Kenian väestö Riikka Shemeikka Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto Itä-Afrikan erityisluentosarja 14.10.2003 1
Luennon aiheet 1. Väestön koko ja rakenne 2. Syntyvyys 3. Kuolleisuus 4. Muuttoliike 5. AIDS 6. Väestön tulevaisuus 2
1 Väestön koko ja rakenne 1.1 Väestön koko Väestölaskenta 1999: 28,7 miljoonaa Arvio 2003: 31,6 milj. (US Census Bureau) Väestö kasvanut 1960-1980 luvuilla 3.3 3.8% vuodessa Kasvu hidastunut, 1990-luvulla enää 2,4% vuodessa 3
1.2 Väestön alueellinen jakautuminen Väestöntiheys vuonna 1999 oli 49 henkeä / km 2 Väestö epätasaisesti jakautunut. Suurimmat tihentymät: 1) Lounaisosat, Viktoria-järven ympäristö 2) Ylänköalue Keski- ja Itäprovinsseissa 3) Rannikko 4
Väestön alueellinen jakautuminen Keniassa 1989. Lähde: RoK/CBS 1996. 5
Väestöntiheys Keniassa 1997. Lähde: RoK/MFP 2000. 6
1.3 Väestön ikärakenne Väestön rakenteeltaan nuori, 44% alle 15-vuotiaita 1999, 52% 15-64-vuotiaita ja 4% yli 65-vuotiaita Huoltosuhde iän mukaan 92 per 100 Alle 15-vuotiaiden osuus pienentynyt syntyvyyden alentuessa 7
Kenian väestöpyramidit 1980 ja 2000. Lähde: US Census Bureau, International Data Base. 8
Kenian väestöpyramidit 1980 ja 2000. Lähde: US Census Bureau, International Data Base. 9
1.4 Väestön etninen rakenne, kielet 3 kieliryhmää: bantut, nilootit, kushilaiset Bantut: mm. kikuju (gikuyu), kamba, meru, embu, kuria, taita, taveta, Nilootit: mm. luo, kalenji (ml. nandi), maasai, turkana Kushiitit: mm. somali, borana, rendille 10
Kenian etnisten ryhmien maantieteellinen jakautuminen. Lähde: www. ethnologue.com 11
2 Hedelmällisyys 2.1 Hedelmällisyyden kehitys Hedelmällisyys noussut vuoteen 1970 1970-luvulla Keniassa erittäin korkea hedelmällisyys, noin 8 lasta naista kohti Hedelmällisyys laskenut 1980-luvulta alkaen, 1998 kokonaishedelmällisyysluku (TFR) oli 4,7 lasta naista kohti Lasku jatkuu, arvioiden mukaan TFR jo alle 4 lasta naista kohti 12
Kokonaishedelmällisyysluku Keniassa eri tutkimusten mukaan. Data: RoK/CBS 1999. 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 13 Kokonaishedelmällisyysluku (TFR), lapsia naista kohti Census 1969 KFS 1977/78 Census 1979 KCPS 1984 Census 1989 KDHS 1989 KDHS 1993 KDHS 1998 Väestölaskenta tai otantatutkimus
Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Keniassa 1989 ja 1998. Data: RoK/CBS 1999. Ikäryhmittäinen hedelmällisyysluku (ASFR) per 1000 350 300 250 200 150 100 50 0 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 Naisen ikä KDHS 1989 KDHS 1998 14
2.2 Hedelmällisyyden alueelliset erot KDHS 1998:n mukaan hedelmällisyys oli alhaisinta Nairobissa ja Keskiprovinssissa Korkeinta hedelmällisyys oli Länsi- ja Rift Valley provinsseissa Hedelmällisyyden lasku 1993-1998 oli suurinta Nairobissa sekä Itä- ja Nyanza -provinsseissa 15
Hedelmällisyys eräissä Kenian provinsseissa 1998. Data: RoK/CBS 1999. 6 5 4 3 2 1 0 16 Western Rift Valley Coast Nyanza Kokonaishedelmällisyysluku Eastern Central Nairobi Provinssi
2.3 Hedelmällisyyden väliintulevat tekijät (proximate determinants) 1. avioliittomalli (tai seksuaalinen aktiivisuus), 2. ehkäisyn käyttö ja tehokkuus, 3. abortit, 4. synnytyksen jälkeinen hedelmätön kausi, 5. luonnollinen hedelmällisyys tai yhdyntätiheys, 6. spontaanit keskenmenot, sekä 7. pysyvä hedelmättömyys 17
