JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ. -kävijäkyselyn analyysi. Johdanto

Samankaltaiset tiedostot
Kutsu päättäjä ulos - kampanjan yhteydessä tehdyn ulkoilukyselyn tulokset valtakunnallisesti

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Polku luontoon. Liikuttava luonto, luontoliikunnan suunnittelutyökalu. Näkökulmia yhdenvertaisen luontoliikunnan edistämiseen

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset

Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Vastaajat. Yhteensä 351 vastaajaa. 61 % vastaajista Laajavuoressa vähintään kuukausittain käyviä jyväskyläläisiä.

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Kaakkois-Suomen retkeilykulttuurihanke. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö. Kävijäkyselytulokset 2013

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

TAKUULLA LIIKUNTAA. Mikko Salasuo, Tiina Hakanen, Sami Myllyniemi

Haastattelututkimus Myllypuron alueen metsien käytöstä ja arvostuksista. } ME145-kurssi 2013

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv

Polku luontoon Retkeilyreittien matkailukäyttö -seminaari, Petäjävesi. Riikka Mansikkaviita, Metsähallitus Luontopalvelut

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

Maastopyöräpolku Helsingin Keskuspuistoon

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

Teemakysely: Liikenneväylät, puistot, yleiset alueet ja liikuntapaikat, 2019

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

TOIMINTASUUNNITELMA yhdessä...

Asukaskysely Tulokset

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Kävely ja pyöräily yhteiskunnan voimavarana. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Metsien monikäyttö ja PEFC

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Vihdin kunnan kävelyä ja pyöräilyä palveleva kartasto

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Selvitys eteläpohjalaisten liikunta-aktiivisuudesta ja tyytyväisyydestä liikuntapalveluihin ja -paikkoihin Hannu Tuuri, Marja Katajavirta

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Katsauksia tuloksiin

LIIKUNTALATURIN KÄYTTÄJÄKYSELYN RAPORTTI

Arvioi seuraavia väittämiä. Puistojen äänimaisemaan sopivat äänet

Yhteenvetoa NUORISOPALVELUT. Vastaajien kokonaismäärä: 29

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus

Asukaskysely helmi-maaliskuussa 2016 SVEITSI-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN TULEVAISUUS

KANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti

Polku luontoon. kehittämistoiminnan esittelyä ja taustaa. Metsähallitus Luontopalvelut, SoveLi ry

Tekn.ltk ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

VIRKISTYS Virkistysarvot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Eiranrannan ja Kaivopuiston rantatien matkailututkimus 2017

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Harrastusten vaikutus koulumenestykseen

KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)

Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Kyselyn perusteella voidaan todeta Aurinkoisen asiakkaiden oleva pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja kohteluun Aurinkoisessa.

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8060/ /2013

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio:

JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ -kävijäkyselyn analyysi Johdanto Jyväskylän maalaiskunnan liikuntapalvelut toteutti syksyllä 24 kyselyn Touruvuoren, Savonmäen ja Jääskelän alueiden käytöstä. Kyselyssä sovellettiin Metsäntutkimuslaitoksen kehittämää lomaketta. Tarkoituksena oli selvittää käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä näistä kolmesta maalaiskunnan merkittävästä liikunta-, ulkoilu- ja virkistysalueesta. Kysymyksenasettelu mahdollistaa alueiden käytön keskinäisen vertailun, mitä voidaan hyödyntää kun profiloidaan ja suunnitellaan näiden alueiden käyttöä jatkossa. Tämä analyysi keskittyy Jääskelän alueen käytön yksityiskohtien valaisemiseen. Jääskelää koskevien tulosten esittely on analyysissa keskeistä. Kuitenkin käytön yksityiskohtia eriteltäessä on hyödynnetty käsityksiä Touruvoren ja Savonmäen käyttöön liittyen. Näin on saatu kuva Jääskelän alueen käyttäjien käsityksistä ja niistä erityispiirteistä mitä tämän alueen käyttöön sisältyy verrattaessa pidemmälle rakennettuihin (esim. valaistut ulkoilureitit) Touruvuoren ja Savonmäen liikkumisympäristöihin. Jääskelän käytön kyselylomakkeita jaettiin pääasiassa Jääskelässä alueen käyttäjille sekä postilaatikkojakeluna lähialueiden asukkaille Kanavuoreen ja Oravasaareen. Kyselyn tuloksia tulee siis tulkita ennen kaikkea alueen käyttäjien näkemyksinä ja toiveina. Jonkin verran lomakkeita oli myös saatavana kunnan eri toimipisteissä (Vaajakosken kirjasto, kirjastoauto sekä yhteispalvelupisteet). Lomakkeita saatiin takaisin 167 kappaletta. Vastauksia tarkasteltaessa ja tuloksia luettaessa on hyvä pitää mielessä, että kyse on subjektiivisista näkemyksistä, käyttäjien omista kokemuksista sekä mielipiteistä. Sellaisenaankin kysely tarjoaa arvokasta tietoa Jääskelän alueen käytöstä, varsinkin kun alueen käyttöä ei ole aiemmin tällä tavoin tarkasteltu. Kyselyn tulokset Vastaajat Vastaajista enemmistö oli naisia (56 ). Suurin osa asuu Vaajakosken alueella, sillä 7 prosenttia vastaajista ilmoitti asuvansa Vaajakosken Jyskän Haapaniemen Oravasaaren alueella. Kaiken kaikkiaan 78 prosenttia vastaajista asui maalaiskunnassa ja 18 prosenttia Jyväskylässä. Vastaajista 75 prosenttia sijoittuu ikäluokkaan 31-65 vuotiaat. Jääskelään tullaan pääasiassa omalla autolla (83 ). Tulijat käyttävät myös jonkin verran polkupyörää (31 ) ja osa saapuu alueelle myös kävellen (27 ). Jääskelään tullaan useimmiten oman perheen kanssa (62 ). Myös ystävien seurassa tullaan usein (49 ). Ainakin joskus alueella vierailee yksin 43 prosenttia vastaajista. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Jääskelään tulokumppani 7 6 5 3 2 1 Perhe Ystävät Yksin Harrastusporukka Työyhteisö Jääskelän käyttö Alueen käyttö on ympärivuotista. Kun tarkastellaan yksittäisten kävijöiden käytön ajankohtaa, niin huomataan, että luokassa kerran viikossa tai useammin Jääskelää käytetään hieman enemmän kesällä ja keväällä (n. ) kuin syksyllä ja talvella (n. 33 ). Erot ovat pieniä, joten yleensä ottaen käyttö jakautuu melko tasaisesti ympäri vuoden. Vastaajilta kysyttiin mitä he pitävät tärkeänä vieraillessaan Jääskelän alueella. Seuraavassa kuviossa (kuvio 2) on esitetty kuusi Jääskelän käytön suhteen tärkeimmäksi koettua tekijää. Vertailun vuoksi taulukossa näkyvät myös Savonmäen ja Touruvuoren vastaavat arvot. Jääskelässä vaihtoehdoista tärkeimmäksi nähtiin luonnon kokeminen, jonka koki erittäin tärkeäksi 76 prosenttia vastaajista. Savonmäessa ja Touruvuoressa koettiin kunnon ylläpitäminen tärkeimmäksi (Savonmäessä 7 ja Touruvuoressa 71 ). Liittessä 1 on esitetty kaikkien erittäin tärkeiksi koettujen tekijöiden osuudet näillä kolmella eri alueella. Kuvio 2. Jääskelän, Savonmäen ja Touruvuoren käytön vertailua eri tekijöiden suhteen 8 7 6 5 3 2 Jääskelä 1 Luonnon kokeminen Maisemat Pois melusta Rentoutuminen Yhdessäolo perheen kanssa Kunnon ylläpito Vastaajilta kysyttiin myös sitä mitä he Jääskelässä harrastavat. Seuraavassa kuviossa (kuvio 2) on esitetty viisi suosituinta harrastusmuotoa Jääskelässä. Taulukossa näkyvät myös Savonmäen ja Touruvuoren vastaavat arvot sekä maastohiihdon harrastus, koska tämä on Savonmäen ja Touruvuoren toiseksi suosituin harrastusmuoto kävelyn jälkeen.

