22 26.9.2011 Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2010 www.hsl.fi
HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki puhelin (09) 4766 4444 www.hsl.fi Lisätietoja: Tarja Jääskeläinen, puh. 050 385 5043 tarja.jaaskelainen@hsl.fi Kansikuva: HSL Lauri Eriksson Edita Prima Oy Helsinki 2011
Esipuhe Joukkoliikenteen yksikkökustannusraportissa on tarkasteltu joukkoliikenteen liikennöintikorvauksia, kulkumuotokustannuksia ja suoritetietoja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta-alueella. Alue kattaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan ja Kirkkonummen kunnat. Tässä raportissa käsitellään HSL:n ensimmäisen toimintavuoden 2010 joukkoliikennepalvelujen yksikkökustannuksia. Aiempiin yksikkökustannusraportteihin (HSL:n julkaisuja 2010/26 sekä HKL-aikaiset yksikkökustannusraportit) verrattuna tiettyjen vertailulukujen laskentatavat ja sisältö ovat mm. sopimusteknisistä syistä muuttuneet. Tämä aiheuttaa joihinkin kerättyihin aikasarjoihin epäyhdenmukaisuutta, mutta raportin tekstissä on näistä aina kyseisessä kohdassa maininta. Tulevien yksikkökustannusraporttien tavoitteena on parantaa entisestään joukkoliikenteen eri muotojen yksikkökustannusten vertailtavuutta ja tehdä myös linjakohtaisia tarkasteluja. Tämä edellyttää tiedonkeruukäytäntöjen kehittämistä. HSL:n taloudenohjausjärjestelmää ollaan uudistamassa (Toimi!-hanke). Sen myötä myös yksikkökustannusraportissa hyödynnettävien tietojen kerääminen helpottunee. Kiitokset kaikille, jotka toimittivat tietoja tai olivat muulla tavoin avuksi raportin laatimisessa. Helsingissä 26.9.2011 Tarja Jääskeläinen
Tiivistelmäsivu Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne Tekijä: Tarja Jääskeläinen Päivämäärä 26.9.2011 Julkaisun nimi: Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2010 Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenne Tiivistelmä: Joukkoliikennettä hoidetaan Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonummella viidellä eri kulkumuodolla. Bussi-, raitiovaunu-, metro-, lähijuna- ja lauttaliikenteellä on kullakin omanlaisensa kustannusrakenne. Kustannukset vaikuttavat osaltaan siihen, millä kulkumuodolla joukkoliikenne eri alueilla kannattaa toteuttaa. Tarkoituksenmukaisimman kulkumuodon valintaan vaikuttavat kustannustekijöiden ohella toimintaympäristö ja kysyntä. Tässä raportissa esitetään vuotta 2010 koskevat yksikkökustannukset. Tiedot on kerätty HSL:n tilinpäätöstietojen pohjalta. Kaikkia tietoja ei ole ollut suoraan niistä saatavissa, vaan ne on pitänyt erikseen tuottaa tätä raporttia varten. Helsingin sisäisen liikenteen osalta on lisäksi kuvattu kustannuskehitystä vuosien 2006 2010 aikana. Avainsanat: yksikkökustannus, kokonaiskustannus, kustannusvertailu, joukkoliikenne Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 22/2011 ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN (nid.) 978-952-253-107-0 ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN (pdf) 978-952-253-108-7 Kieli: suomi Sivuja: 44 HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, 00077 HSL, puhelin (09) 4766 4444
Sammandragssida Utgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Författare: Tarja Jääskeläinen Datum 26.9.2011 Publikationens titel: Styckkostnader för kollektivtrafiken 2010 Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafik Sammandrag: Kollektivtrafiken sköts i Helsingfors, Esbo, Grankulla, Vanda, Kervo och Kyrkslätt med fem olika trafikslag. Varje trafikslag dvs. buss-, spårvagns-, metro-, närtågs- och färjetrafiken har sin egen kostnadsstruktur. Kostnaderna inverkar för sin del på med vilket trafikslag ska trafiken ske på olika område. Verksamhetsmiljön och efterfrågan vid sidan av kostnadsfaktorer påverkar valet av det mest ändamålsenliga trafikslaget. I denna rapport presenteras styckkostnader som gäller år 2010. Uppgifterna har i första hand hämtats från HRT:s räkenskapsavslutningar. Eftersom alla uppgifter inte direkt fanns att hitta i räkenskapsavslutningarna, har en del av uppgifterna producerats särskilt för denna rapport. I rapporten har beskrivits även kostnadsutvecklingen för Helsingfors interna trafik under år 2006 2010. Nyckelord: styckkostnad, totalkostnad, kostnadsjämförelse, kollektivtrafik Publikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 22/2011 ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN (nid.) 978-952-253-107-0 ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN (pdf) 978-952-253-108-7 HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, 00077 HRT, tfn. (09) 4766 4444 Språk: finska Sidantal: 44
Abstract page Published by: HSL Helsinki Region Transport Author: Tarja Jääskeläinen Date of publication 26.9.2011 Title of publication: Public transport unit costs 2010 Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region Transport Abstract: Public transport in Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava and Kirkkonummi is provided by five different modes of transport. Bus, tram, metro, commuter train and ferry services each have their own cost structures. The costs play their role in determining which mode of transport is the most favorable for each area. In addition to cost factors, the choice of the most suitable mode of transport is influenced by the operating environment and demand. This study presents unit costs for 2010. The data has mainly been extracted from the financial statements of HSL. Some of the data had to be generated specifically for this study. With regard to Helsinki internal transport services, the study also reviews changes in costs in 2006 2010. Keywords: unit cost, total cost, cost comparison, public transport Publication series title and number: HSL publications 22/2011 ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN (nid.) 978-952-253-107-0 ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN (pdf) 978-952-253-108-7 Language: Finnish Pages: 44 HSL Helsinki Region Transport, P.O.Box 100, 00077 HSL, tel. +358 (0) 9 4766 4444
Sisältö Johdanto...11 Sanasto...13 1 Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen kustannuskehitys...13 2 Liikennöintikorvaukset ja yksikkökustannukset...20 3 Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosina 2006 2010...28 4 Yksikkökustannusten soveltaminen...35 Liitteet 1 Yksikkökustannusten rakenne...36 2 Tilaajan yleiskustannusten jakautuminen kunnille kulkumuodoittain...39 3 Linjakohtaiset kustannukset 2010...40
11 Johdanto Yksikkökustannusraportissa tarkastellaan HSL-alueen joukkoliikennettä. Helsingin sisäisen liikenteen osalta raportissa esitetään myös kustannuskehitys vuosina 2006 2010. Muun liikenteen osalta aikasarjojen rakentaminen alkoi vuoden 2009 toteutuneesta liikenteestä. Tässä raportissa on tarkasteltu myös linjakohtaisia kustannuksia. Kaikki raportissa esitetyt euromäärät ovat arvonlisäverottomia. Suorien tuotantokustannusten lisäksi yksikkökustannukset on arvioitu kulkumuodoittain myös ns. infra- ja yleiskustannuksille. Jokainen kulkumuoto käyttää väyliä (katu/rata) ja pysäkkejä tai asemia. Niiden rakentamisesta sekä yllä- ja kunnossapidosta syntyy infrakustannuksia. Yleiskustannukset ovat HSL:n omassa toiminnassa syntyneitä, eri kulkumuodoille kohdistettuja kustannuksia, joita syntyy eri osastoilla ja yksiköissä. Joukkoliikenteen yksikkökustannuskehitystä seurataan vuositasolla. Tietoa tarvitaan moniin tarkoituksiin. Joukkoliikenteen palveluverkon kehittämisessä tietoja käytetään yhtenä kriteerinä mm., kun haetaan tarkoituksenmukaisinta tapaa tuottaa palvelut matkustajille.
