PÄIVITYS 2014 LUONNOS

1 TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN TORJUNTAAN Uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisy ja hallinta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä PÄIVITYS 2014 LUONNOS

2 1 TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITE... 5 1.1 Toimintamallin tarkoitus... 5 1.2 Tavoitetaso... 5 2 YLEISTÄ TYÖPAIKKAVÄKIVALLASTA... 6 2.1 Mitä työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan?... 6 2.2 Työpaikkaväkivalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä... 6 3 TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN EHKÄISYYN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET... 7 3.1 Turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta... 7 3.2 Vastuutahot... 7 3.3 Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut... 8 3.4 Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset... 9 3.5 Turvallisuusperehdytys... 9 3.6 Turvallisuuskoulutus... 10 4 TYÖPAIKKAVÄKIVALTAAN LIITTYVÄT RIKOKSET... 10 5 TYÖNTEKIJÄN JURIDISET OIKEUDET JA VASTUUT... 11 5.1 Työntekijöiden yleiset velvollisuudet... 11 5.2 Jokamiehen kiinniotto-oikeus... 11 5.3 Hätävarjelu... 12 5.4 Pakkotila... 12 5.5 Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi... 12 5.6 Vartijan ja vahtimestarin oikeudet... 12 5.7 Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa... 13 5.8 Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa... 13 5.9 Työntekijään kohdistuva häirintä ja uhkailu työajan ulkopuolella... 14 5.10 Rikosprosessin kulku... 14 5.11 Työnantajan antama tuki ja oikeusapu... 16 5.12 Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa... 16 5.13 Palkkaetuudet väkivaltatilanteissa... 17 6 VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN ILMOITTAMISMENETTELY... 17 6.1 Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta... 17 6.2 Ilmoitus työtapaturmasta... 17 6.3 Vartiointiliikkeen tapahtumailmoitus... 18 7 TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN UHRIEN AUTTAMINEN... 19 7.1 Käsittely työyhteisössä... 19 7.2 Jälkihoidon periaatteet... 19 7.3 Jälkihoidon järjestäminen... 19 8 VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ... 20 8.1 Seuranta, raportointi ja tilastointi... 20 8.2 Arviointi ja johtopäätösten teko... 20 9 VÄKIVALTATILANTEISIIN LIITTYVÄT TOIMINTAOHJEET... 21 9.1 Väkivaltatilanteen ennakointi... 21 9.2 Väkivaltariskistä varoittaminen ja riskitiedon kirjaaminen potilastietoihin... 22 9.3 Nimi- ja yhteystietojen salaaminen... 22 9.4 Väkivaltaisen henkilön kohtaaminen... 23 9.5 Laiton uhkaus... 24 9.6 Aseellinen uhkaus tai ryöstö... 26 9.7 Puhelimitse tehty pommiuhkaus... 27 9.8 Panttivankitilanne... 28 9.9 Järjestyshäiriö... 29

3 Liite 1. Tuntomerkkilomake Liite 2. Puhelimitse tehdyn pommiuhkauksen kirjauslomake Liite 3. Valtakirja tutkintapyynnön tekemistä varten

4 HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmän alaisen väkivaltatyöryhmän tehtävänä on valmistella HUStasoiset väkivalta- ja uhkatilanteisiin liittyvät ohjeistukset. Tämä toimintamalli työpaikkaväkivallan ehkäisyyn ja kohtaamiseen on kolmas päivitysversio alkuperäisestä vuonna 2004 julkaistusta ohjeistuksesta. HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmän alainen väkivaltatyöryhmä vuonna 2013: Puheenjohtaja Turvallisuusasiantuntija Vesa Lindström, HUS-Kiinteistöt, turvapalvelut Jäsen Työsuojelupäällikkö Susanna Puumi, HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö Jäsen Työsuojelupäällikkö Ritva Lehto, HYKS, Naisten- ja Lastentautien tulosyksikkö Jäsen Toimistonhoitaja Hannu Furtenbach, HUS-Servis Jäsen Työsuojeluvaltuutettu Ritva Taivassalo, HYKS, Psykiatrian tulosyksikkö Jäsen Työsuojeluvaltuutettu Mikko Weckström, HYKS, Medisiininen tulosyksikkö Jäsen Kiinteistöpäällikkö Ingemar Borgman, HUS-Tilakeskus Sihteeri Turvallisuusasiantuntija Antti Järvenpää, HUS-Kiinteistöt, turvapalvelut Toimintamallin päivitykset: 16.4.2004 HUS henkilöstötoimikunta 18.12.2008 HUS henkilöstötoimikunta 1.6.2010 HUS väkivaltatyöryhmä xx.1.2014 HUS henkilöstötoimikunta

5 1 TOIMINTAMALLIN TARKOITUS JA TAVOITE Seuraavassa on esitetty tämän toimintamallin tarkoitus ja tavoitetaso. Toimintamallin lainsäädännölliset perusteet ja työpaikkaväkivaltaan liittyvät keskeiset rikosnimikkeet on esitetty liitteessä 1. 1.1 Toimintamallin tarkoitus Tämän toimintamallin tarkoituksena on määrittää yleiset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä koskevat toimintalinjat, joiden tavoitteena on ennaltaehkäistä työpaikkaväkivaltaa ja lisätä työturvallisuutta. Toimintamalli koskee koko HUS-konsernin henkilöstöä. Tämä toimintamalli koskee ensisijaisesti uhka- ja väkivaltatilanteisiin liittyviä toimenpiteitä. Henkisen väkivallan ja työpaikkahäirinnän osalta noudatetaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintaohjetta työpaikkahäirinnän varalle. Tämän toimintamallin lisäksi noudatetaan paikallisesti tai alueellisesti sovittuja toimintaohjeita sekä rakennuskohtaisia turvallisuus- ja pelastussuunnitelmia ja yksiköiden omia turvallisuussuunnitelmia. 1.2 Tavoitetaso JOKAISELLA ON OIKEUS HÄIRIÖTTÖMÄÄN TERVEYDENHUOLTOON. HOITO- JA TYÖYMPÄRISTÖN ON OLTAVA RAUHALLINEN JA TURVALLINEN KAIKILLE. Tavoitteena on väkivallaton työpaikka, jossa uhkailevaa ja väkivaltaista käytöstä ei hyväksytä missään muodossa. On tärkeää, että tavoitetaso ja siihen liittyvät ohjeet ovat kaikkien tiedossa ja että niitä myös noudatetaan. Aggressiiviseen käytökseen on puututtava, vaikka aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö ei pystyisikään sairautensa vuoksi täysin kontrolloimaan käytöstään. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sitä, että Epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi Uhkailua ja väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä kenenkään taholta Jokainen henkilö hoidetaan vuorollaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaan Etuuksia ei myönnetä metelöimisestä, uhkailusta tai muusta epäasiallisesta käytöksestä Häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt voidaan poistaa tiloista lääkärin suorittaman välittömän hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen Poistumasta kieltäytyvät henkilöt poistetaan vartijoiden toimesta tai luovutetaan tarvittaessa viranomaisille Vammoja aiheuttavasta fyysisestä väkivallasta tehdään aina tutkintapyyntö poliisille Työtoveria ei jätetä yksin uhkaaviin tilanteisiin

