LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU VUOSINA

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT... 2 3. TARKKAILUN SUORITUS... 3 4. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS... 6 4.1 Yleiskuvaus ja ekologinen tila... 6 4.2 Hydrologia... 7 5. SÄÄ- JA VESIOLOT... 8 5.1 Vuosi 2012... 8 5.2 Vuosi 2013... 9 5.3 Loimijoen alueen sadanta... 10 5.4 Virtaamat... 11 5.4.1. Kuhalankoski... 11 5.4.2. Maurialankoski... 13 6. VESISTÖKUORMITUS... 14 6.1 Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus... 14 6.2 Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus... 15 6.3 Kokonaiskuormituksen kehitys... 17 7. KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI... 19 7.1 Forssan kaupunki... 19 7.2 Genencor International Oy... 20 7.3 Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas... 21 7.4 Jokioisten kunta... 23 7.5 Ypäjän kunta... 24 7.6 Loimaan kaupunki... 25 7.7 Loimaan kaupunki, Alastaron taajama... 26 7.8 Huittisten kaupunki, Vampulan taajama... 27 7.9 Huittisten kaupunki... 28 7.10 Lounais-Suomen Putki Oy... 29 7.11 Loimaan Kromaus Oy... 31 7.12 Punkalaitumen kunta... 33 8. VESISTÖN TILA... 34

8.1 Tammelan Pyhäjärvi... 34 8.2 Pyhäjärven luusua... 35 8.3 Loimijoki... 36 8.3.1. Happipitoisuus... 36 8.3.2. Fosforipitoisuus... 39 8.3.3. Typpipitoisuus... 42 8.3.4. Ammoniumtyppi... 47 8.3.5. Nitraattityppi... 50 8.3.6. Sameus ja kiintoaine... 52 8.3.7. Humuksen määrä... 53 8.3.8. Sähkönjohtavuus ja veden ph... 54 8.3.9. Klorofyllipitoisuudet... 55 8.3.10. Veden hygieeninen laatu... 56 8.3.11. Runkoasemien keskimääräinen veden laatu... 60 8.3.12. Kuormittajakohtaiset vesistövaikutukset... 60 8.4 Sivujokien veden laatu... 63 8.4.1. Jänhijoki... 64 8.4.2. Aronoja ja Koenjoki... 65 8.4.3. Niinijoki... 67 8.4.4. Palojoki... 69 8.4.5. Punkalaitumenjoki... 69 9. HAJAKUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT... 73 10. YHTEENVETO... 79 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Vedenlaatutulokset 2012 Liite 2. Vedenlaatutulokset 2013 Liite 3. Virtaamataulukot 2012 Liite 4. Virtaamataulukot 2013 Liite 5. Havaintoasemakartta Liite 6. Loimijoen periphyton 2013

Vesistöosasto/MM 16.9.2014 Julkaisunumero 715/14 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU VUOSINA 2012-2013 1. JOHDANTO Loimijoen (Kuva 1.1) alueen veden laadun yhteistarkkailumuotoinen seuranta on aloitettu vuonna 1974. Pääuoman lisäksi tarkkailun piiriin ovat kuuluneet jo pitkään siihen laskevat Koenjoki, Niinijoki ja Punkalaitumenjoki. Jänhijoki on ollut mukana seurannassa vuodesta 1998 alkaen ja Loimijoen alajuoksulle laskeva Palojoki vuodesta 2001 alkaen. Kuva 1.1. Loimijoen yläosa, Forssan puhdistamon yläpuoli. Harri Perälä. Nyt käytössä oleva tarkkailuohjelma on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta vuonna 2001. Ohjelma sisältää veden laadun seurannan, pohjaeläin- ja sedimenttitutkimukset sekä pohjan piilevien tarkkailun. Hämeen ympäristökeskus hyväksyi em. ohjelman tietyin tarkistuksin ja täydennyksin 5.1.2001 (kirje nro 0300Y0326-103) ja Lounais-Suomen ympäristökeskus 11.1.2001 (kirje nro 0299Y479-103). Tämän jälkeen tarkkailuohjelmasta laadittiin päivitetty versio 22.1.2001, johon on lisätty 22.11.2004 tarkkailupiste L4 Genencor International Oy:n alapuolelle Loimijokeen (kirje nro YLO/lup/730A/04, dnro HAM-2003-Y-625-111). Lisäksi piilevätarkkailua muutettiin vuodelle 2010 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suullisesti hyväksymällä tavalla. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) 2461 111 PL 265, 33101 Tampere

2 Yhteistarkkailuohjelma kattaa jokivarren pistemäiset jätevesikuormittajat, mutta ei alueella sijaitsevia turvetuotantoalueita, kaatopaikkoja eikä Huittisten kaivosta. Lisäksi Forssan Envitech-alueen kuormittajilla on oma, vuonna 2011 valmistunut vesistövaikutusten yhteistarkkailuohjelma. 2. TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT Loimijoen yhteistarkkailuun osallistuvilla kaupungeilla, kunnilla ja teollisuuslaitoksilla (Taulukko 2.1) on Hämeen ympäristökeskuksen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston, Etelä-Suomen aluehallintoviraston tai Vaasan hallinto-oikeuden jätevesien laskuluvissa asettamat vesistön tilan tarkkailuvelvoitteet. Taulukko 2.1. Loimijoen yhteistarkkailuun vuonna 2013 osallistuneet kuormittajat ja heidän lupapäätökset. Tarkkailuvelvollinen Lupapäätös pvm 1) Forssa kaupunki Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-2003-Y-432) 23.05.2005 Vaasan hallinto-oikeus (01584/05/2110) 30.01.2007 Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (ESAVI/684/04.08/2010 päätös nro 84/2011/1), määräaikojen pidentäminen 12.09.2011 2) Genencor International Oy Hämeen ympäristökeskus (YSO/57/2007) 31.05.2007 uusi lupahakemus vireillä 3) Pintos Oy, Jokioinen Hämeen ympäristökeskus (YLO/lup/113/05) 16.06.2005 uusi lupahakemus vireillä 4) Jokioisten kunta Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-2006-Y-202, päätös nro 5/2007/1) 22.01.2007 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, muutospäätös (ESAVI/77/04.08/2012, päätös nro 171/2012/1) 24.10.2012 5) Ypäjän kunta Hämeen ympäristökeskus (YLO/lup/97/03) 10.12.2003 lupamääräysten tarkistamiskäsittely meneillään 6) Loimaan kaupunki, Loimaa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-2009-Y-80) 18.12.2009 Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/214/04.08/2011, päätös nro 53/2012/1), määräaikojen pidentäminen 22.3.2012 7) Loimaan kaupunki, Alastaro Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/343/04.08/2012, päätös nro 282/2013/2) 18.12.2013 8) Loimaan kaupunki, Mellilä Kuormitus loppunut, tarkkailu jatkunut toistaiseksi - 9) Huittisten kaupunki, Vampula Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/648/04.08/2010, päätös nro 74/2011/1) 25.08.2011 10) Huittisten kaupunki, Huittinen Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/775/04.08/2010, päätös nro 135/2011/1) 10.11.2011 11) Humppilan kunta Kuormitus loppunut 11.8.2011, tarkkailu jatkunut toistaiseksi - 12) Lounais-Suomen Putki Oy Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/269/04.08/2012, päätös nro 256/2013/1) 19.12.2013

3 13) Punkalaitumen kunta Lounais-Suomen ympäristökeskus (LOS, päätös nro 28 YLO) 22.04.2004 Vaasan hallinto-oikeus (päätös nro 06/0029/2, dnro 001150/04/2107) 19.01.2006 Loimaan kaupungin Mellilän taajaman jätevedet johdetaan Loimaan puhdistamolle. Niinijokeen voi kuitenkin tulla kuormitusta Mellilän taajaman alueella olevista viemäreistä ja se on ollut aiemmin mukana tarkkailussa Mellilän kunnan toimeksiannosta ja käytäntö on jatkunut toistaiseksi. Loimijoen vesistöalueella myös sijaitsevan Loimaan Kromaus Oy:n (uusi lupa 4.4.2012, Loimaan kaupungin ympäristölautakunta, päätös Y1/2012 Ympla 28.3.2012 43) purkuvesistössä ei suoriteta vesistötarkkailua, eikä se ole ollut mukana yhteistarkkailussa vuosina 2004-2013. Sen alapuolisesta vesistöstä on otettu sedimenttinäytteitä vuonna 2002 raskasmetallikuormituksen mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi. Huittisten puhdistamo Oy on saanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta 14.2.2013 luvan (ESA- VI/643/04.08/2010, päätös nro 16/2013/2) Huittisten, Punkalaitumen ja Sastamalan jätevesien yhteiskäsittelyyn Pappilannimen saneerattavalla jätevedenpuhdistamolla. Huittisten puhdistamo Oy ei ollut mukana Loimijoen yhteistarkkailussa vielä vuonna 2013. Huittisten puhdistamon saneeraus ja laajennus sekä Sastamalan siirtoviemärit valmistuvat tämän hetken tiedon mukaan vuoden 2016 aikana, jolloin yhteiskäsittely alkaa. 3. TARKKAILUN SUORITUS Tässä raportissa käsitellään vuosien 2012-2013 vesistötarkkailun tulokset. Veden laatua seurataan vuosittain, kun taas sedimenttien kuntoa, pohjaeläimistön tilaa ja piileviä seurataan kolmen vuoden välein. Piilevätarkkailu tehtiin vuonna 2013 ja se raportoidaan tämän raportin liitteenä (Eloranta 2014). Edelliset tulokset ovat vuodelta 2010 (Eloranta 2011). Sedimentti- sekä pohjaeläinnäytteet on otettu viimeksi vuonna 2011 ja ne on raportoitu vuonna 2012 (Valkama 2012). Edellinen tutkimus on vuodelta 2008 (Valkama 2009). Loimijoen pääuoman alueella on 16 virallista havaintoasemaa (Taulukko 3.1). Asemalta L15 otettiin näytteet ainevirtaamien seuraamiseksi lähes kuukausittain. Asema L16 on lisätty Turun Veden tarpeisiin, eikä se ole ainakaan toistaiseksi yhteistarkkailuasema.

4 Taulukko 3.1. Loimijoen pääuoman tarkkailuasemat ja niiden kaikki havaintoajankohdat vuosina 2012-2013. Loimijoen Aseman Kuukausi pääuoma 2012 laatu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 L1 x x x x L1A runkopiste x x x x x x x L2 runkopiste x x x x x x x L3 x x x x x L4 x x x 2 x x x x L5 runkopiste x x x 2 x x x x L5A x x x x x L6 x x x L9 runkopiste x x x 2 x x x x L11 runkopiste x x x x x x x L13A x x L13 runkopiste x x x x x x x L14A x x L14 x x L15 runkopiste x x x x x x x x x x x L16 (Turun Vesi) x x x x L17 x x x x Loimijoen Aseman Kuukausi pääuoma 2013 laatu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 L1 x x x x L1A runkopiste x x x x x x x L2 runkopiste x x x x x x x L3 x x x x x L4 x x x x x x x L5 runkopiste x x x x x x x L5A x x x x L6 x x L9 runkopiste x x x x x x x L11 runkopiste x x x x x x x L13A x x L13 runkopiste x x x x x x x L14A x x L14 x x L15 runkopiste x x x 2 x x x x x x x L16 (Turun Vesi) x x x x L17 x x x x x Pääuoman lisäksi näytteitä otettiin 5 sivujoesta (Taulukko 3.2). Lisäksi seurattiin Koenjokeen laskevan Aronojan (2 asemaa) veden laatua.

5 Taulukko 3.2. Loimijoen sivujokien tarkkailuasemat ja niiden havaintoajankohdat vuosina 2012-2013. 2012 Aseman Kuukausi laatu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Sivujokien suut: Jänhijoki J3 runkopiste x x x x x Koenjoki KJ3 runkopiste x x x x x Niinijoki N3 runkopiste x x x x x Palojoki P1 runkopiste x x x x x Punkal.joki VP3 runkopiste x x x x x Humppilan ylä- ja alapuoli: Aronoja K10 x 2 x x x Aronoja K6 x 2 x x x Koijoki K3 x 2 x x x Koijoki K7 x 2 x x x Mellilän ylä- ja alapuoli: N1 x x N2 x x Punkalaitumen ylä- ja alapuoli: VP1 x x x x VP2A x x x x 2013 Aseman Kuukausi laatu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Sivujokien suut: Jänhijoki J3 runkopiste x x x x x Koenjoki KJ3 runkopiste x x x x x Niinijoki N3 runkopiste x x x x x Palojoki P1 runkopiste x x x x x Punkal.joki VP3 runkopiste x x x x x Humppilan ylä- ja alapuoli: Aronoja K10 x x x x Aronoja K6 x x x x Koijoki K3 x x x x Koijoki K7 x x x x Mellilän ylä- ja alapuoli: N1 x x N2 x x Punkalaitumen ylä- ja alapuoli: VP1 x x x x VP2A x x x x Eri asemilta määritettiin vähintään tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 3.3). Lisäksi asemalta L15 on tehty lisämäärityksiä (alkaliteetti, TOC, liupo 4 Nucle) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilauksesta.

6 Taulukko 3.3. Loimijoen yhteistarkkailun analyysivalikoima. Loimijoen pääuoma Loimijoen sivujoet Analyysi Runkopisteet Muut pisteet Jokisuut Yläjuoksut Aronoja Lämpötila o C x x x x x Happi mg/l x x x x x Happi kyll % x x x x x Sameus FTU x x x x x Kiintoaine mg/l x x Sähkönjohtavuus ms/m x x x x x ph x x x x x Väri mg Pt/l x *) x COD Mn mg/l O 2 x x x x BOD 7 mg/l x Kokonaistyppi µg/l x x x x x Ammoniumtyppi µg/l x x x x x Nitraattityppi µg/l x x x Kokonaisfosfori µg/l x x x x x Fosfaattifosfori µg/l x x Rauta µg/l x x Fekaaliset kolit kpl/dl x x x x x Fekaaliset streptokokit kpl/dl x x x x x Klorofylli a mg/m 3 x **) *) Väri määritetään seuraavilta runkopisteiltä: L1A, L9 ja L15. **) Klorofylli-a määritys suoritetaan asemilta L1A, L5, L9, L13 ja L15 (kesäkuu ja elokuu). Tarkkailualue, kuormittajien sijainti ja veden laadun havaintopaikat on esitetty liitekartalla 5. Loimijoen yläjuoksun kunnat kuuluvat Hämeen ELY-keskuksen alueeseen. Joen alaosalla valvontaa suorittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Raja on Ypäjän ja Loimaan välillä. 4. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 4.1 Yleiskuvaus ja ekologinen tila Loimijoen yhteistarkkailun piiriin kuuluu pääosa Loimijoen valuma-alueesta Tammelan Pyhäjärven luusuasta alkaen. Tarkkailukohteita ovat Loimijoki ja sen sivujoista Jänhijoki, Koenjoki, Niinijoki, Palojoki ja Punkalaitumenjoki. Peltojen osuus valuma-alueesta (39 %) on Loimijoen alueella Kokemäenjoen vesistöalueen korkein. Loimijoen vedet laskevat Huittisten alapuolella Kokemäenjokeen. Pyhäjärvi kuuluu järvityypiltään mataliin humusjärviin (Mh) ja toissijaisesti se on tyypitelty runsasravinteisiin järviin (Rr). Loimijoen pääuoma on tyypiltään suuri savimaiden joki (Ssa) ja siihen laskevat sivujoet kuuluvat keskisuuriin savimaiden jokiin (Ksa). Pyhäjärven veden ominaispiirteitä ovat samentuneisuus ja rehevyys maatalousvaltaiselta valumaalueelta tulevan voimakkaan hajakuormituksen vuoksi. Valumaolojen vaihtelu heijastuu järven mataluudesta johtuen nopeasti veden laatuun. Talvella pohjan lähellä on ajoittain todettu happivajetta. Pyhäjärven ekologinen tila on tyydyttävä.

7 Pyhäjärven syvännealueella sijainneen valtakunnallisen syvännehavaintoaseman säännöllinen tarkkailu lopetettiin vuoden 1994 jälkeen, mutta aloitettiin uudelleen vuonna 2000. Vuosina 2011-2013 syvänteeltä ei ole otettu näytteitä. Savisamean Loimijoen ja sen sivujokien ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Ravinnetaso määräytyy paljolti hajakuormituksen mukaan. Loimijoen yläjuoksulla jätevesien osuus on kuitenkin varsinkin alivirtaamilla merkittävä. Jätevedet heikentävät myös joen hygieenistä laatua merkittävästi. Happitilanne on normaalisti tyydyttävä tai hyvä. Loimijoen yläosan ekologinen tila on luokiteltu sekä biologisten että fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan tyydyttäväksi. Alaosalla ekologinen tila heikkenee suuremman fosforipitoisuuden vuoksi välttäväksi. Jokiosuudella on kaksi merkittävää nousuestettä sekä yli puolet luontaisesta putouskorkeudesta on rakennettu ja jokiuomaa on perattu noin puolet joen pituudesta, minkä vuoksi Loimijoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi. Jokioisten alapuolelle laskevan Jänhijoen ekologisen luokittelun mukainen fysikaalis-kemiallinen tila on hajakuormituksesta peräisin olevan raskaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä heikon hygieenisen laadun vuoksi välttävä. Monipuolinen biologinen aineisto huomioiden Jänhijoen ekologinen tila on kuitenkin luokiteltu tyydyttäväksi. Muiden Loimijoen sivujokien ekologinen tila on vain välttävä johtuen erittäin suuresta fosforitasosta, jonka perusteella jokien fysikaalis-kemiallinen tila on huono. Biologiset laatutekijät kuitenkin nostavat ekologisen tilan välttäväksi. Loimijoen vesistöalueen pinta-ala on 3140 km 2 ja järvisyys vain 2,8 %. Järvisyysprosentti on vielä Tammelan Pyhäjärven luusuassa normaali (10,8 %), mutta Forssan ja Huittisten välinen osuus on lähes järvetöntä ja voimaperäisesti viljeltyä aluetta. Loimijoen pituus on 114 km ja pudotuskorkeus 54 m. Joessa on kahdeksan säännöstelypatoa, joista kahdella on voimalaitos. Loimijoen keskivirtaama on Forssassa 6,3 m 3 /s, Loimaalla 11,2 m 3 /s ja Huittisissa 26 m 3 /s. Valumaalueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria. Alivirtaamat ovat alajuoksullakin vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa, kun taas ylivirtaamat ovat yli 100 m 3 /s. Kuva 4.1. Loimijoen yhteistarkkailuun kuuluvien vesimuodostumien tyypittely ja vesienhoidon 2. suunnittelukauden päätökseen perustuva ekologinen tila. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Vesimuodostuma; Kunta Pintavesityyppi Ekologinen tila Pyhäjärvi; Tammela Matalat humusjärvet (Mh) tyydyttävä Loimijoki yläosa; Jokioinen Suuret savimaiden joet (Ssa) tyydyttävä Loimijoki alaosa; Huittinen Suuret savimaiden joet (Ssa) välttävä Jänhijoki; Forssa, Jokioinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) tyydyttävä Koenjoki (Kojonjoki); Forssa, Humppila, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Niinijoki, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Palojoki (Kourajoki); Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Punkalaitumenjoki; Punkalaidun, Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä 4.2 Hydrologia Loimijoen virtaamia mitataan mm. Kuhalankoskesta (Forssa) ja Maurialankoskesta (Huittinen). Edellä mainituille koskille sekä Loimijoen suurimmille sivujoille voidaan esittää seuraavat perustiedot:

8 Taulukko 4.1. Loimijoen pääuoman ja sivujokien virtaamatietoja. Pääuoma: MHQ MQ MNQ F km 2 L % m 3 /s m 3 /s m 3 /s Kuhalankoski (1966-1990) 696 10,5 18,7 6,3 1,44 Kuhalankoski (1991-2000) 696 10,5 17,4 6,1 1,54 Maurialankoski (1966-1990) 2652 3,1 217 24,1 1,85 Maurialankoski (1991-2000) 2652 3,1 184 24,4 2,33 Sivujoet: Jänhijoki 205 3,8 14 1,6 0,2 Koenjoki 470 0,4 35 3,8 0,4 Niinijoki 225 0,0 21 2,0 0,1 Palojoki 225 0,1 18 1,9 0,2 Punkalaitumenjoki 425 0,6 31 3,6 0,4 Jokialueen virtaamavaihtelut ovat vähäjärvisyyden takia suuria, millä on suurta merkitystä tulvahuippujen aiheuttaessa veden samenemista ja ravinteiden huuhtoutumista jokivarsien peltoalueilta. 5. SÄÄ- JA VESIOLOT 5.1 Vuosi 2012 Vuoden 2011 marras- ja joulukuu olivat runsassateisia ja virtaamat olivat ajoin tulvalukemissa. Virtaamat pysyivät keskimääräistä suurempina koko alkutalven ja virtapaikat olivat pitkään sulia, joten happitilanne oli muodostumassa hyväksi viileän veden ja myöhäisen jäätymisen ansiosta. Sää jatkui joulukuunkin sateisena ja hyvin leutona. Talvesta ei ollut vielä vuodenvaihteeseen mennessä tietoakaan. Kunnon pakkasia saatiin tammikuussa ja ne kestivät maaliskuuhun. Suojakausia ei juurikaan ollut. Maaliskuun alussa sää lämpeni ja lumet alkoivat sulaa nopeasti etenkin eteläisimmissä osissa vesistöaluetta. Huittisten-Porin seuduilla maa paljastui lumesta jo maaliskuun lopulla ja ojissa oli suuret virtaamat. Huhtikuussa säätyyppi jälleen viileni ja yöpakkasia oli vielä kuun lopulla. Viileä sää hidasti lumien sulamista ja jääpeitteen aukeamista. Jäät lähtivät vapun aikaan sään lämmettyä nopeasti. Valumat olivat keväällä runsaita ja järvien pinnat kohosivat normaalia korkeammalle. Hajakuormitus oli siten tavallista voimakkaampaa. Toukokuun lopulla ilmat lämpenivät ja järviin muodostui pysyvä kerrosteisuus. Kesän säätyyppi oli viileä ja sateinen. Pitkiä hellekausia ei ollut, joten pintaveden lämpötila pysytteli 20 asteen tuntumassa. Näin ollen leväkukinnat olivat lyhytaikaisia ja tavallista vähäisempiä. Sinilevää esiintyi lähinnä hyvin rehevissä järvissä, mutta pintakukintoja ei ollut tai ne olivat lyhytaikaisia.

9 Syyskuussa säätyyppi muuttui viileämmäksi ja sateiseksi. Lokakuu oli tavallista sateisempi ja ojat ja joet tulvivat monin paikoin. Hajakuormitus oli siten runsasta, mikä lisäsi humusleimaa ja kohotti ravinnetasoa. Ensimmäiset pakkaset tulivat lokakuun lopulla, jolloin satoi myös ensilumi. Marraskuu oli kuitenkin vielä lauha ja sateinen. Marraskuun lopussa oli myrskyjä, jotka sekoittivat veden tehokkaasti. Pakkaskausi alkoi yhtäkkisesti joulukuun vaihteessa. Jäätymisajankohta oli lähes normaali (01.12.2012). Sateiden jäljiltä virtaamat jäivät suuriksi, joten happitilanteen kannalta talvikaudesta ei ennakoitu kovin vaikeaa. Toisaalta veden lämpötila jäi tavallista korkeammaksi mikä lisäsi hapen kulumisnopeutta. Humusleima ja ravinnepitoisuudet tulevat olemaan kuitenkin tavanomaista suurempia. 5.2 Vuosi 2013 Tammi ja helmikuu olivat lauhoja eikä pitkiä pakkasjaksoja ollut. Lunta satoi varsin runsaasti. Virtapaikat pysyivät laajalti sulina voimakkaan virtauksen takia. Myös pienemmät ojat pysyivät sulina ja routaa oli tavallista vähemmän paksun lumipeitteen takia. Lunta tuli helmikuulla edelleen lisää. Lämmin vesi muodosti paikoin uhkuläpiä. Talvi jatkui kovana maaliskuussa. Lunta satoi lisää ja yöpakkaset kovenivat. Kuun puolivälissä oli yöllä pakkasta yli 20 C, joten virtapaikat jäätyivät ja virtaamat hiipuivat. Myös merialueelle muodostui uuttaa jäätä. Talven ote ei hellittänyt huhtikuussakaan. Yöt olivat poikkeuksellisen kylmiä ja päivät aurinkoisia, joten sulaminen edistyi hitaasti. Kuun puoliväliin mennessä sulamisvalumaa ei juuri ollut ja joetkin pysyivät vankassa jäässä. Talven selkä alkoi taittua vasta kuun lopulla eli lähes kuukauden normaalista myöhässä. Huhtikuun puolivälin jälkeen kevät alkoi edistyä nopeasti. Huhtikuun lopulla lämpöaalto sulatti lumipeitteen nopeasti ja monilla alueilla oli huipputulvia. Myös Loimijoki tulvi voimakkaasti veden noustessa Huittisten keskustaan. Hajakuormitus oli siten voimissaan. Järvien jäät lähtivät vapun aikoihin eli koko lailla normaaliin aikaan. Sadanta oli sulamiskaudella maltillista, joten tulvat menivät ohi viikossa parissa. Sää alkoi lämmetä toukokuun alun jälkeen. Toukokuu oli lämmin ja monin paikoin vähäsateinen. Monet järvet kerrostuivat tyynen lämpimän sään takia nopeasti, joten kesäkerrosteisuudesta tuli pitkä. Kesäkuu oli poikkeuksellisen lämmin ja sateet tulivat lähinnä paikallisina ukkoskuuroina. Myös heinäkuun sademäärissä oli suuria paikallisia vaihteluita sateiden kuuroluonteisuuden vuoksi. Suurimmassa osassa maata satoi 40-80 mm eli keskimääräistä vähemmän. Etelä- ja lounaisrannikolla satoi hyvin vähän, alle 40 mm. Heinä-elokuu olivat kuitenkin normaalia runsassateisempia. Haihdunta ja maan kuivuus pitivät valumat kuitenkin vähäisinä. Kerrosteisuus pysyi järvissä vakaana keskikesän hellejakson aikana. Vähäiset valumat pitivät hajakuorman kurissa ja sedimentaatio vähensi päällysveden ravintovarastoja. Pahaa leväkesää ei siten ollut. Matalissa järvissä leville oli kuitenkin hyvät kasvuedellytykset. Syyskuu oli kuiva ja vähäsateinen. Kuukauden sadanta oli maan länsi- ja pohjoisosassa yleisesti 20-50 mm eli monin paikoin alle puolet tavallisesta. Maan itäosassa satoi yli 50 mm eli lähes keskimääräisesti. Syyskuun lopun sateet imeytyivät pääasiassa kuivaan maaperään eivätkä nostaneet merkittävästi jokien virtaamia. Erityisesti Lounais-Suomessa maa on yhä vähäsateisen kesän jäljiltä kuivaa ja

10 maankosteuden vaje on jopa yli 100 mm. Järvien pinnat olivat syyskuussa 30-40 cm tavallista alempana ja virtaamat olivat erittäin vähäisiä. Pienet purovesistöt olivat kokonaan kuivuneet. Lokakuussa sää viileni ja sateita saatiin jonkin verran. Koska haihduntaa ei enää ollut, jokiin ja puroihin saatiin jo virtaamia. Sateet painottuivat lokakuun loppupuolelle. Myös marraskuussa ja etenkin joulukuussa satoi vielä runsaasti, joten vesitilanne parani loppuvuotta kohti. Joet jopa tulvivat Pohjanmaalla ja järvien pinnat olivat poikkeuksellisen korkealla myös Pirkanmaalla. Järvet jäätyivät itsenäisyyspäivän jälkeen, mutta sulivat uudelleen joulukuun lopulla lämpöjakson vaikutuksesta. Jääpeite tuli uudelleen tammikuun 10 päivän tienoilla alkaneen pakkasjakson seurauksena. Talvesta tullee happitilanteen kannalta ongelmaton. Taulukko 5.1. Sadanta Kokemäenjoen vesistöalueella (Harjavalta) vuosina 2012 ja 2013 sekä prosentteina (%) pitkän ajan (1971-2000) sademääristä. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht. 1931-1960 40 29 25 34 39 50 76 77 62 61 50 43 586 1961-1990 41 29 32 36 38 54 77 83 67 58 56 47 618 1971-2000 44 31 36 35 36 60 81 81 64 62 57 48 635 Vuosi 2012 58 44 38 51 52 76 106 52 97 113 47 59 793 Vuosi 2013 34 24 15 40 18 89 50 83 29 73 75 63 593 % normaalista (vuosien 2000-2003 vertailupohjana käytetty keskiarvoa 1961-90 ja 2004 alkaen keskiarvoa 1971-2000) 2000 110 148 138 103 92 89 155 96 21 116 191 123 2001 78 172 109 164 111 124 99 60 203 143 55 53 2002 173 166 103 8 118 176 109 42 25 34 96 23 2003 117 28 31 56 239 107 77 81 22 148 78 138 2004 80 122 73 17 136 170 159 74 153 60 68 146 2005 195 68 14 37 103 120 100 160 66 56 139 85 2006 50 52 86 120 136 48 35 68 86 237 116 160 2007 159 58 72 80 122 105 153 60 108 90 89 142 2008 159 181 134 135 36 163 85 162 50 197 133 104 2009 75 81 69 54 83 98 111 64 53 79 107 77 2010 36 126 119 106 214 87 56 109 131 53 91 60 2011 142 68 77 65 114 107 109 76 190 81 63 208 2012 132 142 106 146 144 127 131 64 152 182 82 123 2013 77 77 42 114 50 148 62 102 45 118 132 131 5.3 Loimijoen alueen sadanta Loimijoen alueelta on sadantatietoja mm. Jokioisten alueelta (Taulukko 5.2), missä vuotuinen sademäärä (v. 2012 784 mm, v. 2013 562 mm) oli samaa luokkaa kuin Harjavallassa (v. 2012 793 mm, v. 2013 593 mm). Vuoden 2012 sademäärä oli selvästi keskimääräistä suurempi (Jokioinen 1971-2000: 606 mm).

11 Taulukko 5.2. Sadanta (mm) Jokioisissa vuosina 1987-2013 sekä vertailu vuosien 1931-1960, 1961-1990 ja 1971-2000 keskiarvoihin. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht. 1931-1960 35 27 25 33 39 42 70 74 61 61 51 41 559 1961-1990 36 24 25 31 35 47 80 83 65 58 55 42 581 1971-2000 41 29 30 32 35 57 80 80 61 59 57 45 606 2000 43 49 34 30 27 51 114 84 16 61 93 50 652 2001 23 32 34 56 37 53 73 71 136 80 38 20 653 2002 71 40 33 2 32 95 66 13 12 26 44 5 439 2003 46 6 5 27 82 72 68 80 12 74 44 70 586 2004 31 37 18 6 60 122 129 86 98 30 46 64 727 2005 80 19 7 10 27 57 75 184 27 53 78 34 651 2006 18 22 30 34 55 27 23 48 50 154 51 71 583 2007 73 9 25 37 23 61 118 52 58 65 56 66 643 2008 72 59 48 42 20 85 29 112 39 120 88 43 757 2009 27 27 37 11 20 62 60 48 46 36 78 33 485 2010 13 47 49 51 73 53 42 54 69 37 56 30 574 2011 62 25 27 27 49 69 157 35 104 51 36 118 760 2012 59 43 34 51 42 82 82 56 119 101 60 55 784 2013 34 20 5 33 18 57 56 103 23 87 64 62 562 Runsaimmat sateet ajoittuivat vuonna 2012 syys- ja lokakuulle, mutta vuosi oli muutoinkin hyvin sateinen (Kuva 5.1). Vuonna 2013 satoi eniten elokuussa ja loppuvuodesta. mm 160 Jokioinen 140 120 100 80 60 40 20 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2012 2013 1981-2010 Kuva 5.1. Vuosien 2012 ja 2013 kuukausisadannat Jokioisten säähavaintoasemalla pitkän ajan (1971-2000) keskiarvoon verrattuna. 5.4 Virtaamat 5.4.1. Kuhalankoski Vuonna 2012 Kuhalankosken juoksutukset olivat suurimmillaan tammi- ja huhti-toukokuussa sekä loppuvuonna loka-marraskuussa (Taulukko 5.3, Kuva 5.2). Virtaamia nostivat syksyn 2011 erittäin runsaat sateet ja myös vuosi 2012 oli keskimääräistä sateisempi. Suurimmillaan virtaamat olivat tammikuussa 20,0 m 3 /s ja toukokuussa 24,0 m 3 /s. Pienimmät virtaamat 1,2 m 3 /s mitattiin elokuussa.

TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 12 Vuonna 2013 Kuhalankosken virtaamat olivat alkutalvella keskimääräistä tasoa runsaampia, mutta hiipuivat kevään mittaan. Kesän sademäärä jäi keskimääräistä pienemmäksi ja virtaamat kasvoivat vasta marras-joulukuussa. Suurimmat virtaamat mitattiin tammi-, touko- ja joulukuussa (8 m 3 /s). Pienimmillään virtaamat olivat 1,2-1,5 m 3 /s heinäkuun lopulta lokakuun alkuun. Vuositasolla Kuhalankosken keskivirtaama oli vuonna 2012 8,2 m 3 /s ollen 134 % vuosien 1991-2000 keskiarvosta 6,1 m 3 /s. Vuonna 2013 Kuhalankosken keskivirtaama oli puolittunut edellisvuoteen nähden ollen 4,2 m 3 /s, mikä oli 69 % vuosien 1991-2000 keskiarvosta. Syksyn 2011 ja vuoden 2012 runsaat sateet näkyivät Loimijoen yläjuoksulla ja varsinkin alajuoksulla virtaamat olivat keskimääräistä suurempia. Taulukko 5.3. Kuhalankosken keskimääräinen juoksutus kuukausittain ajanjakson 1991-2000 aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2000-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo 1966-1990 6,0 5,5 4,9 8,8 13,1 6,4 2,8 3,3 4,2 5,3 7,4 7,9 6,3 1991-2000 6,3 5,5 6,3 11,3 12,6 4,9 4,0 2,9 3,4 3,3 5,7 7,0 6,1 2000 10,4 9,1 9,2 15,1 9,5 3,0 1,9 2,3 3,2 1,2 10,9 13,2 7,4 2001 7,5 5,9 4,0 8,0 9,4 3,8 2,0 1,2 5,6 7,0 5,0 5,0 5,4 2002 4,5 7,9 10,0 11,4 7,9 1,7 2,9 2,7 1,2 1,2 1,2 1,2 4,5 2003 1,2 1,2 1,2 1,2 3,1 2,8 1,6 1,2 1,2 1,2 1,2 1,4 1,6 2004 5,2 7,0 7,0 8,4 5,4 4,8 12,4 13,1 6,6 5,3 6,1 7,6 7,4 2005 15,6 12,8 5,0 6,5 3,8 2,0 1,3 6,5 4,1 1,4 6,8 6,9 6,0 2006 3,0 3,0 3,0 8,7 9,4 3,9 1,9 0,8 0,8 0,8 3,8 12,8 4,3 2007 10,8 6,4 4,7 5,9 4,7 1,2 1,2 1,6 3,5 3,5 6,9 10,6 5,1 2008 13,0 13,9 12,0 15,2 5,1 1,5 1,7 1,2 1,2 3,8 12,5 15,4 8,0 2009 6,9 6,8 2,5 7,7 3,7 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 2,3 6,1 3,5 2010 4,0 4,0 5,0 14,6 10,9 4,7 2,5 1,6 1,2 1,2 2,1 3,5 4,6 2011 3,5 3,5 4,3 12,2 7,6 2,7 1,6 1,6 2,3 3,5 4,0 11,7 4,9 2012 13,7 8,0 8,0 13,1 15,5 3,6 3,0 1,6 3,9 9,1 10,4 8,0 8,2 2013 7,3 6,0 5,4 4,8 6,9 2,3 1,9 1,5 1,2 2,1 3,8 7,3 4,2 % vv. 1991-2000 tasosta 2012 216 145 126 116 123 73 74 53 116 277 183 115 134 2013 115 109 85 42 55 46 47 51 36 64 67 104 69 m 3 /s 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuhalankoski 2010 2011 2012 2013 1991-2000 Kuva 5.2. Kuhalankosken kuukausivirtaamat vuosina 2010-2013 sekä pitkänajan keskiarvona.

13 5.4.2. Maurialankoski Maurialankosken keskivirtaamaksi muodostui vuonna 2012 27,7 m 3 /s, mikä oli hieman keskimääräistä (v. 1991-2000 24 m 3 /s) suurempi (Taulukko 5.4). Vuonna 2013 keskivirtaama 20,5 m 3 /s jäi puolestaan hieman pitkänajan keskiarvoa pienemmäksi. Virtaamat olivat kuitenkin molempina vuosina suuria etenkin alkutalvesta ja kevätvaluman aikaan sekä loppuvuodesta. Kuukausivirtaamien suhteen vuonna 2012 tammi-, maalis- ja huhtikuu sekä loppuvuodesta lokakuu erottuivat selvästi muuta vuotta suurempine virtaamineen (Kuva 5.3). Kevätylivaluman huippu ajoittui vuonna 2012 hieman aiempaa aikaisemmaksi alkaen maaliskuun lopulla. Vuonna 2013 suurimmat virtaamat ajoittuivat selvimmin kevätvaluman aikaan huhtikuulle. Virtaamat olivat keskimääräistä suurempia myös tammi-, marras- ja joulukuussa. Alajuoksun veden laadun vaihtelua kuvaavat parhaiten aseman L15 tulokset. Veden sameusarvojen perusteella voimakkaimmat eroosiopiikit ajoittuivat runsaiden virtaamien aikaa. Vuonna 2012 Loimijoen sameus oli enimmillään lokakuussa 220 FNU ja vuonna 2013 vesi oli sameinta kevätylivaluman aikaan huhtikuussa (120 FNU). Pienimmilläänkin sameusarvot olivat noin 20 FNU. Taulukko 5.4. Maurialankosken keskimääräinen juoksutus kuukausittain ajanjakson 1991-2000 aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2000-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo 1961-1990 17,1 15,6 19,1 70,0 39,0 12,1 9,3 10,5 14,2 23,0 35,0 25,0 24,1 1991-2000 23,2 16,3 29,1 71,9 30,1 14,8 10,7 10,6 8,9 19,7 29,5 28,4 24,4 2000 48,0 19,5 33,0 105,0 16,9 6,7 9,3 18,0 6,9 6,8 64,0 49,0 32,0 2001 15,1 16,1 15,7 63,0 25,0 7,8 4,5 3,2 31,0 21,0 33,0 12,2 20,0 2002 14,0 59,0 48,0 49,0 16,1 5,8 10,6 5,6 3,2 3,1 3,5 3,6 18,1 2003 2,8 2,5 11,9 12,6 29,0 8,5 4,0 3,6 3,2 5,2 11,7 24,0 10,0 2004 15,6 15,9 27,0 48,0 12,3 8,0 31,0 22,0 27,0 18,6 24,0 42,0 24,3 2005 78,0 25,0 10,3 33,0 11,4 6,6 4,0 27,0 9,4 10,7 34,0 19,6 22,0 2006 15,7 7,3 5,9 77,0 23,0 9,9 4,1 2,3 2,4 21,0 48,0 55,0 23,0 2007 43,0 11,5 35,0 22,0 10,6 5,9 4,5 6,1 8,9 11,7 34,0 46,0 19,9 2008 47,0 44,0 40,0 56,0 10,7 8,7 7,0 10,6 10,2 33,0 64,0 58,0 32,0 2009 15,6 9,4 5,4 56,0 11,8 8,1 4,7 4,5 3,6 5,4 19,6 14,4 13,1 2010 3,7 4,7 7,0 91,1 31,8 13,9 4,0 3,5 9,2 5,4 20,3 5,4 16,6 2011 5,1 4,9 4,8 83,7 13,4 7,7 11,6 7,6 21,3 21,0 22,0 76,6 23,4 2012 32,5 12,4 52,5 52,6 24,5 12,8 8,3 7,1 14,3 63,2 38,5 12,7 27,7 2013 24,9 11,4 10,3 73,3 21,1 6,6 5,0 6,5 3,9 13,0 35,8 33,8 20,5 % vv. 1991-2000 tasosta 2012 140 76 180 73 81 86 78 67 162 321 131 45 114 2013 107 70 35 102 70 45 46 61 44 66 121 119 84,0

TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 14 m 3 /s 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Maurialankoski 2010 2011 2012 2013 1991-2000 Kuva 5.3. Maurialankosken kuukausivirtaamat vuosina 2010-2013 sekä pitkänajan keskiarvona. 6. VESISTÖKUORMITUS 6.1 Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus BHK-kuormitusta tuli viemäröidyn asutuksen piiristä vuonna 2012 keskimäärin 334 kg/d ja vuonna 2013 234 kg/d (v. 2011 199 kg/d). Kuormitus nousi etenkin vuoden 2012 osalta selvästi vuoteen 2011 nähden (Taulukko 6.1). Kuormitus painottui Forssaan, Loimaalle ja Huittisiin. Reduktioprosentit vaihtelivat vuosina 2012 ja 2013 välillä 80-99 %. Poistotehot olivat keskimäärin paremmat vuonna 2013. Vampulassa saavutettu tulos oli huomattavasti vuotta 2011 (66 %) parempi poistotehon ollessa vuonna 2012 80 % ja vuonna 2013 93 %. Fosforikuormitusta tuli asutuksen piiristä vuonna 2012 14,8 kg/d, mikä oli kaksinkertaisesti edellisvuoteen nähden (v. 2011 6,7 kg/d). Vuonna 2013 kuormitus (7,0 kg/d) laski aiemmalle tasolle Forssan ja etenkin Loimaan tuloksen parantuessa. Fosforista poistettiin 74-98 %. Heikoin puhdistusteho oli jälleen Vampulassa (74 % ja 89 %), vaikka parannusta vuoteen 2011 nähden tapahtui selvästi (v. 2011 57 %). Typpikuormitusta tuli asutuksesta vuonna 2012 keskimäärin 904 kg/d ja vuonna 2013 878 kg/d, mikä oli vuotta 2011 enemmän (807 kg/d). Typpikuormasta 87-88 % oli peräisin kahdelta suurimmalta puhdistamolta (Forssa ja Loimaa). Forssan typpikuorma on lisääntynyt vuodesta 2011 lähtien voimakkaasti. Typen osalta reduktioprosentit vaihtelivat välillä 0-76 %. Paras tulos saavutettiin aiempaan tapaan Huittisissa (69 ja 76 %). Suurimmalla puhdistamolla Forssassa typpireduktio oli 29-31 % ja nitrifiointiaste 40-44 %.