12
13 Sanasto HSL-alue: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Infrastruktuurikustannus: Rata- ja kiinteistökustannukset, yleiskulut, poistot ja laskennalliset korot, on ns. kulkumuotokustannus Kilometrikustannus: liikennöitsijän menot linjan vaunujen korjaus- ja huoltomenoista sekä polttoainemenoista (50 %) yhtä linjakilometriä kohti Korvaus: tilaajan maksu liikennöitsijälle ajetuista linjasuoritteista (linjatunnit, linjakilometrit, vaunupäivät) Kulkumuotokustannus: ks. infrastruktuurikustannus ja yleiskustannus/tilaaja Kysyntä/ tarjonta: linjan käyttöastetta kuvaava tunnusluku = mkm/pkm Käyttökustannus: liikennöitsijälle linjan hoitamisesta syntyvät menot Liikennesuoritteet: linjakilometrit, linjatunnit ja vuoropäivät ovat liikennöintikorvausten maksuperustetietoja. Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannus: liikennöitsijälle maksettava yksikköhinta ajosuoritteesta Linjakilometri: linjan vaunun ajama aikataulunmukainen yhden kilometrin mittainen ajo linjan reitillä = yksikkökilometri Linjatunti: vaunun yhden tunnin mittainen aikataulunmukainen linjalla ajo = yksikkötunti Matka: joukkoliikenteen käyttäjän yhdellä linjalla tekemä, pysäkiltä/asemalta vaunuun nousun ja vaunusta poistumisen rajaama kulkeminen. Toisin sanoen nousu = matka ja nousija = matkustaja. Tässä raportissa käsite matka siis poikkeaa yleisestä matkan määrittelystä, jossa matka on lähtöpaikasta määräpaikkaan siirtyminen. Matkan keskipituus: jollakin aikavälillä (tavallisimmin vuorokaudessa) linjalla tehtyjen kaikkien matkojen keskipituus (km) Matkustajakilometri (mkm): yhden matkustajan linjalla vaunussa kulkema yhden kilometrin matkasuorite. Esimerkiksi, jos vaunussa on kymmenen matkustajaa, on suorite yhden kilometrin matkalla 10 matkustajakilometriä. Matkustajakilometrikustannus, /mkm: matkustajan linjalla tekemän 1 km:n matkan keskimääräinen kustannus. Arvo lasketaan linjan käyttökustannukset/linjan matkat X matkan keskipituus. Paikkakilometri (pkm): vaunun matkustajapaikkojen yhteenlaskettu suorite. Esimerkiksi, jos vaunussa on 70 matkustajapaikkaa, on suorite yhden kilometrin matkalla 70 paikkakilometriä. Matkustajapaikkoihin sisältyvät sekä istuma- että seisomapaikat. Bussiliikenteessä käytetty keskimääräinen paikkaluku on 61 (laskettu toteutuneiden suoritteiden mukaisesti Helsingin sisäisestä liikenteestä ja yleistetty koko seudulle, poikkeuksena Kerava 46), raitioliikenteessä 98, metroliikenteessä 144 (vaunu), junaliikenteessä 115 (vaunu) ja lauttaliikenteessä 350. Paikkakilometrikustannus, /pkm: linjan matkustajapaikan 1 km:n matkan keskimääräinen kustannus. Arvo lasketaan linjan käyttökustannukset/linjakilometrit x vaunun/junayksikön matkustajapaikkamäärä. Pääkaupunkiseutu (PKS): Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa Tuntikustannus: liikennöitsijän menot linjan liikennehenkilöstön palkoista sivukuluineen sekä osasta (50 %) polttoainemenoista yhtä linjatuntia kohti U-liikenne: U-liikenne on HSL-alueen rajat ylittävää bussiliikennettä, jossa voi HSL-alueen sisällä matkustaa myös HSL-lipuilla. Liikennettä hoidetaan aiempiin linjaliikennelupiin perustuvien siirtymäkauden sopimusten perusteella. HSL korvaa liikennöitsijälle erillisen sopimuksen perusteella HSL-lipuilla tapahtuvan matkustuksen. Esim. Kirkkonummen bussiliikenne on toteutettu U-liikenteenä. Vaunu: kuljetusyksikkö tai sen osa, kuten bussi, raitiovaunu, junanvaunu. Vaunun matkustajapaikka on joko istumapaikka tai seisomapaikka. Seisomapaikka on tässä määritelty niin, että vaunun rekisteröidyn seisomatilan 1 m 2 :lle mahtuu 3 seisojaa. Vaunukilometri: yhden vaunun linjalla kulkema yhden kilometrin matkasuorite = yksikkökilometri
14 Vaunutunti: yhden vaunun käyttö linjalla yhden tunnin ajan = yksikkötunti Vaunupäivä: yhden vaunun käyttäminen linjalla yhden vuorokauden aikana vähintään yhden vuoron verran = yksikköpäivä Vuoropäivä: linjan vaunun aikataulunmukaisessa liikenteessä ajama kestoltaan vähintään yhden ajosivun mukainen vuoro. Toisin sanoen, jos linjalla tarvitaan suurimman kysynnän aikana samanaikaisesti esimerkiksi yhdeksän vaunua, syntyy tästä yhdeksän vuoropäivää. Vuoropäiväkustannus: liikennöitsijän menot linjan vaunujen pääomasta yhtä vuoropäivää kohti Yksikkökustannus: linjan liikennöimisestä syntyvä kustannus ajosuoritetta kohti Yleiskustannus/ liikennöitsijä: liikennöitsijälle linjan hoitamisesta syntyvät muut kuin suoraan ajosuoritteiden tuottamisesta syntyvät menot (hallintokustannus, pääomakustannus varikkokiinteistöistä jne.) Yleiskustannus/ tilaaja: HSL-organisaation eri yksiköiden kuluja lukuun ottamatta operointi- ja infrakuluja, on ns. kulkumuotokustannus. Yleiskustannuksiin kohdistettavat erät sisältävät liikenteen suunnittelun ja hankinnan, matkalippu- ja informaatiojärjestelmän, asiakaspalveluiden, matkalippujen tarkastustoiminnan, liikennejärjestelmäsuunnittelun, viestinnän, talouden ja hallinnon eri yksiköiden kustannukset.
15 1 Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen kustannuskehitys Vielä vuonna 2009 Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kustannustasokehitys oli selkeästi alhaisempaa julkisen alan palveluostojen hintaindeksiin verrattuna. Vuosien 2009 ja 2010 välillä tapahtunut muutos on merkittävä ja koskee erityisesti bussiliikennettä. Nyt joukkoliikenteen kustannustason kehitys on karkeasti samalla tasolla yleisen julkisen alan kustannuskehityksen kanssa. Mikäli energian hinta nousee yleistä kustannuskehitystä nopeammin, näkyy tämä joukkoliikenteen kustannusten voimakkaampana nousuna yleisindeksiin verrattuna. Taulukko 1. Indeksimuutos vuodesta 2005 vuoteen 2010 (v. 2005 = 100) 2010 kuluttajan hintaindeksi julkisen alan palveluostojen hintaindeksi Helsingin sisäinen joukkoliikenne bussiliikenne metroliikenne raitioliikenne Aiempien vuosien yleisindeksiä alhaisempi kustannuskehitys selittynee tehokkaalla ja onnistuneella liikennepalvelujen kilpailutuksella. Kääntöpuolena rajusti kilpaillun alan alhaisille tilaajahinnoille on alan toimijoiden heikko taloudellinen tilanne. Kustannusnousu on ollut vuodesta 2009 vuoteen 2010 bussiliikenteessä nopeampaa kuin yleinen hintakehitys. Keskeinen tähän vaikuttava tekijä lienee ollut polttoaineiden hinnannousu. Sen sijaan metro- ja raitioliikenteen indeksimuutos on pienempi kuin julkisen alan palveluostojen kustannuskehitys. Taulukko 2. Indeksimuutos vuodesta 2009 vuoteen 2010 (2005 = 100) 2010 kuluttajan hintaindeksi julkisen alan palveluostojen hintaindeksi Helsingin sisäinen joukkoliikenne bussiliikenne metroliikenne raitioliikenne Hintojen tasoon ja muutosvauhtiin vaikuttavat lukuisat tekijät. Joukkoliikenteen kulkumuodoilla on keskinäisiä eroja kustannusrakenteessa ja eri kulkumuodot soveltuvat erityyppisiin palvelutehtäviin Helsingin seudulla. Sopivan joukkoliikennemuodon ja tarjonnan valinta on tutkittava aina tapauskohtaisesti kysyntä ja liikenneympäristö huomioon ottaen.