6 2 YLEISTÄ TYÖPAIKKAVÄKIVALLASTA 2.1 Mitä työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan? Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan kaikkia niitä tilanteita, joissa henkilöä on uhkailtu tai pahoinpidelty hänen työhönsä liittyvissä oloissa siten, että hänen turvallisuutensa, terveytensä tai hyvinvointinsa on vaarantunut suoraan tai epäsuorasti. Työpaikkaväkivaltaa esiintyy etenkin vuorovaikutustilanteissa työntekijöiden ja potilaiden, muiden asiakkaiden tai vierailijoiden välillä. Väkivaltaan sisältyy sanallista, fyysistä ja psyykkistä pelottelua ja uhkailua. Vaikka väkivallasta ei aiheutuisikaan suoranaisia fyysisiä vammoja, seuraa siitä useimmiten pelkoa, ahdistusta ja stressiä. Työpaikkaväkivalta on tahallista ja tarkoituksellista ja usein se liittyy tilanteisiin, joissa työntekijä yrittää saada aikaan jonkin muutoksen esim. asiakkaan toiminnassa tai joissa asiakas pyrkii saamaan haluamansa keinolla millä hyvänsä. 2.2 Työpaikkaväkivalta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa uhka- ja väkivaltatilanteita on tilastoitu systemaattisesti vuodesta 2002 alkaen. HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmän alainen väkivaltatyöryhmä laatii vuosittain raportin edellisten vuosien uhka- ja väkivaltatilanteista. Yhdentoista vuoden seurantajakson aikana (2002 2012) uhka- ja väkivaltatilanteita on ilmoitettu 1200 1600 kpl/vuosi. Näistä noin joka neljännessä syntyy fyysisen väkivallan käyttämisen seurauksena eriasteisia vammoja työntekijöille. Noin puolessa väkivaltatilanteista esiintyy yksinomaan henkistä väkivaltaa ilman fyysistä kontaktia. Ylivoimaisesti suurin osa tekijöistä on potilaita tai asiakkaita, mutta myös omaisten ja saattajien kanssa uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyy. Erityisen ongelmallisia näyttävät olevan päivystysvastaanotot ja -osastot sekä psykiatrista hoitoa antavat yksiköt, joskin työpaikkaväkivaltaa esiintyy myös muilla vuodeosastoilla, poliklinikoilla ja leikkausosastoilla. Alueelliset erot ja vaihtelu ovat suuria. Väkivallan uhkaa on seurattu myös HUS-yhtymän työolobarometri-kyselyssä vuodesta 2000 alkaen. Sairaanhoitopiirin keskiarvoindeksit ilmenevät vuosittain laadittavasta uhka- ja väkivaltatilanneraportista.

7 3 TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN EHKÄISYYN TÄHTÄÄVÄT TOIMENPITEET 3.1 Turvallisuuskulttuuri ja riskienhallinta JOKAISELLA ON OIKEUS TEHDÄ TYÖTÄ TURVALLISESTI. JOKAISELLA ON VELVOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ TURVALLISESTI. Pitkäjänteinen työpaikkaväkivallan ehkäisy edellyttää muun turvallisuustoiminnan tavoin positiivista asennoitumista turvallisuusasioita ja niiden kehittämistä kohtaan. Hyvä turvallisuuskulttuuri syntyy sekä johdon että työntekijöiden aidosta sitoutumisesta turvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Optimaalinen turvallisuustaso on osa organisaation tuottamien palvelujen laatua ja näkyy ulospäin työntekijöistään ja asiakkaistaan välittävänä imagona. Väkivaltariskejä arvioidaan säännöllisesti osana riskinarviointia. Riskinarvioinnin perusteella laaditaan yksikkökohtaiset turvallisuussuunnitelmat, joissa annetaan ohjeet väkivaltatilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan. Väkivallan ehkäisy vaatii jatkuvaa tilanteen arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskien vähentämisestä kuuluu jokaiselle työpisteessä työskentelevälle. 3.2 Vastuutahot TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN ENNALTAEHKÄISY KUULUU JOKAISELLE Jokainen työntekijä huolehtii osaltaan siitä, että käyttäytyy asiallisesti ja kunnioittavasti potilaita/asiakkaita sekä työtovereitaan kohtaan ei omalla käyttäytymisellään tarkoituksellisesti provosoi väkivaltaista käytöstä ei ota tarpeettomia riskejä ei jätä työtoveria yksin tuntee ja noudattaa työpaikan turvallisuusmääräyksiä ja menettelyohjeita osaa käyttää ja käyttää olemassa olevaa turvallisuustekniikkaa ilmoittaa häiriötilanteista esimiehelle ja työtovereille Työyksikön esimies vastaa siitä, että työntekijät perehdytetään turvallisuustekniikan käyttöön ja menettelyohjeisiin tila- ja kalusteratkaisuissa huomioidaan turvallisuus työntekijät osallistuvat säännöllisesti turvallisuuskoulutukseen yksikössä olevat turvallisuusohjeet ovat tarkoituksenmukaiset ja ajan tasalla häiriötilanteet käsitellään välittömästi Sairaanhoitoalueiden, Hyksin tulosyksiköiden (*), osaamiskeskusten, liikelaitosten, yhtiöiden ym. johto vastaa siitä, että turvallisuusriskit kartoitetaan säännöllisesti ja henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä arvioidaan jatkuvasti riskianalyysin pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin turvallisuuden parantamiseksi väkivalta- ja uhkatilanteita seurataan systemaattisesti turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti alueella on toimiva jälkihoitojärjestelmä ) Hyks-sairaanhoitoalueen tulosyksiköt korvataan osaamiskeskuksilla, joita perustetaan kaikkiaan 12. Sydän- ja keuhkokeskus aloitti toimintansa 1.1.2013 ja Syöpäkeskus 1.1.2014, loput aloittavat 1.1.2015. Tämän toimintamallin muissa vastaavissa organisaatioyksiköihin viittaavissa kohdissa tulosyksikkö-termi on jätetty jo pois listauksesta, mutta toimintamallin ohjeistukset koskevat luonnollisesti myös Hyksin tulosyksiköitä.

