympäri Tampereen kohdekaupunginosia: Hervannassa, Tesomalla, Nekalassa ja Lentävänniemessä. Toisten osallistaminen toimintaan on suomalaisessa kulttuurissa koettu yleensä hyvin vaikeaksi: perisuomalainen arkuus osallistua toimintaan on edelleen ongelmana, ja edellyttää paljon rohkaisevia matalan kynnyksen aktivoimista. Osallistuminen toimintaan on toteutuessaan koettu positiivisesti, minkä vuoksi tämänkaltaista toimintaa tulisi jatkossakin suosia. Osallistavan toiminnan perusidea on tuottaa yhdessä tekemisen elämyksiä. Osallistava toiminta edellyttää kohderyhmästä itsestään lähtevää halua toimia. Osallistaminen tuottaa elämyksiä, ja elämyksien kautta luodaan omanarvontuntoa yksilöille ja koko yhteisölle. Se että tuntee olleensa tekemässä jotain, joka saa näyttävästi huomiota, on jo hyvä tulos: yhdessä toteutettu osuus on yhteisöllisyyttä parhaimmillaan. Ihmisten mukaan saaminen yhteiseen toimintaan saavutetaan monella eri keinolla. Realistisia tapoja voivat olla yhteinen työ ongelmakohdan poistamiseksi, vastaamalla yksinkertaisella ratkaisulla nyky-yhteiskuntaa koskevaan sosiaaliseen tilaukseen. Tampere yhdessä -pienhankkeissa osallistamisessa on hyödynnetty erityisesti teatteria, runoja, kuvataidetta, videotaidetta, kansalaisvaikuttamista ja juttelutoimintaa. 27

Viiden tähden oppeja - Toiminta lähtee kohderyhmästä itsestään - Toiminta syntyy selkeästi todellisen tarpeen pohjalle. - Urbaaneissa, kiireisissä ympäristöissä herää useimmiten tarve rauhaan ja luontoon. - Ihmiset lähtevät helpoiten yhteisen edun nimissä mukaan toimintaan. - Jo yhdessä tekeminen on erinomainen tulos. Tesoman kiertävät tarinat yhteisöteatteria soveltavan teatterin keinoin Tampereen Flamencoyhdistys ry/oiva-ryhmä Tavoite: Kuunnellaan, mitä tesomalaisilla on sanottavanaan. Oma asuinympäristö nähdään uudella tavalla, kun alueen asukkaat saavat vaikuttaa teatteriesityksen syntyyn. Tulokset: Syntyi osallistavaa teatteria, jossa käytiin Tesoman historiaa läpi aina nykypäivään saakka. Milloin: 1.7.2010 30.6.2011 Missä: Tesoma Budjetti: 7.997 euroa Toteuma: 7.329,14 euroa Makkaraa ja minigolfia Pirkanmaan Sininauha ry Tavoite: Vilusen kartanon mailla järjestetään Makkaraa ja minigolfia -tapahtuma, jolla houkutellaan Kaukajärven asukkaita pelaamaan ja grillaamaan. Lisäksi Vilusen kartanon ympäristöä parannellaan. Tulokset: Sateinen kesä vähensi ihmisten aktiivisuutta. Kartanon ympäristöä paranneltiin. Milloin: 1.7. 30.9.2012 Missä: Kaukajärvi Budjetti: 6.440 euroa Toteuma: 4.270,27 euroa 28

Osallistuminen taiteen kautta Tesoman kiertävät tarinat on Tampereen Flamencoyhdistyksen ja Oiva-ryhmän yhteinen pienhanke, jossa Tesoman asukkaita aktivoitiin yhdessä muistelemaan ja kertomaan tarinoita kaupunginosastaan. Teatteri Oiva rakensi kahden kerrostalon pihapiiriin alkutilanteen, jonka äärelle pihapiirin asukkaat ja muut tesomalaiset kokoontuivat muistelemaan yhdessä alueen historiaa. Muisteluiden ja tarinoiden perusteella syntyi soveltavaa teatteria, jossa käytiin Tesoman historiaa läpi aina 1960-luvulta nykypäivään saakka. Teatteriesityksiä pidettiin vuoden 2011 aikana yhteensä neljä samojen kerrostalojen pihapiirissä kuin aikaisemmat muisteluhetketkin. Sekä tarinankerrontavaihe että teatteriesitykset saivat aikaan nostalgiantunteita. Jatkossa pienhankkeessa saatuja kokemuksia erilaisista toimintatavoista hyödynnetään teatteriproduktiota toteuttavan Oiva-ryhmän muussa työssä. Tesoman kiertävät tarinat kokosi alueen asukkaita yhteen muistelemaan. / Kuva: Jukka Laajakallio 29