16 Yksikkökustannukset on arvioitu tässä raportissa suorien tuotantokustannusten lisäksi kulkumuodoittain myös nk. kulkumuotokustannuksille. Jokainen kulkumuoto käyttää väyliä ja pysäkkejä tai asemia. Niiden rakentamisesta sekä yllä- ja kunnossapidosta syntyy kustannuksia, jotka on esitetty omissa taulukoissaan. Bussiliikenne käyttää muun ajoneuvoliikenteen kanssa yhteistä katuverkkoa, eivätkä katuinfran rakentamis- ja ylläpitokustannukset siksi ole mukana bussiliikenteen kulkumuotokustannuksissa. Vuonna 2010 esimerkiksi Helsingissä katujen ylläpitomenot olivat 48,3 M ja katuinvestoinnit 107,2 M. Lisäksi katuvalaistus maksoi 18,9 M. Bussiliikenteen osuutta näistä menoista ei ole tässä arvioitu eikä objektiivinen arviointi ole käytännössä mahdollistakaan. Koska bussiliikenteelle ei jyvitetä infrastruktuurikustannuksista kuin pieni osa, mutta metro- ja raitioliikenteelle jyvitetään niiden käyttämän infrastruktuurin kustannukset kokonaisuudessaan ja lähijunaliikenteelle osa kustannuksista ratamaksun kautta, on selvää, että eri liikennemuotojen tunnusluvut eivät näiltä osin ole täysin vertailukelpoisia. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu liikennöintikorvausten ja yleiskustannusten jakautumista matkustaja- ja paikkakilometriä kohti eri kulkumuodoissa. Bussi 1 Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna 1 Liikennöintikorvaukset (milj. ) Yleiskustannukset 2 (milj. ) Liikennöintikorvaukset + yleiskustannukset (milj. ) / matkustajakilometri / paikkakilometri / istumapaikkakilometri 1 Bussi- ja lähijunaliikenne kattavat tässä HSL:n tilaaman liikenteen. 2 Yleiskustannukset sisältävät mm. HSL:n liikenteen suunnittelun ja hankinnan, matkalippu- ja informaatiojärjestelmän, asiakaspalvelut, tarkastustoiminnan, liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä viestinnän, talouden ja hallinnon eri yksiköiden kustannukset. Kustannukset kohdistetaan kulkumuodoille sovituilla kertoimilla painotettujen nousujen jakautuman perusteella. Kertoimet ovat raportin liitteenä. 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Kulkumuotokohtainen matkustajakilometrikustannus (liikennöintikorv. + yleiskust.) 0,83 0,24 0,44 0,07 0,13 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL 0,20 0,15 0,10 0,05 0,05 Kulkumuotokohtainen paikkakilometrikustannus (liikennöintikorv. + yleiskust.) 0,17 0,09 0,01 0,05 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Kulkumuotoja vertailtaessa voidaan tilaajan yleiskustannusten (esim. liikenteen suunnittelu ja hankinta, matkalippu- ja informaatiojärjestelmä, asiakaspalvelut, tarkastustoiminta, viestintä) lisäksi tarkastella myös infrastruktuurikustannuksia. Ne syntyvät mm. rata- ja kiinteistöpalveluista. HSL maksaa joukkoliikenteen infrastruktuurista kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. HSL maksaa investoinnista
17 puolet ja kunta, joka vastaa infran rakentamisesta, maksaa investoinnista toisen puolen. Infrasopimuksen mukaisen joukkoliikenneinfran hallinto- ja ylläpitokulut ohjataan täysimääräisesti HSL:lle. Varsinkin metroliikenteen osalta kulkumuotokustannukset nostavat merkittävästi matkustaja- ja paikkakilometrikustannuksia. Sopimukseen joukkoliikenneinfrastruktuurin kustannusten korvaamisesta kuuluvat seuraavat osiot: infraomaisuuden tarkistettu käypä arvo (vanha jl-infra, otettu käyttöön 31.12.2009 mennessä) (Helsingin osalta 31.12.2008 mennessä käyttöön otettu vanha jl-infra) infraomaisuuden kirjanpitoarvo (uusi jl-infra, otettu käyttöön 31.12.2009 jälkeen) (Helsingin osalta näin arvostetaan myös 1.1. 31.12.2009 aikana käyttöön otettu vanha jl-infra) o kustannukset eivät sisällä kustannuksia, joista kaupunki/kunta saa erillisen korvauksen HSL:ltä tai muulta viranomaiselta erillisten sopimusten mukaan täysimääräisesti infran hallinto- ja ylläpitokustannukset, jotka kertyvät infraomaisuuden huoltamisesta, korjaamisesta, ylläpidosta ja hallinnoinnista (työ, tarvikkeet, kalusto, kulkuneuvot, tilat, siivous, vartiointi, vesi, sähkö, hallinto, johtaminen ja tietojärjestelmät) puolet pääoman poistoista ja koroista Infraomaisuudeksi luetaan: Vanha infra (otettu käyttöön 31.12.2009 tai aiemmin) Metroliikenne rata: tunnelit, alusrakenne, päällysrakenne, maarakenne, rataa kantavat sillat, käytönohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmät sekä muut tekniset järjestelmät, sähkönsyöttöasemat ja muut sähköjärjestelmät asemat: rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet ja sähköjärjestelmät Raitioliikenne rata: radat ja vaihteet, alusrakenne, päällysrakenne, raitioratojen järjestelyt, raitioratojen pohjat, muut kiinteät rakenteet, sähkönsyöttöasemat, raitioteiden ratasähkölaitteet ja raitiopysäkit Junaliikenne Vantaankosken radan asemien hallinnolliset kulut (Helsinki: Pohjois-Haaga, Kannelmäki ja Malminkartano, Vantaa: Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski) Bussiliikenne Seuraavat bussiterminaalit (rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet, laiturialueet ja odotustilat): Helsinki: Elielinaukio, Rautatientori, Kampin Espoo-terminaali, Itäkeskus, Malmin liityntäliikenneterminaali ja Herttoniemi Espoo: Leppävaaran asema, Kampin Espoo-terminaali ja Tapiola Vantaa: Tikkurila, Myyrmäki ja Martinlaakso. Uusi infra (otettu käyttöön 31.12.2009 jälkeen) Metroliikenne rata: tunnelit, alusrakenne, päällysrakenne, maarakenne, rataa kantavat sillat, käytönohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmät sekä muut tekniset järjestelmät, sähkönsyöttöasemat ja muut sähköjärjestelmät asemat: rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet ja sähköjärjestelmät
18 Raitioliikenne rata: radat ja vaihteet, alusrakenne, päällysrakenne, raitioratojen järjestelyt, raitioratojen pohjat, muut kiinteät rakenteet, sähkönsyöttöasemat, raitioteiden ratasähkölaitteet ja raitiopysäkit Junaliikenne rata: tunnelit, alusrakenne, päällysrakenne, maarakenne, sillat, käytönohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmät, sähkönsyöttöasemat ja muut sähköjärjestelmät asema: rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet, sähköjärjestelmät Bussiliikenne joukkoliikennekatu, -tunneli ja -silta bussiterminaalit siltä osin, kuin mittakaava vastaa vanhaan infraan hyväksyttyjä bussiterminaaleja (rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet, laiturialueet ja odotustilat) Lauttaliikenne lauttaterminaalit laiturirakenteet Bussi 1 Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna 1 Liikennöintikorvaukset (milj. ) Infrakustannukset 2 (milj. ) Liikennöintikorvaukset + infrakustannukset (milj. ) / matkustajakilometri / paikkakilometri / istumapaikkakilometri 1 Bussi- ja lähijunaliikenne kattavat tässä HSL:n tilaaman liikenteen. 2 Rata- ja kiinteistökustannukset, yleiskulut, poistot ja laskennalliset korot. Lähijunaliikenteen osalta mukana on sekä infrasopimuksen (0,92 M ) että liikennöintisopimuksen (2,07 M ) mukaiset infrakustannukset. 0,80 0,60 0,40 0,20 Kulkumuotokohtainen matkustajakilometrikustannus (liikennöintikorv. + infrakust.) 0,77 0,54 0,22 0,15 0,13 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL 0,20 0,15 0,10 0,05 0,04 Kulkumuotokohtainen paikkakilometrikustannus (liikennöintikorv. + infrakust.) 0,11 0,03 0,15 0,04 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Kulkumuodon nopeus selittää pitkälle sen edullisuutta vertailtaessa matkustajakilometrikustannuksia. Metro ja lähijuna ovat selvästi edullisemmat kuin bussi- ja raitioliikenne. Raskas raideliikenne tarvitsee kuitenkin suuren matkustajamäärän ollakseen taloudellista. Suomenlinnan lauttaliikenne on paikkakilometrikustannusvertailussa vain jonkin verran raitiovaunua heikompi, mutta häviää sille selvästi matkustajakilometrikustannuksissa.