8 HUS yhtymähallinto vastaa siitä, että yleiset menettelyohjeet työpaikkaväkivallan ehkäisystä ja kohtaamisesta on laadittu lain ja säädösten edellyttämällä tavalla menettelyohjeita noudatetaan ja toimintamallin tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti 3.3 Rakenteelliset ja tekniset turvallisuusratkaisut TEKNISIÄ JA RAKENTEELLISIA RATKAISUJA TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI TEHDÄÄN YHTEISTOIMINNASSA Työpisteitä suunniteltaessa työpaikkaväkivallan ehkäisyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakenteellisia henkilöstön ja potilaiden turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja ovat muun muassa: tilojen eriyttäminen käyttötarkoituksen mukaan tilojen mitoitus ja toimivuus opasteet, kulkureitit ja pakoreitit kalustuksen ja materiaalien valinta ja sijoittelu valaistus ulko- ja sisätiloissa aula- ja odotustilojen yleinen siisteys ja viihtyisyys asiakaspalvelupisteen sijainti ja näkyvyys Rakenteellista turvallisuutta täydennetään erilaisilla teknisillä turvallisuusratkaisuilla, kuten kulunvalvonta-, kameravalvonta- ja hälytysjärjestelmillä. Työtilojen haltija sekä turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä aina kun rakennetaan uusia tiloja tai muutetaan jo olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta. Uudisrakennus- ja perusparannushankkeet Turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö osallistuu aina uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden valmisteluun. Hankesuunnitelmiin on liitettävä yhdessä em. asiantuntijatahojen kanssa laadittu turvallisuusselvitys, joka sisältää yksityiskohtaisen, riskinarviointiin perustuvan suunnitelman hankkeessa toteutettavista turvallisuusjärjestelmistä ja järjestelyistä. Muut hankkeet Rakenteellisten ja toiminnallisten muutoshankkeiden suunnitteluvaiheessa hankkeista vastuussa olevat henkilöt ovat yhteydessä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstöön turvallisuusriskien arviointia ja mahdollista kirjallisen turvallisuusselvityksen laadintaa varten. Turvallisuusriskien arvioinnissa huomiota kiinnitetään mm. tilasuunnitteluun, logistiikkaan, turvajärjestelmiin ja muihin henkilöturvallisuuteen liittyviin asioihin. Riskinarvioinnin tai turvallisuusselvityksen edellyttämät toimenpiteet Riskinarvioinnin, turvallisuusselvityksen tai muun selvityksen perusteella esiin nousseet turvallisuusongelmat käsitellään ko. johtoryhmissä ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä tehdään aikataulutettu suunnitelma. Suunnitelman laadintaan osallistuu turvallisuus- ja työsuojeluhenkilöstö. Erityisen kiireellisinä voidaan pitää toimenpiteitä, joiden avulla olennaisesti ehkäistään työntekijöille aiheutuvaa tai jo aiheutunutta välitöntä vaaraa.

9 3.4 Turvallisuussuunnittelu ja ohjeistukset Pelastuslainsäädäntö velvoittaa laitoksia laatimaan suunnitelman omatoimisesta varautumisesta vaaratilanteissa (turvallisuus- ja pelastussuunnitelma). Lisäksi HUS:ssa jokainen työyksikkö laatii oman turvallisuussuunnitelman, jossa arvioidaan yksikön paloturvallisuus- ja henkilöturvallisuusriskit, esitetään keinot riskien ehkäisemiseksi sekä kuvataan tarvittavat toimenpiteet riskien toteutuessa. Lisätietoja ja ohjeita turvallisuussuunnitelman laatimisiin voi kysyä HUS- Kiinteistöjen turvapalveluista. 3.5 Turvallisuusperehdytys JOKAISESSA YKSIKÖSSÄ ON AINA OLTAVA TYÖVUOROSSA HENKILÖ, JOKA ON PE- REHTYNYT KÄYTÖSSÄ OLEVIIN TURVAJÄRJESTELMIIN JA TOIMINTAOHJEISIIN Jokaisessa yksikössä on oltava kirjallinen perehdytysohjelma, joka sisältää turvallisuusjärjestelmiin, menettelytapoihin ja turvallisuusohjeisiin perehdyttämisen. Työyksikön esimies vastaa perehdytyksestä. Työyksikön esimies vastaa lisäksi siitä, että yksikössä on kaikissa vuoroissa paikalla työntekijä, joka on perehdytetty kirjallisen perehdytysohjelman mukaisesti turvallisuusasioihin. Sairaanhoitoalueilla, osaamiskeskuksissa, liikelaitoksissa, yhtiöissä ym. järjestettävissä yleisissä perehdytystilaisuuksissa käsitellään yleisiä turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyviä asioita, kuten käytössä olevaa turvallisuustekniikkaa, kulunvalvontaa ja häiriöiden ilmoituskäytäntöä. Turvallisuusasioiden perehdyttämisen työvälineinä voi hyödyntää Minimiperehdytys- ja Työturvallisuustehtävä -lomakkeita, lomakkeet löytyvät HUS:n intranetistä työsuojelun sivuilta. Jokaisen on hallittava ainakin seuraavat asiat: Vartijan / muun avun kutsuminen Hätäilmoituksen tekeminen Henkilöturvajärjestelmän käyttö Osastojen / yksiköiden väliset avustusjärjestelyt Yksikön poistumisreitit ja uloskäytävät Yksikön turvallisuussuunnitelma

