Työikäinen terveydenhuollossa II - Työkyvyn arviointi

Hyvinvointia työstä

Työikäinen terveydenhuollossa II - Työkyvyn arviointi 29.11.2016 Kohderyhmä työikäisiä hoitavat lääkärit, työfysioterapeutit, fysioterapeutit, työterveyshoitajat, toimintaterapeutit, työterveyspsykologit, kaikki työkyvyn arviointiin osallistuvat, työ- ja elinkeinotoimisto Tavoite Yhteistyön syventäminen aikuisia hoitavien tahojen välillä: erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja muiden toimijoiden välillä sekä konkreettisten toimintatapojen esiin tuominen. Ohjelma 08:30-08:40 Onko työikäinen yhteinen potilaamme? Ylilääkäri Kimmo Tarvainen, Työterveyslaitos 08:40-09:40 Mitä tarkoittaa työterveyshuollon toiminnallinen integraatio muuhun soteen? Ylilääkäri Kimmo Tarvainen, Työterveyslaitos 09:40-10:10 Juridiset perusteet yhteistyölle eri toimijoiden kesken työikäisten hoidossa, salassapito huomioiden Lakimies Päivi Vilkki, Espoon kaupunki 10:10-10:30 Taukojumppa 10:30-11:00 Potilastietojärjestelmät yhteistyön mahdollistajana vaiko esteenä? Kehittäjäylilääkäri Elina Nikanne, KSSHP 11:00-11:30 Työterveyshuollon rooli uuden sairaalan prosesseissa Kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen, KSSHP 11:30-12:00 Keskustelua aamun puheenvuoroista - vastauksia eri toimijoiden näkökulmasta Asiantuntijalääkäri Anneli Kuusinen-Laukkala, KSSHP 12:00-13:00 Lounastauko (lounas omakustanteinen) 13:00-14:00 Moniammatillinen yhteistyö ja tiedonkulku haasteita ja ratkaisuehdotuksia eri terveydenhuollon tahoilta Puheenvuorot erikoissairaanhoidon näkökulmasta Ylilääkäri Juha Katajamäki ja osastonylilääkäri Sari Avikainen, KSSHP 14:00-14:30 Keskustelua kahvin lomassa 14:30-15:00 Työterveyslääkärin puheenvuoro perusterveydenhuollon yhteistyöstä Ylilääkäri Maire Laaksonen, Työterveyslaitos 15:00-15:30 Edellisen koulutuspäivän koosteen esittelyä ja vastausehdotuksia 15:30-16:00 Hankeyhteistyö tiedoksi ja päätössanat 29.11.2016 2

Onko työikäinen yhteinen potilaamme/asiakkaamme? Kimmo Tarvainen 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 3

29.11.2016 4 Lähde: CONCENTUS seminaari, Jan Löfstedt 2014

Matti Meikäläinen 42 v Golf tauolla polven vuoksi Puoliso työttömänä Ristiriitoja lähimpien työkaverien kanssa Työpaikalla menossa organisaatiomuutos Työmotivaatio hukassa Hoitamaton astma Henkisesti kuormittava työ Polven nivelrikko I tyypin diabetes Lapsilla vakavia sairauksia Liian vähän unta Alko-ongelma Omilla vanhemmilla muistiongelmia 29.11.2016 5 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi

Mitä tarkoittaa työterveyshuollon toiminnallinen integraatio muuhun SOTEen? Kimmo Tarvainen 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 6

Esityksen sisältö SOTE ja MAAKUNTA muutos tarkoitus, tavoite ja aikataulu Julkisten SOTE palvelujen rakenne Työikäisten palvelut Työterveyshuolto osana SOTE ja MAKU muutosta Tilanne nyt Sote- maakunnat Yhteinen tavoite työ- ja toimintakykyinen työikäinen väestö Työterveyshuolto osana SOTE- muutosta terveydenhuollon ja työterveyshuollon näkökulmat Mikä muuttuu? Mitä olisi tärkeä ottaa huomioon maakunnan sote- valmistelussa? 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 7

29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 8

Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston viestintäosasto Tiedote 300/2016 29.6.2016 17.06 Työterveyshuollon painopiste ennaltaehkäisyyn Työterveyshuollon nykyiseen asemaan ja perustehtävään ei tehdä muutoksia, mutta palvelut pitää sovittaa yhteen muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 11

Integraatio Fyysinen Toiminnallinen Sosiaalinen Yhteiskunnallinen 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 12

Integraatio Fyysinen Julkiset SOTEPALVELUT Toiminnallinen Julkiset SOTEPALVELUT + Työterveyshuolto Sosiaalinen Yhteiskunnallinen 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 13

Integraation tasot Mikro Meso Makro 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 14

