POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Hankesuunnitelma
Sisällys HANKETIIVISTELMÄ... 3 HANKESUUNNITELMA ERI VAIHEINEEN... 9 I-VAIHE, LAPIN OSUUS: PERUSTERVEYDENHUOLTOA, TERVEYDEN EDISTÄMISTÄ JA SOSIAALIPALVELUITA MONIAMMATILLISESTI KEHITTÄEN 1.3.2009 30.10.2011... 9 1 Jatkumo alueella tehdylle kehittämistyölle ja toimijoiden sitoutuminen... 9 2 Hankkeen tarve ja perustelut tilastojen valossa... 11 3 Kehittämishaasteet Lapin sosiaali- ja terveyspalveluissa... 12 4 Rakenteelliset haasteet kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä... 16 5 Hankkeen tavoitteet:... 16 6 Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi... 17 7 Toiminnan organisointi ja juurruttamistoimenpiteet:... 19 8 I-VAIHEEN resursointi... 20 II-VAIHE, KAINUU: PALVELUIDEN JA HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN 1.7.2009 31.10.2011... 21 1 Taustaa... 21 2 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli -hankkeen toiminta-ajatus ja tavoitteet... 21 3 Kainuun osallistuminen hankkeeseen... 22 III-VAIHE, KESKI-POHJANMAA: LASTENSUOJELU- JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN 1.3.2009 31.10.2011... 27 Tiivistelmä... 27 1 Taustaa hankkeelle... 28 2 Hankkeen toteuttaminen... 31 3 Aikataulu ja resurssointi... 38 IV-VAIHE, POHJOIS-POHJANMAA: LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT VARHAISKASVATUS 1.3.2009 31.10.2011... 41 Tiivistelmä... 41 1 Tausta ja perustelut... 41 2 Tavoitteet ja odotetut vaikutukset... 44 3 Toteuttaminen... 45 4 Käytännön toteutus ja aikataulutus... 48 5 Hankkeen vastaavuus KASTE-ohjelman tavoitteisiin... 52 6 Hankkeen yhteistyötahot... 53 7 Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma... 55 2
HANKETIIVISTELMÄ: POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli Hyvinvointistrategisen työn hyödyntäminen Olemassa olevien verkostojen ja yhteistyön hyödyntäminen Oppilaitosyhteistyön vahvuus Näyttöön perustuvien ja hyväksi kehitettyjen käytäntöjen ja toimintamallien hyödyntäminen Olemassa olevien rakenteiden (sosiaalialan osaamiskeskus, Pohjois-Suomessa toimivat kehittämisyksiköt, terveyden edistämisen kehittämisrakenteet) hyödyntäminen Terveydenhuollon kehittäminen yhteistyössä sosiaalialan palveluiden kanssa Pohjois-Suomi tarvitsee erityisolosuhteisiinsa perustuen oman pysyvän koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja toimintamallin. Voimavarojen yhdistäminen monialaisesti ja toiminnan koordinointi jäntevöittää toimintaa ja säästää resursseja, sekä mahdollistaa erityispalveluiden turvaamisen koko alueelle. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008 11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne, joka toimii verkostomaisesti (pohjautuen sopimuksellisuuteen). 3
Kehittämisrakenne ja toimintamalli pohjautuvat sopimuksellisuuteen ja rakentuvat vaiheittain vuoteen 2011 mennessä eri toimijoiden panostuksella Kehittämisrakenne ja toimintamalli syntyvät asteittain eri maakuntien ja osallistuvien toimijatahojen osalta Pohjois-Suomessa. Kehittäminen on vaiheistettu siten, että se koostuu neljästä erillisestä kokonaisuudesta (vaiheesta), joissa on omat erilliset budjetit. Lapin osuus (I-vaihe) alkaa ensimmäisenä ja jos rahoitusta saadaan haettu kokonaismäärä, rakenteeseen liittyvät Kainuun maakunnan kuntayhtymä (II-vaihe) ja Keski-Pohjanmaan kunnat (III-vaihe) sekä Pohjois-Pohjanmaan alue (IV-vaihe). Kehittämistoiminnasta vastaavat kunnat. Alueen korkeakoulut (yliopistot ja ammattikorkeakoulut) vastaavat ja opetuksesta ja tutkimuksesta sekä niiden liittymisestä kehittämistoiminnan yhteyteen. Osaamiskeskuksen rooli on koordinoida ja nivoa yhteen alueen kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Hanke koostuu neljästä erillisestä osahankkeesta, joiden päämääränä on rakentaa KASTE -ohjelmakauden aikana yhteinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne ja toimintamalli. Tällä hetkellä toiminnat ovat erilaisia eri alueilla, mutta hankkeen aikana on tavoitteena koota yhteen yhteinen kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjois-Suomeen vuoteen 2011 mennessä. Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, joka ohjaa ja linjaa hankkeen toimintaa koko Pohjois- Suomen alueella. Toiminnan alkaessa ohjausryhmässä määritellään hankkeen vastuulliset tahot ja henkilöt. Hankkeen toiminnan aikana määritellään ne kehittämisresurssit ja toimijatahot, jotka juurtuvat pysyviksi kehittämistoiminnan rakenteiksi alueelle. Hankkeen hallinnoinnista vastaava kuntayhtymä: Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä I-VAIHEEN Lapin osuudessa vuoden 2009 rahoitusta haetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen vahvistamiseen seuraavien tavoitteiden pohjalta: 1) Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee, terveys ja kestävä elämäntapa paranevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita. 2) Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuolto kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillisten kehittäjätiimien koordinoimana. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja: kuntien lastensuojelu- ja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivystystoimintaan, neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön. 3) Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu. 4) Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyvät. 5) Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne ja toimintamalli sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään yhdessä moniammatillisissa kehittäjätiimeissä Kehittämisrakenteella turvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen. Sosiaalija terveysalan rajapinnat kohtaavat monissa eri palveluissa ja eri väestöryhmien osalta, erityisesti vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa, varhaiskasvatuksessa, neuvolatyössä, päihdetyössä ja psykososiaalisissa palveluissa. Erityisesti näiden osalta kehitetään asiakkaan kannalta eheää ja yhtenäistä palvelukokonaisuutta. Asiakkaille/potilaille, jotka käyttävät joko terveys- tai sosiaalipalveluja erityisen paljon, laaditaan yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma. Alu- 4