15 Taulukko 6.1. Asutuksen jätevesikuormitus vuosina 2012 ja 2013 sekä sen kehitys vuosina 1993-2013. 2012 Q BHK 7 -ATU Kok.P. Kok.N. Nitrif.aste KUNTA m 3 /d mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % % Forssa 6980 29,0 200,0 96 0,90 6,90 94 87 610,0 31 44 Jokioinen 1690 4,3 7,3 96 0,21 0,35 96 22 38,0 26 73 Ypäjä 277 13,0 3,5 94 0,54 0,15 93 26 7,2 48 63 Loimaa 4720 19,0 88,0 91 1,30 6,00 83 38 180,0 21 28 Alastaro 368 4,9 1,8 96 0,27 0,10 96 33 12,0 8 15 Vampula 157 16,0 2,5 80 0,93 0,15 74 30 4,8-13 Huittinen 2780 9,6 27,0 99 0,34 0,98 97 15 41,0 69 73 Punkalaidun 413 8,5 3,5 96 0,46 0,19 94 27 11,0 35 39 Yhteensä: 17385 333,6 14,82 904 2013 Q BHK 7 -ATU Kok.P. Kok.N. Nitrif.aste KUNTA m 3 /d mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % % Forssa 6200 23,0 140,0 97 0,71 4,40 96 100 640,0 29 40 Jokioinen 1460 3,6 5,2 98 0,24 0,35 96 25 37,0 24 93 Ypäjä 193 5,7 1,1 96 0,22 0,04 97 31 6,0 34 50 Loimaa 3810 10,0 39,0 95 0,29 1,10 96 34 130,0 33 40 Alastaro 284 9,7 2,8 95 0,23 0,07 98 45 13,0 - - Vampula 151 21,0 3,1 93 0,97 0,15 89 32 4,8 36 54 Huittinen 2310 17,0 40,0 98 0,36 0,83 97 13 31,0 76 85 Punkalaidun 398 7,0 2,8 96 0,28 0,11 96 40 16,0 17 17 Yhteensä: 14806 234,0 7,05 878 Keskiarvot: 1993-1994 17367 236,3 9,8 486 1995-1999 18655 300,3 11,0 494 2000-2004 16440 168,3 8,6 488 2005 16544 152,2 6,4 490 2006 16074 245,2 11,9 497 2007 15507 169,1 6,7 504 2008 18045 213,1 7,8 512 2009 13099 102,6 3,9 457 2010 15081 180,2 5,7 589 2011 17724 198,8 6,7 807 2012 17385 333,6 14,8 904 2013 14806 234,0 7,0 878 6.2 Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus Teollisuuden (Taulukko 6.2) puolella ainoa merkittävä orgaanisen aineen ja ravinteiden kuormittaja on Genencor International Oy. Senkin osalta keskikuormitus laski edelleen vuonna 2012 (0,64 kg/d) (BHK7 v. 2010 10,0 kg/d ja v. 2011 1,8 kg/d). Vuonna 2013 orgaaninen kuormitus oli vuoden 2012 tasolla (0,67 kg/d). Fosforikuormitus oli vuonna 2012 0,33 kg/d ja vuonna 2013 0,57 kg/d, mikä oli samaa luokkaa kuin vuonna 2011 (v. 2011 0,53 kg/d). Typpikuormituksen taso (v. 2012 4,9 kg/d, v. 2013 5,7 kg/d) laski merkittävästi aiemmasta (v. 2011 11 kg/d). Kuormitus on siis keventynyt oleellisesti vuodesta 2010 lähtien. Sillä on silti edelleen lievää rehevöittävää vaikutusta Jokioisten kohdalla. Selvimpiä vaikutukset ovat alivirtaamilla.

16 Metallikuormittajia on kolme. Suoraan Loimijokeen johdettiin vain Pintos Oy:n Jokioisten tehtaan vedet. Kahden muun metallikuormittajan (Loimaan Kromaus Oy ja Lounais-Suomen Putki Oy) käsitellyt vedet johdettiin Koenjokeen. Teollisuuden aiheuttama sinkkikuormitus oli vuonna 2012 yhteensä 0,07 kg/d ja vuonna 2013 0,04 kg/d. Kromikuormitus oli molempina vuosina 0,007 kg/d. Nikkelikuormitus oli vastaavasti 0,005 kg/d ja 0,013 kg/d. Nikkeli- ja syanidikuormituksen tarkkailu poistettiin Lounais-Suomen Putki Oy:n analyysivalikoimasta valvontaviranomaisen päätöksellä vuonna 2011. Taulukko 6.2. Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus vuosina 2012 ja 2013. Kuormitus on laskettu kalenterivuoro-kautta kohti koko vuodelle (365 d) jaettuna. 2012 Q BHK 7 Kok.P Kok.N Sinkki Kromi Cr 6+ Nikkeli Lyijy Syanidi Yritys m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Genencor International Oy 270 0,64 0,33 4,9 Pintos Oy, Jokioinen: 54 0,0005 0,16 0,0035 0,0003 0,0005 0,0005 0,0003 L-S Putki Oy 56 0,13 0,45 0,068 0,0021 0,0013 Loimaan Kromaus Oy *) 13,2 0,014 0,0003 0,0042 0,0039 0,0042 Yhteensä: 393 0,6 0,46 5,5 0,072 0,007 0,006 0,005 0,000 2013 Q BHK 7 Kok.P Kok.N Sinkki Kromi Cr 6+ Nikkeli Lyijy Syanidi Yritys m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Genencor International Oy 262 0,67 0,57 5,7 Pintos Oy, Jokioinen: 45 0,0004 0,31 0,0021 0,0002 0,0003 0,0004 0,0000 L-S Putki Oy 45,8 0,06 0,34 0,0394 0,0033 0,0023 Loimaan Kromaus Oy *) 8,8 0,014 0,0004 0,0030 0,0014 0,0128 Yhteensä: 362 0,7 0,63 6,4 0,042 0,007 0,004 0,013 0,000 Q BHK 7 Kok.P Kok.N Sinkki Kromi Cr 6+ Nikkeli Lyijy Syanidi Vuosi m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 1993 1125 31,9 2,4 11,4 0,346 0,158 0,052 0,095 1994 1158 4,2 2,5 13,7 1,171 0,118 0,118 0,210 1995 1328 2,5 2,3 16,9 1,036 0,094 0,047 0,270 1996 1460 11,9 3,2 22,7 0,984 0,315 0,058 0,170 1997 967 3,4 2,8 18,0 0,391 0,107 1,720 0,240 1998 841 3,5 3,5 24,9 0,218 0,085 0,058 0,100 1999 777 3,2 2,9 25,2 0,221 0,087 0,034 0,056 2000 782 4,0 2,5 18,8 0,136 0,088 0,044 0,018 2001 *) 810 9,4 3,2 20,5 0,262 0,015 0,039 0,015 2002 *) 816 3,6 2,0 21,0 0,206 0,021 0,024 0,032 2003 *) 889 2,8 3,4 33,2 0,107 0,028 0,014 0,018 2004 *) 1075 3,5 3,8 44,5 0,106 0,022 0,017 0,017 2005 *) 1069 5,9 3,4 45,3 0,127 0,017 0,066 0,049 2006 *) 1081 22,0 4,3 38,5 0,185 0,020 0,039 0,058 2007 *) 1147 37,5 7,0 24,2 0,212 0,017 0,013 0,060 2008 *) 984 7,8 1,8 4,8 0,121 0,032 0,020 0,071 2009 *) 770 41,6 3,9 9,9 0,099 0,012 0,008 0,025 2010 *) 436 10,0 0,9 5,8 0,084 0,010 0,006 0,012 0,002 0,001 2011 *) 437 1,8 0,6 11,7 0,047 0,014 0,007 0,027 0,000 0,001 2012 *) 393 0,6 0,5 5,5 0,072 0,007 0,006 0,005 0,000 2013 *) 362 0,7 0,6 6,4 0,042 0,007 0,004 0,013 0,000 *) Vuodesta 2001 alkaen!

17 6.3 Kokonaiskuormituksen kehitys BHK-kuormitus on alentunut aikavälillä 1972-2013 huomattavasti (Taulukko 6.3). 1970-luvun tasoon verrattuna vähenemä on ollut yli 90 % (Kuva 6.1). Alhaisimmillaan kuormitus on ollut vuosina 2001, 2003-2005 ja 2009 luokkaa 140-158 kg/d. Vuonna 2012 BHK-kuormitus oli aiempaa enemmän koholla asutuksen orgaanisen kuormituksen vuoksi, sillä puhdistamot kärsivät runsaiden sateiden vuoksi suurista vuotovesimääristä. Fosforikuormitus väheni myös pitkään, mutta vuosina 1996-1999 kuormitus lisääntyi väliaikaisesti ja uudelleen vuosina 2006-2007. Tämän jälkeen fosforikuorma on jäänyt alle 10 kg/d vuotta, johon vuosi 2012 teki poikkeuksen (15,3 kg/d). 1980-luvun alussa fosforikuormitus oli vielä tasolla 60 kg P/d. Typpikuormituksessa ei ole ollut havaittavissa yhtä suurta muutosta kuin orgaanisen aineksen tai fosforin kohdalla. Lievä lasku 1980-luvun alkuun verrattuna on ollut todettavissa. Viimeisen kolmen vuoden aikana kuormitus on kuitenkin ollut voimakkaasti kasvussa. Typen poistoon Loimijoen alueella ei ole suuresti pyritty. Suurin typpikuormittaja alueella on maatalous. Taulukko 6.3. Loimijoen yhteistarkkailu, kuormituksen (kg/d) kehitys vuosina 1972-2013. BHK 7 kg/d Kokonaistyppi kg/d Kokonaisfosfori kg/d VUOSI Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä 1972 3350 1235 4585 65 7,10 72 1973 2690 1550 4240 72 29,00 101 1974 2240 700 2940 80 15,00 95 1975 1890 760 2650 45 7,70 53 1976 2960 1270 4230 53 21,00 74 1977 1680 1850 3530 26 19,00 45 1978 1870 560 2430 29 14,00 43 1979 1640 850 2490 30 21,00 51 1980 1430 1560 2990 575 120 695 21 36,00 57 1981 1461 1703 3164 570 79 649 21 38,00 59 1982 1450 2238 3688 589 145 734 18 55,00 73 1983 1149 129 1278 546 35 581 18 17,00 35 1984 825 52 877 545 39 584 22 38,00 60 1985 411 64 475 537 37 574 14 22,00 36 1986 640 338 978 528 47 575 18 8,00 26 1987 289 1802 2091 559 57 616 14 48,00 62 1988 340 848 1188 557 42 599 16 31,00 47 1989 289 260 549 514 36 550 14 21,00 35 1990 369 208 577 609 33 642 16 9,80 26 1991 216 19 235 580 30 610 9,1 13,50 22,6 1992 197 4,9 202 510 15 525 9,8 2,20 12,0 1993 233 32 265 457 11 468 9,3 2,40 11,7 1994 239 4,2 243 515 14 529 10,3 2,50 12,8 1995 321 2,5 324 551 19 570 10,2 2,30 12,5 1996 475 11,9 487 494 23 517 11,8 3,18 15,0 1997 207 3,4 210 462 18 480 9,2 2,82 12,0 1998 218 3,5 222 481 25 506 11,0 3,53 14,5 1999 281 3,2 284 481 25 507 12,8 2,93 15,7 2000 213 4,0 217 508 19 527 9,0 2,51 11,5 2001 131 9,4 141 487 21 508 9,4 3,20 12,6 2002 206 3,6 210 488 21 509 10,6 2,00 12,6 2003 137 2,8 140 481 33 514 7,9 3,40 11,3 2004 154 3,5 158 478 45 523 6,2 3,80 10,0 2005 152 5,9 158 490 45 535 6,4 3,40 9,8 2006 245 22,0 267 497 39 536 11,9 4,30 16,2 2007 169 37,5 207 504 24 528 6,7 7,00 13,7 2008 213 7,8 221 512 4,8 517 7,8 1,80 9,6 2009 103 41,6 144 457 9,9 467 3,9 3,88 7,7 2010 180 10,0 190 589 5,8 595 5,7 0,86 6,6 2011 199 1,8 201 807 11,7 819 6,7 0,63 7,4 2012 334 0,6 334 904 5,5 910 14,8 0,46 15,3 2013 234 0,7 235 878 6,4 884 7,1 0,63 7,7

1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 18 kg/d 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU BHK-kuormitus 1972-2013 Teollisuus Asutus kg/d 120 100 80 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Fosforikuormitus 1972-2013 Teollisuus Asutus 60 40 20 0 kg/d 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Teollisuus Asutus LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Typpikuormitus 1972-2013 Kuva 6.1. BHK-, fosfori- ja typpikuormituksen kehitys Loimijoen vesistöalueella vuosina 1972-2013.

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 7. KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI 7.1 Forssan kaupunki 19 Pitkällä aikavälillä tapahtuneesta positiivisesta kuormituksen kehityksestä (BHK ja fosfori, Kuva 7.1) huolimatta Forssan jätevesillä on edelleen merkittäviä vesistövaikutuksia. Typpikuorma on kasvussa. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-1200 1000 800 600 400 200 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l 120 100 80 60 40 20 0 0 kg/d 16 14 12 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,6 1,4 1,2 10 1,0 8 0,8 6 0,6 4 0,4 2 0,2 0 0,0 kg/d 1000 800 Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 12000 9000 600 6000 400 200 3000 0 0 Kuva 7.1. Forssan puhdistamon vesistökuormitus vuosina 1980-2013.

20 7.2 Genencor International Oy Vesistökuormituksen määrä on nykyisin merkittävästi 1980-luvun tilannetta pienempi (Taulukko 7.1). Vuosina 2012 ja 2013 vesistökuormitus oli orgaanisen aineen ja fosforin osalta pienin laitoksen historiassa. Myös typen poisto oli tehokasta. Taulukko 7.1. Vesistökuormituksen kehitys ja aktiivilietelaitoksen poistotehot vuosina 1980-2013. Virtaama Q BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Vuosi m3/d kg/d red % kg/d red % kg/d red % 1980 440 1560,0 35,9 104,2 1981 615 1703,0 38,0 70,7 1982 584 2070,0 53,0 116,0 1983 47,7 97 16,1 50 18,6 42 1984 52,2 98 37,8 25 32,5 70 1985 64,1 21,9 33,2 1986 622 338,0 85 8,3 89 39,6 58 1987 663 1802,0 47,7 57,3 1988 658 848,0 30,7 32,7 1989 668 260,0 21,1 34,1 1990-227,0 9,9 23,7 1991 600 18,7 13,5 27,4 1992 592 4,9 2,2 14,6 1993 825 31,9 97 2,4 92 8,2 68 1994 791 4,2 99 2,5 93 9,2 72 1995 925 3,7 99 2,2 94 12,5 73 1996 922 13,8 98 2,9 92 14,5 58 1997 691 4,1 99 2,7 94 15,0 56 1998 546 4,5 99 2,8 99 21,6 46 1999 494 3,2 98 2,9 91 23,0 47 2000 501 4,0 98 2,5 90 15,0 57 2001 522 9,4 96 3,2 85 17,0 58 2002 559 3,6 99 2,0 95 18,0 44 2003 649 2,8 99 3,4 95 31,0 45 2004 817 3,5 99 3,8 94 42,0 52 2005 842 5,9 99 3,4 95 42,0 56 2006 893 22,0 98 4,3 93 36,0 60 2007 957 37,5 97 7,0 90 22,2 77 2008 799 7,8 100 1,7 95 3,4 90 2009 625 41,6 98 3,8 83 8,9 73 2010 293 10,0 100 0,7 95 4,8 87 2011 233 1,8 100 0,5 97 11,0 65 2012 270 0,6 100 0,3 96 4,9 71 2013 262 0,7 100 0,6 94 5,7 66 Keskiarvot: 1980-1984 546 1086,6 98 36,2 38 68,4 56 1985-1989 653 662,4 85 25,9 89 39,4 58 1990-1994 702 57,3 98 6,1 93 16,6 70 1995-1999 716 5,9 99 2,7 94 17,3 56 2000-2004 610 4,7 98 3,0 92 24,6 51 2005-2009 823 23,0 98 4,0 91 22,5 71 2010-2013 265 3,3 100 0,5 96 6,6 72 Samalle alueelle jätevetensä purkavaan Jokioisten kuntaan verrattuna Genencor International Oy on edelleen hieman suurempi fosforikuormittaja. Kummankaan BHK-kuormituksella ei ole nykyisellä (normaalilla) tasollaan vaikutusta Loimijoen happitalouteen. Häiriötilanteessa vesistössä voi syntyä

21 ongelmia. On huomattava, että Genencorin tehtaan BHK 7 -määritys on tehty ilman ATU-lisäystä, joten nitrifioivan laitoksen ammoniumtypen aiheuttava hapenkulutus lisää määritystulosta BHK 7 -ATU määritykseen nähden. Ravinnekuormituksen merkitys on suurimmillaan alivirtaamina. Ylivalumakausina kuormitus peittyy osin hajakuormitukseen ja sen vesistövaikutuksia on vaikeampi todeta. 7.3 Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas Pintos Oy ei ole nykyisellään suuri kuormittaja. Ravinnekuormitus on Loimijoen kannalta merkityksetöntä, eikä metallikuormituksellakaan ole selvää vaikutusta veden laatuun. Pohjasedimenttien ja sinne mahdollisesti kertyvien metallien määrää seurataan erikseen. Jotta Loimijoen veden pitoisuus kohoaisi Jokioisten kohdalla edes keskialivirtaamalla (1,5 m 3 /s) 1 µg/l, kuormitustason pitäisi olla 0,12 kg/d. Tämä ei metallikuormituksen osalta toteutunut (Taulukko 7.2). Taulukko 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaan vesistökuormitus vuosina 1987-2013. Virt.Q K-aine Kok.P Kok.N Rauta Fe Kromi Cr Sinkki Nikkeli Vuosi m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 1987 74565 226,0 2,00 345,0 17,0 7,3 1988 91639 478,0 3,10 414,5 51,7 17,6 1989 117699 546,0 15,60 346,0 75,0 41,3 1990 83945 925,0 3,80 276,0 39,9 21,4 1991 58054 754,0 3,00 154,7 55,3 15,9 1992 56484 359,0 2,80 407,0 63,6 87,6 1993 65821 481,0 1,60 426,0 32,9 20,6 1994 101927 1185,0 1,50 826,0 43,6 25,8 1995 105821 501,0 1,60 861,0 34,8 24,2 1996 103029 643,7 1,50 1590,1 57,9 10,30 85,3 1997 67554 458,4 1,10 271,6 30,1 6,80 14,7 1998 79843 684,7 1,20 290,3 63,2 24,00 10,0 1999 76519 650,1 2,60 355,7 95,2 23,00 29,4 2000 77119 550,1 0,90 465,3 42,3 0,10 15,4 2001 76666 637,5 1,00 452,9 87,9 0,20 20,7 2002 66285 720,8 0,70 235,1 72,9 3,10 17,5 2003 59802 212,9 0,60 187,7 26,8 6,00 5,4 2004 70277 334,0 0,70 238,7 19,4 4,50 8,0 2005 56254 88,3 0,40 126,6 6,6 0,30 3,8 2006 43479 0,51 137,7 5,1 0,29 2,7 2007 45550 0,46 168,5 13,8 0,30 8,9 2008 37300 0,63 78,3 28,6 0,15 18,3 2009 27632 0,28 163,0 3,2 0,14 1,2 2010 25463 0,25 166,8 3,3 0,13 3,9 0,26 2011 25168 0,26 154,8 3,0 0,11 1,3 0,21 2012 19660 0,20 57,0 3,7 0,10 1,3 0,20 2013 16392 0,16 112,3 1,9 0,08 0,8 0,16 Kuormitus kg/d: 2012 54 0,0005 0,16 0,010 0,0003 0,0035 0,0005 2013 45 0,0004 0,31 0,005 0,0002 0,0021 0,0004

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 22 kg/a 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pintos Oy, Jokioinen Sinkki kg/a Kromi kg/a Kuva 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaiden sinkki- ja kromikuormitus vuosina 1987-2013.

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 23 7.4 Jokioisten kunta Vesistökuormituksen tasossa ei ole tapahtunut viime vuosina suurta muutosta (Kuva 7.3). Saavutettu puhdistusteho on ollut erittäin hyvä. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-30 25 20 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l 24 20 16 15 12 10 8 5 4 0 0 kg/d 1,2 Kokonaisfosfori mg/l 1,2 1,0 0,8 Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 1,0 0,8 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,2 0,0 0,0 kg/d 160 140 120 100 80 60 40 20 Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 2 500 2 200 1 900 1 600 1 300 1 000 700 400 0 100 Kuva 7.3. Jokioisten kunnan vesistökuormitus vuosina 1980-2013.

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 24 7.5 Ypäjän kunta Ypäjän kunta ei ole suuri kuormittaja, eikä kuormituksen tasossa ole nähtävissä muutoksia (Kuva 7.4). Tammikuun heikentynyt puhdistusteho nosti vuoden 2012 orgaanisen aineen kuormitusta. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l 25 20 15 10 5 0 kg/d 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,0 kg/d 25 20 15 Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 600 500 400 10 300 5 200 0 100 Kuva 7.4. Ypäjän kunnan vesistökuormitus vuosina 1980-2013.

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 25 7.6 Loimaan kaupunki Loimaan kaupungin jätevesikuormitus on vähentynyt pitemmällä aikavälillä, joskin typen osalta viime vuosina oli havaittavissa kasvua (Kuva 7.5). Loppuvuoden häiriötilanteet heikensivät tulosta vuonna 2012. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-250 200 150 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l 50 40 30 100 20 50 10 0 0 kg/d 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,0 kg/d 350 300 Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 7 000 6 000 250 5 000 200 4 000 150 3 000 100 2 000 50 1 000 0 0 Kuva 7.5. Loimaan kaupungin vesistökuormitus vuosina 1980-2013.

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 26 7.7 Loimaan kaupunki, Alastaron taajama Alastaron taajama kuuluu pieniin kuormittajiin, joiden kuormitus on vähentynyt (Kuva 7.6). Puhdistustehot olivat vuosina 2012 ja 2013 hyvät. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-30 25 20 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l 60 50 40 15 30 10 20 5 10 0 0 kg/d 2,5 2,0 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 2,5 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 0,0 kg/d 35 30 Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m 3 /d 1 400 1 200 25 m3/d 1 000 20 800 15 600 10 400 5 200 0 0 Kuva 7.6. Loimaan kaupungin Alastaron taajaman vesistökuormitus vuosina 1982-2013.

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 27 7.8 Huittisten kaupunki, Vampulan taajama Vampulan taajaman vesistökuormituksella (Kuva 7.7) ei ole merkittäviä vesistövaikutuksia. Laitoksella on ollut toimintahäiriöitä ja viime vuosina runsaat ohitukset ovat heikentäneet tulosta. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-5,0 4,5 BHK7-ATU lähtevä kg/d mg/l 45 40 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 BHK7-ATU lähtevä mg/l 35 30 25 20 15 10 5 0,5 0 kg/d 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 kg/d 8 7 6 5 4 3 2 1 Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d Kokonaistyppi m 3 /d 320 280 240 200 160 120 80 40 0 0 Kuva 7.7. Huittisten kaupungin Vampulan taajaman vesistökuormitus vuosina 1980-2013.

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 28 7.9 Huittisten kaupunki Huittinen on yksi Loimijoen suurimmista kuormittajista, vaikka kuormitustaso on laskenut (Kuva 7.8). kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987-350 300 250 200 150 100 50 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l 140 120 100 80 60 40 20 0 0 kg/d 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 0 Kuva 7.8. Huittisten kaupungin vesistökuormitus vuosina 1981-2013.

29 7.10 Lounais-Suomen Putki Oy Luvassa on esitetty seuraavat enimmäispitoisuudet neljännesvuosikeskiarvoina kalenteripäivää kohden: Zn 2,0 mg/l (40 kg/a), Cr 0,5 mg/l (10 kg/a), Cr+6 0,1 mg/l (2 kg/a). Vuosina 2012 ja 2013 mitatut kuormitukset pääosin alittivat em. lupaehdot (Taulukko 7.3). Vuonna 2012 luparaja jäi sinkin osalta saavuttamatta toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä. Kuusiarvoisen kromin pitoisuus ylitti luparajan kolmannella vuosineljänneksellä. Vuonna 2013 kuusiarvoisen kromin pitoisuus ja kuormitus ylittivät määritellyt luparajat ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Muilta osin tulokset olivat lupaehtojen mukaiset. Nikkeli ja syanidi poistettiin tarkkailun analyysivalikoimasta valvontaviranomaisen päätöksellä keväällä 2011. Taulukko 7.3. Lupaehtojen toteutuminen vuosina 2012 ja 2013. Zn Cr Cr+6 Q Vuosi 2012 kg/d kg/d g/d m 3 /jakso Lupaehto: 0,12 0,025 5 Tulos: 1. vuosin. 0,075 0,004 1,3 5955 2. vuosin. 0,121 0,002 1,5 5239 3. vuosin. 0,218 0,005 7,4 4905 4. vuosin. 0,060 0,003 1,4 4290 Vuosi 2013 1. vuosin. 0,07 0,019 15,1 4034 2. vuosin. 0,06 0,003 0,5 4694 3. vuosin. 0,07 0,002 0,4 4398 4. vuosin. 0,09 0,001 0,7 3595 Veden laatua ja sen kehitystä kuvaavat tiedot löytyvät kuormitustarkkailuraporteista. Metallikuormituksen (Taulukko 7.4) vaikutukset alapuolisten jokien pitoisuuksiin ovat pieniä (Taulukko 7.5). Nykyinen kuormitustaso on aiempaa alhaisempi (Kuva 7.9 ja Kuva 7.10). Vuosina 2012 ja 2013 kuormitus oli edellisvuosien tasolla.

30 Taulukko 7.4. Lounais-Suomen Putki Oy:n tehtailta vesistöön tarkkailuajankohtina johdettu keskimääräinen kuormitus vuosina 1994-2013. Virtaama Kok.P Kok.N Kromi Sinkki Nikkeli Cr +6 Syanidi Vuosi m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 1994 117 0,057 3,35 0,136 1,69 0,180-0,173 1995 149 0,212 3,24 0,106 1,60 0,080 0,010 0,450 1996 160 0,276 3,83 0,440 1,15 0,090 0,246 0,265 1997 102 0,145 2,78 0,110 0,43 2,140 0,037 0,297 1998 99 0,046 3,79 0,024 0,29 0,090 0,003 0,158 1999 108 0,032 2,09 0,036 0,24 0,060 0,008 0,094 2000 96 0,013 4,05 0,138 0,15 0,070 0,031 0,028 2001 97 0,005 3,55 0,015 0,18 0,030 0,001 0,026 2002 107 0,003 3,68 0,017 0,17 0,040 0,009 0,055 2003 128 0,002 3,23 0,015 0,08 0,020 0,003 0,037 2004 97 0,001 2,96 0,008 0,08 0,020 0,002 0,031 2005 98 0,002 4,47 0,007 0,13 0,090 0,003 0,079 2006 97 0,059 3,43 0,029 0,21 0,060 0,007 0,102 2007 90 0,058 2,54 0,024 0,29 0,010 0,009 0,100 2008 120 0,153 1,49 0,051 0,20 0,010 0,014 0,124 2009 101 0,134 0,85 0,014 0,16 0,010 0,005 0,042 2010 102 0,263 0,90 0,005 0,12 0,003 0,002 0,002 2011 100 0,162 0,45 0,004 0,07 0,001 0,002 0,001 2012 98 0,235 0,79 0,004 0,12 0,002 2013 86 0,115 0,64 0,006 0,07 0,004 Taulukko 7.5. Lounais-Suomen Putki Oy:n vuosien 2001-2013 tarkkailuajankohtien keskimääräisen metallikuormituksen vaikutukset Koenjoen ja Loimijoen veden laatuun keski- ja keskialivirtaamalla. Q m 3 /s Cr µg/l Cr +6 µg/l Zn µg/l Ni µg/l CN µg/l Koenjoki: Keskivirtaama MQ m 3 /s 3,8 0,0 0,0 0,4 0,1 0,2 Keskialivirtaama MNQ m 3 /s 0,4 0,4 0,1 4,2 0,8 1,6 Loimijoki: Keskivirtaama MQ m 3 /s 8,8 0,0 0,0 0,2 0,0 0,1 Keskialivirtaama MNQ m 3 /s 1,5 0,1 0,0 1,1 0,2 0,4

1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 31 kg/vuosi 120 Lounais-Suomen Putki Oy 100 80 Cr kg/a Cr+6 kg/a Cn kg/a 60 40 20 0 Kuva 7.9. Lounais-Suomen Putki Oy:n kromi- ja syanidikuormitus vuosina 1983-2013. 1200 1000 800 kg/vuosi Lounais-Suomen Putki Oy Sinkki kg/a Ni kg/a 600 400 200 0 Kuva 7.10. Lounais-Suomen Putki Oy:n sinkki- ja nikkelikuormitus vuosina 1983-2013. 7.11 Loimaan Kromaus Oy Lupaehdot (Taulukko 7.6) lasketaan vuosikeskiarvona kalenteripäivää kohti. Vuonna 2012 lupamääräyksistä poistettiin jäteveden sinkkipitoisuutta ja enimmäiskuormitusta koskevat käsittelyehdot, koska sinkkiä ei laitoksen jätevesissä ole juurikaan enää esiintynyt (Loimaan kaupungin ympäristölautakunta, päätös 4.4.2012). Taulukko 7.6. Loimaan Kromaus Oy:lle asetetut lupaehdot. Lupaehdot enimmäispitoisuus mg/l enimmäiskuormitus g/d Kromi Cr 0,7 mg/l 15 g/d Kuusiarvoinen kromi CR+6 0,2 mg/l 3 g/d Nikkeli Ni 1,0 mg/l 20 g/d

32 Veden laatua ja sen kehitystä kuvaavat tiedot löytyvät kuormitustarkkailuraporteista. Sinkin osalta kuormitusta ei enää käytännössä tule (Taulukko 7.7,Kuva 7.11). Taulukko 7.7. Vesistökuormitus tasaisesti koko vuodelle jaettuna vuosina 1996-2013. Virtaama K-aine Kok.N Rauta Fe Kromi Cr +6 Sinkki Nikkeli Vuosi m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 1996 0,296 0,190 0,052 0,004 0,0002 0,0885 0,012 1997 0,054 0,264 0,003 0,006 0,0042 0,0152 0,001 1998 0,052 0,146 0,006 0,013 0,0108 0,0107 0,006 1999 0,060 0,221 0,003 0,007 0,0055 0,0262 0,008 2000 0,055 0,309 0,004 0,004 0,0025 0,0214 0,014 2001 14,3 0,144 0,212 0,027 0,005 0,0052 0,1034 0,021 2002 11,7 0,154 0,140 0,014 0,002 0,0011 0,0474 0,002 2003 11,7 0,150 0,123 0,011 0,004 0,0026 0,0537 0,002 2004 13,2 0,095 0,212 0,007 0,005 0,0038 0,0412 0,005 2005 12,2 0,158 0,121 0,013 0,012 0,0003 0,0395 0,007 2006 13,7 0,138 0,103 0,014 0,002 0,0008 0,0545 0,004 2007 10,6 0,162 0,058 0,019 0,001 0,0002 0,0267 0,004 2008 7,3 0,043 0,116 0,010 0,000 0,0002 0,0010 0,009 2009 9,2 0,023 0,009 0,004 0,003 0,0011 0,0006 0,004 2010 10,5 0,038 0,010 0,002 0,007 0,0041 0,0003 0,010 2011 13,7 0,093 0,019 0,004 0,012 0,0054 0,0008 0,026 2012 12,3 0,037 0,014 0,005 0,004 0,0039 0,0003 0,004 2013 8,8 0,155 0,014 0,014 0,003 0,0014 0,0004 0,013 g/d 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Loimaan Kromaus Oy 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Cr g/d Cr+6 g/d Sinkki g/d Ni g/d Kuva 7.11. Loimaan Kromaus Oy:n metallikuormitus vuosina 1996-2013 koko vuodelle jaettuna.

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 33 7.12 Punkalaitumen kunta Punkalaitumen BHK- ja fosforikuormitus ovat vähentyneet, mutta typpikuorma on lisääntynyt 1980- luvun tasosta (Kuva 7.12). Viime vuosina kuormituksessa havaittu kasvu taittui vuonna 2013. kg/d BHK7-1986 BHK7-ATU 1987- mg/l 20 40 18 16 14 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l 36 32 28 12 24 10 20 8 16 6 12 4 8 2 4 0 0 kg/d 0,7 Kokonaisfosfori mg/l 1,4 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,0 kg/d 35 30 Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d Kokonaistyppi m 3 /d 800 700 25 m3/d 600 20 500 15 400 10 300 5 200 0 100 Kuva 7.12. Punkalaitumen kunnan vesistökuormitus vuosina 1980-2013.

34 8. VESISTÖN TILA 8.1 Tammelan Pyhäjärvi Tammelan Pyhäjärvi on Loimijoen vesistöalueen latvareittien keskusjärvi. Järvi on melko matala (suurin syvyys 6,7 m) ja sen pinta-ala on 23,2 km 2. Veden teoreettinen keskiviipymä on vain 2 kuukautta. Valumaolojen vaihtelu heijastuu siten nopeasti veden laatuun. Viimeiset tulokset ovat vuodelta 2010. Pyhäjärven ekologinen tila on tyydyttävä. Veden laadun ominaispiirteitä ovat samentuneisuus ja rehevyys. Sameus on sitä pienempi, mitä pienempi valuma on. Veden fosforipitoisuus on matalien humusjärvien (Mh) järvityypille tyydyttävässä luokassa ja typpipitoisuus on hyvä. Humusleimaisuus on ajoittain voimakas. Happitilanne on pääosin hyvä. Pitkinä vähävetisinä talvina happi saattaa kulua vähiin pohjan yläpuolelta. Happivajetta esiintyy vain talviaikana, koska järvi ei kerrostu kesäisin mataluutensa takia. Fosforipitoisuuksien perusteella Pyhäjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt. Syynä kohonneeseen fosforitasoon on hajakuormitus. Päällysveden loppukesän fosforipitoisuus on vaihdellut 2000-luvulla välillä 36-73 µg/l (Taulukko 8.1). Järven mataluus edesauttaa levätuotannon voimistumista pitämällä ravinteet tehokkaassa kierrossa. Levätuotannon seurauksena veden ph-arvot ovat ajoin kohonneet. Taulukko 8.1. Pyhäjärven syvänteen nro 122 (kokonaissyvyys 3,9 m) veden laadun kehitystä kuvaavia analyysiarvoja aikaväliltä 1980-2010. Näytteet on ottanut viime vuosina Pirkanmaan ELY-keskus. Vuosilta 2009 ja 2011-2013 ei ole tuloksia. Happi mg/l Sameus FNU ph COD Mn mg/l O 2 Kok.N µg/l Kok.P µg/l Klorofylli-a Vuosi 1 m 2,3-3 m 1 m 1 m 1 m 1 m 1 m µg/l Lopputalvi: 1980-1984 11,0 5,8 5,0 6,3 18 938 29 1985-1989 12,1 8,3 8,2 6,4 19 1222 37 1990-1994 11,2 3,3 4,4 6,2 14 1034 21 1995-1999 2000-2004 10,7 4,3 5,8 6,4 18 1170 31 2005 10,9 8,8 6,2 6,1 30 1200 31 2006 14,6 8,2 9,6 6,9 19 1000 37 2007 12,2 12,6 11,0 6,4 20 1400 32 2008 10,7 9,8 6,6 6,2 25 1300 31 2009 Ei tuloksia! 2010 9,5 9,3 8,1 6,6 17 1100 39 2011 Ei tuloksia! Loppukesä: 1980-1984 9,5 9,4 11,7 7,4 11 768 54 1985-1989 9,0 8,9 14,3 7,1 11 586 58 62 1990-1994 9,5 9,4 14,2 7,6 12 964 49 31 1995-1999 2000-2004 8,1 7,7 12,4 7,2 15 758 54 29 2005 9,6 9,5 17 7,5 17 770 57 38 2006 9,4 9,1 26 7,3 14 880 73 42 2007 9,1 9,0 6,1 7,2 13 590 36 19 2008 9,3 9,1 12 7,3 13 600 42 18 2009 Ei tuloksia! 2010 7,6 7,7 24,0 7,4 15 700 43 22 2011 Ei tuloksia!

