Työväkivalta hallintaan

Transkriptio

1 Työväkivalta hallintaan Helsinki STTK Työhyvinvointiseminaari ts-päällikkö Susanna Puumi, HUS

2 TYÖVÄKIVALLAN YLEISYYS Arviolta noin 5% koko työvoimasta joutuu vuosittain fyysisen väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi = n henkilöä Kuntasektorilla itse joutunut kohteeksi 20% (v %)(lähde: Kunta-alan työolobarometri 2012) toimialoittain (lähde: Kunta-alan työolobarometri 2011) Terveydenhuolto 23% (v %) Sosiaalitoimi 25% (v %) Sivistystoimi 11% (v %) Muut 4% (v %) Muut sektorit eniten: - vartiointi ja suojelutyö - liikenne - majoitus- ja ravintolapalvelut Työtapaturmatilastoissa v väkivallan aiheuttamaa työpaikkatapaturmaa = n. 2,6% kaikista tapaturmista (TVL tilastojulkaisu 2013) Suurin osa työssä sattuneista väkivaltatapaturmista tapahtuu palvelu- ja hoitoalalla työskenteleville naisille

3 Väkivaltatyypit Eri väkivaltatyyppinen kohteeksi joutuneet % vuotiaista 6 % miehet 1988 miehet 1997 miehet 2006 miehet 2009 naiset 1988 naiset 1997 naiset 2006 naiset perhe lähisuhde työ ravintola katu (Lähde: Suomalaisten väkivaltakokemukset , OPTL:n tutk.tiedonanto 103)

4 Lähtökohtia. Asiakkaat pitävät itsestään selvänä, että työpaikalla on varauduttu kaikenlaisiin tilanteisiin työntekijät toimivat asiakkaiden parhaaksi työntekijät osaavat toimia uhka- ja vaaratilanteissa oikein; asiakkaat ja itsensä turvaten Asiakkaallakin on kuitenkin velvoitteensa Laadukas asiakaspalvelutyö on parasta ristiriitojen ennaltaehkäisyä Perehtymätön henkilö voi on turvallisuusriski

5 Väkivaltatilanteen syntymiseen liittyviä tekijöitä Erimielisyys palvelusta, hoidosta ym. Vanha kauna, aiempi konflikti samassa paikassa/saman henkilön kanssa Sijaiskärsijyys, muualla kohdeltu huonosti tai yleisesti epäluuloinen tai vihamielinen asenne viranomaisia kohtaan Rajoitus- ja kieltotoimenpiteet Päihtymys, päihderiippuvuus Mielenterveysongelmat ja jotkin somaattiset sairaudet Aikaisempi väkivaltainen käyttäytyminen Henkilökohtainen kriisi, menetys Traumatisoituminen

6 ENNAKOINTITOIMET Varautumista, riskien arviointia, koulutusta, mielikuvaharjoittelua Teknisiä ja rakenteellisia toimenpiteitä Henkilöstöresursseja, vartijoita ym. Ohjeita, menettelymalleja Selvityksiä ja raportteja Tönimi Painopiste vakavissa fyysisissä tapaturmissa miset Vakavasti kiristämiset Itsepuolustuskoulutusta Uhkailut, Aseistusta ymmärtää Haukkumiset Nimittelyt, huonokohtelu

7 Varautuminen Riskien arviointi ennalta : mm. TVR-Arvi nnistaminen_ja_riskien_arviointi/vakiva ltariskien_arviointimenetelma/ Säännöllinen koulutus ja perehdytys kohtaamistilanteisiin ja turvajärjestelyihin Toimintaohjeet erilaisten tilanteiden varalle Hyvää materiaalia: Ennakoi väkivaltaa työssä (Savonia, stm, Aluehallintovirasto): l

8 Turvalliset työtavat ja -järjestelyt Yksintyöskentelyä pyritään välttämään Omalla käytöksellä ei provosoida epäasiallista käytöstä Työympäristö ja työasu ovat turvallisia Häiriöistä ilmoitetaan aina vartijalle / poliisille, vartijalle myös ennakkoon Hätänumerot ovat saatavilla ja hätäilmoituksen tekoa on harjoiteltu Lisäapua osataan hälyttää, laitteet ovat kunnossa ja niitä pidetään mukana Työpaikalla on sovittu yhteisesti menettelytavoista poikkeustilanteissa Varmistussoitot, merkit, toiminta hälytystilanteessa, apuun meneminen

