MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS

SALON KAUPUNKI MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29948

Raportti 1 (12) Syvälä Riitta/ Pekka Raukola Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 1.2 Projektin organisaatio... 1 1.3 Käsitteitä... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA SEN NYKYTILA... 1 2.1 Yleiskuvaus... 1 2.2 Valuma-alueet ja reitit... 1 2.3 Maaperä, topografia ja maankäyttö... 1 3 HYDROLOGINEN TARKASTELU... 3 3.1 Maankäytön muutos Tehdaskadun varrella... 3 3.1.1 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun... 4 3.1.2 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet... 4 3.2 Hulevesitulvariskien hallinta Meriniityn teollisuusalueella... 5 4 SUOSITUKSET HULEVESIEN HALLINNALLE... 7 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet... 7 4.2 Suositukset tonttikohtaiselle hulevesien hallinnalle... 7 4.3 Suositellut kaavamääräykselle... 8 4.4 Suositukset yleisien alueiden hulevesien hallinnalle... 9 4.5 Suositukset Meriniityn tulvaongelmien hallinnalle... 9 5 YHTEENVETO... 9 5.1 Suunnittelualueen kuvaus... 9 5.2 Tuleva maankäyttö ja sen aiheuttamat hydrologiset muutokset... 10 5.3 Hulevesitulvariskien hallinta Meriniityn teollisuusalueella... 10 5.4 Suositukset hulevesien hallille Tehdaskadun asemakaava-alueella... 10 5.5 Yleisien alueiden hulevesien hallintajärjestelmät... 11 5.6 Suositukset Meriniityn tulvaongelmien hallinnalle... 11 6 SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN... 11 Liitteet LIITE 1 VHT-P29948-201 Yleissuunnitelmakartta 1:5000 (A1)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS 1 JOHDANTO 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Tässä työssä on laadittu Meriniityn ja Tehdaskadun alueille hulevesiselvitys ja hulevesien hallintasuunnitelma. Alueet ovat nykyisellään rakennettua teollisuuden ja tilaa vievän kaupan aluetta. Osa Tehdaskadun alueen vanhasta teollisuusalueesta muuttuu asumiselle tarkoitetuksi alueeksi. Työn tavoitteena on ollut tarkastella muuttuvan maankäytön vaikutuksia hulevesien muodostumiseen sekä ehkäistä kasvavista hulevesimääristä aiheutuvat ongelmat. Työssä on arvioitu hulevesien hallinnan tarvetta ja esitetty kokonaisvaltaiset hallintaratkaisut ja niiden mitoitus sekä tarvittavat kaavamääräykset. Tämän työn suunnittelualue käsittää tilaajalta saadun suunnittelualueen sekä valuma-alueen, jossa on huomioitu lähiympäristöstä muodostuvat hulevedet tarvittavilta osin laajemmaltakin alueelta. 1.2 Projektin organisaatio 1.3 Käsitteitä Selvitystyö on tehty konsulttityönä :ssä, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut dipl.ins Pekka Raukola ja suunnittelijana dipl.ins Riitta Syvälä. Työn tilaaja on Salon kaupungin kaupunkisuunnittelu, jossa yhteyshenkilönä on toiminut kaavoitusarkkitehti, Tarja Pennanen. Valunnalla tarkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. 2 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA SEN NYKYTILA 2.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Salon kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä rautatiealueen lounaispuolella, Salonjoen läheisyydessä. Alueen laajuus on noin 200 ha. Suunnittelualueen päävaluma-alue on hyvin pitkälti rakennettua ympäristöä, joka sisältää huomattavan määrän vettä läpäisemätöntä asfaltti ja kattopintaa. Kuvassa 1 ja kansikuvassa on esitetty suunnittelualueen rajaus. 2.2 Valuma-alueet ja reitit Nykytilanteen valuma-alueet ja reitit määritettiin Maanmittauslaitoksen 2x2 m korkeusmallin avulla sekä ottamalla huomioon hulevesiverkoston vaikutus valuma-alueisiin. Hulevedet virtavat pääosin hulevesiviemäreitä pitkin, mutta suunnittelualueen reunoilla on myös pitkiä avo-ojaosuuksia. Suunnittelualueen päävaluma-alueen vedet purkavat Salonjokeen. Suunnittelualueen päävalumaalue sekä osavaluma-alueet sekä virtausreitit on esitetty liitekartalla 1. 