35 8.2 Pyhäjärven luusua Pyhäjärven luusuan aseman L1 veden laadussa eri vuosina ja vuodenaikoina tapahtuva vaihtelu on seurausta valumissa tapahtuvista muutoksista sekä muista satunnaistekijöistä (sateet, tuulet jne.). Veden yleislaadun peruspiirteitä ovat samentuneisuus ja korkeahko fosforipitoisuus. Happikyllästysaste on laskenut lopputalvella usein alle 70 %:n. Vaje on seurausta Pyhäjärvessä tapahtuvasta orgaanisen aineen hajoamisesta, mutta se ei ole ollut pintavedessä suuri ongelma. Vuonna 2012 happitilanne oli talvellakin hyvä runsaasta virtaamatilanteesta johtuen. Aseman L1 vesi oli totutusti sameaa (vaihteluväli vuonna 2012 13-26 FNU, keskiarvo 20 FNU ja vuonna 2013 8-20 FNU, keskiarvo 13 FNU). Fosforipitoisuus vaihteli vuonna 2012 35-54 µg/l (keskiarvo 43 µg/l) ja vuonna 2013 37-43 (keskiarvo 37 µg/l) tason oltua reheville vesille (30-50 µg/l) ominainen. Typpitaso vaihteli vuonna 2012 välillä 630-1500 µg/l ja vuonna 2013 540-1300 µg/l, ja taso oli siten ajoin selvästi kohonnut. Elokuussa typpipitoisuus oli luonnontasolla. Hygieeniseltä laadultaan vesi oli uimiseen sopivaa elokuuta 2013 lukuun ottamatta. Enterokokkien tiheys vaihteli vuonna 2012 0-46 kpl/dl ja suolistoperäisten kolibakteerien tiheys 0-190 kpl/dl. Vuonna 2013 vastaavat määrät olivat 1-260 kpl/dl ja 0-1100 kpl/dl. Pyhäjärvestä purkautuva vesi oli yleislaadultaan tyydyttävää kuten yleensäkin 2000-luvulla. Alhaisimmat fosforipitoisuudet on mitattu 2000-luvulla, kun taas suurimmat typpipitoisuuden keskiarvot on mitattu samana aikana (Taulukko 8.2). Varsinaisesti suurta muutosta ei ole vertailujaksolla havaittavissa. Ammoniumtyppitaso on normaali. Taulukko 8.2. Aseman L1 keskimääräinen veden laatu vuosina 1987-2013 (kaikki havainnot). Vuodesta 2001 alkaen näytteet on otettu maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Vuosi Lt. Happi Kyll.% Sameus K-aine Sähkonj ph Väri COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Al.fek.str Lämpkolif o C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml 1987 8,4 10,5 88 15 14,0 7,3 6,9 15 747 273 19 52 14 1600 16 22 1988 8,5 9,1 78 14 9,4 7,1 6,7 14 846 513 19 53 21 1380 40 52 1989 9,6 9,7 84 26 18,3 7,1 6,9 113 14 745 425 12 58 23 2056 26 25 1990 9,0 10,6 89 20 14,3 7,9 6,9 11 993 523 16 46 16 1483 14 15 1991 8,0 9,7 81 17 8,9 8,5 6,8 97 12 1013 457 26 49 18 1427 27 17 1992 7,8 10,1 76 17 12,7 8,2 6,8 110 15 1052 249 8 46 9 1393 39 18 1993 6,5 10,7 85 16 12,8 7,9 6,7 108 14 789 116 21 45 13 1315 74 23 1994 8,2 10,5 88 12 7,3 7,8 6,7 103 13 810 128 17 45 16 1084 19 28 1995 9,3 9,4 82 14 8,9 7,8 6,8 118 15 858 183 14 47 11 1420 25 42 1996 9,0 10,1 85 16 9,7 7,7 6,9 112 12 815 268 14 48 14 1580 67 81 1997 8,4 10,2 85 17 10,9 7,8 6,8 132 14 865 223 16 46 11 1600 13 31 1998 8,6 9,9 84 15 10,2 7,9 7,0 120 15 837 213 18 46 12 1440 28 113 1999 9,7 9,2 79 13 9,2 7,1 6,8 153 17 905 266 19 48 5 1540 17 61 2000 7,8 9,7 81 18 11,2 7,9 6,9 113 15 1083 460 19 45 5 1567 55 46 2001 10,6 9,6 85 16 7,7 7,0 1005 335 22 50 24 42 2002 11,1 9,1 79 18 7,5 7,1 925 288 18 45 11 42 2003 7,4 9,5 78 20 8,1 7,0 690 80 17 47 19 33 2004 9,0 10,2 87 21 8,3 7,0 1010 324 18 47 33 46 2005 6,9 9,6 78 12 7,3 6,8 1002 373 20 43 1600 18 13 2006 9,7 9,1 77 53 9,2 6,9 1255 534 96 74 227 72 2007 8,5 10,2 85 16 8,1 7,0 983 399 8 37 11 18 2008 9,5 9,3 80 22 7,6 7,0 1003 392 18 43 98 45 2009 8,3 10,2 85 17 7,3 7,1 803 219 11 38 16 20 2010 9,5 10,2 87 22 7,4 7,2 873 204 40 45 16 24 2011 8,2 10,3 86 27 7,8 7,2 1078 312 19 45 22 21 2012 9,6 9,7 84 20 7,5 7,0 1095 396 15 43 22 55 2013 9,8 9,0 79 13 7,4 7,1 903 286 14 37 75 286 Keskiarvo 8,8 9,8 83 19 11 8 7 116 14 925 313 20 47 13 1499 39 48

, 36 8.3 Loimijoki 8.3.1. Happipitoisuus Happitilanne oli suuren osan vuotta hyvä-tyydyttävä (Kuva 8.1), mutta kesä- ja elokuussa esiintyi huonompiakin tilanteita. Vuonna 2012 happipitoisuus kävi alimmillaan lähellä 4 mg/l Jokioisissa ja Loimaan yläpuolella. Happikyllästeisyys laski tällöin lähelle 40 % (Kuva 8.2). Vuonna 2013 happitilanne oli heikentynyt samalla alueella ja Loimaan yläpuolella happipitoisuus oli vain 2,9 mg/l. Happikyllästeisyys vaihteli pisteillä L4, L5 ja L9 välillä 30-36 %. Pintaveden happipitoisuus laski alueellisesti selvimmin Forssan ja Jokioisten keskustan välillä (asemat L1A -> L4), mutta kaikkiaan laskua jatkui Loimaan koskialueelle saakka. Forssan kuormitus muodosti 60 % jokeen johdetusta suorasta BHK-kuormituksesta. Genencor International Oy:n kuormitus oli normaalitasollaan vain noin 0,2-0,3 % kokonaiskuormituksesta. Loimaan kohdalla tapahtuneen hapettumisen myötä pitoisuudet nousivat asemien L9 ja L11 välillä, minkä jälkeen Loimaan alapuolella tapahtui laskua. Kuukausittain tutkittavan aseman L15 happikyllästeisyys vaihteli välillä vuonna 2012 71-90 % ja vuonna 2013 76-89 % eli joen alaosalla ei todettu ongelmia. Alusveden happipitoisuutta tutkitaan lopputalvella ja loppukesällä Loimijoen alimmalta asemalta L17. Aseman happitilanne oli vuonna 2012 kesäkerrosteisuuden lopulla pohjan lähellä tyydyttävä (Kyll. 72 %). Vuonna 2013 happi oli käynyt vähiin kesäkuussa (2,7 mg/l, Kyll. 27 %), mutta tilanne oli hieman parantunut elokuussa (Kyll. 39 %). mg/l Happipitoisuus eri vuodenaikoina 2012 14 12 10 8 6 4 2 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka

37 mg/l Happipitoisuus eri vuodenaikoina 2013 14 12 10 8 6 4 2 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.1. Loimijoen pintaveden (1 m) happipitoisuuksia eri vuodenaikoina vuosina 2012 ja 2013. kyll % Happikyllästeisyys eri vuodenaikoina 2012 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka kyll % Happikyllästeisyys eri vuodenaikoina 2013 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.2. Loimijoen pintaveden (1 m) happikyllästeisyys eri vuodenaikoina vuosina 2012 ja 2013.

38 Pitemmällä aikavälillä Loimijoen happitilanne on parantunut merkittävästi happea kuluttavan kuormituksen voimakkaan vähentymisen ansiosta. Genencor International Oy:n BHK-kuormitus oli vuonna 2012 enää 0,64 kg/d ja vuonna 2013 0,67 kg/d (v. 2010 10 kg/d, v. 2011 2 kg/d), kun 1980-luvun alussa se oli vielä 1000-2000 kg/d. Selvästi suurin BHK-kuormittaja oli Forssan kaupunki (v. 2012 200 kg/d, v. 2013 140 kg/d). Seuraavaksi suurimmat BHK-kuormittajat olivat Loimaan kaupunki (v. 2012 88 kg/d, v. 2013 39 kg/d) ja Huittisten kaupunki (v. 2012 27 kg/d, v. 2013 40 kg/d). Talvinen happitilanne on ollut hyvä vuodesta 1988 alkaen (Kuva 8.3). Tätä ennen mm. asemalla L9 todettiin ajoin tuntuvaa happivajetta. Myös kesäajan happitilanne parani pitkään, mutta viime vuosina kesäajan tilanne ei ole ollut aivan häiriötön (Kuva 8.4). 1970-luvulla aseman L9 (Loimaan yläpuoli) happitilanne oli säännöllisesti heikko ja happivaje oli tuntuva myös 1980-luvulla. Samaa on todettu jälleen viime kesinä. Kuva 8.3. Loimijoen pintaveden (1 m) happitilanteen kehitys lopputalvella vuosina 1970-2013. Kuva 8.4. Loimijoen pintaveden (1 m) happitilanteen kehitys loppukesällä vuosina 1970-2013.

39 8.3.2. Fosforipitoisuus Loimijoen fosforipitoisuus on alhaisimmillaan Pyhäjärven luusuassa (asema L1), vaikka vesi on sielläkin rehevää. Keskipitoisuus oli vuonna 2012 43 µg/l ja vuonna 2013 37 µg/l (Taulukko 8.3). Pitemmällä aikavälillä keskipitoisuus (n = 4) on vaihdellut 37-74 µg/l eli se on karuihin vesistöihin verrattuna yli kaksinkertainen. Tästä huolimatta veden laatu on oleellisesti parempi kuin missään muualla Loimijoessa. Pyhäjärven luusuan ja jätevedenpuhdistamon yläpuolisen aseman L1A välillä hajakuormituksen ja Forssan kaupunkialueen hulevesien takia tapahtunut nousu oli maalis-, touko-, elo- ja lokakuun keskiarvona 5-6 µg/l (vuonna 2009 5 µg/l, vuonna 2010 1 µg/l ja vuonna 2011 6 µg/l). Forssan jätevesien (v. 2012 6,9 kg P/d ja v. 2013 4,4 kg P/d) laskennalliseksi vaikutukseksi muodostui Kuhalankosken vuoden 2012 keskivirtaamaan 8,2 m 3 /s suhteutettuna 10 µg P/l ja keskialivirtaamaan 1,2 m 3 /s suhteutettuna 67 µg/l. Vuoden 2013 keskivirtaamalla 4,2 m 3 /s laskettuna fosforipitoisuus lisääntyi 12 µg/l ja alivirtaamalla (1,2 m 3 /s) vaikutus oli 42 µg P/l. Vesistöstä mitattuna fosforipitoisuuden nousu asemien L1A ja L2 välillä oli 7 havaintokerran keskiarvona 19-20 µg/l (v. 2012 49 -> 68 µg/l ja v. 2013 44 -> 64 µg/l). Fosforipitoisuuden vaihteluväli asemalla L2 oli suuri (v. 2012 46-97 µg/l, v. 2013 52-84 µg/l). Havaintopäivien (n = 7) tuloksia ja virtaamia hyväksikäyttäen keskimääräiseksi fosforivirtaaman nousuksi asemien L1A ja L2 välillä muodostui vuonna 2012 8,5 kg/d ja vuonna 2013 5,3 kg/d (v. 2011 4,7 kg/d) (vrt. Forssan kuormitus v. 2012 6,9 kg/d ja v. 2013 4,4 kg/d). Jokioisten alapuolella on ollut todettavissa säännöllistä fosforipitoisuuden nousua eri kuormitustekijöiden takia. Asemien L3 ja L5 välille kohdistuu Genencor International Oy:n ja Jokioisten kunnan kuormituksen lisäksi mm. Jänhijoesta tulevaa hajakuormitusta. Loimijoen keskivirtaama on normaalivuotena Jokioisten kohdalla 6,4 m 3 /s, josta Jänhijoen keskivirtaama muodostaa 1,6 m 3 /s (25 %). Vastaavasti keskialivirtaamat ovat 1,5 m 3 /s ja 0,2 m 3 /s. Keskimääräinen fosforipitoisuus Jokioisten alapuolella (asema L5) oli korkea (v. 2012 101 µg/l ja v. 2013 89 µg/l, n = 7). Forssan alapuoleen (asema L2 68 µg/l ja 65 µg/l) verrattuna keskipitoisuudet asemilla L4 ja L5 olivat molempina vuosina selvästi korkeammat (Taulukko 8.3). Vaihteluväli asemalla L5 oli vuonna 2012 48-200 µg/l ja vuonna 2013 58-120 µg/l, kun luonnontilaisissa jokivesissä on fosforia 10-20 µg/l. Loimijoen fosforipitoisuus voi olla Jokioisten alapuolella yli 100 µg/l sekä ylempää tulevan kuormituksen että hajakuormituksen takia. Paikallisen jätevesien (Genencor International Oy + Jokioisten kunta) fosforikuormituksen vaikutus oli vuoden 2012 kuormitustasolla 0,68 kg/d keskivirtaamaan 6,4 m 3 /s suhteutettuna 1 µg/l ja keskialivirtaamaan 1,5 m 3 /s suhteutettuna 5 µg/l. Vuoden 2013 kuormitustasolla 0,92 kg/d jätevesikuormituksen vaikutus oli keskivirtaamaan suhteutettuna 2 µg P/l ja keskialivirtaamalla 7 µg P/l. Runsaiden valumien aikana pistekuormittajien vaikutus peittyy osin hajakuormituksen alle. Jätevesien osuus korostuu pienillä virtaamilla ja tällöin myös Forssan jätevesien vaikutus voi olla täälläkin suuri. Vuosina 2004-2013 on otettu näytteitä myös asemalta L4 Genencor International Oy:n tehtaan alapuolelta. Tulosten perusteella myös asemien L3 ja L4 välillä tapahtuu nousua (Taulukko 8.4). Loimijoen keskijuoksulla (asemat L9 ja L11) fosforitaso oli korkeampi kuin Jokioisten alapuolella. Loimaan kaupungin ylä- ja alapuolisten asemien L9 ja L11 väliin johdetun kuormituksen vaikutukset fosforipitoisuuteen eivät olleet normaalioloissa suuria; välillä pitoisuus jopa laski asemalla L11 (Taulukko 8.3). Keskivirtaamaan 11,2 m 3 /s suhteutettuna Loimaan vuoden 2012 fosforikuormituksen 6,0 kg/d vaikutusaste oli 6 µg/l. Keskialivirtaamalla 3,3 m 3 /s teoreettinen vaikutus oli kuitenkin 21

40 µg/l. Vastaavasti vuonna 2013 fosforikuormituksen (1,1 kg/d) vaikutus oli vain noin 1 µg/l ja 4 µg/l. Asemien L9 ja L11 keskipitoisuuksiksi muodostui seitsemällä havaintokerralla vuonna 2012 126 µg/l ja 146 µg/l. Vuonna 2013 asemien L9 ja L11 keskipitoisuudet olivat puolestaan 107 µg/l ja 115 µg/l. Mahdollista jätevesien vaikutusta oli siten fosforipitoisuudessa havaittavissa, minkä lisäksi hajakuormitus oli vuonna 2012 voimakasta. Loimijoen alajuoksulla pitoisuustason määrää lähes yksinomaan hajakuormitus, eikä täällä yleensä tapahdu yhtä selkeää paikkakohtaista nousua kuin Forssan tai Jokioisten alueella. Ajoin taso jopa laskee. Huittisten jätevedet laskevat asemien L15 ja L17 välille samoin kuin Punkalaitumenjoen ravinnepitoiset vedet. Kuormitus ei ollut erotettavissa pintaveden tuloksista (Kuva 8.5, asemat L15 ja L17). Taulukko 8.3. Vähintään 4 kertaa vuodessa tutkittavien Loimijoen pääuoman asemien fosforipitoisuudet (µg/l) vuosina 2012 ja 2013. Vuosi 2012 Keskiarvo Keskiarvo Asema 10.1.12 7-8.3.12 12.4.12 9.5.12 19.6.12 28-29.8.12 1./ 3.10.12 (3, 5, 8, 10) (1,3,4,5,6,8,10) L1 35 43 41 54 43 L1A 54 36 50 48 46 47 63 49 49 L2 57 46 69 62 68 97 74 70 68 L3 67 44 69 96 94 76 L4 64 48 81 65 120 110 130 88 88 L5 67 48 94 69 110 120 200 109 101 L9 77 56 110 70 89 110 370 152 126 L11 85 54 100 72 92 110 510 187 146 L13 140 61 110 75 71 140 470 187 152 L15 160 71 130 83 76 140 400 174 151 L16 170 71 75 120 96 L17 69 130 120 390 177 Vuosi 2013 Keskiarvo Keskiarvo Asema 8.1.13 4-5.3.13 23.4.13 14.5.13 12.6.13 27-28.8.13 14./21.10.13 (3, 5, 8, 10) (1,3,4,5,6,8,10) L1 37 39 30 43 37 L1A 47 36 49 52 42 41 40 42 44 L2 52 62 56 59 71 84 66 68 64 L3 56 50 80 61 77 67 L4 61 54 80 79 140 72 99 76 84 L5 81 58 120 82 120 71 91 76 89 L9 110 65 160 92 99 140 84 95 107 L11 120 63 180 95 100 150 98 102 115 L13 160 75 190 90 94 130 98 98 120 L15 170 76 210 100 110 85 82 86 119 L16 170 83 100 73 78 L17 91 97 110 56 94 85 Taulukko 8.4. Loimijoen fosforipitoisuuksien kehitys maalis-, touko-, elo- ja lokakuun keskiarvona 1988-2013. Vuosikeskiarvo (maaliskuu, toukokuu, elokuu, lokakuu) K.arvo As. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2004-2013 L1 49 50 45 47 47 45 74 37 43 38 45 45 43 37 45 L1A 56 53 53 60 83 127 42 56 43 46 51 49 42 60 L2 87 89 106 91 61 103 121 49 63 48 52 63 70 68 70 L3 96 99 111 69 124 117 52 80 56 53 57 76 67 75 L4 77 155 164 69 106 81 73 63 88 76 95 L5 135 98 92 135 85 155 181 72 163 101 71 67 109 76 108 L9 136 118 111 185 73 212 165 99 151 110 86 92 152 95 123 L11 123 103 163 74 207 200 99 165 107 83 89 187 102 131 L13 157 99 130 82 138 173 128 179 96 109 113 187 98 130 L15 99 186 92 108 94 141 137 149 164 81 96 130 174 86 125 L17 187 76 67 92 149 135 113 163 88 99 126 177 85 123

41 Yhteenvetona voidaan todeta, että Loimijoen fosforitaso on luonnontasoa korkeampi jo Pyhäjärven luusuassa ja pitoisuudet kohoavat tästä Forssan kohdalla laimennusolojen mukaan vaihdellen. Paikallinen jätevesikuormitus ja hajakuormitus lisäävät Jokioisilla ja tämän alapuolella kuormitusta, minkä seurauksena ravinnetaso nousee ajoin hyvin korkeaksi jo Jokioisten kohdalla, missä mukana ovat Forssan ja Jokioisten alueen jätevedet sekä runsaasti hajakuormitusta. Joen keskiosalla fosforitasoa kohottavat jonkin verran paikallinen jätevesikuormitus (Loimaa) ja hajakuormitus. Alajuoksulla pistekuormituksen vaikutus peittyy suurelta osin valuma-olojen ja hajakuormituksen aiheuttamaan pitoisuusvaihteluun. Tason vaihtelua kuvaavat aseman L15 tulokset (Liitteet 1 ja 2), joiden mukaan fosforitaso oli alhaisimmillaan noin 60-80 µg/l ja hajakuormituksen vaikutuksesta lokakuussa 2012 enimmillään jopa 400 µg/l. Pitemmän aikavälin puitteissa keski- ja alajuoksun fosforitason voidaan tulkita laskeneen lopputalven ja loppukesän tuloksissa (Kuva 8.6 ja Kuva 8.7). Kyseiset näytteenottoajankohdat edustavat yleensä alivirtaamakausia, mutta sekaan mahtuu runsasvetisempiäkin näytteenottoajankohtia. Korkeimmillaan Loimijoen ravinnetaso on ylivalumakausien valumahuippuina, jolloin tilanne määräytyy lähinnä hajakuormituksen mukaan Forssan aluetta lukuun ottamatta. 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 µg P/l Fosforipitoisuus eri vuodenaikoina 2012 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka 250 200 µg P/l Fosforipitoisuus eri vuodenaikoina 2013 150 100 50 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.5. Loimijoen pintaveden (1 m) fosforipitoisuuksia eri vuodenaikoina vuosina 2012 ja 2013.

42 Kuva 8.6. Loimijoen fosforipitoisuudet (1 m) ylä-, keski- ja alajuoksulla lopputalvella vuosina 1970-2013. Kuva 8.7. Loimijoen fosforipitoisuudet (1 m) ylä-, keski- ja alajuoksulla loppukesällä vuosina 1970-2013. 8.3.3. Typpipitoisuus Pyhäjärven luusuan typpipitoisuus vaihteli vuonna 2012 630-1500 µg/l ja vuonna 2013 540-1300 (Taulukko 8.5). Toisin kuin muulla jokialueella Loimijoen yläosan typpipitoisuus oli vain noin 1,5-3 kertainen luonnontasoon (400-500 µg/l) verrattuna. Asemalla (L1A) ennen Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamoa todettiin aiempaan tapaan hajakuormituksesta aiheutunutta nousua. Loimijoen eri osista typpitaso on yleensä vähintään kaksinkertaistunut Forssan alapuolella neljän vuotuisen havaintokerran keskiarvona. Seitsemän havaintokerran keskiarvona Forssan jätevedenpuhdistamon typpikuormitus kohotti aseman L2 keskimääräistä typpipitoisuutta vuonna 2012 1146

43 µg/l (1254 -> 2400 µg/l) ja vuonna 2013 1859 µg/l (1027 -> 2886 µg/l). Vuosina 2006-2011 nousut olivat 1350 µg/l, 1060 µg/l, 1550 µg/l, 810 µg/l, 1160 µg/l ja 1728 µg/l. Kuhalankosken vuoden 2012 keskivirtaamaan 8,2 m 3 /s suhteutettuna Forssan jätevesien vaikutusaste oli kuormitustasolla 610 kg N/d noin 861 µg/l ja pienimmillä virtaamilla (1,2 m 3 /s) jopa 5883 µg/l. Vuoden 2013 keskivirtaamaan 4,2 m 3 /s suhteutettuna Forssan jätevesien vaikutusaste oli kuormitustasolla 640 kg N/d noin 1764 µg/l ja pienimmillä virtaamilla (1,2 m 3 /s) 6173 µg/l. Pienin yksittäinen vesistössä todettu nousu oli vuonna 2012 400 µg/l (tammikuu) ja suurin 2100 µg/l (kesäkuu). Vastaavasti vuonna 2013 samoina ajankohtina 700 µg/l ja 3300 µg/l. Jokioisten alapuolella Loimijoen keskimääräinen typpitaso on yleensä hieman korkeampi kuin Forssan alapuolella, koska hajakuormitus lisää jokeen kohdistuvaa typpikuormitusta jo Jokioisten alueella. Typpipitoisuus vaihteli asemalla L5 vuonna 2012 1900-3600 µg/l ja vuonna 2013 2200-4300 µg/l. Hajakuormituksen ollessa voimakkaimmillaan typpipitoisuudet voivat nousta suuriksi, jopa lähelle 10 000 µg/l. Paikallisen typpikuormituksen (Genencor International Oy + Jokioisten kunta v. 2012 42,9 kg/d ja v. 2013 42,7 kg/d) vaikutukset Jokioisten alueen typpitasoon jäävät pitkän ajan keskivirtaamalla 6,4 m 3 /s pieniksi (noin 78 µg/l). Keskialivirtaamalla 1,5 m 3 /l vaikutus on selvempi (noin 330 µg/l). Hyvin niukoissa valumaoloissa Forssan jätevesien vaikutus typpipitoisuuksiin ulottuu voimakkaana Jokioisillekin. Loimijoen keskivirtaama Jokioisten kohdalla on normaalivuotena noin 6,4 m 3 /s, jolloin Forssan jätevesien (v. 2012 610 kg/d ja v. 2013 640 kg/d) vaikutus typpipitoisuuteen on noin 1100-1160 µg/l. Keskialivirtaamalla 1,5 m 3 /s teoreettinen vaikutusaste on nelinkertainen (4710-4940 µg/l). Loimijoen keskijuoksulla keskimääräinen typpitaso (n = 7) oli Loimaan yläpuolella (as. L9) vuonna 2012 2729 µg/l ja vuonna 2013 3143 µg/l (v. 2011 3357 µg/l) ja Loimaan alapuolella (as. L11) 2814 µg/l ja 3129 µg/l (v. 2011 3414 µg/l). Typpipitoisuudessa ei siten tapahtunut suurta muutosta. Keskipitoisuus Loimaan puhdistamon alapuolella oli hieman suurempi kuin Jokioisten alapuolella (as. L5 v. 2012 2714 µg/l ja v. 2013 3071 µg/l). Loimaan kaupungin jätevesien vaikutus oli ajoittain havaittavissa lievänä typpitason nousuna, mutta kaikilla havaintokerroilla nousua ei todettu (Kuva 8.8). Myös fosforipitoisuudessa todettiin ajoittain nousua. Loimaan kaupungin keskimääräinen typpikuormitus oli vuonna 2012 180 kg/d (vrt. Forssan vesihuoltolaitos v. 2012 610 kg/d), mikä kohottaa Loimijoen typpipitoisuutta keskivirtaamalla (11,2 m 3 /s) 186 µg/l ja keskialivirtaamalla (3,3 m 3 /s) 631 µg/l. Vuonna 2013 kuormitus oli pienempää (130 kg/d) ja siten pitoisuusnousut jäivät pienemmiksi. Vesistötuloksissa keskimääräinen pitoisuusnousu jäi vuonna 2012 pieneksi (75 µg/l, n = 7) eikä vuonna 2013 nousua todettu. Loimijoen alajuoksun (as. L15) keskimääräinen typpitaso (v. 2012 3264 µg/l ja v. 2013 2864 µg/l, n = 11) oli 6-7-kertainen luonnontasoon nähden. Pyhäjärven luusuaan verrattuna alajuoksun keskimääräinen typpipitoisuus on ollut 4 vuosittaisen havainnon perusteella noin kolminkertainen ja luonnontasoon verrattuna noin viisinkertainen (vuonna 2012 6-kertainen) (Taulukko 8.6). Loimaan alapuoleen (L11) verrattuna typpipitoisuus oli vuonna 2012 samalla tasolla ja väheni hieman vuonna 2013. Ylivalumien aikana Loimijoen typpipitoisuus kohoaa ajoin tasolle 3000-6000 µg/l ja tämän ylikin. Suurimmillaan pitoisuudet ovat olleet poikkeuksellisesti jopa yli 10 000 µg/l. Pitoisuusnousu aiheutuu tällöin yksinomaan hajakuormituksesta. Vuonna 2012 aseman L15 typpipitoisuus oli korkeimmillaan 5900 µg/l kesäkuun runsaiden sateiden aikaan. Toinen vastaavan suuruinen hajakuormitushuippu todettiin lokakuussa (5300 µg/l, 220 FNU). Vuonna 2013 suurimmat typpi- ja fosforipitoisuudet ajoit-

44 tuivat kevätvalumien aikaan huhtikuulle (kok.n 4400 µg/l, kok.p 210 µg/l), jolloin vesi oli myös sameinta (55 FNU). Jätevesien merkitys on suurimmillaan yläjuoksulla. Erittäin niukkojen vesiolojen aikana typpitaso on noussut jätevesien vaikutuksesta Forssan alueella jopa tasolle 9000 µg/l, mutta ei keski- ja alajuoksulla. Loimijoen alajuoksun keskivirtaamaan 26 m 3 /s suhteutettuna pistemäinen typpikuormitus (v. 2012 910 kg/d ja v. 2013 884 kg/d) aiheuttaa noin 400 µg/l nousun. Keskialivirtaamalla 9,4 m 3 /s vaikutusaste on noin 1100 µg/l. Hajakuormituksen ollessa suurin typpikuormittaja pistemäisen typpikuormituksen erottelu joen alajuoksun tuloksista on vaikeaa hyvien laimennusolojen ansiosta. Koko jokea ajatellen Forssan lisäksi yksittäisistä kuormittajista lähinnä Loimaan typpikuorma on paikallisesti erotettavissa tuloksista. Loppukesällä virtaaman vähentyessä ja vesien ollessa lämpimiä typpipitoisuuksiin voi vaikuttaa myös nitrifikaatio ja sitä seuraava denitrifikaatio, jotka pitävät tällöin typpipitoisuuden nousua kurissa. Vuosien 2009-2010 aikana typpitaso laski syyskuun minimivirtaamilla jopa alle 1000 µg/l. Vuosina 2011-2013 typpiminimi on todettu toukokuussa, mutta pitoisuus ei ole juuri laskenut alle 2000 µg/l (v. 2011 2000 µg N/l, v. 2012 1900 µg N/l ja v. 2013 2200 µg N/l). Vuonna 2013 typpipitoisuus oli samalla minimitasolla toukokuun lisäksi myös helmi-, heinä- ja lokakuussa haihdunnan ja maankuivuuden pitäessä virtaamat pieninä. Pitkällä aikavälillä Loimijoen yläjuoksun typpipitoisuuden perustaso on pysynyt suunnilleen samana (Kuva 8.9 ja Kuva 8.10). Talvella taso on vaihdellut 1000 µg/l molemmin puolin. Keski- ja alajuoksulla typpitaso vaihtelee virtaamaolojen mukaan, mutta selkeää suuntaa ei ole havaittavissa. Jätevesien vaikutukset korostuvat heikkojen laimenemisolojen aikaan, kuten talvella 2003, mihin liittyen veden sähkönjohtavuus ja ammoniumtyppipitoisuudetkin olivat alajuoksulla korkeita. Forssan typpikuorman ollessa kasvussa (luku 7.1) tämä lisää jätevesien vaikutusastetta. Loppukesällä typpitaso on yleensä ollut Pyhäjärven luusuassa selvästi alle 1000 µg/l. Loimijoen keskija alajuoksulla typpitaso on korkeampi kuin Forssan yläpuolella. Vuosina 2012 ja 2013 typpipitoisuus oli elokuussa asemalla L15 2100 µg/l ja 2500 µg/l. Hajakuormituksen lisääntyessä typpipitoisuus kuitenkin nousee, ja vuonna 2012 typpipitoisuus oli kesä- ja lokakuun runsaiden sateiden aikaan tasolla 5300-5900 µg/l. Vuonna 2013 korkein typpipitoisuus 4400 µg/l ajoittui huhtikuun ylivirtaamakauden lopulle (Maurialankoski 97,4 3 /s). Huittisten yläpuolelle johdetun pistekuormituksen (v. 2013 853 kg N/d) osuus typpipitoisuudesta oli tällöin noin 100 µg/l (2,3 %). Yhteenvetona voidaan todeta, että perustilanne ei ole muuttunut eli Forssan jätevedet kohottavat pienillä virtaamilla Loimijoen typpipitoisuutta voimakkaasti ja heikkojen laimennusolojen aikana jätevesien vaikutus näkyy alempanakin Loimijokea. Runsasvalumaisina aikoina Forssan jätevesien vaikutusaste laskee, mutta tällöin hajakuormitus kohottaa Loimijoen typpitasoa Jokioisilta alaspäin ja pitoisuudet voivat olla korkeitakin.

45 Taulukko 8.5. Vähintään 4 kertaa vuodessa tutkittavien Loimijoen pääuoman asemien typpipitoisuudet (µg/l) vuosina 2012 ja 2013. Erillistarkkailun (elokuun alku) tulokset eivät ole mukana taulukossa. Vuosi 2012 Keskiarvo Keskiarvo Asema 10.1.12 7-8.3.12 12.4.12 9.5.12 19.6.12 28-29.8.12 1./3.10.12 (3, 5, 8, 10) (1,3,4,5,6,8,10) L1 1400 1500 630 850 1095 L1A 1400 1400 1900 1500 1000 660 920 1120 1254 L2 1800 2700 2700 2400 3100 2300 1800 2300 2400 L3 1700 2600 2100 3200 1800 2425 L4 1800 2600 2600 2200 6000 3100 2100 2500 2914 L5 1900 2300 2600 2100 3400 3400 3300 2775 2714 L9 1900 2100 2500 2100 3200 2900 4400 2875 2729 L11 1900 2400 2600 1900 3200 3100 4600 3000 2814 L13 2600 2800 3000 2000 4200 2400 5000 3050 3143 L15 3000 2700 3200 1900 5900 2100 5300 3000 3443 L16 3100 2800 5900 1900 2350 L17 2900 1900 1900 5100 2950 Vuosi 2013 Keskiarvo Keskiarvo Asema 8.1.13 4-5.3.13 23.4.13 14.5.13 12.6.13 27-28.8.13 14./21.10.13 (3, 5, 8, 10) (1,3,4,5,6,8,10) L1 1100 1300 540 670 903 L1A 1100 1100 1400 1300 1000 610 680 923 1027 L2 1800 2700 3000 2700 4300 3100 2600 2775 2886 L3 2100 2200 2800 3300 3300 2900 L4 2200 2400 2700 2900 5300 3400 4300 3250 3314 L5 2200 2300 2900 2600 4000 3200 4300 3100 3071 L9 2700 2600 3300 2300 4400 3100 3600 2900 3143 L11 2700 2900 3500 2400 4500 3100 2800 2800 3129 L13 3400 2300 4200 2300 3500 2600 4000 2800 3186 L15 4000 2400 4400 2200 3000 2500 2200 2325 2957 L16 4200 2300 3400 2500 2400 L17 2500 2100 3600 2200 2100 2225 Taulukko 8.6. Loimijoen typpipitoisuuksien kehitys maalis-, touko-, elo- ja lokakuun keskiarvona 1988-2013. Vuosikeskiarvo (maaliskuu, toukokuu, elokuu, lokakuu) K.arvo As. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2004-2013 L1 1050 1005 925 690 1010 913 1255 1127 1003 803 873 1078 1095 903 1006 L1A 1018 945 808 1065 1345 2320 1085 1095 830 950 1130 1120 923 1186 L2 1980 2655 2863 3013 1755 2365 3938 1920 1980 1770 2125 2450 2300 2775 2338 L3 2515 2070 3188 1820 2503 3713 1997 1975 1988 2600 2900 2425 2900 2482 L4 2000 2305 3483 2157 2085 2130 2850 2875 2500 3250 2563 L5 2050 2078 2128 3628 1770 2638 4025 2513 2365 2133 2650 2900 2775 3100 2687 L9 2170 1780 1998 4705 1598 3020 3433 2243 2198 1908 2025 2875 2875 2900 2507 L11 1990 2185 4760 1703 2925 3930 2350 2333 1975 2400 3025 3000 2800 2644 L13 2238 1880 4333 1865 2408 3188 2720 2430 1598 2300 3300 3050 2800 2566 L15 1860 2375 1618 3693 2200 2460 3250 2807 2743 1623 2225 3525 3000 2325 2616 L17 2305 1368 2905 2265 2613 3088 2773 2608 1600 2150 2800 2950 2225 2507

46 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 µg N/l Typpipitoisuus eri vuodenaikoina 2012 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 µg N/l Typpipitoisuus eri vuodenaikoina 2013 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.8. Loimijoen pintaveden (1 m) typpipitoisuuksia eri vuodenaikoina vuosina 2012 ja 2013. Kuva 8.9. Loimijoen pintaveden (1 m) typpipitoisuuden kehitys lopputalvella 1970-2013.

47 Kuva 8.10. Loimijoen pintaveden (1 m) typpipitoisuuden kehitys loppukesällä 1970-2013. 8.3.4. Ammoniumtyppi Luonnontilaisten vesien ammoniumtyppipitoisuus on alhainen, eikä pelloilta tulevissakaan vesissä ole runsaasti ammoniumtyppeä. Taso oli myös Forssan yläpuolisella asemalla L1A alhainen (keskiarvo v. 2012 26 µg/l ja v. 2013 31 µg/l, n=7), mutta kohosi tuntuvasti Forssan puhdistamon alapuolella. Vaihtelu eri aikojen ja virtaamatilanteiden välillä on tuntuvaa. Pitoisuusnousut aiheutuvat pääosin jätevesistä. Ammoniumtyppipitoisuuden maksimitaso saavutetaan yleensä Forssan alapuolella (Kuva 8.11), jonka jälkeen laimeneminen pienentää pitoisuutta. Forssan puhdistamolla käsitellään paljon teollisuusjätevesiä ja sen myötä puhdistamon tulokuormituksen laatu sekä määrä vaihtelevat paljon. Teollisuuden jätevesikuormituksen kasvu on nostanut etenkin typen tulokuormituksen korkeaksi. Puhdistamon keskimääräinen nitrifikaatioaste oli vuosina 2012 ja 2013 43-44 %. Käytännössä nitrifiointi jäi hyvin vähäiseksi. Pitoisuusnousu asemalla L2 oli molempina vuosina jokaisella havaintokerralla huomattava. Ammoniumtyppipitoisuuden on todettu lisääntyvän myös Jokioisten kohdalla asemalla L4, jossa ammoniumtypen pitoisuus ylittää ajoittain Forssan puhdistamon alapuolelta mitatut määrät. Havaintoaseman yläpuolella sijaitsee Genencor International Oy:n tehdas, jonka orgaaninen ja ravinnekuormitus on kuitenkin vähäistä. Ammoniumtyppipitoisuuden nousua on ollut lisäksi havaittavissa Loimaalla, jonka jälkeen pitoisuus alkaa laskea uudelleen alajuoksua kohti. Tilanne oli tämäntyyppinen myös vuosina 2012 ja 2013.

48 µg NH 4 -N/l 4 500 Ammoniumtyppipitoisuus eri vuodenaikoina 2012 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka µg NH 4 -N/l 4 500 Ammoniumtyppipitoisuus eri vuodenaikoina 2013 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.11. Loimijoen pintaveden (1 m) ammoniumtyppipitoisuudet vuosina 2012 ja 2013. Vuonna 2012 ammoniumtyppipitoisuus vaihteli Forssan alapuolella (as. L2) välillä 440-1900 µg/l (keskiarvo 993 µg/l) ja vuonna 2013 620-3100 µg/l (keskiarvo 1531 µg/l). Jokioisissa (as. L4) ammoniumtyppipitoisuus vaihteli vuonna 2012 340-4500 µg/l (keskiarvo 1291 µg/l) ja vuonna 2013 820-3300 µg/l (1560 µg/l). Loimaan alapuolella (as. L11) vaihteluväli oli vuonna 2012 87-1000 µg/l (keskiarvo 507 µg/l) ja vuonna 2013 330-1500 µg/l (keskiarvo 684 µg/l). Suurimmat pitoisuudet ajoittuivat näillä asemilla kesäkuulle. Alajuoksulla (as. L15) ammoniumtyppitaso oli selkeästi alhaisempi 52-690 µg/l (keskiarvo 202 µg/l, n=7) ja 24-930 µg/l (keskiarvo 177 µg/l, n = 7). Suurimmat pitoisuudet mitattiin maaliskuussa. Pitoisuustaso on koko jokialue huomioiden usein korkein talvella, koska puhdistamoilla ei tapahdu talviaikana nitrifikaatiota. Ammoniumtyppi ei nitrifioidu talvella vesistössäkään veden lämpötilan ollessa alhainen. Pitoisuustaso vaihtelee eri talvien välillä mm. laimennusolojen mukaan. Myös vuosina 2012 ja 2013 alajuoksun ammoniumtyppipitoisuus oli korkeimmillaan talvella (Kuva 8.11).