9 Tekniset ja rakenteelliset turvajärjestelyt Tilat on suunniteltu turvallisesti, poistumisteistä on huolehdittu palvelutyöpisteiden turvallisuussuunnitteluopas, sisäasiainministeriö 2007: Rakenteellisia murtosuojauksia, rikosilmoitinjärjestelmä ja kameravalvonta on asennettu tarpeen mukaan Lisäavun hälyttämisjärjestelmä on luotu ja sen testaaminen on säännöllistä Kulunvalvonta ja lukitukset ovat kunnossa Hoitotarvikkeet, lääkkeet ja raha tai muu arvokas omaisuus säilytetään lukituissa tiloissa asiakkaiden ulottumattomissa Tarvittaessa on palkattu turvallisuusalan ammattilaisia turvaamaan asiakastilanteita

10 Telehäirintä: Erityistilanteita... Häiritseviä, uhkaavia, pelottavia, kiusallisia soittoja tai teksti- ja s-postiviestejä Ei omaa rikosnimikettä tilanteesta riippuen kotirauhan rikkominen, ilkivalta, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, laiton uhkaus Poliisi voi puuttua vain, jos rikos on todennettavissa Toimenpidevastuu ensisijaisesti työnantajalla

11 Erityistilanteita... Seksuaalinen häirintä: Ei toistaiseksi rikoslaissa, kielletty tasaarvolaissa Toimenpidevastuu työnantajalla Jos sisältää fyysisen koskemattomuuden tahallisen loukkauksen rikoslain nimikkeet mm. pahoinpitely tai siveellisyysrikos poliisitutkinta

12 Erityistilanteita... Henkilökunnan nimitietojen peittäminen: Potilaalla aina oikeus tietää kenen kanssa hän asioi ja kuka häntä hoitaa Akuutissa uhkatilanteessa työntekijä voi väliaikaisesti ottaa henkilökortin pois näkyvistä ilmoitettava esimiehelle Muissa tilanteissa tapauskohtaisesti (ei siis voi olla pysyvä ratkaisu esim. akuuttipsykiatriassa) esimiehen harkinnan perusteella esimiehen kirjallinen päätös

13 HUS ohjeistukset Turvallisuutta kaikkien parhaaksi toimintamalli työpaikkaväkivallan ehkäisyyn ja kohtaamiseen päivityksessä, uusi versio syksy 2014 Määräaikaisohje 4/2012: Tutkintapyyntö/rikosilmoitusprosessi väkivaltatilanteissa, ohje esimiehille Johtajaylilääkärin ohje 1/2009: Potilaaseen kohdistuvat suoja-/rajoitustoimenpiteet somaattisessa hoidossa Psykiatriassa omat ohjeet eristämis- ja rajoittamiskäytänteistä vapaaehtoisen tai tahdonvastaisen hoidon aikana

14 HUS koulutus ja perehdytys Henkilöturvallisuuskoulutus osallistumissuositus kaikille potilastyötä tekeville 4 tuntia, sisältää verkkotentin koulutuksia kymmeniä vuosittain lisäksi MAPA/VET-koulutusta työryhmille, irrottautumiskoulutusta, poliisin luentoja Turvallisuuden minimiperehdytysohje Työturvallisuustehtävä vuosittain

15 VOIMANKÄYTTÖ Asiakkaan perusoikeuksien rajoittamisen tulee aina perustua lakiin! Mielenterveyslaki (tahdonvastainen hoito) Päihdehuoltolaki (tahdonvastainen hoito) Tartuntatautilaki (tahdonvastainen hoito) Laki kehitysvammaisten erityishuollosta (tahdonvastainen hoito) Pakkokeinolaki (kiinniotto, itseapu) Rikoslaki (hätävarjelu, pakkotila) Itsemääräämisoikeuslaki v 2014 /2015?

16 PAKKOKEINOT Jokamiehen kiinniotto-oikeus (Pakkokeinolaki 1 ) Järjestysrikkomuksissa (metelöinti, häiriköinti, päihteiden nauttiminen yleisellä paikalla ym) ja ilkivallassa EI kiinniotto-oikeutta Itseapu (Pakkokeinolaki 2a ) Saa turvautua jos omaisuus on rikoksen kautta menetetty ja toimiin takaisin ottamiseksi ryhdytään välittömästi tai muissa tapauksissa otetaan takaisin kun saatavilla ei ole ollut riittävää ja oikea-aikaista viranomaisapua