2.3 Maaperä, topografia ja maankäyttö Suunnittelualue on pääosin savimaata. Topografialtaan suunnittelualue on erittäin alavaa, maaperältään pääosin savea.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (11) Kuva 1. Suunnittelualueen topografia ja maaperä (MML 2016, GKT 2016)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (11) 3 HYDROLOGINEN TARKASTELU Tehdaskadun asemakaava-alueen nykyinen maankäyttö on lähes kokonaan päällystetty. Tämä tarkoittaa että rankkasateiden aikana alueen valumakerroin on hyvin lähellä maksimia, alustavan arvion perusteella noin 0,9 1. Myös Meriniityn teollisuusalue sisältää paljon päällystettyä pintaa. Suunnittelualueen hulevesivirtaamien tarkempaa arviointia ei ole tässä selvityksessä tehty, sillä suunnitellun maankäytön muutokset eivät aiheuta merkittäviä muutoksia suunnittelualueen hulevesivirtaamiin, kuten kappaleessa 3.1.1 on esitetty. Lisäksi Meriniityn alueen tulvaongelmissa on keskitytty selvittämään maanpäällisten tulvaongelmien hallintaa tilanteissa kun merivesi on korkealla eikä hulevesiverkosto toimi asianmukaisesti. 3.1 Maankäytön muutos Tehdaskadun varrella Tulevan maankäytön (kuva 2) myötä suunnittelualueen itäkulmassa oleva Tehdaskadun vanha tehdasalue muuttuu asumiselle tarkoitetuksi alueeksi. Tuleva rakentaminen sijoittuu pienelle osalle päävaluma-aluetta, aivan päävaluma-alueen purkupisteen läheisyyteen. Leinonkadun ja Vähäjoen pohjoispuoliselle alueelle on myös osoitettu osayleiskaavassa mahdollista täydennysrakentamista. Kyseisille alueille ei ollut tämän raportin laadinnan yhteydessä kuitenkaan vielä saatavilla tarkempia maankäytön suunnitelmia. Kuva 2. Tehdaskadun pohjoispuolen asemakaava 1 Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu, valumakertoimen määrittäminen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (11) 3.1.1 Vaikutukset hulevesien määrään ja laatuun Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Suunnitellun maankäytön aiheuttamat muutokset suunnittelualueen vettä läpäisemättömien pintojen osalta on hyvin vähäinen. Asuinalueeksi muuttuva tehdasalue on jo nykyisellään suurelta osin vettä läpäisemätöntä asfaltti- ja kattopintaa, joten maankäytön muutos ei todennäköisesti lisää alueelta kertyvien hulevesien määrää. Kuvassa 3 on esitetty nykyistä maankäyttöä. Kuva 3. Nykyinen maankäyttö (paikkatietoikkuna, 2016) 3.1.2 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Tehdaskadun alueen muuttaminen asutuksen alueeksi ei todennäköisesti kasvata hulevesien muodostumisen määrää. Alueen mahdollisesti tulvaongelmat johtuvat todennäköisesti meriveden ajoittaisesta nousemisesta, jolloin hulevesiviemärit padottavat. Hulevesien hallintatoimenpiteillä voidaan kuitenkin vähentää nykyisen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (11) hulevesiverkoston välityskapasiteettiin liittyvää nykyistä kuormitusta ja Salonjoen laadullista kuormitusta. Hulevesien hallinnan lähtökohtana tulisi olla minimoida hulevesien muodostumista ja niistä aiheutuvaa laatuhaittaa. Hallinnan yleinen periaate on suosia hulevesiä viivyttäviä ja käsitteleviä ratkaisuja sekä mahdollisuuksien mukaan johtaa hulevesiä avouomissa, näkyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa järjestelmissä. Järjestelmillä pyritään samalla hulevesien hallittuun tulvimiseen, joka auttaa pienentämään rakennettujen alueiden tulvariskejä. Hulevesien hallinnan suositukset ilmenevät myös lainsäädännössä. Uudistuneessa maankäyttö- ja rakennuslaissa (1999/132) on esitetty hulevesien hallinnan yleisiksi tavoitteiksi muun muassa kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaava-alueella (103 c ). 