Työnantajakyselyn tulokset Raportti 6/2016 Tietoa varmasti löytyy hakemalla, mutta työllistymistä auttaisi, että jokin taho aktiivisesti tarjoaisi näitä työntekijöitä työmarkkinoille. Kysely luo pohjaa projektissa tehtävälle yritysyhteistyölle Työelämän tuoreet tuulet -projektin alkuvaiheessa kerätään tietoa työnantajien suhtautumisesta kehitysvammaisten ihmisten palkkaamiseen, sekä siitä millaisia tukimuotoja ja palveluita tarvittaisiin, jotta kehitysvammaisen ihmisen palkkaamista voitaisiin harkita ja uskallettaisiin kokeilla. Toteutimme huhti-toukokuussa 2016 työnantajille internetkyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää työnantajien näkemyksiä kehitysvammaisten työllistämisestä. Kysely toteutettiin alkusysäyksenä juuri alkaneelle projektillemme; toivoimme saavamme alkukartoituksen yrittäjien mielipiteistä kehitysvammaisten palkkatyösuhteiseen työllistämiseen liittyen. Lisäksi tulokset loivat pohjaa projektissa toteutettavalle yritysyhteistyölle. Työnantajakyselyn ja myöhemmin toteutettavilla haastatteluilla kerätyn tiedon pohjalta projektissa kootaan kehitysvammaisten työnhaun tueksi työnhakumalli, eli paketti hyvistä käytännöistä ja työkaluista, joilla voidaan helpottaa rekrytointiprosessia ja edesauttaa palkkatyösuhteiden syntymistä kehitysvammaisille ihmisille. Projektin aikana myös kehitysvammaisilta työnhakijoilta ja työvalmentajilta kerätään tietoa siitä, millainen työnhakumallin tulisi olla.
Kehitysvammaiset palkkatyössä Suomessa Kehitysvammaliiton (2015, 52) arvion mukaan 3000 Suomen 25 000 työikäisestä kehitysvammaisesta voisi työskennellä palkkatyösuhteessa. Tällä hetkellä vain arviolta 400-500 henkilöllä on palkkatyösuhde. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan Suomessa oli 283 290 yritystä vuonna 2013 pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous. Palkkatyösuhteinen työllistyminen Kehitysvammaliiton arvioimalle 3000 kehitysvammaisen henkilön kohdalla ei lukujen valossa uskoisi olevan ongelma ottaen vielä huomioon, että valtaosa kehitysvammaisista työskentelee osa-aikaisissa työsuhteissa. Sosiaali- ja terveysministeriön (2013) raportissa kootaan yhteen tekijöitä, jotka vaikuttavat kehitysvammaisten työllistämiseen ja listataan asioita joita tulisi kehittää, jotta palkkatyösuhteita voisi muodostua nykyistä enemmän. Raportissa mainitaan räätälöityjen työpaikkojen vähäinen määrä, työnantajille tarjotun tuen lisäämisen tarve ja asiakkaiden aikaisempaa parempi toimintakyky, joka lisää kykyä ja halua hakeutua palkkatyösuhteiseen työhön. Kehittämistarpeita nähdään lisäksi seuraavissa asiakokonaisuuksissa; kuntien resursseissa toteuttaa mm. työhönvalmennusta, työtoiminnan kehittämisessä enemmän työelämään suuntaavaksi palveluksi sekä palkan ja eläkkeen yhteensovittamisen helpottamisessa. Palkkatyösuhteisen työn yleistymisen esteenä on lainsäädäntö, joka mahdollistaa nk. avotyösuhteisen työn yrityksissä. Tällöin tehdään työnantajan osoittamia työtehtäviä, mutta siitä maksetaan enimmillään 12 euron suuruinen päiväkohtainen työosuusraha eikä työssäkäynti kerrytä esimerkiksi eläkettä, sillä kyseessä ei ole palkkatyösuhde. Nykyisen lainsäädännön puitteissa on mahdollista, että avotyösuhteinen työ jatkuu pitkäaikaisesti. jatkuu pitkäaikaisesti. Avotyö on alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi työkokeilujaksoksi, jonka jälkeen siirrytään palkkatyösuhteeseen, mikäli työntekijän työpanosta halutaan edelleen hyödyntää. Työnantajakyselyn metodi ja vastausprosentti Internetkyselylinkki lähetettiin 800:n yrityksen toimitusjohtajalle tai rekrytoinneista vastaavalle henkilölle sähköpostitse saatekirjeen kera. Kysely kohdennettiin projektin aiesopimuskumppaneiden toiminta-alueilla sijaitseviin yrityksiin, eli Helsingin, Järvenpään, Kouvolan, Seinäjoen ja Turun alueille ja ympäryskuntiin. Yritysten yhteystietoja kerättiin projektin työntekijöiden toimesta nk. vapaana hakuna sekä Synergiayritysyhteystietopalvelua käyttäen. Myös paikallisia yrittäjäjärjestöjä pyydettiin välittämään kyselyä jäsenyrityksilleen. Kysely laadittiin ja analysoitiin Survey Monkey - verkkokyselyohjelmistoa käyttäen.