17 HÄTÄVARJELU Jokaisella on oikeus puolustaa itseään tai toisia ihmisiä sekä omaisuutta (RL 4 luku 4). Hyökkäyksen on oltava: Oikeuttamaton, eli hätävarjeluksi ei katsota esim vartijan/järjestyksenvalvojan suorittamaa kiinniottoa Meneillään oleva tai juuri tapahtuva, esim viikko sitten tapahtunutta oikeudetonta hyökkäystä ei voi kostaa Aito, todellinen. Luulo ei ole tiedon väärti Puolustuksen on oltava: Välttämätön, pienintä mahdollista voimaa käyttäen Suhteutettu hyökkääjän aiheuttamaan vaaraan, vrt. pieni lapsi tai iso mies Suhteutettu aiheutettuun vahinkoon, vrt aseen käyttö myymälävarkauden estossa Samanaikainen, eli hyökkäys on juuri tapahtumassa Hätävarjelu on lopetettava kun hyökkäys loppuu tai saatu aisoihin!

18 PAKKOTILA Pakkotila RL 4:5 Pakkotila mahdollistaa perusoikeuksien loukkaamisen, mikäli välittömän vaaran torjumiseksi ei toiminnalle ole muuta vaihtoehtoa. Pakkotilassa tehty lainvastainen teko on sellaisen vaaran torjumista, joka johtuu muusta syystä kuin ihmisen oikeudenvastaisesta hyökkäyksestä. Esim henkilö on juuri aikeissa vakavasti vahingoittaa itseään esim viiltämällä tai henkilö terveydentilastaan johtuen vastustaa välttämättömien hoitotoimien suorittamista. Jos tämän teon torjumiseksi ei ole muuta vaihtoehtoa, voi paikallaolija sitoa/pitää kiinni tai muuten rajoittaa henkilön toimintaa kunnes tämä rauhoittuu. Tällöin kyseessä ei ole vapauden riisto, vaan pakkotila

19 TAVAROIDEN TARKASTUS JA SÄILÖÖNOTTO Tavaroiden tarkastus ja takavarikointi Työntekijöillä EI ole oikeutta tarkastaa tavaroita ilman asianomaisen lupaa Ennakoiva turvallisuustarkastusoikeus vain järjestyksenvalvojilla ja poliisilla - Vartioimisliikkeen vartijoilla oikeus tarkastaa tavarat vain jos aihetta epäillä, että henkilöllä on kiellettyjä esineitä hallussaan Kiellettyjen aineiden (esim.huumeet) tai esineiden (esim. aseet) takavarikointiin EI oikeutta Takavarikointioikeus ainoastaan poliisilla, säilöönotto-oikeus järjestyksenvalvojilla ja vartioimisliikkeen vartijoilla Järjestyslain mukaan on kiellettyä pitää hallussaan toisen vakavaan vahingoittamiseen soveltuvia esineitä tai aineita yleisellä paikalla( 9, 10)

20 TILOISTA POISTAMINEN Jokaisella on oikeus kehottaa häiritsevästi käyttäytyvää henkilöä poistumaan tiloista Mikäli hän ei suostu poistumaan vapaaehtoisesti, ainoastaan poliisi, järjestyksenvalvoja tai vartioimisliikkeen vartija voi poistaa voimakeinoin

21 TYÖNTEKIJÄ UHRINA Uhrin asemassa salassapitovelvollisuus kumoutuu Oikeus ilmaista poliisille epäillyn tekijän henkilötiedot sekä kiinnioton kannalta tarpeelliset muut tiedot EI oikeutta kertoa terveys/sairaustietoja Toiseen henkilöön kohdistuva laiton uhkaus Kohdetta varoitettava, salassapitovelvollisuus kumoutuu Oikeus ilmaista uhkauksen kohteelle epäillyn tekijän henkilötiedot sekä kiinnioton kannalta tarpeelliset muut tiedot EI oikeutta kertoa terveys/sairaustietoja

22 TUTKINTAPYYNNÖN TEKEMINEN Kynnys korkea, oikeus sama kuin siviilissäkin Sairautensa takia alentuneesti syyntakeellista potilasta kohtaan syyttäjä harvoin lähtee ajamaan syytettä tutkintapyynnön merkitys enemmänkin imagollinen tutkintapyyntö edellyttää esitutkinnan aloittamista, jolloin potilaalle viesti siitä, että häiritsevää tai väkivaltaista käyttäytymistä ei hyväksytä ja että siitä tulee seurauksia Omaiset/vierailijat/saattajat yleensä syyntakeellisia ja siten oikeuskelpoisia