eelliset hoito- ja palveluketjut, jotka liittyvät vanhusten, vammaisten, mielenterveys- tai päihdepotilaiden hoitoon valmistellaan yhdessä sosiaali- ja terveyspuolen ammattilaisten kanssa. Pilottina osassa kehittäjä-terveyskeskusten vastaanottoon resursoidaan sosiaalialan työntekijöiden työpanosta ja osaamista. Kansalaisille osoitetut hoito-ohjeet/tiedotteet/terveyden edistämisen valistusmateriaali valmistellaan yhdessä kummankin sektorin asiantuntemusta hyödyntäen. Alueelle palkataan kehittäjätyöntekijöitä, jotka kehittävät oman kunnan tiimin sekä seutukunnan tiimien työskentelyä yhteistyössä koko kehittämisrakenteen toimijoiden kanssa moniammatillisissa kehittäjätiimeissä (kuntien sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden, Posken, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa). Saamelaiskysymykset Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään ja toteutetaan saamenkielellä, saamelaisista lähtökohdista, saamelainen kulttuuri, elämänmuoto ja arvot huomioon ottaen saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perustalta. Saamelaiskäräjien hallituksen voimassaoleva ehdotus KASTE -ohjelmaan saamelaisten palveluiden kehittämisen painopisteistä on seuraava: vanhusten palvelut, varhaiskasvatus, sosiaalityö, sekä elinolojen ja sosiaaliturvan kehittäminen. Lisäksi Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä Posken saamelaisyksikön ja saamelaisten sosiaalipalveluiden kehittämisyksikön toiminnan turvaamisen ja kehittämisen. SámiSoster ry kehittää myös aktiivisesti järjestötoimintana saamelaiskulttuuriin ja kieleen pohjautuvia palveluita asettamiensa painopisteiden mukaisesti. Posken valtakunnallisena erityistehtävänä on saamenkielisten palveluiden kehittäminen. Tämä hanke on ainoa, jossa vastataan KASTE-ohjelman kohtaan saamelaisten palveluiden kehittäminen. II-VAIHEEN Kainuun maakunnan kuntayhtymän osuudessa vuoden 2009 rahoitusta haetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämisen vahvistamiseen seuraavien tavoitteiden pohjalta: 1) Perusterveydenhuollon ja sosiaalityön palveluiden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen 2) Sote-toimialan kehitystyön koordinointi 3) Tiedon tuotantoon perustuvan työn osuuden vahvistaminen palveluiden kehittämisessä Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita ja yhteistoimintaa kehitetään kehittäjäterveyskeskustoiminnalla ja sosiaalialan kehittäjämallilla (ammattiryhmien työnjako, suunnitelmallinen sosiaalityö, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen työskentely). Hankkeessa kehitetään sote-toimialan yhteistä ja koordinoitua kehittämisrakennetta sekä Pohjois-Suomen että Kainuun tasoilla. Samalla vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon perustumista tutkittuun ja näyttöön perustuvaan tietoon. Sosiaali- ja terveyspalveluita horisontaalisesti yhdistävä kehittämistoiminta toteutuu paitsi käytännön asiakaspalvelutasolla perusterveydenhuollon ja sosiaalityön kentässä, myös pysyvän rakenteen kautta. Sopimuksellinen yhteistoiminta Pohjois-Suomen alueen toimijoiden kanssa sekä Kainuun sotetoimialan kehittämisyksikön vakiinnuttaminen tukevat valtakunnallista sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyön suuntaa. 5
III-VAIHEEN Keski-Pohjanmaan osuudessa vuoden 2009 rahoitusta haetaan lastensuojelu- ja perhetyön kehittämiseen seuraavien tavoitteiden pohjalta: 1) Luodaan paremmat edellytykset eheille palvelukokonaisuuksille perhetyön keskuksen koordinoimana, erityisesti perhetyöhön ja lastensuojeluun. 2) Kehitetään tiedon tuotannon, vaikuttavuuden ja arvioinnin menetelmiä, vuoropuhelussa käytännön toimijoiden kanssa. 3) Tuotetaan pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne Keski-Pohjanmaalle alueen omat lähtökohdat ja edellytykset huomioiden. 4) Organisoidaan alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisresurssit hankkeen aikana yhdessä perhetyön keskuksen kanssa lastensuojelun ja perhetyön käytännön toimintaa tukeviksi, ja myöhemmässä vaiheessa toimintaa laajentaa muualle sosiaalija terveysalalle. Hankkeen päätavoitteena on sosiaali- ja terveyspalveluiden pysyvä kehittämisrakenne, jonka toiminta perustuu arvioituun ja analysoituun perhe- ja lastensuojelutyön palveluja, toimintaympäristöä ja rakenteita sekä väestöä koskevaan tietoon. Perhetyön hankkeen tavoitteet liittyvät laajempaan tavoitteeseen kehittää keskipohjalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja toimintaa kokonaisuutena. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda koko Pohjois-Suomen alueelle kattava pysyvä kehittämisrakenne nyt syntyvien pilottien kokemusten pohjalta (levittäminen). Hanke on sitoutunut vahvasti Lapin hankkeen osahankkeena toteuttamaan omassa osuudessaan päähankkeen tavoitteita ja organisoitumaan sen edellyttämällä tavalla ja sen tavoitteita tukien. Hankkeella varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja osaaminen alueella luomalla vakiintuneet yhteistoimintakäytännöt alan koulutusjärjestelmien, kehittämisorganisaatioiden ja työelämän välille. IV-VAIHEEN Pohjois-Pohjanmaan osuudessa vuoden 2009 rahoitusta haetaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseen seuraavien tavoitteiden pohjalta: 1) Edistää moniammatillista kumppanuutta ja kehittää sekä vahvistaa yhteisiä moniammatillisia toimintamalleja ja verkostoja lasten ja lapsiperheiden palvelujen tarjoajien välille. 2) Edistää varhaista tunnistamista ja tukemista sekä lasten eri elämän piireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta ja vanhemmuuden tukemista. 3) Kehittää lasten ja perheiden palveluissa työskentelevän henkilöstön ammatillista osaamista. 4) Vahvistaa kuntien ja muiden tahojen välistä yhteistyötä ja yhteisen työn tapoja lasten ja lapsiperheiden palveluissa asiakkaiden osallisuus huomioiden. 5) Kehitetään tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön työn välistä yhteyttä. Hankkeen pyrkimyksenä on kehittämistyön avulla purkaa sektoroitunutta työkulttuuria lasten ja perheiden palvelujen toteuttamisessa, ja näin vahvistaa elinkaarimallin mukaista lasten ja perheiden palvelujen kehittämistä ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Hanke sisältyy Pohjois-Suomen laaja-alaisen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne kokonaisuuteen, johon se tuottaa lasten ja perheiden palvelujen kehittämisen osion Pohjois-Pohjanmaalle varhaiskasvatuksen näkökulmasta käsin. Pohjois-Suomen sosiaalialan laaja-alainen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne on elinkaarimallin mukainen kehittämistoimintaa suuntaava verkosto, jolla pyritään aikaansaamaan kokonaisvaltainen kehittämistoiminnan malli sosiaali- ja terveysalalle Pohjois-Suomeen. 6
