Opetus- ja kulttuuriministeriö E-KIRJE OKM2012-00027 KAS Koponen Johanna(OKM) 18.01.2012 Eduskunta Suuri valiokunta Viite EU; koulutus, nuoriso, urheilu Asia EU; koulutus, nuoriso, urheilu: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Yhteinen Erasmus" perustamisesta U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Yhteinen Erasmus perustamisesta. LIITTEET OKM2012-00013; COM(2011) 788; COM(2011) 787
2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto nuoriso- ja liikunta-asiat (EU 32), koulutus, koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto, liikunta, jaosto koulutus (EU 30) OKM ALR, EUE, STM, TEM, TH, UM, VM, VNEUS, YM
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2012-00013 KUPO/ly Astala Seija(OKM), Polvinen Minna(OKM), Moisio Johanna(OKM) 18.01.2012 Asia EU; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Yhteinen Erasmus" perustamisesta; KOM(2011) 788 lopullinen Kokous - Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: - - Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Komissio antoi ehdotuksen 23.11.2011. Ehdotuksen käsittely neuvoston työryhmissä (koulutus, nuoriso, urheilu) on käynnistynyt. Asiakirjat: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Yhteinen Erasmus" perustamisesta; KOM(2011) 788 lopullinen; Komission tiedonanto KOM(2011) 787 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): SEUT art. 165, 166 OKM, koulutus, Johanna Moisio p. 09-1607 7304 Tarja Riihimäki p. 09-1607 7316 OKM, nuoriso, Seija Astala p. 09-1607 7396 OKM, liikunta, Minna Polvinen p. 09-1607 6992
2(9) Suomen kanta/ohje: 1. Yleistä Komission asetusehdotus on linjassa Eurooppa2020-strategian älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien tavoitteiden kanssa. Suomi tukee ehdotusta kytkeä ohjelma tiiviisti Eurooppa2020-strategiaan sekä koulutus- ja nuorisopoliittisessa yhteistyössä asetettuihin yhteisiin tavoitteisiin ja prioriteetteihin. Myös ehdotettuja erityistavoitteita voidaan pitää pääosin kannatettavina. Ohjelman seuranta ja arviointi edellyttävät kuitenkin selkeyttämistä. Valtioneuvoston aikaisemman kannan mukaisesti Suomi tukee komission ehdotusta koulutusohjelmien yhdistämiseksi laajemmaksi ja tehokkaammaksi kokonaisuudeksi. Ehdotusta koulutus- ja nuoriso-ohjelmien yhdistämisestä tulee tarkastella saavutettavan lisäarvon ja synergian näkökulmasta. Suomi tukee komission aloitetta liikunnan alan yhteistyön sisällyttämisestä ohjelmaan. Suomi voi tukea uutta toimintaperusteista lähestymistapaa (liikkuvuus, yhteistyö, tuki uudistuksille). Osallistujien näkökulmasta on selkeämpää, kun hanketyypit ja hakumenettelyt ovat mahdollisimman samankaltaisia. Ehdotettu rakenne mahdollistaisi nykyistä joustavamman sektorirajat ylittävän yhteistyön. Jatkotyöskentelyssä on kuitenkin tarpeen selventää sitä, millaisia toimia ohjelmasta on mahdollista rahoittaa. Suomi pitää perusteltuna arvioida toimia niiden lisäarvon, vaikuttavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Erilaisten kohderyhmien tarpeet tulee ottaa riittävästi huomioon myös uudessa rakenteessa. Suomi kannattaa pyrkimyksiä ohjelman hallinnon yksinkertaistamiseksi, tehostamiseksi ja käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi. Esityksen jatkokäsittelyssä tulisi varmistaa, että ohjelman toimeenpanossa (esim. ohjelmakomiteat) otetaan huomioon ohjelman eri sektoreiden tarpeet. Suomi katsoo, että ohjelman ja sen toimintojen nimien osalta voitaisiin harkita muitakin vaihtoehtoja kuin Yhteinen Erasmus. Erasmus on laajasti tunnettu tuotemerkki, mutta liittyy leimallisesti korkea-asteen koulutuksen liikkuvuuteen. Suomi ottaa ohjelmien rahoitukseen kantaa osana vuoden 2014-2020 rahoituskehysneuvottelujen kokonaisuutta. Suomen kanta täsmentyy valmistelun edetessä. 2. Koulutus Suomi tukee komission ehdotusta EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman ja koulutusalan ulkosuhdeohjelmien (Erasmus Mundus, Tempus, Alfa, Edulink) yhdistämisestä laajemmaksi ja tehokkaammaksi kokonaisuudeksi. On tärkeää, että ohjelman soveltamisalaan kuuluvat kaikki koulutuksen tasot elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Ohjelman joustavuuden lisäämiseksi tulisi maakohtaisesti olla mahdollista siirtää varoja tietyissä rajoissa koulutustasojen tai kohderyhmien välillä. Komission ohjelmaehdotus on hyvin korkeakoulupainotteinen. Suomi haluaa korostaa myös muiden koulutusasteiden merkitystä ohjelman toteuttamisessa.
Ohjelmaehdotuksen tulisi heijastaa erityisesti ammatillisen koulutuksen roolia eurooppalaisen osaamisen kehittämisessä sekä EU2020- ja ET2020-tavoitteiden saavuttamisessa. Suomi pitää tärkeänä, että ohjelmasta jatketaan ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja henkilökuntaliikkuvuuden sekä yhteistyöhankkeiden tukemista. 3(9) Suomi pitää kansainvälisen liikkuvuuden tukemista tärkeänä. Liikkuvuus edistää koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistymistä ja sitä kautta niiden laatua. Se myös edesauttaa uusien tietojen, taitojen ja valmiuksien hankkimista. Suomi tukee komission ehdotusta lisätä opettajien ja henkilöstön liikkuvuutta samoin kuin harjoittelijavaihtoa. Myönteistä on myös virtuaalisen liikkuvuuden vahvistaminen. Henkilövaihtoa koskeviin määrällisiin tavoitteisiin ja rahoitusosuuksiin voidaan ottaa tarkemmin kantaa vasta sen jälkeen, kun ohjelman kokonaisrahoitus on tiedossa. Mikäli ohjelmarahoitus jää olennaisesti komission ehdotusta pienemmäksi, myös liikkuvuuden tavoitteet ja rahoitusosuudet tulee määritellä ehdotettua pienemmiksi. Liikkuvuuden ohella ohjelmasta tulee riittävästi tukea korkeatasoisia kehittämishankkeita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia pitkäjänteiseen koulutuksen kehittämiseen ja oppilaitosten väliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Suomi pitää kannatettavana politiikan uudistamisen tuen osalta valittuja painopisteitä ja pitää tärkeänä yhteiseurooppalaisten koulutuksen ja järjestelmien kehittämishankkeiden riittävää resursointia. Juuri politiikkayhteistyön avulla on pystytty parhaiten kehittämään yhteisiä eurooppalaisia välineitä, jotka ovat myötävaikuttaneet liikkuvuuden lisääntymiseen. Eurooppalaisen ulottuvuuden ohella Suomi korostaa koulutuksen ja osaamisen kehittämisen maailmanlaajuista näkökulmaa. Globaalin näkökulman vahvistaminen on erityisen tärkeää korkea-asteen koulutuksessa, mutta myös ammatillisessa koulutuksessa ja muilla koulutussektoreilla tarvitaan nykyistä enemmän kansainvälisiä vaihto- ja yhteistyömahdollisuuksia. Uudessa