3.2 Hulevesitulvariskien hallinta Meriniityn teollisuusalueella Meriniityn alavalla alueella ilmenee tilaajalta saatujen lähtötietojen perusteella usein tulvia, kun merivesi on korkealla ja samaan aikaan ilmenee rankkasateita. Tällöin hulevesiviemärit pysty johtamaan sadevesiä pois aiheuttaen veden lammikoitumista. Suunnittelualueelle tehtiin paikkatietoanalyysien avulla tarkastelu, jossa selvitettiin suunnittelualueen merkittävimmät maastopainanteet, joista vesi ei pääse painovoimaisesti poistumaan mikäli hulevesiviemärit eivät vedä. Painanteet on esitetty liitekartassa 1. Tulvatilanteissa kadut ja katujen mahdolliset reunaojat tulisi toimia ensisijaisina tulvareitteinä. Meriniityn alueella sijaitsee kuitenkin kohteita, joissa katu ei vietä tasaisesti Salonjokeen saakka (kuvat 4 ja 5). Kyseisillä alueilla tulvavedet jäävät katualueille. Saatavilla olleiden tietojen perusteella havaitut maastonpainanteet sijaitsevat kuitenkin alueilla, joissa vesien ajoittainen seisominen ei aiheuta merkittävää haittaa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (11) Kuva 4. Myllojankadun pituusleikkaus (MML 2mx2m) Kuva 5. Perämiehenkadun pituusleikkaus (MML 2mx2m)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (11) 4 SUOSITUKSET HULEVESIEN HALLINNALLE 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallinnan lähtökohdaksi suositellaan minimoida hulevesien muodostumista ja ehkäistä niihin kohdistuvaa haittaa. Näihin tavoitteisiin pyritään hallitsemalla hulevesiä alla esitetyn prioriteettijärjestyksen mukaisesti. Priorisointi vastaa vuonna 2012 julkaistun valtakunnallisen Hulevesioppaan ohjeita. Yleisten periaatteiden mukainen käsittelyjärjestys on seuraava: I. Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa II. Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan (hulevesien käyttö ja maahan imeyttäminen) III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja hidastavalla järjestelmällä (suodattaminen maassa ja maan pinnalla) IV. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista (viivyttäminen avouomissa) V. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Tyypillisesti hulevesien hallinnalle esitetään monivaiheista ja hajautettua hallintajärjestelmää, jolla tavoitellaan sekä hulevesien laadun että määrän tehokasta hallintaa. Lisäksi tavoitteena on usein kannustaa luonnonmukaisten, maanpäällisten ja esteettisesti miellyttävien ratkaisujen käyttöön. Hulevesien hallinta suositellaan alkavan hajautetusti hulevesien syntypaikalta, tonttien sisältä, ja päättyvän yleisillä alueilla sijaitseviin keskitettyihin hulevesien hallintajärjestelmiin, joissa hulevesien määrälliselle hallinalle on enemmän tarjolla tilaa. Tämän työn suunnittelualue sijaitsee hyvin lähellä purkuvesistöä, joten varsinaisia suunnittelualueen yleisien alueiden hallintajärjestelmiä ei esitetä. Niistä annetaan seuraavissa kappaleissa kuitenkin suosituksia tulevia maankäyttöhankkeita ajatellen. 