Hanke vastaa KASTE-ohjelman tavoitteisiin, erityisesti kohtiin: 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Hankkeessa vahvistetaan ja viedään eteenpäin terveyden edistämistä ja sen johtamista. Terveyden edistämisellä tarkoitetaan tässä pyrkimystä vaikuttaa terveyttä sääteleviin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ekologisiin tekijöihin ja elinoloihin, lisäpanostuksia terveyteen lujittamalla ja laajentamalla monialaisia ja moniammatillista yhteistyötä, yhteisöjen toimintakyvyn lisäämistä, kansalaisten henkilökohtaisten taitojen kehittämistä ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman ja ympäristönsä terveyteen sekä terveyspalveluiden uudistamista. Lapissa jatketaan hyviin kokemuksiin ja tuloksiin perustuvaa terveyden edistämisen kehittämistyötä ja rakenteiden vahvistamista. Rakenteiden lisäksi terveyden edistäminen painottaa sisällöllisesti terveyserojen kaventamista keskittymällä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, tupakoinnin ja ylipainon ehkäisyn vahvistamiseen Lapissa. Kainuun maakunnan kuntayhtymän osahankkeessa terveyden edistämisen työssä keskitytään väestön valmentamiseen sekä ammatillisen osaamisen uudistamiseen. Koko Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisellä kehittämisrakenteella pyritään eheään, toiminnalliseen kokonaisuuteen, jossa kehittämistoimintaa tehdään yhdessä yli sektori- ja hallintorajojen, asiakkaan palvelukokonaisuutta ajatellen. Tavoitteena on toiminnallisesti asiakkaan kannalta aidosti yhtenäinen palvelukokonaisuus. Hankkeella vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä. 2) Perusterveydenhuollon vahvistaminen Lapissa kehitetään perusterveydenhuollon uusia toimintamalleja. Osassa pilottikohteita on mukana myös sosiaalihuollon toimijat moniammatillisissa kehittäjätiimeissä. Kunnissa (Kemi, Tornio, Simo, Ylitornio, Ranua, Kolari) pilotoidaan tulevaisuuden terveyskeskusmallia, jossa pyritään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa, turvaamaan hoidon pääsyn aikarajat, vastaamaan lääkärivajeeseen, turvataan henkilöstön saatavuutta, riittävyyttä ja sitoutumista terveydenhuollossa, kehitetään eri ammattiryhmien välistä työnjakoa, vahvistetaan osaamista ja hyödynnetään etäkonsultaatiota ja teknologiaa. Pilotoinnin aikana kehitetty malli levitetään koko Lappiin. Myös Kainuun maakunnan kuntayhtymän osahankkeessa liitytään kehittäjä-terveyskeskusmalliin työnjaon ja konsultoinnin osalta. 3) Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Sosiaalityön kehittämisyksikössä kehitetään kuntien lastensuojelua koko Lapissa (pilottikuntina toimivat Rovaniemi, Tornio, Kittilä, Kemijärvi ja Inari). Sosiaalityön kehittämisyksikössä kehitetään kuntien sosiaalivirastojen aikuissosiaalityötä (pilottikuntina toimivat Tornio, Kemi, Kittilä, Kemijärvi, Inari ja Enontekiö), jossa pyritään vaikuttamaan asiakkaiden hyvinvointiin, osallistamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, päihteiden käytön ehkäisyyn. Ihmisten vaikutusmadollisuuksia omaan elämäänsä vahvistetaan, ottamalla asiakkaat mukaan kehittämistoimintaan (asiakasryhmiin ja kehittämistiimeihin). Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan osahankkeissa keskitytään lasten ja perheiden palveluiden kehittämiseen huomioiden moniulotteinen varhaiskasvatus. 4) Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ja siinä olevien osahankkeiden tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja turvaaminen. Osaaminen varmistetaan toteuttamalla tarvittavia koulutuksia, välittämällä konsultaatiota ja erityispalveluita, johtamisen kehittämisprosessilla, sekä moniammatillisten kehittäjätiimien työskentelyllä. 5) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja prosessit 7
Sosiaalityön kehittämisyksikössä kehitetään 1) kuntien palveluiden laatua sekä jatketaan Lapissa tuotetun 2) palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin tiedon tuotannon mallia, jossa kerätään mm. asiakkailta palautetta kunnan sosiaalivirastojen palveluista. Sosiaalityön kehittämisyksikössä jatketaan 3) sosiaalialan palveluiden prosessikuvausta ja kehittämistyötä (Kemijärvi, Kemi, Tornio, Inari, Kittilä, Rovaniemi). Kunnissa jatketaan 4) kehittäjätyöntekijä asiakastyön toimintamallia, jolloin kehittäminen juurtuu ja tapahtuu lähellä oman kunnan ja seutukuntien tiimejä. Samalla jatketaan 5) erityistyöntekijä toimintamallia, jolloin koko Lapin käytössä on mm. lastensuojelutarpeen selvitysten tekijä ja työpari kehittämässä kuntien sosiaalialan palveluita ja välittämässä konsultaatiota. Sosiaalityön kehittämisyksikössä tuetaan johtamista ja kehitetään johtamisen tueksi sosiaalisen raportoinnin malli. Johtamisen kehittämisrakenteessa on 19 Lapin läänin kuntaa. Kuntiin perustetaan moniammatillisia kehittäjätiimejä, joissa sosiaalityötä, sosiaalialan palveluita kehitetään yhteistyössä terveyden edistämis- ja perusterveydenhuollon kehittämistyön kanssa. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat ja kuntien sitoutuminen: Lapin läänin kunnat (21 kuntaa; Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodan- kylä, Tervola, Tornio, Utsjoki, Ylitornio), Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin yliopisto, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Saamelaiskäräjät, Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen yksikkö. Malli mahdollistaa laajentamisen tai osia siitä voidaan soveltaa erilaisilla alueilla Pohjois-Suomessa sekä muualla Suomessa. Mukana ovat myös Kainuun maakunnan ky (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Suomussalmi, Sotkamo) ja Keski-Pohjanmaan maakunta (Kokkola, Lohtaja, Ullava, Kälviä, Kannus, Toholampi, Lestijärvi, Perho, Veteli, Kaustinen, Halsua) sekä Pohjois-Pohjanmaan kunnista (Kallion ky, Kuusamo, Taivalkoski, Posio, Selänteen ky). Hankehakemuksessa ovat liitteinä kuntien ja kuntayhtymien lautakuntien päätökset sitoutumisesta hankkeeseen (Liite 1), sekä Lapin kuntien johtavien lääkäreiden allekirjoitettu sitoumus osallistumisesta hankkeeseen (Liite 2). Hankesuunnitelman rakenteesta Hankesuunnitelman ensimmäiset kuusi sivua kuvaavat kehittämisrakenteen ja monialaisen toimintamallin kokonaisuutta tiivistetysti. Hanketiivistelmän jälkeen alkaa varsinainen hanke- suunnitelma, jossa kuvataan eri osahankkeet sisällöllisen toiminnan kautta: VAIHE I Lapin osuus, VAIHE II Kainuun maakunnan kuntayhtymän osuus, VAIHE III Keski-Pohjanmaan osuus sekä VAIHE IV Pohjois-Pohjanmaan osuus. Eri osahankkeilla on omat budjetit. 8