ohjelmaehdotuksessa liikkuvuus- ja yhteistyöhankkeet kolmansien maiden kanssa on rajattu koskemaan korkea-asteen koulutusta ja nuorisoa. Suomi pitää tärkeänä, että mahdollisuus liikkuvuus- ja yhteistyöhankkeisiin kolmansien maiden kanssa säilyy myös ammatillisen koulutuksen osalta. Kouluopetuksen alalla ohjelman tavoitteena on kannustaa koulujen rajat ylittävää yhteistyötä. EU:n koulutushankkeiden hakeminen ja toteutus nojaa Suomessa usein yksittäisten opettajien henkilökohtaisen aktiivisuuden varaan. Vaikuttavuuden kannalta olisi tärkeää, että kansainvälinen ulottuvuus nivoutuu osaksi oppilaitoksen kaikkea toimintaa. Komission ehdotusta vahvistaa instituutioperusteista hankerahoitusta voidaankin pitää tervetulleena. Liikkuvuustoiminnoissa kouluopetuksen osalta mainitaan henkilöstöliikkuvuus (opettajat, kouluttajat, koulun johto jne.), mutta esityksestä puuttuu kuitenkin yleissivistävän koulutuksen osalta yksilöllinen oppilasliikkuvuus. On tärkeätä, että alaohjelmat kohtelevat oppilaita/opiskelijoita tasa-vertaisesti. Erasmus Training- ohjelmaesityksessä ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 16 17-vuotiaista lähtien voivat osallistua opiskelijavaihtoon. Erasmus Youth Participation-ohjelmaesitys tarjoaa liikkuvuutta 13- vuotiaista lähtien. Kouluopetuksessa (ml. lukiokoulutus) tällaista mahdollisuutta ei olisi. Samanikäisiä nuoria kohdellaan erilailla riippuen siitä, minkä ohjelman kohderyhmään he kuuluvat. Tämä on ohjelmaesityksen rakenteellinen kohderyhmien
epätasa-arvoa lisäävä piirre, joka tulisi poistaa säilyttämällä pitempiaikainen oppilasliikkuvuus myös yleissivistävän koulutuksen oppilaille. 4(9) Suomi pitää tärkeänä, että ohjelma mahdollistaa tuen aikuiskoulutuksen, ml. vapaan sivistystyön, yhteistyöhankkeille ja aikuisoppijoiden liikkuvuuden. Aikuiskoulutustoiminnot on sijoitettu osaksi ammatillista koulutusta (Erasmus Training). Aikuiskoulutus on kuitenkin itse ehdotuksessa määritelty tarkoittavan kaikentyyppistä ei-ammatillista aikuisoppimista. Suomi pitää tärkeänä, että ohjelmapäätöksessä heijastuu riittävästi aikuiskoulutuksen painoarvo. Korkea-asteen koulutuksen osalta keskeisenä tukitoimena jatkuu opiskelijoille ja henkilökunnalle jaettava liikkuvuustuki. Merkittävä muutos korkea-asteen koulutuksen kannalta on EU:n sisäisten liikkuvuustoimintojen ja kansainvälisten liikkuvuustoimien integrointi. Korkeakoulutuksen kannalta Erasmus Munduksen ja Tempuksen mukaan tuominen yhteiseen koulutusohjelmaan lisää tehokkuutta ja vähentää EU-rahoituksen sirpaleisuutta. Kansallisen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukaisesti opiskelijaliikkuvuuden kasvun jatkumisen yksi edellytys on opettaja- ja henkilökunnan liikkuvuuteen panostaminen. Opetussuunnitelmatason yhteistyölle syntyvät tätä kautta parhaat lähtökohdat ja opintojen vastavuoroinen tunnustaminen tehostuu. Suomi onkin painottanut liikkuvuuden mittareissa laadullista ulottuvuutta esim. kertyviä opintopisteitä seuraamalla. Suomen kannalta on myös tärkeää jatkaa tukea korkeakoulujen harjoitteluliikkuvuudelle, jota erityisesti ammattikorkeakoulut hyödyntävät. Komissio esittää uutta lainantakausjärjestelmää korkeakouluopiskelijoille, joka perustettaisiin Euroopan investointipankin kanssa. Ehdotus edellyttää lisäselvitystä, ennen kuin siihen voidaan ottaa kantaa. Suomi pitää tärkeänä korkeakoulutuksen nk. Bolognan prosessin lähtökohtaa, jonka mukaan jäsenvaltiot kehittävät omia opintotukija lainajärjestelmiään sekä tukien ja lainojen siirrettävyyttä. Koska korkeakoulututkintojen maksullisuus kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, tulee välttää sellaisten yhteiseurooppalaisten instrumenttien luomista, joilla tasoitettaisiin opintojen maksullisuutta ja maksuttomuutta. Suomi pitää myös vaikeana sitoutua järjestelmään, jonka todelliset kustannukset (takaukset) voivat raueta vasta ohjelmakauden päätyttyä. Epäselvää on myös, voiko EU toimivaltansa puitteissa tarvittaessa periä yksittäisiltä henkilöiltä lainaa takaisin. Komission laskelmien mukaan 330 000 maisteritason opiskelijaa saisi järjestelmän kautta lainatakauksen. Samalla summalla voitaisiin lisätä liikkuvuuteen tarkoitettuja apurahoja. Suomi tarvitsee lisäselvityksiä ennen kannan ottamista uuteen innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävään yhteistyöhön, koska esitys saattaa joiltakin osin tuottaa päällekkäisen rahoitusmuodon ESR-rahoituksen kanssa. Esityksen mukaan asianomaisesta toimesta tuettaisiin muun muassa korkeakoulujen ja yritysten välisiä osaamisyhteenliittymiä, joissa edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä tarjoamalla tarkoituksenmukaisia oppimismahdollisuuksia, mukaan luettuna uusien opetusohjelmien suunnittelu. 3. Nuoriso Suomi tukee komission painotusta sellaisiin toimiin ja toimintoihin, joilla voidaan saavuttaa eurooppalaista lisäarvoa. Ohjelman yleisten tavoitteiden mukaisesti ohjelmalla pyritään vaikuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden lisäksi mm. nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden (2010-2018)
saavuttamiseen. Tämä tavoite toteutunee työllisyyden, koulutuksen, vapaaehtoistoiminnan ja osallistumisen osalta. Sen sijaan nuorten sosiaalinen osallisuus, joka on yksi EU:n nuorisopoliittisen yhteistyön päätoiminta-aloista ja nykyisen nuorisotoimintaohjelman keskeisiä tavoitteita, on jäänyt komission ehdotuksessa huomiotta. Jatkotyöskentelyssä tulisikin vahvistaa nuorten sosiaalista osallisuutta tukevia tavoitteita. On hyvä, että ohjelman soveltamisalaan kuuluvat kaikki koulutuksen tasot elinikäisen oppimisen näkökulmasta, mukaan lukien nuorisotoiminta. Nuorisoalaan ja/tai epäviralliseen oppimiseen liittyvää terminologiaa tulisi kuitenkin täsmentää. Nuorisotyön ja -toiminnan kannalta keskeisimmät hankkeet (vapaaehtoistoiminta, ryhmätapaamiset ja nuorisotyöntekijöiden koulutushankkeet) soveltuvat pääosin toteutettaviksi komission ehdottamien kolmen avaintoimintatyypin alla (oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus; innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö ja politiikan uudistumisen tuki). Politiikan uudistamisen tuen alla mainitaan erikseen Euroopan nuorisofoorumille myönnettävä tuki. Kansainvälisten nuorisojärjestöjen tuen osalta tarvitaan selvennystä. Aikaisemmin hyväksytyn kannan mukaisesti Suomi kannattaa ehdotusta pienempien koulutusalan ohjelmien yhdistämisestä laajemmaksi ja tehokkaammaksi kokonaisuudeksi. Sitä vastoin ehdotusta koulutus- ja nuoriso-ohjelmien yhdistämisestä tulee tarkastella saavutettavan lisäarvon ja synergian näkökulmasta. Nuorisosektorin identiteetin ja näkyvyyden sekä eurooppalaisen nuorisopolitiikan kehittämisen kannalta on tärkeää, että sektorilla on sen toimintaa tukeva väline ohjelmarakenteen yksinkertaistamisesta huolimatta. Suomi pitää tarpeellisena itsenäistä nuorisolukua integroidun ohjelman sisälle, jotta nykyisen ohjelman kohderyhmälähtöisyys ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten tarpeet voidaan huomioida. 