4.2 Suositukset tonttikohtaiselle hulevesien hallinnalle Tonttikohtaisilla hulevesijärjestelmillä hallitaan tyypillisesti kohtalaisen usein toistuvia rankkasateita, sillä suurien hulevesimäärien viivyttäminen edellyttää usein paljon tilaa. Tonttikohtaisien järjestelmien mitoituksessa esitetään täydennysrakentamisen alueilla 1 m 3 / 100 vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysvaatimus on tyypillinen monien kuntien käyttämä korttelikohtainen viivytysvaatimus ja se vastaa 10 mm sademäärän viivyttämistä, eli noin kerran viidessä vuodessa toistuvaa 15 min pituista sadetapahtumaa. Mitoitus esitetään kohdistettavan vain muutos- ja uudisrakentamiselle, eli olemassa oleva maankäyttö vaikuttaisi mitoitukseen. Tyypillisesti korttelikohtaisen hulevesirakenteen tulee tyhjentyä viimeistään 12 h tunnin kuluttua täyttymisestään, jotta viivytystilavuus olisi käytettävissä seuraavalla sadetapahtumalla. Tehdaskadun asemakaava-alueelle hulevesien hallintajärjestelmiksi soveltuu saatavilla olleiden tietojen perusteella mm. maanpäälliset viherpainanteet, kattovesisäiliöt. Lisäksi autokatoksissa on mahdollista käyttää viherkattoja. Alustavien tietojen perusteella maanalaisia viivytyskennostoja on myös mahdollista sijoittaa tontille. Hulevesiä imeyttäviä ratkaisuja ei kuitenkaan

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (11) suositella kohteen savisen maaperän vuoksi. Suositeltavista ratkaisuvaihtoehdoista on esitetty esimerkkikuvat liitekartassa 1 ja viitteellinen yleissuunnitelma kuvassa 6. Tonttikohtaisia hulevesisuunnitelmia tulee tarkentaa jatkosuunnittelussa. Kuva 6. Viitteellinen yleissuunnitelma hulevesijärjestelmien sijoittumisesta ja alustavasti mitoituksesta sekä tulvareiteistä. Suunnitelma lähinnä kuvastaa kappaleessa 4.2 esitetyn mitoituksen mukaisen hulevesijärjestelmien maksimitilantarvetta, mikäli hulevesien hallinta toteutetaan maanpäällisillä järjestelmillä ja koko tontti rakennetaan vettä läpäisemättömäksi. Hallintajärjestelmien sijoittuminen on hyvin vapaata ja riippuu pitkälti tulevan maankäytön tarkemmista suunnitelmista, kuten pysäköintialueiden ja rakennuksien sijoittumisesta. Asemakaava-alue sijaitsee hyvin lähellä purkuvesistöä, jossa ei ole saatavilla olleiden tietojen perusteella luontoarvoja, joten hulevesien hallinta ei ole Tehdaskadun asemakaava-alueella välttämätön. 4.3 Suositellut kaavamääräykselle Tonttikohtaiselle hulevesien hallinnalle esitetään seuraavaa kaavamääräystä: Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Määräys koskee vain kokonaan uutta rakentamista sekä laajennusrakentamista. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (11) 4.4 Suositukset yleisien alueiden hulevesien hallinnalle Tonttikohtaisen hulevesien hallinnan lisäksi hulevesien määrällistä hallintaa voidaan tehokkaasti toteuttaa yleisillä alueilla, joissa on runsaammin tilaa hulevesien viivytykselle. Purkuvesistön läheisyydestä johtuen suunnittelualueen sisälle ei esitetä yleisien alueiden hulevesijärjestelmiä. Kuitenkin esimerkiksi Vähäjoen mahdollisia tulvaongelmia on mahdollista hallita tehokkaasti uoman yläjuoksulla. Mikäli jatkossa tulevaa maankäyttöä suunnitellaan valuma-alueiden yläjuoksulle, on suositeltavaa että hulevesiä hallitaan asianmukaisesti myös yleisillä alueilla. 4.5 Suositukset Meriniityn tulvaongelmien hallinnalle 5 YHTEENVETO Hulevesien vähentämisen, viivyttämisen ja perinteisen johtamisen lisäksi tulee erityistilanteita varten huomioida hulevesien tulvareitit. Niillä turvataan hulevesien hallittu johtaminen ja rakenteiden kuivana pysyminen tilanteissa joissa hulevesiviemäriverkon ja hallintamenetelmien kapasiteetti ylittyy. Yksinkertaisimmillaan tulvareittejä voidaan muodostaa esimerkiksi käyttämällä yhtenäisiä reunakiveyksiä, jolloin hulevedet pysyvät tiettyyn rajaan asti katualueella. Myös pihojen kaltevuudet tulee suunnitella siten, että valumasuunnat ovat poispäin rakennuksista ja kaltevuudet riittävät hulevesien sujuvaan pintajohtamiseen. Katualueelta tulvavedet tulisi pyrkiä johtamaan maaston painanteisiin tai ojiin, joissa hulevedet eivät aiheuta aineellisia vahinkoja eivätkä haittaa alueiden käyttöä muuten