10 3.6 Turvallisuuskoulutus TYÖNTEKIJÄLLÄ ON OIKEUS JA VELVOLLISUUS OSALLISTUA TURVALLISUUSKOU- LUTUKSIIN Sairaanhoitoalueilla, osaamiskeskuksissa, liikelaitoksissa, yhtiöissä ym. on järjestettävä säännöllisesti paloturvallisuus-, henkilöturvallisuus-, potilasturvallisuus-, tietoturvallisuus- ja työsuojelukoulutusta. Turvallisuuskoulutukset sisältävät mm. opastusta rakenteellisista ja teknisistä turvallisuusjärjestelmistä, käytännön toimintaohjeista sekä häiriöiden ilmoittamiskäytännöistä. Henkilöturvallisuuskoulutuksessa käsitellään erityisesti väkivaltatilanteiden ennakointia, ehkäisyä ja hallintaa sairaalaympäristössä. 4 TYÖPAIKKAVÄKIVALTAAN LIITTYVÄT RIKOKSET Liitteessä 1 on kuvattu tyypillisimpiä työpaikkaväkivaltaan liittyviä rikoksia, joita terveydenhuollon piirissä saattaa esiintyä. Salassapitomääräyksiä noudattaen lähtökohtana on, että kaikista rikoksista tai rikosepäilyistä ilmoitetaan poliisille. Yhteiskunta on tiivistänyt otettaan väkivaltarikoksissa, Tämä näkyy ensisijaisesti niin, että pääosa väkivaltarikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia. Tämä merkitsee sitä, että syyttäjä asiasta tiedon saatuaan toimittaa syyteharkinnan, vaikka asianomistaja luopuisi vaateistaan. Syyttäjä voi tehdä syyttämättä jättämispäätöksen tai jatkaa asian ajamista oikeuskäsittelyyn syyteharkinnan perusteella. Asianomistajarikoksia ovat vain lievä pahoinpitely ja ilkivalta, laiton uhkaus, pakottaminen sekä julkisen rauhan rikkomiseen liittyvät asiat. Asianomistajarikosten kohdalla tutkinta etenee vain, jos asianomistaja (uhri) vaatii tekijälle rangaistusta. Lievä pahoinpitely on asianomistajarikos lukuun ottamatta tilanteita, joissa lievä pahoinpitely on kohdistunut työntekijään hänen työtehtäviensä vuoksi (kun tekijä on potilas, vierailija tai muu työyhteisön ulkopuolinen henkilö), tekijän lähiomaiseen tai läheiseen taikka alle 18 vuotta täyttäneeseen henkilöön. Tutkinnan lähtökohtana on aina rikoksen saattaminen poliisin tietoon joko erillisellä tutkintapyynnöllä tai rikosilmoituksella. Lisätietoja saa HUS-Kiinteistöjen turvapalveluista ja poliisin verkkosivuilta. Katso myös kohdat 5.7 Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa 5.8. Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa

11 5 TYÖNTEKIJÄN JURIDISET OIKEUDET JA VASTUUT 5.1 Työntekijöiden yleiset velvollisuudet Työntekijää sitoo potilasasioissa erityinen salassapitovelvollisuus, joka kumoutuu vain erikseen lainsäädännössä määrätyissä tapauksissa. Työntekijöillä on rikoslain (15 luku, 10) mukainen velvollisuus ilmoittaa poliisille mm. seuraavista hankkeilla olevista törkeistä rikoksista: Henkirikokset Raiskaukset Törkeä pahoinpitely Törkeä ryöstö Panttivangin ottaminen. Jos työntekijä ei anna ajoissa, kun rikos olisi vielä estettävissä, siitä tietoa viranomaiselle tai sille jota vaara uhkaa ja rikos tai rikoksen yritys tapahtuu, voidaan työntekijä tuomita törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työntekijöillä on lastensuojelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa sosiaaliviranomaisille ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Työntekijällä on velvollisuus oikeuden määräämänä todistaa rikoksissa, joista voi seurata yli kuuden (6) vuoden pituinen vankeusrangaistus. Muissa tapauksissa tietoa pyytävän viranomaisen on ilmoitettava lakisääteinen perusta tiedon saannille tietoa pyydettäessä. Usein on syytä tarkistaa asia vielä esimieheltä tai hallintolakimieheltä ennen tietojen luovuttamista. Kaikissa muissa tapauksissa salassapitovelvollisuus ja potilaan lain nojalla nauttima tietosuoja (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 653/00) on kumottavissa ainoastaan asianomistajan toimesta. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaan sairaalassa tai sairaanhoitoon liittyvässä asiayhteydessä tekemää rikosta koskevan tutkintapyynnön voi tehdä ainoastaan uhrin asemassa oleva työntekijä (=asianomistaja) tai hänen laillinen edustajansa. Uhrin asemassa olevalla työntekijällä on oikeus ilmaista tekijäksi epäillyn henkilötiedot poliisille tutkintapyynnön tekemisen yhteydessä. Muiden henkilöiden tekemien rikosten osalta ei ole rajoittavia tekijöitä, mutta potilaan saattajien ja omaisten kohdalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että potilaan tietosuojaa ei rikota. 5.2 Jokamiehen kiinniotto-oikeus Työntekijällä on oikeus ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavattu rikoksentekijä (pakkokeinolaki 450/87 1 ) Pakkokeinolain mukaisen rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, mikäli kyseessä on teko, josta saattaa seurata vankeutta tai joka on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä luvaton käyttö tai lievä vahingonteko. Jos kiinniotettu tekee vastarintaa tai pakenee, kiinniottaja saa käyttää sellaisia kiinniottamisen toimittamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää kokonaisuutena arvioiden puolusteltavina, kun otetaan huomioon rikoksen laatu, kiinniotettavan käyttäytyminen ja tilanne muutenkin. Kiinniotettu on viipymättä luovutettava poliisille huomioiden kuitenkin edellisessä kohdassa 5.1. selvitetyt potilaan tietosuojasta johtuvat rajoitukset.