4. Liikunta Pääasiallinen sisältö: Suomi tukee ohjelman ehdotuksia liikunnan alan tavoitteiksi. Liikunnan osalta Suomi pitää ensisijaisina sosiaalista osallisuutta, tasa-arvoa sekä terveyttä edistävää liikuntaa koskevia tavoitteita. Lisäksi Suomi toivoo ohjelman tavoitteisiin lisättäväksi liikunnan kansalaistoiminnan tukitoimia. Ohjelman suuntaaminen ensisijaisesti ruohonjuuritason epäkaupalliselle urheilulle on tärkeää, samalla tulisi varmistaa liikunnan alan koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden osallistumismahdollisuudet. Ohjelmalle esitetyt urheilualan toiminnot ovat pääosiltaan kannatettavia. Suomi ei pidä ensisijaisena useita Euroopan maita koskevien ei-kaupallisten eurooppalaisten urheilutapahtumien tukemista ohjelman varoin. Jatkokäsittelyssä liikunnan yleishyödyllisten kansalaisjärjestöjen ja Euroopan reuna-alueiden tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien tueksi tulee etsiä sopivia hallinnollisia ratkaisuja esimerkiksi kansallisten tiedotustoimien avulla. Lisäksi ohjelmassa tulisi varmistaa myös pienten toimijoiden pienten hankkeiden mahdollisuudet. Komission ehdotus Erasmus for All-ohjelmaksi yhdistää nykyiset Elinikäisen oppimisen ohjelman, EU:n kansainväliset korkeakoulujen yhteistyöohjelmat (mm. Erasmus Mundus, Tempus, Alfa, Edulink) sekä Nuorisotoimintaohjelman yhdeksi laajaksi 5(9)
6(9) Yhteinen Erasmus-ohjelmaksi vuosille 2014 2020. Ohjelma sisältää ensimmäistä kertaa myös toimenpiteitä liikunnan alalle. Ohjelman tavoitteena on tukea Eurooppa2020-strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteita sekä koulutus- ja nuorisoalojen eurooppalaisen yhteistyön puitteissa asetettuja yhteisiä tavoitteita. Poliittisen yleistavoitteen lisäksi ohjelmassa määritellään joukko erityistavoitteita: - Parannetaan avaintaitojen ja osaamisen tasoa ja etenkin niiden tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan nähden ja lisätään nuorten osallistumista demokraattiseen toimintaan lisäämällä nuorten, oppijoiden, henkilöstön ja nuorisotyöntekijöiden mahdollisuuksia osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja tehostamalla koulutuksen, nuorison ja työelämän välistä yhteistyötä; - Edistetään laadun kehittämistä, innovointiin liittyvää huippuosaamista ja kansainvälistymistä oppilaitoksissa ja nuorisotyössä etenkin lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien tai nuorisojärjestöjen ja muiden sidosryhmien välillä; - Edistetään elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen syntymistä, tuetaan kansallisen tason poliittisia uudistuksia, tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista epävirallinen oppiminen mukaan luettuna sekä tuetaan nuorisoalan eurooppalaista yhteistyötä etenkin tehostamalla poliittista yhteistyötä, hyödyntämällä paremmin tutkintojen tunnustamista ja avoimuutta edistäviä välineitä ja levittämällä hyviä käytänteitä; - Kehitetään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa etenkin korkea-asteen koulutuksessa lisäämällä unionin korkeakoulujen vetovoimaa ja tukemalla unionin ulkoista toimintaa kehitysyhteistyötavoitteet mukaan luettuina, edistämällä liikkuvuutta ja yhteistyötä EU:n ja kolmansien maiden korkeakoulujen välillä ja valmiuksien kehittämistä kolmansissa maissa. - Parannetaan kielten opetusta ja edistetään kielellistä monimuotoisuutta; - Edistetään huippuosaamista Euroopan yhdentymistä käsittelevässä opetus- ja tutkimustoiminnassa maailmanlaajuisten Jean Monnet -toimintojen kautta. Ohjelmasta on tarkoitus tukea kolmenlaisia päätoimia: 1) oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, 2) innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävää yhteistyötä sekä 3) politiikan uudistamista. Eurooppa-opintojen opetuksen ja tutkimuksen laatua tuetaan erillisellä Jean Monnet -toimella. Liikunnan alan rahoitus toteutettaisiin omasta otsakkeesta. Liikuntayhteistyön alalla ohjelmasta olisi tarkoitus tukea urheilualan rajat ylittävien uhkien vastaisia yhteistyötoimia mm. dopingin ja urheilutulosten manipuloinnin alalla, urheilun hyvää hallintotapaa sekä urheilijoiden kaksoisurajärjestelmää koskevia tukitoimia sekä edistää sosiaalista osallisuutta, tasa-arvoa sekä terveyttä liikunnan avulla. Komission ehdotus merkitsee merkittävää ohjelmien suoraviivaistamista. Komissio perustelee asetusehdotuksen liitteessä ohjelman yhdenmukaistamista ja yksinkertaistamista lisäarvolla, joka perustuu kriittisen massan saavuttamiseen sekä yhteisten poliittisten tavoitteiden edistämiseen. Ohjelmatoimien (liikkuvuus, yhteistyö) samankaltaisuutta voitaisiin komission mukaan hyödyntää nykyistä paremmin ohjelman hallinnoinnissa ja toimeenpanossa. Komissio ehdottaa erilaisten toimien lukumäärää vähennettäväksi nykyisestä 75 toimesta 11 toimeen. Tämä tapahtuu yhdistämällä joitakin nykyisiä toimia muihin vastaaviin toimiin tai lakkauttamalla sellaisia toimia, joiden vaikuttavuus on arviointien mukaan
7(9) jäänyt vähäiseksi. Komission tiedonannossa tällaisina toimina mainitaan mm. oppilaiden yksilöllinen Comenius-liikkuvuus sekä Grundtvig-workshopit aikuisille. Koulujen ystävyystoimintaa (etwinning) on tarkoitus laajentaa EU:n ulkopuolisiin alueisiin, mm. itäiseen naapurustoon. Tietoteknisiä tukijärjestelmiä on myös tarkoitus laajentaa muille koulutussektoreille, mm. aikuiskoulutukseen. Komissio ehdottaa perustettavaksi uutta rahoitusvälinettä, lainojen takausjärjestelmää, jonka avulla opiskelijat voivat suorittaa maisterin tutkinnon jossakin toisessa Euroopan maassa. Komission mukaan rahoituksen hankkiminen maisteriopintoihin on vaikeaa, koska kansallisia apurahoja ja lainoja ei useinkaan voi siirtää maan rajojen ulkopuolelle, niitä ei ole saatavilla maisteriopintoja varten ja yksityisiltä pankeilta saatavat lainat ovat liian kalliita. Järjestelmässä EU antaisi osittaisen takauksen rahoituslaitoksille (pankeille ja opintolainatoimistoille), jotka tarjoavat opiskelijoille suotuisin ehdoin lainoja maisteriopintojen suorittamiseen muissa ohjelman osallistujamaissa. Synergiaa EU:n muiden rahoitusinstrumenttien, erityisesti Horisontti2020- ja rakennerahastojen kanssa pyritään lisäämään. Asetusehdotuksen liitteessä todetaan muun muassa että jatkossa työmarkkinakoulutuksessa olevia ihmisiä ja aikuisopiskelijoiden liikkuvuutta tuettaisiin Euroopan sosiaalirahastosta. Ohjelman hallinnoinnista vastaavat komissio ja jäsenmaat yhdessä. Komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot nimeäisivät yhden koordinaatiotahon sikäli kuin niillä on useampia kansallisia ohjelmatoimistoja. Komissio valtuuttaa EU-tason toimeenpanoviraston hallinnoimaan suurempia yhteistyöhankkeita samoin kuin Jean Monnet -toimintoja (Euroopan yhdentymistä koskeva tutkimus) ja urheiluyhteistyön rahoitusta. Komissiota avustaa ohjelman toimeenpanossa jäsenmaiden edustajista koostuva ohjelmakomitea. Joiltakin ohjelman osilta (mm. tuloskriteerien muuttaminen) komissiolla on mahdollisuus antaa delegoituja säädöksiä. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Sidosryhmien kuulemistilaisuudet 12.12.2011 ja kirjallinen menettely 22.12.2011 saakka EU-32 jaosto (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano 13.12.2011 ja 17.1.2012 EU-30 jaosto (koulutus) 14.12.2011 ja kirjallinen menettely 13.1.2012 saakka Budjettijaosto 12.1.2012 - Käsittely Euroopan parlamentissa: EP:n käsittely CULT -komiteassa alkaa v. 2012 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Ei vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset:
8(9) Komissio ehdottaa koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteisen ohjelman budjetiksi yhteensä 17,2 miljardia euroa. Tästä koulutus- ja nuorisoalan osuus olisi 16,7 miljardia ja urheilualan toimien osuus 238 miljoonaa. Rahoituksen pääpaino on liikkuvuudessa, jolla tähdätään osaamisen kehittämiseen ja eurooppalaisten työmarkkinoiden rakentamiseen. Komissio ehdottaa liikkuvuuden osuudeksi rahoituksesta 65 %, yhteistyöhankkeille 26 %, poliittiselle yhteistyölle 4 % ja urheilun toimille 1 %. Komissio ehdottaa myös sektorikohtaisia vähimmäisrahoitusmääriä erilaisten kohderyhmien tarpeiden huomioonottamiseksi. Korkea-asteen koulutuksen vähimmäisosuus olisi 25 %, ammatillisen koulutuksen 17 %, josta 2 % aikuiskoulutukselle, kouluopetuksen osuus olisi 7 % ja nuorison osuus niin ikään 7 %. Komission mukaan ohjelmarahoituksen jääminen merkittävästi ehdotettua summaa pienemmäksi ei välttämättä heijastu suhteellisesti kaikille sektoreille vaan siinä tapauksessa tulee harkita uudelleenpriorisointia. Rahoituksen jakautumista eri sektoreiden kesken tulee tarkastella ohjelmalle asetettavien tavoitteiden ja kokonaisbudjetin näkökulmasta. Eri sektoreiden vähimmäisosuudet kattavat vain 56 % budjetista. Budjetin jakautuminen eri kohderyhmien välillä voitaisiin määritellä ohjelma-asetuksessa nykyistä tarkemmin. Ehdotettuun ohjelmarahoituksen lisäämiseen ja siihen perustuviin määrällisiin tavoitteisiin voidaan kuitenkin ottaa kantaa EU:n rahoituskehyksien yhteydessä. Taloudellisten vaikutusten lopputulos selviää vasta neuvottelujen päättyessä ja riippuu erityisesti EU:n talousarvion koosta, rahoitusjärjestelmästä ja sektoripoliittisista ratkaisuista. Suomen osuus EU-budjetin maksuista on kuluvalla rahoituskehyskaudella (2007-2013) noin 1,6 %. Komission mukaan ohjelman toimien ja hallinnon virtaviivaistaminen merkitsevät hallinnollisten kulujen suhteellisen osuuden pienenemistä. EU:n koulutusohjelmista saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että suomalaiset ovat osallistuneet menestyksekkäästi ohjelmien hakuihin ja että ohjelmista saatu rahoitus on ylittänyt Suomen maksuosuuden. Kokemusten ja koulutusjärjestelmän kansainvälistymiselle asetettujen tavoitteiden pohjalta on perusteltua arvioida, että suomalaisten osallistujien aktiivisuus ja saatu rahoitus säilyvät korkeana uudessakin ohjelmassa. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Suomessa koulutus- ja nuorisosektorin EU-ohjelmat hallinnoidaan samasta kansallisesta toimistosta, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksesta (CIMO). Aiemmin voimakkaasti itsenäistä nuoriso-ohjelmaa ajanut Saksa on muuttanut kantansa ja ajaa nyt omaa nuorisoalan toimia koskevaa lukua Yhteinen Erasmus - ohjelman sisälle. Alustavasti näyttää siltä, että kanta saa useiden jäsenvaltioiden tuen. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 asetetaan Suomen koulutusjärjestelmän kansainvälistymistä koskevia tavoitteita.
Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto nuoriso- ja liikunta-asiat (EU 32), koulutus, koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvosto, liikunta, jaosto koulutus (EU 30) OKM ALR, EUE, STM, TEM, TH, UM, VM, VNEUS, YM
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.11.2011 KOM(2011) 787 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Yhteinen Erasmus: EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma
YHTEINEN ERASMUS EU:N KOULUTUS-, NUORISO- JA URHEILUOHJELMA 1. UUDET HAASTEET UUSI OHJELMA Tällä tiedonannolla täydennetään ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla perustetaan Yhteinen Erasmus -ohjelma koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeva yhtenäinen ohjelma vuosiksi 2014 2020. Ohjelmassa näkyvät Eurooppa 2020 -strategian ja sen lippulaivahankkeiden painopisteet. Se edustaa ratkaisevan tärkeää investointia ihmisiin, ja tällaisesta investoinnista hyötyvät sekä yksilöt että yhteiskunta kokonaisuudessaan, sillä sen avulla edistetään kasvua ja vaurautta. Koulutus on etenkin nyt nykyisen talous- ja rahoituskriisin aikana innovoinnin, tuottavuuden ja kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin, eikä kuitenkaan Euroopan inhimillisen pääoman mahdollisuuksia ole täysin hyödynnetty. Tarvitaankin lisätoimia, jotta yleissivistävällä ja ammattikoulutuksella annetaan globalisoituvilla työmarkkinoilla kysyttyjä tietoja ja taitoja ja autetaan siten nuorisoa ja edistetään samalla kaikkien elinikäistä oppimista. Yleissivistävällä ja ammattikoulutuksella samoin kuin harjoittelumahdollisuuksilla on erityisen tärkeä rooli nuorten työllistymisessä. Heihin kriisi osuu kipeimmin. Lisäksi koulutuksessa esiintyy edelleen sukupuolten välistä epätasa-arvoa, sillä siitäkin huolimatta, että korkeakouluissa opiskelee ja suorittaa tutkintoja jo enemmän naisia kuin miehiä, opintoalat ovat edelleen hyvin eriytyneitä ja naiset aliedustettuina luonnontieteissä ja teknisillä aloilla. Toisaalta poikien lukutaidossa on toivomisen varaa, ja he keskeyttävät koulunkäyntinsä todennäköisemmin kuin tytöt. EU on asettanut vuodelle 2020 tavoitteeksi, että perustaidoiltaan heikkojen osuus pienenee 15 prosenttiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen yhteisvoimin merkitsisi EU:lle monenlaisia pitkän aikavälin taloudellisia etuja. 