HANKESUUNNITELMA ERI VAIHEINEEN: I-VAIHE, LAPIN OSUUS: PERUSTERVEYDENHUOLTOA, TERVEYDEN EDISTÄ- MISTÄ JA SOSIAALIPALVELUITA MONIAMMATILLISESTI KEHITTÄEN 1.3.2009 30.10.2011 1 Jatkumo alueella tehdylle kehittämistyölle ja toimijoiden sitoutuminen Näyttöön perustuvat hyvät käytännöt ja toimintamallit alueen eri hankkeissa ja oman työn kehittämisessä Sosiaalialan osaamiskeskusrakenne Sosiaalialan kehittämisyksikkörakenteen kehittäjätyöntekijämalli Terveydenhuollossa tehty kehittämistyö Terveyden edistämisessä tehty työ maakunnallisesti Hyvinvointistrateginen työ maakunnan alueella Lapin korkeakoulukonserni Kehittämismyönteisyys Moniammatilliset kehittäjätiimit Lapin hankkeissa ja hankkeiden ulkopuolella on tehty arvokasta kehittämistyötä, joka on luonut pohjaa tulevalle kehittämistyölle: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, eri sosiaalialan kehittämisyksiköt, terveyden edistämisen Terve Lappi -hanke (2006 2008), päivystyspalveluiden järjestäminen kuntien kanssa yhdessä, Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyö ja työnjakohanke Lapissa (2007 2009) sekä Mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella (jatkohanke 2007 2009), Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen kehittäminen Lapissa (2007 2009) ja Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toteutetut mielenterveyshankkeet. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) ja sosiaalialan kehittämishankkeen rahoittamat sosiaalialan kehittämisyksiköt ovat muodostaneet kehittämisrakenteen kuntiin sosiaalialan, erityisesti asiakastyön kehittämiseksi. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on osa valtakunnallista osaamiskeskusverkostoa. Poske on sopimuspohjainen organisaatio. Poske on yksi yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu kolmesta alueellisesta toimintayksiköstä: Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toimintayksiköstä sekä Saamelaisyksiköstä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä on saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Pohjois-Suomessa toimivat varhaiskasvatuksen, vanhustyön, sosiaalityön, vammaispalveluiden, päihdetyön ja saamelaisten sosiaalipalveluiden kehittämisyksiköt. Kehittämisyksiköissä työskentelevät kehittäjätyöntekijät tekevät sekä perustyötä että kehittämistyötä kunnissa ja seutukunnissa. Näin turvataan hyvien kehitettyjen käytäntöjen juurtuminen perustyöhön. Posken rooli on ollut kehittämisyksiköiden valmistelu, kuntayhteistyön mahdollistaminen ja kehittämisyksiköiden toiminnan koordinointi sekä kehittämisyksiköiden toiminnan tukeminen. Lapin korkeakoulukonserni on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun muodostama korkeakouluyhteisö, jonka tehtävänä on yhdistää kolmen korkeakoulun koulutus-, tutkimus-, kulttuuri- sekä muu osaaminen Lappia palvelevaksi. Koulutuksen ja käytännön kehittämistyön välille rakennetaan tiivis yhteistyö osaamisen vahvistamiseksi. 9
Terve Lappi -hanke on saavuttanut tuloksia useammalla eri tasolla: 1) Väestöstrategiataso: haastekampanjat julkisissa tiedotusvälineissä, yleisötapahtumat kunnittain, Lappilaisen arvokortti, terveysliikuntamittari, suun terveystesti, nettisivusto, 2) Korkean riskin strategia, 3) varhaisen diagnoosin ja hoidon strategia, 4) terveyden edistämisen rakenteet: kuntakartoitus, terveyden edistämisen työkokoukset kunnittain, koulutukset, terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden ja -työryhmien toiminnan kehittäminen, hyvien käytäntöjen kokoaminen, hyvinvointikertomukset. Hankkeen aikana on vahvistettu terveyden edistämisen toimijaverkostoa kunnissa: jokaisessa Lapin kunnassa on nimetty terveyden edistämisen yhdyshenkilöt ja poikkihallinnolliset työryhmät. Yhteinen terveyden edistämishanke on osoittautunut tarpeelliseksi ja sen avulla on päästy hyvään kehittämistyön alkuun Lapin kuntien terveyden edistämisessä. Kokemustemme perusteella terveyden edistämistyötä tulee jatkaa maakuntatasolla. Saamelaisten terveyden edistämishanketta on toteuttanut SámiSoster ry TEKRY:n myöntämällä rahoituksella, jossa on kehitetty saamenkielistä terveysneuvontaa ja saamenkielinen terveysneuvonnan materiaalia. Mielenterveys- ja päihdehankkeen tavoitteina on ollut toimivien palveluiden turvaaminen Lapin erityisolosuhteissa sekä edellisissä mielenterveyshankkeissa kokeiltujen toimintamallien juurruttaminen. Kehitystoiminta on kohdentunut kuntien perustoimintojen tukemiseen, työterveyshuoltoon ja kolmannen sektorin toimintaan tiiviissä yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hankkeen päämääränä on lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen saatavuuden turvaaminen ja perustason toimijoiden osaamisen vahvistaminen. Hankkeessa on kehitetty konsultaatiopalveluja uutta teknologiaa hyödyntäen. Ennaltaehkäisevää työtä on vahvistettu ottamalla käyttöön uusia työmenetelmiä ja järjestämällä koulutusta häiriöiden varhaisesta tunnistamisesta. Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan yhteistyö- ja työnjakohankkeen tavoitteena on ollut parantaa hoidon saatavuutta terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. kaikissa Lapin kunnissa. Ammattihenkilöiden keskinäisen uuden työnjaon mahdollistamiseksi on päättymässä koulutusohjelma, jonka jälkeen työnjakoa voidaan alkaa toteuttaa. Päivystävä sairaanhoitajan ja kansansairauksiin koulutettujen hoitajien määrä ei kuitenkaan ole vielä läheskään riittävä, ollaan vasta pääsemässä alkuun, koulutus oli Lapin alueen ensimmäinen. Tehtävien siirtoja ja työnjaonmuutoksia aletaan toteuttaa lääkärin ja sairaan- /terveydenhoitajien välillä ja suun terveydenhuollossa hammaslääkärin ja suuhygienistien/hammashoitajien välillä. Uudet palvelu- ja toimintamallit Lapissa (UULA) 2008 2010 -projekti on Lapin sairaanhoitopiirin, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Posken yhteinen hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa kansalaisen osallisuutta omaan hoito-/palvelukokonaisuuteensa teknologiaa hyödyntäen. Projektissa kehitetään sähköistä asiakas- ja potilasohjausta, avataan uusia sähköisiä palveluja sekä kehitetään asiakkaan ja potilaan omatoimisuutta tukevia kansalaisyhteyksiä. UULA koordinoi valtakunnalliseen potilastietoarkistoon siirtymistä Lapin läänin kuntien osalta. UU- LAn aikana luodaan ja otetaan käyttöön uusia ammattihenkilöiden välisiä sähköisiä konsultaatioratkaisuja ja tuetaan moniammatillista yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden kesken. Lapin maakunnassa päästiin Kansallisten terveys- ja sosiaalihankkeiden kauden loppupuolella pois lukuisista sirpaleisista hankkeista ja opittiin edellä esiteltyjen laajojen hankkeiden kautta 10