12 Kiinniotto-oikeutta EI ole, jos rikkomus on järjestyslain mukainen järjestysrikkomus, josta seuraamuksena on sakkorangaistus (mm. metelöinti, pelkoa herättävä uhkaava käyttäytyminen, esineiden heittely, päihdyttävien aineiden nauttiminen jne., kts. tarkemmin kohta 4.7. A). Myöskään ilkivallan tekijän osalta henkilökohtaista kiinniotto-oikeutta ei ole. Järjestysrikkomuksissa ja ilkivallassa paikalle kutsutaan vartija, mikäli henkilö ei kehotuksista huolimatta lopeta häiritsevää tai uhkaa aiheuttavaa käyttäytymistään. Tarvittaessa on pyydettävä paikalle virkamiesaseman omaava henkilö (esim. lääkäri). Lääkäri voi määrätä henkilön siirrettäväksi yleisötiloista pois esim. tutkimushuoneeseen. Mikäli metelöinti/häiriköinti edelleen jatkuu, paikalle pyydetään poliisi ja tehdään tutkintapyyntö ilkivallasta. 5.3 Hätävarjelu Rikoslain mukaan (4 luku, 4 ) jokainen on oikeutettu ns. hätävarjeluun, jolla tarkoitetaan joko itseen tai toiseen kohdistuvan uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi tehtäviä puolustustoimenpiteitä. Voimakeinojen on oltava mahdollisimman vähäisiä ja oikeassa suhteessa kohdistuvaan uhkaan. Torjuntatoimet on lopetettava välittömästi hyökkäyksen pysähdyttyä. Hätävarjelun liioittelusta ei kuitenkaan tuomita, mikäli olosuhteet olivat sellaiset, ettei hätävarjelun tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista ottaen huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys. 5.4 Pakkotila Hätävarjelutilanteiden lisäksi rikoslain mukaan (4 luku, 5 ) muun oikeudellisesti suojattua etua uhkaavan välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi tarpeellinen teko on pakkotilatekona sallittu, jos teko on kokonaisuutena arvioiden puolustettava, kun otetaan huomioon pelastettavan edun ja teolla aiheutetun vahingon ja haitan laatu ja suuruus, vaaran alkuperä sekä muut olosuhteet. Pakkotila voi tietyissä tilanteissa mahdollistaa perusoikeuksien loukkaamisen, mikäli välittömän vaaran torjumiseksi ei toiminnalle ole muuta vaihtoehtoa. 5.5 Tavaroiden tarkastaminen, säilytykseen ottaminen ja takavarikointi TYÖNTEKIJÄLLÄ EI OLE OIKEUTTA TARKASTAA TAI TAKAVARIKOIDA TOISEN HENKI- LÖN TAVAROITA TAI OMAISUUTTA ILMAN ASIANOMAISEN LUPAA Takavarikko-oikeus koskee vain poliisiviranomaista. Työntekijä voi potilaan/asiakkaan luvalla tarkastaa ja/tai ottaa säilytykseen hänen omaisuuttaan, mutta omaisuus on palautettava potilaan/asiakkaan niin vaatiessa ja aina hoitosuhteen päättyessä. Mikäli asiakkaalta tavataan järjestyslaissa tai muussa laissa kielletyiksi tai vaarallisiksi luokiteltuja esineitä tai aineita, ne otetaan potilaan luvalla säilytykseen. Laissa kiellettyjä aineita tai esineitä ei luovuteta takaisin potilaalle/asiakkaalle, vaan ne toimitetaan turvallisuushenkilöstön kautta nimettömänä laitoslöytönä poliisille. Jos potilas ei suostu luovuttamaan em. aineita tai esineitä, paikalle kutsutaan vartija. Tarvittaessa paikalle kutsutaan poliisi, joka voi takavarikoida kielletyt aineet tai esineet. 5.6 Vartijan ja vahtimestarin oikeudet 1. Vartioimisliikkeen palveluksessa olevan vartijan oikeudet (laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 282/02):

13 Vartijalla on oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, jos henkilö ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta. Vartijalla on myös oikeus poistaa henkilö, jos on ilmeistä, ettei henkilöllä ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan. Vartijalla on vartiointitehtävää suorittaessaan jokamiehen kiinniotto-oikeus (kts. kohta 5.2.). Kiinnioton yhteydessä vartijalle on erikseen säädetty oikeus tarkastaa kiinniotettu ja hänen tavaransa vaarallisten esineiden ja aineiden vaaran torjumiseksi. Vartijalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut vaaralliset esineet ja aineet. Ne on viipymättä luovutettava poliisille. Vartijalla on oikeus poistamisen, kiinnioton ja turvallisuustarkastuksen suorittamisen yhteydessä käyttää vastarintaa kohdatessaan tarpeellisia voimakeinoja. Vartijalla on säädetyn koulutuksen jälkeen oikeus kantaa voimankäyttövälineitä toimeksiantajan ja vartiointiliikkeen vastaavan hoitajan sopimissa tapauksissa. 2. Vahtimestarien oikeudet Vahtimestarien oikeudet ovat ainoastaan jokamiehen oikeuksia. (kts. kohta 5.2-5.4). Vahtimestarilla ei ole oikeutta suorittaa turvallisuustarkastuksia. 5.7 Tutkintapyynnön tekeminen henkilöön kohdistuvissa rikoksissa Rikosprosessi lähtee liikkeelle poliisille tehtävästä tutkintapyynnöstä. Tutkintapyynnön tekee pääsääntöisesti uhri itse (asianomistaja). Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa tutkintapyynnön voi tehdä myös tapahtuneen silminnäkijä tai työnantajan edustaja. Työantajan edustajana on ensisijaisesti uhrin lähiesimies. Tapauskohtaisesti työnantajan edustajana voi tarvittaessa toimia myös päättävä esimies. Vakavissa vammoja aiheuttavissa väkivaltatilanteissa tutkintapyyntö on tehtävä aina. Mikäli uhri ei itse kykene tai halua ilmoitusta tehdä, työnantajan edustaja tekee sen. Lievissä väkivaltatilanteissa (lievä pahoinpitely) työnantajan edustaja tekee tutkintapyynnön uhrin pyynnöstä, mikäli se katsotaan perustelluksi. Asiaa arvioidaan tapauskohtaisesti yhteistyössä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstön kanssa. Pahoinpitelyssä syntyneistä vammoista on aina hankittava lääkärinlausunto. Mikäli rikoksen tekijäksi epäilty on potilas, hänen henkilötietojaan ei saa ilmoituksen yhteydessä ilmaista kukaan muu kuin rikoksen kohteeksi joutunut uhri henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa. Työnantajan edustaja voi toimia uhrin laillisena edustajana, mikäli uhri on antanut asiasta kirjallisen valtuutuksen. Esimerkki valtakirjasta on tämän ohjeen lopussa. Tutkintapyyntö voidaan tehdä poliisille sähköisesti (poliisi.fi/rikosilmoitus), puhelimitse tai henkilökohtaisesti käymällä poliisiasemalla. Asianomistajarikoksissa (mm. laiton uhkaus, salakatselu, kotirauhan rikkominen) tutkintapyynnön tekee rikoksen kohteeksi joutunut työntekijä henkilökohtaisesti tai hänen laillinen edustajansa. Kts. toimintaohje 9.3. Laiton uhkaus. 5.8 Tutkintapyynnön tekeminen omaisuuteen kohdistuvissa ja muissa rikoksissa