Kyselytutkimukseen vastasi 45 henkilöä vastausprosentin ollessa 5.6%. Ottaen huomioon kyselyn kohderyhmän ammattiasema ja aihepiirin vieraus vastaajille, vastausprosenttiin oltiin tyytyväisiä. Kolmasosa vastanneista yrityksistä sijaitsi Uudellamaalla mikä on ymmärrettävää, sillä kaksi projektin viidestä taustatoimijasta, aiesopimuskumppani Validia ammattiopisto Järvenpäässä sekä projektin taustaorganisaatio Aula-työkotien Kannatusyhdistys Helsingissä sijaitsevat tällä alueella. Projektilta jatkoyhteydenottoa toivovia yrityksiä oli kahdeksan ja 28 vastaajista voisi kuvitella työllistävänsä kehitysvammaisen henkilön lähitulevaisuudessa. Yhteydenottoja toivottiin jokaiselta aiesopimuskumppanialueelta. Vastaajajoukossa on edustettuina usean eri toimialan yrityksiä, kuten vähittäiskauppa, viestintätoimisto, ohjelmistosuunnittelutoimisto, autohuoltamo, kodinhoito ja -hoivapalvelu, ravintola, päivähoito, talonrakennus, jätehuolto ja teatteri. Kyselyn tulokset ja johtopäätökset Kysely tavoitti 40 sellaista yritystä, jota aihepiiri kiinnosti, mutta jolla ei ollut aikaisempaa kokemusta kohderyhmän työllistämisestä. Vain viidellä vastaajalla oli kokemusta kehitysvammaisen ihmisen työllistämisestä. Näistä kahdessa työskentely on ollut opintoihin liittyvä harjoittelujakso, kahdessa palkkatyösuhde. Yksi vastaajista ei tiennyt työsuhteen muotoa. Vastaajista 65% voisi työllistää yritykseen kehitysvammaisen henkilön lähitulevaisuudessa. Vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan työtehtäviä ja työnkuvia, joita yrityksessä olisi tarjolla. Mainintoja saivat toimistotyö, varasto- ja myyntityö, asiakaspalvelutehtävät, tuotannon avustavat työtehtävät, ajoneuvojen pesu, kiinteistöhuolto ja avustavat keittiötyöt. Kaikkiaan viisi vastaajaa mainitsi työpaikalla olevat avustavat työtehtävät tällaisina töinä. Kolme vastaajista totesi, että työtehtävät olisivat hakijasta ja tämän taidoista riippuvaisia. Työnantajien vastaukset sisältävät positiivisen viestin; työnantajilla on halukkuutta työllistää kehitysvammaisia ja heillä on mielessä työnkuvia, joihin tarvitaan työntekijää. Vain viidellä vastaajalla ei ollut joko tällä hetkellä mielessään työtehtäviä tai taloudellisesta syystä mahdollisuutta työllistämiseen. Työllistämiseen positiivisesti suhtautuvien yritysten toimialat noudattavat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta myös niitä aloja, joilla kehitysvammaiset tälläkin hetkellä työskentelevät palkkatyösuhteisessa työssä. Vesala ym. (2015, 34) ovat tutkineet kehitysvammaisten työllisyystilannetta vuosina 2013-2015. Yleisimpiä työsuhteet ovat siivousalalla, pesuloissa ja keittiö-, kahvila- ja ravintola-alalla. Kehitysvammaisia työskentelee myös kaupan alan työtehtävissä, toimistotyössä sekä kokoonpano ja pakkaustöissä.