liittämään maakunnan voimavarat yhteen. Kehittämistoiminnan alueella on päästy kokeilemaan sellaista uutta yhteistyötä, joka ei organisaatioiden tasolla ole lähtenyt lainkaan Lapissa käyntiin, koska PARAS- lainsäädäntö määrittelee lähes kaikki kunnat poikkeuskunniksi pitkien etäisyyksien periaatteella. Tätä laajapohjaista kehittämistyötä halutaan jatkaa, ja Lapin hankehakemukseen ovatkin sitoutuneet kaikki Lapin kunnat, Sosiaalialan osaamiskeskus, läänin molemmat sairaanhoitopiirit sekä erillisellä vetoomuksella kaikki Lapin alueen johtavat lääkärit (Liite 2). Koska sitoutuminen on näin laajaa, mukaan ovat lähteneet myös Pohjois-Suomen yliopistot ja muut oppilaitokset sekä järjestökenttä. Tässä hankkeessa on uutta se, että terveydenhuolto lähtee mukaan aikaisemmin vain sosiaalitoimen puolella toteutettuun Posken kehittämään kehittämisyksikkötoimintamalliin siitä syystä, että kunnista saatu palaute on ollut poikkeuksellisen positiivista. Tavoitteena on luoda kuntiin hankkeen aikana pysyvät yhteiset moniammatilliset kehittämistiimit. Erityisesti tämä koskee sitä toimintaa, joka kohdentuu molempien sektoreiden yhteisille alueille. Hankkeen kaudella lähetään liikkeelle päivystys- ja vastaanottotoiminnasta, neuvolatyöstä ja sosiaalityön kehittämisestä valituissa pilottikunnissa. Terveyden edistäminen sen sijaan jatkuu maakunnallisena ja siinä pyritään tuloksiin myös korkean riskin ja varhaisen diagnostiikan strategioissa, joissa ei vielä Terve Lappi hankkeen aikana ehditty edetä alkua pitemmälle. Hankkeesta on rajattu pois se kehittämistyö, jossa työstetään uutta teknologiaa hyödyntäviä toimintamalleja ja prosesseja, koska se tehtävä on jo käynnistynyt saman toimijajoukon UU- LA- hankkeessa EU-tuella (ks. edellä). Tämä hanke keskittyy sen sijaan enemmän toiminnan sisältöihin, henkilöstön uuteen osaamiseen ja uudenlaisiin työnjakoihin ja yhteistyömalleihin. Hankkeen jalkautumisessa ja juurruttamisessa itse menetelmällä (kehittäjätiimi tekee osittain perustyötä kunnissa) on keskeinen merkitys. Sen lisäksi mm. laajan väestöpohjan kuntayhtymät, niihin perustettavat perusterveydenhuollon yksiköt ja Poske kantavat jatkossa vastuuta toiminnan jatkumisesta. 2 Hankkeen tarve ja perustelut tilastojen valossa Korkea sairastavuus Terveystottumukset epäedulliset Pitkäaikaisen toimeentulotuen tarve Korkea työttömyys Saamenkielisten ja -kulttuuriin pohjautuvien palveluiden tarve Lapissa on aina ollut suhteellisen korkea sairastavuus. Finriski -tutkimusten ja KELA:n terveyspuntarin mukaan kansantaudit ovat yleisempiä Lapissa kuin muualla maassa. Esimerkiksi KELA:n kansantauti-indeksi on alle sata ainoastaan Keminmaassa. Kaikissa muissa Lapin kunnissa se on yli 100 ja korkeimmillaan Posiolla 178. Eri sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat Lapissa suuremmat kuin muualla maassa keskimäärin ja ovat edelleen selvästi kasvamassa. Lisäksi terveystottumukset Lapissa ovat keskimäärin epäedulliset. Tupakointi on Lapissa maan keskitasoa yleisempää. Lappilaiset syövät vähemmän terveellisiä ruoka-aineita kuin muualla maassa syödään. Suun terveydestä huolehditaan huonommin kuin muualla maassa, erityisesti lappilaiset miehet. Lapissa ylipainoa on erityisesti miehillä enemmän kuin maassa keskimäärin ja nuorten ylipaino on lisääntymässä. Arkiliikunta on vähentynyt, ylipaino lisääntynyt ja 2 tyypin diabetes lisääntynyt. Korkea sairastavuus ja suuret terveyserot Lapissa asettavat erityisen tarpeen hyvin toimivalle julkisen terveydenhuollon palvelujärjestelmälle ja terveyden edistämistyölle 11
Lapin läänissä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita 18 24-vuotiaita oli vuonna 2006 2,6 %. Lapin kunnissa yksittäisten kuntien prosenttiosuudet vaihtelivat nollasta 7,6 prosenttiin. Lapin osalta toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24-vuotiaiden määrissä Kemijärvi, Tornio, Kemi ja Sodankylä näyttäytyvät tämän osalta Lapin mustimpina. Toimeentulotuen saamisella on yhteys työttömyyteen. Lapissa on koko maahan nähden korkea työttömyys ja myös nuorisotyöttömyys (15 24-vuotiaiden) on korkealla tasolla. Lapin läänissä pitkäaikaistyöttömien prosenttiosuus työttömistä vuonna 2007 oli 17,7 %, yksittäisissä kunnissa prosenttiosuudet vaihtelivat Lapissa 7,8 ja 21,7 välillä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä suunnitelmallinen työskentely nuorten kanssa asettavat haasteita toimiville sosiaalihuollon palveluille Saamelaisten hyvinvoinnissa tulisi huomioida saamelaisten omat arvot, perinteet, kieli, identiteetti, osallisuus sekä perinteiset elinkeinot. On tärkeä huomata, että saamelaisväestöön kohdistuu kaksinkertaisia syrjäytymisprosesseja; Saamelaiset elävät yhtä aikaa sekä valtayhteiskunnan institutionaalisten rakenteiden, toimintojen ja kehitysprosessien että omien kulttuuristen ja yhteisöllisten toimintojen ja kehitysprosessien piirissä. Myös ihmisen kulttuurinen kompetenssi on ratkaisevaa sekä kyky hyödyntää perinteisiä ja kulttuurisia taitojaan yhteiskunnan uudelleenjärjestymisen myötä tarjoutuvissa mahdollisuuksissa. Kulttuurisella kompetenssilla tarkoitetaan saamenkielen taitoa sekä muuta tieto-, toiminta- ja arvoperustaa, jonka omaksumme kasvaessamme tiettyyn kulttuuriin. Kulttuurinen kompetenssi antaa valmiudet osallistua tietyllä tavalla arvo-orientoituneeseen kulttuuriseen yhteisöön. Toisaalta jotkut tavat (lainsäädännöt, käytännöt ja normit), joiden mukaan yhteiskunnalliset toiminnot ovat jäsentyneet voivat tuottaa syrjäyttäviä kehityskulkuja riippumatta ihmisen kulttuurisesta kompetenssista. Tässä kehityksessä olennaista on ympäröivän yhteiskunnan (paikallistason toimijoiden) kulttuurinen ymmärrys, eli kyky tunnistaa, soveltaa ja välittää kulttuurisia erityistarpeita valtayhteiskunnan toimintakentässä. Saamelaisten yhdenvertainen osallisuus valtayhteiskunnassa edellyttää osin erityisiä toimenpiteitä, kuten kielen ja kulttuuristen tapojen huomiointia palvelujärjestelmässä. 3 Kehittämishaasteet Lapin sosiaali- ja terveyspalveluissa Pitkät etäisyydet Harva asutus, pienet kunnat Negatiivinen muuttoliike Vinoutunut ikäpyramidi (väestön ikääntyminen) Palvelurakenteen ongelmat Nuorten syrjäytyminen Lastensuojelun haasteet kunnissa Erityispalveluiden saatavuus Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen Matkailun tuottama palveluiden tarve sosiaali- ja terveyspalveluissa Lapissa on 21 kuntaa, joissa on yhteensä 20 terveyskeskusta tai terveyskeskusyhtymää. Lapissa on kaksi keskussairaalaa: Lapin keskussairaala ja Länsi-Pohjan keskussairaala. Lapin sairaanhoitopiiriin kuuluu 15 kuntaa. Näistä kaksi kuntaa muodostavat tällä hetkellä kansanterveystyön yhtymän ja muissa kunnissa on oma terveyskeskus. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluu kuusi kuntaa, joissa on oma terveyskeskus. Länsi-Pohjan alueella ollaan ehkä siirtymässä yhteiseen terveyspiiriin, joka yhdistää erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa. Terveyskeskukset rakennettiin pääasiassa jo 1970-luvulla kansanterveyslain (1972) voimaan tultua ja resursoitiin varsin hyvin, koska pitkien etäisyyksien vuoksi väestö pyrittiin varsin 12