1 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän kasvattaminen 40 prosenttiin lisäisi EU:n BKT:tä henkeä kohti neljä prosenttia. 2 Sen varmistaminen, että yleissivistävän ja ammattikoulutuksen järjestelmillä tuotetaan työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, edistää Eurooppa 2020 -strategian työllisyystavoitteen (75 %) saavuttamista. Ohjelman Euroopan tason lisäarvo syntyy siitä, että sen tarkoituksena on auttaa kansalaisia saamaan enemmän ja parempia taitoja, parantaa opetuksen laatua oppilaitoksissa EU:ssa ja myös sen ulkopuolella, tukea jäsenvaltioita ja EU:n ulkopuolisia kumppanimaita nykyaikaistamaan yleissivistävän ja ammattikoulutuksensa järjestelmät ja tekemään niistä innovaatioihin kannustavampia sekä edistää nuorten osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja eurooppalaisen ruohonjuuritason urheilutoiminnan rakentamiseen. Samaan aikaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden budjettirajoitteet edellyttävät, että huomiota kiinnitetään tuloksiin ja kustannustehokkuuteen, toiminnan keskittämiseen systeemisen vaikutuksen aikaansaamiseksi sekä hallinto- ja toimintakulujen pienentämiseen. 1 2 European Expert Network on Economics of Education (EENEE), poliittinen katsaus, syyskuu 2011. Puheenjohtajavaltio Puolan selvitys kasvua tuovista tekijöistä EU:ssa, Towards a European consensus on growth, lokakuu 2011. FI 2 FI
Tällaista lisäarvoa saadaan parhaiten aikaan vahvistamalla yhteyksiä ja synergioita ohjelman ja EU:n tärkeimpien poliittisten painopisteiden ja prosessien välillä. Tämä koskee etenkin Eurooppa 2020 -strategian, eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteitten (ET 2020) ja nuorisostrategian täytäntöönpanoa ja EU:n ulkoisten toimien painopisteitä. Menojen painopisteiden on perustuttava yhteisiin painopisteisiin ja politiikan muotoiluihin. Hiljattain annetussa korkeakoulujärjestelmien uudenaikaistamista koskevassa tiedonannossa 3 korostetaankin keskeisiä poliittisia tavoitteita, joita on tarpeen tukea, jotta parannetaan koulutustasoa, korkeakoulutuksen laatua, houkuttavuutta ja kansainvälistymistä sekä korkeakoulujen merkitystä innovaatioiden kannalta. 2. RAKENNETAAN AIEMPIEN SAAVUTUSTEN JA SAADUN KOKEMUKSEN PERUSTALLE Arvioinneista käy ilmi, että EU:n ohjelmilla vuosiksi 2007 2013 on jo nyt saatu aikaan huomattavia systeemisiä vaikutuksia, jotka ulottuvat paljon yksittäisille osallistujille koituvia etuja pitemmälle. Korkeakoulutuksen kansainvälinen yhteistyö on osoittanut, että EU:sta on korkeakoulu-uudistusten alalla tullut maailmanluokan esimerkki ja inspiraation lähde, ja lisäksi sen korkeakouluissa edistetään innovatiivista lähestymistä esimerkiksi opintoohjelmien kehittämiseen ja avoimuuteen. Epävirallisessa oppimisessa EU:n tuki on vaikuttanut selvästi yksittäisten ihmisten koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen ja synnyttänyt ja muovannut sellaisia poliittisia aloitteita kuin Eurooppalainen vapaaehtoistyö. Useiden ohjelmien ja toimien yhdistelmä on kuitenkin monimutkainen, ja siitä on siirryttävä yksinkertaisempaan, virtaviivaistettuun järjestelmään, jossa on helpompi saavuttaa yhdenmukaisuuden ja joustavuuden tasapaino. Esimerkiksi Elinikäisen oppimisen ohjelmassa on kuusi alakohtaista ohjelmaa, 4 runsaat 50 tavoitetta ja yli 60 toimea. Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmassa keskitytään nuorten liikkuvuuteen ja (epäviralliseen) oppimiseen, vaikka noin 80 prosenttia elinikäisen oppimisen ohjelman rahoituksesta hyödyttää myös nuoria. Joillakin toimilla ei ole tarpeeksi kriittistä massaa, että niillä voitaisiin saavuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia, tai niiden hallintokustannukset ovat liian suuret. Lisäksi korkeakoulujen kansainvälinen yhteistyö on hajautunut sellaisiin EU-välineisiin, joilla toteutetaan samankaltaisia tavoitteita ja toimia. Komissio rahoittaa nykyisellään maailman eri osien kanssa toteutettavia viittä korkeakoulujen yhteistyöohjelmaa: Erasmus Mundus keskittyy lähinnä liikkuvuuteen, ja siitä myönnetään apurahoja, joilla osallistutaan korkealaatuisiin yhteisiin maisteri- ja tohtoriohjelmiin ja tuetaan yhteenliittymiä eri puolilla maailmaa toimivien korkeakoulujen kanssa. Tempus on korkeakoulutuksen nykyaikaistamisvalmiuksia kehittävä ohjelma, joka toimii EU:n korkeakoulujen sekä Länsi-Balkanin ja EU:n naapurimaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeiden kautta. Alfa- ja Edulink-ohjelmilla on vastaavat tavoitteet Latinalaisen Amerikan maissa ja AKT-maissa. 3 4 KOM(2011) 567, 20.9.2011. Erasmus, Comenius, Leonardo, Grundtvig, poikittaisohjelma, Jean Monnet. FI 3 FI
Lisäksi komissio on perustanut teollisuusmaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön keskittyvän ohjelman, josta rahoitetaan yhteis- ja kaksoistutkintoon tähtääviä hankkeita, yhteisiä liikkuvuutta koskevia hankkeita sekä poliittisia toimia. Kaikilla näillä korkea-asteen ohjelmilla on samankaltaiset tavoitteet: niistä rahoitetaan keskenään vertailukelpoisia vaikkakin hieman erityyppisiä toimia, joilla on eri toteutusaikataulu ja toisistaan poikkeavat toteutussäännöt ja -menettelyt. Liiallinen hajanaisuus saattaa aiheuttaa päällekkäisyyttä, vaikeuttaa mahdollisten tuensaajien pääsyä ohjelman piiriin ja rajoittaa tehokkuusetuja, kriittistä massaa ja kustannustehokkuutta. Kun nyt keskitytään prioriteetteihin, jotka lisäävät EU:n tason lisäarvoa ja systeemisiä vaikutuksia, tuettavilla toimilla edistetään pyrkimyksiä saada aikaan lisää työpaikkoja ja kasvua Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Luvassa voi olla huomattavia mittakaavaetuja, jos samankaltaisiin toimiin sovelletaan samanlaisia toteuttamissääntöjä ja -menetelmiä, mikä tekisi sekä edunsaajien että hallintoelinten työstä yksinkertaisempaa. Yhteinen Erasmus -ohjelma rakentuu vuosien 2007 2013 ohjelmien 5 huomattavalle menestykselle, ja siinä paikataan niiden arvioinneissa havaittuja heikkouksia ja tehostetaan synergiaa muiden EU-rahoituslähteiden kanssa. Uudessa ohjelmassa keskitytään erinäisiin kansainvälisluonteisiin toimiin, ja samalla rakennerahastoista tuetaan kansallisia ja alueellisia pyrkimyksiä, joilla halutaan mm. nykyaikaistaa koulutuslaitosinfrastruktuuria, tukea