23 Työntekijän oikeusturva tutkintatilanteessa esitutkinta-asiakirjat julkisia työntekijä voi kuulustelun yhteydessä pyytää tietojen salaamista (ei koske nimeä ja syntymäaikaa) turvakielto haetaan maistraatilta kirjallisesti, edellytyksenä perusteltu uhka tai pelko omasta tai perheen turvallisuudesta, voimassa 5 vuotta osoitetiedot, ajoneuvorekisteritiedot AKE: osoitteenluovutus- ja markkinointikielto puhelinoperaattorit: puhelinnumeron salaus

24 TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUDET Velvollisuus ilmoittaa törkeistä rikoksista Velvollisuus ilmoittaa sosiaaliviranomaisille lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta Velvollisuus todistaa salassapitovelvollisuudesta huolimatta, jos rikoksesta voi seurata yli 6 vuoden vankeustuomio Vaitiolovelvollisuus vs asianomistajuus!!!

25 Välitön apu ja tuki: Ei jätetä uhria yksin JÄLKIHOITO Huolehditaan uhrin turvallisuudesta: vammojen ensihoito, keskusteluapu, kotimatkajärjestelyt, sairausloman tarve Jälkihoidon tarpeen arviointi: Ei jätetä uhriksi joutuneen harteille Lähtökohtana aina jonkinlainen asian käsittely Esimies vastaa ensivaiheessa jälkihoidon tarpeen arvioinnista ja ilmoittaa tarpeesta jälkihoidon toteuttavalle taholle (esim. työterveyshuolto) Työpaikan jälkihoitosuunnitelma!

26 JÄLKIHOITO... Tavoitteena lieventää tilanteen vaikutusta ja auttaa työntekijää toipumaan stressistä Oma apu Pelkojen käsittely, tilanteen läpikäyminen läheisten kanssa tai omassa mielessä Ei yleensä riitä, jäljelle jää epätietoisuus oman toiminnan oikeellisuudesta, syyllisyys uhriksi joutumisesta Työyhteisökäsittely Tilanne käsitellään joko heti tilanteen lauettua tai viimeistään 1-3 vrk:n kuluttua tapahtuneesta mukana olleiden kesken Usein riittävä käsittely Tuo esiin hyviä kehittämisehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi tai toimintatapojen muuttamiseksi

27 JÄLKIHOITO De-fusing: Tavoitteena nopeasti purkaa tilanteen aiheuttamat välittömät reaktiot 1-2 vrk:n kuluessa tapahtuneesta Ryhmäistunto, osallistujina voi olla eri työyhteisöjen jäseniä, jotka ovat tavalla tai toisella joutuneet osallistumaan väkivaltatilanteeseen Vetäjänä esim työterveyshuolto tai muu purkukoulutuksen saanut henkilö De-briefing: Tavoitteena psyykkisten reaktioiden työstäminen, reaktioiden normalisointi ja sosiaalisen tuen käynnistäminen tai vahvistaminen 1-3 vrk:n kuluttua tapahtuneesta Ryhmä- ja/tai yksilökäsittely, usein tarvitaan useampi kokoontuminen Vetäjänä mieluiten Susanna mielenterveys- Puumi, HUS, 2014 ja kriisityön ammattilainen

28 JÄLKIHOITO... Selvittely muiden asianosaisten kanssa (esim tilanteen aiheuttanut asiakas, muut asiakkaat, omaiset) esimiehen/hoitavan lääkärin vastuulla ja harkinnassa voi olla hoidollisesti hyödyllistä muiden asiakkaiden tai omaisten rauhoittelu, tilanteen kuvaus huomioiden tietosuoja

29 Ilmoitusmenettely Kaikista väkivalta- ja uhkatilanteista raportoitava kirjallisesti työsuojelulle / esimiehelle / turvallisuushenkilöstölle Mikäli tilanteesta seurannut fyysinen (tai psyykkinen) vamma, ilmoitus myös vakuutusyhtiölle ja suosituksena tutkintapyynnön tekeminen poliisille Mikäli tilanteesta aiheutunut ihon läpäisevä vamma, ilmoitus aina työterveyshuoltoon (mahdollinen hepatiitti-suojaus, HIV-seuranta ym)

30 Sietorajana nolla Jokaisella on oikeus työ- ja asiointirauhaan Puuttumiskynnys matalaksi Häiriköinnistä ei palkita Johdonmukainen ja jämäkkä yhteinen linja Yhteisesti sovitut pelisäännöt ja toimintaohjeet Kaveria ei jätetä - yksin