14 Kiinteistön omaisuuteen tai itse kiinteistöön kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön tekee kiinteistöpäällikkö. Työyksikön omaisuuteen kohdistuvissa vahingoissa tutkintapyynnön tekee työyksikön lähiesimies tai päättävä esimies. Sairaanhoitopiirin omaisuuteen (vrt. esim. lääkkeet) kohdistuvissa väärinkäytös- ja rikosepäilytilanteissa otetaan yhteys turvallisuuspäällikköön, joka tarvittaessa tekee tutkintapyynnön poliisille. Työntekijän henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuvissa rikoksissa tulee ottaa yhteys esimieheen ja tarvittaessa Turvapalveluihin. Tutkintapyynnön tekee työntekijä itse. Potilaan henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuvissa rikoksissa potilas tekee tutkintapyynnön itse. Tarvittaessa hoitavan yksikön esimies ottaa yhteyttä Turvapalveluihin. Haltuun otetusta omaisuudesta vastaa omaisuuden haltuun ottanut taho (esim. potilaan omaisuuden säilytys osastolla). Järjestyslain mukaisista rikkomuksista pääosa on sellaisia, joissa ei voida selkeästi osoittaa asianomistajaa (esim. metelöinti), ks. 9.9 Järjestyshäiriö. 5.9 Työntekijään kohdistuva häirintä ja uhkailu työajan ulkopuolella Jos työntekijään kohdistuu uhkailua tai muuta häirintää työajan ulkopuolella ja oletetaan, että uhkailija/häiritsijä liittyy työtehtäviin (potilas, entinen potilas, kollega jne.), on asiasta ilmoitettava viipymättä esimiehelle ja turvallisuuspäällikölle. Vakavassa tapauksessa ilmoitus tehdään välittömästi myös poliisille. Häirinnän ja/tai uhkailun kohteeksi joutunut tekee ilmoituksen poliisille itse, sillä kyse on asianomistajarikoksesta. Työntekijän on itse harkittava myös ns. turvakiellon hakemista kotipaikkakuntansa maistraatista (www.maistraatti.fi). Välittömästi uhkailun, häirinnän ja/tai seuraamisen alettua kaikki poikkeavat tapahtumat kirjataan tarkasti ylös (mitä tapahtui, missä ja milloin). Erityisen tärkeää on säilyttää kaikki uhkailijan/häiritsijän mahdollisesti lähettämä materiaali, kuten esimerkiksi sähköpostit, kirjeet ja/tai tekstiviestit. Tilanteen vaatimista muista turvajärjestelyistä sovitaan yhteistyössä esimiehen ja turvallisuuspäällikön kanssa. 5.10 Rikosprosessin kulku Rikosprosessin ketjuun kuuluvat poliisin suorittama esitutkinta, syyttäjän tekemä syyteharkinta, oikeudenkäynti sekä rangaistuksen täytäntöönpano. Riippumatta siitä, kuka tutkintapyynnön tekee, uhria tullaan kuulemaan esitutkintavaiheessa ja mahdollisesti myös tuomioistuimessa. Esitutkinta-aineistosta ei voi poistaa uhrin nimi- ja henkilötunnustietoja, mutta osoitetiedot voidaan pyydettäessä salata tai uhri voi käyttää työnantajan osoitetietoja. Oikeudenkäynti tapahtuu rikoksen tekopaikan käräjäoikeudessa. Siitä tulee kirjallinen kutsu uhrille, epäillylle ja todistajille. Kaikista tutkintapyynnöistä ilmoitetaan lähiesimiehelle, työsuojelupäällikölle ja turvallisuusasiantuntijalle.

15 Vakavista väkivaltatilanteista sekä uhka- ja väkivaltatilanteista, joihin liittyy yleistä erityistä mielenkiintoa (vrt. esim. tekijänä tai kohteena julkisuuden henkilö), ilmoitetaan lisäksi aina erikseen turvallisuuspäällikölle.