Kuvio 3. Jääskelän, Savonmäen ja Touruvuoren käyttäjien alueella harrastamien muotojen vertailua 1 9 8 7 6 5 Jääskelä 3 2 1 Kävely Luontopolkuihin tutustuminen Luonnon tarkkailu Retkeily/vaellus Eväsretki Maastohiihto Vastaajilta kysyttiin vielä erikseen mikä on heille tärkein harrastusmuoto. Seuraavassa taulukossa on esitetty Jääskelän, Savonmäen ja Touruvuoren tärkeimpien harrastusmuotojen osuudet. Taulukko 1. Jääskelän, Savonmäen ja Touruvuoren käyttäjien tärkeimmät harrastusmuodot alueella vieraillessaan. Jääskelä 1. Kävely (27 ) 2. Retkeily (18 ) 3. Ratsastus (11 ) 4. Luonnon tarkkailu (9 ) 1. Kävely (51 ) 2. Hiihto (24 ) 3. Koiran ulkoilut- 4. Sauvakävely (9 ) taminen (11 ) 1. Kävely (38 ) Hiihto (38 ) 2. 3. Koiran ulkoiluttaminen (11 ) 4. Sauvakävely (7 ) Palveluiden ja ympäristön laatu Jääskelän alueen käyttäjiltä kysyttiin myös näkemyksiä alueen palveluiden ja ympäristön laadusta. Seuraavassa kuviossa havainnollistetaan tätä. Lomakkeessa arvioitiin kaksitoista kohtaa arvosanoilla 1-5. Kuvioon 4 on kirjattu kunkin kohdan arvojen melko hyvä (4) ja hyvä (5) prosenttijakaumat. Kuvio 4. Palveluiden ja ympäristön laatu käyttäjien mielestä melko hyvä tai hyvä (arvot 4 ja 5) 1 8 6 2 Maiseman vaihtelevuus Viihtyvyys Siisteys Luonnontiliaset alueet Polkuverkostot Opastetaulut luontopoluilla Polku- Ja reittiopasteet Turvallisuus Pysäköintipaikat Tulentekopaikat Hoidetut metsät Tiestö

Kysyttäessä sitä mikä asia on häirinnyt käyttäjää tämän vieraillessa Jääskelässä, huomattiin, että annettuja seitsemää vaihtoehtoa ei pidetty kovin häiritsevinä tekijöinä aluetta käytettäessä. Kuvioon 5 on kirjattu kunkin kohdan arvojen melko paljon (2) ja erittäin paljon (1) prosenttijakaumat. Kuvio 5. Mikä asia on Jääskelässä vierailtaessa häirinnyt melko paljon tai erittäin paljon 7 6 5 3 2 1 Kävijämäärä Muiden käytös Maaston kuluneisuus Roskaantuminen Opasteiden puuttellisuus Reitistöjen kunto Metsien käsittely Muu Kohtaan muut häiritsevät tekijät olivat vastaajat maininneet mm. luontopolun kunnon (kivikkoisuus/pitkospuiden kunto), turhat kiellot (mm. hevostallin ja saunan läheisyydessä), tiestön kunto (kapeus), vanhat mökit (rähjäisyys), metsänhoidon jäljet (ajokoneet ja hakkuujäte) sekä alueen isännän puute. Johtopäätöksiä Kävijäkyselyn valossa Jääskelä näyttäytyy alueena, jolla on pääasiassa paikallista mutta myös jonkin verran seudullista merkitystä nykymuodossaan. Kaupungissa asuvien vastaajien osuudesta voidaan päätellä, että kyse ei ole niinkään lähivirkistysalueesta (vrt. ja ). Tähän viittaa myös se, että alueelle tullaan yleisesti omalla autolla. Jalan ja polkupyörällä saavutaan alueelle vähemmän. Tyypillinen alueen käyttäjä on yli 3-vuotias henkilö, joka tulee Jääskelään omalla autolla perheensä kanssa. Kyselyssä kartoitettiin myös niitä tekijöitä, jotka kävijät kokivat tärkeiksi vierailtaessa Jääskelässä. Kyse on ns. hyvinvointikokemuksista. Kyseessä ovat subjektiivisesti koetut käynnin aiheuttamat vaikutukset, eivät niinkään objektiivisesti mitattavat hyödyt. Ulkoilun ja luonnossa liikkumisen koetut hyvinvointivaikutukset ovat kuitenkin merkittäviä ihmisen kannalta. Tämä on yksilön kannalta mielekästä vapaa-ajan käyttöä, mikä muodostaa yhä merkittävämmän osan nykyihmisen hyvinvoinnista. Jääskelässä käynnin yhteydessä korostuivat luontokokemukset. Myös tärkeiksi koetut maisemat ja meluton ympäristö ovat omiaan arjesta irtautumiselle. Perheen yhdessäoloon liittyvät tekijät koettiin myös keskeisiksi. Kaiken kaikkiaan kuntoiluun liittyvät tekijät eivät nousseet yhtä merkittäviksi kuin luonnonympäristöön liittyvät kokemukselliset tekijät. On ilmeistä, että Jääskelään tullaan eri syistä kuin esimerkiksi Savonmäkeen tai Touruvuoreen, joissa kuntoilupainotukset ovat merkittävästi selkeämmät.