19 Liikennöintikorvaukset + yleiskustannukset + infrakustannukset (milj. ) / matkustajakilometri Bussi 1 Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna 1 / paikkakilometri / istumapaikkakilometri 1 Bussi- ja lähijunaliikenne kattavat tässä HSL:n tilaaman liikenteen. Kulkumuotokohtainen matkustajakilometrikustannus (liik.korv. + yleiskust. + infrakust.) Kulkumuotokohtainen paikkakilometrikustannus (liik.korv. + yleiskust. + infrakust.) 1,00 0,50 0,24 0,58 0,16 0,86 0,13 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL 0,20 0,15 0,10 0,05 0,05 0,12 0,03 0,17 0,05 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Kun tarkastellaan kaikkia kustannuksia matkustaja- ja paikkakilometreille jyvitettyinä (yhteenlaskettuna liikennöintikorvaukset, yleis- ja infrakustannukset), metro- ja lähijunaliikenne ovat lähes yhtä tehokkaita (lähijunaliikenteen osalta on kuitenkin muistettava, että tässä raportissa junaliikenteen infrakustannuksiin lasketaan vain ratamaksu, ja Vantaankosken radan asemien hallinnolliset kustannukset, mikä ei kata junaliikenteen todellisista infrakustannuksista kuin pienen osan). HSL:n tilaama bussiliikenne on niiden kanssa samalla tasolla paikkakilometrikustannuksissa, mutta häviää matkustajakilometrikustannuksissa. Raitiovaunu- ja lauttaliikenne ovat kalleimmat kulkumuodot.
20 2 Liikennöintikorvaukset ja yksikkökustannukset Vuonna 2010 liikennöitsijöille maksettiin HSL-alueen joukkoliikennepalvelujen tuottamisesta liikennöintikorvauksia 383,86 M. Kulkumuodoittain liikennöintikorvaukset jakaantuivat seuraavasti: 2010, M % 2009, M % bussiliikenne lähijunaliikenne raitioliikenne metroliikenne lauttaliikenne yhteensä Vuonna 2010 liikennöintikorvaukset nousivat edellisvuoteen verrattuna kaikissa muissa kulkumuodoissa paitsi lauttaliikenteessä. Suomenlinnan liikenne Oy:n pääomarakennetta kevennettiin, minkä vuoksi yhtiön tulos parani ja se pystyi pienentämään HSL:ltä perittävää liikennöintikorvausta. Lähijunaliikenteen vuoden 2010 liikennöintikorvauksissa on mukana 3. vyöhykkeen korvaukset, jotka puuttuvat vuoden 2009 luvusta. Jos 3. vyöhykkeen osuus lähijunaliikenteen korvauksista jätetään pois, lähijunaliikenteen korvaukset vuonna 2010 ovat 53,70 miljoonaa euroa ja kulkumuodoittain maksetut liikennöintikorvausten prosenttiosuudet ovat samat kuin vuonna 2009. Tässä raportissa on vuoden 2010 kustannusten perusteella laskettu yksikkökustannustiedot HSL:n eri kulkumuodoille. Helsingin osalta on lisäksi tarkasteltu kustannuskehitystä viimeisten viiden vuoden ajalta. Tuotantokustannukset ovat kilpailutettuja ainoastaan bussiliikenteessä. Bussiliikenne on silti tässä raportissa esitettävien kustannusvertailujen mukaan keskimäärin suhteellisen kallis joukkoliikennemuoto. Siitä huolimatta busseilla tuotetut liikennepalvelut ovat edullisempia henkilöautoon verrattuna. Henkilöauton kilometrikorvaus on 0,46 euroa kilometriä kohti. Se tekee paikkakilometriä kohden 9 senttiä (viiden hengen auto). Kun henkilöauton keskimääräinen matkustajamäärä on 1,3 henkeä, maksaa yksi matkustajakilometri noin 0,35 euroa. Auton hankintahinta ja muut kustannukset (huollot, vakuutukset, hinnan aleneminen yms.) vaihtelevat erittäin paljon auton kokoluokasta, merkistä ja mallista riippuen. Alueesta riippuen vuosittainen kilometrimäärä vaihtelee suurestikin ja lisäksi liikenneolosuhteet poikkeavat toisistaan. Pääkaupunkisedun ruuhkakilometrit rasittavat autoa enemmän kuin vapailla maanteillä ajaminen. (lähde Autoliitto) Joukkoliikenteen yksikkökustannuskehitystä seurataan vuositasolla. Tietoa tarvitaan niin suunnittelun kuin päätöksenteonkin tueksi. Joukkoliikenteen palveluverkon kehittämisessä tietoja käytetään mm. haettaessa edullisinta tapaa tuottaa palvelut matkustajille. Esimerkkejä joukkoliikenteen yksikkökustannustietojen soveltamisesta on esitetty kappaleessa 4.
21 Yhteenveto vuoden 2010 toteutuneista liikennesuoritteista ja liikennöintikorvauksista Suoritteet Lähijuna yhteensä Lähijuna 5 Lähijuna 4 Lähijuna 3 Lautta Metro Raitiovaunu Bussi yhteensä Bussi seutu U-linjat (muut) Bussi Kirkkonummi 2 (U-linjoja) Bussi Kerava 1 Bussi Vantaa Bussi Espoo Bussi Helsinki yksikkö-km (milj.) 1 Linjat 5, 8, 9 ja 738B. Keravalle menevien seutulinjojen (633, 738 ja 973) suoritteet ja korvaukset sisältyvät seutubussien tietoihin. 2 Kirkkonummen sisäinen liikenne hoidetaan U-linjoilla. Kirkkonummen luvuissa on mukana vain sisäisillä linjoilla tehdyt sisäiset matkat ja niiden kustannukset. 3 Linjat A, E, I, K, L, M, N, S ja U. Kysyntä/tarjonta-suhde on melko korkea. Paikkakilometrit on laskettu vaunulle, kuten metrossakin. Seisomapaikkoja ei ole laskettu junan käytävälle, jossa konduktöörin pitää päästä liikkumaan. Ei sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta. 4 Linjat H, R, T, Y ja Z (vastaa bussien U-liikennettä). Luvut koskevat HSL-lipulla HSL-alueen sisällä matkustavia. Ei sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta. 5 Keravan ja Kirkkonummen lähijunamatkat: 3. vyöhykkeen HSL-lipulla tehtävät lähijunaliikenteen matkat on esitetty omana sarakkeenaan sopimusteknisistä syistä. Lukuja ei ole esitetty aiemmissa raporteissa. 6 Matkan keskipituudet perustuvat lippulajitutkimuksissa (LIPTU) kerättyihin tietoihin. Tutkimuksia tehdään noin kolmen vuoden välein. Viimeisin LIPTU tehtiin vuonna 2010 (Kirkkonummi, seutuliikenne ja lähijunaliikenne). Suomenlinnan lauttaliikenteessä matkan keskipituus tulee lautan Kauppatorilta Suomenlinnaan kulkemasta matkanpituudesta. yksikkötunnit (milj.) yksikköpäivät (milj.) matkustajakm (milj.) paikka-km (milj.) kysyntä/ tarjonta (%) nousut (milj.) matkan keskipituus 6 (km)
22 Liikennöintikorvaukset Lähijuna yhteensä Lähijuna 3 Lähijuna 2 Lähijuna 1 Lautta Metro Raitiovaunu Bussi yhteensä Bussi seutu U-linjat (muut) Bussi Kirkkonummi (U) Bussi Kerava Bussi Vantaa Bussi Espoo Bussi Helsinki liikennöintikorvaukset (M ) kustannus nousijaa kohden ( ) kustannus matkustajakilometriä kohden ( ) 1 Linjat A, E, I, K, L, M, N, S ja U, ei sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta 2 Linjat H, R, T, Y ja Z (vastaa bussien U-liikennettä), ei sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta 3 3. vyöhykkeen HSL-lipuilla tehdyt lähijunamatkat: Kerava ja Kirkkonummi Yhteensä Lähijuna yhteensä Lähijuna 3. vyöhyke Lähijuna U-linjat H, R, T, Z ja Y Lähijuna HSL Lautta Metro Raitiovaunu Bussi seutu U-linjat Bussi Kirkkonummi (U) Bussi Kerava Bussi Vantaa Bussi Espoo Bussi Helsinki Yhteensä Lähijuna yhteensä Lähijuna 3. vyöhyke Lähijuna U-linjat H, R, T, Z ja Y Lähijuna HSL Lautta Metro Raitiovaunu Bussi seutu U-linjat Bussi Kirkkonummi (U) Bussi Kerava Bussi Vantaa Bussi Espoo Bussi Helsinki Liikennöintikorvausperusteinen kustannus / nousija ( ) 0,43 0,79 0,82 1,18 1,32 1,32 1,20 1,65 1,70 1,90 2,01 2,27 2,89 2,06 3,43 0 1 2 3 4 Liikennöintikorvausperusteinen kustannus / matkustajakm ( ) 0,17 0,10 0,07 0,06 0,12 0,06 0,17 0,14 0,29 0,27 0,33 0,25 0,40 0,73 0,76 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80