kuin hetkellisesti. Meriniityn alueella sijaitsee kuitenkin kohteita, joissa katu ei vietä tasaisesti Salonjokeen saakka. Kyseisillä alueilla on mahdollista rakentaa erillisiä maanpäällisiä tulvauomia Salonjokeen, mikäli katujen varsilla on riittävästi tilaa. Yksinkertaisimmallaan tulvauomana toimii kadun reunaoja, mutta rakennetulla alueella katualueiden muokkaaminen on usein kallista. Valtaosa Meriniityn painanteista sijaitsee kuitenkin saatavilla olleiden tietojen perusteella paikoissa, joissa vesien ajoittainen seisominen ei aiheuta merkittävää haittaa. Mikäli painanteiden yhteydessä kuitenkin sijaitsee tärkeitä rakenteita kuten muuntajia, tai painanteiden hetkellinen täyttyminen katkaisee tärkeitä tieyhteyksiä, on tulvaherkkien kohteiden läheisyyteen mahdollista sijoittaa esim. pumppuja, joiden avulla tärkeitä alueita voidaan pitää kuivana. Liitekartan 1 painanneanalyysin tulokset mahdollistavat tulvaherkkien kohteiden tunnistamisen jo ennakolta. Meriniityn alueella sijaitsee myös huomattava määrä vettä läpäisemätöntä pintaa. On mahdollista että myös alueen hulevesiverkostossa on pullonkauloja, jotka aiheuttavat tulvaongelmia. Hulevesiverkoston mahdollisien pullonkaulojen selvittäminen edellyttäisi hulevesien mallinnusta. 5.1 Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Salon kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä rautatiealueen lounaispuolella, Salonjoen läheisyydessä. Alueen laajuus on noin 200 ha. Hulevedet virtaavat pääosin hulevesiviemäreitä pitkin, mutta suunnittelualueen reunoilla on myös pitkiä avo-ojaosuuksia. Suunnittelualueen päävaluma-alueen vedet purkavat Salonjokeen. Suunnittelualue on pääosin

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (11) savimaata. Topografialtaan suunnittelualue on erittäin alavaa, maaperältään pääosin savea. 5.2 Tuleva maankäyttö ja sen aiheuttamat hydrologiset muutokset Tulevan maankäytön myötä suunnittelualueen itäkulmassa oleva Tehdaskadun vanha tehdasalue muuttuu asumiselle tarkoitetuksi alueeksi. Tuleva rakentaminen sijoittuu pienelle osalle päävaluma-aluetta, aivan päävaluma-alueen purkupisteen läheisyyteen. Leinonkadun ja Vähäjoen pohjoispuoliselle alueelle on myös osoitettu osayleiskaavassa mahdollista täydennysrakentamista. Kyseisille alueille ei ollut tämän raportin laadinnan yhteydessä kuitenkaan vielä saatavilla tarkempia maankäytön suunnitelmia. Suunnitellun maankäytön aiheuttamat muutokset suunnittelualueen vettä läpäisemättömien pintojen osalta on hyvin vähäinen. Asuinalueeksi muuttuva tehdasalue on jo nykyisellään suurelta osin vettä läpäisemätöntä asfaltti- ja kattopintaa, joten maankäytön muutos ei todennäköisesti lisää alueelta kertyvien hulevesien määrää. Alueen nykyiset mahdolliset tulvaongelmat johtuvat todennäköisesti meriveden ajoittaisesta nousemisesta, jolloin hulevesiviemärit padottavat. Myös hulevesiviemärit saattavat olla ahtaita. Hulevesien hallintatoimenpiteillä voidaan vähentää nykyisen hulevesiverkoston välityskapasiteettiin liittyvää nykyistä kuormitusta ja Salonjoen laadullista kuormitusta. 5.3 Hulevesitulvariskien hallinta Meriniityn teollisuusalueella Meriniityn alavalla alueella ilmenee tilaajalta saatujen lähtötietojen perusteella usein tulvia, kun merivesi on korkealla ja samaan aikaan ilmenee rankkasateita. Tällöin hulevesiviemärit eivät pysty johtamaan sadevesiä pois aiheuttaen veden lammikoitumista. Suunnittelualueelle tehtiin paikkatietoanalyysien avulla tarkastelu, jossa selvitettiin suunnittelualueen merkittävimmät maastopainanteet, joista vesi ei pääse painovoimaisesti poistumaan mikäli hulevesiviemärit eivät vedä. Painanteet on esitetty liitekartassa 1. Tulvatilanteissa kadut ja katujen mahdolliset reunaojat tulisi toimia ensisijaisina tulvareitteinä. Meriniityn alueella sijaitsee kuitenkin kohteita, joissa katu ei vietä tasaisesti Salonjokeen saakka. Kyseisillä alueilla tulvavedet jäävät katualueille. Saatavilla olleiden tietojen perusteella havaitut maastonpainanteet sijaitsevat kuitenkin alueilla, joissa vesien ajoittainen seisominen ei aiheuta merkittävää haittaa. 