49 Kesäaikana ammoniumtyppitaso laskee yleensä alajuoksua kohti. Alajuoksulla on kesäaikana ammoniumtyppeä yleensä varsin vähän, koska luontainen nitrifikaatio ja levätuotanto poistavat sen vedestä. Asemalla L15 ammoniumtyppipitoisuus vaihteli vuonna 2012 heinä-lokakuussa välillä 52-85 µg/l ja vuonna 2013 23-41 µg/l. Happipitoisuus laski asemien L1A ja L5 välillä molempina vuosina kesäkuussa 1,9 mg/l, elokuussa 3,0-3,4 mg/l ja lokakuussa 1,1-1,6 mg/l. Forssan BHK-kuorman (v. 2012 200 kg/d ja v. 2013 140 kg/d) vaikutus oli laskennallisesti Kuhalankosken pienimmillä virtaamilla (1,2 m 3 /s) 1,9 mg/l ja 1,4 mg/l. Genencor International Oy:n kuormituksen (v. 2012 0,64 kg/d ja v. 2013 0,67 kg/d) vaikutus oli vain 0,006 ja 0,007 mg/l. Orgaanisella kuormituksella voi olla osallisuutta hapen kulumiseen, mutta muitakin tekijöitä happipitoisuuden alenemiselle on. Ammoniumtypen nitrifikaatio voi olla yksi edellä mainittu osatekijä, mutta sekään ei vaikuttanut yksinään ratkaisevasti happipitoisuuteen, vaikka happipitoisuus laski alavirtaan Jokioista ja edelleen Loimaata kohti ennen Loimaan koskissa tapahtunutta hapettumista, mikä näkyi happipitoisuuksien nousuna asemalla L11 (Kuva 8.12). Ammoniumtyppipitoisuus oli Forssan alapuolella elokuun lopulla vuosina 2012 ja 2013 1500 µg/l ja 1200 µg/l. Kun tiedetään, että ammoniumtyppi kuluttaa happea 4,4 kertaa oman pitoisuutensa, nitrifikaation aiheuttamaksi laskennalliseksi maksimaaliseksi hapen kulumaksi saataisiin vuoden 2012 lähtöpitoisuudella 1500 µg NH 4 -N 6,6 mg/l. Vuonna 2012 Kuhalankoskessa pienimmät virtaamat todettiin elokuussa, ja elokuun näytteenottokerralla 28.8. virtaama oli 2,0 m 3 /s. Happipitoisuus laski tällöin Jokioisille saakka, ja ammoniumtyppipitoisuus väheni hieman nitraattipitoisuuden lisääntyessä (Kuva 8.12). Myös vuonna 2013 pienimmät virtaamat ajoittuivat elokuulle (27.8. 1,2 m 3 /s) ja happipitoisuus väheni edellisvuoden tavoin. Ammoniumtyppipitoisuudessa ei kuitenkaan tapahtunut asemien L2, L3 tai L4 välillä juurikaan muutosta tason oltua kaikilla asemilla lähes sama (1100-1200 µg/l). Ammoniumtyppipitoisuus väheni vasta Jokioisten alapuolella (as. L5) nitrifikaation ja Jänhijoesta tulevien laimentavien vesien vaikutuksesta. Happipitoisuuteen sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta. µg/l Loimijoki, 19.06.2012 mg O2/l µg/l Loimijoki, 12.06.2013 mg O2/l 6 000 12 6 000 12 5 000 10 5 000 10 4 000 8 4 000 8 3 000 6 3 000 6 2 000 4 2 000 4 1 000 2 1 000 2 0 L2 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L16 0 0 L2 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L16 0 Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l µg/l Loimijoki, 28.-29.08.2012 mg O2/l 4500 12 4000 10 3500 3000 8 2500 6 2000 1500 4 1000 2 500 0 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L17 Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l µg/l Loimijoki, 27.-28.08.2013 mg O2/l 4500 12 4000 10 3500 3000 8 2500 6 2000 1500 4 1000 2 500 0 0 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L17 Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l

50 µg/l Loimijoki, 01. ja 03.10.2012 mg O2/l µg/l Loimijoki, 14. ja 21.10.2013 mg O2/l 7 000 14 7 000 14 6 000 12 6 000 12 5 000 10 5 000 10 4 000 8 4 000 8 3 000 6 3 000 6 2 000 4 2 000 4 1 000 2 1 000 2 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 0 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 0 Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l Kuva 8.12. Loimijoen happitilanne (1 m) sekä Kok.N-, NH 4 -N- ja NO 23 -N-pitoisuudet kesä-lokakuussa vuosina 2012 ja 2013. Nyt sekä aiemmin saatujen tulosten perusteella Loimijoen yläjuoksulla ei siten ole havaittavissa normaalioloissa vesistön tilan kannalta oleellista (hapettomuuteen johtavaa) ammoniumtypen nitrifikaatiosta aiheutuvaa happipitoisuuden alenemista. Jokivesistön kyseessä ollessa luontainen veden ilmastuminen kompensoi suoran ja välillisen BHK-kuorman takia tapahtuvaa hapen kulumista, eikä kalastoa ajatellen ongelmatilanteita pintavedessä nykyisellä normaalilla kuormitustasolla enää esiinny. Pienillä virtaamilla häiriöt voivat kuitenkin johtaa ongelmiin, kuten elokuussa 2011. 8.3.5. Nitraattityppi Nitraattipitoisuus (Taulukko 8.7) vaihteli Forssan yläpuolella siten, että etenkin kevätylivalumakaudella sitä oli runsaasti. Heti Pyhäjärven alapuolelta (asema L1) näytteitä otettiin neljästi ja niiden mukaan nitraattipitoisuus oli molempina vuosina kesän lopulla vähissä. Forssan alapuolella (asema L2) nitraattipitoisuudessa ei tapahtunut oleellista muutosta yläpuoliseen asemaan nähden elokuuta 2013 lukuun ottamatta, jolloin nitraattipitoisuus oli ammoniumtypen kanssa yhtä korkea (1200 µg/l). Nykytilanteessa Forssan puhdistamolla nitrifiointi jää hyvin vähäiseksi, mutta elokuussa 2013 nitrifiointi oli tehokasta (> 70 %). Hajakuormituksen lisääntyminen Jokioisten alapuolella näkyy asemalta L5 alkavana nitraattipitoisuuden nousuna alajuoksua kohti (Kuva 8.13). Taulukko 8.7. Loimijoen pintaveden (1 m) nitraattipitoisuudet vuosina 2012 ja 2013. 2012 Nitraattipitoisuus µg NO 3 -N/l Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L17 10.1.2012 660 650 690 710 790 860 940 970 1500 1900 29.2.2012 1300 7.-8.3.2012 680 680 680 710 730 760 850 800 820 880 940 970 1000 1100 1300 1300 12.4.2012 1100 1100 1100 1200 1400 1400 1800 2300 9.5.2012 750 740 750 790 800 820 870 870 970 1100 1100 30.5.2012 760 820 880 880 1000 19.6.2012 330 370 500 680 770 1000 1300 2800 4700 12.7.2012 2700 28.-29.8.2012 5 18 88 450 730 1300 1100 1100 1500 1600 1600 1200 1200 1300 1200 1000 1.-3.10.2012 150 150 310 470 600 1200 1700 2700 3200 3500 3500 21.11.2012 1500 10.12.2012 1000

51 2013 Nitraattipitoisuus µg NO 3 -N/l Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L17 8.1.2013 400 410 460 490 760 940 1300 1300 2100 2800 20.2.2013 930 4.-5.3.2013 400 400 410 420 440 540 570 560 650 680 680 720 760 820 900 890 15.4.2013 1700 23.4.2013 650 620 690 1300 1900 2000 2800 3000 14.-15.5.2013 670 670 680 730 750 810 890 980 1000 1300 1200 12.6.2013 330 350 660 810 870 1700 1800 2000 1900 2500 10.7.2013 1400 27.-28.8.2013 <5 30 1200 1400 1400 1800 2600 2200 1800 1700 1600 1500 1500 1300 1600 1400 14.10.2013 68 55 190 610 1100 2100 2100 21.10.2013 1800 2700 1400 1400 9.12.2013 1600 µg NO 3 -N/l 5000 Nitraattityppipitoisuus eri vuodenaikoina 2012 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka µg NO 3 -N/l 3500 Nitraattityppipitoisuus eri vuodenaikoina 2013 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.13. Loimijoen pintaveden (1 m) nitraattityppipitoisuudet vuosina 2012 ja 2013.

52 8.3.6. Sameus ja kiintoaine Loimijoen vesi oli sameaa jo Pyhäjärvestä lähtiessä (v. 2012 13-26 ja v. 2013 8,1-20 FNU). Puhtaissa samentumattomissa tai lievästi samentuneissa jokivesissä veden sameusarvot ovat alle 5 FNU. Loimijoella tämä ei toteudu edes Pyhäjärven luusuassa. Forssan puhdistamon kohdalla asemien L1A ja L2 välillä lisäsamentumaa ei juurikaan todettu vuonna 2012 ja vuonna 2013 vesi sameni lisää vain kesäja elokuussa. Ylivalumakausina vesi sameni voimakkaasti Jokioisten alapuolisilla alueilla (Kuva 8.14). Sameuden nousu Jokioisten alapuolella runsasvetisinä aikoina liittyy hajakuormitukseen. Yleensä samentuminen lisääntyy vielä alajuoksua kohti voimakkuuden vaihdellessa vesiolojen mukaan. Hajakuormitushuippujen aikana vesi voi olla alajuoksulla hyvinkin sameaa (jopa 200-400 FNU). Vuonna 2012 suurimmat sameudet olivat luokkaa 290-340 FNU (lokakuu) ja vuonna 2013 110-120 FNU (huhtikuu). Niukkojen virtaamien aikana veden sameus Loimijoen alajuoksulla ei välttämättä poikkea yläjuoksusta, parhaimmillaan se voi olla jopa selvästi pienempi kuten elokuussa 2011 (L1 46 FNU -> L17 8,7 FNU). Myös vuonna 2012 veden sameus oli elokuun pienillä virtaamilla alajuoksulla yläjuoksua vähäisempi (L1 22 FNU -> L17 16 FNU). Elokuussa 2013 veden sameus oli ylä- ja alajuoksulla samalla tasolla (11 FNU). Alajuoksun aseman L15 sameus oli vuonna 2012 keskimäärin 75 FNU (vaihteluväli 15-240 FNU) ja vuonna 2013 41 FNU (vaihteluväli 8,2-120 FNU). Loimijoen tarkkailulle on ominaista, että joka vuonna jokin näytteenottokerta ajoittuu valumahuippuun, jolloin vedet ovat hyvin sameita. Lisäksi on huomattava, että muinakin ajankohtina Loimijoen vesi on enemmän tai vähemmän sameaa eli kirkkaana jokivetenä sitä ei voida pitää missään oloissa alueen maaperän ja maatalousvaltaisen luonteen takia. 350 Sameus FNU 2012 300 250 200 150 100 50 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka

53 160 Sameus FNU 2013 140 120 100 80 60 40 20 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.14. Loimijoen pintaveden (1 m) sameusarvot eri vuodenaikoina vuosina 2012 ja 2013., Kiintoaine on lähinnä eroosion peltoalueilta huuhtomaa mineraaliainesta, joten sen määrä vaihtelee valumien mukaisesti. Yleensä kiintoainepitoisuus on välillä 10-30 mg/l. Talviaikana ja myös muulloin vähävirtaamaisena aikana pitoisuudet voivat jäädä myös alle 10 mg/l. Tulva-aikoina kiintoainepitoisuus nousee jopa tasolle 100 mg/l (=100 g/m 3 ) tai yli. Vuonna 2012 aseman L15 kiintoainepitoisuus oli sameuden tavoin huipussaan lokakuussa (79 mg/l) ja vuonna 2013 maksimi todettiin huhtikuussa (55 mg/l). Hajakuormitushuippujen aikana joki voi kuljettaa kiintoainetta useita satoja tonneja päivässä. Vuonna 2013 aseman L15 kiintoainevirtaama oli 23.4.2013 mitatun Maurialankosken virtaaman (97,4 m 3 /s) ja pitoisuuden 55 mg/l mukaan laskettuna 463 tonnia/d. 8.3.7. Humuksen määrä Loimijoen vesi on humusleimaisuudeltaan selvästi ruskeaa. COD Mn -arvot vaihtelevat pääosin välillä 12-20 mg/l O 2. Vuosina 2012 ja 2013 vaihteluväli oli 14-29 mg/l O 2 ja vuonna 2013 11-27 mg/l O 2 (Taulukko 8.8). Taulukko 8.8. Loimijoen pääuoman COD Mn -arvojen vaihtelu eri kuukausina viitenä viime vuotena 2006-2013. Kuukausi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tammikuu 15-17 17-21 18-22 19-26 14-16 13-15 17-22 19-25 Helmikuu 15-17 18-23 16-24 23-28 13 (L15) 19 (L15) 25 (L15) Maaliskuu 17-19 18 (L15) 21 (L15) 13-16 13-16 15-25 20-27 Huhtikuu 15-18 15-18 20-23 17-21 17-19 13-17 18-22 18-25 Toukokuu 15-16 16-18 18-22 18-19 17-19 16-18 18-22 20-22 Kesäkuu 16-17 15-16 15-18 15-17 16-17 13-16 17-19 18-20 Heinäkuu 15 (L15) 16 (L15) 15 (L15) 16 (L15) 15 (L15) Elokuu 13-14 12-25 13-29 11-13 13-15 12-16 14-18 14-20 Syyskuu 10 (L15) 8,1 (L15) 13 (L15) Lokakuu 19-26 12-19 16-29 12-16 13-21 12-23 15-29 11-14 Marraskuu 13 (L15) 22 (L15) 17 (L15) 27 (L15) Joulukuu 24 (L15) 20 (L15) 21 (L15) 23 (L15) 20 (L15)

8.3.8. Sähkönjohtavuus ja veden ph 54 Veden suolapitoisuutta kuvaava sähkönjohtavuus on selvästi luonnonvesiä suurempi. Valuma-alueen laajat peltoalueet ja jätevesikuormitus lisäävät suolojen määrää. Pyhäjärven luusuan sähkönjohtavuus vaihtelee 7-9 ms/m. Loimijoessa arvot vaihtelevat pääosin 10-20 ms/m, mutta pienillä virtaamilla sähkönjohtavuus voi kohota jätevesien vaikutuksesta tästäkin. Sähkönjohtavuus kohosi selvimmin Forssan alapuolella (as. L2), mistä se kohosi vielä alajuoksua kohti. Aseman L15 keskiarvo oli vuonna 2012 13,9 ms/m ja vuonna 2013 13,8 ms/m (n=11). Sähkönjohtavuus pysyi molempina vuosina alle 20 ms/m (Kuva 8.15). Vuosien 2001-2013 keskiarvojen vaihteluväli on 13,5-19,6 ms/m. Korkeimmillaan sähkönjohtavuus oli kesäkuussa 2012 18,1 ms/m ja lokakuussa 2013 17,4 ms/m. 25 20 ms/m Sähkönjohtavuus eri vuodenaikoina 2012 15 10 5 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka 25 20 ms/m Sähkönjohtavuus eri vuodenaikoina 2013 15 10 5 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.15. Loimijoen sähkönjohtavuus eri vuodenaikoina vähintään 4 kertaa tutkituilla asemilla.

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 55 Veden ph on lähellä neutraalia tai lievästi emäksisellä puolella. Keskikesän leväkukintojen aikana ph saattaa nousta tilapäisesti tasolle 8,0-9,0. Tällaista nousua ei kuitenkaan todettu vuosina 2012 ja 2013. 8.3.9. Klorofyllipitoisuudet Karun veden raja-arvona pidetään pitoisuutta 4,0 mg/m 3. Välillä 4-10 mg/m 3 vesi on lievästi rehevää. Kun klorofylliä on yli 10 mg/m 3, vesi on rehevää. Erittäin rehevän veden raja-arvo on luokituksen mukaan 20 mg/m 3 tai 50 mg/m 3. Kesäkuussa planktonlevien määrää kuvaava klorofyllipitoisuus vaihteli joen eri osa-alueilla vuonna 2012 välillä 8,4-15 µg/l ja vuonna 2013 6,7-14 µg/l eli lievästi rehevän ja rehevän veden rajoilla. Veden savisamenteisuus vähentää jossain määrin levien kasvumahdollisuuksia, mikä mahdollisesti vaikutti osaltaan levämäärän vähenemiseen elokuussa. Vuonna 2012 klorofyllipitoisuudet laskivat elokuussa joen alaosalla jopa karujen vesien tasolle (L13 15 µg/l -> 1,6 µg/l, L15 11 µg/l -> 4,1 µg/l). Klorofyllipitoisuudet laskivat myös vuonna 2013 joen alaosaa lukuun ottamatta, jossa rehevyys jopa lisääntyi Alastaron alapuolella veden sameudesta huolimatta (as. L13 11 µg/l -> 15 µg/l). Loimaan yläpuolella levämäärä laski elokuussa 2013 jopa karujen vesien tasolle (as. L9 14 µg/l -> 3,1 µg/l). Muualla levämäärät olivat lievästi rehevien vesien tasoa korkeasta ravinnetasosta huolimatta. Sekä alueelliset että ajalliset vaihtelut voivat olla eri vuosina suuria. Suhteessa mitattuun fosforipitoisuuteen pitoisuudet ovat olleet ajoin alhaisia mm. voimakkaan savisameuden takia. Myös virtausolot vaikuttavat levien määrään, sillä alajuoksun klorofyllipitoisuudet ovat olleet säännöllisesti alhaisempia kuin joen keskijuoksulla. Pitemmällä aikavälillä eniten huippupitoisuuksia on todettu Loimaan yläpuolella (as. L9, Kuva 8.16), missä levää on ollut joinakin vuosina erittäin runsaasti. Vähävirtaamaisina hellekausina joessa voi esiintyä selvää leväkukintaa. Vuodesta 2007 lähtien elokuussa otettujen näytteiden klorofyllipitoisuudet ovat jääneet pääsääntöisesti alhaisiksi. mg/m 3 160 140 120 100 80 60 40 20 0 244 Klorofyllipitoisuudet elokuussa L1 L1A L5 L9 L12 L13 L14A L15 Kuva 8.16. Loimijoen klorofylliarvojen vaihtelu loppukesällä vuosina 1990-2013.

56 8.3.10. Veden hygieeninen laatu Vuodelta 2008 olevan uimavesiluokituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 177/2008) perusteella uimaveden hygieeninen laatu on erinomainen, jos lämpökestoisia koliformisia bakteereja on alle 500 kpl/dl ja suolistoperäisiä enterokokkeja alle 200 kpl/dl. Hyvän uimavesiluokan rajat ovat vastaavasti 1000 kpl/dl ja 400 kpl/dl. Suuremmat bakteerimäärät tekevät veden uimiseen sopimattomaksi. Uimakelvottoman veden ylittäviä bakteeritiheyksiä todettiin useimmin Forssasta Jokioisten alapuolelle ulottuvalla alueella, mutta ajoin, etenkin talvella ja runsaiden valumien aikaan, muuallakin (Taulukko 8.9 ja Taulukko 8.10). Loimijoen uimakelpoisuuden ja ennen kaikkea sen hetkellisen dokumentoinnin kannalta ongelmallista on, että uimakelpoisuus vaihtelee nopeasti ja häiriöitä voi esiintyä Forssan alapuolella esiintyvän likaantumisen ohella myös alempana. Kaikkiaan tulokset osoittavat, että Loimijokeen tulee bakteerikuormitusta jo joen yläosan valumaalueelta ja/tai Forssan kaupunkialueen kohdalta hajakuormituksen ja hulevesien myötä. Forssan alapuolella tilanne heikkeni edelleen lokakuuta 2012 lukuun ottamatta. Myös Loimaan kohdalla tapahtui runsaan hajakuormituksen aikaan lievää heikkenemistä (Kuva 8.17 ja Kuva 8.18). Yleisesti hygieeninen veden laatu on ollut Loimijoessa heikoin talvella ja ylivalumien aikana, mikä voitiin todeta myös vuosien 2012 ja 2013 tuloksista. Vaikka bakteereja ei aina todettaisikaan, uimaveden laatu ei ole kesälläkään hyvä, koska vesi on sameaa ja levää on ajoin runsaasti. Lisäksi hygieeninen veden laatu vaihtelee nopeasti sadannan ja kuormituspiikkien mukaan. Loimijoen vesi on siten parhaimmillaankin vain välttävää uimavettä. Taulukko 8.9. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä Loimijoessa vuosina 2012 ja 2013. Hyvän uimaveden rajan 1000 kpl/dl ylittävät arvot on esitetty punaisella. 2012 Lämpökestoiset koliformiset bakteerit kpl/dl Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L17 10.1.2012 ~26 1200 290 380 ~650 ~400 ~300 ~320 770 ~1100 ~1600 29.2.2012 ~200 7.-8.3.2012 0 28 4000 1900 1900 850 1500 1400 ~630 940 ~1300 450 460 1200 400 ~600 490 12.4.2012 ~45 1400 ~1300 1200 1200 780 520 140 9.5.2012 5 ~5 1700 550 580 370 130 98 100 ~38 ~130 30.5.2012 440 ~1100 440 ~560 ~14 19.6.2012 350 2900 2500 ~930 ~190 100 ~470 ~38 130 ~960 12.7.2012 ~390 28.-29.8.2012 ~190 580 ~3000 ~690 ~600 ~150 ~70 68 130 ~1000 ~300 ~190 ~1100 86 ~98 ~760 ~1000 1.-3.10.2012 25 ~5600 ~1300 ~2400 780 1000 480 1400 ~2000 ~740 ~500 21.11.2012 330 10.12.2012 800

57 2013 Lämpökestoiset koliformiset bakteerit kpl/dl Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L17 8.1.2013 ~920 ~3200 ~4800 ~5000 ~1800 ~2900 ~2500 ~2000 ~1200 ~640 ~740 20.2.2013 230 4.-5.3.2013 0 ~15 ~1700 ~600 ~900 ~650 ~600 ~700 ~1100 800 1100 730 740 280 240 ~430 ~530 15.4.2013 ~470 23.4.2013 ~130~18000 5100 4100 1400 ~3600 560 230 14.-15.5.2013 23 52 1200 840 540 ~380 170 ~1200 ~85 48 140 12.6.2013 ~80 4600 200 230 ~10 ~70 210 40 ~50 ~380 4000 10.7.2013 ~5 27.-28.8.2013 19 380 ~5700 ~230 ~80 560 ~32 ~140 62 ~920 ~26 ~110 ~10 ~75 ~5 6900 ~50 14.10.2013 1100 ~2 ~3400 ~2400 1300 ~750 ~60 21.10.2013 ~430 100 ~20 ~110 9.12.2013 330 Taulukko 8.10. Alustavien enterokokkibakteerien määrä Loimijoessa vuosina 2012 ja 2013. Hyvän uimaveden rajan 400 kpl/dl ylittävät arvot on esitetty punaisella. 2012 Alustavat enterokokit kpl/dl Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L17 10.1.2012 ~15 250 ~70 ~90 150 ~140 ~160 170 400 ~1100 820 29.2.2012 170 7.-8.3.2012 0 9 420 310 300 290 250 270 160 170 150 140 130 60 85 150 150 12.4.2012 ~20 700 660 740 220 ~150 ~95 ~30 9.5.2012 7 ~20 ~800 ~300 250 180 ~26 ~30 ~6 7 ~150 30.5.2012 120 ~310 ~260 120 ~10 19.6.2012 110 440 ~700 380 91 59 190 41 >1000 200 12.7.2012 50 28.-29.8.2012 46 150 560 ~20 ~90 130 58 100 140 430 >200 140 >400 91 91 94 160 1.-3.10.2012 35 ~820 280 270 340 480 390 880 770 440 580 21.11.2012 200 10.12.2012 150 2013 Alustavat enterokokit kpl/dl Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L17 8.1.2013 130 ~300 ~610 690 410 610 380 420 390 380 520 20.2.2013 86 4.-5.3.2013 1 ~4 740 450 330 220 ~150 ~180 230 190 160 280 200 100 100 260 450 15.4.2013 ~210 23.4.2013 32 1700 900 460 93 730 140 92 14.-15.5.2013 20 11 740 510 ~480 190 ~34 84 ~10 16 ~440 12.6.2013 ~40 640 90 ~170 ~10 30 120 ~10 150 170 110 10.7.2013 30 27.-28.8.2013 18 110 760 36 36 73 50 30 45 120 40 ~35 ~8 42 ~15 64 ~20 14.10.2013 ~260 140 680 1000 ~1500 430 ~60 21.10.2013 310 92 ~25 ~80 9.12.2013 60

58 kpl/dl Suolistoperäiset kolibakteerit eri vuodenaikoina 2012 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka kpl/dl Suolistoperäiset kolibakteerit eri vuodenaikoina 2013 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.17. Loimijoen pintaveden (1 m) hygieeninen vedenlaatu lämpökestoisten koliformisten bakteerien määränä ilmaistuna niillä asemilla, joilla havaintokertoja oli 4-7 kpl/a.

59 kpl/dl Alustavat enterokokit eri vuodenaikoina 2012 1200 1000 800 600 400 200 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka kpl/dl Alustavat enterokokit eri vuodenaikoina 2013 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.18. Loimijoen pintaveden hygieeninen vedenlaatu alustavien enterokokkibakteerien määränä ilmaistuna niillä asemilla, joilla havaintokertoja oli 4-7 kpl/a.

60 8.3.11. Runkoasemien keskimääräinen veden laatu Loimijoen pääuoman runkoasemilta otettiin näytteet samanaikaisesti seitsemän kertaa vuoden aikana (Taulukko 8.11). Asemalta L15 on pyritty ottamaan näytteitä kuukausittain. 2000-luvun tulokset (Taulukko 8.12) osoittavat voimakasta sameutta ja runsasravinteisuutta. Taulukko 8.11. Loimijoen pääuoman runkoasemien keskimääräinen veden laatu (n = 7) vuosina 2012 ja 2013. 2012 Lt. Happi Ky ll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Klorof. Ent.Lert Lämp.kolif Asema C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 kpl/100 ml kpl/100 ml As. L1A 8,1 9,6 79 26 14 8,0 7,0 224 19 1254 525 26 49 14 1814 8,9 163 948 As. L2 8,2 9,3 76 27 18 10,0 7,0 19 2400 564 993 68 18 1971 493 2214 As. L5 8,3 8,9 71 43 20 11,3 7,1 20 2714 964 789 101 42 3014 7,8 336 736 As. L9 8,1 8,3 66 65 23 11,7 7,0 236 21 2729 1176 533 126 59 4000 9,0 165 424 As. L11 8,2 10,3 84 79 30 12,1 7,1 20 2814 1389 507 146 65 4600 289 715 As. L13 8,1 9,4 76 75 30 13,6 7,2 20 3143 1777 369 152 71 4443 8,3 227 581 As. L15 6,8 10,2 85 70 26 14,0 7,4 314 20 3443 2286 202 151 74 4257 7,6 393 378 2013 Lt. Happi Ky ll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Klorof. Ent.Lert Lämp.kolif Asema C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 kpl/100 ml kpl/100 ml As. L1A 8,8 9,0 76 17 10 7,9 7,0 211 21 1027 362 31 44 14 1671 6,2 67 226 As. L2 8,9 8,6 72 17 13 10,9 7,1 21 2886 551 1531 64 19 1714 794 5400 As. L5 8,8 8,1 66 26 16 12,5 7,1 20 3071 1160 1011 89 38 2343 8,4 279 1210 As. L9 9,3 7,7 62 40 16 13,4 7,1 285 21 3143 1477 669 107 49 3000 8,6 125 766 As. L11 8,5 10,0 82 42 16 13,7 7,2 20 3129 1466 684 115 53 3100 282 1309 As. L13 9,0 9,0 75 47 19 14,0 7,2 19 3186 1831 358 120 56 3143 13 137 404 As. L15 8,4 10,0 83 46 19 13,6 7,4 222 18 2957 1843 177 119 59 2971 7,0 111 176 Taulukko 8.12. Loimijoen alajuoksun runkoaseman L15 keskimääräinen veden laatu vuosina 2001-2013 pääosin kerran kuukaudessa otettujen näytteiden perusteella. As. L15/ Lt. Happi Ky ll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Klorof. Ent.Lert Lämp.kolif v uosi C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 kpl/100 ml kpl/100 ml 2001 8,4 10,6 87 79 30 13,5 7,3 197 19 2390 1642 189 152 31 5083 8,3 90 144 2002 8,1 10,4 85 38 18 14,9 7,3 133 14 2346 1369 226 116 33 2633 9,5 83 869 2003 8,1 9,8 82 36 20 19,6 7,3 115 13 3538 2409 477 137 44 2136 6,2 71 96 2004 7,2 10,9 88 56 17 14,9 7,2 180 17 3152 2302 193 122 32 3381 7,5 143 112 2005 8,0 10,6 87 69 23 14,2 7,2 246 21 2701 1850 162 147 40 4362 5,6 153 127 2006 7,0 10,3 83 74 32 15,5 7,2 291 16 3090 2220 261 125 45 4650 8,5 348 247 2007 6,6 10,8 86 101 34 14,2 7,2 426 18 3250 2720 134 183 66 6200 13,0 236 191 2008 6,8 10,3 84 134 44 13,6 7,3 466 22 2870 1890 90 220 101 7260 6,5 516 476 2009 6,8 10,5 84 47 16 14,2 7,4 265 17 2210 1379 145 119 64 3299 7,7 107 139 2010 9,5 9,9 84 52 15 14,9 7,4 255 17 3143 2136 129 112 52 3363 15,5 86 101 2011 7,8 9,8 80 53 22 15,2 7,4 227 16 3458 2283 335 130 67 3075 10,7 90 227 2012 6,4 10,5 85 75 25 13,9 7,3 406 20 3264 2045 241 148 61 4518 8,0 302 397 2013 7,3 10,3 83 41 18 13,8 7,4 233 18 2864 1685 295 113 57 2845 6,8 128 206 8.3.12. Kuormittajakohtaiset vesistövaikutukset Suurimmat Loimijokea kuormittavat pistemäiset jätevesikuormittajat ovat Forssan, Loimaan ja Huittisten kaupungit sekä teollisuuden osalta Genencor International Oy:n Jokioisten tehdas. Muiden pääuoman varrella sijaitsevien kuormittajien vesistökuormitus on vähäisempää. Tähän ryhmään kuu-

61 luvat Jokioisten, Ypäjän, Alastaron ja Vampulan puhdistamot. Niillä ei ole yksinään merkittävää vaikutusta veden laatuun. Lisäksi pääuoman varrella sijaitsee Pintos Oy:n (entinen Ofa Oy Ab) Jokioisten tehdas, jolta tuleva ravinnekuormitus on niin vähäistä, ettei se näy Loimijoen veden laadussa. Raskasmetallikuormituksen vaikutuksia veden laatuun ei seurata erinomaisten laimennusolojen takia. Forssan kaupungin jätevedet aiheuttavat varsinkin pienillä virtaamilla voimakasta likaantumista, mutta muulloinkin Forssan jätevesillä on vaikutuksia, jotka näkyvät veden sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuksien nousuna sekä uimakelpoisuuteen vaikuttavana hygieenisenä likaantumisena. Kun veden yleislaatu Forssan yläpuolella on tyydyttävä tai välttävä, niin Forssan alapuolella se on välttävä tai huono. Alempana jokea ravinnepitoisuudet määräytyvät suurelta osin hajakuormituksen mukaan, mutta Forssan alueelta tuleva peruskuorma on mukana täälläkin vaikuttaen veden laatuun etenkin pienillä virtaamilla. Forssan typpikuormalla on vaikutusta jokiveden typpitasoon alempanakin. Lisäksi typpikuorma on ollut kasvussa vuodesta 2010 lähtien voimakkaan teollisuuden jätevesikuormituksen kasvun myötä, eikä puhdistamolla päästä enää kunnolliseen typen poistoon ilman puhdistamon saneeraamista. Loimijoen yläosan tai keskiosan happitilanne ei pääsääntöisesti heikkene Forssasta ja/tai Jokioisten alueelta tulevasta happea kuluttavasta kuormituksesta huolimatta merkittävästi, vaikka havaittavaa pitoisuuksien alenemista onkin ollut todettavissa. Vuonna 2012 happipitoisuus laski Forssan yläpuolen (as. L1A) ja Loimaan yläpuolen (as. L9) välillä keskimäärin 1,1 mg/l (maksimissaan 3,2 mg/l elokuussa). Vuonna 2013 pitoisuuslasku oli keskimäärin samaa luokkaa, 1,2 mg/l (maksimissaan 4,0 mg/l elokuussa). Ammoniumtypen määrä Forssan alapuolella vaihteli laimenemisolojen mukaan ja Forssan puhdistamon nitrifioinnin mukaan. Osa ammoniumtypestä nitrifioituu vesistössä etenkin lämpimien vesien aikana. Elokuussa 2013 nitraattitypen määrä oli Forssan alapuolella (as. L2) edellisvuotta suurempi osaltaan puhdistamolla tapahtuneen tehokkaamman nitrifioinnin vaikutuksesta (v. 2012 88 µg/l ja v. 2013 1200 µg/l). Nyt sekä aiemmin saatujen tulosten perusteella tästä aiheutuva hapen kuluminen korvautuu pääosin luontaisella jokiveden ilmastumisella. Myös laimeneminen alentaa ammoniumtyppipitoisuutta. Genencor International Oy:n tehtaan jätevesikuormitus on vähentynyt pitkällä aikavälillä merkittävästi. Vaikka tämän myötä kalaston kannalta pahimpaan ongelmaan eli happitilanteen häiriöihin on saatu parannus, niin häiriötilanteiden tapaisissa oloissa ongelmia voi esiintyä. Fosforikuormassa tapahtuneesta laskusta huolimatta vesillä on edelleen rehevöittävää vaikutusta. Laskennallisesti jätevedet kohottavat Loimijoen fosforitasoa keskivirtaamalla hieman ja keskialivirtaamalla selvästi. Vuoden 2013 fosforikuormalla (0,57 kg/d) ja keskivirtaamalla 6,4 m 3 /s pitoisuusnousu oli 1,0 µg/l ja keskialivirtaamalla 1,8 m 3 /s 3,7 µg/l. Vaikka fosforikuorma on ollut vuosina 2010-2013 alhaisempi kuin koskaan aiemmin vertailujaksolla 1980-2013, niin vesistötuloksissa fosforipitoisuudessa todettiin havaintopaikkojen L3 ja L4 välillä nousua useimmilla havaintokerroilla. Samanaikaisesti otetuissa näytteissä nousu oli enimmillään vuonna 2012 36 µg/l (keskiarvo 9 µg/l) ja vuonna 2013 22 (keskiarvo 8 µg/l). Vuosina 2008-2010 keskimääräinen pitoisuusnousu on ollut välillä 20-24 µg/l ja vuonna 2011 pienemmän kuormituksen vuoksi 8 µg/l. Vuosina 2012 ja 2013 pitoisuusnousu oli edellisvuoden tasolla. Jokioisten kunnan fosforikuormitus oli vuonna 2012 samaa luokkaa kuin Genencor International Oy:n kuormitus ja vuonna 2013 61 % Genencor International Oy:n kuormituksesta. Orgaaninen

62 kuormitus vuorostaan oli yli 8-11-kertainen Genencor International Oy:n vähentyneeseen BHKkuormaan verrattuna. Typen suhteen kunta oli noin 6,5-8-kertaa suurempi kuormittaja. Jokioisten jätevesien vaikutukset jäävät vähäisiksi peittyen suurelta osin aseman L5 yläpuolelle tulevan hajakuormituksen alle. BHK-kuormituksella ei ole vaikutusta joen happipitoisuuksiin. Ravinnekuormitus aiheuttaa keskialivirtaamalla 1,8 m 3 laskennallisesti selvää typpipitoisuuden nousua (noin 240 µg/l) fosforipitoisuuden nousun jäädessä pieneksi (2,3 µg/l). Veden laatu pysyy Jokioisten kohdalla välttävänä. Ypäjän kunta on Jokioista pienempi kuormittaja, eikä sen kuormituksella ole yksinään suuria vaikutuksia veden laatuun. Yleisesti voidaan todeta, että Loimijoen vesi on Ypäjän kohdalla sameaa ja veden kiintoainepitoisuus on korkea. Veden laatu Ypäjän alueella määräytyy hyvin pitkälle jo puhdistamon yläpuolelle kohdistuvan hajakuormituksen ja pistekuormituksen mukaan. Laskennallisesti Ypäjän vuoden 2013 kuormitus kohottaa Loimijoen typpipitoisuutta keskivirtaamalla 9,2 m 3 /s noin 8 µg/l ja fosforipitoisuutta vain 0,05 µg/l eli vaikutukset ovat erittäin pieniä. Keskialivirtaamalla 2,7 m 3 /s typpipitoisuus kohoaa 26 µg/l ja fosforipitoisuus tällöinkin vain 0,2 µg/l. Ypäjän ylä- ja alapuolisilla asemilla L5A ja L6 yhteisiä havaintokertoja oli vuonna 2012 kaksi, lopputalvella ja loppukesällä. Vuonna 2013 lisänä oli alkukesän havaintokerta. Ravinnetasossa ei todettu kumpanakaan vuonna nousua millään havaintokerralla. Pitoisuudet pikemminkin laskivat. Veden hygieeninen laatu oli talvella 2012 molemmilla asemilla huono ja talvella 2013 tilanne oli hieman parempi bakteerien määrän jäädessä maaliskuussa alle 1000 kpl/dl. Loppukesällä happivaje oli tuntuva molemmilla asemilla, sekä Ypäjän ylä- että alapuolella. Typpi- ja fosforipitoisuus sekä sähkönjohtavuus laskivat puhdistamon alapuolella, joten jätevesien vaikutuksia ei todettu. Suolistoperäisten bakteerien määrä lisääntyi ajoittain lievästi alapuolisella asemalla. Uimiseen vesi soveltui kuitenkin bakteerien puolesta kesäaikana hyvin. Loimaan kaupungin puhdistamo on Jokioisten ja Ypäjän kuntia suurempi kuormittaja ja sen kuormitus näkyykin selvemmin Loimijoen veden laadussa. Tosin veden laatu ei muutu täälläkään. Happipitoisuuksiin kuormitus ei vaikuta, sillä Loimaan kohdalla tapahtuu yleensä hapettumista, kuten nytkin voitiin vuosien 2012 ja 2013 osalta todeta. Loimaan jätevedet aiheuttavat mm. sähkönjohtavuuden ja typpitason nousua sekä ajoin hygieenistä likaantumista. Vaikutukset kuitenkin vaihtelevat ja esim. veden hygieeninen laatu on usein heikentynyt jo Loimaan yläpuolella (as. L9). Typpikuormituksen vaikutus näkyy myös ammoniumtypen lisääntymisenä. Vuosina 2012 ja 2013 jätevesien vaikutuksia ei todettu jokaisella havaintokerralla. Bakteerien määrässä tapahtui selvemmin nousua. Jätevesikuormitus oli häiriötilanteista johtuen tavanomaista suurempaa vuonna 2012. Loimaan kaupungin osuus Loimijoen valuma-alueen pistemäisestä typpikuormituksesta oli vuonna 2012 19,8 % ja fosforikuormituksesta 39,2 %. Vuonna 2013 Loimaan kaupungin typpikuormituksen osuus pieneni 14,3 %:iin ja fosforikuormituksen osuus 14,7 %:iin puhdistamon vesistökuormituksen laskettua tavanomaiselle tasolle (Taulukko 6.1, s. 14). Alastaron taajaman puhdistamo (Alastaro 1.1.2009 alkaen Loimaata) on pieni kuormittaja, jonka vesistövaikutuksia tutkittiin tarkemmin (ylä- ja alapuoliset asemat L13A ja L13 samanaikaisesti) vain lopputalvella ja loppukesällä. Laskennallisesti vaikutukset ovat erittäin vähäiset, eikä selviä kunnan jätevesivaikutuksia käytännössäkään ole aina todettu. Vuosina 2012 ja 2013 veden laadussa ei tapahtunut oleellista muutosta ylä- ja alapuolisten asemien välillä. Loimijoen kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuus pikemminkin pienenivät puhdistamon alapuolella.