taitojen ja koulutuksen kohentamista ja ihmisten liikkuvuutta työmarkkinoilla sekä parantaa aliedustettujen ryhmien pääsyä koulutukseen. Horisontti 2020 -ohjelman Marie Curie -toimilla 6 tuetaan tutkijoiden liikkuvuutta. Jotta synergiaa Horisontti 2020 -ohjelman kanssa voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti, yhteisiä tohtoritason tutkintoja edistetään yksinomaan Marie Curie -toimilla. Yhteinen Erasmus -ohjelmalla lisätään yhtenäisyyttä ja vahvistetaan elinikäisen oppimisen lähestymistapaa luomalla virallisen ja epävirallisen oppimisen tukemisen välille yhteys koko koulutusalalla laajennetaan mahdollisuuksia solmia jäsenneltyjä kumppanuuksia sekä koulutuksen eri alojen kesken että yhdessä yritysten ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden kanssa tarjotaan joustavuutta ja kannustimia, jotta määrärahojen jako toimien, edunsaajien ja maiden kesken kuvastaa paremmin suorituksia ja vaikutuksia. Kansalaiset tuntevat Erasmus-nimen laajalti niin EU:ssa kuin ohjelmaan osallistuvissa EU:n ulkopuolisissa maissa. Nimeä pidetään synonyymina EU:n opiskelijaliikkuvuudelle ja myös sellaisille eurooppalaisille arvoille kuin monikulttuurisuus ja -kielisyys. Sen sijaan että säilytettäisiin nykyinen yhä monimutkaisempi lukuisten brändinimien yhdistelmä, ohjelman nimeksi tulee Yhteinen Erasmus. Brändinimeä voivat käyttää ohjelman piiriin kuuluvilla keskeisillä koulutussektoreilla toimivat julkiset ja yksityiset elimet. 5 6 Elinikäisen oppimisen ohjelma (johon kuuluvat Erasmus, Comenius, Leonardo ja Grundtvig), Erasmus Mundus, Tempus, teollisuusmaiden kanssa toteutettavat kahdenväliset yhteistyöohjelmat, Edulink, Alfa ja Youth in Action -nuorisotoimintaohjelma samoin kuin vuosina 2009 2011 toteutetut urheiluohjelman valmistelutoimet. Ohjelma on omistettu merkittäviä havaintoja tehneelle Nobel-palkitulle Marie Sklodowska Curielle. FI 4 FI
Viestintää varten brändinimi liitetään pääkoulutussektoreihin seuraavasti: Erasmus korkeakoulut kaikentyyppisen korkea-asteen koulutuksen yhteydessä Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla, Erasmus-ammattikoulutus ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen yhteydessä, Erasmus-koulut kouluopetuksen yhteydessä ja Erasmusnuorisotoiminta nuorten epävirallisen oppimisen yhteydessä. 3. OHJELMAN RAKENNE JA AVAINTOIMET 3.1. Virtaviivaistettu rakenne Elinikäisen oppimisen ohjelmalla, kansainvälisen korkeakoulutuksen ohjelmilla ja nuorisotoimintaohjelmalla on samat yleiset tavoitteet, ja niistä tuetaan toimia, jotka voidaan jaotella kolmeen laajaan ryhmään: oppimiseen liittyvä liikkuvuus, oppilaitosten tai nuorisojärjestöjen yhteistyö sekä politiikkaan liittyvä yhteistyö EU:ssa tai kansainvälisesti. Ohjelmilla on samankaltaiset hallintorakenteet (esim. kansainvälistä yhteistyötä koskevat ehdotuspyynnöt) ja toteutusmenetelmät (komission suora hallinnointi tai välillinen hallinnointi toimeenpanovirastojen ja kansallisten toimistojen kautta). Niinpä jotta voidaan huolehtia paremmasta yhdenmukaisuudesta, synergiasta ja yksinkertaistamisesta ja käyttää innovatiivisia rahoitusmekanismeja, ehdotetun ohjelman rakenne on sellainen, että siitä tuetaan kolmenlaisia avaintoimia, jotka täydentävät ja vahvistavat toisiaan: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus: Liikkuvuuden osuus entistä suuremmasta kokonaisbudjetista on merkittävä. Kun määrärahoja kasvatetaan ja samalla painotetaan liikkuvuuden laatua ja keskitetään prioriteetteja ja toimia, pitäisi onnistua saamaan aikaan enemmän kriittistä massaa ja ulottamaan vaikutukset myös laajemmalle kuin osallistuviin henkilöihin ja laitoksiin. Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö: Ohjelmassa keskitytään entistä voimakkaammin oppilaitosten ja yritysten innovatiivisten kumppanuuksien lujittamiseen. Korkea-asteen koulutuksen tapauksessa paino on valmiuksien kehittämisessä, jolloin keskitytään naapurimaihin sekä strategisiin kumppanuuksiin kehittyneiden ja nousevien talouksien kanssa. Tuki politiikan uudistamiselle: Politiikan uudistamisessa kohteena on koulutus- ja nuorisoalan avoimen koordinointimenetelmän välineiden ja vaikutusten tehostaminen, Eurooppa 2020 -strategian toteuttaminen sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun edistäminen. FI 5 FI
Yhteinen Erasmus Avaintoimi 1 Oppimiseen liittyvä liikkuvuus Avaintoimi 2 Yhteistyö Avaintoimi 3 Politiikan uudistaminen Kansainvälinen ulottuvuus Käynnissä on tällä hetkellä viisi kolmansien maiden kanssa toteutettavaa korkea-asteen koulutukseen liittyvää yhteistyöohjelmaa. Nämä virtaviivaistetaan sisällyttämällä ne ohjelman kolmeen avaintoimeen tässäkin tapauksessa painottaen voimakkaasti liikkuvuutta: Korkealaatuisiin yhteistutkintoihin sekä opiskelijoille ja henkilökunnalle eri puolilla maailmaa myönnettäviin apurahoihin osoitettavaa tukea laajennetaan niin, että mukaan tulee muitakin kuin ne verrattain pienilukuiset korkeakoulut, jotka voivat tätä nykyä osallistua. Kansainvälisen liikkuvuuden hallinnointi perustuu nykyiseen Erasmus-järjestelmään, jonka mukaan apurahat myönnetään laitostenvälisten sopimusten perusteella. Rahoitus jaetaan EU:n ulkoisten toimien temaattisten ja maantieteellisten prioriteettien mukaisesti. Myös korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamiseen liittyvien valmiuksien kehittämiseen tähtääviä toimia virtaviivaistetaan. Naapurimaiden kanssa tehtävää yhteistyötä tehostetaan yhdistämällä valmiuksien kehittämiseen ja liikkuvuuteen liittyviä toimia systeemisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Alfa-, Edulink- ja aiemmista Asialink-ohjelmista nykyään rahoitetut toimet toteutetaan valmiuksien luomiseen, kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen osoitettavalla tuella käyttämällä EU:n ja toisaalta Latinalaisen Amerikan, Aasian ja Afrikan yliopistojen yhteishankkeita. Erityiset toimet Jean Monnet -toimeen kuuluu erityisiä toimenpiteitä, joilla edistetään EU:n yhdentymiseen liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen laadukkuutta, ja sen vuoksi toimea jatketaan ohjelmaan sisältyvänä erillisenä toimena, jossa käytetään ohjelman toteutusmekanismeja. Myös urheiluun liittyvää EU:n tason yhteistyötä pidetään ohjelmaan sisältyvänä erillisenä toimintana, jotta voidaan hyödyntää monivuotisen rahoituskehyksen antamia mahdollisuuksia yksinkertaistamiseen ja virtaviivaistamiseen. FI 6 FI