Teatteritaide oli käytössä myös Sopimusvuori ry:n Valon etsijät -kiertueessa. Mielenterveysongelmat ovat Suomessa olleet jo vuosia kasvussa, mutta mielenterveyspotilaan elämää ei juurikaan kukaan ulkopuolinen tunne. Tällöin myös mielenterveyspotilaisiin kohdistuvat ennakkoluulot ovat edelleen hyvin vahvoja sairauden yleisyydestä huolimatta. Valon etsijät -kiertueessa mielenterveyskuntoutujat laativat runoja, joiden pohjalta syntyi ammattikoreografin avulla Valon etsijät -esityskokonaisuus. Tämä musiikillinen runoesitys nähtiin yhteensä kahdeksan kertaa vuoden 2011 aikana. Esitykset olivat pääosin Hervannassa, mutta myös Nekalassa. Teatteriesityksen lisäksi runojen pohjalta rakentui kuvataidenäyttely. Runot julkaistiin 110-sivuisessa Kaarisillan kantamaa-runokirjassa. Runoihin perustuva taidenäyttely oli esillä Hervannan kirjastossa maaliskuussa 2011. Valon etsijät -kiertue on herättänyt erittäin paljon mielenkiintoa myös Euroopan unionin tasolla, ja pienhanke nostettiin tämän vuoksi yhdeksi esimerkiksi loistavasta Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamasta ruohonjuuritason toiminnasta, sillä pienhankkeen ansiosta mielenterveyskuntoutujat saivat mahdollisuuden tuoda oman äänensä kuuluville. Pienhankkeessa kokeiltu uusi taideterapiamuoto oli menestys, sillä ennen ei ole kokeiltu esitellä tuloksia yhdistyksen omaa väkeä ja mielenterveyskuntoutujien omaisia laajemmalle yleisölle. Toiminta on selkeästi voimistanut mielenterveyskuntoutujia, ja tämänkaltaista taideterapiatoimintaa aiotaan jatkossakin toteuttaa kulttuurituottaja-koreografin ohjauksessa. Valon etsijät -kiertue Sopimusvuori ry Tavoite: Uudenlainen taidekuntoutusohjelma, jossa mielenterveyskuntoutujien runoja tuodaan julki laajemmalle yleisölle. Tulokset: Runoista syntyi runokirja Kaarisillan kantamaa, runoista muotoutui myös esitys ja taidenäyttely. Mielenterveyskuntoutujat saivat tästä uudenlaista voimaa ja tällaista toimintamallia aiotaan jatkaa myös myöhemmin. Milloin: 1.10.2010 31.5.2011 Missä: Hervanta Budjetti: 3.830 euroa Toteuma: 3.908,42 euroa 30

Yksinäisyyden ja syrjäytyneisyyden poistaminen Pirkanmaan Sininauha ry:n käytössä Kaukajärvellä on Vilusen kartanossa toimiva Sininauhakoti, jonka tehtävänä on tukea ja majoittaa päihdeongelmista kärsiviä miehiä. Sininauhakodin ympärille on rakennettu Tampere yhdessä -projektin avulla minigolf-alue, jota syrjäytymisvaarassa olevat miehet ovat pitäneet kunnossa. Minigolf-alue on kaikkien ihmisten käytössä ilmaiseksi, ja tätä mahdollisuutta on toivottu ihmisten hyödyntävän. Elävä minigolf-alue Vilusen kartanon mailla osaltaan integroi syrjäytyneitä miehiä takaisin yhteiskuntaan. Minigolfin lisäksi Vilusen kartanon mailla on järjestetty tapahtumia, joiden tavoitteena on ollut saada Kaukajärven kaupunginosan asukkaita paikalle. Osallistuminen tapahtumatoimintaan on ollut pienempää kuin oli toivottu, mutta pieniä onnistumisen tuloksia on syntynyt. Pirkanmaan Sininauha ry järjesti Kaukajärven kesätapahtumat sekä Makkaraa ja minigolfia -nimiset tapahtumat vuosina 2011 2012. Osallistumisen ongelma on koskettanut Kansallisen Lastenliiton pienhanketta Lasten kanssa: Pienhankkeessa tavoitteena oli saada ikäihmisiä avun tarpeessa olevien lapsiperheiden tukihenkilöksi. Tämä ehkäisevä tukitoiminta ei kuitenkaan saanut tuulta alleen, sillä pienhanke jouduttiin keskeyttämään alhaisen mielenkiinnon vuoksi. Vastaavaa ongelmaa ei sen sijaan ollut Yhdessä Selviytymisen Tuki ry:n järjestämässä juttelutoiminnassa. Juttelutori osoittautui menestyksekkääksi tavaksi tavoittaa yksinäisyydestä kärsiviä: perisuomalaisen kulttuurin ongelmakohtana on puhumattomuus. Hervannan kauppakeskuksessa keskelle kiireisintä kauppa-aikaa järjestetty Juttelutori kokosi yhteen vapaaehtoisia juttelijoita eri yhteistyökumppanien kautta. Suomessa erityisesti on ollut menestystarinana elävä kirjasto -toiminta, jossa on voinut lainata tietyn aihealueen ihmisen jutteluseurakseen. Verrattuna elävä kirjasto -toimintaan Juttelutorin vapaaehtoiset keskustelivat siitä, mistä vastapuoli itse halusi puhua. Pienhankkeen toiminta jakautui kahteen osaan, joista ensimmäinen pidettiin vanhusten viikon yhteydessä lokakuussa ja toinen osuus kerran viikossa marras joulukuun ajan 2012. Aikataulullisesti Juttelutori järjestettiin eläkeläisten aktiivisimman kauppa-ajan mukaan, joka on klo 10 14 palvelubussin aikataulun vuoksi. Kaiken kaikkiaan Juttelutorilla käytiin yhteensä 1130 keskustelua, joista osa oli minuutin pituisia, osa tunteja, osa kahdenkeskeisiä ja osa ryhmäkeskusteluja. Juttelutorin yhteydessä järjestettiin myös oheisohjelmaa, kuten tuolijumppaa ja musiikkihetkiä. Juttelutori keräsi erittäin paljon huomiota myös niiltä ihmisiltä, jotka eivät ehtineet jutella mutta halusivat kuitenkin kehua toiminnan tärkeyttä. Juttelutoritoimintaa saatetaan jatkossa toteuttaa muun muassa vanhusten viikon yhteydessä. 31