63 Vampulan taajama (Vampulan kunta liitetty 1.1.2009 Huittisiin) on pienin kunnallinen jätevesikuormittaja Loimijoen varressa. Kun se lisäksi sijaitsee joen alajuoksulla, missä virtaamat ovat suuria ja hajakuormitus voimakkaimmillaan, sen vesistövaikutuksia on lähes mahdotonta yksilöidä pienimpiä virtaamatilanteita lukuun ottamatta. Vesistökuormituksen taso on vaihdellut viime vuosina voimakkaasti toimintahäiriöiden ja ohitusten heikentäessä tulosta. Vuosina 2001-2013 Vampulan lähitarkkailuasemat L14A ja L14 on tutkittu vain maalis- ja elokuussa. Asema L14 sijaitsee vasta Rutavalla. Tämä vaikeuttaa jonkin verran tulosten tulkintaa, koska jätevesien purkualueen ja Rutavan padon välille laskee myös Matkusjoki. Veden peruslaatu Vampulan alueella on sama kuin Loimijoen koko keski- ja alajuoksulla eli välttävä. Merkittäviä jätevesivaikutuksia ei yleensä ole voitu erottaa tuloksista. Maaliskuussa 2012 veden hygieeninen laatu heikkeni huonoksi alapuolisella asemalla L14 (lämpökestoiset koliformisten bakteerit L14A 460 kpl/dl -> L14 1200 kpl /dl) ja elokuussa hygieeninen laatu oli vuorostaan huono yläpuolisella asemalla, mutta tilanne oli parantunut huomattavasti puhdistamon alapuolella. Muutoin veden laatu oli molemmilla asemilla pääosin samankaltainen tai hieman parempi alapuolisella asemalla. Huittisten kaupungin jätevedet johdetaan Loimijokeen Punkalaitumenjoen alaosan kautta ja ne voivat näkyä vasta alimmalla tarkkailuasemalla L17. Punkalaitumenjoen lasku asemien L15 ja L17 välille huomioiden tuloksia ei voida verrata tarkasti keskenään. Loimijoki on kokonaisuutena erittäin voimakkaasti kuormitettu jokivesistö. Huittisten kaupungin osuus Loimijoen valuma-alueen pistemäisestä typpikuormituksesta oli vuonna 2012 4,5 % ja fosforikuormituksesta 6,4 %. Vuonna 2013 Huittisten kaupungin typpikuormitus pieneni 3,5 %:iin puhdistamon vesistökuormituksen vähennyttyä. Fosforikuormituksen osuus sen sijaan nousi 11 %:iin asutuksen yhteenlasketun fosforikuormituksen vähennyttyä puoleen edellisvuodesta (Taulukko 6.1, s. 14). Selvästi eriteltäviä Huittisten kaupungin jätevesien vaikutuksia on vaikea pintavedestä osoittaa, koska veden laatuun vaikuttavia tekijöitä on useita. Asemaan L15 verrattuna pintaveden typpipitoisuus kohosi vuonna 2012 vain maaliskuussa ja tällöinkin nousu oli pieni (2700 µg/l -> 2900 µg/l). Myös vuonna 2013 typpipitoisuus nousi maaliskuussa hieman, mutta kesäkuussa pitoisuusnousu oli suurempi (3000 µg/l -> 3600 µg/l). Fosforipitoisuus välillä nousi ja välillä laski. Pintaveden sähkönjohtavuudessa ei ollut juuri eroa asemien välillä, sen sijaan suolistoperäisten bakteerien määrä lisääntyi asemalla L17 ajoin huomattavastikin. Alusvedessä (7,5 m) todettiin talvella 2012 veden sähkönjohtavuuden nousua sekä hyvin voimakasta suolistoperäisten bakteerien määrän lisääntymistä (fekaal. kolit 4000 kpl/dl). Pintavedessä (1 m) muutokset olivat samanaikaisesti vähäisiä. Vuonna 2013 alusveden (8 m) ammoniumtyppi-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat pintaveteen nähden koholla kesä- ja elokuussa alusveden heikentyneen happitilanteen vuoksi. Pitoisuuksien nousu johtui siten pikemminkin sisäisestä kuormituksesta kuin jätevesistä. Kaikkiaan tulokset kuitenkin viittaavat alusveden ainakin ajoittaiseen jätevesiperäiseen kuormittumiseen pintaveteen nähden. 8.4 Sivujokien veden laatu Sivujokia on tarkkailun piirissä 5 kpl. Jokien ylä- ja/tai keskijuoksulta otettiin näytteitä 2-4 kertaa vuodessa ja alaosien veden laatu tutkittiin viidesti.

64 Verrattaessa sivujokien veden laatua Loimijoen alaosaan niiden veden voidaan todeta olevan pääuoman tapaan sameita ja runsaasti ravinteita sisältäviä (Taulukko 8.13). Typpeä ja ammoniumtyppeä on silti yleensä vähemmän. Fosforia oli kaikissa sivujoissakin 5 havainnon keskiarvona yli 100 µg/l. Vuonna 2012 fosforitaso oli lähempänä tasoa 200 µg/l, mikä ylittyikin Niinijoen suulla (as. N3). Kaikkiaan ravinnekeskiarvot olivat runsassateisena vuonna 2012 selvästi vuotta 2013 suurempia, mutta myös sattumalla on tämänkaltaisissa aineistoissa vaikutusta. Taulukko 8.13. Loimijoen sivujokien sekä alaosan (L15) keskimääräinen veden laatu (1 m) vuosina 2012 ja 2013 (n = 5). Esitetty aseman L15 keskiarvo on laskettu samojen havaintokertojen mukaan. V. 2012 Lt. Happi Kyll.% Sameus K-aine S.joht. ph Väri COD Mn Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ent.Lert Lämp.kolif. Asema C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml As. J3 7,4 9,6 78 72 20 12,4 7,2 283 22 2060 950 45 139 64 4780 94 108 As. N3 7,3 9,0 73 96 29 19,4 7,4 327 18 2980 1988 119 240 141 5320 287 296 As. KJ3 7,6 9,1 74 106 37 13,9 7,2 400 22 2820 1710 61 195 101 6140 226 400 As. P1 7,4 9,3 76 90 35 13,4 7,2 437 23 2760 1678 58 188 104 5300 234 970 As. VP3 8,1 10,0 83 83 27 13,7 7,3 220 16 2448 1548 54 160 80 5240 215 412 As. L15 8,1 10,2 84 75 28 13,6 7,4 287 20 3040 1880 226 165 82 4600 131 283 V. 2013 Lt. Happi Kyll.% Sameus K-aine S.joht. ph Väri COD Mn Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ent.Lert Lämp.kolif. Asema C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml As. J3 7,4 9,4 77 57 25 13,2 7,3 357 20 1840 932 49 123 60 3980 81 91 As. N3 7,6 9,4 78 41 16 20,2 7,6 148 14 1876 1086 100 133 77 2730 85 94 As. KJ3 8,4 9,0 74 56 22 14,8 7,3 310 18 2660 1630 82 134 68 3760 240 357 As. P1 6,8 9,0 72 52 24 14,5 7,3 330 21 2080 1222 87 150 85 3548 303 229 As. VP3 7,2 10,2 81 62 20 13,3 7,3 185 17 2160 1270 44 132 63 4200 136 250 As. L15 7,9 10,1 83 43 19 13,6 7,4 215 17 2740 1640 211 111 54 2780 69 173 8.4.1. Jänhijoki Jänhijoki on voimakkaasti maatalouden hajakuormittama järvetön jokivesistö, jonka veden laatu vaihtelee tyydyttävästä huonoon valumaolojen mukaan. Keskimääräinen tilanne lienee välttävä/huono. Jänhijoen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Jänhijoki on yksi syy Loimijoen veden laadun heikkenemiseen Jokioisten alueella. Peruslaadultaan Jänhijoen vesi on sameaa ja ravinteita ja kiintoainetta on runsaasti. Voimakkuudeltaan vaihteleva hygieeninen likaantuminen osoittaa myös jätevesiperäisen kuormituksen vaikutusta. Humusta on runsaasti, joskin vähävetisenä aikana sen määrä voi vähentyä selvästi. Pintaveden happitilanne oli vuonna 2012 läpi vuoden melko hyvä tai hyvä. Vuonna 2013 happitilanne oli hieman edellisvuotta heikompi. Sameuden vaihtelu oli jälleen voimakasta. Vuonna 2012 huhti- ja lokakuun valumien aikaan vesi oli erittäin sameaa (110 ja 160 FNU) ja maaliskuun alussa vähäisemmin (22 FNU). Vuonna 2013 kevätnäytteenotto ajoittui virtaamajakson lopulle, jolloin veden sameus oli 88 FNU. Pienin sameus ajoittui jälleen talveen (25 FNU). Fosforipitoisuus vaihteli vuonna 2012 välillä 65-280 µg/l ja vuonna 2013 74-150 µg/l. Suurimmat pitoisuudet ajoittuivat huhti-, elo- ja lokakuuhun, jolloin eroosio kohotti veden sameutta ja kiintoainepitoisuutta. Typpipitoisuus oli myös korkeimmillaan ylivalumakausina huhti- ja lokakuussa (max v. 2012 4100 µg/l, v. 2013 3200 µg/l). Typpipitoisuudessa ei todettu vuosien 2009-2011 tavoin poikkeuksellisen voimakasta laskua, vaikka elokuussa pitoisuus kävikin alimmillaan (v. 2012 1000 µg/l, v. 2013 1200 µg/l). Alhaisia loppukesän pitoisuuksia (Kok.N n. 500 µg/l) on todettu ajoittain.

65 Jänhijoessa esiintyi säännöllisesti suolistoperäisiä bakteereja, muttei kovin suuria määriä. Vuosina 2012 ja 2013 veden hygieeninen laatu oli heikentynyt ajoittain välttäväksi. Uoman kapeus ja mataluus huomioiden Jänhijoki ei sovellu kunnolla uimiseen ja aiempien tulosten perusteella ulostebakteerien määrä voi olla ajoin liian suuri. 8.4.2. Aronoja ja Koenjoki Koenjoki saa alkunsa kuuluisasta lintujärvestä, Koijärvestä. Se laskee viljavien peltoalueiden halki Loimijokeen Alastaron yläpuolelle. Koenjoen valuma-alue on 470 km 2 ja keskivirtaama 3,8 m 3 /s. Humppilan kunnan käsitellyt jätevedet on aiemmin johdettu avo-ojaa (Aronoja) pitkin Koenjoen keskiosalle. Humppilan kunnan jätevesikuormitus Aronojaan loppui 11.8.2011, jolloin jätevedet johdettiin Jokioisten puhdistamolle käsiteltäviksi. Humppilan puhdistamo jäi kuitenkin varalle häiriötilanteita varten. Aronojan ja Koenjoen ylä- ja keskijuoksulta otetaan tavallisesti neljä näytettä vuoden aikana, mutta vuonna 2012 otettiin ylimääräiset näytteet toukokuussa Humppilan puhdistamon lopettamiseen liittyneen kertaluonteisen jätevesien pumppauksen vuoksi. Toukokuun havaintokerran tulokset on seuraavissa kappaleissa käsitelty erillään yleisestä vedenlaadun tarkastelusta. 8.4.2.1 Koenjoen yläjuoksu (asema K3) Valuma-alueen peltovaltaisuus näkyy veden savisamenteisuutena ja korkeana ravinnetasona. Vaihtelu eri tilanteiden välillä oli suurta kuten yleensäkin hajakuormitetuissa jokivesistöissä, mutta jossain määrin säännöllistä eroosio on koko ajan. Typpipitoisuus vaihteli vuonna 2012 1600-4400 µg/l ja vuonna 2013 1200-2700 µg/l. Fosforipitoisuus vaihteli vastaavasti 89-270 µg/l ja 90-190 µg/l. Typen keskipitoisuus (2350 µg/l ja 1750 µg/l, n=4) oli 3-4-kertainen luonnontasoon nähden ja fosforin keskipitoisuus (171 µg/l ja 145 µg/l) oli 7-8-kertainen puhtaisiin ojavesiin verrattuna. Suolistoperäisten bakteerien esiintyminen (esim. v. 2012 suolistoperäiset kolit 27-370 kpl/dl ja suolistoperäiset enterokokit 6-610 kpl/dl) on seurausta haja-asutuksen ja/tai karjatalouden vaikutuksista. Tarkkailutulosten perusteella Koenjoen veden laatu oli voimakkaan hajakuormituksen takia huono. 8.4.2.2 Aronoja (asemat K10 ja K6) Aronojan veden laatu oli edellisvuosien tapaan kuormittunut jo Humppilan kunnan yläpuolella (as. K10). Vesi oli sameaa ja ravinnepitoisuudet olivat hajakuormitetuille ojavesille tyypillisesti kohonneita (kok.n v. 2012 1300-2200 µg/l ja v. 2013 650-1800 µg/l, kok.p 72-270 µg/l ja 92-130 µg/l). Veden sähkönjohtavuus oli ojavedeksi korkea (v. 2012 17,6-28,1 ms/m ja v. 2013 20,9-25,1 ms/m) ja suolistoperäisiä bakteereita esiintyi säännöllisesti, ajoin hyvin runsaastikin. Nämä tekijät osoittavat, että jo Aronojan yläosalla on mukana jätevesiperäistäkin kuormitusta. Happitilanne oli heikompi kuin ojan alaosalla (as. K6). Humppilan jätevesikuormitus loppui 11.8.2011, minkä jälkeen veden sähkönjohtavuus asemalla K6 on laskenut selvästi ja on pienempi kuin yläpuolisella asemalla K10 (Taulukko 8.14). Vesi pysyi edelleen sameana (kuten pelto-ojille on tyypillistä), mutta ammoniumtyppi pääosin hävisi vedestä (Liitteet 1 ja 2). Hygieeniseltä laadultaan vesi oli kuormituksen loppumisesta huolimatta heikkolaatuista, joten muitakin kuormituslähteitä löytyy. Myös fosforia oli erittäin runsaasti.

66 Toukokuussa 2012 Aronojaan pumpattiin Humppilan puhdistamolta kertaluonteisesti jätevesiä puhdistamotoiminnan loppumiseen liittyen. Veden sähkönjohtavuus, ravinnepitoisuudet sekä lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä olivat huomattavan korkeat jätevesien vaikutuksesta (34,8 ms/m, Kok.N 10 000 µg /l, NH4-N 7400 µg /l, Kok.P 1100 µg/l, kolit >100 000 kpl/dl). Kertaluonteinen päästö on jätetty pois taulukon 8.14 vuosikeskiarvoista. Aronojan jätevesimäinen veden laatu huomioiden ojalla ei ole varsinaista käyttöarvoa. Aronojasta vedet laskevat Koenjokeen. Oja oli vielä vuonna 2013 jälkitarkkailussa. Taulukko 8.14. Aronojan (as. K6) veden laadun vuosikeskiarvoja (n = 4, v. 2013 n = 4, v. 2006 n = 3) vuosilta 1987-2013. Lt. Happi Kyll.% Sameus K-aine Sjoht. ph Väri BOD 7 BHK(s) COD Mn Kok.N NH4-N Kok.P Ent.Lert Lämpkolif Vuosi o C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l mg/lmg/l O2 µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml 1987 4,9 9,7 75 118 83 37 7,2 10,5 14,2 14825 10300 333 4750 4770 1988 4,7 10,5 79 99 77 27 7,3 5,9 10,3 5650 3825 253 4975 14775 1989 7,9 10,1 85 84 53 28 7,2 6,0 9,7 7000 3725 210 8200 5825 1990 5,8 10,3 81 65 21 28 7,2 6,6 9,8 10225 5205 185 1525 2200 1991 5,4 10,2 79 122 55 23 7,0 3,6 12,6 5125 1800 224 5155 12350 1992 8,9 11,0 84 107 90 35 7,5 173 7,1 11,9 12575 7450 298 2053 7918 1993 9,4 9,5 83 120 55 28 7,3 238 5,0 12,4 8650 6550 230 2068 5400 1994 6,8 9,3 77 110 59 44 7,4 156 5,4 13,2 19825 16775 270 13013 16538 1995 6,9 8,7 70 85 47 36 7,2 170 3,6 12,7 14075 11350 193 1803 4768 1996 7,3 10,1 83 55 30 49 7,4 133 5,8 11,7 22275 18495 215 2185 2739 1997 7,0 9,6 78 89 35 24 7,0 213 4,5 12,0 7900 4948 203 2539 4231 1998 6,3 9,3 74 218 106 20 6,9 388 4,4 17,0 6525 2105 328 3475 4725 1999 6,5 10,6 87 37 20 45 7,3 133 2,7 10,4 16738 15350 127 2320 10950 2000 9,0 9,7 84 56 21 27 7,3 107 2,5 4,9 11,7 7725 5850 150 435 1995 2001 8,3 8,6 70 74 35 7,3 26,0 3,6 11,0 11215 9725 235 1248 5910 2002 7,9 6,2 54 62 57 7,5 56,0 2,5 16,5 22914 21760 3330 7552 28220 2003 7,6 8,3 67 69 62 7,2 20,7 2,3 10,4 23508 20750 270 6275 72233 2004 9,2 8,7 74 84 30 7,2 4,1 12,0 8535 6575 210 1523 2255 2005 7,4 8,9 72 74 31 7,2 11,0 4,4 11,4 8405 6375 905 5388 7950 2006 7,8 7,9 63 59 40 7,2 10,5 16993 13233 323 983 960 2007 8,3 8,0 67 46 31 7,3 9,4 9510 7875 233 3138 1820 2008 8,3 8,4 69 111 20 7,1 14,6 4885 2625 245 608 2150 2009 6,1 9,4 75 63 36 7,4 3,5 9,5 11220 9725 160 2490 2285 2010 8,4 7,8 65 37 48 7,5 2,4 10,5 15950 14975 218 1623 10710 2011 7,4 8,7 71 50 30 7,4 2,3 2,6 7,7 6850 4903 147 1335 2400 2012 9,0 9,1 78 113 16 7,2 3,3 16,4 1850 74 222 333 183 2013 7,5 10,2 84 58 20 7,5 2,3 10,5 1563 143 138 720 1184 8.4.2.3 Koenjoki, Aronojan liittymän alapuoli (as. K7) Koenjoen veden laatu heikkeni hieman Aronojan liittymän alapuolella yläpuoliseen asemaan K3 verrattuna, vaikka vuosina 2012 ja 2013 Koenjokeen ei tullut enää Humppilan kunnan jätevesiä toukokuun 2012 kertaluonteista päästöä lukuun ottamatta. Veden happipitoisuus laski lievästi sekä yläjuoksuun että Aronojaan verrattuna, ja kokonaistyppipitoisuus nousi. Sähkönjohtavuus ja ammoniumtypen määrä olivat kuitenkin Aronojaa pienemmät (Taulukko 8.15). Suolistoperäisten bakteerien määrä lisääntyi yläpuoliseen asemaan K3 verrattuna, ja hygieeninen veden laatu oli ajoittain vain välttävä. Toukokuun jätevesipäästö näkyi kohonneena bakteerien määränä (suolistoperäiset kolit 5000 kpl/dl ja suolistoperäiset enterokokit 700 kpl/dl). Veden yleislaatu oli huono.

67 Taulukko 8.15. Koenjoen veden keskimääräinen veden laatu (n = 4) asemilla K3 ja K7 vuosina 2012 ja 2013. 2012 Lt. Happi Kyll.% Sameus Sähkonj ph COD(Mn) Kok.N NH4-N Kok.P Enterok. Lämpkolif Asema o C mg/l % FNU ms/m mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml As. K3 8,7 8,6 73 80 14,1 7,2 26 2350 53 171 209 192 As. K7 8,6 8,2 69 105 14,3 7,1 26 2925 60 184 675 426 2013 Lt. Happi Kyll.% Sameus Sähkonj ph COD(Mn) Kok.N NH4-N Kok.P Al.entero Lämpkolif Asema o C mg/l % FNU ms/m mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml As. K3 8,3 9,1 75 57 15,3 7,4 21,0 1750 78 145 143 104 As. K7 8,0 8,9 74 65 15,0 7,3 21,5 1825 70 150 98 125 8.4.2.4 Koenjoen alajuoksu (as. KJ3) Veden sameus vaihteli suuresti ollen vuonna 2012 välillä 29-270 FNU ja vuonna 2013 35-93 FNU. Kirkasta vesi ei ole koskaan täälläkään valuma-alueen peltoisuuden takia. Typen määrä vaihteli vuonna 2012 1800-4500 µg/l ja vuonna 2013 1600-4500 µg/l eli sitä oli säännöllisesti runsaasti. Sama koskee fosforia, jonka pitoisuus vaihteli vastaavasti välillä 93-400 µg/l ja 100-170 µg/l. Suolistoperäisten kolibakteerien määrä vaihteli vuonna 2012 49-920 kpl/dl ja vuonna 2013 10-860 kpl/dl. Vuonna 2012 veden laatu oli heikoimmillaan lokakuussa ja vuonna 2012 sameus ja ravinnepitoisuudet olivat eniten koholla huhtikuussa kuten Loimijoessa jo Koenjoensuun yläpuolellakin. Veden laatu oli siis kaikkiaan voimakkaasti hajakuormitetulle vesistölle ominainen. Valuma-alueen maaperän ja maatalousvaltaisen luonteen seurauksena vesi on käytännössä aina savisameaa ja runsasravinteista. Koenjoen (Kojonjoki) ekologinen tila on välttävä johtuen erittäin suuresta fosforitasosta, jonka perusteella veden fysikaalis-kemiallinen tila on huono. Luokittelussa painotetut biologiset laatutekijät nostavat tilaluokkaa. Koenjoen keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat olleet säännöllisesti suuria (Taulukko 8.16). Taulukko 8.16. Koenjoen alaosan (as. KJ3) keskiarvoja (lopputalvi, huhtikuu, toukokuu, elokuu ja lokakuu) vuosina 1987-2013. Koenjoki KJ3 1987-89 1990-94 1995-99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sameus FNU 92 103 111 108 78 49 43 68 124 121 57 145 74 41 59 106 56 Kok N µg/l 2113 2486 2839 2458 2158 1666 4534 3296 2812 3382 1920 2982 1598 2120 2980 2820 2660 Kok P µg/l 153 182 179 188 148 118 145 180 193 189 124 240 141 110 138 195 134 F.kolit kpl/dl 1150 787 401 290 170 95 113 109 250 602 112 261 87 254 157 400 357 8.4.3. Niinijoki Niinijoki saa alkunsa Mellilän taajaman koillispuolelta ja se laskee Loimijokeen Alastaron yläpuolella. Valuma-alue (225 km 2 ) on järvetön ja peltovaltainen. Joen keskivirtaama on 2,0 m 3 /s. Tarkkailua on kevennetty vuoden 2000 jälkeen siten, että asemien N1 ja N2 veden laatu tutkitaan vain lopputalvella ja loppukesällä. Alajuoksulta ennen Loimijokea näytteitä otetaan vuosittain viidesti. Niinijokeen ei kohdistu enää suoraa pistemäistä jätevesikuormitusta. Aiemmin jokeen johdetut Mellilän taajaman jätevedet on käsitelty vuodesta 1984 lähtien Loimaan kaupungin keskuspuhdistamolla. Joen yläjuoksulle laskee Kekkilä Oyj:n Linturahkan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä.

68 Niinijoen yläjuoksun (as. N1) veden laatu on hajakuormituksen voimakkaasti heikentämä. Vesi on sameaa tai erittäin sameaa, ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja veden hygieeninen laatu on ajoittain voimakkaasti likaantunut. Yläjuoksulla on esiintynyt ajoittain myös hapettomuutta. Lopputalvella vuosina 2012 ja 2013 pintaveden happitilanne (Kyll. 43 % ja 34 %) oli tavanomaisella välttävällä tasollaan edellisten kahden hapettoman talven jälkeen (Kyll.% v. 2011 3 % ja v. 2010 0 %). Ammoniumtyppipitoisuus oli kuitenkin korkea etenkin talvella 2013 (1400 µg/l) ja vesi oli myös voimakkaasti hygieenisesti likaantunutta. Tulosten perusteella aseman yläpuolella on jokin selvä kuormituslähde. Kesällä vesi oli myös vähähappista, joten happea kuluttavaa potentiaalia on jo joen yläosalla. Typpipitoisuus laski kesällä alivirtaamien aikana, mutta fosforipitoisuus oli kesälläkin erittäin korkea. Hygieenistä kuormitusta todettiin myös kesällä. Mellilän taajaman kohdalla (as. N2) ei tapahdu yleensä enää merkittävää veden laadun heikkenemistä, vaikka vedenlaatu ei merkittävästi parantunutkaan vuosina 2012 ja 2013. Talvella veden laatu oli hieman yläpuolista asemaa parempi. Kesällä tilanne pysyi suunnilleen samana, vaikka kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet kasvoivatkin hieman elokuussa. Happitilanne oli edelleen heikko, vaikka happipitoisuudet kohosivat hieman yläpuoliseen asemaan verrattuna. Niinijoen alajuoksun (as. N3) vesi oli yläjuoksun tavoin sameaa. Vuoden 2013 elo- ja lokakuussa veden sameus ja kiintoainepitoisuus olivat kuitenkin huomattavan alhaiset mahdollisesti vähäsateisuudesta ja maankuivuudesta johtuen (3,8-8,9 FNU, 2,2-4,8 mg/l). Alajuoksun happipitoisuus oli kohtalainen kyllästeisyysasteen vaihdeltua vuonna 2012 välillä 61-85 % ja vuonna 2013 74-86 %. Ylempiin asemiin nähden happipitoisuus normalisoitui joen alajuoksulla. Suolistoperäisiä bakteereita todettiin kaikilla havaintokerroilla ja hygieeninen veden laatu vaihteli hyvästä välttävään. Lokakuussa 2013 veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Ravinteita oli lähes kaikilla havaintokerroilla runsaasti. Fosforipitoisuus oli säännöllisesti hyvin korkea. ja suurimmat fosforipitoisuudet ajoittuivat ylivirtaamakausiin (v. 2012 130-520 µg /l, v. 2013 45-230 µg/l). Tällöin vesi oli erittäin sameaa ja myös typpipitoisuus oli hyvin korkea (5600 µg/l ja 4400 µg/l). Typpipitoisuuden vaihtelu on erittäin suurta (v. 2012 1900-5600 µg/l, v. 2013 330-4400 µg/l) ja loppukesällä typpipitoisuudet voivat olla jopa alle 400 µg/l (v. 1999 370 µg/l ja v. 2002 330 µg/l). Myös vuonna 2013 loppukesän ja syksyn kuivuus laskivat typpi- ja fosforipitoisuuden lokakuussa hyvin alhaiseksi (Kok.N 330 µg/l, Kok.P 45 µg/l) eikä ammoniumtyppeä todettu tällöin lainkaan. Nämä ovat ääripään tilanteita, joissa virtaama on pieni ja typpi poistuu vedestä denitrifikaation seurauksena. Enimmillään pitoisuus on ollut jopa yli 10 000 µg/l. Veden rautapitoisuus kohoaa veden samentuessa. Lokakuussa vuonna 2012 rautapitoisuus oli jopa 14000 µg/l (280 FNU). Edellisen kerran rautapitoisuus on ollut yhtä korkea vuonna 2008. Niinijoki on muiden sivujokien tapaan voimakkaasti hajakuormitettu. Loimijoen tutkituista sivujoista Niinijoki oli vuonna 2012 fosforilla mitattuna edellisvuoden tapaan selvästi rehevin (Taulukko 8.13), joskin kaikissa sivujoissa fosforia on erittäin runsaasti. Vuonna 2013 sivujokien keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat hajakuormitetumpaa vuotta 2012 pienemmät. Niinijoen vesissä on ollut säännöllisesti runsaasti typpeä ja fosforia (Taulukko 8.17). Ekologisen luokittelun mukainen veden fysikaalis-kemiallinen tila on fosforipitoisuuden perusteella koko Niinijoessa huono.

69 Taulukko 8.17. Niinijoen alaosan (N3) veden keskimääräistä laatua (n = 5) kuvaavia tuloksia vv. 1987-2013. Niinijoki N3 1987-89 1990-94 1995-99 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Sameus FNU 116 129 141 95 103 51 20 48 95 129 67 171 57 38 62 96 41 Kok N µg/l 2063 2695 3168 2414 2422 1434 3008 3734 3258 3804 2510 3438 1602 2474 3380 2980 1876 Kok P µg/l 203 223 244 182 197 128 145 138 206 250 168 304 162 132 172 240 133 F.kolit kpl/dl 707 824 343 524 148 93 48 32 125 379 32 618 341 108 201 296 94 8.4.4. Palojoki Palojoki laskee Loimijokeen Vampulan alapuolella ennen Maurialankoskea asemien L14 ja L15 välille Kourajoen nimellä. Valuma-alueen pinta-ala on 228 km 2, josta järviä on vain 0,06 %. Virtaamavaihtelut ovat siten suuria. Palojoen osuus Loimijoen valuma-alueesta 3140 km 2 on 7,3 %, joten jonkin verran vaikutusta näilläkin vesillä Loimijoen ainevirtaamien muodostumiseen on. Palojokeen ei johdeta suoraa pistemäistä jätevesikuormitusta, mutta se on silti tulosten perusteella voimakkaasti kuormitettu. Kuormitustekijöitä ovat hygieenistä likaantumistakin aiheuttava hajakuormitus sekä joen yläjuoksulla sijaitsevat Vapo Oy:n Arkkuinsuon ja Isosuon turvetuotantoalueet sekä Kekkilä Oyj:n Lylysuon turvetuotantoalue. Käytöstä poistetulta Punkalaitumen kunnan entiseltä kaatopaikalta ei tule Palojokeen veden laadun kannalta merkittävää vesistökuormitusta. Palojoen vesi on muiden sivujokien tapaan sameaa sekä runsasravinteista. Hygieenistä likaantumista esiintyy tässäkin sivu-uomassa. Veden ollessa sameaa myös rautapitoisuus on koholla (v. 2012 9800 µg Fe/l, 200 FNU). Happitilanne vaihteli vuosina 2012 ja 2013 hyvästä tyydyttävään. Selvintä happivaje oli loppukesällä ja lokakuussa (Kyll.% v. 2012 68-69 %, v. 2013 57-64 %). Humusta Palojoen vedessä on muita sivujokia enemmän valuma-alueella sijaitsevien soiden takia, minkä seurauksena vesi on hyvin ruskeaa. Typpipitoisuus vaihteli vuonna 2012 1800-4900 µg/l (keskiarvo 2760 µg/l) ja vuonna 2013 1200-4300 µg/l (keskiarvo 2080 µg/l). Fosforipitoisuus oli vastaavasti 100-360 µg/l (keskiarvo 188 µg/l) ja 110-210 µg/l (keskiarvo 150 µg/l). Ravinnetaso oli siten läpi vuoden korkea. Typpeä tulee hajakuormituksen ohella joen yläosan varrella sijaitsevilta turvetuotantoalueita. Keskimääräinen ammoniumtyppipitoisuus joen alaosassa oli kuitenkin melko alhainen (58 µg/l ja 87 µg/l). Maksimit 160 µg/l ja 140 µg/l ajoittuivat tammikuulle, jolloin nitrifiointia ei kylmän veden vuoksi tapahdu. Ekologisen luokittelun mukainen veden fysikaalis-kemiallinen tila vaihtelee Palojoessa fosforipitoisuuden perusteella välttävästä huonoon. Palojoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. 8.4.5. Punkalaitumenjoki Punkalaitumenjoki (MQ 3,6 m 3 /s) alkaa Vehkajärvestä. Joki virtaa peltovaltaisen valuma-alueen halki ja laskee Loimijokeen Huittisissa. Valuma-alueen pinta-ala on 425 km 2. Punkalaitumen kunnan käsitellyt jätevedet johdetaan joen keskijuoksulle. Punkalaitumenjoki on muiden tutkittujen sivujokien tapaan voimakkaasti hajakuormitettu veden peruslaadun ollessa välttävä tai heikoimmillaan huono. Oleellista on mm. se, että vesi on käytännössä aina sameaa ja tilanne vaihtelee voimakkaasti vesiolojen mukaan. Happiongelmia ei esiinny.

70 Yläjuoksun (asema VP1) typpipitoisuus vaihteli vuonna 2012 välillä 670-4500 µg/l ja fosforipitoisuus 81-390 µg/l. Vuonna 2013 pitoisuudet olivat vastaavasti 1200-3900 µg N/l ja 96-200 µg/l. Vaihteluvälit ovat olleet hyvinkin suuria. Typpipitoisuus oli vuosina 2012 ja 2013 keskimääräisellä tasolla (Taulukko 8.18). Keskimääräinen fosforitaso on ollut säännöllisesti luokkaa 100 µg/l tai enemmän, mikä ylittyi nyt molempina vuosina. Huhtikuun valumahuipulta ei ole tuloksia, mutta tutkituista ajankohdista suurimmat pitoisuudet ajoittuvat lokakuulle. Myös bakteerien esiintyminen on ollut tietyssä määrin tavanomaista ja suurimmat määrät ajoittuivat molempina vuosina lokakuulle. Punkalaitumen kunnan jätevesikuormitus ei vaikuta suuresti aseman VP2A veden laatuun eikä muuta joen käyttökelpoisuutta, vaikka kuormituksella oli lievän sähkönjohtavuuden nousun ohella typpitasoa kohottavaa vaikutusta. Myös suolistoperäisten bakteerien määrä lisääntyi havaittavasti puhdistamon alapuolella. Vuonna 2013 jätevesien vaikutuksia oli vaikeampi erottaa hajakuormituksesta, sillä ravinnepitoisuudet sekä suolistoperäisten bakteerien määrä olivat ajoittain korkeat jo puhdistamon yläpuolella eikä sähkönjohtavuuksissa tapahtunut juuri muutosta. Happipitoisuudet kohosivat hieman asemaan VP1 verrattuna koskipaikoissa tapahtuneen hapettumisen ansiosta. Fosforipitoisuuden keskiarvo oli samanaikaisesti otettujen näytteiden (n = 4) mukaan Punkalaitumen jätevedenpuhdistamon yläpuolella molempina vuosina hieman suurempi kuin puhdistamon alapuolella (Taulukko 8.18 ja Taulukko 8.19). Joen alajuoksulla keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin puhdistamon alapuolella (v. 2012 163 µg/l ja v. 2013 132 µg/l) (Taulukko 8.20). Punkalaitumen kunnan puhdistamon toiminta loppui vuoden 2014 alussa ja alueen jätevedet johdettiin Huittisiin käsiteltäväksi. Taulukko 8.18. Punkalaitumenjoen yläosan keskimääräinen veden laatu vuosina 1987-2013 (n = 4/vuosi). Näytteitä on otettu lopputalvella, toukokuussa, elokuussa ja lokakuussa. As. VP1 Happi Kyll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn BHK 7 Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Al. entero Lämp.kolif Vuosi mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/lkpl/100 ml kpl/100 ml Vuosi 1987 10,4 82 83 44 13,9 7,2 13 2,8 1388 155 134 375 1335 Vuosi 1988 10,9 81 136 64 13,5 7,1 16 3,7 1570 120 180 3270 1940 Vuosi 1989 9,5 78 111 49 12,8 7,1 15 2,7 2125 162 168 8033 1683 Vuosi 1990 11,0 93 79 35 14,7 7,4 13 3,3 1690 45 140 416 490 Vuosi 1991 10,0 81 157 65 15,2 6,9 17 3,4 3325 225 211 5958 2870 Vuosi 1992 9,8 77 91 36 13,8 7,2 190 14 2,9 1625 108 133 440 233 Vuosi 1993 9,2 78 104 48 13,1 7,0 150 16 2,5 1643 41 160 853 696 Vuosi 1994 9,4 80 90 43 15,3 7,1 203 15 3,3 1670 50 149 693 580 Vuosi 1995 10,2 84 77 31 13,3 7,1 185 14 2,4 1748 77 128 1375 3006 Vuosi 1996 9,9 83 60 31 16,5 7,3 93 10 2,4 1223 52 104 50 100 Vuosi 1997 10,3 83 108 37 12,1 6,9 250 18 2,2 2735 39 183 321 250 Vuosi 1998 9,9 79 255 110 12,7 6,8 367 27 3,3 4450 67 333 1003 778 Vuosi 1999 9,8 78 58 25 12,6 7,1 210 14 2,2 1410 65 104 128 178 Vuosi 2000 9,2 79 67 22 13,7 7,1 143 15 2,4 1455 73 129 119 104 Vuosi 2001 9,1 80 53 15,1 7,2 13 1235 64 117 117 110 Vuosi 2002 10,0 85 49 15,9 7,4 11 813 38 96 155 84 Vuosi 2003 9,6 81 45 16,6 7,1 12 2288 174 102 30 45 Vuosi 2004 8,5 77 33 14,1 7,1 15 1553 61 109 167 105 Vuosi 2005 9,7 80 78 15,3 7,1 18 2233 201 159 182 177 Vuosi 2006 9,3 79 98 17,4 7,1 14 2915 128 149 610 408 Vuosi 2007 9,2 78 47 14,5 7,2 14 1330 32 106 74 98 Vuosi 2008 8,9 74 236 12,2 7,1 22 2560 32 305 567 892 Vuosi 2009 8,8 71 104 14,5 7,2 16 1615 27 161 180 138 Vuosi 2010 8,6 73 35 15,6 7,3 13 1200 156 117 284 863 Vuosi 2011 8,7 71 34 14,9 7,3 13 1405 53 85 95 136 Vuosi 2012 8,7 73 92 14,1 7,2 18 2043 39 170 453 397 Vuosi 2013 8,5 68 64 14,7 7,3 17,3 2125 73 149 819 860

71 Taulukko 8.19. Punkalaitumenjoen keskimääräinen veden laatu puhdistamon alapuolella vuosina 1987-2013 (n = 4/vuosi). Näytteitä on otettu lopputalvella, toukokuussa, elokuussa ja lokakuussa. As. VP2A Happi Kyll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn BHK 7 Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Al. entero Lämp.kolif Vuosi mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/lkpl/100 ml kpl/100 ml Vuosi 1987 10,8 86 85 46 14,1 7,2 13 2,9 1380 162 129 726 1005 Vuosi 1988 11,5 87 122 60 13,7 7,1 16 3,7 1450 193 165 2430 1720 Vuosi 1989 9,7 80 118 51 13,1 7,2 15 3,1 2575 194 195 7935 2173 Vuosi 1990 10,7 89 75 36 14,8 7,3 14 3,2 1735 82 140 543 1164 Vuosi 1991 10,5 86 122 52 15,9 7,0 15 3,5 3350 208 190 3655 2863 Vuosi 1992 10,2 83 69 30 14,9 7,3 187 12 2,8 1500 106 118 400 468 Vuosi 1993 9,5 80 111 64 13,7 7,0 150 16 2,6 1925 199 178 918 2133 Vuosi 1994 9,7 82 88 42 16,2 7,1 178 14 3,6 2000 259 150 1118 1823 Vuosi 1995 10,3 86 90 35 13,9 7,2 215 15 2,5 1978 84 142 534 741 Vuosi 1996 9,9 82 56 25 17,2 7,2 93 10 3,0 1485 239 103 156 408 Vuosi 1997 10,5 84 111 35 12,1 6,8 260 19 2,7 2950 50 190 375 386 Vuosi 1998 10,1 81 258 106 12,7 6,9 367 25 3,2 4500 83 338 1085 1240 Vuosi 1999 10,5 85 52 19 13,5 7,2 200 14 2,5 1435 152 91 255 485 Vuosi 2000 10,0 85 59 22 13,9 7,2 153 14 2,2 1445 164 121 265 593 Vuosi 2001 10,1 89 55 15,4 7,3 13 1505 109 120 130 321 Vuosi 2002 9,8 81 37 16,2 7,3 11 1103 138 86 170 210 Vuosi 2003 9,3 76 43 18,6 7,1 14 3168 590 98 111 142 Vuosi 2004 9,8 82 38 14,8 7,2 14 1720 138 106 208 220 Vuosi 2005 10,3 84 88 15,4 7,2 18 2558 213 170 264 535 Vuosi 2006 9,3 91 96 18,1 7,1 14 3053 228 149 858 438 Vuosi 2007 9,5 79 49 15,1 7,2 14 1670 177 109 119 258 Vuosi 2008 9,6 81 211 12,6 7,2 21 2620 61 278 664 703 Vuosi 2009 9,5 77 111 14,9 7,3 16 1808 144 164 288 390 Vuosi 2010 9,0 75 32 16,5 7,4 12 1375 193 99 145 392 Vuosi 2011 9,6 78 35 15,5 7,3 14 1850 194 86 244 699 Vuosi 2012 9,4 79 92 14,9 7,2 17 2500 365 163 420 1250 Vuosi 2013 9,7 80 56 14,7 7,4 17 1775 129 132 845 1310 Punkalaitumenjoen alajuoksulta otetaan näytteitä myös huhtikuussa tavoitteena selvittää kevätylivalumakaudella tapahtuvia vaihteluja. Huhtikuussa mitatut ravinnepitoisuudet olivatkin moninkertaisesti suurempia kuin toukokuussa mitatut pitoisuudet. Tilastojen mukaan fosforipitoisuus voi olla hajakuormituspiikkien aikana erittäin korkea. Erittäin niukoissa vesioloissa kuten lokakuussa 2002 Punkalaitumenjoen alajuoksun fosforipitoisuus (24 µg/l) on taas ollut lähellä luonnontasoa. Vuonna 2012 fosforipitoisuus vaihteli Punkalaitumenjoen alajuoksulla välillä 69-370 µg/l ja vuonna 2013 81-200 µg/l. Alajuoksun typpipitoisuus on ollut vuosina 1987-2013 keskimäärin noin 2370 µg/l ja fosforipitoisuus 152 µg/l (Taulukko 8.20). Punkalaitumenjoen typpitaso näyttää kohonneen pitemmällä aikavälillä (Kuva 8.19). Vaikka keskimääräinen fosforitaso on edelleen korkea, trendinä fosforipitoisuus näyttää laskeneen (Kuva 8.20). Tämä voi olla yhteydessä vähentyneeseen fosforilannoitukseen ja yleensäkin hajakuormituksen vähenemiseen valuma-alueella. Sameusarvojen vaihtelu on ollut voimakasta (Kuva 8.21).