pitkälle hoitamaan terveyskeskuksissa. Tässä vanhoista toimintamalleista on osittain pyritty pitämään kiinni liian pitkään. 1990-luvun alusta lähtien ovat kuntien säästötoimet kohdistuneet myös terveydenhuoltoon johtaen henkilöstöresurssien vähenemiseen ja siten suuriinkin rakenteellisiin muutoksiin. Alle puolet Lapin terveyskeskuksista on mukana väestövastuujärjestelmässä. Suurin osa toteuttaa vastaanottopalveluita perinteisen virkaehtosopimusmallin mukaisesti. Ainakin suurimmissa kunnissa, joissa väestövastuujärjestelmä on käytössä, sen toimivuudessa on merkittäviä ongelmia. Lapissa on korkean sairastavuuden lisäksi muuhun maahan verrattuna tiettyjä merkittäviä terveyspalveluiden järjestämiseen vaikuttavia erityisolosuhteita ja haasteita: 1) Lappi on harvaan asuttua aluetta ja etäisyydet kasvukeskuksiin voivat olla huomattavan pitkiä. 2) Lapissa matkustaa paljon koti- ja ulkomaisia turisteja. Matkailu kohdistuu suurelta osin harvaan asutuille seuduille, mikä asettaa merkittävät haasteet terveydenhuollon palvelujärjestelmälle. 3) Lapissa asuu saamenkielistä väestöä, joille on tärkeää turvata peruspalvelut heidän omalla äidinkielellään. 4) Pitkälle koulutetun henkilökunnan rekrytointi töihin harvaan asutulle alueelle on ajoittain erittäin haasteellista. Lapin pitkät välimatkat ovat ongelmallisia päivystysten suhteen. Pienet terveyskeskukset eivät pysty ylläpitämään jatkuvaa päivystystä omassa yksikössä, koska se aiheuttaisi toisaalta kohtuuttoman työkuormituksen terveyskeskuksissa työskenteleville lääkäreille ja toisaalta kunnalle kohtuuttoman taloudellisen kuormituksen. Päivystyksiä onkin keskitetty keskussairaaloiden tiloissa toimiviin yhteispäivystyspisteisiin (Kemi, Rovaniemi) sekä Kemijärvelle sairaala Lapponiaan tai terveyskeskukset muodostavat yhteisiä päivystysrinkejä (esim. Tunturi- Lappi). Näissä päivystysten keskittämisissä ongelmana ovat kuntalaisten kohtuuttomat etäisyydet päivystyspisteisiin (esim. Kilpisjärvi, Nuorgam). Lapissa jatkuvasti kasvava matkailu asettaa omat haasteensa terveyspalvelujärjestelmälle. Matkailun vuoksi terveyspalveluiden kuormitus on kausiluontoista Lapissa. Kuormitushuiput sijoittuvat kevääseen sekä vuoden vaihteeseen. Matkailun vuoksi asiakkaat ovat hyvin monesta eri kulttuurista lähtöisin ja puhuvat vaihtelevasti eri kieliä. Tämä aiheuttaa lisää haastetta terveydenhuollon työntekijöiden osaamiseen. Matkailuliikenteeseen liittyy myös suuronnettomuusriski. Suurehkon onnettomuuden mahdollisesti sattuessa matkailukeskusten läheisyydessä, olisi ensihoito- ja sairaankuljetusjärjestelmä muun päivystystoiminnan ohessa kohtuuttomankin suurten haasteiden edessä Julkisia terveyspalveluita täydentävät yksityiset terveydenhuoltopalvelut. Lääkäriasematoimintaa laajemmassa mittakaavassa Lapissa on suurimmissa kaupungeissa (Rovaniemi, Kemi, Tornio) sekä osassa suuria hiihtokeskuksia (Ylläs, Levi, Saariselkä). Yksityiset lääkäriasemat hoitavat esimerkiksi hiihtokeskuksissa merkittävän määrän matkailijoita hiihtosesongin aikana. Yksityiset palvelun tuottajat eivät kuitenkaan vastaa kattavasti päivystysluontoisen sairaanhoitopalvelun kysyntään. Yksityisillä palveluntuottajilla on myös rajalliset resurssit vaikeasti sairaiden ja vammautuneiden potilaiden hoitamiseen. Saamenkielistä terveyspalvelua saa saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (Sodankylä, Inari, Utsjoki, Enontekiö). Saamenkielisen palvelun saatavuus on aina riippuvaista kielitaitoisen henkilökunnan saatavuudesta. Lapin sairaanhoitopiirissä työskentelee 3 saamenkielen taitoista henkilöä, jotka toimivat tarvittaessa tulkkeina. Viimeisen vuosikymmenen aikana yhtenä merkittävänä vaikeutena on ollut lääkäreiden rekrytoinnin vaikeus useissa Lapin kunnissa. Tällä hetkellä osa Lapin terveyskeskuksista on muu- 13
taman tai yksittäisen pitkäaikaisen lääkärin hoitamana. Nuoria lääkäreitä ei näytä innostavan pysyvä työskentely pienillä paikkakunnilla Lapissa. Osa lääkärityövoimasta hankitaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta joskin vaihtelevalla menestyksellä. Näin saadaan harvoin aikaan pitkäaikaisia ratkaisuja. Osassa kunnista (Tervola, Keminmaa) on lähdetty toteuttamaan vastaanottotoimintojen ulkoistamista kokonaan yksityiselle palvelun tuottajalle. Merkkejä on viimeisten vuosien aikana ollut myös hoitohenkilökunnan rekrytointivaikeudesta. Erityisesti tämä on näkynyt kesäaikoina sijaisten saantivaikeutena, pienemmillä paikkakunnilla myös muulloin. Saamenkielentaitoisia lääkäreitä on Lapin sairaanhoitopiirin alueella kaksi. Saamenkielisten lääkäripalvelujen tarjoamisessa voisi tulla kysymykseen etäteknologian hyödyntäminen. Lääkärin työ terveyskeskuksessa on monipuolista ja vaativaa. Sen menestyksekäs toteuttaminen vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Kumpusalo ym. ovat tutkineet lääkäreiden viihtymistä työssään terveyskeskuksissa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa työhönsä sitoutuneista terveyskeskuslääkäreistä on yli 40-vuotiaita. Lääkärit viihtyvät paremmin pienissä terveyskeskuksissa verrattuna suuriin yksiköihin. Yleislääketieteeseen erikoistuminen lisää merkittävästi työssä viihtymistä ja siihen sitoutuneisuutta. Lapissa on toiminut kansallisen terveyshankkeen mahdollistamana terveyden edistämiseen liittyvä Terve Lappi -hanke, joka on osoittautunut tarpeelliseksi ja sen avulla on päästy hyvään kehittämistyön alkuun Lapin kuntien terveyden edistämisessä. Hankkeen aikana on vahvistettu ja kehitetty terveyden edistämisen toimijaverkostoa kunnissa. Verkoston toimijat