Apua tarvitseva ihminen 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 16

Matti Meikäläinen 42 v Golf tauolla polven vuoksi Puoliso työttömänä Ristiriitoja lähimpien työkaverien kanssa Työpaikalla menossa organisaatiomuutos Työmotivaatio hukassa Hoitamaton astma Henkisesti kuormittava työ Polven nivelrikko I tyypin diabetes Lapsilla vakavia sairauksia Liian vähän unta Alko-ongelma Omilla vanhemmilla muistiongelmia 29.11.2016 17 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi

Toimijoiden näkökulma Matin tilanteeseen 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 18

Työikäisten terveydenhuollon ongelmakohtia esim. Hahmotuksen tulokset Työkyvyttömyyden hoito viivästyy Ammattitautien ja työperäisten sairauksien tunnistaminen ja ehkäisy toimivat puutteellisesti Potilaiden hoito on pirstoutunut muun sosiaali- ja terveydenhuollon ja työterveyshuollon välille Muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa ei useinkaan tunneta eikä osata käyttää hyväksi työterveyshuoltoa ja sen osaamista 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 19

Työkyvyttömyyden areena Tarvainen ym. Alueellisella yhteistyöllä 2015 mukaillen Loisel et al, J Occup Rehabil, 2005 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 20

Työterveyshuolto SOTEssa - nykytilanne Työterveyshuollon virallinen rooli muun SOTEn näkökulmasta on pieni Oma lainsäädäntö ja siinä määritellyt tehtävät Lääketieteen erikoisala Monituottajamalli Kun puhutaan työterveyshuollosta ei usein puhuta samasta asiasta (ihmisten erilaiset käsitykset siitä mitä työterveyshuollolla itse kukin tarkoittaa) Työterveyshuollon käytännön rooli työikäisten sairaanhoidossa (KL2) on suurempi kuin ennaltaehkäisyssä (KL1), mutta yhteys muuhun terveydenhuoltoon niukka Rahoitus, palvelutuotanto, ohjausjärjestelmä ja tietojärjestelmät ovat osin erilliset muusta julkisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta Yhteinen tavoite työikäisten osalta ei ole aina yhteinen Yhtymäkohtana: kunnalla lakisääteinen velvollisuus tarjota alueen työnantajille työterveyspalveluja 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 21

Mitä tarvitaan? Työterveyshuollon näkökulmasta Työkyvyttömyyden ehkäisy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rinnalle yhdeksi koko terveyden-huoltojärjestelmän yhteiseksi lakisääteiseksi tavoitteeksi. Velvoite yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa työkykyja työhön liittyvien sairauksien kohdalla tulee kirjata muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaan lainsäädäntöön 1+1 = 4 Epäilyjä ja odotuksia? Muun SOTEn sekä kuntoutuksen näkökulmasta Mitä hyötyä TTH erityisosaamisesta? Mitä hyötyä palvelujen yhteensovittamisesta ja missä? Miten palvelujen yhteensovittamisessa onnistutaan, kun otetaan huomioon koko maakunnan työterveys-palvelujen tuottamisen kokonaisuus? 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 22

Suunnitelmallinen yhteistyö vältetään päällekkäisiä tutkimuksia ja hoitoja vähennetään kustannuksia yhtenäiset hoito- kuntoutus- ja palveluketjut 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 23

Työterveyshuollon osaaminen on hyödyksi, koska Suorat yhteydet työpaikkoihin Selvillä olo asiakastyöpaikkojensa työkykytilanteesta Toiminta ennakoivasti työkyvyn tuessa Vaikuttaa osaltaan osatyökykyisten sijoittumiseen työelämään Asiantuntemusta työkyvyn arvioinnissa ja työkykyyn liittyvissä asioissa yleensä Ymmärrystä työelämästä, eri toimialojen työstä Muusta sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä kuntoutuksesta voidaan ohjata työterveyshuoltoon työkykyselvittelyyn, erityisesti silloin, kun on tarve miettiä ratkaisuja työn suhteen yhteistyö työterveyshuollon kanssa on hyödyksi esimerkiksi monioireisten potilaiden tai työttömien työkykyselvittelyissä 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 24

Työterveyshuollon toiminnan sisällön kannalta toiminnallisen integraation toteutuminen tarkoittaa profiloitumista erikoisalana vastaamaan työkykyyn liittyvien asioiden erikoisosaamisesta kunkin maakunnan alueella ennaltaehkäisevän toiminnan roolin vahvistamista Edellyttää työterveyshuollon palveluiden Saatavuuden vahvistamista Riskiryhmille kohdentamisen vahvistamista Työterveyshuollon tulee olla toiminnallinen osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta, kun palvelukokonaisuuksien järjestämistä ja tuottamista suunnitellaan ja niistä päätetään. Järjestäjällä tulee olla työterveyshuollon kokonaisuuden ymmärtämystä (SOTE järjestäjän tehtävänä on huolehtia yhtenäisistä hoito-, kuntoutus- ja palveluketjuista Palveluntuottajapuolelle tässä mukaan tarvitaan kasvot, joka tuntee työterveyshuollon ja tietää, mitä se on ts. työterveyshuollon maakunnallinen edustus 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 25

