Leader-tapaaminen 29.- 30.11.2010 Technopolis, Helsinki SYITÄ LEADER IN VOIMISTAMISEEN Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos YTR:n pääsihteeri SYTY ry:n puheenjohtaja
Leaderin vähättelyn keinot 1/2 Leader on EU:n väline. Jos EU hylkää sen tai vähentää painoarvoa, ei voida mitään Asiat voidaan hoitaa olemassa olevien organisaatioiden kautta Päällekkäisjärjestelmä - etenkin yrityshakkeissa -, joka tuottavuushankkeen aikana voitaisiin poistaa Tårta på tårta -toimintaa suhteessa Elykeskukseen Tulevien vahvempien kuntien kautta kehittäminen hoidetaan demokraattisemmin
Leaderin vähättelyn keinot 2/2 Maatalouden välttämättömät rahoitustarpeet hoidetaan ensin, sitten maaseututarpeet Leader rahoittaa hippaleikkejä (Heinäluoma) Tarvitaan suuria hankkeita, ei pienten hankkeiden sälää Leader on vaikea metodi kunnallishallinnolle Leader on ison maaseutuohjelman pieni osa Aluepolitiikka ei tunnusta Leaderia
Syitä Leaderin voimistamiseen 1/2 - ei ole itseisarvo vaan mahdollisuus Soveltuu Suomeen Kokoaa monenlaisia voimia eli on aito horisontaalinen väline Aktivoi ja mobilisoi hyvin Saatu tuloksia rajoitteina byrokratia sekä alkuaikojen pilotti- ja pienhankeluulottelu
Syitä Leaderin voimistamiseen 2/2 Leader lisää toimijoiden omaehtoisuutta ja uskottavuutta, entä ulkoapäin nähtynä? Odotukset toimintaryhmätyötä kohtaan kasvavat vai kasvavatko? Monilla alueilla Leader on merkittävä/merkittävin maaseudun kehittämisen väline
Toimintaryhmätyön tulevaisuuden rakentamisen lähtökohdat 1/4 Vaikeuttavia tekijöitä: EU:n "maaseutupolitiikka" menossa yhä selvemmin vanhan paradigman suuntaan Poliittishallinnollinen tietoisuus toimintaryhmätyöstä on edelleen vähäinen. Enemmän poliittista viestiä toimijoilta Hyvin harvat virkamiehet ja luottamushenkilöt tuntevat ohjelmapolitiikan keinoja omakohtaisesti. Ohjelma- ja hanketyön byrokraattisuus syö myös toimintaryhmän uskottavuutta.
Vaikeuttavia tekijöitä: 2/4 Toimintaryhmätyön omaksumista ja hyväksyntää hidastaa puolueiden tapa vältellä keinoista puhumista. Yhteisestä hyvästä vilpittömästi kiinnostuneita ei ole kovin runsaasti ja osaamisessa on parannettavaa. Yritysten, yhdistysten ja yksittäisten henkilöiden sovittuja työnjakoja kehittämistyön edistämiseksi on liian vähän. Julkinen sana ja poliitikot puhuvat uuden ohjelmakauden yhteydessä vain maatalouden tarpeista, Leaderia tuskin mainitaan lainkaan.
Toimintaryhmätyön tulevaisuuden rakentamisen lähtökohdat 3/4 Helpottavia tekijöitä: Työtä tehdään koko maassa Toimintaryhmätyön piirissä on paljon toimijoita aivan liian hiljaisia vain Toimintaryhmätyön avulla hoidettavia tehtäviä tulee lisää Leader on toimiva linkki kansalaistoiminnan ja viranomaistoiminnan välillä ja palvelee kaikkia väestöryhmiä
Helpottavia tekijöitä: 4/4 Maaseudun kehittämisyhdistys on tarvittavan monipuolinen lähtökohta moneen ponnistukseen. Leader-ryhmien ja kuntien suhteet ovat kehittyneet hyvin Kansainvälisellä menestymisellä on mainosarvoa kotimaisessa politiikassa, vai onko sittenkään? EU:n rakennerahastopolitiikassa paikallinen kehittäminen(leader) on alkanut nousta
Mitä tehdä?1/2 - Tekijöinä Leader-ryhmät, MMM, YTR, SYTY, kunnat, EU 1. Hanketyön hyvä hoitaminen 2. Jäsenmäärän kasvattaminen tärkeää, vaikka ei ole kyse etujärjestöstä 3. Avoimuus ja monipuolisuus työtavan ilmiasuksi, enemmän julkisuutta 4. Poliittinen vaikuttaminen joka tasolla välttämätöntä, muun muassa vahva osallistuminen maakunnallisen maaseutuäänen voimistamiseen 5. Toiminta-alueen rajojen, sekä oman työn ja tulosten arvioiminen kriittisesti ja työtä tarkistaen 6. Kehittämisyhdistyksen vastuu- ja tehtäväkentän laajentaminen
Mitä tehdä? 2/2 - Tekijöinä Leader-ryhmät, MMM, YTR, SYTY, kunnat, EU 7. Omarahoituskeinojen pohdinta ja käyttöönotto 8. Avoimen keskustelun käynnistäminen kylillä hoidettavista tehtävistä ja niiden hoitajista 9. Toimintaryhmien yhteistyön lisääminen 10. Laajojen valtakunnallisten teemaohjelmien pystyttäminen 11. Euroopan unioni määrittää Leader-metodille pysyvän aseman maaseutupolitiikan monipuolisena ja kehityskelpoisena välineenä 12. Lisää kv-toimintaa: yhteyksiä hankkeiden avulla ja määrätietoista vaikuttamista ELARDissa ja ERA:ssa.