16 5.11 Työnantajan antama tuki ja oikeusapu Kaikissa väkivalta- ja uhkatilanteissa asiantuntija-apua voi pyytää turvallisuusasiantuntijoilta, työsuojelupäälliköltä ja työsuojeluvaltuutetulta. Työterveyshuolto auttaa tarvittaessa jälkihoidon järjestämisessä ja tarjoaa tarvittaessa mm. psykologipalveluja uhrille ja työyhteisölle. Väkivaltatilanteissa yleistä oikeudellista neuvontaa antavat HUS:n hallintolakimiehet, palvelussuhdelakimies ja Hyks-sairaanhoitoalueen palvelussuhdepäällikkö. Tarvittaessa esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä voi pahoinpitelyn uhri saada työnantajan kustannuksella oikeusapua HUS:n kilpailuttamilta asianajotoimistoilta. Oikeusavun tarpeen selvittämiseksi on esimiehen oltava yhteydessä HUS:n hallintojohtajaan, joka tekee tilauksen asianajotoimistolta. Esitutkinnan tai oikeudenkäynnin osuessa työvuoron kanssa päällekkäin osallistuminen em. toimiin luetaan työajaksi. Tämä koskee niin todistajan asemassa kuin uhrin/asianomistajan asemassa olevaa työntekijää/viranhaltijaa. Työajalla tapahtuva todistajalausunnon antaminen ei oikeuta todistajapalkkion perimistä oikeusistuimelta. 5.12 Vahingonkorvaukset väkivaltatilanteissa Lakisääteinen tapaturmavakuutus on aina ensisijainen ja korvaa työssä tapahtuneet vahingot myös väkivaltavammat. Tapaturmavakuutuslain (608/48) 2. luvun 14 :n perusteella korvataan sairaanhoito mukaan lukien tarvittavat proteesit, apuvälineet ja kuntoutus, ansionmenetys sairaanhoidon osalta, päiväraha, haittaraha, elinkorko ja omaisille suoritettava eläke sekä hautausapu. Tapaturmakorvauksia voidaan alentaa tai evätä, jos turvallisuusmääräyksiä ei ole noudatettu, jos työntekijä on itse syyllistynyt rikokseen tai jos hän on ollut päihtynyt tai aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudellaan. (tapaturmavakuutuslaki 608/48 1. luku 5 ) Rikoksella aiheutettu vahinko tai vamma korvataan vahingonkorvauslain (412/74) perusteella silloin, kun vahinko ei ole sattunut työ- tai virkatehtävissä. Vahingonkorvauslain nojalla rikoksen tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot täysimääräisenä vahingon kärsineelle. (Vahingonkorvauslaki 412/74 2 luku 1-3 ). Vahingonkorvauslain mukainen korvaus edellyttää rikosilmoituksen tekemistä ja uhrin ilmaisemaa korvausvaatimusta. Korvauksien suuruudesta päättää tuomioistuin. Vahingonkorvausta voidaan myös maksaa valtion varoista, mutta korvaus on toissijainen ja siitä vähennetään kaikki uhrin aiemmin saamat tai tulevat korvaukset esim. vakuutusyhtiöltä tai rikoksen tekijältä. Valtionkonttorista korvausta maksetaan yleensä vain, jos sitä on vaadittu rikoksen tekijältä oikeudessa. Mikäli teon tekijää ei ole saatu kiinni tai rikos on jäänyt selvittämättä, korvausta voi hakea Valtionkonttorista ilmankin tuomioistuimen päätöstä. Valtionkonttorilla on myös oikeus poiketa tuomioistuimen määräämistä korvauksista erityisesti, kun on kyseessä korvaukset kivusta ja särystä, henkisestä kärsimyksestä tai pysyvästä haitasta. Työssä tapahtuneissa väkivaltakuolemissa edunsaajat saavat kuolintapakorvauksena työntekijöiden ryhmähenkivakuutusta vastaavan kertakorvauksen. (Pysyväisohje 8/2012 liitteineen) Työntekijän henkilökohtaiseen omaisuuteen kohdistuvat vahingot ja niiden korvaaminen: Väkivaltatilanteissa, joissa vakuutusyhtiö on hyväksynyt tapahtuman korvattavaksi väkivaltatapaturmaksi, vakuutusyhtiö korvaa harkintansa mukaan myös työntekijän omaisuuteen kohdistuneet vahingot.

17 Muista uhka- ja väkivaltatilanteista aiheutuneita työntekijän omaisuuteen kohdistuneita vahinkoja voidaan hakea korvattavaksi työnantajalta. Korvauksen hakemiseen liittyvistä käytännöistä sovitaan lähiesimiehen kanssa. 5.13 Palkkaetuudet väkivaltatilanteissa Jos työkyvyttömyys johtuu virka/työtehtävissä tapahtuneesta tapaturmavakuutuslainsäädännössä tarkoitetusta väkivallasta, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada täysi palkka enintään 120 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa varsinaisesta palkastaan 120 kalenteripäivän ajan. Lisäksi harkinnan mukaan voidaan maksaa kaksi kolmasosaa palkasta enintään 125 kalenteripäivän ajan. (KVTES 2012 2013, V luku 3 1 mom.) Työntekijä voi joutua maksamaan ennakkoon maksettua palkkaa takaisin työnantajalle, mikäli työkyvyttömyydestä ei tapaturmavakuutuslainsäädännön perusteella makseta korvausta lainkaan tai sitä ei makseta täysimääräisenä. Työntekijä on näin ollen velvollinen maksamaan ennakon tai sairausajan palkan ylittävän osan takaisin. (KVTES 2012 2013 V luku 3 3 mom.). Jos työkyvyttömyys johtuu rikoksella aiheutetusta henkilövahingosta, joka ei ole tapahtunut virka/työtehtävissä, työnantajalla on velvollisuus maksaa sairausajan palkasta ainoastaan muualta saadun korvauksen ylittävä osa. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei käytä oikeuttaan korvauksen saamiseen, esim. hae vahingonkorvauslain mukaista korvausta työkyvyttömyyden aiheuttaneelta, hänelle ei makseta sairausajan palkkaa siltä osin, kuin korvaus kattaisi palkan. Turvatakseen omat oikeutensa työntekijän on käynnistettävä rikosprosessi ja haettava korvauksia oikeusteitse tekijältä tai valtion varoista. (KVTES 2012 2013 V luku 2 7 mom.) Lääkärisopimuksen ja teknisen sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden kohdalla noudatetaan em. KVTES:n mukaisia määräyksiä. 6 VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN ILMOITTAMISMENETTELY 6.1 Tapahtumaraportti väkivalta- ja uhkatilanteesta JOKAISESTA VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEESTA ON TÄYTETTÄVÄ TAPAHTUMARA- PORTTI HUS-RISKIT-OHJELMASSA Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään aina HUS-riskit-ohjelmassa kirjallinen tapahtumaraportti, joka lähtee ohjelman kautta sähköisenä tiedoksi/toimenpiteitä varten esimiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, työsuojelupäällikölle, kiinteistöpäällikölle sekä turvallisuusasiantuntijalle. Tarvittaessa ilmoitus lähetetään tiedoksi myös esim. työterveyshuoltoon sekä päättävälle esimiehelle. 6.2 Ilmoitus työtapaturmasta Väkivalta- ja uhkatilanteista täytetään lisäksi HUS-riskit-ohjelmassa tapaturmailmoitus, mikäli tilanteessa on syntynyt työntekijälle vähäinenkin vamma. Työtapaturmien menettelyohjeet ovat HUS-intranetissa työsuojelun sivuilla. Vakavasta työtapaturmasta (sairauspoissaolopäivät 30 päivää) esimies ilmoittaa heti työsuojelupäällikölle, joka ilmoittaa tapahtuneesta edelleen työsuojeluviranomaiselle (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue, päivystys). Esimies voi myös itse ilmoittaa tapahtuneesta työsuojeluviranomaiselle, jos työsuojelupäällikköä ei tavoiteta.