11.03.80 28.04.81 13.05.82 08.11.83 09.05.85 04.03.87 23.05.88 31.10.89 26.02.91 07.05.92 05.10.93 28.02.95 24.04.96 13.08.97 04.03.99 24.02.00 15.05.01 21.08.02 22.10.03 01.03.05 18.04.06 22.08.07 24.02.09 18.05.10 19.10.11 23.04.13 72 Taulukko 8.20. Punkalaitumenjoen alajuoksun veden laadun keskiarvot (lopputalvi, huhti-, touko-, elo- ja lokakuu) vuosina 1987-2013 (n = 5/vuosi). Ylimääräisiä näytteitä ei ole huomioitu keskiarvoissa. As. VP3 Happi Kyll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn BHK 7 Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Al. entero Lämp.kolif Vuosi mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/lkpl/100 ml kpl/100 ml Vuosi 1987 10,8 86 88 40 13,5 7,2 14 2,9 1440 1200 62 130 80 597 196 Vuosi 1988 11,2 85 93 32 13,3 7,2 16 3,2 1780 1700 80 153 84 594 746 Vuosi 1989 9,9 84 138 61 14,7 7,3 15 2,7 2720 2135 111 196 97 1176 592 Vuosi 1990 10,7 89 73 28 15,5 7,3 13 2,7 1796 590 33 126 60 424 438 Vuosi 1991 10,3 85 152 56 15,5 7,0 16 2,9 2898 1800 78 191 82 4837 1352 Vuosi 1992 10,4 85 72 22 14,6 7,2 167 14 2,4 1906 1810 58 129 75 1356 858 Vuosi 1993 9,9 84 112 43 13,0 7,0 150 15 2,8 2300 1485 59 170 75 512 650 Vuosi 1994 9,6 82 108 48 12,7 7,0 198 15 2,9 1972 1005 65 173 80 1134 834 Vuosi 1995 9,6 81 100 45 12,4 7,1 215 15 2,0 1914 900 66 137 57 333 597 Vuosi 1996 10,3 85 96 24 15,8 7,2 93 12 2,5 2458 3500 57 133 97 159 246 Vuosi 1997 10,2 82 172 76 12,0 6,9 290 19 2,9 3440 1550 59 254 77 634 871 Vuosi 1998 9,8 81 255 124 12,2 7,0 325 21 2,9 3620 1290 57 306 73 727 808 Vuosi 1999 10,5 87 59 16 12,0 7,1 198 16 1,9 1830 935 57 114 20 68 206 Vuosi 2000 9,9 85 73 15 11,8 7,2 167 14 1,8 1760 1620 48 123 26 211 186 Vuosi 2001 10,1 86 62 26 13,3 7,3 170 14 1800 1112 40 119 25 4220 72 64 Vuosi 2002 11,2 89 47 21 13,8 7,4 160 14 1630 1036 40 99 22 3272 94 138 Vuosi 2003 10,5 81 38 17 20,8 7,2 97 13 4152 3403 148 105 28 2404 54 102 Vuosi 2004 10,1 83 45 14 14,4 7,1 166 17 2952 2260 37 107 28 3260 122 113 Vuosi 2005 10,5 83 146 53 13,4 7,2 312 16 2970 2120 96 211 55 8240 138 354 Vuosi 2006 10,0 83 137 79 15,5 7,1 193 15 3808 3042 178 203 46 7660 810 861 Vuosi 2007 9,8 82 54 19 13,6 7,2 234 15 1890 1300 23 114 45 4100 79 95 Vuosi 2008 9,8 81 121 34 7,2 473 20 2620 1730 32 188 76 7340 153 144 Vuosi 2009 10,1 82 48 22 15,0 7,6 226 13 1244 626 54 101 52 3400 62 89 Vuosi 2010 9,8 81 36 15 14,9 7,4 230 13 1632 980 27 87 44 2650 40 530 Vuosi 2011 10,1 79 75 31 13,6 7,2 304 17 2800 1984 31 142 73 4260 93 229 Vuosi 2012 10,0 83 83 27 13,7 7,3 220 16 2448 1548 54 160 80 5240 215 412 Vuosi 2013 10,2 81 62 20 13,3 7,3 185 17 2160 1270 44 132 63 4200 136 250 Keskiarvo 10,2 83 94 37 14,0 7,2 217 15 2,6 2368 1627 63 152 60 4634 549 443 µg/l 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 KOK N µg/l Lin. (KOK N µg/l) Punkalaitumenjoki VP3, typpipitoisuudet 1980-2013 0 Kuva 8.19. Punkalaitumen alajuoksun veden typpipitoisuuksien kehitys vuosina 1980-2013.

11.03.80 28.04.81 13.05.82 08.11.83 09.05.85 04.03.87 23.05.88 31.10.89 26.02.91 07.05.92 05.10.93 28.02.95 24.04.96 13.08.97 04.03.99 24.02.00 15.05.01 21.08.02 22.10.03 01.03.05 18.04.06 22.08.07 24.02.09 18.05.10 19.10.11 23.04.13 11.03.80 28.04.81 13.05.82 08.11.83 09.05.85 04.03.87 23.05.88 31.10.89 26.02.91 07.05.92 05.10.93 28.02.95 24.04.96 13.08.97 04.03.99 24.02.00 15.05.01 21.08.02 22.10.03 01.03.05 18.04.06 22.08.07 24.02.09 18.05.10 19.10.11 23.04.13 73 µg/l Punkalaitumenjoki VP3, fosforipitoisuudet 1980-2013 800 700 600 KOK.P µg/l Lin. (KOK.P µg/l) 500 400 300 200 100 0 Kuva 8.20. Punkalaitumen alajuoksun veden fosforipitoisuuksien kehitys vuosina 1980-2013. µg/l Punkalaitumenjoki VP3, sameusarvot 1980-2013 500 450 400 Sameus FTU Lin. (Sameus FTU) 350 300 250 200 150 100 50 0 Kuva 8.21. Punkalaitumen alajuoksun veden sameusarvojen kehitys vuosina 1980-2013. 9. HAJAKUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT Loimijoen vesistöalue on voimakkaimmin hajakuormitettu vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalueella peltojen valuma-alueosuuden ollessa lähes 40 %. Erityisesti Forssan ja Huittisten välinen osuus on voimaperäisesti viljeltyä. Hajakuormituksen luonteeseen kuuluu voimakas sekä vuodenajoittainen että vuosien välinen vaihtelu. Erityisesti sulamiskaudella ja sateisina kausina hajakuormitus moninkertaistuu. Myös talven sääoloilla on merkitystä runsasvetisten lauhojen jaksojen lisätessä hajakuormitusta. Suuren ja nopean vaihtelun takia hajakuormituksen tarkka arvioiminen edellyttää tiheää ja oikein painottuvaa näytteenottoa. Luotettavimpia kuormituslukuja ovat tutkimusajankohtien pitoisuudet ja niiden mukaan lasketut hetkelliset ainevirtaamat. Nekin paljastavat suuren vuosittaisen ja vuodenajoittaisen vaihtelun.

74 Loimijoen alajuoksun veden laadun seuranta on lähes kuukausittaista, mutta senkin puitteissa sattumalla on vaikutusta hajakuormituspiikit huomioiden. Esitetyt ainevirtaamat ovat siten vain suuntaaantavia, mutta ne kertovat ongelmien aiheutuvan koko joen kannalta tällä hetkellä suurelta osin hajakuormituksesta. Sen sijaan joen yläjuoksulla Forssan alapuolella jätevedet ovat suuressa roolissa. Pienillä virtaamilla vaikutukset ulottuvat myös alemmaksi. Loimijoen ja sen sivujokien typpipitoisuus on ollut viime vuosina moninkertainen luonnontilaan verrattuna. Joen alajuoksun aseman L15 keskimääräinen typpipitoisuus on aikavälin 1991-2013 mukaan laskettuna noin 2820 µg/l ja fosforipitoisuus noin 145 µg/l. Typpitaso on siten noin 5-kertainen ja fosforitaso jopa yli 10-kertainen puhtaisiin jokivesiin verrattuna. Loimijokeen johdettiin vuonna 2012 typpeä keskimäärin 910 kg/d ja fosforia 15,3 kg/d. Vuonna 2013 typpikuormitus oli yhteensä 884 kg/d ja fosforikuormitus 7,7 kg/d. Pistemäinen typpikuormitus muodosti vuositasolla alajuoksun typpivirtaamasta vuonna 2012 noin 9 % ja vuonna 2013 13 % (v. 2010 15 %, v. 2011 8 %) (Taulukko 9.1). Suurimmillaan jätevesien osuus on ollut joinakin vuosina ajoin laskennallisesti jopa suurempi kuin joen ainevirtaama, mutta laskelma ei huomioi loppukesän pienillä virtaamilla (vesi tällöin myös lämmintä) tapahtuvaa typen poistumaa luonnollisen denitrifikaation kautta. Jätevesikuormituksen osuus Loimijoen fosforivirtaamasta oli vuonna 2012 noin 2,7 % ja vuonna 2013 2,0 % (Taulukko 9.2). Osuus on vaihdellut viime vuosina välillä 1-4 %. Fosforikuorman osuus Loimijoen fosforimäärästä on sidoksissa virtaaman (laimennusolot) ohella valumatilanteeseen kytkeytyvään hajakuormitukseen. Vuonna 2012 jätevesien osuus fosforivirtaamasta oli suurimmillaan helmikuussa ja loppukesän pienillä virtaamilla hajakuormituksen oltua tällöin pienimmillään. On kuitenkin otettava huomioon, että osa fosforista voi pidättyä kasvillisuuteen tai sedimentoitua, mitä laskelma ei huomioi. Myös jätevesien aiheuttama typpikuormitus oli samaan aikaan suurimmillaan sekä lisäksi joulukuussa. Vuonna 2013 jätevesien osuus fosforiainevirtaamasta keskittyi pääosin kesän ajalle. Jätevesien typpikuormitus jakaantui tasaisemmin koko vuodelle painottuen kuitenkin kesän alivirtaamakaudelle. Valuma-aluetta (3140 km 2 ) kohti Loimijoen typpihuuhtoutuma oli vuonna 2012 noin 1175 kg N/km 2 /a (ilman jätevesiä 1069 kg/km 2 /a) ja fosforihuuhtoutuma 64,7 kg P/km 2 /a (ilman jätevesiä 62,9 kg/km 2 /a). Vuonna 2013 typpihuuhtoutuma oli vastaavasti noin 784 kg N/km 2 /a (ilman jätevesiä 681 kg/km 2 /a) ja fosforihuuhtoutuma 45,7 kg P/km 2 /a (ilman jätevesiä 44,8 kg/km 2 /a). Luonnontilaisten huuhtoutumien ollessa luokkaa 150-250 kg N/km 2 /a ja 5-10 kg P/km 2 /a voidaan todeta, että Loimijoen typpihuuhtouma on vuosien 1998-2013 tulosten mukaan 4-8 kertainen ja fosforihuuhtoutuma 5-13 kertainen luonnontasoon verrattuna. Tilanne joen alajuoksulla ennen Kokemäenjokea ei muutu tästä suuresti, vaikka jätevedet poistettaisiin kokonaan.

75 Taulukko 9.1. Loimijoen typpivirtaamat vuosina 2012 ja 2013. Kuukausivirtaamina on käytetty koko Loimijoelle (valuma-alue 3140 km 2 ) Maurialankosken (2652 km 2 ) mukaan laskettuja virtaamia eli mukana ovat myös Loimijoen alaosa + Punkalaitumenjoki. Pitoisuudet ovat asemalta L15. Vuodelta 2013 huhtikuun pitoisuus on laskettu kahden havaintokerran keskiarvona. Kokonaistyppivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 2012 Virt. Q Kok.N Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 38,5 3000 1664 910 7408 9982 9,1 % 74,2 % 16,7 % Helmikuu 14,7 2900 636 910 2142 3687 24,7 % 58,1 % 17,2 % Maaliskuu 62,1 2700 2684 910 10899 14493 6,3 % 75,2 % 18,5 % Huhtikuu 62,3 3200 2692 910 13628 17230 5,3 % 79,1 % 15,6 % Toukokuu 29,0 1900 1253 910 2598 4761 19,1 % 54,6 % 26,3 % Kesäkuu 15,1 5900 652 910 6135 7697 11,8 % 79,7 % 8,5 % Heinäkuu 9,9 3700 426 910 1814 3149 28,9 % 57,6 % 13,5 % Elokuu 8,5 2100 365 910 259 1534 59,3 % 16,9 % 23,8 % Syyskuu 16,9 Lokakuu 74,8 5300 3231 910 30105 34245 2,7 % 87,9 % 9,4 % Marraskuu 45,6 2900 1971 910 8550 11431 8,0 % 74,8 % 17,2 % Joulukuu 15,0 2300 648 910 1423 2981 30,5 % 47,7 % 21,7 % Keskiarvo 32,7 3264 1475 910 7724 10108 9,0 % 76,4 % 14,6 % Kokonaistyppivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 2013 Virt. Q Kok.N Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 29,5 4000 1275 884 8039 10198 8,7 % 78,8 % 12,5 % Helmikuu 13,5 2200 585 884 1104 2572 34,4 % 42,9 % 22,7 % Maaliskuu 12,2 2400 527 884 1119 2530 34,9 % 44,2 % 20,8 % Huhtikuu 86,8 3950 3751 884 25000 29636 3,0 % 84,4 % 12,7 % Toukokuu 25,0 2200 1081 884 2792 4757 18,6 % 58,7 % 22,7 % Kesäkuu 7,8 3000 337 884 802 2023 43,7 % 39,6 % 16,7 % Heinäkuu 5,9 2200 254 884-19 1119 79,0 % -1,7 % 22,7 % Elokuu 7,7 2500 332 884 444 1660 53,2 % 26,8 % 20,0 % Syyskuu 4,6 Lokakuu 15,4 2200 665 884 1378 2927 30,2 % 47,1 % 22,7 % Marraskuu 42,4 Joulukuu 40,1 2900 1730 884 7422 10037 8,8 % 74,0 % 17,2 % Keskiarvo 24,3 2755 1054 884 4808 6746 13,1 % 71,3 % 15,6 %

76 Taulukko 9.2. Loimijoen fosforivirtaamat vuosina 2012 ja 2013. Kuukausivirtaamina on käytetty koko Loimijoelle (valuma-alue 3140 km 2 ) Maurialankosken (2652 km 2 ) mukaan laskettuja virtaamia eli mukana ovat myös Loimijoen alaosa + Punkalaitumenjoki. Pitoisuudet ovat asemalta L15. Vuodelta 2013 huhtikuun pitoisuus on laskettu kahden havaintokerran keskiarvona. Kokonaisfosforivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 2012 Virt. Q Kok.P Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 38,5 160 67 15,3 451 532 2,9 % 84,6 % 12,5 % Helmikuu 14,7 66 25 15,3 43 84 18,2 % 51,5 % 30,3 % Maaliskuu 62,1 71 107 15,3 258 381 4,0 % 67,8 % 28,2 % Huhtikuu 62,3 130 108 15,3 577 700 2,2 % 82,4 % 15,4 % Toukokuu 29,0 83 50 15,3 143 208 7,4 % 68,5 % 24,1 % Kesäkuu 15,1 76 26 15,3 58 99 15,4 % 58,3 % 26,3 % Heinäkuu 9,9 79 17 15,3 35 67 22,8 % 51,9 % 25,3 % Elokuu 8,5 140 15 15,3 72 102 15,0 % 70,8 % 14,3 % Syyskuu 16,9 Lokakuu 74,8 400 129 15,3 2440 2585 0,6 % 94,4 % 5,0 % Marraskuu 45,6 310 79 15,3 1128 1222 1,3 % 92,3 % 6,5 % Joulukuu 15,0 110 26 15,3 101,3 143 10,7 % 71,1 % 18,2 % Keskiarvo 32,7 148 59,0 15,3 482 557 2,7 % 86,7 % 10,6 % Kokonaisfosforivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 2013 Virt. Q Kok.P Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 29,5 170 51 7,7 375 433 1,8 % 86,5 % 11,8 % Helmikuu 13,5 76 23 7,7 58 89 8,7 % 65,0 % 26,3 % Maaliskuu 12,2 76 21 7,7 51 80 9,6 % 64,1 % 26,3 % Huhtikuu 86,8 195 150 7,7 1305 1463 0,5 % 89,2 % 10,3 % Toukokuu 25,0 220 43 7,7 425 476 1,6 % 89,3 % 9,1 % Kesäkuu 7,8 41 13 7,7 6 28 27,8 % 23,4 % 48,8 % Heinäkuu 5,9 23 10 7,7-6 12 65,8 % -52,8 % 87,0 % Elokuu 7,7 24 13 7,7-5 16 48,3 % -31,6 % 83,3 % Syyskuu 4,6 Lokakuu 15,4 41 27 7,7 20 55 14,1 % 37,1 % 48,8 % Marraskuu 42,4 Joulukuu 40,1 370 69 7,7 1204 1281 0,6 % 94,0 % 5,4 % Keskiarvo 24,3 124 42,2 7,7 343 393 2,0 % 87,3 % 10,7 % Vuositasolla tapahtuvat ravinnevirtaamien vaihtelut (Taulukko 9.3) ovat seurausta ensisijaisesti valumien ja niihin liittyvät hajakuormituksen määrän vaihtelusta. Vuoden sisällä jätevesien osuus esim. fosforivirtaamasta vaihtelee suuresti valumatilanteen mukaan. Loppukesällä jätevesien osuus vesistöä rehevöittävästä fosforivirtaamasta on pienempien virtaamien aikana ajoin suuri (Taulukko 9.4), vaikka vuositasolla osuus jääkin pieneksi.

77 Taulukko 9.3. Loimijoen keskimääräiset ainevirtaamat vuosina 1991-2013. Vuosi- Virtaama Q Pitoisuudet Ainevirtaamat Keskiarvot m3/s N µg/l P µg/l N kg/d P kg/d 1991 *) 26,0 3270 220 7450 500 1992 *) 28,0 2550 140 7612 370 1993 *) 18,0 2000 130 3580 220 1994 *) 22,0 2200 180 4170 346 1995 *) 28,0 2140 122 5187 296 1996 *) 21,0 2270 115 5400 273 1997 *) 20,5 2680 153 5311 304 1998 *) 26,4 3100 180 7267 424 1999 **) 29,2 2290 107 7018 351 2000 **) 37,8 2711 158 11444 662 2001 **) 24,4 2390 152 6020 382 2002 **) 18,1 2346 116 5323 276 2003 **) 11,7 3733 143 5526 187 2004 **) 28,9 2978 128 8137 362 2005 **) 26,5 2850 159 7675 449 2006 **) 26,8 3021 150 9222 556 2007 **) 23,6 3739 191 8156 523 2008 **) 38,4 2796 213 10319 911 2009 **) 15,6 2193 116 3202 180 2010 **) 19,7 3039 108 5791 211 2011 **) 27,6 3458 130 9666 468 2012 **) 32,7 3264 148 10108 557 2013 **) 24,3 2755 124 6746 393 Keskiarvo 25,0 2773 147 6971 400 *) Virtaamana käytetty Maurilankosken virtaamia (valuma-alue 2652 km 2 ). **) Virtaama laskettu koko Loimijoelle (valuma-alue 3140 km 2 ). Taulukko 9.4. Jätevesien osuus fosforivirtaamasta elokuussa 2000-luvun aikana. Elokuu Jätevesien Vuosi Alue MQ m 3 /s osuus % vuosi 2000 Koko Loimijoki 21,3 4 vuosi 2001 Koko Loimijoki 3,8 51 vuosi 2002 Koko Loimijoki 6,6 20 vuosi 2003 Koko Loimijoki 4,3 37 vuosi 2004 Koko Loimijoki 26 4 vuosi 2005 Koko Loimijoki 32 2 vuosi 2006 Koko Loimijoki 2,7 100 vuosi 2007 Koko Loimijoki 7,2 9 vuosi 2008 Koko Loimijoki 12,6 4 vuosi 2009 Koko Loimijoki 5,3 27 vuosi 2010 Koko Loimijoki 4,1 28 vuosi 2011 Koko Loimijoki 9,0 7 vuosi 2012 Koko Loimijoki 8,5 15 vuosi 2013 Koko Loimijoki 7,7 48

78 Vuonna 2012 jätevesien osuus typpivirtaamasta oli suurimmillaan helmikuussa, kesän aikana sekä joulukuussa virtaamien oltua vähäisempiä (Kuva 9.1). Vuonna 2013 jätevesien typpikuormitus jakaantui tasaisemmin koko vuodelle painottuen kuitenkin kesäajalle, jolloin virtaamat olivat pieniä. Loimijoen fosforivirtaamasta jätevesien sisältämän fosforin määrä jäi pienemmäksi (Kuva 9.2) kuin typellä. Käytännössä fosforikuormituksella ei ole joen alaosalla suurempaa merkitystä ennen kuin hajakuormitusta saadaan merkittävästi vähennettyä. Paikallisesti jätevedet lisäävät jokialueen rehevyyttä Forssan alapuolella ajoin tuntuvastikin. Kuva 9.1. Loimijoen kuukausittaiset typpivirtaamat ja typpipitoisuudet vuosina 2012 ja 2013.

79 Kuva 9.2. Loimijoen kuukausittaiset fosforivirtaamat ja fosforipitoisuudet vuosina 2012 ja 2013. 10. YHTEENVETO Loimijoen yhteistarkkailu kattaa jokialueella sijaitsevien kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden vesistötarkkailuvelvoitteet. Teollisuudesta vain osa on mukana yhteistarkkailussa. Forssassa sijaitsevalla Envitech-alueella on oma vesistötarkkailunsa samoin Loimijoen alueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla sekä Huittisten kaivoksella ja käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla.

80 Tarkkailun yhteydessä saadaan myös yleishyödyllistä tietoa hajakuormituksesta, jolla on suuri merkitys veden laadun määräytymiseen etenkin joen keski- ja alaosalla. Kaikki seurannassa olevat sivuuomat ovat voimakkaasti hajakuormitettuja. Loimijoen virtaamat vaihtelevat sääolojen mukaan. Niillä on merkittävä vaikutus veden laatuun joen yläjuoksulla Forssan jätevesien laimenemisen kannalta. Jokioisten alapuolella virtaamatilanteella on suuri merkitys hajakuormituksen määrään ja edelleen veden laatuun etenkin sameuden ja ravinnepitoisuuksien osalta. Myös veden hygieeninen laatu vaihtelee valumatilanteiden mukaan. Loimijoen alueella Jokioisissa satoi vuonna 2012 selvästi keskimääräistä enemmän. Joen yläjuoksulla keskivirtaama oli 134 % vuosien 1991-2000 keskitasosta ja alajuoksulla 114 % edellä mainitusta tasosta. Suurimmillaan virtaamat olivat edellissyksyn sateiden jäljiltä tammikuussa ja keväällä. Alajuoksulla todettiin lisäksi voimakas virtaamahuippu lokakuussa. Pienimmät virtaamat (1,2 m 3 /s) ajoittuivat elokuulle. Vuonna 2013 virtaamat jäivät hieman pitkänajan keskiarvoa pienemmiksi. Virtaamat olivat alkutalvella keskimääräistä tasoa runsaampia, mutta hiipuivat kevään mittaan. Pienimmillään virtaamat olivat 1,2-1,5 m 3 /s heinäkuun lopulta lokakuun alkuun ja runsastuivat vasta loppuvuodesta. Vesistöä rehevöittävän fosforin osalta suurimmat pistemäiset fosforikuormittajat olivat Loimijoen yläjuoksulla sijaitseva Forssan kaupunki (v. 2012 6,9 kg/d, v. 2013 4,4 kg/d), Jokioisilla sijaitseva Genencor International Oy:n entsyymitehdas (0,33 kg/d ja 0,57 kg/d), joen keskiosalla sijaitseva Loimaan kaupunki (6,0 kg/d ja 1,1 kg/d) sekä alajuoksulla sijaitseva Huittisten kaupunki (0,98 kg/d ja 0,83 kg/d). Näiden osuus (14,2 kg/d ja 4,4 kg/d) pistemäisestä fosforikuormasta (v. 2012 15,3 kg/d ja v. 2013 7,7 kg/d) oli vuonna 2012 93 % ja vuonna 2013 57 %. Typpeä tuli eniten Forssasta (610 kg/d ja 640 kg/d) ja Loimaalta (180 kg/d ja 130 kg/d). Myös Jokioisten kunnan typpikuormitus erottuu alivirtaaman aikaan. Muiden kuormittajien typpikuorma ei näkynyt selvänä Loimijoen pintaveden laadussa. Vesistökuormituksen kokonaistasossa ei ole tapahtunut viime vuosina merkittävää muutosta lukuun ottamatta typpikuormitusta, joka on lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana huomattavasti. Paikallisesti Genencor International Oy:n tehtaan kuormitus on jäänyt viime vuosina (v. 2009-2013) selvästi aiempaa alhaisemmaksi. Loimijokeen kohdistuvan jätevesikuorman osuus joen ravinnevirtaamista oli vuositasolla typen osalta vuonna 2012 noin 9 % ja fosforin osalta noin 2,7 %, ja vastaavasti vuonna 2013 typen osalta 13 % ja fosforin osalta 2 %, eli pelkästään jätevesikuorman vähentämisellä Loimijoen veden laatua ei enää paljoa paranneta. Puhdistamoiden toimintatehokkuuden säilyttämiseen täytyy silti kiinnittää huomiota vesistössä happea kuluttava orgaaninen BHK-kuormitus mukaan lukien. Pienten virtaamien aikana jätevesien osuus luonnollisesti kasvaa nytkin ja hajakuormitushuippuina se pienenee eli ajalliset vaihtelut ovat suuria. Vaikka jätevedet aiheuttavat vesistössä edelleen muutoksia, pitemmällä aikavälillä jätevesikuormitus väheni huomattavasti 1970-luvun alusta 1990-luvun puoliväliin mennessä, mikä on näkynyt erityisesti joen yläosan tilassa mm. happitilanteen paranemisena. Orgaaninen happea kuluttava kuormitus on pienentynyt jopa 95 % ja fosforikuormitus 90 %. Typpikuormituksen lasku on jäänyt vähäiseksi; neljän viime vuoden aikana suunta on ollut jopa selvästi ylöspäin. Joka tapauksessa jätevesillä on edelleen vaikutusta vesistön tilaan. Happiongelmia ei kuitenkaan ole pitkään aikaan normaalioloissa esiintynyt, joten veden laatu täyttää lohikalojenkin vaateet. Tätä on

81 hyödynnetty jätevesihaittojen kompensoinnissa hyvää tulosta tuottaneilla kirjolohi-istutuksilla. Syvemmillä alueilla, kuten Loimijoen alaosalla (as. L17), pohjalla voi esiintyä hapen kulumista. Veden laatu on parhaimmillaan joen yläosassa ennen Forssaa tyydyttävä. Tälle alueella ei kohdistu jätevesikuormitusta ja hajakuormitus on vähäisempää kuin alempana. Forssan puhdistamon yläpuolisella asemalla L1A on mukana hajakuormitusta sekä Forssan keskusta-alueen hulevesiä. Forssan kaupungin jätevedet aiheuttivat Forssan ja Jokioisten välisellä alueella aiempaan tapaan veden laadun heikkenemistä, mikä näkyi veden laadussa mm. sähkönjohtavuuden, typpi- ja fosforipitoisuuksien nousuna sekä hygieenisenä likaantumisena. Välittömiä happiongelmia ei Forssan ja Jokioisten välillä todettu. Elokuun lopulla happikyllästeisyys tosin oli alhainen Jokioisten yläpuolelta Loimaalle saakka (v. 2012 41-43 %, v. 2012 30-36 %). Tilanne paranee tästä säännöllisesti Loimaan koskissa tapahtuvan hapettumisen ansiosta. Forssasta tulevan ravinnekuormituksen vaikutukset ulottuvat Jokioisillekin, missä jokeen tulee lisäkuormaa sekä hajakuormituksen että jätevesien takia. Vaikka Genencor International Oy:n tehtaan fosforikuormitus on selvästi vähentynyt viime vuosina, on vesillä edelleen rehevöittävää vaikutusta etenkin pienten virtaamien aikaan. Vaikka hapen suhteen vaikutukset ovat normaalioloissa vähentyneet, jäteveden käsittelyssä esiintyvien häiriöiden yhteydessä ongelmia voi esiintyä. Onneksi ne ovat kuitenkin olleet viime vuosina vähissä. Suurimmat happiongelmat ovat esiintyneet jo 1970-luvulla. Typpitasoon Jokioisten alueen paikallisen kuormituksen vaikutus jää vähäiseksi, vaikkakin alivirtaamalla laskennallinen vaikutus on havaittava. Loimijoen keskiosalla Ypäjän alueella veden laatu määräytyy hyvin pitkälle jo puhdistamon yläpuolella eli merkittäviä paikallisia vaikutuksia ei esiintynyt. Seuraava suurempi kuormittaja on Loimaan kaupunki, jonka jätevedet aiheuttavat mm. sähkönjohtavuuden ja typpitason nousua sekä ajoin hygieenistä likaantumista (esiintyy myös yläpuolella). Fosforipitoisuuksiin kuormituksella ei ole ollut laskennallisesti normaaleilla virtaamilla juurikaan vaikutusta. Vuonna 2012 Loimaan kaupungin fosforikuormitus oli kuitenkin poikkeuksellisen suurta (6,0 kg/d), millä oli laskennallisesti merkittävä vaikutus pitoisuusnousuun loppuvuoden osalta. Loimaan kaupunkia alempana sijaitsevien kuormittajien paikalliset jätevesivaikutukset jäivät vähäisiksi peittyen hajakuormituksen sekä ylempää tulleen kuormituksen alle. Loimijoen alajuoksua kuormittavan Huittisten kaupungin jätevedet sekoittuvat siksi hyvin Loimijoen virtaamiin, ettei niiden vaikutusta voitu yksilöidä aseman L17 pintavedestä, mihin myös Punkalaitumenjoen vedet vaikuttavat. Alusvedessä oli havaittavissa talvella 2012 merkkejä asemaa L15 selvemmästä likaantumisesta, kun taas kesällä 2013 alusveden kohonneet ammonium-, fosfori- ja rautapitoisuudet johtuivat pikemminkin sisäisestä kuormituksesta. Loimijoen typpi- ja fosforipitoisuuksien kannalta merkittävin kuormitustekijä on hajakuormitus. Valumahuippujen aikana Loimijokeen valuvat vedet ovat savisia aiheuttaen samentumista ja ravinnepitoisuuksien nousua. Voimakkaimpien eroosiohuippujen aikana samentumista todetaan jo Forssan kaupungin alueella. Hajakuormituksen merkitys kasvaa Forssan alapuolella ollen suuri jo Jokioisten alueella, missä jokeen laskee voimakkaasti hajakuormitettu Jänhijoki. Suurimmillaan hajakuormituksen vaikutus on alajuoksulla. Tilanne vaihtelee kuitenkin nopeasti, joten kahden peräkkäisen vuoden vertailu on vaikeaa ja osin turhaakin. Oleellisempaa on tarkastella kehitystä pitemmissä periodeissa. Loimijoen ravinnepitoisuudet ovat alhaisimmillaankin 3-4-kertaisia puhtaisiin jokivesiin verrattuna. Tavanomaisempaa on, että ero on vieläkin suurempi. Pahimmillaan fosforipitoisuus on noin 15-20

82 kertainen ja typpipitoisuus 10-15 kertainen luonnontasoon (kok.n 400-600 µg/l ja Kok.P 10-20 µg/l) nähden. Kerran kuukaudessa tutkittavalla asemalla L15 typpitason maksimi oli vuonna 2012 kesäkuussa 5900 µg/l ja lokakuussa typpeä todettiin lähes yhtä paljon (5300 µg/l). Fosforipitoisuus oli enimmillään lokakuussa 2012 jopa 400 µg/l. Vuonna 2013 pitoisuushuiput jäivät pienemmiksi (huhtikuussa 4400 µg N/l, 210 µg P/l). Ravinnepitoisuuksien perusteella Loimijoen veden ekologisen luokittelun mukainen fysikaalis-kemiallinen tila on joen yläosalla luokiteltu tyydyttäväksi. Alaosalla Loimijoen tila heikkenee välttäväksi lisääntyneen fosforipitoisuuden myötä. Loimijoen hygieeninen veden laatu on usein sekä talvisin että ylivalumien aikana välttävä tai huono. Loimijokeen tulee bakteerikuormitusta jo joen yläosan valuma-alueelta ja/tai Forssan kaupunkialueen kohdalta hajakuormituksen ja hulevesien myötä. Tilanne vaihtelee paljon, mutta yleisesti todettuna uimakelpoisen veden ylittäneitä bakteeritiheyksiä todettiin varsinkin Forssan ja Loimaan välisellä alueella. Uimisen kannalta oleellisinta aikaa ovat kesäkuukaudet. Alajuoksullakin esiintyy koko ajan ainakin pieniä määriä suolistoperäisiä bakteereja eikä tilannetta voida ennakoida etukäteen. Myös veden sameus ja joskus levätkin rajaavat uimamahdollisuuksia. Mainitut seikat huomioiden Loimijoen vesi on parhaimmillaankin vain välttävää uimavettä. Veden hygieenisyydessä tulee esiintymään häiriöitä jatkossakin, koska Loimijokeen johdetaan kunnallisia jätevesiä ja ulosteperäistä kuormitusta tulee jokeen myös hajakuormituksen piiristä. Loimijoen sivujokien (Jänhijoki, Koenjoki, Niinijoki, Palojoki ja Punkalaitumenjoki) veden laatu on vain välttävä tai huono. Näiden sivujokien ekologinen tila on luokiteltu Jänhijokea (tyydyttävä) lukuun ottamatta välttäväksi erittäin korkean fosforipitoisuuden vuoksi. Etenkin valumahuippujen aikana tilanne huononee. Paikallisen jätevesikuormituksen vaikutukset jäivät Koenjoessa ja Punkalaitumenjoessa vähäisiksi, mutta niitä oli kuitenkin havaittavissa. Koenjokeen Aronojan kautta johdettava Humppilan jätevesikuormitus loppui elokuussa 2011, minkä seurauksena sähkönjohtavuus ja ammoniumtyppipitoisuus laskivat näissä joissa. Aronojan veden laatu oli kuitenkin edellisvuosien tapaan kuormittunut jo Humppilan kunnan yläpuolella. Toukokuussa 2012 Aronojaan pumpattiin Humppilan puhdistamolta kertaluonteisesti jätevesiä puhdistamotoiminnan loppumiseen liittyen. Jätevesien vaikutuksesta veden sähkönjohtavuus, ravinnepitoisuudet sekä lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä olivat hetkellisesti huomattavan korkeat. Punkalaitumenjoessa on ollut havaittavissa pitemmällä aikavälillä typpitason nousua, mutta fosforin suhteen suunta on ollut jopa laskeva. Humusta on eniten Palojoessa, jonka latvoilla sijaitsee soita turvetuotantoalueet mukaan lukien. Jänhijokeen ja Niinijokeen ei kohdistu pistemäistä jätevesikuormitusta, mutta niidenkin veden laatu oli hajakuormituksen takia keskimäärin vain välttävä/huono. Niinijoen latvoilla harjoitetaan maatalouden ohella myös turvetuotantoa. Pyhäjärven luusuasta alkunsa saavan Loimijoen ekologinen tila on joen yläosalla luokiteltu Pyhäjärven tavoin tyydyttäväksi. Alaosalla ekologinen tila heikkenee suuremman fosforipitoisuuden vuoksi välttäväksi. Loimijoen ravinnetaso on erittäin rehevien vesien luokassa ja pysyy hajakuormituksen takia korkeana myös tulevaisuudessa. Pintaveden happitilanne pysyy nykyisellä kuormitustasolla läpi vuoden vähintään tyydyttävänä ja suuren osan vuotta hyvänä. Häiriötilanteissa happiongelmiakin voi esiintyä kuten elokuussa 2011. Koska kunnallisten jätevesien sekä Genencor International Oy:n sokeritehtaan jätevesien käsittelyssä on saavutettu keskimäärin yli 90 % puhdistustehot, suurta ja samalla koko Loimijoen kannalta oleellista parannusta nykytilanteeseen ei ole odotettavissa. Forssan alueella on kuitenkin ollut merkkejä typpikuormituksen kasvusta puhdistamon tulokuormituksen voimakkaan kasvun takia. Muutoin puh-

83 distamoilla kyse on ensisijaisesti hienosäädöstä ja toimintatehokkuuden ylläpidosta. Hajakuormitusta voitaneen vielä vähentää pidemmällä aikavälillä, mutta toistaiseksi hajakuormituksen vähentämisen tuloksellisuudesta ei voida esittää selkeästi osoitettavia, suuruusluokaltaan merkittäviä ja pysyviä vaikutuksia. Loimijoki tulee siis valitettavasti säilymään lähitulevaisuudessakin savisameana ja runsasravinteisena jokivesistönä. Happitilanteen elpyminen ja jätevesikuormituksen pysyminen nykyisellä tasolla mahdollistavat kuitenkin joen osittaisen virkistyskäytön. Muun muassa virkistyskalastukselle tarjoutuu paremmat mahdollisuudet kuin ennen kuormituksen laskua nykytasolle happitilanteen pysyessä hyvänä. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Vesistötutkija, FM Minja Mattila Hyväksynyt: Vesiosastonjohtaja Jukka Lammentausta VIITTEET Aroviita J., Hellsten S., Jyväsjärvi J., Järvenpää L., Järvinen M., Karjalainen S.M., Kauppila P., Keto A., Kuoppala M., Manni K., Mannio J., Mitikka S., Olin M., Perus J., Pilke A., Rask M., Riihimäki J., Ruuskanen A., Siimes K., Sutela T., Vehanen T. & Vuori K-M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöhallinnon ohjeita 7. www.ymparisto.fi/julkaisut. 144 s. Eloranta, P. 2014. Loimijoen yhteistarkkailu 2013. Perifytontarkkailun tutkimusten tulokset. Pertti Eloranta 1.3.2014. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 696, 8 s + liitteet. Valkama 2011. Loimijoen yhteistarkkailu. Pohjaeläimistö ja sedimentin metallipitoisuudet 2011. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Julkaisu 678, 28 s + liitteet.