ovat aktiivisia ja innostuneita yhteistyöhön ja kokeneet saaneensa hankkeen aikana konkreettista apua terveyden edistämisen työhön. Terveyden edistäminen kaipaa pitkäjänteistä yhtenäistä kehittämistä maakunnallisesti, yli kuntarajojen. Nyt toiminta on vasta alussa ja kunnat tarvitsevat tukea terveyden edistämisen työhönsä. Terveyden edistämisessä on vielä haasteita ja kehitettävää. Terveyden edistämisen työ on yksinäistä ja usein myös samoilla henkilöillä on useita tehtäviä. Terveyden edistäminen mielletään yleensä vain terveydenhuollon tehtäväksi eikä poikkihallinnollisuutta terveyden edistämisessä käytännössä juurikaan näy. Kuntien resurssit kohdennetaan usein työttömyyden vähentämiseen ja matkailuun sekä sairauksien hoitoon terveyden edistämiseen panostetaan, jos resursseja jää, sillä terveyden edistämistä ei nähdä kustannustehokkaana toimintana. Terveyden edistämistä ei ole resursoitu riittävästi ja organisoinnissa on puutteita. Terveystottumusten kartoittamisen ja ohjauksen työskentelytavoissa ei ole yhtenäisiä käytäntöjä. Terveyden edistämisen johtamista ei ole määritelty kunnissa. TE -yhdyshenkilöille ei ole määritelty työaikaa. Väestössä on sekä terveydestään huolehtivia että välinpitämättömiä. Terveysinformaatiota on paljon tarjolla, mutta se tavoittaa tavallisesti ne ihmiset, jotka jo pitävät terveydestään huolta. Miten tavoitetaan ne, joita asia ei itsestään kiinnosta? Perinteinen lappilainen ja saamelainen kulttuuri näkyy asenteissa ja tavoissa: esimerkiksi ei tyhjää liikuta. Toisaalta lappilaiseen ruokavalioon kuuluu perinteisesti esimerkiksi runsas kalan syöminen. Lappilainen perinne on sekä riski että voimavara terveyden edistämisessä. Laadukkaiden terveyspalveluiden järjestäminen ja suunnittelu sekä siihen kytkeytyvä terveyden edistämisen työ Lapissa vaatii edellä käsiteltyjen erityisolosuhteiden huomiointia ja tuntemusta. Lapin kuntien sosiaalihuollon palvelukokonaisuudet koostuvat perhe- ja sosiaalipalveluista. Perhe- ja sosiaalipalveluita voidaan tuottaa kunnan omana palveluntuotantona tai kunta voi ostaa palvelut ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Lapsiperheiden palveluja ovat sosiaalityön, perheneuvolan ja lastensuojelun palvelukokonaisuudet. Sosiaalipalveluiden pal- 14
velukokonaisuuksia ovat aikuissosiaalityö-, toimeentuloturva-, maahanmuuttaja-, kehitysvammatyö-, vammais- ja työllistämispalvelut. Nuorten pitkäaikainen työttömyys, koulutuksen ulkopuolelle jääminen, pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus sekä näistä seuraava elämänhallinnan pettäminen näkyy nuorten syrjäytymisenä ja muunakin pahoinvointina. Syrjäytymisen uhkasta voidaan selkeimmin puhua työttömyyden ja toimentulotukiasiakkuuden kohdalla. Työttömyys on raskain syrjäyttäjä. Se on riittävä tekijä yksinkin syrjäyttämään. Usein syrjäytyminen on kuitenkin alkanut koulutuksesta. Henkilö on jäänyt ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle eikä hänellä ole mitään ammatillista tutkintoa. Nykyaikaiset työmarkkinat ovat ikään kuin sulkeutuneet ammattikouluttamattomilta nuorilta. He joutuvat helposti työttömäksi. Koko maassa 25 29-vuotiaista nuorista 84 % oli suorittanut jonkin tutkinnon vuonna 2000. Lapin osalta koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta on pysynyt alle kymmenessä prosentissa. Yksittäisissä Lapin kunnissa prosenttiosuudet vaihtelivat vuonna 2006 6,2 19 % välillä. Väkiluvultaan pienemmissä kunnissa koulutuksen ulkopuolelle jääntiä voi selittää oman paikkakunnan opiskelupaikkojen heikko tarjonta esimerkiksi alavaihtoehtojen suhteen. Vuoden 2006 tilaston mukaan suhteellisesti eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17 24-vuotiaita oli Utsjoella, Ranualla ja Pelkosenniemellä. Myös paikallinen kulttuuri voi olla selittävänä tekijänä koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen. Nuorten syrjäytyminen asettaa palvelujärjestelmälle vaateita ja tarpeet moniammatilliseen työskentelyyn. Uuden lastensuojelulain velvoitteet ja aikarajat asettavat haasteita Lapin kunnissa. Uuden lastensuojelulain mukaan lapsella tulee olla oma sosiaalityöntekijä, joka ei voi olla lastensuojelupäätöksiä tekevä työntekijä. Lapin lääninhallituksen kyselyn (2008) mukaan 18 Lapin läänin kunnassa lastensuojelun asiakkaalle on nimetty lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Selvityksen mukaan lastensuojelupalvelut ovat riittävät 8 Lapin läänin kunnassa ja lastensuojelussa on kehitettävää 11 kunnassa. Lastensuojelussa pitäisi lisätä sosiaalityöntekijämäärää, kehittää työparityöskentelyä, ehkäisevän lastensuojelun perhetyötä ja lastensuojelun perhetyötä sekä sosiaalipäivystystä. Lastensuojelulain edellyttämät määräajat lastensuojelutarpeen selvitysten tekemisessä lisäävät sosiaalityöntekijäresurssien tarvetta kunnissa. Lastensuojeluilmoitukset on pystytty käsittelemään lainmukaisesti 7 päivässä 12 Lapin läänin kunnassa. Kuudessa kunnassa ei ole pystytty hoitamaan lastensuojeluilmoituksia määräajan puitteissa. Rovaniemellä on tullut heinäkuun 2008 loppuun mennessä yhtä paljon lastensuojeluilmoituksia (N=340) kuin edellisenä vuonna yhteensä (N=367). Ala-asteikäisten lasten osalta lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut rajusti. Syyt lastensuojeluilmoitusten tekoon ikäryhmässä 7-12 liittyvät päihteiden käyttöön ja vanhemmuuden vaikeuksiin. Lastensuojelutarpeen selvitykset on laadittu 3 kuukauden määräajassa 11 Lapin läänin kunnassa. 8 kuntaa ei ole kyennyt tekemään selvityksiä määräajassa. Lapin läänin kunnista ei ole ollut tarjota riittävästi avohuollon tukipalveluita (11 kunnassa), joita uusi laki painottaa ensisijaisena palvelumuotona lastensuojelussa. Lapin läänin kunnissa ei ole tehty lastensuojelun suunnitelmia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. (Uuden lastensuojelulain toimeenpano kunnissa -kysely, Lapin lääninhallitus 2008.) Kuntien sosiaalipalveluiden kehittämistyön erityisiä haasteita ovat 1) Sosiaalityön menetelmällisen osaamisen lisääminen erityisesti lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä, pitkäaikaisasiakkuuksien purkamisessa ja lastensuojelun alkuarvioinnin toteuttamisen seurannassa, 2) sosiaalityön roolin selkeyttämien ja nostaminen moniammatillisessa verkostotyössä, 3) asiakkaiden osallistaminen sosiaalityön kehittämiseen, 4) sosiaalityön johtamisen vahvistaminen sekä sosiaalityön strategisen ja prosessijohtamisen kehittämisen tarve 5) teknologian kautta tuotettavien palvelusisältöjen kehittäminen (neuvonta/palvelu/konsultaatio), 6) vaikuttavuuden arvioinnin jatkaminen ja kehittäminen sekä tähän liittyen 7) sosiaalityön tiedontuotannon kehittäminen ja sosiaaliraportoinnin aloittaminen sekä asiakastyön dokumentoin- 15