23 Yhteenveto kulkumuodoittain, HSL:n tilaama liikenne Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Yhteensä matkustajakm (milj.) paikkakm (milj.) kysyntä/tarjonta (%) istumapaikkakm (milj.) kysyntä/istumapaikkatarjonta (%) nousut (milj.) matkan keskipituus (km) liikennöintikorvaukset (milj. ) kustannus nousijaa kohden ( ) kustannus matkustajakilometriä kohden ( ) Matkustajakilometrimäärillä mitattuna bussiliikenne kuljettaa yli puolet HSL:n joukkoliikenteen suoritteesta. Raskaan raideliikenteen (lähijuna ja metro) yhteenlaskettu suorite on noin 40 %. Raitiovaunuliikenteen osuus kaikista HSL-alueella tehdyistä matkustajakilometreistä on noin 5 %. Kysyntä-tarjontasuhteen osalta lähijunaliikenne on selvästi muuta liikennettä tehokkaampaa. Toisaalta tämä tarkoittaa pienempää matkustusväljyyttä sekä kysynnän mukaan vaihtelevien junakokoonpanojen muokkauksista aiheutuvaa heikompaa liikenteen luotettavuutta. Jos lähijunaliikenteessä siirrytään aiempaa enemmän vakiokokoonpanoihin, kasvaa junaliikenteen matkustusväljyys ainakin hiljaisemman päiväliikenteen aikana ja samalla kysyntä/tarjonta-suhde hieman heikkenee ja liikennöintikustannukset nousevat. On huomattava, että tarkasteltaessa kysyntä-tarjontasuhdetta istumapaikkatarjonnan kannalta, nousevat metro- ja raitiovaunuliikenne lähijunaliikenteen kanssa samalle tasolle. Tämä johtuu siitä, että metron ja raitiovaunun kokonaispaikkatarjonnassa seisomapaikkojen osuus on huomattavasti suurempi kuin muissa kulkumuodoissa (bussi 26 %, metro 55 %, raitiovaunu 51 % ja lähijuna 17 %). Istumapaikkatarjontaan perustuva vertailu on hyödyllistä, sillä istumapaikan saanti on matkustajan näkökulmasta tärkeä matkustusmukavuuteen vaikuttava tekijä. Edellä esitetystä taulukosta voidaan lukea myös muita kuin puhtaita kustannusteknisiä tunnuslukuja. Vaikka raitioliikenteen kustannukset matkustajakilometriä kohti ovat mm. liikenteen hitaudesta johtuen muihin liikennemuotoihin nähden melko korkeat, on raitioliikenteen tuotto nousijaa kohti hyvä. Tämä selittyy sillä, että raitioliikenteessä keskimatkan pituus on lyhyt, nousijoita on paljon ja sitä kautta myös lipputulokertymä ajettuihin kilometreihin nähden on kilpailukykyinen. Vastaavalla tavalla tarkasteltuna bussiliikenne on raideliikenteeseen verrattuna suhteellisen kallis joukkoliikennemuoto. Liikenneympäristön hitaus heikentää myös bussiliikenteen tunnuslukuja.
24 Seuraavissa kuvaajissa on esitetty edellisten taulukoiden tietoja graafisessa muodossa. Bussiliikenteen matkustajakilometrit (milj.) 60 50 40 409,45 529,33 30 20 10 Bussi Helsinki 89,70 85,23 0,55 3,48 Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) 28,19 U-linjat Bussi seutu Matkan keskipituus (km) bussiliikenteessä 3 25,00 24,30 2 15,00 1 5,00 4,75 6,20 7,30 3,00 10,12 10,09 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) U-linjat Bussi seutu 10 8 86,20 Bussiliikenteen nousut (milj.) 6 52,46 4 2 14,47 11,68 0,18 0,34 1,16 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) U-linjat Bussi seutu
25 Bussiliikenteen matkustajakilometreistä suurin osa tehdään seutuliikenteessä ja Helsingin sisäisessä liikenteessä. Nousuista suurin osa tehdään Helsingin sisäisessä liikenteessä, jossa keskimatkan pituus on Keravan jälkeen toiseksi lyhyin, noin 4,75 km. 12 10 8 6 4 2 103,77 Bussiliikenteen liikennöintikorvaukset (M ) 29,85 23,44 0,41 0,99 3,98 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) U-linjat 89,32 Bussi seutu 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 1,20 Bussiliikenteen kustannus ( ) nousijaa kohden 2,06 2,01 2,27 Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava 2,89 Bussi Kirkkonummi (U) 3,43 U-linjat 1,70 Bussi seutu 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 Bussiliikenteen kustannus matkustajakilometriä kohden ( ) 0,25 Bussi Helsinki 0,33 0,27 0,76 0,28 Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi Kirkkonummi (U) 0,14 0,17 U-linjat Bussi seutu
26 Bussiliikenteen kustannukset matkustajakilometriä kohti ovat alhaisimmillaan U-linjoilla ja seutuliikenteessä. Tämä selittyy osittain sillä, että seutuliikenteessä palvelutaso on sovitettu melko tarkasti vallitsevaan kysyntään. Seutuliikenteen nopeus on myös kaupunkien sisäiseen liikenteeseen verrattuna suurempi ja siten seutuliikennepalvelut ovat matkustajakilometrikustannusten kannalta edullisempia tuottaa. Kaupunkien sisäisessä liikenteessä palvelutasoa pyritään paikoin pitämään todellista kysyntää korkeammalla (tiheämmät vuorovälit) myös joukkoliikenteen kilpailuaseman vahvistamiseksi. 14,00 12,00 1 8,00 6,00 4,00 2,00 Matkan keskipituus (km) HSL-alueella 12,73 6,88 7,30 2,08 2,60 Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna kaikki 30 25 251,76 Liikennöintikorvaukset (M ) HSL-alueella 20 15 10 5 59,90 44,87 24,32 3,00 Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna kaikki
27 Nousut (milj.) HSL-alueella 18 16 14 12 10 8 6 4 2 166,49 54,50 57,09 45,45 1,58 Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna kaikki Keskeinen joukkoliikenteen volyymia kuvaava tunnusluku on nousujen lukumäärä. HSL:n liikenteessä tehtiin vuonna 2010 kaikkiaan noin 383 miljoonaa nousua. Yksi joukkoliikennematka saattaa sisältää yhden tai useamman nousun. Keskimäärin yhden matkan aikana tehdään 1,3 nousua (Lähde: Liikkumistottumustutkimus 2007 2008). 2,00 1,50 Kustannus* / nousu ( ) HSL:n tilaamassa liikenteessä 1,50 1,90 1,32 1,00 0,82 0,50 0,43 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL Kustannus* / matkustajakm ( ) HSL:n tilaamassa liikenteessä 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,73 0,40 0,22 0,12 0,06 Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL *kustannus = liikennöintikorvaukset
28 Kaksi edellistä kuvaajaa osoittavat, että kulkumuotojen väliset luonne- ja ominaisuuserot nykyisessä linjastossa ovat merkittäviä myös yksikkökustannuksiin vaikuttavien tunnuslukujen seuraamisen näkökulmasta. Raitiovaunuilla tehdään paljon lyhyitä matkoja, mistä johtuen kustannus nousijaa kohti on verrattain alhainen, mutta matkustajakilometriä kohti melko korkea. 3 Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosina 2006 2010 Seuraavassa on vertailtu yksikkökilometri-, -tunti- ja -päiväkustannuksia vuosilta 2006 2010 Helsingin sisäisessä liikenteessä. Muun bussiliikenteen (Espoo-Kauniainen, Vantaa ja seutu) sekä lähijunaliikenteen osalta vastaavat tiedot on esitetty vuosilta 2009 ja 2010. Keravan osalta tiedot ovat vuodelta 2010. Vuoden 2007 jälkeen raitioliikenteen yksikkökilometri- ja yksikkötuntikustannukset nousivat ja yksikköpäiväkustannus aleni, mikä johtuu vuoden 2008 alusta voimaan tulleen raitioliikenteen liikennöintisopimuksen muutoksista. Sopimuksessa määriteltiin eri kalustotyypeille (variotram- ja muut vaunut) eri kilometrihinnat. Variotram-hinta koostui huoltosopimusosasta ja HKL-raitioliikenteen osasta. Vuoropäiväosaa pienennettiin ja perustettiin ns. kiinteä osa, joka ei kasva liikennöintimäärien kasvaessa (ainakaan alussa). Tällä haluttiin korjata vääristynyttä korvausrakennetta. Lisäeläkeosuus lisättiin tuntihintaan (oli aikaisemmin ollut ns. eläkemenopienennys).