3.2. Avaintoimi 1: Oppimiseen liittyvä henkilöiden liikkuvuus Kansainvälinen oppimiseen liittyvä liikkuvuus opiskelu kumppanilaitoksessa, opettaminen, työkokemuksen hankkiminen, kouluttautuminen taikka osallistuminen vapaaehtoistoimintatai vaihtohankkeeseen ulkomailla tuo selvää lisäarvoa, ja sitä voidaan edistää tehokkaasti vain Euroopan tasolla. Oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella on mahdollista parantaa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeiden avaintaitojen tasoa, lisätä nuorten osallistumista demokraattiseen yhteiskuntaelämään ja tehostaa oppilaitosten nykyaikaistamista ja kansainvälistymistä, mistä hyötyvät sekä EU että kolmannet maat. Sen vuoksi liikkuvuustoimia vahvistetaan ja ne pidetään keskeisenä tekijänä koko ohjelmassa. Erityisesti painotetaan korkea-asteen opiskelijoiden liikkuvuutta. Komission ehdottamilla määrärahoilla ohjelma voisi seitsenvuotisen kestonsa aikana tarjota liikkuvuusmahdollisuuksia noin viidelle miljoonalle oppijalle. Tätä nykyä tuetaan vuosittain noin 400 000:ta liikkuvuustapahtumaa EU:ssa. Luku voitaisiin nostaa 700 000:n keskitasolle, ja viimeisenä toteutusvuotena se voisi olla jo 900 000, kun mukaan luetaan sekä oppijat että henkilökunta. Kansainvälistä liikkuvuutta kolmansiin maihin ja kolmansista maista voisi seitsenvuotiskauden aikana hyödyntää arviolta 135 000 ihmistä. Liikkuvuus ei kuitenkaan ole itsetarkoitus. Ohjelmasta saadaan entistä enemmän EU:n tason lisäarvoa, kun sillä tiukennetaan liikkuvuuteen liittyviä tulos- ja ehdollisuusvaatimuksia ja edellytetään, että liikkuvuus otetaan osaksi johdonmukaista institutionaalista kehittämisstrategiaa. Rahoituksen myöntämisen pääkriteerinä on laatu, joka osoitetaan koulutussisällöllä ja opetusja oppimismenetelmillä, oppimistulosten tunnustamisella, kielellisellä ja kansainvälisyyteen valmistavalla valmennuksella ja paremmilla järjestelyillä vastaanottavissa organisaatioissa. Yhteinen Erasmus -ohjelmasta myönnettävä liikkuvuustuki keskitetään neljään avaintoimeen: henkilöstön liikkuvuus, joka on suunnattu etenkin opettajille, kouluttajille, koulunjohtajille ja nuorisotyöntekijöille korkea-asteen opiskelijoiden (myös yhteis- ja kaksoistutkinnot) ja ammattikouluopiskelijoiden liikkuvuus Erasmus Master korkea-asteen opiskelijoiden maisterintutkintoihin liittyvä liikkuvuus, joka toteutetaan uuden lainojen takausjärjestelmän kautta nuorten liikkuvuus vapaaehtoistyö ja nuorisovaihdot mukaan luettuina. FI 7 FI
Avaintoimi 1 Oppimiseen liittyvä liikkuvuus Henkilöstön liikkuvuus Opiskelijoiden liikkuvuus Maisterintutkintoon liittyvä liikkuvuus (Erasmus Master) Nuorison liikkuvuus Henkilöstön liikkuvuus: Tutkimukset ovat yksimielisiä opettajien ja koulunjohtajien keskeisestä roolista oppijoiden ja koulutusjärjestelmien suoritustason nostamisessa. Huippuopetuksen edistämiseksi, innovatiivisten ja toimivien opetus- ja oppimismenetelmien kehittämiseksi ja laadun edistämiseksi laitoksissa henkilöstön liikkuvuutta vahvistetaan merkittävästi kaikilla koulutussektoreilla. Tähän kuuluvat myös koulujen henkilöstön pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot. Tarjolle on tulossa myös lisää mahdollisuuksia nuorisotyöntekijöiden jotka ovat kerrannaisvaikuttajia oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen samoin kuin hyvien käytänteiden vaihdon lisäämiseen nuorisojärjestöjen keskuudessa. Henkilöstön liikkuvuus ohjelmakaudella 1 000 000 edunsaajaa Korkea-asteen opiskelijat: Korkeakoulusektorin lisääntyvän kansainvälistymisen ottamiseksi huomioon Erasmuksen oppimiseen liittyviä liikkuvuustoimia vahvistetaan huomattavasti ja laajennetaan kansainvälisesti mm. naapurimaihin. Näin pyritään edesauttamaan sen tavoitearvon saavuttamista, että 20 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista olisi osallistunut liikkuvuustoimeen. Tämän ansiosta eurooppalaiset opiskelijat voivat harjoittaa kansainvälistä liikkuvuutta ja Euroopan ulkopuoliset opiskelijat suorittaa opintoja EU:ssa. Näin rohkaistaan osaajia liikkumaan ja lisätään eurooppalaisen korkeaasteen koulutuksen vetovoimaa, mistä hyötyvät sekä EU:n että sen ulkopuolisten maiden korkeakoululaitokset ja -järjestelmät. Yhteistutkinnot: Teollisuusmaiden kanssa toteutetun Erasmus Mundus -ohjelman saavutusten pohjalta ohjelmassa vahvistetaan tukea tutkintoon liittyvälle liikkuvuudelle osana laadukkaita yhteisiä opinto-ohjelmia, jotka EU:n ja sen ulkopuolisten maiden korkeakoulut toteuttavat. Kiinnostuneet kumppanimaat voivat myöntää toimeen lisärahoitusta. Yhteistutkintoihin liittyvä liikkuvuus 34 000 edunsaajaa Erasmus Master: Maisterintutkinnot ovat olennaisia, kun pyritään nostamaan korkea-asteen koulutuksen tutkintotasoja ja auttamaan opiskelijoita hankkimaan osaamisintensiivisissä työtehtävissä tarvittavat erityistaidot. Vaikka Bolognan uudistukset ovatkin luoneet lisää mahdollisuuksia, tutkintoon liittyvä liikkuvuus on EU:ssa aivan liian vähäistä. Tämä johtuu FI 8 FI
osittain siitä, että jos käytössä on kansallisia opintotukijärjestelmiä, ne ovat yleensä rajattuja eikä niistä tarjottavaa tukea voi siirtää toiseen jäsenvaltioon. Sitä paitsi opiskelijoilla ei yleensä ole riittäviä vakuuksia lainan saamiseen, jolloin riskipreemio on liian suuri etenkin kun haetaan lainaa opiskeluun ulkomailla. Ongelma koskee erityisen paljon niitä opiskelijoita, jotka haluaisivat suorittaa kokonaisen maisteriohjelman toisessa jäsenvaltiossa, jossa lukukausimaksut ovat todennäköisesti suuret. Avuksi tähän Yhteinen Erasmus -ohjelmassa perustetaan opintolainojen takausjärjestelmä, jonka ansiosta kokonaista maisteriohjelmaa toisessa EU- tai ETA-maassa suorittavat opiskelijat voivat saada lainaa edullisilla ehdoilla. Erasmus Master -opiskelijat, jotka hyödyntävät lainatakausjärjestelmää 330 000 edunsaajaa Ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat: Kun nuoret ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat pääsevät tutustumaan muissa maissa käytettäviin menetelmiin, toimintamalleihin ja teknologioihin, se auttaa heitä parantamaan työllistettävyyttään globaalissa taloudessa. Työssäoppiminen on työllistettävyyden kannalta erittäin tärkeää kaikilla koulutustasoilla etenkin nyt, kun nuorisotyöttömyys on äärimmäisen korkealla tasolla ja ammatillisen koulutuksen laatua ja vetovoimaa on lisättävä monissa Euroopan maissa. Näistä syistä kyseisten opiskelijoiden liikkuvuuden rahoitusta lisätään merkittävästi. Kansainvälinen harjoittelu yrityksissä voi olla erittäin hyvä keino parantaa työllistettävyyttä, ja sitä tuetaankin merkittävällä tavalla sekä ammatillisessa koulutuksessa olevien että