18 Kuolemaan tai vaikeanlaatuiseen vammaan johtanut tapaturma tulee aina ilmoittaa poliisille (puh. 112) ja työsuojeluviranomaiselle. 6.3 Vartiointiliikkeen tapahtumailmoitus Vartija tekee vartioimistehtävissä havaituista toimenpiteisiin johtaneista tapahtumista tapahtumailmoituksen.

19 7 TYÖPAIKKAVÄKIVALLAN UHRIEN AUTTAMINEN 7.1 Käsittely työyhteisössä TYÖTOVERIA EI JÄTETÄ YKSIN UHKAAVAAN TILANTEESEEN EIKÄ SEN JÄLKEEN Kaikki uhka- ja väkivaltatilanteet käsitellään aina välittömästi tilanteessa mukana olleiden kesken. Tapahtuman kokeneet voivat yhdessä esimiehen tai työvuorosta vastaavan kanssa käydä tapahtumat läpi lyhyesti asiatasolla (mitä tapahtunut ja miten kukin toimi). Esimiehen vastuulla on arvioida jälkihoidon tarve sekä huolehtia muista tarvittavista käytännön järjestelyistä (esim. vuoron keskeyttäminen, kotimatkajärjestelyt, yhteydenpito omaisiin). Työntekijän perusturvallisuutta vakavasti järkyttävissä tilanteissa (esim. potilaan / työtoverin tapaturmainen kuolema tai vakava vammautuminen) arvioidaan aina työntekijän kykyä jatkaa työvuorossa. Työyksikössä sattuneet uhka- ja väkivaltatilanteet ja niitä koskevat tapahtumaraportit käsitellään tarpeen mukaan myöhemmin esimiehen kanssa ja tarvittaessa laajemminkin työyhteisössä. 7.2 Jälkihoidon periaatteet TYÖNTEKIJÄLLÄ ON OIKEUS SAADA APUA HENKISESTI AHDISTAVAN TAI PELOTTA- VAN TYÖTEHTÄVISSÄ SATTUNEEN KOKEMUKSEN KÄSITTELEMISEEN Jälkihoidolla tarkoitetaan tapaturman ja väkivalta- tai kriisitilanteen jälkeen tapahtuvaa kokemusten, aistimusten ja reaktioiden yksityiskohtaista käsittelyä. Jälkihoidon (psykologisen debriefingin) tavoitteena on psyykkisten reaktioiden työstäminen, reaktioiden normalisointi ja sosiaalisen tuen käynnistäminen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä henkilöstön jälkihoidon toteuttamisesta vastaa työterveyshuolto. Esimiehen tehtävänä on arvioida ja selvittää jälkihoidon tarve. Aloite jälkihoidosta voi tulla esimiehen lisäksi työntekijöiltä, työsuojelulta, työterveyshuollolta tai turvallisuusasiantuntijalta. Esimies konsultoi tarvittaessa jälkihoidon tarpeesta työterveyshuoltoa. Jälkihoidon muoto arvioidaan tapauskohtaisesti. Kohderyhmänä voi olla osa työyhteisöä tai koko työyhteisö. Jälkihoitoon voi tarvittaessa osallistua myös sellainen työyhteisön jäsen, joka ei ollut läsnä varsinaisessa tapahtumassa, mutta jota tapahtuma välillisesti koskettaa. Yksittäisen työntekijän tarvitessa jälkihoitoa se toteutetaan työterveyshoitajan, -psykologin tai -lääkärin vastaanotolla. 7.3 Jälkihoidon järjestäminen Jälkihoidon järjestämiseksi esimies ottaa yhteyttä mahdollisimman pian työterveyshuoltoon (ensisijaisesti työterveyshoitajaan). Kunkin yksikön työterveyshuollosta vastaavan henkilöstön sekä työterveyshuollon neuvontapuhelimen yhteystiedot löytyvät HUS:n intranetista työterveyshuollon sivuilta.

20 Sellaisina aikoina, jolloin oman työterveyshuollon palveluja ei ole saatavilla (esim. päivystysaika, työterveyshuollon loma-ajat), selvitetään mahdollisuuksia päivystyspalvelujen saamisesta esim. seuraavilta tahoilta: SOS-keskuksen kriisipuhelin, p. 01019 5202 (ma-pe 09-06, la 15-06, su 15-22) kunnan sosiaali- ja kriisipäivystys Jälkihoitoistunto pyritään pitämään 1-3 vuorokauden kuluessa tapahtuneesta. Jälkihoitoon osallistuminen luetaan työajaksi. Työterveyshenkilöstö toimii istunnon vetäjänä. Seurannasta ja mahdollisesta jatkohoidosta sovitaan tapauskohtaisesti jälkihoitoon osallistuneiden kanssa. Ryhmäistuntona aloitettu jälkihoito voi tarvittaessa jatkua yksilöllisenä jatkohoitona. 8 VÄKIVALTA- JA UHKATILANTEIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ 8.1 Seuranta, raportointi ja tilastointi Jokaisen esimiehen velvollisuutena on seurata oman yksikkönsä tapahtumaraportteja ja käsitellä niitä säännöllisesti henkilöstön kanssa sekä tehdä tarvittaessa esityksiä turvallisuuden parantamiseksi. Työsuojeluhenkilöstö tekee säännöllisesti oman alueen tapahtumaraporteista seurantatilaston, joka lähetetään tiedoksi alueen johdolle ja ao. yksiköiden esimiehille. HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmän alainen väkivaltatyöryhmä kokoaa vuosittain seurantatilastojen pohjalta koko HUS:ia koskevan yhteenvetotilaston, joka käsitellään HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmässä ja viedään tiedoksi HUS:n työsuojelujaostolle ja henkilöstötoimikunnalle. 8.2 Arviointi ja johtopäätösten teko Linjaorganisaation edustajat sekä työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö tekevät esityksiä ja ehdotuksia henkilöturvallisuuden parantamiseksi paikallisesti tämän toimintamallin periaatteiden mukaisesti. Koko HUS:ia koskevat henkilöturvallisuutta parantavat esitykset valmistellaan HUS:n turvallisuusyhteistyöryhmässä.