29 Raitioliikenne / indeksikorjatut yksikkökustannukset Yksikkökilometri (vaunu) Yksikkötunti (vaunu) Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennall. osa Yksikköpäivä (yhteensä) Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj. 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 1,68 1,64 1,93 2,09 2,12 5,18 5,15 5,37 5,50 5,40 8,73 8,43 10,37 11,52 11,45 32,89 32,19 38,37 40,17 43,93 0,37 0,37 0,39 0,41 0,42 12,20 11,85 15,08 16,47 18,53 241,21 234,34 178,63 186,93 230,55 0,026 0,026 0,027 0,028 0,028 6,37 6,05 4,85 5,23 6,48 320,85 335,72 317,98 353,64 299,28 0,026 0,026 0,027 0,028 0,028 8,47 8,67 8,64 9,90 8,41 562,06 570,06 496,62 540,56 529,84 0,026 0,026 0,027 0,028 0,028 14,84 14,72 13,49 15,14 14,89 Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot) 35,78 35,01 38,94 43,13 44,87 Huom! Luvut riveillä yksikköpäivä ja yksikköpäivä, laskennallinen osa ovat olleet aiemmissa raporteissa väärinpäin. Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, raitioliikenne Yksikkötuntikustannuksen kehitys, raitioliikenne 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 1,68 1,64 1,93 2,09 2,12 6 5 4 3 32,89 32,19 38,37 40,17 43,93 2006 2007 2008 2009 2010 2 2006 2007 2008 2009 2010 60 50 40 30 20 10 Yksikköpäiväkustannusten kehitys, raitioliikenne 241,21 320,85 562,06 234,34 335,72 570,06 178,63 317,98 496,62 186,93 353,64 540,56 230,55 299,28 529,84 2006 2007 2008 2009 2010 Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennallinen osa Yksikköpäivä (yhteensä) 5 4 3 2 1 Liikennöintikorvausten kehitys, M raitioliikenne 35,78 35,01 38,94 43,13 44,87 2006 2007 2008 2009 2010
30 Metroliikenne / indeksikorjatut yksikkökustannukset Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj. 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 Yksikkökilometri (vaunu) 0,46 0,47 0,45 0,47 0,47 13,07 13,53 13,55 14,23 14,15 6,03 6,31 6,05 6,62 6,68 Yksikkötunti (vaunu) 31,00 31,32 44,72 46,39 51,85 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 2,36 2,56 3,70 3,71 4,31 Yksikköpäivä (vaunu) 166,36 168,04 161,05 161,50 203,45 0,026 0,027 0,027 0,028 0,028 4,40 4,53 4,37 4,52 5,70 Yksikköpäivä, laskennallinen osa 257,79 266,62 266,32 285,93 269,72 0,026 0,027 0,027 0,028 0,028 6,81 7,19 7,23 8,01 7,64 Yksikköpäivä (yhteensä) 424,15 434,66 427,37 447,43 470,95 0,026 0,027 0,027 0,028 0,028 11,21 11,72 11,60 12,53 13,33 Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot) 19,60 20,60 21,35 22,86 24,32 Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, metroliikenne Yksikkötuntikustannuksen kehitys, metroliikenne 0,60 0,50 0,40 0,46 0,47 0,45 0,47 0,47 6 5 44,72 46,39 51,85 0,30 0,20 0,10 2006 2007 2008 2009 2010 4 3 2 31,00 31,32 2006 2007 2008 2009 2010 50 40 30 20 10 Yksikköpäiväkustannusten kehitys, metroliikenne 424,15 166,36 257,79 434,66 168,04 266,62 427,37 161,05 266,32 447,43 161,50 285,93 470,95 203,45 269,72 2006 2007 2008 2009 2010 Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennallinen osa Yksikköpäivä (yhteensä) 3 25,00 2 15,00 1 5,00 Liikennöintikorvausten kehitys, M metroliikenne 19,60 20,60 21,35 22,86 24,32 2006 2007 2008 2009 2010
31 Bussiliikenne: Helsinki / indeksikorjatut yksikkökustannukset Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj. 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 Yksikkökilometri 0,60 0,61 0,61 0,65 0,69 30,71 31,17 32,18 32,64 33,05 18,51 19,08 19,48 21,38 22,71 Yksikkötunti 32,06 32,15 32,62 32,67 32,84 1,66 1,69 1,76 1,79 1,81 53,18 54,38 57,54 58,49 59,44 Yksikköpäivä 157,75 153,94 148,98 146,90 145,83 0,137 0,140 0,146 0,146 0,148 21,62 21,54 21,77 21,45 21,62 Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot) 93,32 95,00 98,80 101,31 103,77 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, bussiliikenne (Helsinki) 0,60 0,61 0,61 0,65 0,69 2006 2007 2008 2009 2010 6 5 4 3 2 Yksikkötuntikustannuksen kehitys, bussiliikenne (Helsinki) 32,06 32,15 32,62 32,67 32,84 2006 2007 2008 2009 2010 Yksikköpäiväkustannuksen kehitys, bussiliikenne (Helsinki) 16 157,75 153,94 155,00 148,98 15 146,90 145,83 145,00 14 135,00 2006 2007 2008 2009 2010 105,00 10 95,00 9 85,00 Liikennöintikorvausten kehitys, M bussiliikenne (Helsinki) 103,77 101,31 98,80 95,00 93,32 2006 2007 2008 2009 2010
32 Bussiliikenne: seutu, Espoo, Vantaa ja Kerava 2010 Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset (milj.) Seutu Espoo Vantaa Kerava Seutu Espoo Vantaa Kerava Seutu Espoo Vantaa Kerava Yksikkökilometri 0,62 0,56 0,56 0,49 35,00 12,17 9,22 0,20 21,58 6,76 5,18 0,10 Yksikkötunti 33,72 31,93 33,21 26,34 1,38 0,52 0,41 0,01 46,50 16,70 13,53 0,24 Yksikköpäivä 147,98 152,95 148,79 144,99 0,13 0,04 0,03 06 18,64 6,39 4,73 0,09 Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot) 86,72 29,85 23,44 0,42 Bussiliikenne: seutu, Espoo ja Vantaa 2009 ja 2010 (indeksikorjattu) Yksikkökustannus Suoritteet Kokonaiskustannukset Seutu Espoo Vantaa Seutu Espoo Vantaa Seutu Espoo Vantaa 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Yksikkökilometri 0,62 0,62 0,54 0,56 0,48 0,56 34,52 35,00 12,14 12,17 8,76 9,22 21,47 21,58 6,53 6,76 4,24 5,18 Yksikkötunti 32,49 33,72 32,13 31,93 37,67 33,21 1,36 1,38 0,51 0,52 0,39 0,41 44,28 46,50 16,44 16,70 