korkeakouluopiskelijoiden osalta. Tarkoituksena on vahvistaa koulutuksen ja yritysmaailman yhteyksiä, edistää yrittäjyyttä ja helpottaa siirtymistä koulutuksen piiristä työelämään. Mahdollisuuksien mukaan toimia kohdistetaan alueille, joilla maassa tai toimialalla on puutetta osaamisesta. Korkea-asteen opiskelijoiden liikkuvuus EU:ssa ja sen ulkopuolella 2 165 000 edunsaajaa Ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden liikkuvuus 735 000 edunsaajaa YHTEENSÄ 2 900 000 edunsaajaa josta harjoittelujaksoja 700 000 edunsaajaa Epävirallinen oppiminen Epävirallinen oppiminen täydentää virallista oppimista. Tässä suhteessa liikkuvuus vaikuttaa voimakkaasti nuorten henkilökohtaiseen kehitykseen, sosiaaliseen osallisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työllistettävyyteen. Vaikutus on erityisen tärkeä niille nuorille, jotka ovat muita heikommassa asemassa. Sen vuoksi nuorten liikkuvuutta nuorisovaihtojen ja vapaaehtoistoiminnan kautta lisätään. Nuorten liikkuvuus 540 000 edunsaajaa FI 9 FI
3.3. Avaintoimi 2: Innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö Kansainväliset yhteistyöhankkeet ovat olennaisia pyrittäessä edistämään läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja huippuosaamista ja helpottamaan laitosten välistä hyvien käytänteiden vaihtoa. Ohjelmalla halutaan edesauttaa Eurooppa 2020 -strategian ja avoimen koordinointimenetelmän toimien hallinnointia ja toteuttamista, ja sitä varten siitä tarjotaan voimakkaampaa tukea yhteistyöhankkeille, joilla pyritään kehittämään, siirtämään ja toteuttamaan innovatiivisia koulutuksen ja nuorisoon liittyviä käytänteitä. Lisäksi ohjelmalla edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä kolmansissa maissa. Yhteinen Erasmus -ohjelmasta myönnettävä yhteistyöhön suunnattu tuki keskitetään neljään avaintoimeen: koulutuslaitosten tai nuorisojärjestöjen ja/tai muiden toimijoiden strategiset kumppanuudet laajamittaiset koulutuslaitosten ja yritysten kumppanuudet, jotka toteutetaan korkeaasteen alan osaamisyhteenliittyminä ja toisaalta alakohtaisina taitoyhteenliittyminä tietotekniset tukijärjestelmät, e-ystävyyskoulutoiminta (e-twinning) mukaan luettuna valmiuksien kehittäminen kolmansissa maissa voimakkaasti naapurimaita painottaen. Avaintoimi 2 Yhteistyö Strategiset kumppanuudet Osaamisyhteenliittymät ja alakohtaiset taitoyhteenliittymät Tietotekniset tukijärjestelmät Valmiuksien kehittäminen Strategiset kumppanuudet: Koulutuksessa tarvitaan yhä enemmän innovatiivisempia toimintamalleja, ja siksi strategisiin kumppanuuksiin kuuluu erilaisia rahoituksensa määrältä poikkeavia yhteistyöjärjestelyjä, joilla pyritään vahvistamaan koulutuslaitosten ja nuorisojärjestöjen ja/tai muiden toimijoiden kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelmassa luodaan yhteys liikkuvuus- ja yhteistyötoimien välille ja tehostetaan systeemisiä vaikutuksia (esim. koulujen yhteistyöhankkeet voisivat sisältää sekä opetussuunnitelmien kehittämistä että henkilöstövaihtoja). Vastaavasti voidaan rohkaista kansallisten vapaaehtoistyöjärjestelmien eurooppalaistamista tukemalla niiden avaamista kansainväliselle liikkuvuudelle. Vuosien 2007 2013 ohjelmista (Comenius Regio, Youth in Action -nuorisotoimintaohjelma) saatujen kokemusten pohjalta rohkaistaan alue- ja paikallisviranomaisten kumppanuuksia, joissa FI 10 FI
luodaan yhteyksiä eri sektorien toimijoihin, edistämään innovatiivisia ja integroidumpia elinikäisen oppimisen malleja, tehostamaan resurssienkäyttöä ja parantamaan liikkuvuusjärjestelyjen laatua. Strategiset kumppanuudet ja osallistuvat laitokset 23 000 kumppanuutta ja 115 000 laitosta Innovoinnin ja oppijoiden työllistettävyyden edistämiseksi ohjelmalla tehostetaan yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä laajamittaisten kansainvälisten hankkeiden kautta. Osaamisyhteenliittymät: Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeessa Innovaatiounioni tähdennettiin, kuinka tärkeää on auttaa korkeakouluja nykyaikaistumaan ja parantamaan laatua ja innovointia erityisten osaamisyhteenliittymien avulla. Yhteenliittymät ovat korkeaasteen koulutuslaitosten ja yritysten jäsenneltyjä kumppanuuksia, jotka kehittävät innovatiivisia keinoja tuottaa ja jakaa osaamista, edistävät luovuutta, yrittäjyyttä ja suunnittelua ja kehittävät ja toteuttavat uusia opetussuunnitelmia ja tutkintoja. Ohjelmalla vastataan siihen erittäin suureen kiinnostukseen, jota yritykset ja koulutussektorit tuntevat innovointia ja kasvua Euroopassa luovaa tämäntyyppistä yhteistyötä kohtaan. 7 Alakohtaiset taitoyhteenliittymät: Yritysten ja koulutuksen järjestäjien alakohtaiset hankkeet, joilla luodaan uusia alakohtaisia opetusohjelmia, kehitetään innovatiivisia tapoja ammatilliseen opetukseen ja sovelletaan EU:n laajuisia tutkintojen tunnustusvälineitä käytäntöön. Osaamisyhteenliittymät ja alakohtaiset taitoyhteenliittymät sekä osallistuvat laitokset ja yritykset 400 yhteenliittymää ja 4 000 laitosta Tietotekniset tukijärjestelmät ja virtuaaliliikkuvuus: Jotta voitaisiin vastata vaihtoehtoisten liikkuvuusmuotojen tarpeeseen, ohjelmassa annetaan entistä suurempi rooli tietoteknisille tukijärjestelmille. Tällaiset järjestelmät voivat erittäin vähäisin lisäkustannuksin tarjota vertaisoppimista ja hyvien käytänteiden vaihtoa huomattavasti entistä suuremmalle mahdollisten edunsaajien ryhmälle. Myös avoin oppimateriaali, kuten verkkokurssit ja virtuaalioppiminen, on yhä tärkeämpää koulutuslaitosten kansainvälisen vetovoimaisuuden kannalta. Koulujen yhteistyössä käytettävää e-twinning-ystävyyskoulutoimintaa vahvistetaan merkittävästi, ja se tarjoaa pohjaa vastaaville aloitteille ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja nuorisoalalla. Toimintaan voivat jatkossa osallistua myös naapurimaat. Tietotekniset tukijärjestelmät 3 tukijärjestelmää 7 Horisontti 2020 -ohjelmalla ja -järjestelyillä, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT ja Kaikkien Erasmus -ohjelman osaamisyhteenliittymät mukaan luettuina, on yhteisenä yleistavoitteena lisätä Euroopan innovointikapasiteettia. Niillä kuitenkin puututaan Euroopan innovointipuutteisiin toisiaan täydentävillä tavoilla: Horisontti 2020 -ohjelmalla edistetään vahvempia yhteyksiä tutkimuksen ja innovoinnin välillä (ei kuitenkaan koulutukseen liittyviä toimia), EIT taas pyrkii integroimaan täysimääräisesti niin sanotun osaamiskolmion (tutkimus, innovointi ja koulutus), ja osaamisyhteenliittymillä tehostetaan koulutuksen ja innovoinnin yhteistyötä. FI 11 FI