84 JAKELU Forssan vesihuoltolaitos Forssan kaupunki, ympäristölautakunta Genencor International Oy, Jokioinen Pintos Oy, Jokioinen Jokioisten kunta, ympäristölautakunta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto Loimaan kaupunki, vesihuoltoliikelaitos Loimaan kaupunki, tekninen ja ympäristöpalvelukeskus Huittisten kaupunki, tekninen lautakunta Huittisten kaupunki, ympäristölautakunta Huittisten seudun terveydenhuollon ky./terveysvalvonta Humppilan kunta, ympäristölautakunta Lounais-Suomen Putki Oy, Loimaa Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut, SOTESI Punkalaitumen kunta, tekninen toimisto Liedon kunta/ympäristönterveydenhuolto, Loimaan toimipiste Hämeen ELY-keskus, kirjaamo (kirjaamo.hame@ely-keskus.fi) Hämeen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue 2 kpl Hämeen ELY-keskus, Kalatalousyksikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus, kirjaamo ja kirjasto Varsinais-Suomen ELY-keskus, kirjaamo (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalousyksikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus/Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus/Heli Perttula (heli.perttula@ely-keskus.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus/Asko Sydänoja Varsinais-Suomen ELY-keskus/Asko Sydänoja (asko.sydanoja@ely-keskus.fi) Hämeen liitto Pirkanmaan liitto Satakuntaliitto Pro Agria Etelä-Suomi, Häme Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys, Forssa Kokemäenjoen - Loimijoen kalastusalue Helsingin yliopisto, kirjasto/vapaakappaletoimisto 6 kpl

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 7.3.2012 LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 10:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 1,0 11,6 82 13 7,8 6,7 1400 680 30 35 0 0 9.5.2012 LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 9:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 140; 1.0 9,6 9,7 85 20 7,4 7,1 1500 750 9 43 7 5 28.8.2012 LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 09:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 16,3 8,0 81 22 7,1 7,2 630 5,0 17 41 46 ~190 3.10.2012 LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 14:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 11,4 9,4 86 26 7,6 7,1 850 150 <5 54 35 25 10.1.2012 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 09:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12,9 89 44 19 8,2 7,2 240 18 1400 660 21 54 19 2700 ~15 ~26 7.3.2012 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 10:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,2 11,0 75 13 3,8 8,1 6,7 260 25 1400 680 25 36 13 1600 9 28 12.4.2012 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 09:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,3 10,0 73 21 11 8,5 6,6 240 21 1900 1100 20 50 14 1800 ~20 ~45 9.5.2012 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 9:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 140; 1.0 9,5 9,9 87 24 20 7,6 7,0 220 21 1500 740 19 48 9 1800 ~20 ~5 19.6.2012 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 09:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 17,0 7,1 74 25 18 7,7 7,0 210 18 1000 330 39 46 9 1500 110 350 9,4 28.8.2012 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 08:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 16,5 7,3 75 26 16 7,6 7,2 180 15 660 18 26 47 13 1700 150 580 8,3 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 3.10.2012 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 13:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 11,4 8,8 81 30 13 8,5 7,1 220 16 920 150 33 63 21 1600 ~820 ~5600 10.1.2012 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 09:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,2 12,5 86 43 18 9,0 7,2 17 1800 650 440 57 18 2600 250 1200 LYJ 7.3.2012 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 10:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 11,3 77 13 7,0 10,2 6,9 25 2700 680 1100 46 14 1600 420 4000 12.4.2012 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 09:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,3 9,9 72 22 14 9,8 6,7 22 2700 1100 660 69 17 1900 700 1400 9.5.2012 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 9:55; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 140; 1.0 9,6 9,8 86 24 23 8,9 7,1 22 2400 750 750 62 9 1800 ~800 1700 19.6.2012 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 09:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 16,8 6,6 69 25 21 10,8 7,1 19 3100 370 1900 68 11 1500 440 2900 28.8.2012 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 09:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 17,0 6,3 65 29 25 10,5 7,2 16 2300 88 1500 97 33 2100 560 ~3000 3.10.2012 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 13:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 11,2 8,5 77 32 18 11,1 7,1 15 1800 310 600 74 23 2300 280 ~1300 10.1.2012 LOJO / L3 Loimijoki 101.0 Klo 11:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,2 12,5 86 45 8,9 7,1 1700 690 280 67 ~70 290 7.3.2012 LOJO / L3 Loimijoki 101.0 Klo 11:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 12,2 84 14 10,2 6,9 2600 710 1100 44 310 1900 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 9.5.2012 LOJO / L3 Loimijoki 101.0 Klo 10:10; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 140; 1.0 9,9 9,4 83 28 8,6 7,0 2100 790 490 69 ~300 550 28.8.2012 LOJO / L3 Loimijoki 101.0 Klo 09:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 17,2 4,8 50 26 11,9 7,0 3200 450 2000 96 ~20 ~690 3.10.2012 LOJO / L3 Loimijoki 101.0 Klo 13:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 11,2 8,1 74 45 11,4 7,1 1800 470 380 94 270 ~2400 10.1.2012 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 11:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12,6 86 45 9,2 7,1 1800 710 340 64 ~90 380 7.3.2012 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 11:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,2 12,1 83 14 10,5 7,0 2600 730 1000 48 300 1900 12.4.2012 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 10:10; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,7 10,8 79 29 10,2 6,7 2600 1100 610 81 660 ~1300 9.5.2012 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 10:25; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 140; 1.0 10,6 9,0 80 27 9,0 7,0 2200 800 620 65 250 580 30.5.2012 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 13:50; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 16,6 6,5 67 26 18 13,1 7,2 21 3,7 3600 760 2000 94 120 440 19.6.2012 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 10:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 17,8 4,1 43 29 15,7 7,0 6000 500 4500 120 ~700 2500 28.8.2012 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 09:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 16,7 4,0 41 24 12,0 6,9 3100 730 1600 110 ~90 ~600 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 3.10.2012 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 12:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 11,2 7,5 68 59 12,4 7,1 2100 600 370 130 340 780 10.1.2012 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 11:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12,4 85 47 19 9,4 7,1 19 1900 790 330 67 23 2700 150 ~650 7.3.2012 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Jää 1 dm; Klo 11:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 12,4 85 15 5,9 10,4 7,1 25 2300 760 710 48 18 1800 290 850 12.4.2012 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 10:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,7 11,0 81 45 23 10,2 6,9 21 2600 1200 480 94 30 3300 740 1200 9.5.2012 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 11:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 140; 1.0 10,5 9,1 81 29 21 9,1 7,1 21 2100 820 540 69 18 2300 180 370 30.5.2012 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 13:30; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 16,4 5,9 60 27 19 12,3 7,2 20 4,1 3600 820 2000 93 ~310 ~1100 19.6.2012 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 10:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 17,3 5,2 54 31 23 12,3 7,0 19 3400 680 1800 110 45 2300 380 ~930 8,4 28.8.2012 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 10:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 16,2 4,3 43 23 13 14,0 7,1 14 3400 1300 1300 120 70 2000 130 ~150 7,1 3.10.2012 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 12:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 11,2 7,7 70 110 34 14,0 7,1 24 3300 1200 360 200 91 6700 480 1000 10.1.2012 LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Jää 0,4 dm; Klo 11:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12,2 83 48 9,6 7,1 1800 860 260 97 ~140 ~400 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 7.3.2012 LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Lumi 1 dm; Jää 4 dm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,1 12,4 85 16 11,9 7,0 2600 850 910 51 250 1500 30.5.2012 LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Klo 12:20; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 16,0 5,8 59 27 17 10,9 7,1 20 3,4 2300 880 660 97 ~260 440 19.6.2012 LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Klo 10:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 17,5 4,8 50 31 12,4 7,0 3500 770 1900 100 91 ~190 28.8.2012 LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Klo 10:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 15,8 4,7 48 26 15,3 7,1 3100 1100 1300 120 58 ~70 7.3.2012 LOJO / L6 Loimijoki 81,3 Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 13:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0 12,2 83 16 11,2 7,0 2500 800 930 50 270 1400 30.5.2012 LOJO / L6 Loimijoki 81,3 Klo 13:00; Näytt.ottaja Mn; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 16,7 6,0 62 25 12 10,6 7,2 19 2,9 2200 880 480 92 120 ~560 28.8.2012 LOJO / L6 Loimijoki 81,3 Klo 10:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 15,8 4,9 50 26 14,4 7,1 2400 1100 570 110 100 68 10.1.2012 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 12:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12,2 84 53 20 10,0 7,1 280 20 1900 940 220 77 33 3300 ~160 ~300 7.3.2012 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 13:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0 11,7 80 18 8,0 10,7 7,0 260 22 2100 820 540 56 24 1900 160 ~630 12.4.2012 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 11:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,8 10,7 79 58 22 10,8 7,0 E 200 20 2500 1400 270 110 42 3900 220 1200 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 9.5.2012 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 12:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 10,2 8,8 79 33 20 9,4 7,0 260 21 2100 870 410 70 24 2300 ~26 130 30.5.2012 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 11:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 16,7 5,7 59 28 16 11,0 7,1 240 20 2,6 2300 1000 590 86 ~10 ~14 19.6.2012 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 11:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 16,1 4,3 44 27 19 12,8 7,0 220 18 3200 1000 1300 89 43 1900 59 100 9,6 28.8.2012 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 11:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 16,9 4,1 42 18 8,2 13,8 7,1 160 14 2900 1500 660 110 69 1700 140 130 8,3 3.10.2012 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 11:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 10,8 6,3 57 250 61 14,6 7,1 E 480 29 4400 1700 330 370 180 13000 390 480 10.1.2012 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Jää 0,5 dm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12,8 88 56 21 10,3 7,1 20 1900 970 280 85 34 3500 170 ~320 8.3.2012 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 10:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0 13,8 94 19 10 11,4 7,1 22 2400 880 720 54 27 1800 170 940 12.4.2012 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 11:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 3,1 12,0 90 57 21 11,4 7,1 18 2600 1400 350 100 44 3800 ~150 780 9.5.2012 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 11:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 10,1 10,3 91 35 20 9,7 7,1 21 1900 870 290 72 27 2400 ~30 98 19.6.2012 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 11:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 17,7 7,1 75 27 18 13,2 7,2 18 3200 1300 1000 92 43 1900 190 ~470 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 7/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 28.8.2012 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 11:23; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 16,3 6,7 68 22 12 14,3 7,2 14 3100 1600 820 110 69 1800 430 ~1000 1.10.2012 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 09:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 10,3 9,1 82 340 110 14,7 7,1 26 4600 2700 87 510 210 17000 880 1400 8.3.2012 LOJO / L13A Lojo 571 Vuolle Jää 5 dm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0 13,0 89 21 13,0 7,2 3000 940 1200 65 150 ~1300 29.8.2012 LOJO / L13A Lojo 571 Vuolle Klo 10:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 15,9 5,0 50 33 15,1 7,1 3100 1600 480 130 >200 ~300 10.1.2012 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Jää 0,5 dm; Klo 13:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 12,5 85 81 25 11,6 7,1 21 2600 1500 320 140 55 4400 400 770 8.3.2012 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 12:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0 12,8 88 19 8,2 12,8 7,1 22 2800 970 970 61 34 1900 140 450 12.4.2012 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 13:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,7 11,7 86 59 22 12,9 7,3 18 3000 1800 310 110 51 3900 ~95 520 9.5.2012 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 12:20; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 10,2 9,5 85 38 18 10,4 7,2 20 2000 970 280 75 29 2400 ~6 100 19.6.2012 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 11:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 17,5 6,1 64 15 8,8 16,5 7,2 17 4200 2800 430 71 22 1200 41 ~38 15 29.8.2012 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 10:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 15,9 5,0 51 25 7,7 15,2 7,2 18 2400 1200 250 140 88 2300 140 ~190 1,6 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 8/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 1.10.2012 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 10:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 10,1 8,5 76 290 120 15,7 7,1 27 5000 3200 26 470 220 15000 770 ~2000 8.3.2012 LOJO / L14A Lojo 60 Huhtaa Jää 2 dm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0 12,5 85 20 12,9 7,1 2800 1000 920 64 130 460 29.8.2012 LOJO / L14A Lojo 60 Huhtaa Klo 10:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 15,9 5,2 53 47 13,5 7,2 2400 1200 150 160 >400 ~1100 8.3.2012 LOJO / L14 Lojo 62 Matkusjoen ap Klo 12:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 13,0 89 19 13,2 7,2 2800 1100 880 65 60 1200 29.8.2012 LOJO / L14 Lojo 62 Matkusjoen ap Klo 11:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 16,1 5,3 54 23 13,4 7,2 2400 1300 120 120 91 86 10.1.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 13:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 13,0 89 100 29 76 12,0 7,3 0,47 520 22 3000 1900 200 160 78 24 5500 ~1100 ~1100 17 29.2.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 1 dm; Jää 5 dm; Klo 16:00; Näytt.ottaja RO; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; 1.0 0,3 12,6 87 22 7,0 12 13,1 7,0 0,53 220 19 2900 1300 780 66 36 19 1800 170 ~200 16 8.3.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Jää 3 dm; Klo 13:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 12,5 86 20 8,7 15 13,3 7,2 0,55 360 20 2700 1300 690 71 38 18 1900 85 400 15 12.4.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 14:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 3,2 12,0 90 70 24 63 13,2 7,4 0,55 E 200 18 3200 2300 240 130 63 18 4300 ~30 140 13 9.5.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 15:40; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 10,8 10,0 90 36 15 28 10,7 7,4 0,42 270 20 1900 1100 86 83 35 15 2300 7 ~38 15 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 9/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 19.6.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 12:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 P 7,6 E 19 11 11 18,1 7,4 0,72 190 17 5900 4700 86 76 31 23 1300 >1000 130 13 11 12.7.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 9:35; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 160; 1.0 19,2 7,0 76 15 7,0 13 16,2 7,5 0,69 160 16 3700 2700 85 79 41 31 1300 50 ~390 13 8,8 29.8.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 13:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 16,3 7,0 71 27 12 24 14,0 7,5 0,70 230 17 2100 1200 52 140 85 42 2500 91 ~98 12 4,1 1.10.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 13:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 10,3 9,6 85 220 79 170 16,6 7,3 0,68 E E 26 5300 3500 60 400 190 67 12000 440 ~740 17 16.10.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 11:15; Näytt.ottaja ML; 1,0 79 >2400 130 21.11.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 10:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 3,8 11,5 87 240 61 130 12,6 7,4 0,60 1300 27 2900 1500 11 310 7 37 13000 200 330 16 10.12.2012 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 12:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 12,4 85 54 26 52 13,1 7,4 0,63 400 23 2300 1000 360 110 64 21 3800 150 ~800 16 10.1.2012 LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Jää 0,2 dm; Klo 14:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 12,2 84 100 32 11,9 7,0 22 3100 200 170 5900 820 ~1600 8.3.2012 LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Jää 4 dm; Klo 15:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 12,1 83 19 7,8 13,9 7,1 19 2800 760 71 1900 150 ~600 7.0 0,2 12,6 87 20 8,0 14,0 7,2 19 2800 750 72 1900 150 1700 19.6.2012 LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Klo 13:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 17,5 7,6 79 17 9,6 18,2 7,3 17 5900 48 75 1200 200 ~980 7.0 14,3 5,0 49 23 12 19,1 7,1 17 7200 130 82 1500 120 700 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 10/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 29.8.2012 LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Klo 14:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 16,5 8,0 82 20 5,7 13,9 7,4 17 1900 34 120 2000 94 ~760 7.0 16,0 6,8 69 22 12 15,4 7,3 17 1600 <5 150 2200 220 ~30000 8.3.2012 LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 14:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 12,6 87 20 8,9 13,6 7,2 20 2900 1300 750 69 1900 150 490 7,5 0,3 12,4 85 21 10 16,6 7,3 15 2700 810 85 2000 770 ~4000 9.5.2012 LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 17:10; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 11,2 9,5 87 66 49 10,7 7,1 1900 1100 65 130 ~150 ~130 29.8.2012 LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 14:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 17,0 7,5 78 16 6,9 14,1 7,5 17 1900 1000 14 120 1700 160 ~1000 8.0 16,6 7,0 72 17 7,6 14,2 7,5 16 1800 31 120 1800 1.10.2012 LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 14:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 10,3 9,3 83 220 79 16,5 7,2 5100 3500 35 390 580 ~500 7.3.2012 LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 12:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 11,9 82 22 8,2 12,9 7,2 260 18 1400 720 96 65 33 2100 46 ~150 12.4.2012 LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 10:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,3 11,8 86 110 26 10,6 7,2 E 240 19 2500 1500 57 160 67 6700 48 ~200 9.5.2012 LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 10:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 140; 0.5 9,5 9,1 80 33 17 8,4 7,1 320 25 1300 480 22 68 26 2400 17 36 28.8.2012 LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 10:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 14,3 7,3 71 35 13 16,8 7,6 270 16 1000 350 12 120 73 2800 230 78 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 11/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 3.10.2012 LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 12:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 11,0 8,0 73 160 37 13,5 7,1 E 460 32 4100 1700 38 280 120 9900 130 75 7.3.2012 LOJO / K10 Aronoja 4.0 Lumi 4 dm; Jää 2 dm; Klo 16:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0,5 10,2 71 27 21,0 7,2 6,0 1,7 2000 430 110 23 ~3000 H 9.5.2012 LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 13:55; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 180; Virt. 0,003 m3/s; 0.1 11,5 13,7 130 23 20,8 7,3 7,4 2,6 1300 17 72 8 26 L 30.5.2012 LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 09:20; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; Virt. 0,0015 m3/s; 0.1 6,7 7,8 64 21 13 28,1 7,3 6,4 1,6 1700 77 85 ~160 ~1200 LMT 28.8.2012 LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 13:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,020 m3/s; 0.1 12,6 6,2 58 120 19,8 6,9 16 0,9 2200 40 270 ~260 330 H 3.10.2012 LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 10:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Virt. 0,03 m3/s; 0.1 10,6 6,0 54 78 17,6 6,8 18 5,8 2200 47 190 ~530 300 H 7.3.2012 LOJO / K6 Aronoja 1.4 Jää 0,5 dm; Klo 16:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; Virt. 0,012 m3/s; 0.1 0,5 12,0 83 42 17,0 7,4 6,6 3,1 1600 200 100 25 230 LYJ 9.5.2012 LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 13:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 180; Virt. 0,020 m3/s; 0.1 12,5 10,4 98 38 16,8 7,5 8,0 1,8 1100 34 89 ~15 100 L 30.5.2012 LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 10:00; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; 0.1 10,2 10,4 92 22 20 34,8 7,5 13 9,4 E 10000 7400 1100 >100000 SYJ 28.8.2012 LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 12:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,030 m3/s; 0.1 12,6 7,0 66 250 15,5 7,1 26 1,6 2300 27 440 ~1100 250 LYJ FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 12/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 3.10.2012 LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 10:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Virt. 0,06 m3/s; 0.1 10,5 7,1 63 120 14,7 6,9 25 6,8 2400 36 260 ~190 ~150 H 7.3.2012 LOJO / K3 Koijoki 25.6 Jää 2 dm; Klo 15:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0 10,5 72 30 15,4 7,1 16 1700 130 93 170 340 9.5.2012 LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 13:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 10,2 9,4 84 40 11,8 7,3 22 1600 38 89 6 27 30.5.2012 LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 10:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; 0.1 14,6 7,9 78 32 14 14,3 7,5 22 2,0 1600 24 100 25 ~180 28.8.2012 LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 12:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 14,1 6,9 68 120 16,3 7,4 24 1700 16 270 610 370 3.10.2012 LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 10:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 10,4 7,5 67 130 12,8 6,9 43 4400 29 230 ~50 ~30 7.3.2012 LOJO / K7 Koijoki 20.8 Lumi 0 dm; Jää 8 dm; Klo 15:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0 11,0 75 31 15,9 7,1 17 1700 150 97 54 ~400 9.5.2012 LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 12:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 10,3 9,2 82 49 11,6 7,3 21 1600 31 100 ~6 ~28 30.5.2012 LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 11:20; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; 0.1 14,6 7,8 77 48 14 14,5 7,5 21 2,9 1800 120 130 ~700 ~5000 28.8.2012 LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 12:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 13,6 6,2 60 220 15,4 7,1 28 3500 17 320 2500 ~1200 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 13/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 3.10.2012 LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 11:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; 0.1 10,5 6,5 58 120 14,2 6,8 39 4900 41 220 140 ~75 8.3.2012 LOJO / KJ3 Koenjoki suu Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 10:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 11,7 80 29 11 15,9 7,2 240 14 1800 1100 160 93 61 2500 210 390 12.4.2012 LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 12:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 0.2 3,1 11,4 85 88 33 13,5 7,3 E 190 18 3500 2600 72 140 67 5500 58 ~170 9.5.2012 LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 11:30; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 10,7 9,1 82 46 28 12,2 7,4 330 20 1800 950 21 100 46 2900 54 49 29.8.2012 LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 09:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 14,5 5,4 53 99 20 14,7 7,2 630 24 2500 1200 41 240 140 5800 >200 ~470 1.10.2012 LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 10:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 9,7 8,1 71 270 92 13,3 7,0 E E 33 4500 2700 13 400 190 14000 610 920 7.3.2012 LOJO / N1 Niini 12 teur yp Lumi 0 dm; Jää 5 dm; Klo 14:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0,1 6,3 43 43 21,5 7,1 25 2800 310 150 92 2000 28.8.2012 LOJO / N1 Niini 12 teur yp Klo 11:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 14,1 3,8 37 21 19,9 7,4 26 950 43 230 700 ~1200 7.3.2012 LOJO / N2 Niini 13 Koopeli Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 14:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0,1 8,0 55 30 17,0 7,1 21 1900 200 140 550 2000 28.8.2012 LOJO / N2 Niini 13 Koopeli Klo 11:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 14,1 4,4 43 35 18,0 7,3 28 1300 61 290 790 ~1000 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 14/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 8.3.2012 LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Jää 2 dm; Klo 11:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0 10,2 70 24 11 22,6 7,4 280 14 2200 1300 320 140 100 2000 21 180 12.4.2012 LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 12:10; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 3,0 11,4 85 76 27 18,3 7,6 E 150 14 3000 2400 74 160 89 4300 ~15 270 9.5.2012 LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 12:00; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 9,7 8,9 79 54 16 18,9 7,6 370 18 2200 1400 27 130 78 3200 ~10 ~20 29.8.2012 LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 10:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 13,9 6,3 61 44 13 18,0 7,4 330 17 1900 940 56 250 180 3100 390 ~210 1.10.2012 LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 10:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 10,1 8,0 71 280 80 19,0 7,2 E E 27 5600 3900 <5 520 260 14000 1000 800 8.3.2012 LOJO / P1 Palojoki suu Klo 13:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 11,3 78 24 11 17,0 7,1 320 18 2000 1100 160 100 72 2900 170 530 12.4.2012 LOJO / P1 Palojoki suu Klo 13:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 3,6 11,1 84 61 25 11,0 7,2 E 190 20 2500 1700 61 120 61 4200 ~40 150 9.5.2012 LOJO / P1 Palojoki suu Klo 13:00; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 10,3 9,3 83 35 19 12,4 7,2 320 22 1800 990 28 100 59 2800 28 100 29.8.2012 LOJO / P1 Palojoki suu Klo 11:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 13,4 7,0 68 130 56 12,5 7,2 670 25 2600 1200 33 260 140 6800 >400 ~3500 1.10.2012 LOJO / P1 Palojoki suu Klo 11:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 9,6 7,9 69 200 65 13,9 7,2 E E 32 4900 3400 10 360 190 9800 530 ~570 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 15/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 8.3.2012 LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 16:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 0.1 0,1 11,2 77 27 14,3 7,1 11 1700 91 90 65 92 9.5.2012 LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Klo 10:30; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 9,3 9,5 83 39 10,7 7,2 19 1300 19 81 15 25 28.8.2012 LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Klo 13:53; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 14,5 6,5 64 22 18,3 7,5 12 670 27 120 ~840 ~370 1.10.2012 LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Klo 15:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 9,5 7,6 66 280 13,1 7,0 30 4500 17 390 890 ~1100 8.3.2012 LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 16:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 0.1 0,1 12,1 83 27 14,6 7,1 10 1900 220 76 290 2600 9.5.2012 LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 10:15; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 9,3 10,1 88 38 11,2 7,3 16 1500 120 90 ~190 ~460 28.8.2012 LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 14:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 15,3 7,1 71 13 20,0 7,5 11 1900 1100 95 98 ~340 1.10.2012 LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 14:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 9,7 8,3 73 290 13,7 7,0 29 4700 20 390 ~1100 ~1600 8.3.2012 LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 14:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0 12,5 86 22 9,9 14,7 7,3 160 9,3 1600 1000 88 69 47 2200 73 390 12.4.2012 LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 14:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 0.2 3,5 11,6 87 93 35 12,5 7,3 E 180 14 3100 2400 79 150 72 6000 ~60 220 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 16/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 9.5.2012 LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 15:50; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 11,0 9,6 87 43 10 11,3 7,3 290 17 1700 990 33 91 43 2800 64 130 29.8.2012 LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 13:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 15,7 7,5 76 18 5,6 15,8 7,6 210 15 940 250 14 120 78 2200 210 ~600 1.10.2012 LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 14:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 10,1 8,8 78 240 72 14,2 7,2 E E 26 4900 3100 <5 370 160 13000 670 720 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 5.3.2013 LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 16:20; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 1,0 9,5 67 8,1 7,5 6,7 1100 400 9 37 1 0 14.5.2013 LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 10:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 13,5 9,3 89 14 6,9 7,0 1300 670 6 39 20 23 27.8.2013 LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 10:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 160; 1.0 16,8 7,6 78 11 7,1 7,3 540 <5 21 30 18 19 14.10.2013 LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 12:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 7,7 9,7 81 20 7,9 7,2 670 68 18 43 ~260 1100 8.1.2013 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 9:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,7 12,0 84 16 4,0 8,2 7,1 260 25 1100 400 47 47 18 1900 130 ~920 5.3.2013 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:50; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 1,0 9,5 67 8,9 2,8 7,8 6,7 270 26 1100 400 13 36 15 1600 ~4 ~15 23.4.2013 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 15:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,3 9,7 73 14 7,3 8,9 6,9 250 25 1400 650 43 49 16 1800 32 ~130 14.5.2013 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 10:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 13,8 8,7 84 23 18 7,4 7,0 210 21 1300 670 20 52 9 2000 11 52 12.6.2013 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 10:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 18,3 6,3 68 19 17 7,7 7,0 200 18 1000 330 47 42 10 1500 ~40 ~80 6,8 27.8.2013 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 10:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 160; 1.0 17,8 6,9 72 16 12 8,2 7,1 130 15 610 30 38 41 13 1200 110 380 5,6 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 2/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 14.10.2013 LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 12:40; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 6,9 10,1 83 22 11 7,4 7,4 160 14 680 55 9 40 15 1700 140 ~2 8.1.2013 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 8:40; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,6 11,8 82 17 6,2 9,4 7,1 25 1800 410 620 52 20 1900 ~300 ~3200 5.3.2013 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 16:50; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 1,0 9,6 68 9,3 7,0 10,1 6,8 26 2700 410 1400 62 14 1700 740 ~1700 23.4.2013 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 16:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,5 9,6 72 14 8,2 11,3 7,0 25 3000 620 1500 56 16 1900 1700 ~18000 14.5.2013 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 10:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 13,8 8,7 84 17 20 9,5 7,1 21 2700 680 1300 59 10 1900 740 1200 12.6.2013 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 11:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 18,4 5,9 63 25 24 12,2 7,3 20 4300 350 3100 71 21 1500 640 4600 27.8.2013 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 11:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 160; 1.0 17,7 5,7 60 20 17 12,6 7,1 16 3100 1200 1200 84 29 1500 760 ~5700 14.10.2013 LOJO / L2 Loimijoki 106.8 Klo 13:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 7,6 9,0 75 20 11 11,2 7,3 14 2600 190 1600 66 23 1600 680 ~3400 8.1.2013 LOJO / L3 Loimijoki 101.0 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 9:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,7 12,2 85 21 10,1 7,1 2100 460 910 56 ~610 ~4800 5.3.2013 LOJO / L3 Loimijoki 101.0 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:20; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,2 11,2 77 9,6 9,5 6,8 2200 420 930 50 450 ~600 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 3/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 14.5.2013 LOJO / L3 Loimijoki 101.0 Klo 11:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 12,7 7,8 73 24 9,7 7,0 2800 730 1200 80 510 840 27.8.2013 LOJO / L3 Loimijoki 101.0 Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 160; 1.0 16,7 4,2 43 14 13,2 7,0 3300 1400 1100 61 36 ~230 14.10.2013 LOJO / L3 Loimijoki 101.0 Klo 13:15; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 8,6 7,3 63 21 13,0 7,2 3300 610 1700 77 1000 ~2400 8.1.2013 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 9:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,7 12,2 85 20 10,5 7,1 2200 490 820 61 690 ~5000 5.3.2013 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,2 11,1 76 9,5 10,0 6,9 2400 440 1100 54 330 ~900 23.4.2013 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 15:25; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,7 10,0 77 25 11,3 7,1 2700 690 1100 80 900 5100 14.5.2013 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 11:25; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 12,3 7,3 68 23 10,2 7,0 2900 750 1400 79 ~480 540 12.6.2013 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 11:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 19,0 6,4 69 36 13,0 7,1 5300 660 3300 140 90 200 27.8.2013 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 11:25; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 17,0 3,4 35 15 15,3 7,0 3400 1400 1200 72 36 ~80 14.10.2013 LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 13:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 8,5 6,1 52 16 16,0 7,1 4300 1100 2000 99 ~1500 1300 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 4/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 8.1.2013 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Lumi 0,1 dm; Jää 0,3 dm; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,5 11,8 82 31 12 10,7 7,1 23 2200 760 460 81 31 2900 410 ~1800 5.3.2013 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 14:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,2 10,8 74 11 5,8 10,5 6,9 26 2300 540 970 58 24 1800 220 ~650 23.4.2013 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 15:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,3 9,9 76 55 33 10,4 7,1 24 2900 1300 650 120 37 4000 460 4100 14.5.2013 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 11:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 12,7 7,5 71 25 22 9,9 7,1 22 2600 810 1100 82 24 2300 190 ~380 12.6.2013 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 11:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 18,7 4,4 48 28 22 12,5 7,2 19 4000 810 2200 120 66 2400 ~170 230 11 27.8.2013 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 11:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 17,0 3,5 36 14 8,3 16,1 7,0 15 3200 1800 600 71 34 1400 73 560 ~5,7 14.10.2013 LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 13:40; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 8,2 8,5 73 20 12 17,7 7,2 14 4300 2100 1100 91 48 1600 430 ~750 8.1.2013 LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Lumi 0,1 dm; Jää 2 dm; Klo 11:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,5 11,4 79 52 11,6 7,1 2600 940 430 160 610 ~2900 5.3.2013 LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm; Klo 13:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,5 10,5 73 12 10,7 7,0 2100 570 760 57 ~150 ~600 12.6.2013 LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Klo 12:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 18,8 4,3 46 23 12,7 7,1 3700 870 1800 110 ~10 ~10 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 5/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 27.8.2013 LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Klo 12:30; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 17,0 5,2 54 24 17,6 7,0 4000 2600 470 110 50 ~32 5.3.2013 LOJO / L6 Loimijoki 81,3 Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm; Klo 14:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,5 10,8 75 12 10,5 6,9 2000 560 610 57 ~180 ~700 27.8.2013 LOJO / L6 Loimijoki 81,3 Klo 12:45; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 19,0 7,3 79 31 16,7 7,2 3300 2200 250 88 30 ~140 8.1.2013 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Lumi 0,2 dm; Jää 2 dm; Klo 12:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,4 13,3 92 54 16 12,3 7,1 420 21 2700 1300 370 110 51 4100 380 ~2500 5.3.2013 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 11:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,9 9,8 68 16 10 12,4 7,0 280 27 2600 650 1100 65 29 2000 230 ~1100 23.4.2013 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 14:25; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,5 9,5 74 86 28 10,5 7,1 E 220 22 3300 1900 300 160 58 5300 93 1400 14.5.2013 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 13:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 14,0 6,4 62 34 20 10,3 7,1 260 21 2300 890 630 92 36 2400 ~34 170 12.6.2013 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 12:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 19,2 4,5 49 24 17 13,9 7,1 230 19 4400 1700 1600 99 49 2100 30 ~70 14 27.8.2013 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 13:25; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 17,2 2,9 30 50 14 17,0 7,1 380 20 3100 1800 290 140 75 3700 45 62 3,1 14.10.2013 LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 14:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 8,6 7,2 62 18 9,7 17,4 7,3 140 14 3600 2100 390 84 48 1400 ~60 ~60 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 6/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 8.1.2013 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Lumi 0,2 dm; Jää 3 dm; Klo 12:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,5 13,1 91 58 17 12,8 7,2 22 2700 1300 390 120 54 4300 420 ~2000 4.3.2013 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 18:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11,6 80 17 10 12,7 7,0 23 2900 680 1200 63 30 1900 190 800 23.4.2013 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 14:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,6 11,1 86 94 30 10,8 7,1 21 3500 2000 330 180 65 5800 730 ~3600 14.5.2013 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 12:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 14,2 8,8 85 32 19 10,9 7,1 21 2400 980 700 95 37 2500 84 ~1200 12.6.2013 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 12:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 18,8 6,6 71 20 14 14,1 7,2 19 4500 1800 1500 100 48 1500 120 210 27.8.2013 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 13:45; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 16,5 7,5 76 49 15 16,7 7,4 20 3100 1700 420 150 80 3800 120 ~920 21.10.2013 LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 14:50; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 4,3 11,5 88 27 9,9 17,7 7,6 13 2800 1800 250 98 59 1900 310 ~430 4.3.2013 LOJO / L13A Lojo 571 Vuolle Lumi 0,5 dm; Jää 0,3 dm; Klo 17:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11,6 80 18 12,0 7,0 2300 680 770 68 160 1100 28.8.2013 LOJO / L13A Lojo 571 Vuolle Klo 16:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; 1.0 17,0 4,5 46 40 16,1 7,1 2800 1600 160 130 40 ~26 8.1.2013 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Lumi 0,2 dm; Jää 3 dm; Klo 13:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,4 12,3 85 73 24 13,9 7,1 19 3400 2100 200 160 71 4900 390 ~1200 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 7/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 4.3.2013 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Lumi 0 dm; Jää 4 dm; Klo 15:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11,0 76 20 9,6 12,5 7,1 21 2300 720 690 75 42 2100 280 730 23.4.2013 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 12:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,0 11,1 85 110 43 11,0 7,1 21 4200 2800 250 190 76 6200 140 560 15.5.2013 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 15:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 14,4 7,2 71 33 14 11,7 7,3 20 2300 1000 540 90 45 2200 ~10 ~85 12.6.2013 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 13:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 19,2 5,6 61 19 10 14,4 7,2 18 3500 2000 410 94 46 1500 ~10 40 11 28.8.2013 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 15:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; 1.0 19,1 7,4 80 31 14 16,2 7,3 19 2600 1500 46 130 46 2400 ~35 ~110 15 21.10.2013 LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 14:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 5,3 8,6 68 44 20 18,6 7,3 12 4000 2700 370 98 69 2700 92 100 4.3.2013 LOJO / L14A Lojo 60 Huhtaa Lumi 1 dm; Jää 2 dm; Klo 15:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 10,2 70 18 12,6 7,0 2400 760 750 70 200 740 28.8.2013 LOJO / L14A Lojo 60 Huhtaa Klo 15:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; 1.0 17,1 4,6 48 27 15,9 7,2 2500 1500 66 110 ~8 ~10 4.3.2013 LOJO / L14 Lojo 62 Matkusjoen ap Klo 14:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11,7 80 18 12,5 7,0 2400 820 700 72 100 280 28.8.2013 LOJO / L14 Lojo 62 Matkusjoen ap Klo 14:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; 1.0 18,5 7,4 79 21 15,9 7,5 2300 1300 22 120 42 ~75 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 8/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 8.1.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,5 12,8 89 78 23 72 13,5 7,3 0,58 E 240 19 4000 2800 140 170 82 34 5000 380 ~640 17 8.1.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 14:55; Näytt.ottaja ML; 1,0 370 >2400 1100 20.2.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 1 dm; Jää 2 dm; Klo 10:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; 1.0 0,3 11,7 80 21 10 18 12,9 7,2 0,58 260 25 2200 930 690 76 43 21 2300 86 230 18 4.3.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 13:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11,6 80 19 8,0 16 12,6 7,2 0,54 280 22 2400 900 580 76 45 21 2100 100 240 18 15.4.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 11:40; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 0,4 12,0 83 56 40 14,8 7,0 E 140 18 3500 1700 930 180 95 3600 ~210 ~470 23.4.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 11:40; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,0 11,6 88 120 55 110 10,6 7,2 0,38 E 210 20 4400 3000 190 210 85 7 6600 92 230 12 15.5.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 10:45; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 12,6 8,5 80 41 17 28 11,5 7,4 0,49 300 20 2200 1300 220 100 49 20 2600 16 48 16 12.6.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 14:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 19,0 7,0 76 29 16 23 13,8 7,5 0,59 250 19 3000 1900 41 110 62 33 1900 150 ~50 16 6,7 10.7.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 10:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 330; 1.0 20,7 7,4 83 8,2 6,0 7,9 15,2 7,7 0,74 130 15 2200 1400 23 58 19 17 1000 30 ~5 13 6,4 28.8.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 11:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; 1.0 18,1 7,7 81 15 7,7 14 15,8 7,6 0,67 130 14 2500 1600 24 85 37 <2 1300 ~15 ~5 12 7,3 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 9/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 21.10.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 10:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 4,5 11,0 85 19 5,2 13 17,4 7,7 0,76 150 11 2200 1400 41 82 53 29 1300 ~25 ~20 10 9.12.2013 LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 12:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 50; 1.0 0,1 12,4 85 46 10 46 14,0 7,3 0,62 360 20 2900 1600 370 100 53 20 3600 60 330 16 8.1.2013 LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Lumi 0,2 dm; Jää 3 dm; Klo 16:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,3 12,8 89 79 27 13,5 7,1 18 4200 150 170 5000 520 ~740 7.2 0,3 12,8 88 80 28 13,5 7,2 19 4100 150 170 4900 850 ~910 4.3.2013 LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm; Klo 12:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11,2 83 20 9,2 12,7 7,0 21 2300 600 83 2100 260 ~430 7.0 0,3 11,1 77 21 11 13,3 7,1 20 2300 560 89 2200 350 1200 12.6.2013 LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Klo 15:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 19,0 6,8 73 24 15 14,0 7,2 19 3400 7 100 1400 170 ~380 7.0 18,0 6,0 63 25 16 15,0 7,3 17 2000 <5 100 2200 ~1100 ~24000 28.8.2013 LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Kok.syv. 7,6 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; 1.0 18,5 8,4 89 14 9,0 15,6 7,5 14 2500 46 73 1200 64 6900 7.0 17,0 3,7 38 52 26 14,9 7,2 38 2400 92 150 3900 52 ~82000 4.3.2013 LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm; Klo 11:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 10,6 73 21 9,6 12,9 7,1 21 2500 890 600 91 2100 450 ~530 8.0 0,3 11,4 78 21 9,8 13,0 7,1 20 2400 590 90 2200 260 ~630 15.5.2013 LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 9:45; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 12,8 8,2 78 40 18 11,4 7,2 2100 1200 190 97 ~440 140 12.6.2013 LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 15:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 19,0 6,4 69 29 16 14,2 7,3 18 3600 2500 42 110 1800 110 4000 8.0 16,6 2,7 27 35 21 13,9 7,0 19 2600 190 130 1900 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 10/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 28.8.2013 LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; 1.0 18,1 8,4 89 11 8,2 14,7 7,5 14 2200 1400 32 56 900 ~20 ~50 8.0 17,0 3,7 39 35 25 15,5 7,3 17 2200 150 110 2500 21.10.2013 LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 09:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 4,1 10,5 80 21 6,9 18,0 7,5 2100 1400 28 94 ~80 ~110 5.3.2013 LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Lumi 0,2 dm; Jää 5 dm; Klo 14:50; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,2 11,2 77 25 10 12,9 7,1 290 20 1300 510 96 74 41 2400 130 ~160 23.4.2013 LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,8 10,8 82 88 43 8,5 7,0 E 230 23 3200 1900 64 150 52 5600 ~38 60 14.5.2013 LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 11:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.5 12,4 8,2 77 44 22 8,7 7,1 350 25 1200 450 38 90 37 3100 37 44 27.8.2013 LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 11:55; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.2 14,6 7,4 73 56 22 15,1 7,5 430 20 1200 400 19 150 89 4500 71 ~99 14.10.2013 LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 14:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 6,1 9,3 75 71 26 20,9 7,6 E 120 12 2300 1400 29 150 83 4300 130 ~90 5.3.2013 LOJO / K10 Aronoja 4.0 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 9:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; Virt. 0,00050 m3/s; 0.1 0,3 10,4 72 22 9,8 22,2 7,3 5,6 2,6 1300 170 92 29 ~11000 H 14.5.2013 LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 14:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; Virt. 0,005 m3/s; 0.1 15,2 8,0 80 44 20,9 7,3 9,9 1,4 1400 140 110 40 280 LYJ 27.8.2013 LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 16:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 240; Virt. 0,001 m3/s; 0.1 12,3 7,2 67 23 24,9 7,4 8,3 2,2 650 60 110 ~220 ~420 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 11/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 21.10.2013 LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 15:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,0015 m3/s; 0.1 0,2 11,4 78 48 25,1 7,4 7,4 3,6 1800 110 130 100 ~250 H 5.3.2013 LOJO / K6 Aronoja 1.4 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 9:20; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; Virt. 0,002 m3/s; 0.1 0,3 11,6 80 37 17,9 7,4 7,1 2,5 1200 210 100 370 3500 LRV 14.5.2013 LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 14:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; Virt. 0,025 m3/s; 0.1 15,0 9,0 90 61 17,5 7,5 11 1,6 1100 89 130 1800 ~15 LYJ 27.8.2013 LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 15:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 240; Virt. 0,0027 m3/s; 0.1 13,7 8,6 83 42 22,5 7,8 13 2,6 950 84 130 ~450 960 21.10.2013 LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 15:45; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,007 m3/s; 0.1 1,1 11,7 82 90 22,5 7,3 11 2,4 3000 190 190 260 260 H 5.3.2013 LOJO / K3 Koijoki 25.6 Lumi 1 dm; Jää 4 dm; Klo 10:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 0.1 0,8 10,4 73 28 15,4 7,2 17 1,9 1200 95 90 ~20 ~55 14.5.2013 LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 13:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 13,7 8,0 77 50 11,3 7,3 23 1500 92 120 120 ~100 27.8.2013 LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 15:30; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 240; 0.1 16,8 6,8 70 78 14,2 7,3 29 1600 23 180 130 ~80 21.10.2013 LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 15:10; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 1,7 11,3 81 73 20,1 7,6 15 2700 100 190 300 ~180 5.3.2013 LOJO / K7 Koijoki 20.8 Lumi 2 dm; Jää 1 dm; Klo 10:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 0.1 0,5 10,0 70 31 15 15,0 7,2 17 2,4 1300 86 91 ~18 ~40 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 12/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 14.5.2013 LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 13:30; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 13,6 7,8 76 71 11,5 7,2 25 1600 81 150 68 180 27.8.2013 LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 15:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 240; 0.1 16,4 6,6 68 84 14,1 7,3 28 1700 34 190 86 110 21.10.2013 LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 15:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 1,5 11,2 80 74 19,2 7,5 16 2700 78 170 220 ~170 4.3.2013 LOJO / KJ3 Koenjoki suu Lumi 3 dm; Jää 2 dm; Klo 17:40; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 9,6 66 35 15 15,5 7,2 300 15 1600 710 120 100 66 2900 270 760 23.4.2013 LOJO / KJ3 Koenjoki suu Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,3 10,6 82 93 36 10,5 7,1 E 220 21 4500 3300 85 170 60 5600 84 130 15.5.2013 LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 16:30; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 17,5 8,0 84 55 22 12,1 7,3 E 170 21 1600 740 47 110 59 3500 ~16 ~10 28.8.2013 LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 16:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; 0.1 17,9 5,5 58 40 13 16,0 7,1 270 18 2900 1600 140 140 70 3000 52 ~26 21.10.2013 LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 14:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 1,8 11,1 80 56 22 20,0 7,6 360 15 2700 1800 18 150 85 3800 ~780 ~860 5.3.2013 LOJO / N1 Niini 12 teur yp Lumi 2 dm; Jää 3 dm; Klo 12:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 0.1 0,7 4,9 34 45 19,0 7,3 22 3200 1400 170 ~1700 7300 27.8.2013 LOJO / N1 Niini 12 teur yp Klo 14:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 240; 0.5 14,3 1,7 17 33 15,4 7,0 42 1600 91 190 82 ~130 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 13/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 5.3.2013 LOJO / N2 Niini 13 Koopeli Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 11:40; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 0.1 0,6 7,4 51 44 19,6 7,3 19 2300 660 160 430 ~1600 27.8.2013 LOJO / N2 Niini 13 Koopeli Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 240; 0.1 17,8 3,9 41 29 17,7 7,2 31 1900 93 180 77 ~25 4.3.2013 LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Lumi 4 dm; Jää 1 dm; Klo 16:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,2 10,2 70 33 18 26,0 7,4 300 17 2200 1300 130 150 110 2600 120 ~210 23.4.2013 LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 13:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,5 10,6 80 110 35 13,6 7,3 E 240 19 4400 3000 220 230 100 6600 190 ~170 15.5.2013 LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 16:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.5 14,6 7,9 78 51 21 17,1 7,5 E 150 18 1600 890 37 140 82 3300 ~15 ~16 28.8.2013 LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 16:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; 0.5 17,4 8,2 86 8,9 4,8 24,1 7,8 100 12 850 220 14 98 66 850 83 ~70 21.10.2013 LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 14:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 2,3 10,1 74 3,8 2,2 20,3 7,8 45 6,2 330 21 <5 45 25 300 ~15 ~5 4.3.2013 LOJO / P1 Palojoki suu Klo 14:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11,3 78 39 23 15,5 7,2 360 17 1500 710 140 140 100 4100 ~1100 ~610 23.4.2013 LOJO / P1 Palojoki suu Klo 12:05; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,5 10,6 80 96 38 10,0 7,0 E 230 22 4300 3300 120 170 69 5700 66 96 15.5.2013 LOJO / P1 Palojoki suu Klo 15:10; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 13,0 8,3 79 56 31 11,0 7,3 E 210 26 1700 880 46 120 67 840 37 48 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 14/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 28.8.2013 LOJO / P1 Palojoki suu Klo 14:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; 0.2 15,6 5,7 57 47 19 14,6 7,3 420 31 1700 580 41 210 120 4600 ~70 ~110 21.10.2013 LOJO / P1 Palojoki suu Klo 13:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 1,7 8,9 64 23 9,8 21,3 7,5 210 11 1200 640 <5 110 70 2500 240 280 4.3.2013 LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 9:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -20 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0,3 9,2 63 30 14,5 7,1 11 2000 230 96 630 610 15.5.2013 LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.5 12,0 8,0 75 59 10,5 7,3 20 1400 30 110 65 300 27.8.2013 LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Klo 16:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 14,7 5,7 56 66 13,3 7,3 23 1200 22 190 81 130 21.10.2013 LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Klo 16:50; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 1,5 11,0 78 99 20,4 7,5 15 3900 9 200 ~2500 ~2400 4.3.2013 LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 9:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -18 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0,3 11,0 76 31 14,5 7,2 11 1400 240 89 1300 1900 15.5.2013 LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 17:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.2 13,4 8,8 85 65 10,7 7,3 21 1600 94 110 170 440 27.8.2013 LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 17:25; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.2 16,1 7,1 72 69 13,8 7,4 25 1700 120 180 110 ~300 21.10.2013 LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 17:10; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 2,1 12,0 87 57 19,9 7,6 11 2400 62 150 ~1800 2600 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 15/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m3 4.3.2013 LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 11:40; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,4 12,7 88 29 11 14,3 7,3 220 10 1200 660 70 89 62 2700 140 450 23.4.2013 LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 11:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,8 11,3 86 100 37 9,8 6,8 E 220 21 4400 3200 <5 170 44 6100 100 170 15.5.2013 LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 10:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.5 12,6 8,5 80 72 27 10,7 7,3 E 170 19 1700 960 32 120 56 4500 72 ~270 28.8.2013 LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 11:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; 0.1 16,7 6,7 69 88 21 12,5 7,3 E 350 27 2200 800 29 200 100 6100 110 ~220 21.10.2013 LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 09:40; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 2,3 11,6 84 20 4,9 19,2 7,7 150 7,8 1300 730 <5 81 53 1600 260 140 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