14,62 13,53 Yksikköpäivä 150,53 147,98 157,07 152,95 118,35 148,79 0,13 0,13 0,04 0,04 0,03 0,03 19,03 18,64 6,58 6,39 3,61 4,73 Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot) 84,79 86,72 29,55 29,85 22,47 23,44 Yksikkökilometrikustannus, bussiliikenne Yksikkötuntikustannus, bussiliikenne 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,62 0,62 0,54 0,56 0,48 0,56 2009 2010 2009 2010 2009 2010 6 5 4 3 2 32,49 33,72 32,13 31,93 37,67 33,21 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Seutu Espoo Vantaa Seutu Espoo Vantaa Yksikköpäiväkustannus, bussiliikenne Liikennöintikorvausten kehitys, M bussiliikenne 20 15 10 5 150,53 147,98 157,07 152,95 148,79 118,35 10 8 6 4 2 84,79 86,72 29,55 29,85 22,47 23,44 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Seutu Espoo Vantaa Seutu Espoo Vantaa
33 HSL:n tilaama lähijunaliikenne 2009 ja 2010 (ei sisällä U-linjoja H, R, T, Z ja Y, eikä 3. vyöhykkeen lipulla tehtyjä matkoja) Yksikkökustannus Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset (milj.) 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Yksikkökilometri (vaunu) 0,23 0,23 10,98 10,53 2,52 2,45 Yksikkötunti (vaunu) 54,01 53,21 0,41 0,40 22,21 21,33 Yksikköpäivä (vaunu) 205,42 224,64 0,05 0,05 10,63 11,23 Yksikköpäivä, laskennallinen osa 213,17 232,72 0,05 0,05 11,04 11,64 Yksikköpäivä (yhteensä) 418,59 457,36 0,050 0,050 21,67 22,87 Korvaukset 46,40 46,65 Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot, Kalustoyhtiön korvaukset) 51,03 51,54 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0,23 0,23 Yksikkökilometri (vaunu) HSL:n tilaaman lähijunaliikenteen yksikkökustannusten kehitys 2009 ja 2010, 54,01 53,21 Yksikkötunti (vaunu) 224,64 232,72 205,42 213,17 Yksikköpäivä (vaunu) Yksikköpäivä, laskennallinen osa 457,36 418,59 Yksikköpäivä (yhteensä) 2009 2010 52 51 50 49 48 47 46 45 44 43 HSL:n tilaaman lähijunaliikenteen liikennöintikorvausten kehitys 2009 ja 2010, M 46,40 46,65 Korvaukset 51,03 51,54 Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot, Kalustoyhtiön korvaukset) 2009 2010
34
35 4 Yksikkökustannusten soveltaminen Yksikkökustannukset kertovat eri joukkoliikennemuotojen kustannuksista vuoden 2010 linjastolla. Kunkin linjan liikenteen ominaisuudet (esimerkiksi liikennöintiajat, keskinopeus ja pysähdystiheys) vaikuttavat yksikkökustannusten muodostumiseen. Raportissa esitetyt luvut ovat keskiarvoja liikennemuodoittain. Yksittäisen linjan kuormitus ja keskinopeus vaikuttavat ratkaisevasti kyseisen linjan matkustajakilometrikustannukseen. Tämän raportin sisältämät yksikkökustannukset eivät edellä mainituista syistä ole yleistettävissä kertomaan liikennemuodon kustannustasosta mahdollisilla uusilla linjoilla, vaan ne kertovat vain kustannustasosta nykyisellä linjastolla. Esimerkiksi: Bussiliikenteen avainlukuja, vuosi 2010 Bussiliikenteessä tehtiin HSL-alueella kaikkiaan noin 166 miljoonaa matkaa. Yhden matkan pituus oli keskimäärin 7 kilometriä ja bussiliikenteessä ajettiin yhteensä 1 146 miljoonaa matkustajakilometriä. Yhdessä bussissa on tarjolla keskimäärin 61 matkustajapaikkaa (istumapaikkoja 45 ja seisomapaikkoja 16). Busseilla ajettiin linjaliikenteessä yli 90 miljoonaa kilometriä ja tarjolla oli reilut 5 600 miljoonaa paikkakilometriä. Matkustajapaikoista oli käytössä keskimäärin 20 prosenttia. Liikennöintikorvaukset olivat noin 252 miljoonaa euroa. Kustannus nousijaa kohden oli noin 1,5 euroa ja yhden matkustajakilometrin keskimääräiseksi hinnaksi tuli 22 senttiä. Yksi bussi ajoi keskimäärin 65 000 linjakilometriä vuodessa. Sen liikennöinti maksoi noin 180 000 euroa. Liikennemuutosten liiketaloudellista ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta arvioitaessa liikennöinti- ja kulkumuotokustannukset ovat vain yksi kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Siksi liikennemuutosten vaikutuksia ei voida arvioida ainoastaan liikennöinti- ja kulkumuotokustannusten kautta. Kokonaan uutta bussilinjaa suunnitellessa bussiliikenteen yksikkökustannuksia voidaan käyttää lähtökohtana liikennöintikustannuksia arvioitaessa. Uuden liikenteen tarkkaa hintaa ei voida tietää ennen liikenteen kilpailutusta, joten keskimääräisten hintojen käyttäminen on hyvä arvio hintatasosta. Raideliikennettä lisättäessä liikennöinnin kustannukset määräytyvät liikennöitsijöiden kanssa solmittujen sopimusten perusteella ja liikennöintikustannusten muutos voidaan laskea niistä. Raideverkon laajennuksesta aiheutuvat kulkumuotokustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti niin paljon, että jokainen tapaus edellyttää tarkempaa suunnittelua kustannusten arvioinnin pohjaksi. Raideverkon laajennukset ovat yleensä niin laajoja, että ne edellyttävät yhteiskuntataloudellisen kannattavuuslaskelman sisältävää hankepäätöstä. Pääsääntönä voidaan pitää, että raideliikenne edellyttää suuria matkustajamääriä. Raideliikenne on yksikkökustannuksiltaan (vaunu / vaunupari / ajoneuvo) busseja kalliimpaa, mutta vastaavasti matkustajakapasiteetiltaan suurempaa. Riittävän suurella kysynnällä liikenteen järjestäminen raideliikenteenä on busseja edullisempaa. Pienen kysynnän aikoina voi kuitenkin olla kannattavaa hoitaa busseilla sellaistenkin alueiden liikenne, joille on raideyhteys.