Yksilötasolla työllistymisessä lähdetään tietenkin liikkeelle työnhakijan osaamisesta ja omista toiveista. Vesalan ym. (2015, 55) tutkimuksessa erityisesti nuorilla, ammattitutkinnon suorittaneilla kehitysvammaisilla on tahto hakeutua palkkatyöhön ja työvalmentajat arvioivat heidän kohdallaan useammin olevan valmiuksia palkkatyösuhteiseen työllistymiseen. Pajunen ym. (2010, 8) selvittivät noin 300 kehitysvammaisen nuoren toiveita työhön liittyen. Eniten mainintoja sai työllistyminen ravintolaan, kiinteistöhuoltoon, kuljetuspalveluihin ja siivousalalle. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa todettiin, että vastaajilla oli kiinnostusta laajaalaisesti erilaisiin työtehtäviin, kuten kaikilla muillakin. Vastaajista 85% ilmoitti palkan olevan tärkeä tekijä työssä. Työnantajakyselyyn vastanneiden ammattialoista löytyvät kaikki edellä mainitut Pajusen ym. (2010) tutkimuksessa esiin tulleet työllistymisalat. Tämän kyselyn perusteella työnantajien kuvaamat työtehtävät tuntuvatkin kohtaavan kehitysvammaisten nuorten toiveiden kanssa. Nämä seikat puoltavat palkkatyösuhteisen työn lisäämisen tavoitetta ja kuntatasolla kehitysvammaisten työtoiminnan uudistamista, jos palveluita halutaan kehittää palvelunkäyttäjien toiveiden mukaan. Kehitysvammaiset ovat useimmiten kunnan tai palveluntuottajan toiminnan piirissä ja tarvitsevat tukea työllistymishaaveidensa toteuttamisessa. Ne vastaajista, jotka eivät koe lähitulevaisuudessa kehitysvammaisen henkilön työllistämisen olevan mahdollista kertoivat syyksi ensisijaisesti sen, ettei yrityksessä ole kehitysvammaiselle henkilölle soveltuvia työtehtäviä. Muutama totesi, ettei perehdyttämiseen ole riittävästi aikaa ja yrityksen taloudellinen tilanne ei rekrytointeja salli. Yrityksessä, joka nojaa vahvaan ja spesifiin asiantuntijuuteen ja jossa kaikki tämän ulkopuolelle jäävä toiminta on ulkoistettu, tehtävänkuvien muodostaminen kehitysvammaiselle henkilölle on varmasti vähintäänkin haastavaa. On kuitenkin mahdollista, että yrityksessä on työtehtäviä, jotka kuuluvat hiukan kaikille mutta eivät oikeastaan kenellekään. Tällaisesta lähtökohdasta käsin lähti liikkeelle vuosina 2012-2016 toteutettu Ratko-hanke, jossa kehitettiin osatyökykyisten työllistämisen tueksi työkalu, jonka avulla voidaan luoda jo yrityksessä työskentelevien henkilöiden ydintehtävien laitamilta ja työpaikan tekemättömistä töistä työnkuva osatyökykyiselle henkilölle. Tämän tyyppinen työnkuvien muodostaminen ja henkilön rekrytointi edellyttävät työyhteisöltä sitoutuneisuutta uuden työntekijän vastaanottamiseen, työnkuvan ymmärtämiseen ja osatyökykyisyyden mahdollisesti mukanaan tuomiin rajoitteisiin. Kehitysvamman vuoksi työtehtävien selkeys ja asioiden kertaaminen ovat avainasemassa työtehtäviin perehtymisessä. Myös työvalmentajan tukea suositellaan vahvasti, jotta työllistämisprosessi onnistuisi (Pikkusaari 2011, 82).