Ehkäisy Ehkäisyn käytön lisääntyminen tärkein hedelmällisyyden laskua selittävä tekijä Naimisissa olevista naisista käytti ehkäisyä 1984 17% ja 1998 39%. Moderneja ehkäisymenetelmiä käytti naimisissa olevista naisista 1984 10% ja 1998 32% Yleisimmät menetelmät olivat ruiskeet, naisen sterilisaatio ja pillerit, naimattomilla lisäksi kondomit Taita-Tavetassa käytti naimisissa olevista naisista modernia ehkäisymenetelmää 1998 30% 18
Ehkäisyn käyttö Keniassa ja eräissä muissa Afrikan maissa 1990- luvulla. Lähde: RoK/CBS 1999. 19
Avioliittomalli Ensimmäisen avioliiton solmimisikä on noussut hieman 1990-luvulla, mutta äidin ikä ensimmäisen lapsen syntyessä sama Avioikä nousee edelleen, muttei juuri vaikuta hedelmällisyyteen Leskien ja eronneiden osuus ei muuttunut 1990-luvulla 20
Muut väliintulevat tekijät Synnytyksen jälkeinen hedelmättömyys lyhentyi 1990-luvulla Aborteista ei ole tietoja Pysyvä hedelmättömyys on ollut samalla kohtuullisen alhaisella tasolla, n. 3% yli 30-vuotiaista naisista on lapsettomia 21
2.4 Muita hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä Koulutuksen lisääntyessä hedelmällisyys alenee Ihanteellinen lapsiluku laskenut: 1984 se oli 5,8 1989 4,4 ja 1998 3,8 HIV laskee hedelmällisyyttä, vaikuttaa sekä fysiologian että käytöksen kautta 1990-luvulla vaikutus vielä pieni, mutta tulevaisuudessa kasvaa 22
3 Kuolleisuus Keniassa 3.1 Lapsi- ja imeväiskuolleisuus Imeväiskuolleisuus (kuolleisuus ennen ensimmäistä ikävuotta) ja lapsikuolleisuus (1. ja 5. ikävuoden välillä) laskivat 1980-luvun loppupuolelle 1990-luvulla kuolleisuus alkoi nousta Ei muutosta 1. elinkuukauden kuolleisuudessa KDHS 1998: imeväiskuolleisuus 74 promillea, lapsikuolleisuus 41 promillea 23
Alueiden ja väestöryhmien väliset erot lapsikuolleisuudessa Alhaisinta Keskiprovinssissa, korkeinta Nyanza provinssissa Alhaisempaa kaupungeissa kuin maaseudulla korkeammin koulutettujen äitien lapsilla alhaisempaa kuin vähän koulutettujen Erot samanlaisia sekä imeväis- että 1-5 -vuotiaiden kuolleisuudessa 24
Bioväestöllisten tekijöiden vaikutus lapsikuolleisuuteen Imeväis- ja lapsikuolleisuus korkeampi: Poikalapsilla Nuorten ja iäkkäiden äitien lapsilla Jos äidillä on jo synnytyksiä 6 tai enemmän Lyhyen synnytysvälin jälkeen Pienikokoisilla lapsilla 25
3.2 Aikuisten kuolleisuus Aikuiskuolleisuus kasvanut 90-luvulla KDHS sisarustietojen perusteella Elinajanodote lyhentynyt, arvio vuodelle 2003 45 vuotta (US Census Bureau) Äitiyskuolleisuus 590 kuolemantapausta 100000 synnytystä kohti (KDHS 1998) 26
3.3 Terveyteen ja kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä Tärkein tekijä HIV/AIDS 92% äideistä käy raskauden aikana neuvolassa (1995-98) 44% synnytyksistä terveysalan ammattilaisten avustamia (1995-98) 79% polio ja DPT3 rokotukset, 74% tuhkarokkorokotus, 51% jäykkäkouristusrokotus (1998), 90% BCG (tuberkuloosi) rokotus (2000) 27
Terveyteen ja kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä, jatkuu Turvallinen juomavesi 55%, 81% kunnollinen sanitaatio (2000) Tilanne huonoin Rannikko ja Nyanza provinsseissa, paras Keski- ja Länsi provinsseissa 82% lapsista ei nuku hyttysverkon alla (malarian ehkäisy) 64% malariatapauksista saa hoitoa Tuberkuloositapauksia 148000 v. 2000, hoidon onnistumisluku 78% (1999) 28