VUODEN 2012 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) Liite 3. (1/2) MITTAUSPAIKKA: 3509150 KUHALANKOSKI, FORSSA KOORDINAATIT (YK): 6749850 3316286 VESISTÖALUE: KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) VALUMA-ALUE F (KM 2 ): 696,0 JÄRVISYYS (L %): 10,5 PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 18,0 8,0 8,0 8,0 24,0 4,0 3,0 3,0 2,0 4,0 8,0 8,0 2 18,0 8,0 8,0 8,0 24,0 4,0 3,0 3,0 4,0 4,0 12,0 8,0 3 18,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 3,0 4,0 4,0 12,0 8,0 4 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 4,0 12,0 8,0 5 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 6 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 7 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 8 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 9 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 10 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 11 15,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 12,0 8,0 12 15,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 12,0 8,0 13 15,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 12,0 8,0 14 15,0 8,0 8,0 11,0 12,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 15 15,0 8,0 8,0 11,0 12,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 16 15,0 8,0 8,0 11,0 12,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 17 15,0 8,0 8,0 15,0 12,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 18 15,0 8,0 8,0 15,0 12,0 3,0 3,0 1,2 4,0 8,0 14,0 8,0 19 15,0 8,0 8,0 15,0 12,0 3,0 3,0 1,2 4,0 8,0 14,0 8,0 20 8,0 8,0 8,0 15,0 12,0 3,0 3,0 1,2 4,0 8,0 14,0 8,0 21 8,0 8,0 8,0 15,0 12,0 3,0 3,0 1,2 4,0 8,0 14,0 8,0 22 8,0 8,0 8,0 15,0 12,0 3,0 3,0 1,2 4,0 10,0 14,0 8,0 23 8,0 8,0 8,0 15,0 9,0 3,0 3,0 1,2 4,0 14,0 14,0 8,0 24 8,0 8,0 8,0 15,0 9,0 3,0 3,0 1,2 4,0 15,0 14,0 8,0 25 8,0 8,0 8,0 17,0 9,0 3,0 3,0 2,0 4,0 15,0 14,0 8,0 26 8,0 8,0 8,0 17,0 9,0 3,0 3,0 2,0 4,0 15,0 8,0 8,0 27 8,0 8,0 8,0 17,0 9,0 3,0 3,0 2,0 4,0 15,0 8,0 8,0 28 8,0 8,0 8,0 17,0 4,0 3,0 3,0 2,0 4,0 15,0 8,0 8,0 29 8,0 8,0 8,0 17,0 4,0 3,0 3,0 2,0 4,0 15,0 8,0 8,0 30 8,0 8,0 17,0 4,0 3,0 3,0 2,0 4,0 8,0 8,0 8,0 31 8,0 8,0 4,0 3,0 2,0 8,0 8,0 KESKIARVO (M 3 /S) 13,7 8,0 8,0 13,1 15,5 3,6 3,0 1,6 3,9 9,1 10,4 8,0 VALUMA R (L/SKM 2 ) 19,7 11,5 11,5 18,8 22,3 5,1 4,3 2,2 5,7 13,1 14,9 11,5 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 8,2 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 11,7 L/SKM 2

VUODEN 2012 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) Liite 3. (2/2) MITTAUSPAIKKA: 3509410 MAURIALANKOSKI, HUITTINEN KOORDINAATIT (YK): 6788814 3268178 VESISTÖALUE: KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) VALUMA-ALUE F (KM 2 ): 2652,0 JÄRVISYYS (L %): 3,1 PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 73,0 13,5 12,0 87,0 37,0 9,6 11,6 16,3 6,4 82,6 44,0 18,5 2 53,0 13,3 11,9 63,0 35,0 11,9 10,2 14,5 5,0 55,6 32,8 15,3 3 38,0 13,1 11,9 42,0 29,0 29,0 8,2 11,2 8,6 38,2 34,5 15,7 4 45,0 13,0 12,0 38,0 30,0 30,0 7,8 9,2 7,6 34,6 37,6 13,6 5 81,0 13,0 12,0 39,0 28,0 19,0 7,8 7,3 6,1 80,9 43,5 13,8 6 94,0 13,0 12,1 35,0 26,0 17,2 5,9 4,6 6,0 165,5 38,3 13,8 7 71,0 13,0 12,3 37,0 26,0 12,4 4,8 4,3 5,7 156,2 36,4 13,9 8 47,0 13,0 12,6 39,0 26,0 11,6 7,1 7,5 7,8 111,8 41,1 13,5 9 43,3 12,8 12,9 29,0 23,0 11,0 6,7 5,5 5,5 77,0 36,0 12,5 10 40,2 12,7 13,2 30,0 23,0 10,8 8,0 3,5 4,0 54,2 30,6 12,3 11 35,7 12,4 13,6 31,0 24,0 12,2 7,3 3,1 9,2 40,1 26,1 12,7 12 33,5 12,4 14,1 32,0 29,0 11,6 8,8 4,7 7,0 36,0 31,0 13,1 13 31,1 12,3 14,6 42,0 43,0 10,2 7,6 3,7 5,4 33,5 44,0 13,2 14 29,3 12,2 14,9 72,0 38,0 9,6 9,4 6,2 4,6 25,7 39,0 13,2 15 25,7 12,0 15,2 104,0 32,0 9,9 8,2 5,0 8,2 21,0 44,9 12,8 16 24,6 11,9 15,6 87,0 23,0 7,6 11,0 4,5 5,4 34,0 86,7 12,5 17 23,0 11,9 16,4 64,0 21,0 8,8 10,3 5,1 8,2 60,9 67,8 12,2 18 20,7 11,9 17,1 53,0 25,0 8,8 10,0 4,5 3,6 56,2 48,5 12,2 19 18,8 12,0 20,3 45,0 34,0 11,6 10,7 6,4 6,9 75,4 41,6 12,2 20 17,6 12,0 23,3 42,0 35,0 13,0 9,7 5,0 7,0 95,8 43,2 12,2 21 16,3 12,0 26,8 76,0 26,0 11,6 9,0 6,1 7,5 93,1 40,1 12,2 22 15,8 12,0 37,6 92,0 24,0 11,6 8,7 3,3 6,7 105,7 34,2 11,8 23 15,5 12,0 92,0 68,0 19,0 10,8 7,3 7,6 8,1 79,5 34,3 11,6 24 15,1 12,0 122,0 56,0 19,0 9,9 7,3 6,8 13,6 55,9 32,3 11,4 25 14,8 12,2 142,0 54,0 16,0 9,4 5,1 9,3 30,1 44,0 32,0 11,1 26 14,6 12,2 154,0 48,0 11,2 8,2 8,0 7,1 31,7 41,1 33,1 10,5 27 14,5 12,1 149,0 45,0 14,6 12,4 7,4 7,9 22,1 40,1 32,2 10,4 28 14,2 12,1 165,0 46,0 13,9 15,0 5,7 10,1 31,4 33,9 24,5 10,3 29 14,2 12,1 171,0 44,0 12,2 15,5 7,0 14,9 68,7 31,8 23,6 10,3 30 14,1 156,0 39,0 6,9 12,4 7,9 8,7 80,7 41,1 22,0 11,1 31 13,8 123,0 9,5 13,6 7,4 57,0 13,4 KESKIARVO (M 3 /S) 32,5 12,4 52,5 52,6 24,5 12,8 8,3 7,1 14,3 63,2 38,5 12,7 VALUMA R (L/SKM 2 ) 12,3 4,7 19,8 19,8 9,2 4,8 3,1 2,7 5,4 23,8 14,5 4,8 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 27,7 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 10,4 L/SKM 2

VUODEN 2013 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) Liite 4. (1/2) MITTAUSPAIKKA: 3509150 KUHALANKOSKI, FORSSA KOORDINAATIT (YK): 6749850 3316286 VESISTÖALUE: KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) VALUMA-ALUE F (KM 2 ): 696,0 JÄRVISYYS (L %): 10,5 PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 1,2 2,5 7,0 2 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 1,2 2,5 7,0 3 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 1,2 2,5 7,0 4 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 1,2 2,5 7,0 5 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 7,0 6 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 7,0 7 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 7,0 8 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 6,0 9 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 6,0 10 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 6,0 11 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 6,0 12 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 6,0 13 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 6,0 14 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 6,0 15 8,0 6,0 6,0 4,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 6,0 16 8,0 6,0 6,0 4,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 8,0 17 8,0 6,0 6,0 4,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 8,0 18 8,0 6,0 6,0 4,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 8,0 19 8,0 6,0 5,0 4,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 3,0 8,0 20 8,0 6,0 5,0 4,0 7,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 3,0 8,0 21 6,0 6,0 5,0 7,0 7,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 22 6,0 6,0 5,0 7,0 7,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 23 6,0 6,0 5,0 8,0 6,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 24 6,0 6,0 5,0 8,0 6,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 25 6,0 6,0 5,0 8,0 6,0 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 26 6,0 6,0 4,0 8,0 6,0 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 27 6,0 6,0 4,0 8,0 3,5 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 28 6,0 6,0 4,0 8,0 3,5 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 29 6,0 4,0 8,0 3,5 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 30 6,0 4,0 8,0 3,5 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 31 6,0 4,0 3,5 1,5 1,5 2,5 8,0 KESKIARVO (M 3 /S) 7,3 6,0 5,4 4,8 6,9 2,3 1,9 1,5 1,2 2,1 3,8 7,3 VALUMA R (L/SKM 2 ) 10,5 8,6 7,7 6,9 9,9 3,3 2,7 2,2 1,7 3,0 5,5 10,4 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 4,2 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 6,0 L/SKM 2

VUODEN 2013 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) Liite 4. (2/2) MITTAUSPAIKKA: 3509410 MAURIALANKOSKI, HUITTINEN KOORDINAATIT (YK): 6788814 3268178 VESISTÖALUE: KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) VALUMA-ALUE F (KM 2 ): 2652,0 JÄRVISYYS (L %): 3,1 PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 28,0 12,1 12,0 8,8 41,7 10,2 4,5 3,1 3,2 4,1 39,1 14,6 2 83,0 12,1 12,1 8,7 39,8 8,8 3,4 5,3 4,5 3,9 26,4 19,0 3 90,0 12,1 12,1 8,7 31,1 5,9 8,0 3,3 4,1 2,7 34,2 15,1 4 68,3 12,1 12,1 8,6 29,5 6,7 6,7 4,9 5,1 3,4 32,5 13,8 5 52,7 11,9 11,9 8,6 28,1 7,3 6,5 4,2 3,1 2,5 44,3 13,2 6 40,8 11,9 11,7 8,5 25,5 11,0 5,1 2,9 4,9 4,8 66,4 13,2 7 34,0 11,8 11,4 8,5 20,8 11,6 6,8 4,1 4,2 3,4 48,6 12,8 8 26,0 11,5 11,2 8,5 28,1 9,4 5,2 3,2 3,4 4,6 32,0 13,0 9 22,4 11,4 10,9 8,6 21,2 6,9 4,9 5,2 2,8 5,0 39,0 12,2 10 21,9 13,5 10,8 8,7 22,7 5,9 4,7 7,6 4,3 2,6 45,0 11,6 11 20,4 11,3 10,7 8,9 24,0 5,1 5,6 5,6 4,1 5,6 54,0 11,5 12 18,9 11,1 10,7 9,1 24,5 4,4 3,5 5,7 3,6 4,7 43,1 11,9 13 18,0 11,1 10,5 12,9 20,8 5,5 6,0 5,9 4,8 4,9 32,5 16,8 14 17,1 11,1 10,5 29,9 18,5 6,0 4,2 7,0 3,3 4,0 32,0 26,3 15 16,4 11,1 10,3 62,7 22,2 6,7 5,0 9,4 2,5 2,7 27,9 28,5 16 15,8 11,2 9,9 143,5 16,1 6,7 3,2 17,4 4,7 6,2 21,4 18,9 17 15,3 11,1 9,9 217,1 16,4 6,3 4,8 14,9 3,6 4,1 25,3 19,5 18 14,9 11,1 9,9 254,5 15,7 8,8 4,6 12,1 3,7 6,8 18,0 34,3 19 14,7 11,1 9,6 291,7 16,1 5,9 4,8 9,5 4,2 5,5 18,4 29,3 20 14,3 11,1 9,6 268,3 17,4 6,0 5,6 9,7 2,7 7,9 27,2 21,5 21 13,8 11,2 9,5 206,2 17,5 5,2 4,5 9,2 5,4 9,0 50,0 23,3 22 13,5 11,1 9,4 143,7 16,9 6,3 4,9 5,2 5,0 8,2 61,5 44,7 23 13,2 11,0 9,5 97,4 16,1 4,6 4,7 8,1 2,6 8,1 69,9 67,7 24 12,9 11,0 9,5 74,4 24,1 3,2 4,9 8,1 3,3 10,0 56,2 69,5 25 12,6 11,0 9,3 58,7 18,3 5,8 4,8 4,9 3,8 21,4 31,2 73,4 26 12,5 11,0 9,3 48,0 17,8 4,1 4,1 3,1 5,2 23,7 23,2 81,9 27 12,4 11,0 9,2 55,2 16,7 4,8 4,3 4,1 3,1 20,4 20,5 62,2 28 12,4 11,4 9,1 50,2 14,4 6,5 3,9 3,4 4,4 26,0 19,1 60,2 29 12,3 9,1 43,1 12,8 5,1 3,5 5,4 5,2 45,6 18,5 81,9 30 12,3 9,0 38,9 10,5 7,1 7,6 3,6 2,9 76,6 17,4 78,0 31 12,1 8,9 10,1 4,1 5,4 65,1 49,0 KESKIARVO (M 3 /S) 24,9 11,4 10,3 73,3 21,1 6,6 5,0 6,5 3,9 13,0 35,8 33,8 VALUMA R (L/SKM 2 ) 9,4 4,3 3,9 27,7 8,0 2,5 1,9 2,4 1,5 4,9 13,5 12,8 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 20,5 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 7,7 L/SKM 2

L16 HUITTINEN Maurialankoski L17 9 VP3 L15 Punkalaitumenjoki PUNKALAIDUN VP2A VP1 12 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Vedenlaadun havaintoasema Kuormittaja Maanmittauslaitos, lupa nro 65/MML/12 Liite 5. P1 Palojoki L14 8 L14A VAMPULA L13 7 ALASTARO L13A KJ3 N3 Loimijoki Koenjoki 10 11 K7 Koijoki K3 K6 K10 HUMPPILA 13 KUORMITTAJAT: 1. Forssan vesihuoltolaitos 2. Genencor International Oy 3. Pintos Oy, Jokioinen 4. Jokioisten kunta 5. Ypäjän kunta 6. Loimaan kaupunki 7. Loimaa, Alastaron taajama 8. Huittinen, Vampulan taajama 9. Huittisten kaupunki 10. Lounais-Suomen Putki Oy 11. Loimaan Kromaus Oy 12. Punkalaitumen kunta 13. Humppilan kunta (loppui 2011) Niinijoki N2 L11 6 LOIMAA N1 MELLILÄ L9 YPÄJÄ L6 L5A 5 Jänhijoki L2 L3 L1A J3 L4 1 3 2 FORSSA L5 4 JOKIOINEN Kuhalankoski L1 TAMMELA Pyhäjärvi 0 7,5 15 kilometriä

Liite 6. Loimijoen yhteistarkkailu Loimijoen perifyton 2013

Loimijoen (LOJO) yhteistarkkailu 2013 Perifytontarkkailun tutkimusten tulokset 1.3.2014 Pertti Eloranta, prof.emeritus (limnologia) Havaintopaikat Kesän 2013 perifytontarkkailun näytteet kerättiin luonnonalustoilta 9. 10.9.2013 viideltä Loimijoen havaintopaikalta ja viideltä Loimijoen sivujokien havaintopaikalta (taulukko 1). Paikat olivat samat kuin vuoden 2010 tarkkailussa. Raportissa olevat valokuvat ovat ottaneet Marika Paakkinen ja Esa Tuominen (Kvvy) v. 2010. Taulukko 1. Näytteenottopaikat, niiden yhtenäiskoordinaatit (YKJ), näytteenottopäivämäärä sekä näytealustan laatu ja mitattu virtausnopeus. Alue Tunnus P-k. I-k. Pvm Näyte- Virtausalusta nop. m s -1 Loimijoki, Forssan yläp. LOJO/PL1 6748099 3320290 10.9.2013 kivet 0,05 Loimijoki, Forssan alap. LOJO/PL2 6751149 3315060 10.9.2013 kivet 0,1 Loimijoki, Loimaa yläp. LOJO/PL5 6756939 3282894 9.9.2013 kivet 0,4 Loimijoki, Vampula alap. LOJO/PL7 6781496 3267864 9.9.2013 kivet 0,1 Loimijoki, Huittinen yläp. LOJO/PL8 6789248 3268504 9.9.2013 kivet 0,2 Jänhijoki LOJO/PL9 6752066 3304655 10.9.2013 kivet 0,15 Kojonjoki LOJO/PL10 6769455 3284916 9.9.2013 kivet 0,3 Niinijoki LOJO/PL11 6764615 3276028 9.9.2013 kivet 0,1 Palojoki (Kourajoki) LOJO/PL12 6782883 3269716 9.9.2013 kivet 0,3 Punkalaitumenjoki LOJO/PL13 6785758 3286106 9.9.2013 kivet 0,4 Veden laadulle oli ominaista voimakas humusväritys havaintopaikoilla PL1, PL2, PL7, PL8, PL11 ja PL13. Osaksi voimakkaaksi humusväritykseksi tulkittu veden väri voi olla savisameutta. Vähäinen humusväritys oli havaintopaikoilla PL5, PL10 ja PL12, kun taas havaintopaikalla PL9 (Jänhijoki) vesi oli savisameaa. Useilla havaintopaikoilla veden virtaus oli hidasta (5 20 cm s -1 ). Suurempi virtausnopeus oli Loimijoessa vain Loimaalla (PL5) ja sivujoista Kojonjoen, Palojoen ja Punkalaitumenjoen havaintopaikoilla (30 50 cm s -1 ). LOJO/PL1 Loimijoki, Forssan yläpuoli LOJO/PL 2 - Loimijoki, Forssan alapuoli, padon alapuolella. 1

LOJO/PL 2 - Loimijoki, Forssan alapuoli LOJO/PL 5 Loimijoki, Loimaa, padon alapuolella. LOJO/PL 5 Loimijoki, Loimaa LOJO/PL 7 Loimijoki, Vampulan alapuoli LOJO/PL 8 Loimijoki, Huittinen yläpuoli LOJO/PL 9 Jänhijoki LOJO/PL 10 Kojonjoki LOJO/PL 11 Niinijoki 2

LOJO/PL 12 Palojoki LOJO/13 Punkalaitumenjoki Näytteiden käsittelymenetelmät Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja laskennassa noudatettiin standardien SFS-EN 13946 ja SFS-EN 14407 ja ympäristöhallinnon ohjeistusta (Eloranta ym. 2007, Suomen ympäristökeskus 2012). Näytteet otettiin kivipinnoilta. Aineistosta laskettiin jokaiselle näytteelle ekologiset jakaumat keskeisille muuttujille (ph, trofia- ja saprobiatasot, hapenkyllästeisyys, typpimetabolia) sekä veden laatua ja rehevyyttä kuvaavat indeksiluvut (IPS, GDI, TDI/100, %PT). Tulosten perusteella arvioitiin jokien ekologista tilaa sekä niihin kohdistuvaa kuormitusta. Näytteiden käsittely ja analysointi Piilevänäyte puhdistettiin hapettamalla se väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteestä pestiin hapot pois kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmiit preparaatit mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen (Olympus BX50) ja näytteistä laskettiin vähintään 300 kuorta lajilleen määrittäen. Tulokset käsiteltiin päivitetyn Omnidia 5.3- tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet. Tulosten arvioinnissa käytettiin veden Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja (taulukko 2). Taulukko 2. Veden laatu piileväyhteisöihin perustuvalla suku- ja lajitason pilaantumisindekseillä (IPS ja GDI) Suomesta kerätyn piileväaineiston perusteella. Veden laatu IPS ja GDI Suomessa Erinomainen >17 Hyvä 15 17 Tyydyttävä 12 15 Välttävä 9 12 Huono <9 Orgaanista kuormitusta kuvaava %PT-indeksi ilmaisee orgaaniselle likaantumiselle toleranttien lajien suhteellisen osuuden piileväyhteisössä. Jos ko. indeksiarvo on alle 20 %, ei joessa ole merkittävää orgaanista kuormitusta. 3

TDI/100-indeksi kuvastaa joen rehevyysastetta. Sen luokittelurajat vastaavat englantilaisen vesimakrofyyttiluokittelun mukaisia rajoja. Tässä luokittelussa joki voidaan lukea niukkatuottoiseksi eli oligotrofiseksi, jos arvo on alle 32, oligo-mesotrofiseksi arvoilla 37 47, mesotrofiseksi arvoilla 47 63 ja meso-eutrofiseksi arvoilla 63 79 ja eutrofiseksi arvolla > 79. Tulokset Piileviin perustuvat laatuindeksien tulokset Kaikissa näytteissä yhteisöjen lajien määrä ja siten monimuotoisuus oli melko suuri. Lajisto indikoi neutraaleja ja jopa emäksisiä vesiä veden runsashumuksisuudesta huolimatta. Osa humuksisuudeksi tulkitusta veden ruskeudesta liittyy veden savisameuteen. Yleisenä piirteenä voitiin todeta pääuoman yhteisöjen samankaltaisuus Forssan alapuolella kun järvilajien osuus oli vähentynyt ja erot olivat lähinnä dominanttien määräsuhteissa. Sivujoissa (LOJO/PL 9 12) oli enemmän omantyyppisiä yhteisöjä erilaisine valtalajeineen. Siten myös indeksien arvot olivat melko tasaiset kuvastaen lähinnä veden tyydyttävää laatua. Vain Punkalaitumenjoen havaintopaikalla veden laatu oli hyvää. Sukuihin perustuvan GDI-indeksin mukaan tilanne oli melko samanlainen, ollen joillakin paikoilla laatuluokkaa parempi, mutta esimerkiksi Niinijoen laatu oli sukuindeksin mukaan jopa lähellä huonoa (taulukot 1 ja 2, kuva 1). Taulukko 2. Loimijoen ja sen sivujokien yhteistarkkailun v. 2013 piilevätulokset (Divers. = diversiteetti, Tasais. = tasaisuusindeksi, IPS = lajeihin perustuva veden laatuindeksi, GDI = piileväsukuihin perustuva laatuindeksi, TDI/100 = trofiaindeksi, %PT = runsasravinteisuutta kuvaavien lajien suhteellinen määrä Tunnus N Lajeja Divers. Tasais. IPS GDI TDI/100 %PT Loimijoki, Forssan yläp. LOJO/PL1 426 80 4,77 0,75 14,9 14,3 39,5 7,0 Loimijoki, Forssan alap. LOJO/PL2 344 62 4,34 0,73 14,1 13,0 53,3 9,6 Loimijoki, Loimaa yläp. LOJO/PL5 329 46 4,35 0,79 11,8 11,3 69,4 33,4 Loimijoki, Vampula alap. LOJO/PL7 374 49 4,23 0,75 13,1 13,0 70,5 14,7 Loimijoki, Huittinen yläp. LOJO/PL8 366 60 4,79 0,81 11,1 12,1 69,1 24,6 Jänhijoki LOJO/PL9 384 66 4,77 0,79 12,1 11,3 75,8 24,0 Kojonjoki LOJO/PL10 336 55 3,88 0,67 12,8 12,1 62,8 9,2 Niinijoki LOJO/PL11 408 54 3,36 0,58 14,3 9,9 88,1 11,3 Palojoki (Kourajoki) LOJO/PL12 332 47 4,54 0,82 11,3 10,7 75,9 30,1 Punkalaitumenjoki LOJO/PL13 466 27 2,58 0,54 16,6 15,9 49,7 18,2 Rehevyysasteeltaan havaintopaikat olivat TDI/100 indeksien arvojen perusteella mesotrofisia ja meso-eutrofisia. Vain Forssan yläpuolinen havaintapaikka oli oligo-mesotrofinen johtuen Pyhäjärvestä tulevien vesien vaikutuksista. Niinijoen tyyppi oli selvästi eutrofinen (taulukot 2 ja 3). Tutkittujen jokivesien rehevyys liittyy suuresti valuma-alueen maaperän laatuun sekä toisaalta veden vähyyteen. Vain muutamilla havaintopaikoilla myös orgaaninen kuormitus lisäsi jonkin verran rehevyyttä (paikat PL5, PL8, PL9 ja PL 12; taulukot 2 ja 3). 4

Kuva 1. Loimijoen yhteistarkkailun piileväindeksien tulokset vuosina 2010 ja 2013. IPS = piilevälajien suhteellisiin osuuksiin perustuva laatuindeksi. Veden erinomaisen (E) laadun indeksiarvon alaraja on 17, hyvän (H) laadun raja-arvo on 15 17, tyydyttävän (T) laadun rajaarvot 12 15, välttävän (V) 9 12 ja huonon (Hu) < 9. Taulukko 3. Indeksien perusteella määritetyt jokivesien laatuluokat v. 2010 tulosten perusteella. Alue Tunnus Laatuluokat IPS GDI TDI %PT Loimijoki, Forssan yläp. LOJO/PL1 tyydyttävä tyydyttävä oligo-mesotr. ei merkitt. org. likaantumista Loimijoki, Forssan alap. LOJO/PL2 tyydyttävä tyydyttävä mesotrofia ei merkitt. org. likaantumista Loimijoki, Loimaa yläp. LOJO/PL5 välttävä välttävä meso-eutrofia jonkin verr.org. likaantumista Loimijoki, Vampula alap. LOJO/PL7 tyydyttävä välttävä meso-eutrofia ei merkitt. org. likaantumista Loimijoki, Huittinen yläp. LOJO/PL8 välttävä välttävä meso-eutrofia jonkin verr.org. likaantumista Jänhijoki LOJO/PL9 tyydyttävä tyydyttävä meso-eutrofia jonkin verr.org. likaantumista Kojonjoki LOJO/PL10 tyydyttävä tyydyttävä meso-eutrofia ei merkitt. org. likaantumista Niinijoki LOJO/PL11 tyydyttävä välttävä eutrofia ei merkitt. org. likaantumista Palojoki (Kourajoki) LOJO/PL12 välttävä välttävä meso-eutrofia jonkin verr.org. likaantumista Punkalaitumenjoki LOJO/PL13 hyvä hyvä mesotrofia ei merkitt. org. likaantumista Piilevien ekologisten ryhmien antamat tulokset Piileväyhteisöjen lajit ilmaisevat runsaudellaan ja esiintymisellään useita ekologisia tekijöitä, joista myös voidaan päätellä mm. kuormituksiin liittyviä seikkoja. Lajit voidaan luokitella mm. rehevyyttä kuvaaviin trofialuokkiin, orgaanista kuormitusta kuvaaviin saprobialuokkiin sekä vedessä oleviin typen muotojen hyväksikäyttöä ja sietoja koskeviin luokkiin. Osa lajeista käyttää pelkästään epäorgaanisia typen yhdisteitä N-ravinteenaan (N-autotrofit), jotkut käyttävät edellisen ryhmän tavoin epäorgaanisia typen yhdisteitä, mutta sietävät mm. jätevesissä tulevia orgaanisen typen muotoja (N-autorofit, tolerantit). Kolmas ryhmä voi käyttää vaihtoehtoisesti epäorgaanisia ja orgaanisia N-yhdisteitä tarjonnasta riippuen (fakultatiiviset N-autotrofit/ N-heterotrofit) ja neljäs ryhmä puolestaan käyttää vain valmiita orgaanisia N-yhdisteitä ja ilmaisevat täten vahvaa orgaanista jätevesikuormitusta runsaina esiintyessään. Seuraavassa on kuvioina esitetty tarkkailualueen havaintoalueiden antamat kuvat rehe vyydestä, saprobiasta, typen käyttömuodosta sekä ph-vaatimusluokista (kuvat 2 5). 5

Kuva 2. Loimijoen v. 2013 yhteistarkkailun havaintopaikkojen piileväyhteisöjen lajien jakautuminen eri rehevyysasteita kuvaaviin trofialuokkiin (ol = oligotrofia, ol-me = oligomesotrofia, me = mesotrofia, me-eu = meso-eutrofia, eu = eutrofia, hyp = hypertrofia ja ol-eu = trofiavaatimukseltaan/-siedoltaan laaja-alaiset lajit). Kuviosta nähdään, että Loimijoessa ja etenkin sen sivujoissa vallitsevina trofiaryhminä ovat rehevyyttä ilmaisevat (eu) ja trofiavaatimuksiltaan laaja-alaiset (ol-eu) lajit. Oligotrofiaa eli niukkatuottoisuutta indikoivia lajeja oli hieman enemmän vain Forssan havaintopaikoilla, missä tämäkin selittyy yläjuoksulla sijaitsevan Pyhäjärven läheisyydellä. Kuva 3. Loimijoen v. 2013 yhteistarkkailun havaintopaikkojen piileväyhteisöjen lajien jakautuminen eri orgaanista kuormitusta kuvaaviin saprobialuokkiin (ol = oligosaprobia, -me = beta-mesosaprobia, -me = alfa-mesosaprobia, -me-poly = alfa-meso-polysaprobia, poly = polysaprobia). Saprobia-aste kasvaa joen alajuoksulle päin mentäessä alfa-meso- ja polysaprobien lajien osuuden kasvaessa ja oligosaprobien lajien hävitessä lähes täysin (kuva 3). Melko pienestä joen virtaamasta johtuen saprobisuus kasvaa melko herkästi jo pienemmästäkin orgaanisesta kuormituksesta. Syyskuun alussa 2013 virtaamat olivat Etelä-Suomen jokivesissä varsin alhaisia ennen lokakuussa alkaneita sateita ja virtaamien nousua. 6

Kuva 4. Loimijoen v. 2013 yhteistarkkailun havaintopaikkojen piileväyhteisöjen lajien jakautuminen eri typenkäyttöryhmiin (N-autotr. = typpiautotrofit, N-aut-tol. = typpiautotrofit, mutta orgaanisia yhdisteitä sietävät, fak. N-aut/N-het. = fakultatiivisesti typpiautotrofit/ N- heterotrofit ja obl. N-heterotrofit = lajit, jotka käyttävät vain orgaanisia N-yhdisteitä). Vain epäorgaanisia typpiyhdisteitä käyttävien typpiautotrofien lajien osuus oli suurempi vain Loimijoen pääuoman ylimmillä havaintopaikoilla Forssassa, alentuen kuitenkin vähitellen. Orgaanisen kuormituksen kasvu heijastui selvästi typpiheterotrofien lajien määräosuuden kasvussa, ollen suurimmillaan Loimijoessa Loimaalta Huittisiin sekä Jänhijoessa (kuva 4). Valuma-alueen savikkoisuudesta johtuva vesien runsaselektrolyyttisyys ja sen kautta emäksisyys näkyi hyvin selvästi myös piileväyhteisöjen jakautumisessa phindikaattoriluokkiin. Kuva 5. Loimijoen v. 2013 yhteistarkkailun havaintopaikkojen piileväyhteisöjen lajien jakautuminen eri ph-idikaattoriluokkiin (acb = asidobiontit, acf = asidofiilit, neu = neutrofiilit, alkf = alkalifiilit, alkb = alkalibiontit ja ind = lajit, jotka ovat veden ph:n suhteen laaja-alaisia). Lievää happamuutta suosivien asidofiilien lajien osuus oli huomattava vain joen yläjuoksulla Forssassa (PL1 PL2), mutta alempana joen juoksulla emäksisyyttä indikoivien lajien valtaasema kasvoi aina Niinijoelle saakka (PL11), kun taas Punkalaitumenjoella yhteisöstä lähes 80 % oli neutrofiilejä (kuva 5). 7