nin jämäköittäminen, 8) saamelaisten omakielisten omaan kulttuuriin ja kieleen pohjautuvien sosiaalityön palvelujen kehittäminen, 9) sosiaalityön/-huollon erityispalvelujen lääni- ja seutukohtaisten rakenteiden uudistamisen mahdollisuuksien selvittäminen (esim. sijaishuolto/sosiaalipäivystys/ perheasiain sovittelu eräiltä osin/ lastensuojelun erityissosiaalityö), ja 10) käytäntöä tukevan tiedontuotannon lisääminen ja sosiaalityön käytännön opiskelun yhteistyön lisääminen. Asiakkaan kannalta tärkeimpänä haasteena on asiakaskeskeisten ja kokonaisvaltaisten palveluiden kehittäminen yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Asiakkaiden pitäisi tarvittaessa saada matalan kynnyksen palveluita lähellä asiakasta, ilman että asiakkaan tarvitsisi hakea palveluitaan eri pisteistä. Palvelujärjestelmän pitäisi pystyä toimimaan niin hyvin, että se kykenee ohjaamaan asiakkaan eteenpäin kulloinkin tarvittaviin palveluihin ja niin, että ohjaus perustuu suunnitelmallisuuteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon vuoropuheluun sekä moniammatilliseen työskentelyyn. 4 Rakenteelliset haasteet kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä Alueellinen kattavuus koko Pohjois-Suomessa Sosiaali- ja terveys yhteistyössä Pysyvän kehittämisen turvaaminen Hajanaisen kehittämisen kokoaminen Eri toimijoiden verkostoituminen Henkilöstön osaamisen ja saatavuuden turvaaminen Erityisosaamisen ja -palveluiden turvaaminen Lappi tarvitsee erityisolosuhteisiin perustuen (mm. pitkät etäisyydet, matkailun aiheuttama terveyspalveluiden kuormitus, korkea sairastavuus ja syrjäytyneisyys, saamenkieliset kielivähemmistöt) oman pysyvän koko Pohjois-Suomea koskevan sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenteen ja monialaisen toimintamallin. Resurssien yhdistäminen ja toiminnan koordinointi jäntevöittää toimintaa ja säästää resursseja, sekä mahdollistaa erityispalveluiden turvaamisen koko alueelle. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon (KASTE 2008 11) ohjelmakauden aikana valmistellaan vaiheittain pysyvä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne, joka toimii verkostomaisesti (pohjautuen sopimuksellisuuteen). Kehittämisrakenteella ja toimintamallilla turvataan pitkäjänteinen sosiaali- ja terveysalan kehittäminen. Sosiaali- ja terveysalan rajapinnat kohtaavat monissa eri palveluissa ja eri väestöryhmien osalta, erityisesti vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa, varhaiskasvatuksessa, neuvolatyössä, päihdetyössä ja psykososiaalisissa palveluissa. Erityisesti näiden osalta tarvitaan asiakkaan kannalta eheää ja yhtenäistä palvelukokonaisuutta sekä koordinoitua kehittämisrakennetta ja toimintamallia alueelle. 5 Hankkeen tavoitteet: 1) Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee ja terveys ja kestävä elämäntapa paranevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita. 2) Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillisten kehittäjätiimien koordinoimana.. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja: kuntien lastensuojeluja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivystystoimintaan, 16
neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön. 3) Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu. 4) Saamelaisten kieleen ja erityisesti kulttuuriin pohjautuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kehittyvät. 5) Lappiin syntyy kuntien yhteinen kehittämisrakenne sosiaali- ja terveyspalveluihin. 6 Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1) Asiakkaiden osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen vähenee ja terveys ja kestävä elämäntapa paranevat kehittämällä kuntien perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita. Kehitetään työparityöskentelyä, työnjakoa ja tiimityötä sosiaali- ja terveyspalveluissa Yksilötason terveyden edistäminen: uusia terveyden edistämisen toimintamalleja valmistellaan neuvola- ja vastaanottotoimintaan sekä suun terveydenhuoltoon. Kehittämistyö tapahtuu yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa asiantuntijalaitoksien tuella (THL). Väestötason terveyden edistämisen toimenpiteet: 1) rakennetaan nettisivustot 2) kehitetään painonhallinnan palveluprosesseja ja tupakasta vieroitusmenetelmiä 3) järjestetään yleisötapahtumia ja kehitetään tukimateriaalia. Kuntien sosiaalipalveluissa kehitetään lastensuojelutiimien sekä aikuissosiaalityön tiimien työskentelyä. Asiakasryhmiä ja kehittäjäasiakkaita rekrytoidaan yhteistyöhön (kehittäjätiimeissä toimii asiakas-kehittäjäryhmät). Jatketaan vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaalipalveluiden kehittäjätiimien työtä arvioidaan tasapainotetulla mittaristolla. Kehitetään ja käytetään asiakas- ja työntekijälähtöisiä arviointimalleja. 2) Sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuoltoa kehitetään sektorirajat ylittäen moniammatillisten kehittäjätiimien koordinoimana. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon rakennetaan yhteisiä asiakaskeskeisiä toiminta- ja työskentelymalleja: kuntien lastensuojeluja aikuissosiaalityöhön, perusterveydenhuollon vastaanotto- ja päivystystoimintaan, neuvolatoimintaan sekä näiden perustana olevaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöhön. Perustetaan moniammatilliset kehittäjätiimit. Mallinnetaan sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökäytäntöjä vastaanotto- ja päivystystoiminnassa, neuvolatoiminnassa sekä sosiaalityössä. Haastavissa elämäntilanteissa oleville asiakkaille tehdään asiakkaiden tarpeista lähtevät yhteiset palvelusuunnitelmat. Osassa kuntia päivystystoimintaan integroidaan sosiaalipalveluiden päivystystä Sosiaalityöntekijöiden työpanosta terveyskeskustyössä lisätään joissakin pilottikunnissa 3) Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaaminen vahvistuu. Terveyskeskuslääkäreiden systemaattinen täydennyskoulutus ja yleislääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden sekä eurolääkäreiden koulutuksen tuki toteutetaan hankkeen kautta. Lapin alueelle palkattava yleislääketieteen professori ja ohjaajalääkäri sekä muut kehittäjätiimin jäsenet suunnittelevat ja tuottavat koulutussisältöjä ja vastaavat 17