36 Liitteet LIITE 1 Yksikkökustannusten rakenne Yksikkökustannusrakenne pitää kulkumuodoittain sisällään seuraavat komponentit: BUSSI (liikennöitsijäkohtainen) RAITIOVAUNU METRO LÄHIJUNA Linjakilometriosa Linjakilometriosa Linjakilometriosa Linjakilometriosa poltto- ja voiteluaineet (50 %) renkaat ja muut vara-osat sähkö (100 %) sähkö (100 %) sähkö (65 %) vara-osat vara-osat ratamaksu (35 %) korjaus ja huolto korjaus ja huolto korjaus ja huolto Linjatuntiosa Linjatuntiosa Linjatuntiosa Linjatuntiosa palkat palkat palkat palkat välilliset palkat välilliset palkat välilliset palkat välilliset palkat poltto- ja voiteluaineet (50 %) Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa pääoman poisto korot vakuutukset vakuutukset vakuutukset yleiskustannukset yleiskustannukset yleiskustannukset Laskennallinen osa pääoman poisto korkokulut tuottotavoite Laskennallinen osa pääoman poisto korkokulut tuottotavoite Infrakustannukset Infrakustannukset Infrakustannukset Infrakustannukset Yleiskustannukset Yleiskustannukset Yleiskustannukset Yleiskustannukset
37 Kulkumuodon (bussi, raitio, metro, juna) tuntikustannukset ovat kuljettajien (ja konduktöörien) henkilökustannuksia. Lauttaliikenteessä kaikki kustannukset maksetaan ajotuntien perusteella. Käytännössä arviot kuljettajien henkilökustannuksista ovat epätarkkoja. Bussiliikenteessä epätarkkuus on suhteellisesti suurin, metro- ja raitioliikenteessä pienin. Bussiliikenteessä tuntikustannukset arvioidaan kilpailuttamisen kautta saatujen hintatarjousten mukaisiksi. Tähän liittyy kaksi epätarkkuustekijää: tarjoukset ovat monesti alihinnoiteltuja ja liikennöitsijöiden tarjoustavat vaihtelevat markkinatilanteen ja kohteen mukaan. Yksikkökustannus on kuitenkin tarkka kuvaus todellisuudessa linjatunnista maksettuna liikennöintikorvauksena. Kuljettajatunnin hinta tiedetään verrattain tarkkaan sopimusten perusteella ja sen kehitystä seurataan indeksilaskennoin jatkuvasti. Lähijunaliikenteessä konduktööripalvelut sisältyvät junayksiköiden tuntikustannuksiin. Kilometrikustannukset ovat: energiakustannuksia (esim. polttoaine, sähkö) kaluston huolto- ja korjauskustannuksia Vuoropäiväkustannukset bussiliikenteessä sisältävät liikennöitsijän muut kuin edellä luetellut kustannuserät, joita ovat mm: liikenne- ja vastuuvakuutukset johdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineen toimitilojen vuokrat kaluston poistoista aiheutuvat kustannukset kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korkokustannukset. Vuoropäiväkustannukset raideliikenteessä ovat: liikenne- ja vastuuvakuutukset johdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineen toimitilojen vuokrat. Raideliikenteessä kaluston poistot sekä kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korot korvataan täysimääräisesti. Myös kaupungille maksettava tuottotavoite korvataan täysimääräisesti. Yksikkökustannustasolla ne on kohdennettu erikseen vuoropäiville. Ns. kulkumuotokustannukset ovat kulkumuodon erilliskustannuksia. Kulkumuotoja vertailtaessa voidaan tilaajan yleiskustannusten (esim. liikenteen suunnittelu ja hankinta, matkalippu- ja informaatiojärjestelmä, asiakaspalvelut, tarkastustoiminta ja viestintä) lisäksi tarkastella myös infrastruktuurikustannuksia. Ne syntyvät mm. rata- ja kiinteistöpalveluista. HSL maksaa joukkoliikenteen infrastruktuurista kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. HSL maksaa investoinnista puolet ja kunta, joka vastaa infran rakentamisesta, maksaa investoinnista toisen puolen. Infrasopimuksen mukaisen joukkoliikenneinfran hallinto- ja ylläpitokulut ohjataan täysimääräisesti HSL:lle. Liikennöintikorvaukset Liikennöintikorvausten yksikkökustannuksia varten tarvittavat tiedot on saatavissa HSL:n talousyksiköstä. Raitiovaunu- ja metroliikenteestä tiedot esitetään vuosittaisina korvaussummina jaettuna linjakilometri-, linjatunti- ja vuoropäiväosaan. Samassa korvausyhteenvedossa esitetään aikataulun mukaiset liikennesuoritemäärät, joita ei käytetä yksikkökustannuslaskuissa. Toteutuneet suoritemäärät, joita käytetään
38 yksikkökustannuksia laskettaessa, saadaan suoritelaskennan vuosittaisesta suoriteraportista kulkumuodoittain. Bussiliikenne eroaa raideliikenteestä siten, että kilometrien-, tuntien- ja vuoropäivien korvaussummat saadaan taulukoista, joihin ne on eritelty Helsingin sisäisen liikenteen osalta linjoittain ja muun bussiliikenteen osalta kohteittain. Yksikkökustannukset lasketaan liikennöintikorvauksista ilman muuttuvia kustannuksia. Näitä muuttuvia kustannuksia ovat mm. erinäiset vähennykset tai lisäkorvaukset, sekä bussiliikenteessä ajamattomuudesta tai poikkeavasta kalustosta johtuvat vähennykset. Linja(ajo/vaunu/auto)kilometriosa Linjakilometrin yksikkökustannus lasketaan jakamalla linjakilometrikorvaukset suoritemäärällä. Linja(ajo/vaunu/auto)tuntiosa Henkilötunnin yksikkökustannus lasketaan jakamalla henkilötuntikorvaukset tehtyjen linjatuntien määrällä. Vuoropäiväosa (kalusto) Raitiovaunu- ja metroliikenteessä kaluston osuus lasketaan jakamalla liikennemuodon laskennallinen osa vuoropäivien määrällä. Laskennallinen osa kattaa tuottotavoitteen, kaluston poistot, sekä niihin liittyvät korot. Vuoropäivä (kiinteät kulut) Raitiovaunu- ja metroliikenteessä vuoropäiväosan kiinteisiin kuluihin luetaan liikennemuodon yleiskustannukset, joihin kuuluu mm. vakuutukset kuluineen. Vuoropäivän kiinteiden kulujen yksikkökustannus lasketaan jakamalla kustannusten summa vuoropäivien määrällä. Bussiliikenteessä vuoropäivistä maksetaan korvaus, johon kuuluu kaikki liikennemuodon yleiskustannukset, kuten kaluston pääomakulut ja liikennöinnin yleiskulut. Bussiliikenteen todelliset korvaukset lasketaan vähentämällä suoritteiden mukaisista korvauksista ajamatta jääneistä lähdöistä sekä poikkeavasta kalustosta johtuvat sanktiot ja lisäämällä näiden erotukseen mahdolliset lisäkorvaukset sekä desimaaliero, joka useissa tapauksissa on miinusmerkkinen. Vuoropäivä (muut kiinteät kulut) Vuoropäivän muihin kuluihin lasketaan tilaajan kustannukset, joista avustavat joukkoliikennepalvelut kohdistetaan eri liikennemuodoille niiden liikevaihtoon suhteutettuna. Näiden kulujen yksikkökustannus lasketaan myös jakamalla kulujen summa vuoropäivien määrällä. Tätä raporttia varten tiedot saatiin talousyksiköstä valmiiksi kohdistettuna eri liikennemuodoille.
39 LIITE 2 Eri liikennemuodoille/linjastoille kohdistettujen tilaajan yleiskustannusten suhteellinen jakautuma kunnittain Alla olevassa taulukossa on esitetty eri liikennemuodoille/linjastoille kohdistettujen tilaajan yleiskustannusten jako-osuudet kunnittain. Suhteellinen jakautuma Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava Kirkkonummi Helsinki, bussiliikenne 0,9235 0,0366 07 0,0358 21 13 Yhteensä Raitiovaunuliikenne 0,9057 0,0483 14 0,0392 31 24 Metroliikenne 0,8789 0,0629 09 0,0514 29 29 Lauttaliikenne 0,6532 0,1940 0,0171 0,1127 0,0186 45 Seutulinjat PKS 0,4223 0,4072 47 0,1605 21 33 Seutulinjat Kerava 0,1789 0,0247 03 0,4743 0,3210 08 Espoon sisäinen 0,0516 0,9118 0,0107 0,0190 04 65 Vantaan sisäinen 0,0950 0,0231 01 0,8745 69 05 Keravan sisäinen 0,0451 0,0135-03 0,0496 0,8913 09 U-linjat PKS 0,4450 0,2559 51 0,2482 14 0,0444 U-linjat Kirkkonummi 0,0668 0,0847 05 0,0136 05 0,8339 VR-lähiliikenne PKS 0,5125 0,2039 0,0119 0,2680 13 24 VR-lähiliikenne 3. vyöh. Kerava 0,1293 0,0255 00 0,0660 0,7744 49 VR-lähiliikenne 3. vyöh. Kirkkonummi 0,1019 0,1175 0,0106 0,0148 0,0195 0,7357
40 LIITE 3 Linjakohtaiset kustannukset 2010 Linjakohtainen yksikköhinta kertoo, kuinka paljon linjalla tehty yksi nousu on maksanut vuonna 2010. Yksikköhinta on laskettu jakamalla vuonna 2010 toteutuneet kustannukset vuoden aikana tehtyjen nousujen määrällä linjoittain ( / nousu). Yksikköhintojen laskemisesta vastaa operatiiviset tutkimukset -ryhmä, jolle talousosasto toimittaa linjakohtaiset kustannustiedot. Linjoittaiset nousijamäärät poimitaan Liikenteen infokannasta (L-info).
41
42