5.4 Suositukset hulevesien hallille Tehdaskadun asemakaava-alueella Tehdaskadun asemakaava-alueelle hulevesien hallintajärjestelmiksi soveltuu saatavilla olleiden tietojen perusteella mm. maanpäälliset viherpainanteet, kattovesisäiliöt. Lisäksi autokatoksissa on mahdollista käyttää viherkattoja. Alustavien tietojen perusteella maanalaisia viivytyskennostoja on myös mahdollista sijoittaa tontille. Hulevesiä imeyttäviä ratkaisuja ei kuitenkaan suositella kohteen savisen maaperän vuoksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (11) Hallintajärjestelmien sijoittuminen asemakaava-alueen sisällä on hyvin vapaata ja riippuu pitkälti tulevan maankäytön tarkemmista suunnitelmista, kuten pysäköintialueiden ja rakennuksien sijoittumisesta. Asemakaava-alue sijaitsee hyvin lähellä purkuvesistöä, jossa ei ole saatavilla olleiden tietojen perusteella luontoarvoja, joten hulevesien hallinta ei ole Tehdaskadun asemakaava-alueella välttämätön. 5.5 Yleisien alueiden hulevesien hallintajärjestelmät Purkuvesistön läheisyydestä johtuen suunnittelualueen sisälle ei esitetä yleisien alueiden hulevesijärjestelmiä. Kuitenkin esimerkiksi Vähäjoen mahdollisia tulvaongelmia on mahdollista hallita tehokkaasti uoman yläjuoksulla. Mikäli jatkossa tulevaa maankäyttöä suunnitellaan valuma-alueiden yläjuoksulle, on suositeltavaa että hulevesiä hallitaan asianmukaisesti myös yleisillä alueilla. 5.6 Suositukset Meriniityn tulvaongelmien hallinnalle Meriniityn alueella sijaitsee kuitenkin kohteita, joissa katu ei vietä tasaisesti Salonjokeen saakka. Kyseisillä alueilla on mahdollista rakentaa erillisiä maanpäällisiä tulvauomia Salonjokeen, mikäli katujen varsilla on riittävästi tilaa. Yksinkertaisimmallaan tulvauomana toimii kadun reunaoja, mutta rakennetulla alueella katualueiden muokkaaminen on usein kallista. Mikäli painanteiden yhteydessä sijaitsee tärkeitä rakenteita kuten muuntajia, tai painanteiden hetkellinen täyttyminen katkaisee tärkeitä tieyhteyksiä, on tulvaherkkien kohteiden läheisyyteen mahdollista sijoittaa esim. pumppuja, joiden avulla tärkeitä alueita voidaan pitää kuivana. 6 SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN Leinonkadun ja Vähäjoen pohjoispuoliselle alueelle on myös osoitettu osayleiskaavassa mahdollista täydennysrakentamista. Kyseisille alueille ei ollut tämän raportin laadinnan yhteydessä kuitenkaan vielä saatavilla tarkempia maankäytön suunnitelmia. Jatkosuunnittelussa suositellaan huomioimaan hulevesien hallinta myös kyseisillä alueilla, kun tulevan maankäytön suunnitelmat tarkentuvat. Hulevesien hallinnan suunnittelu suositellaan otettavan mukaan varhaisessa vaiheessaa kaavoitusta. Tehdaskadun asemakaavan tonttikohtaisista hulevesijärjestelmistä tulee laatia tarkennetut suunnitelmat jatkosuunnitelussa kun tuleva maankäyttö tarkentuu. Meriniityn alueen hulevesiverkostossa saattaa olla myös pullonkauloja, jotka aiheuttavat tulvaongelmia. Hulevesiverkoston mahdollisien pullonkaulojen selvittäminen edellyttäisi hulevesien mallinnusta. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Tarkastanut: Laatinut: Pekka Raukola projektipäällikkö, dipl.ins Riitta Syvälä projektipäällikkö, dipl.ins Pekka Raukola projektipäällikkö, dipl.ins