S K E N A A R I O 2 : Työterveyshuolto erikoisalana T Y Ö T E R V E Y S H U O L L O N ennaltaehkäisevää roolia laajennetaan, sairaanhoito säilyy, mutta rajattuna työhön liittyvien sairauksien hoitoon. Työnantajilla säilyy valinnanvapaus palveluntuottajan suhteen. Työntekijät saavat valinnanvapauden perustason sairaanhoitonsa suhteen maakunnallisen valinnanvapauden piirissä. Työnantajat rahoittavat työterveyshuollon ja maakunta työntekijöiden perustason sairaanhoidon. 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 26

Työikäisten palveluissa ratkaistavia asioita 1. Työikäisten työ- ja toimintakykyyn liittyvien asioiden huomioon ottaminen kaikessa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa: Sairauspoissaolo pitkittyy tai sairauspoissaoloja on toistuvasti Todetaan, että tilanteen jatkuessa uhkana on työkyvyttömyys On tarve hyödyntää työterveyshuollon erikoisosaamista esimerkiksi työttömän henkilön työkykyselvittelyssä 2. Työhön liittyvien ja työperäisten sairauksien sekä ammattitautiepäilyjen sujuvat palveluprosessit 3. Työikäisten toiminta- ja työkykyasiat tunnistavat, eri toimijoiden välillä saumattomasti toimivat hoito-, palvelu ja kuntoutusketjut Sairaanhoidossa tarkoituksenmukainen työnjako 4. Työikäisten hoito-, palveluja kuntoutusketjuissa syntyvän tiedon hyödyntäminen yhteistyössä 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 27

Mitä viestiä SOTE- ja MAKU muutoksen vastuuhenkilöille MAAKUNNISSA 1. Työikäisten tarpeista lähtevä työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osaksi SOTE -muutosta päätavoite: integraatiota (yhteistyömalleja) vaativat asiat ovat mukana talven valmisteluvaiheen lopputuotoksessa joka luovutetaan 1.7. nimitettävälle väliaikaishallinnolle osatavoitteita prioriteetti järjestyksessä integraatiota vaativat asiat tulevat listattua/käsiteltyä työikäisten palveluja, kuntoutusta, mielenterveystyötä ja kaikissa muissakin työikäisiä koskevissa valmisteluryhmissä valmisteluryhmissä kuullaan maakunnan työterveyshuollon edustajaa : Työterveyslaitos tai maakunnan tth edustaja (työterveyslääkäriyhdistyksen (STLY) ja työterveyshoitaja yhdistyksen nimeämä henkilö) maakunnan työterveyshuollon edustaja pääsee mukaan valmisteluryhmiin 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 28

Mitä viestiä SOTE- ja MAKU muutoksen vastuuhenkilöille MAAKUNNISSA 2. Valmistelu maakunnan työterveyshuoltoa koskevasta järjestämisvastuusta maakunnan yrityksille päätavoite: tämän valmistelu aloitetaan ja se etenee pitkälle v.2017 aikana mahdollisia osatavoitteita tälle nimetään oma erillinen työryhmänsä tälle löytyy maakunnasta vastuuhenkilö muut vaihtoehdot 3. Valmistelu maakunnan ja kuntien oman henkilöstön työterveyshuollon järjestämiseksi 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 29

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio osaksi SOTE- ja MAKU- muutosta???????? Työterveyshuollon palvelujärjestelmä Kunnallinen työterveyshuolto Yritysten yhteinen TTH Työpaikat/yritykset - Järjestämisvastuu työntekijöille Yrityksen oma TTH Lääkärikeskus TTH Maakunnallinen TTH:n Liikelaitos, OY tai Osuuskunta? Ihminen

Kiitos! ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos

TYÖKE hanke Maakunnan alueen toiminta Maakunnalliset toimintakäytännöt, rakenteet, hyvät käytännöt

TYÖKE hanke 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 33

Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät työllistymisen tukena Aika: 14.2.2017 Paikka: Lääkäriliitto, auditorio, Mäkelänkatu 2, Helsinki Koulutuspäivän tavoitteena on työttömän hoitoja palveluprosessin kehittäminen, painopisteenä työkyvyn eri arviointimenetelmät ja niiden mahdollisuudet pitkään työttömänä olleiden työllistymisen tueksi. Koulutus on tarkoitettu perusterveydenhuollon, TEhallinnon, sosiaalitoimen, Kelan, työttömien järjestöjen, kolmannen sektorin, päihdehuollon sekä työterveyshuollon toimijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset: ti 7.2.2017 mennessä Lisätietoja tilaisuudesta: Kirsi Lappalainen, kirsi.lappalainen@ttl.fi Kaija Ray, kaija.ray@vates.fi 29.11.2016 Työterveyslaitos Kimmo Tarvainen www.ttl.fi 34