Ravitsemus Alle 5-vuotiaista lapsista 33% kärsi kroonisesta aliravitsemuksesta (stunting) 6% kärsi akuutista aliravitsemuksesta (wasting) 12% alle 5 vuotta sitten synnyttäneistä naisista alipainoisia Rannikkoprovinssissa lasten tilanne huonoin, Nairobissa ja Keskiprovinssissa paras 29
4 Muuttoliike, kaupungistuminen Sekä maaseudun sisäistä muuttoa, että muuttoa maalta kaupunkeihin ja takaisin Syinä väestöpaine, rajatut elinkeino- tai koulutusmahdollisuudet lähtöalueella sekä paremmat mahdollisuudet tuloalueella Vaikuttaa paikalliseen kehitykseen tulo- ja lähtöalueilla Kaupungeissa slummien kasvu, mm. puhtaan veden saanti ja sanitaatio huonontunut 30
Kaupungit Kaupungeissa asui 1969 10%, 1989 18%, 2000 (arvio) 33% väestöstä Suurimmat kaupungit 1999 (1985): 1. Nairobi 2 143 000 (1 162 000) 2. Mombasa 665 000 (442 000) 3. Kisumu 323 000 (153 000 v. 1979) 31
5 HIV/AIDS Ensimmäinen tapaus 1984 Vuonna 1990 5% aikuisista HIVpositiivisia, 2000 13,5% Arvio 2001 15% (UNAIDS) 2,2 miljoonaa HIV positiivista vuonna 2001, AIDSiin kuolleita 1,5 miljoonaa pandemian alun jälkeen 32
5.1 HIV/AIDS tiedot Arviot perustuvat pääosin raskaana olevien naisten HIV-testeihin KDHS 2003 mukana HIV-testi 33
5.2 Alueelliset erot Maaseudulla HIV-prevalenssi 12-13%, kaupungeissa 17-18 (2000) Kisumu jo 1990 20%, vuonna 2000 35% Taita-Taveta arvio 7% Provinsseista suurin HIV-positiivisten osuus Nyanzassa, pienin Koillisprovinssissa 34
15-49 -vuotiaiden HIV-prevalenssi Kenian provinsseissa, arvio tilanteesta kesäkuussa 2000. Lähde: RoK/NASCOP 2001. 35
HIV positiivisten tapausten jakautuminen distrikteittäin 1980-1998. 1998. Lähde: RoK/MFP 2000. 36
5.3 AIDSin väestölliset vaikutukset Lyhentää elinajan odotetta Laskee hedelmällisyyttä Hidastaa väestönkasvua Vaikuttaa väestön ikärakenteeseen, työikäisten osuus vähenee AIDS orvot 37
5.4 AIDSin yhteiskunnallisia vaikutuksia Yksilö- ja perhetason vaikutukset Vaikutukset eri sektoreilla, mm. maatalous, yritykset, sotilas, kuljetus Vaikutukset terveydenhoitoon, koulutukseen Vaikuttaa koko kansantalouden kehitykseen 38
6 Kenian väestön tulevaisuus Hedelmällisyyden laskun arvioitu tasautuvan noin kolmeen lapseen Onko hedelmällisyys korvaustasolla vai alle riippuu kuolleisuuden kasvusta Kuolleisuuden kasvu riippuu HIV pandemian kehityksestä Ennusteet vaihtelevat, pääosin ennustetaan kasvun hidastumista, ei väestön vähenemistä 39
Viittaukset (Huom. ohessa ovat viittaukset vain luennolla käytettyjen taulukoiden ja kuvioiden lähteisiin, tekstissä käytettyihin lähteisiin ei ole tässä versiossa esitetty viittauksia.) RoK/CBS 1996. Population Census Atlas of Kenya. Republic of Kenya, Ministry of Planning and National Development, Office of the Vice-President, Central Bureau of Statistics November 1996. 34 s. RoK/CBS 1999. Kenya Demographic and Health Survey 1998. Republic of Kenya, National Council for Population and Development, Central Bureau of Statistics, Office of the Vice President and Ministry of Planning and National Development. Nairobi, Kenya. 210 s. ja liitteet. RoK/MFP 2000. Second Report on Poverty in Kenya. Volume III: Welfare Indicators Atlas. Republic of Kenya, Ministry of Finance and Planning. A report prepared by the Central Bureau of Statistics and Human Resourches and Social Services Department. RoK/NASCOP 2001. AIDS in Kenya. Background, Projections, Impact, Interventions and Policy. Republic of Kenya, Ministry of Health, NASCOP. Sixth Edition. 40