Samantyyppisiin johtopäätöksiin tullaan kun vertaillaan Jääskelässä, Savonmäessä ja Touruvuoressa harrastettavia ulkoilun ja liikunnan muotoja keskenään. Jääskelässä keskeistä on kävelyn jälkeen luontopolkuihin tutustuminen, luonnon tarkkailu, retkeilyvaellus ja eväsretkeily. Savonmäessa ja Touruvuoressa selkeästi merkittävimmät harrastusmuodot ovat kävely ja maastohiihto. Kävely on yleensäkin ottaen suomalaisten eniten suosima ulkoilu- ja liikuntamuoto, jota voidaan harrastaa yhtä lailla pitkälle rakennetuissa liikkumisympäristöissä (esim. asvaltoitu kevyen liikenteen väylä) kuin Jääskelän tapaisissa luonnonympäristöissäkin. Näyttää siltä, että luontopolkuihin tutustuminen ja luonnossa oleminen sekä retkeily ovat tekijöitä, jotka korostuvat Jääskelän käytössä. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että Jääskelän luonto ja maisemat ovat ne keskeiset tekijät, joiden vuoksi alueelle tullaan. Luonto näyttää puhuvan itse puolestaan. Toki aluetta on syytä jatkossa kehittää, kunhan vain oikeat painotukset löydetään. Kävijöiden näkemyksiä heijastellen yksi suunta voisi olla Jääskelän luontoarvojen jalostaminen nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeeseen. Alueen seudullista ja maakunnallista merkitystä voidaan lisätä aluetta kehittämällä. Olemassa olevien kansallispuistojen lisäksi Keski-Suomeen tarvitaan retkeilyalueita. Maakunnan tiheimmin asutulla alueella sopivasti sijaitseva Jääskelä voisi muodostaa tällaisen kaupungistuvan ihmisen tarvitseman hengähdyspaikan.

LIITE 1 Kysymys: Mitä asioita pidät tärkeinä vieraillessasi x:n ulkoilu- ja virkistyslaueella? vaihtoehto 5 = erittäin tärkeää Jääskelä Luonnon kokeminen 76 58 59 Maisemat 73 36 25 Pois melusta/saasteesta 62 63 54 Rentoutuminen 61 65 59 Yhdessäolo perheen kanssa 46 15 18 Kunnon ylläpito 46 7 71 Luonnon antimet (marjat, 32 - - sienet ja kalat) Luonnosta oppiminen 3 14 13 Aiemmat kokemukset alueesta 3 19 18 Yhdessäolo ystävien kanssa 28 5 7 Alueeseen tutustuminen 24 6 9 Mahdollisuus olla itsekseen 24 34 24 Omien taitojen kehittäminen 18 9 6 Jännityksen kokeminen 1 1 Tutustuminen uusiin ihmisiin 7 1 2 LIITE 2 Mitä harrastat x:n ulkoilu- ja virkistysalueella? Jääskelä Kävely 9 97 94 Luontopolkuihin tutustuminen 7 16 41 Luonnon tarkkailu 64 46 41 Retkeily/vaellus 62 19 16 Eväsretki 58 23 19 Sienestys/marjastus 55 55/68 32/49 Koiran ulkoiluttaminen 27 28 24 Luontokuvaus 26 6 4 Opetuksen liittyvät käynnit 21 6 5 Sauvakävely 19 53 57 Lintuharrastus 19 9 8 Maastohiihto 18 64 73 Maastoratsastus 17 Kalastus 16 - - Suunnistus 1 12 4 Leiriytyminen 1 1 Lumikenkäily 1 6 3 Kalliokiipeily 4 1 Leirikoulu 4 1 1 Maastopyöräily 1 16 4 Muu 15 8 3