Yrityksiltä kysyttiin valmiissa vastausvalikossa, mitkä seikat mahdollistaisivat kehitysvammaisen henkilön työllistämisen. Eniten työnantajia motivoivat työntekijän palkkaamiseen sopivan ihmisen ja työtehtävän kohtaaminen sekä palkkatuki tai muu taloudellinen työllistymistuki. Myös yhteiskuntavastuun kantaminen ja työsuhteen aloittaminen työkokeilulla koettiin tärkeäksi. Työvalmentajan tarjoama tuki rekrytointiprosessin ja työnteon aikana sai myös mainintoja, mutta vähemmän kuin edelliset vaihtoehdot. Tämä johtuu oletettavasti siitä, että yrittäjät tuntevat työvalmentajan toimenkuvaa ja asiantuntemusta rekrytoinnissa ja työtehtävissä tukemisessa vielä verraten vähän. Ala-Kauhaluoma ja Härkäpää (2006, 49, 72) selvittivät tutkimuksessaan työnantajan näkökulmasta heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistä yksityisellä sektorilla. Työnantajat kuvasivat työllistämistä eniten vaikeuttavan työnhakijan pätevyyden arviointi. Myös riittämätön ohjaus, neuvonta ja henkilökohtainen tuki työnantajalle tai esimiehelle sai mainintoja. Ala-Kauhaluoman ja Härkäpään (2006) tutkimustulos tuo esiin, että työvalmentajille riittää työnsarkaa, sillä kuvatut haasteet kuuluvat juuri heidän ydinosaamisalueeseensa. Kyselyn suurin löydös on, että yrittäjät eivät koe tietävänsä tarpeeksi kehitysvammaisen työllistämisestä. Erityisen hyvin tämä kävi ilmi, kun kysyttiin, tietääkö vastaaja mihin tahoon omalla paikkakunnalla voisi olla yhteydessä rekrytointiprosessin käynnistämiseksi. Vastaajista 83% ei tiennyt mihin ottaa yhteyttä. Valtaosa, 65% vastanneista työnantajista totesi, ettei kehitysvammaisen henkilön palkkaamiseen liittyen ole saatavilla riittävästi tietoa. 100 Työnantajakyselyyn vastanneiden tietopohja kehitysvammaisen työllistämiseen liittyen % 80 60 40 20 0 60,5 39,5 Onko kehitysvammaisen henkilön palkkaamiseen liittyvistä asioista mielestänne saatavilla riittävästi tietoa? Ei 81,2 12,8 Tiedättekö mihin tahoon paikkakunnallanne ottaa yhteyttä jos haluaisitte rekrytoida kehitysvammaisen henkilön? Kyllä n=42
Minulla ei ole mitään käsitystä mistä voisin kehitysvammaisen meille palkata. Vastaajat toivoivat lisätietoa julkisen keskustelun kautta sekä saavansa tietoonsa selkeän tahon, joka työntekijäjoukon työllistämisestä vastaa. Eräs vastaaja tiivisti sen, miten asiasta kannattaisi jatkossa tiedottaa seuraavasti: Positiivisia esimerkkejä ja kannustavaa tietoa siitä, miten käytännön asiat hoidetaan. Vastaukset tuovat työnantajien sanoin esiin sen, että tietoa ja työntekijöitä tulee aktiivisesti markkinoida yrityksille. Toteuttamallamme keveällä kyselytutkimuksella saimme kahdeksan yrityskontaktia, jotka ovat kiinnostuneita jatkokeskusteluista lisätiedon saamiseksi ja tuoneet esiin, että voisivat lähitulevaisuudessa palkata kehitysvammaisen henkilön. Tämä antaa positiivisen viestin työnantajien rekrytointitarpeista ja asenteista kehitysvammaisia kohtaan. Kehitysvammahuollossa työ- ja päivätoiminnan uudistaminen on yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista. Alan etujärjestöt ovat toistuvasti todenneet tämän tarpeen ja valtiohallinnon tasolla Teos-työryhmä on antanut omat suosituksensa asiassa. Työryhmän suositus on, että sosiaalihuollon työikäisille tarkoitetut työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminnat sekä pääosa päivätoiminnoista koottaisiin samaan erityislakiin. Tällä hetkellä tilanne on se, että eri toiminnot ovat eri lakien piirissä, mikä tekee järjestelmästä hankalan sekä toteuttaa että uudistaa (TEOS 2016.).
LÄHTEET: Ala-Kauhaluoma M & Härkäpää K (2006) Yksityinen palvelusektori heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä, Työpoliittinen tutkimus 312, Helsinki: Työministeriö. Hietala O, Sippola A, Riipinen M, Lampinen P, Nevalainen M (2013) Kaikille sopiva työ ja työyhteisö. <http://www.vamlas.fi/wordpress/wpcontent/uploads/2013/03/kaikille-sopiva-tyo.pdf>luettu 4.7.2016. Pajunen T., Vuorenpää K., Nikula L., Österlund K., Mäenpää M., Ahlstén M. & Seppälä H. 2010. Työllä osallisuutta? Yhteisvastuu 2008 -hankkeiden loppuraportti. Pikkusaari, S (2012) Työ(hön)valmennus on taitolaji. URL< http://www.vates.fi/media/raportit_suunnitelmat_strategiatohjeet/tyohonvalmennus_on_taitolaji_2012.pdf> Luettu 6.7.2016. TEOS-työryhmän keskeisiä linjauksia URL <http://verneri.net/yleis/teos-tyoryhman-keskeisialinjauksia> Luettu 6.7.2016. Vesala H toim., Klem S & Ahlstén M. Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013 2014. Kehitysvammaliiton selvityksiä 9/2015.